SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ. Elokuva-ala on elinvoimainen. Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ Suomen elokuvasäätiö on perustettu Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Säätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä, edistää suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden kansainvälistymistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Suomen elokuvasäätiö saa tuki- ja toimintavaransa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät valtionavustuslaki, laki ja asetus elokuvataiteen edistämisestä, EU:n komission antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta sekä elokuvasäätiön oma tukiohjeisto. Tukea jaetaan hakemusten perusteella. Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön, sen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien vuoropuhelulle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan työyhteisön sisällä: Olemme palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustuu myönteiseen vuorovaikutukseen. Ennakoitava ja reilu työskentelytapamme rakentaa luottamusta. Kehitämme toimintaamme rohkeasti, uteliaasti ja avoimesti. Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat toiminnalle pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin painopistealueet. Tavoitteet määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota: Elokuva-ala on elinvoimainen Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti 1

3 Sisällys SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAVUOSI Suomalaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa Vuoden 2016 toiminnan tavoitteet Elinvoimainen elokuva-ala... 7 Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen Pitkien dokumenttielokuvaensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen Monipuolinen ja tavoittava elokuva... 8 Pitkien fiktioelokuvien tuotantobudjettien jakautuminen suuruusluokittain Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa Kansainvälistyvät elokuvat ja yhtiöt... 9 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuvat Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset Elokuva yhteiskunnan ja kulttuurin vaikuttajana Tehokas ja palveleva elokuvasäätiö Elokuvasäätiön tukien jakautuminen TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle myöntämät määrärahat Tuotannon tuet Tuotannon tukien jakautuminen lajityypeittäin Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista käsikirjoittajista Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä Esityksen ja levityksen tuet Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät Kulttuuriviennin tuet Kulttuuriviennin tukipäätökset Elokuvasäätiön tukihakemukset ja päätökset KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Festivaalilevitys Suomalaisten elokuvia esittäneet festivaalit ja muut tapahtumat Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset palkinnot Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen Kansainvälinen promootio Pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla Pitkät dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla Lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla VIESTINTÄ Kotimaan tiedotus Elokuvasäätiön vuoden 2016 aika järjestämiä tilaisuuksia:

4 5.2. Tilastointi Kansainvälinen viestintä ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS Hallinto Elokuvasäätiön hallitus Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio Säätiön kiinteistö Talous Suomen elokuvasäätiön tuotot Suomen elokuvasäätiön menot Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin SÄÄTIÖLAIN LUVUN 2 : SSÄ SÄÄDETYT TOIMINTAKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT LIITE 1: SES AUDITORIO OY:n toimintakertomus LIITE 2: LUOVA EUROOPPA / MEDIA -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI

5 1. TOIMINTAVUOSI 2016 Vuosi 2016 oli Suomen elokuvasäätiön toiminnassa monivaiheinen. Vuotta leimasivat menestys, muutos ja uuden tulevaisuuden pohjustaminen. Kotimaisen elokuvan vuoden 2015 elokuvateatterimenestys jatkui myös vuonna 2016 ja melkein 2,5 miljoonaa katsojaa toivat jälleen noin 29 prosentin katsojaosuuden, mikä on Pohjoismaiden korkein ja Euroopassakin kolme parhaan joukossa. Erityisen hienoa tässä menestyksessä on se, että katsojatilaston kolme kärkipaikkaa olivat kotimaisilla lastenelokuvilla (Risto Räppääjä ja yöhaukka, Angy Birds -elokuva, Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!). Kahdeksan elokuvaa ylitti sadantuhannen katsojan rajan samoin kuin vuonna 2015, mikä kertoo monipuolisen kotimaisen elokuvatarjonnan löytävän yleisönsä. Parhaimpana esimerkkinä tästä on yli katsojaa kerännyt dokumenttielokuva Järven tarina. Elokuvateattereiden kokonaiskatsojamäärä pysyi vuoden 2015 huipputasolla 8,7 miljoonassa katsojassa, minkä ansiosta elokuvasäätiön omalta osaltaan avustaman, koko maan kattavan elokuvateatteriverkoston toimintamahdollisuudet säilyivät hyvinä. Kansainvälisen menestyksemme kruunasi Juho Kuosmasen Hymyilevä mies, joka toi Suomeen ensimmäistä kertaa historiassa Cannesin elokuvajuhlien Un certain regard -sarjan pääpalkinnon. Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu on myös saanut erinomaista huomiota kansainvälisesti. Lyhytelokuvat ja dokumenttielokuvat, kuten Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa, Tonislav Hristovin The Good Postman sekä Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin Kuuntele keräsivät erinomaisesti sekä festivaalinäkyvyyttä että palkintoja. Miia Tervon lyhyt fiktio Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia sekä Leevi Lemmetyn Pipopingviini ja Turun Anikistien Madonreikä animaatiot olivat myös huomattavia kansainvälisiä menestyjiä. Elokuvasäätiössä kymmenen vuotta toimitusjohtajana ollut Irina Krohn vaihtui 1.8. alkaen allekirjoittaneeseen. Samalla johtoon tuli hyvin pitkästä aikaa elokuva-alalla toiminut henkilö. Vuoden 2016 alusta opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan valinnut elokuvasäätiön hallitukseen alan ulkopuolista osaamista. Elokuvasäätiön toiminnan ja tulevaisuuden kannalta tärkein suunnittelutyö alkoi heti alkusyksystä, kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti työryhmän laatimaan uutta elokuvalakia. Työryhmän muodostavat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Suomen elokuvasäätiön asiantuntijat. Uusi laki tullaan kirjoittamaan itsenäisen elokuvasäätiön pohjalle ja lakiehdotuksen on tarkoitus valmistua ennen kesää 2017, jotta eduskunta ehtisi käsitellä sen vielä vuonna 2017 ja laki tulisi voimaan vuoden 2018 alussa. Vuonna 2016 tehtiin kauan odotettu päätös aloittaa vuoden 2017 alusta Suomessa tuotantokannustinjärjestelmä. Järjestelmän tuoma 10 miljoonan euron lisärahoitus antaa mahdollisuuden saada maahamme 40 miljoonan euron edestä uutta audiovisuaaliseen alaan liittyvää aktiviteettia. Kannustinjärjestelmästä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksen alla toimiva innovaatiorahoituskeskus Tekes. Suomen elokuvasäätiö jakoi vuoden 2016 aikana yhteensä 23 miljoonan euron edestä tukea kotimaiselle elokuva-alalle. Tukihakemuksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä kappaletta, joista 51 prosenttia sai myönteisen tukipäätöksen. 4

