TYRNÄVÄN TIEALUEIDEN PÄÄLLYSTEVAURIOT Tiealueiden tarkastelu ja kunnostusarvion laadinta

Transkriptio

1 TYRNÄVÄN TIEALUEIDEN PÄÄLLYSTEVAURIOT 2012 Tiealueiden tarkastelu ja kunnostusarvion laadinta

2 SISÄLTÖ JOHDANTO TYRNÄVÄN TIEALUEIDEN KUNTO YLEISESTI KIRKONKYLÄN TIEALUEIDEN KUNTO Kuvia kirkonkylän tiealueiden päällystevaurioista Kirkonkylän tiealueiden kunnostustarve MURRON TIEALUEIDEN KUNTO Kuvia Murron tiealueiden päällystevaurioista Murron tiealueiden kunnostustarve TEMMEKSEN TIEALUEIDEN KUNTO Kuvia Temmeksen tiealueiden päällystevaurioista Temmeksen tiealueiden kunnostustarve...23 Lähteet...24 Liitteet...24 Liite 1. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 1. Leppiojantie-Tupostie-Vanhatie Liite 2. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 2. Tupostie-Muhostie Liite 3. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 3. Muhostie-Kirkkotie Liite 4. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 4. Kirkkotie-Vanhatie Liite 5. Murron tiealueiden kuntoluokitus Liite 6. Temmeksen tiealueiden kuntoluokitus Liite 7. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Kirkonkylä Liite 8. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Murto Liite 9. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Temmes 2

3 JOHDANTO Tyrnävän kunta vastaa asemakaava-alueille olevien kokoojanteiden, asuntokatujen ja pyöräteiden kunnossapidosta ja valaistuksesta. Tiehallinnon piiriin kuuluvat suuremmat tiet ja niiden vieressä olevat pyörätiet. Vuonna 2010 Tyrnävällä oli kunnossapidettäviä liikenneväyliä yhteensä noin 150km. Kunta pyrkii pitämään liikenneväylät käyttökuntoisina ja säännöllisesti seuraa ja arvio tiealueiden kuntoa. Tämän kuntoarvion tarkoituksena on selvittää kunnan hallinnoimien asfalttipäällysteisien tiealueiden kunto ja muodostaa arvioinnin pohjalta kunnostusaikataulu. Kuntotarkastuksessa tarkistettiin kaikki kunnan ylläpitämät asfalttipäällysteiset tiealueet kaava-alueilla. Tarkastuskäynneillä havainnointiin silmämääräisesti päällysteen kunto, päällysteessä esiintyvät vauriot sekä tienkäyttöominaisuudet. Kuntotarkastuksen tulokset taulukoitiin alueittain. Taulukoissa tarkastellaan tuloksia kyläkeskuksittain, Temmes, Murto ja Kirkonkylä neljään osaan jaettuna. Taulukoinnin tarkoitus on vertailla tiealueiden kuntoa ja vertailun pohjalta arvottaa niiden kunnostustarve. Kunnostustarpeeseen vaikuttavat tien vaurioluokka, vaurioiden lukumäärä ja vaikeusaste yhdessä tien käyttöasteen kanssa. Taulukointi toimii tiealueiden kunnostuksen toimenpidejärjestystä ohjaavana materiaalina. Teiden päällysteen kuntoa havainnollistetaan päällystevaurioluokituksella (Taulukko 1.). Vaurioluokitus kuvaa päällysteen kuntoa ja määrittää osaltaan tienkunnostuksen tarvetta. Tyrnävän kunnan tarkastellut tiealueet luokitellaan neljään vaurioluokkaan sen perusteella, millaista haittaa vaurio aiheuttaa tienkäytölle ja kuinka näkyvä se päällysteessä on. Luokkien tarkasteluväli liikkuu hyvästä häiritsevään. Vahingon riskillä taulukko 1:ssä tarkoitetaan todennäköisyyttä siihen, että normaalista tienkäytöstä aiheutuu tienkäyttäjälle aineellinen vahinko. Päällystevaurioluokituksesta muodostettiin myös indeksikartat asutusalueittain (Liitteet 7-9.) havainnollistamaan Tyrnävän tiealueiden kokonaiskuntoa. 3

