Nykyinen toimielinrakenne Pälkäneen kunnassa:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnan lautakuntarakenteen muuttaminen alkaen 212/ /2016 KH Kunnan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva talouden ta sa paino ryh mä kokoontui ja päätti, että kunnan organisaation ja hal linnon järjestämisen tehokkuuden sekä toimivuuden selvittämiseksi tuotetaan pro ses si sel vi tys hallinto- ja teknisen osaston toiminnoista. Yhtenä tämän sel vi tyk sen tu lok se na oli, että kunnan lautakuntarakennetta tulisi joh donmu kais taa ja muut taa vastaamaan esimerkiksi tulevan maa kun ta uu dis tuksen haasteita. Lautakuntarakenteita käsiteltiin vuoden 2016 syksyllä val tuus to se mi naa rissa, jolloin valtuutetuista koostettiin ryhmät jotka tekivät omat ehdotuksensa tu le vas ta lautakuntarakenteesta. Lisäksi lautakuntarakenteesta pidettiin eri tyi nen kunnanhallituksen iltakoulu , johon otti osaa valtuuston ko kous pii ri (pl. P. Urkko ja H. Keino). Tämän neuvonpidon tuloksena lin jattiin seuraavaa: Alkaen Pälkäneen kunnan lautakuntarakenne koos tuu pa kol lis ten tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien lisäksi teknisestä lau ta kun nas ta, si vis tys lau ta kun nas ta sekä elinvoimalautakunnasta. Tar kastus- ja kes kus vaa li lau ta kun tien jäsenmääriin ei tule muutosta. Tek ni ses sä lau ta kun nas sa, sivistyslautakunnassa ja elinvoimalautakunnassa on yh deksän (9) jä sen tä. Kunnanhallitus pysyy yhdeksän (9) jäsenisenä. Li säk si kuntaan pe rus te taan kunnanhallituksen alainen lupajaosto, joka on vii si (5) jä se ni nen. Tilaisuudessa linjattiin myös, että Pälkäneen kunnassa ei oteta käyttöön va lio kun ta-, eikä puheenjohtajamallia (ministerimallia) toi mi elin or ga ni saation malliksi. Tällöin lautakuntien jäsenien ei tarvitse olla valtuutettuja eikä lau ta kun tien puheenjohtajien kunnanhallituksen jäseniä. Myös jaostoon voi daan valita muitakin kuin toimielinten jäseniä ja varajäseniä. Kunnanhallituksen iltakoulun jälkeen viranhaltijat jatkoivat lau ta kun ta ra kenne muu tok sen valmistelua ja tässä yhteydessä todettiin, että ym pä ris tönsuo je lun, rakennusvalvonnan, maa-aineslain ja muiden viranomaisten tehtä vien hallinnosta säädetään asianomaisessa erityislainsäädännössä. Viran omais teh tä vät tulee hallintosäännössä määrätä monijäseniselle toi mi elimel le, ei siis kuitenkaan kunnanhallitukselle eikä näin ollen myöskään sen jaostolle. Tämän johdosta tässä pykälässä esitetään muutosta kun nan hal lituk sen iltakoulun linjaukseen siten, että lupajaosto tulisi olemaan tek ni sen lautakunnan alainen. Nykyinen toimielinrakenne Pälkäneen kunnassa: Pälkäneen lautakuntarakenne on tällä hetkellä seuraavanlainen: toimielin jäseniä

2 tekninen lautakunta 9 sivistyslautakunta 9 rakennuslautakunta 9 ympäristölautakunta 9 vapaa-aikalautakunta 9 tarkastuslautakunta 7 keskusvaalilautakunta 5 Asian oheis ma te ri aa li na on kaavio Pälkäneen nykyinen toimielinrakenne. Lautakuntien lukumäärä ja niiden jäsenten määrät ovat Pälkäneellä melko suu ria kunnan kokoon ja asukaslukuun verrattuna. Tekninen lautakunta ko koon tuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Melkein yhtä usein ko koon tuu myös rakennuslautakunta ja sivistyslautakunta. Ympäristölautakunta kokoon tuu n. kahden kuukauden välein. Vapaa-aikalautakunta kokoontuu n. 4 kertaa vuodessa. Miksi muutos on syytä tehdä: Kuntien tehtävät muuttuvat SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä. Soteja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uu dis tuk