6 Säätiöön saapuvien tukihakemusten määrä on viimeisten viiden vuoden kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Samaan aikaan toimintamäärärahamme ovat pysyneet ennallaan ja asiallisesti ottaen laskeneet. Mahdollisuutemme palvella alaa ja asiakkaitamme on oleellisesti vaikeutunut. Palvelutasomme ei ole sitä luokkaa, minkä asiakkaamme ansaitsisivat ja olemme sillä rajalla, että voimme hoitaa tehtäväämme virkavastuun edellyttämällä huolellisuudella ja lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Mikäli tähän tilanteeseen ei tule muutosta, joudumme todennäköisesti lopettamaan jonkin osan muusta toiminnastamme, jotta pystymme hoitamaan tukipäätösten valmistelun ja päätöksenteon lain mukaisesti. Elokuvasäätiön henkilökunta on suoriutunut työstään kasvavien paineiden keskellä erinomaisesti ja sitoutuneesti. Näin olemme omalta osaltamme kyenneet pitämään kotimaisen elokuvan tason korkeana ja yleisösuhteen erittäin hyvänä. On ollut ilo olla mukana tässä toiminnassa, jonka tuottama elokuvataide jakaa elämyksiä tasapuolisesti kautta koko laajan maamme. Lasse Saarinen toimitusjohtaja 5

7 Suomalaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2016 Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta salit Katsoja-16 Katsojat yht. Miekkailija Making Movies Oy Nordisk Film Kätilö Solar Films Oy Nordisk Film Napapiirin sankarit 2 Yellow Film & TV Nordisk Film Onnelin ja Annelin talvi Zodiak Finland Oy Nordisk Film Hevisaurus-elokuva Solar Films Oy Nordisk Film Valkoinen raivo (D) Art Films production AFP VL Media Tyttökuningas Marianna Films Oy SF Film Nuotin vierestä FremantleMedia Finland Oy Nordisk Film Järven tarina (D) MRP Matila Röhr Productions Nordisk Film Jättiläinen Helsinki -filmi Oy Nordisk Film Love Records Fisher King Production Oy Future Film Tappajan näköinen mies Zodiak Finland Oy Nordisk Film Takaisin pintaan (D) Monami Agency Oy B-Plan Risto Räppääjä ja yöhaukka Artista Filmi Oy Disney Äkkilähtö Solar Films Oy Nordisk Film Minä ja pikkusiskoni (D) Vaski Filmi Oy Tuntematon pakolainen (D) ITV Studios Finland Oy Sota ja mielenrauha (D) Kinocompany Oy Kinocompany Onnenonkija Helsinki -filmi Oy Nordisk Film Soppalinnan salaseura (KV) Solar Films Oy Future Film yötä aamuun Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK Mjölk Nälkämaan sampo (D) Luxian productions Oy PEK Angry Birds elokuva Rovio Animation Disney Spandex Sapiens (D) Emerald Gate Industries Oy PEK Bodom Don Films Oy Future Film Hymyilevä mies Elokuvayhtiö Oy AAMU Ab B-Plan Teit meistä kauniin Optipari Oy Kuusan Kino Tulen morsian Periferia Productions Oy Nordisk Film Rölli ja Kaikkien Aikojen Salaisuus MRP Matila Röhr Productions Nordisk Film Sodan murtamat (D) Filmimaa Oy PEK Tyttö nimeltä Varpu Making Movies Oy B-Plan Pahan kukat Solar Films Oy Future Film Uhrauksia vapaudelle (KV) Art Films production AFP Oy VL Media Syysprinssi Solar Films Oy Future Film Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! Dionysos Films Oy Nordisk Film Samurai Rauni Reposaarelainen (L) Moderni Kanuuna ry. Black Lion Kuun metsän Kaisa (D) Oktober Oy PEK Cheer Up (D) Napafilms oy Napafilms Äpärä (L) Black Lion Black Lion Girls Lost (KV) Periferia Productions Oy Kinoscreen Luokkakokous 2 - Polttarit Solar Films Oy Nordisk Film Isäni tähtien takaa (D) Pohjola-filmi Oy PEK Lunastus (L) Outline Studios Black Lion Danny (D) (L) VistaFilms Oy Kuusan Kino Eput-elokuva (D) Aito Media Oy SF Studios Melanijan tie (KV) Inland Film Company Oy Inland Film Company YHTEENSÄ *Valtakunnallisessa teatterilevityksessä olleet elokuvat, vähintään 2K-tason digiprojektorilta esitetyt näytökset EAO:n kriteerien mukaisesti (L) elokuva tuotettu ja levitetty ilman julkista tukea (D) dokumenttielokuva (KV) kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto 6