4 Taulukko 1. Päällystevaurioluokat Vaurioluokka Vaikutus liikenteelle Vahingon riski Hyvä Lievä Kohtalainen Häiritsevä Ei aiheuta haittaa tienkäytölle, vaurio lähes olematon. Aiheuttaa lievää haittaa tienkäytölle, vaurio pinnallinen. Aiheuttaa haittaa tienkäyttöä, vaurio kohtalainen. Aiheuttaa suurta haittaa tienkäytölle, vaurio suuri. Ei riskiä Matala Kohtalainen Suuri Päällystevauriotyypit luokiteltiin kuuteen luokkaan (Taulukko 2.). Luokittelun pohjana käytettiin Tiehallinnon julkaisua Päällysteiden paikkaus Toteuttamisvaiheen ohjaus (Tiehallinto 2009). Julkaisu löytyy sähköisenä osoitteesta Palveluntuottajat / Ohjeluettelo / Kunnossapito / Teiden kunnossapito. Taulukko 2. Vauriotyypit Vaurio Kuvaus Tavallisin syy Halkeama Verkkohalkeama Purkauma Reikä Poikittainen epätasaisuus Pitkittäinen epätasaisuus Epätasainen routiminen tai Poikki-, pitkittäis- tai vinosuuntaan painuminen. Tien reunoilla liian jyrkkä syntynyt halkeama päällysteessä. luiska. Puutteellinen kantavuus tai Monikulmainen repeämä päällysteen alla olevan sitomattoman päällysteessä. Tunnetaan myös kantavan kerroksen liian suuri ruutuasfalttina. hienoainepitoisuus. Selkeäreunainen Kulutus, rapautumisen. kuluma päällysteessä. Jyrkkäreunainen, pitkälle kehittynyt Korjaamaton purkauma. purkauma. Poikittaisia kulumis- tai deformaatiouria tai muodonmuutoksia Routiminen, kulutus. pyöränurien tai päällysteen reunassa. Aaltomaisia, lyhyitä routa- ym. Routiminen, kulutus, pohjarakenteen kohoumia. jälkitiivistyminen, työvirhe. 4

5 1 TYRNÄVÄN TIEALUEIDEN KUNTO YLEISESTI Tyrnävän tiealueiden kunto on pääpiirteissään kohtalainen. Tarkastelluista tiealueista 56 %:lla on lieviä tai kohtalaisia päällystevaurioita. Häiritseviä vaurioita esiintyy 11 %:ssa tiealueista. (Kaavio 1.). Päällystevaurioita esiintyy tiealueilla lähinnä yksittäisinä vaurioina tai vaurioryppäinä. Huonokuntoisimmilla tiealueilla on useita erilaisia vaurioita, yleensä tasaisesti koko tiealueella. KAAVIO 1. Tyrnävän tiealueiden päällysteiden kunto 28% 11% 33% Hyvä Lieviä vaurioita 28% Kohtalaisia vaurioita Häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 138 tiealuetta asemakaava-alueilta. Yleisimmät vauriot tiealueiden päällysteessä ovat erilaiset halkeamat, verkkohalkeamat, purkaumat ja epätasaisuudet (Kaavio 2.). Erityppisiä halkeamia esiintyy lähes kaikilla tarkastelluilla tiealueilla, myös hyväkuntoiseksi luokitelluilla. Lisäksi tiealueiden varusteissa on paikoitellen vaurioita; mm. valaisimia on vinossa, reunakiviä on rikki ja tiealueilla on liian korkeita tai matalia kaivonkansia. Päällysteiden ja tien varusteiden vaurioiden ohessa tienkäyttöä hankaloittavat kapeat liikenneväylät. Suuri osa Tyrnävän kokoojanteistä ja asuntokaduista on nykyiseen liikennemääräänsä peilattuna hieman liian kapeita. Varsinkin kahden henkilöauton kohdatessa tiealueet käyvät kapeiksi. Ajoneuvoliikenteen lisäksi katualueilla liikkuu pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Pientareen puuttuessa nämä käyttäjät joutuvat kulkemaan selkeästi ajoneuvoliikenteen seassa, mikä aiheuttaa liikenteeseen riskitilanteita. Pientareiden leventäminen tai kevyenliikenteenväylien rakentaminen olisi tärkeää ainakin sellaisilla tiealueilla, joita koululaiset käyttävät päivittäin koulumatkoillaan. 5