sia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös so si aa li- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, et tä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Vaikka Kan gas ala vastuukuntana järjestää Pälkäneen kunnan sosiaali- ja ter veys pal ve lut, niin maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli muuttuu edel leen ja teh tä vät vähenevät. Kuntien tärkeimmät tehtävät ovat jatkossa alu een elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Rajapintojen so ten ja maakunnan kanssa tulee olla toimivia ja se onnistuu parhaiten selkeil lä kokonaisuuksilla ja vastuilla. Elinvoimasta huolehtiminen tar koit taa joko elinvoiman edistämistä tai heiken ty vän elinvoiman hei ken ty mi sen hidastamista. Elinvoiman edistäminen tar koit taa uusien asukkaiden ja uu sien työpaikkoja saamista kuntaan. Maan han kin ta, kaavoitus, yri tys ti lo jen hallinnointi, yritysten kanssa tehtävä yh teis työ ja palvelujen tiivis kyt ke mi nen suunnitteluun ratkaisevat, miten täs sä onnistutaan. Jotta elinvoiman edistäminen on mahdollista, tulee viranhaltijoiden kes kittyä operatiiviseen johtamiseen, asiantuntijatiedon tuottamiseen päättäjille se kä lakisääteisistä asioista ja rutiineista päät tä mi seen. Poliittisen or ga nisaa tion on taas keskityttävä strategisiin asioihin. Näi den roolijakojen on olta va selkeitä. Poliittisen organisaation työmäärä ja ajan käyt tö vaatii entistä enem män aikaa ja sitoutumista. Tulevaisuudessa kunnan toimintojen katsotaan keskittyvän yhä enemmän kol meen osa-alueeseen: Elinvoiman toimialaan, hyvinvoinnin toimialaan se kä kuntainfran/ -kehittämisen toimialaan. Elinvoiman toimiala sisältää mm. seuraavia tehtäviä: Elinkeinojen ke hit tä-

3 mi nen, työl li syys po li tiik ka, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet, asun to po litiik ka, toi sen asteen koulutus ja alueen koulutusyhteistyö, seudulliset, maakun nal li set sekä kansainväliset asiat ja tapahtumapalvelut. Hyvinvointi toimiala sisältää mm. seuraavia tehtäviä: kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen, koulutuspalvelut, varhaiskasvatus, vapaaaikapalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Kuntainfra/ -kehittäminen sisältää seuraavia tehtäviä: Maankäytön suun nitte lu, yhdyskuntatekniikka, jätehuolto, liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, ym pä ris tö po li tiik ka, rakennusvalvonta ja pysäköinninvalvonta. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa organisaatio vastaamaan tuleviin val takun nal li siin haasteisiin. Kunnan lautakuntarakenteen on tulevaisuudessa vas tat ta va edellä mai nit tui hin tekijöihin. Tavoitteena on myös organisaation ke ven tä mi nen ja virtaviivaistaminen. Osalla lautakunnista on vain vä hän asioi ta käsiteltävänä ja hallintokuntien rajoja poistetaan yhdistämällä lau takun tia. Lisäksi Pälkäneen kunnan osalta voidaan katsoa, että lau ta kun ta raken ne on osittain "hajaantunut" suhteessa vi ras to-or ga ni saa ti oon. Mitkä ovat keskeiset muutokset ja miten muutos toteutetaan: Nykyisistä lautakunnista esitetään lakkautettaviksi rakennus-, ympäristö-, ja vapaa-aikalautakunnat. Uutena lautakuntana perustettaisiin elinvoiman lau ta kun ta. Lautakuntien määrää esitetään siis kokonaisuudessaan vä hennet tä väk si nykyisen viiden (5) si jas ta kolmeen (3) lautakuntaan eli tek niseen,- sivistys,- ja elinvoiman lautakuntaan. Asian oheis ma te ri aa li na on kaavio uudesta kolmen lautakunnan toi mi elinor ga ni saa tios ta. Teknisessä lautakunnassa käsitellään nykyisen