8 2. VUODEN 2016 TOIMINNAN TAVOITTEET 2.1. Elinvoimainen elokuva-ala Tuotantoyhtiöiden ja elokuvantekijöiden aseman vahvistaminen Elokuvasäätiö oli merkittävässä roolissa koko audiovisuaalisen alan yhteisessä hankkeessa saada Suomeen av-alan tuotantokannustin. Säätiön elokuvavuoden avajaisten juhlapuheessaan tammikuussa Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lupautuikin esittelemään kannustinjärjestelmän lanseerauksen maan hallitukselle ja virallisesti tuotantokannustin nostettiin valtion vuoden 2017 budjettiesitykseen syksyllä 2016 tavoitteena ottaa järjestelmä käyttöön heti vuoden alussa. Elokuvasäätiön vuonna 2011 aloittaman 50/50 -tuotantotukikokeilun tuloksia arvioitiin vuoden 2016 aikana ja tukimuotoa päädyttiin jatkamaan tuotantoyhtiöiden kasvaneen kiinnostuksen takia. Vuoden aikana tukea haki ennätysmäiset yhdeksän hanketta, joista kolme sai myönteisen tukipäätöksen. Hakukierroksen jälkeen tukimuodon pisteytystä tarkennettiin hankkeiden keskinäisen vertailun helpottamiseksi. Elokuvasäätiö rahoitti toistamiseen hollantilaisen Focal resource -säätiön vetämää, linjatuottajille ja apulaisohjaajille suunnattua Production Value -koulutusta, joka jatkokouluttaa elokuvatuotannon budjetoinnin ja aikataulutuksen ammattilaisia kansainvälisten asiantuntijoiden avulla. Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2016 Keskibudjetti 1,3 miljoonaa euroa Elokuvasäätiö 49 % Televisiokanava 13 % Levitysyhtiö 12 % Tuotantoyhtiö 10 % Muu kotimainen rahoitus 10 % NFTF, MEDIA, Eurimages 3 % Kansainvälinen rahoitus 3 % Pitkien dokumenttielokuvaensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2016 Keskibudjetti euroa Elokuvasäätiö 50 % YLE 19 % Tuotantoyhtiö 12 % AVEK 7 % Muu kotimainen rahoitus 5 % Muu ulkomainen rahoitus 5 % NFTF, MEDIA, Eurimages 2 % 7

9 Kattava ja palveleva elokuvateatteriverkosto Elokuvan esitys- ja jakelutoiminnan digitointi on tuonut uusia teknisiä mahdollisuuksia elokuvan saatavuuden edistämiseen myös niille yleisöryhmille, jotka filmin aikakaudella eivät päässeet nauttimaan elokuvista. Yhdenvertaisuuslain voimaan astuminen vuonna 2015 on lisännyt vammaisjärjestöjen aktiivisuutta vaatia myös asianmukaisia elokuvapalveluja. Elokuvasäätiön levitysosasto järjesti Joensuun Cinema -tapahtumassa teemaseminaarin otsikolla Esteetön elokuvateatteri ja elokuvan saavutettavuuden edistäminen. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja sekä kuvailutulkkauksesta että kotimaisten elokuvien tekstityksestä kuulovammaisille ja elokuvateattereiden liikuntaesteiden poistamisesta. Yhteistyökumppaneina olivat Näkövammaisten Kulttuuriyhdistys ry ja Kuuloliitto ry. Uudelleen teemaan palattiin marraskuun 2. päivänä Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumin kanssa Lumekeskuksessa järjestetyssä seminaarissa Esteettömyys elokuvateatterissa, jossa vammaisjärjestöt ja elokuva-alan edustajat päätyivät yhteisen Elokuvan saavutettavuus -foorumin perustamiseen vuonna Tietopohjainen toiminnan suunnittelu Elokuvasäätiön sisäistä tiedonkeruuta kehitettiin vuoden aikana kattamaan laajempia kokonaisuuksia, jotta elokuva-alan rahoituksen suuntaviivat olisivat tarkemmin selvillä. Tuotanto-osaston käyttöön tuotettiin myös tarkempia tilastoja tukipäätösten jakautumisesta tukitoiminnan kehittämisen tueksi. Vuoden aikana järjestettiin myös tilasto- ja raportointikoulutus säätiön työntekijöille. Koulutusta on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina Monipuolinen ja tavoittava elokuva Elokuvan monimuotoisuuden tukeminen Vuosi 2016 oli elokuvasäätiössä lastenelokuvien teemavuosi, jonka aikana lasten- ja nuorten elokuvaa vahvistettiin mm. alkuperäisaiheisiin perustuvien käsikirjoitusten kehittämisprojektilla. Projektiin haki 36 hanketta, joista neljä eteni käsikirjoitusapurahan piiriin. Lisäksi säätiö kustansi yhden suomalaisen käsikirjoittajan osallistumisen lastenelokuvien Cinekid Script Lab -työpajakoulutukseen. Elokuvasäätiö, AVEK ja Yle toteuttivat vuonna 2016 jo toisen tanssielokuvahankkeen, jonka puitteissa rahoitettiin yksi tuotanto. Pitkien fiktioelokuvien tuotantobudjettien jakautuminen suuruusluokittain 2016 alle 0,5 miljoonaa 1 0,5-1 miljoonaa 2 1,1-1,5 miljoonaa 5 1,6-2,0 miljoonaa 4 yli 2 miljoonaa 2 8