6 KAAVIO 2. Tyrnävän tiealueiden päällystevauriotyypit 33% 2% 27% Halkeama Verkkohalkeama Purkauma 5% 4% 12% 16% Reikä Poikit. epätasaisuus Pitkit. epätasaisuus Ei häiritseviä vaurioita Tarkastelussa 138 tietä asemakaava-alueilta Hyväkuntoiseksi luokitelluilla tiealueilla vauriot ovat lähinnä yksittäisiä, pinnallisia vaurioita; erilaisia halkeamia ja matalia, aaltomaisia epätasaisuuksia (Kaavio 2.1). Lievästi vaurioituneilla alueilla vauriot ovat hyväkuntoisten alueiden kaltaisia, vaurioita on kuitenkin lukumääräisesti enemmän tiealueella (Kaavio 2.2). Kohtalaisesti vaurioituneeksi luokitetuilla tiealueilla vauriot ovat ylempiä luokkia tiheämmässä ja ne ovat profiililtaan jyrkempiä (Kaavio 2.3). Häiritsevästi vaurioituneiden tiealueiden vauriot ovat pääasiassa koko tiealueelle laajenneita, syviä ja jyrkkäreunaisia (Kaavio 2.4). 6

7 2 KIRKONKYLÄN TIEALUEIDEN KUNTO Kirkonkylän alue jaettiin neljään osaan tiealueiden tarkastelua varten (Kuva 1.). Alueet rajautuvat suuriin teihin: Tupostie, Muhostie, Kirkkotie ja Vanhatie. Aluejako tehtiin lähinnä helpottamaan tiealueiden tarkastelun taulukointia ja alueiden jäsennystä. Kuva 1. Kirkonkylän tiealueiden aluejako (Tyrnävän osoitekartta 2010) Kirkonkylän tutkitusta 102:sta päällystetystä tiealueesta yhteensä 12 % on hyväkuntoisia. Hyväkuntoiset tiealueet sijoittuvat uusimille asutusalueille: Eskolanpelto, Puujaakola, Kotihalme ja Kotimetsä. Uusilla asutusalueilla tiealueiden vauriot ovat lähinnä pieniä halkeamia, matalia epätasaisuuksia ja mm. reunakivien rikkoontumisia. Lisäksi esim. Aavanlaidassa, Koskikarantiellä ja Kotimetsäntiellä on havaittavissa kulumisuria. Tiealueista 47 % on lievästi vaurioituneita, 28 % kohtalaisia vaurioituneita ja 13 % tiealueista on häiritsevän huonossa kunnossa. (Kaavio 3.). Häiritsevän huonokuntoisista teistä 1/3 on vilkasliikenteisiä kokoojateitä. Loput huonokuntoisista tiealueista on asuntokatuja. Häiritseviä vaurioita esiintyy myös parempikuntoisilla teillä yksittäisinä vaurioina. 7