teknisen lautakuntien asiat se kä nykyisen vapaa-aikalautakunnan asiat lii kun ta pal ve lui den osalta. Lisäk si teknisessä lautakunnassa käsitellään ny kyis tä enemmän maan käyttöön ja kaavoitukseen liittyviä asioita, koska or ga ni sa to ri ses ti maankäyttöä ja kaavoitusta on tarkoitus siirtää kun ta ke hi tys osas ton alle. Teknisessä lauta kun nas sa esittelijänä toimii tek ni nen johtaja. Sivistyslautakunta käsittelee koulun, varhaiskasvatuksen sekä kir jas to palve lui den asioita. Lisäksi se käsittelee vapaa-aikalautakunnan asiat kir jas topal ve lui den osalta. Sivistyslautakunnan esittelijänä toimii si vis tys toi men johta ja. Elinvoimalautakunnan lautakunnassa käsitellään elinvoiman edistämiseen liit ty viä asioita eli mm. elinkeino- ja kulttuuriasioista sekä yritysten, kol mannen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja kunnan kumppanuutta. Elinvoiman edis tä mi nen tarkoittaa uusien asukkaiden ja uusien työpaikkojen saamista kun taan. Elinvoimalautakunnan esittelijänä toimisi tuleva elinkeinojohtaja (ny kyi nen elinkeinoasiamies). Elinvoimalautakunta toimisi jalustana myös kehittyneemmälle kump panuus työl le kunnassa. Tällöin lautakunnan alaisuuteen luotaisiin epä vi ral li sia ja uudenlaisia yhteistyöalustoja, eli rakennettaisiin pieniä ad hoc tyyp pi siä,

4 jotain tarkoitusta tai tehtävää varten luotuja työryhmiä. Näiden työ ryh mien tarkoitus on olla elinvoimalautakunnan päätöksenteon tukena ja tuot taa tietoa asioiden valmisteluvaiheeseen. Työryhmissä olisi tar vit taes sa mukana edustaja siitä kuntalaisryhmästä, jonka asiaa päätöksenteko koskee. Tällä pyritään siihen, että päätöksentekoon otetaan yhä paremmin mukaan kun nan monet erilaiset sidosryhmät. Tavoitteena on tuottaa entistä mo nimuo toi sem paa ja kun ta lais ta lähellä olevaa valmisteluaineistoa päättäjien työn tueksi. Pää tök siä pitää myös pystyä tekemään entistä nopeammin, kun ta lais ten ja päät tä jien tulee olla paremmin toistensa saavutettavissa ja tie don vaih ta mi sen eri sidosryhmien välillä tulee olla entistä notkeampaa. Tiettyä tarkoitusta varten perustetut projekti- /työryhmät tulevat jatkossa vas taa maan paremmin alati muuttuviin kunnallishallinnon haasteisiin Pälkä neel lä. Tällaisia ryhmiä ei voi kuitenkaan kuvata auki kunnan or ga ni saatio kart taan, joten päätöksen ryhmien käytöstä tulee olla periaatteellinen ja ope ra tii vis ta toimintaa ohjaava. Kuntaan tulisi perustaa uutena toimielimenä rakennus- ja ympäristöjaosto, jo ka toimisi teknisen lautakunnan alaisuudessa ympäristönsuojelun, ra kennus val von nan, maa-aineslain ja muiden erityislainsäädännössä sää det ty jen viranomaistehtävien toimielimenä. Jaoston tehtäväalueeseen kuu lui si vat myös mm. yk si tyis tie lain mukaiset viranomaistehtävät. Tarkemmat mää rityk set tehdään kunnan hal lin to sään tö uu dis tuk ses sa. Kunnanhallituksen käsittelyyn siirtyvät kaikki hal lin to- ja tukipalveluosaston asiat ja muut kunnanhallituksen toimivaltaan kuu lu vat asiat. Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta ole säännöksiä toimielinten jäsen mää ris tä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Uudessa lautakuntarakenteessa teknisen lautakunnan, si vis tys lau ta kun nan ja elinvoimalautakunnan esitetään olevan yhdeksän (9) jäsenisiä. Tar kastus lau ta kun nan jäsenmäärään ei tule muutosta. Kes kus vaa li lau ta kun nan jäsenmäärä taas määräytyy vaalilain mukaisesti. Tällöin kes kus vaa li lau takun ta pysyisi viisi (5) jäsenisenä ja tarkastuslautakunta seitsemän (7) jä