10 Kotimaisen elokuvan saatavuus kaikissa levityskanavissa Suomen elokuvasäätiön ja Kino K-13:n ilmaiset Lyhyesti kerran kuussa -näytökset jatkuivat menestyksekkäästi halki vuoden. Lyhytelokuvanäytösten merkitys pääkaupunkiseudun elokuvakulttuurikentällä vahvistui entisestään Suomen elokuvakontaktin ja Helsingin lyhytelokuvafestivaalin lopetettua toimintansa. Vuoden teemoja olivat mm. ystävyyden ja rakkauden rajapinnat, suomalainen mielenmaisema, ammatit, koulu ja opiskelu sekä kauhu. Suomalaisten lyhytelokuvien oheen järjestettiin myös uudelle pohjoismaiselle lyhytelokuvalle oma näytös. Tekijävieraina nähtiin mm. elokuvaohjaajat Maarit Lalli, Antti Heikki Pesonen ja Paula Korva sekä käsikirjoittajat Anna Brotkin ja Ilja Rautsi. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa Kansainvälistyvät elokuvat ja yhtiöt Suomalaisen elokuvan kansainvälisen levityksen edistäminen Vuonna 2016 elokuvasäätiön kansainvälistymisprojektien painopistealueina olivat Yhdysvallat ja Aasia. Elokuvasäätiö osallistui vuoden alussa Finpron strategiseen suunnitteluun luovien alojen viennistä Aasiaan tavoitteenaan avata Aasian markkinoita suomalaisille elokuville ja tuotantoyhtiöille. Korea näyttäytyi Finpron tutkimusten mukaan potentiaalisimpana yhteistyökumppanina elokuva- ja TV-alan yrityksille, joten säätiö vieraili siellä heinäkuussa 2016 tapaamassa alan suurimmat toimijat. Koreasta kutsuttiin myös kolme yhteistuotannoissa erityisen ansiokkaasti profiloitunutta tuottajaa Suomeen Europe-Asia Roundtable Sessions (EARS)- verkostoitumistapahtuman yhteistuotantoja käsittelevään keskusteluun ja heidän ja suomalaisten tuottajien välillä organisoitiin kahdenkeskisiä tapaamisia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2016 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Hymyilevä mies Juho Kuosmanen Elokuvayhtiö Oy AAMU Ab 45 Miekkailija Klaus Härö Making Movies Oy 33 Toiset tytöt Esa Illi Fisher King Production Oy 12 Henkesi edestä Petri Kotwica Vertigo Production Oy 9 Onnelin ja Annelin talvi Saara Cantell Zodiak Finland Oy 8 2 yötä aamuun Mikko Kuparinen Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK 8 Hevisaurus Pekka Karjalainen Solar Films Oy 7 Tyttö nimeltä Varpu Selma Vilhunen Making Movies Oy 7 Mannerlaatta Mika Taanila Elokuvayhtiö Testifilmi Oy 7 Tyttökuningas Mika Kaurismäki Marianna Films Oy 7 Muumit Rivieralla Xavier Picard, Hanna Hemilä Handle Productions Oy 7 9

11 Yhdysvalloissa elokuvasäätiö järjesti puolestaan suomalaisen musiikin, interaktiivisten sisältöjen ja elokuva-alan yhteisen promootiotilaisuuden Finpron ja Music Finlandin kanssa Austinissa, South by Southwest -festivaaleilla. Tilaisuudella etsittiin suomalaisille elokuville levitys- ja yhteistuotantokontakteja Pohjois-Amerikan markkinoilta. South by Southwestin jälkeen Austinissa toteutettiin Fantastic Festille saman tyyppinen, suomalaista genreelokuvaa Pohjois-Amerikkaan markkinoiva laajempi kokonaisuus. Tampereen elokuvajuhlien Who Would Buy This -ammattilaistapahtuma toteutettiin Suomen elokuvasäätiön tuella jo kolmannen kerran. Tilaisuudessa elokuvantekijät ja -tuottajat pääsivät esittelemään elokuviaan livetilanteessa Tampereen elokuvajuhlille osallistuville ostajille ja levittäjille. Tampereen elokuvajuhlille kutsuttiin myös joukko kansainvälisten elokuvafestivaalien ohjelmistosuunnittelijoita, joille esiteltiin elokuvajuhlien ohjelmiston lisäksi elokuva-alaa ja suomalaista yhteiskuntaa Helsingissä ja Turussa. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuvat 2016 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Takaisin pintaan Juan Reina Monami Agency 23 Hyvästi Afrikka Iiris Härmä Guerilla Filmi 22 Monsterimies Antti Haase Illume Oy 13 Atomin paluu Jussi Eerola & Mika Taanila Kinotar Oy 10 Cheer Up Christy Garland Napafilms Oy 8 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat 2016 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Kuuntele Hamy Ramezan & Rungano Nyoni Pebble & DoDream, Nordic Factory 78 Pipopingviini Leevi Lemmetty Muste ja valo Oy 28 Madonreikä Turun Anikistit Twisted Films 20 Might Emil Sallinen Clutch Productions 17 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia Miia Tervo Mjölk Movies 16 Elokuvantekijöiden kansainvälistymisen tukeminen Elokuvasäätiö tuki vuoden aikana yhteensä 11 kansainvälistä vähemmistöyhteistuotantoa yli eurolla. Tuotannoista viisi oli fiktioelokuvia ja kuusi dokumenttielokuvia. Yhteistuotantokumppaneita löytyi naapurimaiden lisäksi myös mm. Hollannista. Osana elokuvasäätiön lastenelokuvien teemavuotta, säätiö organisoi kuudelle lasten- ja nuorten elokuvien parissa työskentelevälle tuottajalle matkan Euroopan merkittävimmälle lastenelokuvafestivaalille Cinekidiin tutustumaan ammattilaistapahtumiin ja rahoitusmarkettiin. Matkaan kuului myös Netherlands Film Fundin kanssa yhteistyössä järjestetty hollantilaisten tuottajien verkostoitumistapaaminen. 10