8 KAAVIO 3. Kirkonkylän tiealueiden päällysteiden kunto 13% 45% Hyvä 30% Lieviä vaurioita 12% Kohtalaisia vaurioita Häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 102 tiealuetta Kirkonkylän asemakaavaalueelta. Vaurioista yleisimpiä ovat erilaiset halkeamat ja pitkittäiset epätasaisuudet. Myös verkkohalkeamia esiintyy runsaasti. Häiritseviä vaurioita tiealueilla aiheuttavat reiät ja purkaumat sekä erilaiset vaurioiden yhdistelmät, esim. purkaumat pitkittäisten epätasaisuuksien ja verkkohalkeamien yhteydessä. (Kaavio 4.). KAAVIO 4. Kirkonkylän päällystevauriotyypit 4% Halkeama 36% 27% Verkkohalkeama Purkauma 4% 4% 10% 16% Reikä Poikit. epätasaisuus Pitkit. epätasaisuus Ei häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 102 tiealuetta Kirkonkylän asemakaavaalueelta. Kirkonkylän tiealueista 17:sta kunnostustarve on korkea. Näistä kolme aluetta on luokiteltu kohtalaisen vaurioituneiksi, mutta niiden liikennemäärät ovat suuria, joten kunnostustarve nousee korkeaksi. 14:sta tiellä kunnostustarve on keskitasoa, 24:lla tiellä vähäinen ja 46:lla tiellä ei ole tällä hetkellä tarvetta kunnostukselle. Tiekohtaiset kunnostustarveluokat on listattu alueittain taulukoihin (Liitteet 1-4.). 8

9 2.1 Kuvia kirkonkylän tiealueiden päällystevaurioista Kuva 2. Aavanlaita: halkeama, epätasais. Kuva 3. Eellusmiehentie: halkeama Kuva 4. Kaakilantie: halkeamia Kuva 5. Kaakilantie: halkeamia, epätasaisuutta Kuva 6. Ketolantie: halkeamia Kuva 7. Ketolantie: reikiä 9

10 Kuva 8. Kotimetsäntie: verkkohalkeamia Kuva 9. Koulutie: verkkohalkeamia, purkautumia Kuva 10. Leuhturinkuja: reikiä Kuva 11. Liisantie: verkkohalkeamia Kuva 12. Matintie: halkeamia, epätasaisuutta Kuva 13. Museotie: verkkohalkeamia, reikä 10

11 Kuva 14. Nestorintie: verkkohalkeamia, epätas. Kuva 15. Piimätie: verkkohalkeamia, epätas. Kuva 16. Pytinkitie: verkkohalkeamia, reikä Kuva 17. Raivaajantie: purkaumia, reikiä Kuva 18. Riikankuja: halkeamia, verkkohalk. Kuva 19. Saarankuja: epätasaisuutta, verkkohal. 11

12 Kuva 20. Sepätie: epätasaisuutta, halkeamia Kuva 21. Toinintie: verkkohalkeama, epätas. Kuva 22. Villentie: halkeamia, epätasaisuutta Kuva 23. Voitonmutka: epätasaisuutta Kuva 24. Ylitalontie: verkkohalkeamia Kuva 25. Ylitalontie: epätasaisuutta 12

13 3.2 Kirkonkylän tiealueiden kunnostustarve Kuntoluokitustaulukoiden perusteella eniten kunnostusta tarvitsevat tiealueet ovat Ketolantie, Koulutie, Leuhturinkuja, Raivaajantie. Seuraavaksi eniten kunnostusta vaativat Ahintie, Joonaantie, Kaakilantie, Museotie, Pytinkitie, Seppäläntie, Sepäntie ja Villentie. Taulukko 3. kuvaa Kirkonkylän tiealueiden keskinäistä kunnostustarvejärjestystä, eikä ole verrattavissa Murron tai Temmeksen kunnostusjärjestystaulukoihin. Taulukko 3. Kirkonkylän tiealueiden kunnostusjärjestys Ketolantie 1 Jyväkuja 6 Kallentie 9 Kaurakuja 9 Koulutie 1 Kurritie 6 Laiduntie 9 Leuhturikuja 1 Leenankuja 6 Liisantie 9 Raivaajantie 1 Metsäkuja 6 Loortintie 9 Voitonmutka 6 Nestorintie 9 Ahintie 2 Ylitalontie 6 Ohrakuja 9 Joonaantie 2 Ollilantie 9 Kaakilantie 2 Aatrakuja 7 Peilipojantie 9 Museotie 2 Kunnankuja 7 Ruumentie 9 Pytinkitie 2 Sahrakuja 7 Saapastie 9 Seppäläntie 2 Suksitie 7 Tehtaantie 9 Sepäntie 2 Vilmastikuja 7 Toinitie 9 Villentie 2 Välttikuja 7 Umpikuja 9 Valiontie 9 Kiertotie 3 Aaponkuja 8 Väinöntie 9 Mankilantie 3 Antinkuja 8 Matitie 3 Eevankuja 8 Piimätie 3 Riikankuja 3 Saarankuja 3 Kuulammentie 4 Ritvankuja 4 Roustinpolku 4 Roustintie 4 Huitutie 5 Kirkonkylän tiealueiden suurimmat kunnostustarpeet liittyvät lähinnä. Lisäksi tiealueilla olevat hidasteet tulisi merkitä näkyvämmiksi esim. maalaamalla hidasteisiin huomioraidat. Kaavakartasta arvioituna Kirkonkylällä on kunnostettavia päällystettyjä tiealueita yhteensä noin 12 kilometriä Pisin yhtenäinen, häiritseviä vaurioita sisältävä tiealue sijaitsee Ketolantiellä, jossa vauriot ulottuvat noin 300 metrin matkalle. 13