seni se nä. Tarkastuslautakunnan jäsenistön tulee koostua valtuutetuista. Valtuusto voi asettaa jaoston kuntalain (410/2015) 30 :n kohdan 3) pe rusteel la. Jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päät tää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan va li ta muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Rakennus- ja ympäristöjaostossa esitetään olevan viisi (5) valtuuston ni mittä mää jäsentä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kolme (3) muu ta jäsentä. Valtuuston päätöksellä lautakuntarakennemuutos toteutetaan lähtien uuden valtuustokauden alkaessa. Kunnan hallintosääntöä muu te taan suhteessa sovittuun toimielinrakenteeseen nähden siten, että uusi hal lin tosään tö tulee myös voimaan

5 Mitä muutoksella tavoitellaan: Uuden organisaatiomallin avulla pyritään paremmin vastaamaan tuleviin val ta kun nal li siin muutoksiin kuntakentällä. Tavoitteena on yhtenäistää ja sel keyt tää toimielinrakennetta sekä karsia pois ylimääräisiä hal lin to me kanis me ja. Kunnan toimielinhallinnon tulisi siis kyetä muuttumaan sekä sisäis ten, että ulkoisten olosuhteiden mukana. Jos kunnan perustehtävä on muut tu mas sa elinvoiman, hyvinvoinnin sekä infran kehittämisen suuntaan, on myös toimielinrakenteen vastattava näihin perustehtäviin. Lisäksi tavoitellaan sitä, että organisaatio olisi joustava ja nopeasti muu toksiin reagoiva. Tähän pyritään perustamalla jatkossa uuden elin voi ma lau takun nan alle tarpeen mukaan tiettyä tehtävää varten luotuja joustavia projek ti ryh miä, joissa on edustus siitä sidosryhmästä jonka toimintaan val mistel ta va asia mahdollisesti vaikuttaa. Tulevaisuudessa on entistä tär keämpää kehittää kun ta lais ten uusia suoria vaikuttamisen keinoja, kump pa nuutta alueen kol man teen sektoriin sekä keskittyä strategiseen elin kei no- ja hyvin voin ti asioi den kehittämiseen. Näiden tavoitteiden saa vut ta mi sek si olisi tärkeää miet tiä uusia toimintatapoja mekaanisten rakenteiden li säk si. Valmistelu ja lisätiedot: Tuomas Hirvonen, hallintojohtaja p , Esitys Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi, että alkaen: 1. rakennuslautakunta, vapaa-aikalautakunta ja ympäristölautakunta lakkau te taan. 2. seuraavat lautakunnat ja niiden jäsenmäärät pysyvät ennallaan: toimielin jäseniä tarkastuslautakunta 7 keskusvaalilautakunta 5 sivistyslautakunta 9 tekninen lautakunta 9 3. kuntaan perustetaan yhdeksän (9) jäseninen elinvoimalautakunta. 4. kuntaan perustetaan viisi (5) jäseninen rakennus- ja ympäristöjaosto, jon ka puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä jäsenet nimittää tek ninen lautakunta. Jaostoon voidaan valita muitakin kuin toimielinten jä seniä tai varajäseniä. Päätös KV Esitys Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että alkaen: 1. rakennuslautakunta, vapaa-aikalautakunta ja ympäristölautakunta lakkau te taan. 2. seuraavat lautakunnat ja niiden jäsenmäärät pysyvät ennallaan: toimielin jäseniä

6 tarkastuslautakunta 7 keskusvaalilautakunta 5 sivistyslautakunta 9 tekninen lautakunta 9 3. kuntaan perustetaan yhdeksän (9) jäseninen elinvoimalautakunta. 4. kuntaan perustetaan viisi (5) jäseninen rakennus- ja ympäristöjaosto, jon ka puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä jäsenet nimittää tek ninen lautakunta. Jaostoon voidaan valita muitakin kuin toimielinten jä seniä tai varajäseniä. Käsittely Päätös Käsittelyn aikana päätettiin, että lautakunnissa tulee olla kunnanhallituksen edustus. Hyväksyttiin käsittelyn aikana muutetun esityksen mukaisesti.