12 Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset 2016 Pitkät fiktioelokuvat Eurooppa 101 kpl Aasia 41 kpl Pohjois-Amerikka 40 kpl Venäjä 22 kpl Etelä-Amerikka 4 kpl Australia 4 kpl Afrikka 2 kpl Lyhytelokuvat Eurooppa 155 kpl Pohjois-Amerikka 29 kpl Aasia 13 kpl Australia 11 kpl Etelä-Amerikka 7 kpl Venäjä 5 kpl Afrikka 1 kpl Dokumenttielokuvat Eurooppa 58 kpl Aasia 20 kpl Pohjois-Amerikka 14 kpl Etelä-Amerikka 7 kpl Venäjä 6 kpl Australia 3 kpl Afrikka 3 kpl Elokuvasäätiö tarjosi vuoden 2016 aikana useille suomalaisille tuotantoyhtiöille erikseen räätälöityjä matkoja festivaalien yhteydessä järjestettyihin yhteistuotantomarketteihin ja rahoitustapahtumiin. Kuudelle tuotantoyhtiölle organisoitiin syyskuussa vierailu Moskovaan tapaamaan venäläisiä tuottajakollegoita ja paikallisia rahoittajia sekä tutustumaan Mosfilmin studioihin. Lähi-idän suurimmalle elokuvafestivaalille ja sen yhteistuotantomarkettiin Dubaihin järjestetty tutustumismatka toteutettiin yhteispohjoismaisena hankkeena, joka esitteli arabimaihin suuntautuneita elokuvaprojekteja. Näiden lisäksi tuotantoyhtiöiden edustajia vietiin verkostoitumaan mm. Edinburghin ja Halifaxin festivaaleille. Elokuvasäätiö jatkoi nyt jo kuudetta vuotta yhteistyötään Cinemartin yhteydessä Rotterdamin elokuvafestivaalilla järjestettävän Rotterdam Lab -koulutusohjelman kanssa, jonne säätiö kustantaa kaksi suomalaista, kansainvälistä uraansa aloittelevaa tuottajaa. Luentoja, paneelikeskusteluja ja ammattilaistapaamisia sisältävä työpaja tarjoaa nuorille tuottajille tiiviin ensiesittelyn elokuvien kansainväliseen tuotantoon, jakeluun, myyntiin ja rahoittamiseen Elokuva yhteiskunnan ja kulttuurin vaikuttajana Elokuva-alan yhteiskunnallisen profiilin nostaminen Suomalainen elokuva on näkyvässä roolissa Suomi100-juhlavuoden ohjelmistossa. Elokuvasäätiö tuki vuoden 2016 aikana neljää juhlavuoden viralliseen ohjelmaan valittua elokuvahanketta (Tuntematon sotilas, Toivon tuolla puolen, Lauri Mäntyvaaran tuuheat ripset, Suomalainen enkeli), edellisvuonna tuettujen kahden elokuvan lisäksi (Tom of Finland, Ikitie). 11

13 Elokuvan yleisösuhteen ja vaikuttavuuden parantaminen Elokuvasäätiö osallistui jo toista kertaa Britdocin organisoimaan Good Pitch 2016 Impact labiin, joka opettaa uusia ajattelutapoja dokumenttielokuvan levityksen ja vaikuttavuustyön parissa. Tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa vaikuttavuustyön toimintakulttuuria myös Suomessa Tehokas ja palveleva elokuvasäätiö Elokuvasäätiö toimii avoimesti ja tehokkaasti Elokuvasäätiön tavoitteena on kehittää toimintaansa selkiyttämällä tukiprosesseja ja saattamaan käytännöt läpinäkyvimmiksi. Hakemusten määrän kaksinkertaistuminen kymmenen vuoden aikana on lisännyt merkittävästi käsittelijöiden työmäärää ja vähentänyt asiakkaiden palveluun käytettyä aikaa. Yhtäältä lainsäädäntö asettaa velvoitteita valtiontukien myöntämisprosesseissa, toisaalta säätiön asiantuntijuutta on totuttu hyödyntämään hankkeiden kehittämisessä. Jälkimmäisestä on jouduttu tinkimään, eikä se ole asiakaskunnan mielestä ollut toivottua kehitystä. Elokuvasäätiö on esittänyt toiveenaan resurssien kasvattamista, mm. lisäämällä tuotantoneuvojien määrää yhdellä henkilötyövuodella. Toimintamäärärahojen säilyminen ennallaan ei ole mahdollistanut lisäresursseja. Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2016 Tuotanto 88 % Esitystoiminta 4 % Kulttuurivienti 3 % Levitystoiminta 3 % Festivvalituki 2 % Selvitys- ja tutkimustuki 0,1 % Säätiön toimintaympäristön muutokset tai odotetut muutokset vaikuttivat osaltaan hidastavasti säätiön omien prosessien kehittämiseen. Uuden elokuvalain valmistelu lykkääntyi, kun säätiön mahdollista tulevaa muotoa ja asemaa selviteltiin. Tuomas Ojasen ja Pauli Rautiaisen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemä Selvitys Suomen elokuvasäätiön valtionaputehtävien perustuslakikysymyksistä valmistui toukokuussa 2016 ja ministeri Grahn- Laasosen tilaama selvitys Irina Krohnilta valmistui marraskuussa Jälkimmäisessä selvitettiin AV-alan rakenteita, rahoitusta ja julkisen vallan käyttöä sekä audiovisuaalisen kulttuuripolitiikan kehittämistä. Lokakuussa OKM nimitti työryhmän valmistelemaan uutta elokuvalakia, ja tämän työn perustana on säätiön aseman säilyttäminen yksityisoikeudellisena säätiönä. Lain on tarkoitus astua voimaan Myös av-alan tuotantokannustimen muotoilu ja hallinnointi sekä lanseeraus vaati niin alan kuin säätiön panostusta. Säätiön omassa toiminnassa tapahtui myös muutoksia. Vuoden alussa nimitetyn hallituksen uusi kokoonpano muodostui enemmistöltään alan ulkopuolisista jäsenistä. Muutos oli merkittävä entiseen nähden, jonka lisäksi uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä oli valita säätiölle toimitusjohtaja Irina Krohnin sopimuksen tullessa täyteen Säätiön organisaatiolle Lasse Saarisen astuminen toimitusjohtajan tehtäviin on näkyvämpi muutos. OKM on asettanut säätiön tavoitteeksi viranomaistehtäviä koskevan koulutuksen järjestämisen säätiön tuen myöntämisprosesseissa toimivalle henkilöstölle. Säätiö tilasi koulutuksen HAUS kehittämiskeskus Oy:ltä, joka 12