14 3 MURRON TIEALUEIDEN KUNTO Murron asutusalueella tarkasteltiin 27 päällystettyä tiealuetta. Tiealueista yksikään ei ollut häiritsevän huonokuntoinen, eikä toisaalta hyväkuntoinenkaan. Kuva 26. Murron tiet (Tyrnävän osoitekartta 2010) Murron tiealueet ovat pääasiassa lievästi vaurioituneita. Suurin osa tiealueista olisi voitu luokitella hyväksi, mutta vaurioiden suuren lukumäärän vuoksi tiealueet luokiteltiin lievästi vaurioituneiksi. 89% alueen teistä on lievästi vaurioituneita, loput 11% on kohtalaisesti vaurioituneita (Kaavio 5). Päällysteiden vaurioiden lisäksi kapeat tiealueet vaikeuttavat liikennettä Murron asutusalueella. Alueen kokoojateistä Simontaival on lievästi päällysteeltään vaurioitunut, mutta sen suuri liikenne määrä nostaa luokituksen kohtalaisesti vaurioituneeksi. Toinen kokoojatie, Kauttaranta, on lievästi vaurioitunut. Lisäksi kokoojateiden hidasteet ovat liikenteelle haitaksi niiden asfalttiin sulautumisen vuoksi; hidasteita ei huomaa riittävän ajoissa ja ne ovat hieman liian jyrkkiä sallitulle 14

15 nopeudelle (30km/h). Yksittäisiä häiritseviä vaurioita esiintyy Loilanmutkassa, Simontaipaleella ja Muinaisrannalla. KAAVIO 5. Murron tiealueiden päällysteiden kunto 11% 89 % Hyvä Lieviä vaurioita Kohtalaisia vaurioita Häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 27 tiealuetta Murron asemakaava-alueelta. Yleisimmät vauriotyypit Murron tiealueilla ovat pitkittäiset epätasaisuudet, halkeamat ja verkkohalkeamat. Murron jokaisella tiealueella oli jonkin asteisia vaurioita. Vauriot ovat lähinnä pinnallisia, niitä esiintyy kuitenkin tiheässä ja laajoilla alueilla. KAAVIO 6. Murron päällystevauriotyypit Halkeama 33% 29% Verkkohalkeama Purkauma 9% 1% 13% 15% Reikä Poikit. epätasaisuus Pitkit. epätasaisuus Ei häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 27 tiealuetta Murron asemakaava-alueelta. Murron tarkastelluista tiealueista 24:n tien kunnostustarve on vähäinen, kahden keskitasoa ja yhden korkea. Korkein kunnostustarve on Simontaipaleella. Eniten vaurioita tiellä sijoittuu Murron koulun läheisyyteen, missä tienkäyttö on vilkasta ja raskas ajoneuvoliikenne säännöllistä. Tiekohtaiset kunnostustarveluokat on listattu taulukkoon (Liite 5.). 15