14 toimii juuri valtion virkamiesten kouluttajana ja kehittäjänä. Koulutus oli kaksipäiväinen, käsittäen valtiontukien myöntämisprosessin hallintomenettelynä. Koulutuksessa käytiin läpi myös tukien hakemista, myöntämistä, maksatusta ja valvontaa valtionavustuslain säännösten puitteissa. Koulutukseen osallistui lähes koko henkilökunta, ja se piti antia mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Säätiö on jatkanut yhteistyötä alan kanssa; kesäkuussa järjestettiin asiantuntijatyöpaja otsikolla Mitä on kotimaisen elokuvan onnistunut lanseeraus ja levitys?, jonka tavoitteena oli pohtia levityksen ja lanseerauksen toimintamalleja, -ympäristöä ja haasteita. Marraskuussa pidettiin keskustelu- ja infotilaisuus tuotantoyhtiöille kehittämis- ja tuotantotuesta tuotantoneuvojien haku- ja käsittelyprosessien näkökulmasta ja joulukuussa oli jo perinteiseksi muodostunut Dokinfo - dokumenttielokuvien keskustelutilaisuus. Säätiö on pyrkinyt järjestämään yhteisiä tiedostus- ja keskustelutilaisuuksia tekijöiden kanssa osittain korvaamaan vähentynyttä kahdenvälistä neuvontaa ja asiakaspalvelua. 3. TUKITOIMINTA 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle myöntämät määrärahat OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuva- ja tv-tuotantoon % % % * Jakeluun % % % Esitystekniikan kehittämiseen, art house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen % * * Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 3 % -2 % 0 % 0 % 0 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelokuvien esitys- ja levitystoimintaan OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 4 % -2 % -5 % 0 % 0 % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Suomen elokuvasäätiön toimintaan

15 3.1. Tuotannon tuet Tuotannon tukien jakautuminen lajityypeittäin 2016 Lajityyppi Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki Euroa Kpl Euroa Kpl Euroa Kpl Animaatiosarjat Dokumenttielokuva Draamasarjat Lasten ja nuortenelokuvat Lyhyet animaatioelokuvat Lyhyt elokuva Pitkät animaatioelokuvat Pitkät fiktioelokuvat KÄSIKIRJOITUSAPURAHA Käsikirjoitusapurahahakemusten määrä on jatkanut kasvuaan ja on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Tämä on osaltaan rasittanut jo muutenkin aliresurssoitua hakemuskäsittelyä ja johtanut siihen, että suuren hakemusmäärän takia tuotantoneuvojien ei ole edellisvuosien tapaan ollut mahdollista tavata hakijoita henkilökohtaisesti. Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista käsikirjoittajista % 45% 40% 42% 40% 43% 45% 42% 44% 35% 30% 36% 34% 33% 31% 39% 37% 25% 20% Hakijoista Tukea saaneista KEHITTÄMISTUET Usean hankkeen kehittelyyn tarkoitetun slate-kehittämistuen myöntämistä jatkettiin myös vuonna Hakemuksia käsiteltiin viideltä tuotantoyhtiöltä, joista kolme sai myönteisen tukipäätöksen. Vuonna 2015 tuetuista slate-hankkeista osa eteni vuoden 2016 aikana tuotantoon ja yksi ehdittiin jo julkaista. 14

16 TUOTANTOTUET Pitkät fiktioelokuvat Kaiken kaikkiaan vuoden aikana rahoitettiin 18 pitkän fiktioelokuvan tuotantoa, joista kolme rahoitettiin 50/50 -tuotantotukimuodon kautta. Tuetuista elokuvista neljä oli lasten- ja nuorten elokuvia. Elokuvien tukisummat vaihtelivat mikrobudjettielokuvien eurosta suurtuotannon miljoonaan euroon. Kolme keskimääräistä pienempää tukisumaa piti tuettujen elokuvien määrän edellisvuosien tasolla. Dokumenttielokuvat Vuonna 2016 elokuvasäätiö, AVEK ja Yle lanseerasivat -lyhytdokumenttielokuvahankkeen, jossa haettiin lapsille suunnattuja verkkoympäristöön valmistettavia teoksia. Uusia dokumentaarisen kerronnan muotoja kokeilevia teoksia rahoitettiin hankkeen puitteissa neljä kappaletta. Lyhyet fiktioelokuvat Lyhytelokuvien tuotantotuissa painopiste oli yksittäisten elokuvien tukemisessa ja uudet lyhytelokuvaan keskittyvät hankkeet siirrettiin tuleville vuosille. Hetki hauskaa -hankkeen tilalle ideoitiin vuodelle 2017 monipuolisempaa sisältöä mahdollistava Yhden yön juttu -hanke, jonka yhteydessä olisi myös mahdollista kannustaa tekijöitä parempiin käsikirjoituksiin ja lopputuloksiin. Myös ruotsinkielistä Kortfilm -hanketta päätettiin jatkaa seuraavan kerran vasta vuonna 2018, jotta hankkeet eivät söisi liikaa tukivaroja normaalilta tukitoiminnalta. Tv-sarjat Korkealaatuisen kotimaisen tv-sarjadraaman tukemisen tavoitteena on parantaa tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden resursseja sarjahankkeen konseptointi- ja kehittelyvaiheessa. Vuoden aikana tuettujen kolmen draamasarjan tuki on pääosin top financing -tyyppistä ja kohdistuu tuotannollisiin lisäresursseihin. Vuoden aikana tuetuista kolmesta lasten animaatiosarjasta kaksi oli kansainvälisessäkin levityksessä olleiden sarjojen jatkokausia. Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä Käsikirjoittajat 50% 40% 30% 20% 31% 27% 28% 25% 35% 34% 43% 41% 35% 34% 31% 34% 10% Hakijoista Tukea saaneista 15

17 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Ohjaajat 30% 36% 32% 29% 29% 27% 36% 29% 26% 29% 26% 24% Hakijoista Tukea saaneista Tuottajat 50% 40% 30% 20% 28% 23% 30% 29% 31% 27% 39% 41% 35% 37% 30% 29% 10% 0% Hakijoista Tukea saaneista MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Markkinointi- ja levitystukien esittely siirrettiin vuonna 2016 kotimaan levitysosastolta tuotanto-osastolle. Samalla tuen ohjeet ja kaavakkeet uudistettiin yhteistyössä alan kanssa vastamaan nykytilannetta. Yhden tukimuodon käytettävissä olevien tukivarojen jakaminen neljän esittelijän kesken asettaa budjetoinnille omat haasteensa. Tukimuodon kehittämistä tullaankin jatkamaan ensimmäisen kokeiluluontoisen vuoden jälkeen. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilun puitteissa tuettiin kahta lyhytelokuvien saatavuuteen ja näkyvyyteen keskittyvää hanketta Esityksen ja levityksen tuet ELOKUVATEATTEREIDEN TOIMINTATUKI Elokuvateattereiden toimintatuen tukiohjeistoa muutettiin siten, että tuki myönnetään jälkikäteen säätiöön toimitettua tukiohjeiden mukaista kustannusselvitystä vastaan. Näin päästiin eroon entisestä kaksinkertaisesta käsittelystä tuen haku- ja maksatusvaiheessa. Osalle hakijoista uuteen järjestelmään siirtyminen oli hankalaa ja 40 hakemusta siirtyi päätettäväksi vasta vuoden 2017 puolella, jolloin koko myönnettävä tuen kokonaismäärä vuoden 2016 osalta nousee euroon. ELOKUVATEATTEREIDEN LAITEHANKINTA- JA KUNNOSTUSTUKI Vuoden 2016 aikana avattiin uudet elokuvateatterit elokuvasäätiön tuella Helsinkiin (Kino Korjaamo, Riviera) ja Äänekoskelle (Kino Mikko). Pääkaupungissa tuettiin myös Kiasman ja Savoy-teatterin digitaalisen esitystekniikan hankkimista lähinnä elokuvafestivaali- ja muiden elokuvatapahtumien järjestämistä varten. Tälle oli tarvetta myös siksi, että useampi helsinkiläinen elokuvateatteri oli suljettuna korjaustöiden vuoksi. 16