16 3.1 Kuvia Murron tiealueiden päällystevaurioista Kuva 27. Kauttaranta: halkeamia, purkauma Kuva 28. Kivikausi: halkeamia, purkauma Kuva 29. Loilanmutka: halkeama, reikä Kuva 30. Metsäniku: epätasaisuuksia Kuva 30. Muinaisranta: halkeama, epätasais. Kuva 32. Särkkäranta: epätasaisuuksia 16

17 Kuva 33. Simontaival: verkkohalkeama Kuva 34. Simontaival: verkkohalkeama, reikä Kuva 35. Simontaival: epätasaisuuksia Kuva 36. Simontaival: halkeama 17

18 3.2 Murron tiealueiden kunnostustarve Kuntoluokitustaulukoiden perusteella eniten kunnostusta tarvitsevat tiealueet ovat Simontaival, Tuulipurto ja Loilanmutka. Muut Murron tiealueet eivät vaadi välttämättömiä toimenpiteitä tällä hetkellä. Taulukko 4. kuvaa Murron tiealueiden keskinäistä kunnostustarvejärjestystä, eikä ole verrattavissa Kirkonkylän tai Temmeksen kunnostusjärjestystaulukoihin. Taulukko 4. Murron tiealueiden kunnostusjärjestys Simontaival 1 Muinaisranta 3 Tuulipurto 1 Pellonpolku 3 Pellontaus 3 Loilanmutka 2 Peuranniemi 3 Peuransarvi 3 Alakorpi 3 Pohjoisranta 3 Eteläranta 3 Pronssikausi 3 Etupolku 3 Rannanpohja 3 Etupyörä 3 Rantatörmä 3 Jyrkänparras 3 Rautakausi 3 Kauttaranta 3 Ronkoteuksentie 3 Kivikausi 3 Särkkäranta 3 Metsäniku 3 Takapolku 3 Miinanmutka 3 Vauhtipyörä 3 Miinanpolku 3 Murron tiealueiden suurimmat kunnostustarpeet liittyvät erilaisten halkeamien ja epätasaisuuksien paikkaamisiin. Lisäksi kokoojateiden hidasteet tulisi merkitä näkyvämmin tiealueella esim. maalaamalla hidasteisiin huomioraidat. Kaavakartasta arvioituna Murrossa on kunnostettavia päällystettyjä tiealueita yhteensä noin kymmenen kilometriä. Pisin yhtenäinen kunnostettava tiealue sijaitsee Loilanmutkassa, jossa vauriot ulottuvat noin 70 metrin matkalle. 18

19 4 TEMMEKSEN TIEALUEIDEN KUNTO Temmeksellä tarkastelussa oli yhdeksän päällystettyä tiealuetta. Näistä yksikään ei ollut hyväkuntoinen. Prosentuaalisesti Temmeksellä sijaitsee eniten häiritsevästi vaurioituneita tiealueita. Temmeksellä sijaitsevat myös suurimman vahingonriskin omaavat yksittäiset vauriot. Kuva 37. Temmeksen tiet (Tyrnävän osoitekartta 2010) Temmeksen tiealueet ovat enimmäkseen kohtalaisesti vaurioituneita. 44% tiealueista on kohtalaisesti vaurioituneita, 22% tiealueista häiritseviä vaurioituneita ja 33% lievästi vaurioituneita (Kaavio 7.). Kaikista tarkastelluista kyläalueista Temmeksen tiealueiden kunto on prosentuaalisesti huonoin. Kokoojateistä Takalontie ja Möllötie ovat kauttaaltaan kohtalaisesti vaurioituneita. Lisäksi Möllötiellä on useita yksittäisiä häiritseviä vaurioita. 19

20 KAAVIO 7. Temmeksen tiealueiden päällysteiden kunto 22% 44% 33% Hyvä Lieviä vaurioita Kohtalaisia vaurioita Häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 9 tiealuetta Temmeksen asemakaavaalueelta. Yleisimmät vauriotyypit Temmeksen tiealueilla ovat pitkittäiset halkeamat, purkaumat ja verkkohalkeamat. Temmeksen jokaisella tiealueella oli vaurioita. Vauriot ovat suurelta osin liikennettä oleellisesti häiritseviä. Lievätkin vauriot ovat Temmeksellä suurempia kuin Murrossa tai Kirkonkylällä. KAAVIO 8. Temmeksen päällystevauriot 6% 18% 27% Halkeama Verkkohalkeama Purkauma 12% 21% 15% Reikä Poikit. epätasaisuus Pitkit. epätasaisuus Ei häiritseviä vaurioita Tarkastelussa on mukana yhteensä 9 tiealuetta Temmeksen asemakaavaalueelta. Temmeksen tarkastelluista tiealueista neljän tien kunnostustarve on korkea, kolmen keskitasoa ja kahden vähäinen. Suurin kunnostustarve on Möllötiellä. Tiekohtaiset kunnostustarveluokat on listattu taulukkoon (Liite 6.). 20

21 4.1 Kuvia Temmeksen tiealueiden päällystevaurioista Kuva 38. Mustikkatie: verkkohalkeama Kuva 39. Möllötie: verkkohalkeama, purkauma Kuva 40. Myllytie: halkeama, epätasais. Kuva 41. Möllötie: halkeama 21

22 Kuva 42. Möllötie: reikä Kuva 43. Petäjäsuvannontie: halkeama, verkkoh. Kuva 44. Puolukkatie: purkauma, epätasais. Kuva 45. Saksiontie: halkeamia, verkkohalkemia Kuva 46. Takalontie: halkeamia Kuva 47. Temmeksen koulutie: halkeamia 22

23 4.2 Temmeksen tiealueiden kunnostustarve Kuntoluokitustaulukoiden perusteella eniten kunnostusta tarvitsevat tiealueet ovat Takalontie ja Möllötie. Lisäksi Mustikkatie ja Puolukkatie kaipaavat pikaisia toimenpiteitä. Kaikki tarkastellut tiealueet vaativat kohtalaisen nopeita kunnostustoimenpiteitä. Taulukko 5. kuvaa Temmeksen tiealueiden keskinäistä kunnostustarvejärjestystä, eikä ole verrattavissa Kirkonkylän tai Murron kunnostusjärjestystaulukoihin. Taulukko 5. Temmeksen tiealueiden kunnostusjärjestys Takalontie 1 Möllötie 1 Mustikkatie 2 Puolukkatie 2 Petäjäsuvannontie 3 Saksiontie 3 Temmeksen koulutie 3 Myllytie 4 Temmeksentie 4 Temmeksen tiealueiden suurimmat kunnostustarpeet liittyvät erilaisten reikien, halkeamien ja epätasaisuuksien paikkaamisiin. Suuri osa rei istä ja halkeamista Temmeksellä ovat erittäin jyrkkäreunaisia ja ajourien välittömässä läheisyydessä, mikä tekee vaurioista liikenteelle vaarallisia. Kaavakartasta arvioituna Temmeksellä kunnostettavia päällystettyjä tiealueita on yhteensä noin kolme ja puoli kilometriä. Temmeksen pisin yhtenäinen kunnostettava alue sijaitsee Möllötiellä, jossa vauriot ulottuvat noin 630 metrin matkalle. 23

24 Lähteet Tiehallinnon julkaisua: Päällysteiden paikkaus Toteuttamisvaiheen ohjaus (Tiehallinto 2009). Suoralinkki Luettu (www-dokumentti). Kuvalähteet Kuvat 1, 26 ja 37: Tyrnävän kunta, Osoitekartta Kuvat 2-25, ja 38-47: Anne-Mari Kemppainen Liitteet Liite 1. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 1. Leppiojantie-Tupostie-Vanhatie Liite 2. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 2. Tupostie-Muhostie Liite 3. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 3. Muhostie-Kirkkotie Liite 4. Kirkonkylän tiealueiden kuntoluokitus: Alue 4. Kirkkotie-Vanhatie Liite 5. Murron tiealueiden kuntoluokitus Liite 6. Temmeksen tiealueiden kuntoluokitus Liite 7. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Kirkonkylä Liite 8. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Murto Liite 9. Tiealueiden vaurioluokituskartta: Temmes 24