18 Vuoden 2016 tukipäätöksistä valtaosa koski vanhojen teattereiden ajanmukaistamista ja mm. invaramppien asennuksia. Suurin tukisumma euroa myönnettiin Oulun Starin laajennushankkeelle. Sen kunnostuksen yhteydessä teatteria laajennettiin viisisaliseksi. Starin suurimmassa salissa on Suomen toinen Dolby Atmos - äänijärjestelmä. TUKI ESITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN, ART-HOUSE JA PIENTEN PAIKKAKUNTIEN ELOKUVATEATTEREIDEN ELVYTTÄMISEEN Suurin tukisumma myönnettiin Kaarinaan rakennettavalle kaksisaliselle teatterille, joka avataan keväällä Teatteri on paikkakunnalla kokonaan uusi. Paimiossa Bio Stara rakensi säätiön tuella kolmannen salin. Määrärahalla säätiö tuki myös arthouse/independent -teattereiden verkostoitumista ja keskitetyn ohjelmistopalvelun hanketta. TALLENTEIDEN MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Tallennejakelun alamäki näkyy myös elokuvasäätiöltä haettavassa tuessa. Kun muutamia vuosia sitten hakijoita oli useita yhtiöitä, valtaosa hakemuksista tulee nyt yhdeltä yhtiöltä, joka on erikoistunut vanhemman kotimaisen elokuvan tallenne- ja verkkojakeluun. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että suurin osa uusista kotimaisista elokuvista saa tukensa osana markkinointi- ja levitystukea, joka nykyisin kattaa kaikki elokuvan jakeluformaatit hakijan niin halutessa. OHJELMISTOTUKI Ohjelmistotukea hakevat pääosin itsenäiset studioihin kuulumattomat kotimaiset levitysyhtiöt. Eurooppalaisia elokuvia tuen saajista oli 18 kappaletta, aasialaisia neljä ja yksi australialais-vanatualainen ja yksi amerikkalainen elokuva. Yksi tukipäätös koski Helsinki Film Festival -organisaation Rakkautta & Anarkiaa -elokuvien kiertuetta eri puolilla Suomea. KOTIMAISTEN ELOKUVIEN DIGITOINTITUKI Elokuvasäätiön uusi tukimuoto koskee vuoden 1980 jälkeen tuotettujen elokuvien digitointia elokuvateatteri- tai festivaalilevitykseen. Tätä vanhemman tuotannon digitoinnista vastaa valtiollinen KAVI. SES myönsi tukea neljälle hankkeelle, joista suurin oli Pirjo Honkasalon seitsemän elokuvan digitointiprojekti. SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Uudempiin tukimuotoihin kuuluva selvitys- ja tutkimustukea haettiin vähemmän kuin säätiö toivoi ja budjetti antoi myöten. Elokuvan liiketoiminnan tutkimus on edelleen Suomessa pientä ja sattumanvaraista. Ainoa tukihakemus koski Elokuvateattereiden yleisöt 2 -tutkimusta, joka selvitti 13 elokuvateatterin yleisön mielikuvia ja mielipiteitä paikkakuntansa teattereista. Selvityksen tulokset ovat julkisia ja luettavissa sekä tuensaajan että säätiön nettisivuilla. KOULUTUSTUKI Säätiön myöntämä koulutustuki elokuva-alan jakelun ja esitystoiminnan ammattilaisille kuuluu myös uudempiin tukimuotoihin, eikä ole vielä saavuttanut säätiön odottamaa ja toivomaa kiinnostusta hakijoiden keskuudessa. Tukea myönnettiin seitsemälle hakijalle osallistumisesta joko elokuvateattereiden tekniikan tai elokuvafestivaalien kehittämisen koulutusohjelmiin. ELOKUVAFESTIVAALITUKI Elokuvafestivaalituki pysyi saman suuruisena ( euroa) kuin edellisinä vuosina. Lisäksi lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista allokoitiin edellisvuosien tapaan festivaalitukeen euroa. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut summat vaihtelivat euron ja euron välillä. 17

19 Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2016 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat Sodankylän elokuvajuhlat Espoo Ciné International Film Festival Night Visions International Film Festival Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali Kaikki yhteensä Kulttuuriviennin tuet Kulttuuriviennin tukipäätökset Pitkät elokuvat Dokumenttielokuvat Lyhytelokuvat Euroa Kpl Euroa Kpl Euroa Kpl Kopio- ja materiaalituki Matkatuki Hanketuki Yhteensä KULTTUURIVIENNIN HANKETUKI Suurin yksittäinen pitkän elokuvan hanketuki myönnettiin perinteisesti Finnish Film Affair -tapahtumalle ( euroa), joka järjestettiin nyt viidettä kertaa osana Helsingin kansainvälistä elokuvafestivaalia. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa kiinnostavana suomalaisen elokuvan esittelyfoorumina ja kerää vuosittain useita kansainvälisesti merkittäviä myyntiyhtiöitä tutustumaan tuleviin kotimaisiin elokuviin ja niiden tekijöihin. Suomalaisten lyhytelokuvien kansainvälistä levittämistä edistettiin kulttuuriviennin hanketuella kolmen projektin verran. Hanketuista mittavimman tuen sai Kristallisilmä Oy Eija-Liisa Ahtilan nelikanavaisen videoinstallaation Tutkimuksia draaman ekologiasta 1 muuttamiseksi elokuvafestivaaleilla esitettävään muotoon. Hanketuen ansiosta elokuva saatiin maailmanensi-iltaan Berliinin elokuvajuhlien Forum Expanded -sarjaan helmikuussa Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro järjesti elokuvasäätiön hanketuella suomalaiseen lyhytelokuvaohjelmistoon keskittyvän Prahan Kinokahvila -hankkeen, jonka runkona oli suomalaisten ohjaajien, journalistien ja kansalaisvaikuttajien näkökulma nykypäivän Afrikkaan. Dokumenttielokuvien hanketuissa uusi ja kiinnostava projekti oli Making Movies Oy:n osallistuminen DOK.Incubator -koulutukseen Tonislav Hristovin elokuvalla Hyvä postimies (2016). Tekijät ovat tehneet DOK.Incubator -koulutusta tunnetuksi muun muassa elokuvasäätiön joulukuussa järjestämässä Dokinfotilaisuudessa sekä marraskuun lopulla ilmestyneessä Sessio-blogijutussa. KULTTUURIVIENNIN MATKATUKI Pitkien elokuvien matkatukien kohderyhmää on vuonna 2017 laajennettu tuottajista, ohjaajista ja käsikirjoittajista muihin elokuvan ammattiryhmiin ja matkatukia on myönnetty erityisen runsaasti mm. näyttelijöille, leikkaajille ja äänisuunnittelijoille. 18

20 Lyhyt- ja dokumenttielokuvien käytössä olleet kulttuuriviennin tukivarat pienenivät 23 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Lyhytelokuvien kulttuuriviennin tuesta huomattavin osa (58 %) kului tekijöiden matkatukiin. Myös dokumenttielokuvien osalta matkatuen osuus oli 42 prosenttia. KULTTUURIVIENNIN MATERIAALITUKI Elokuvajakelun digitoinnin myötä on elokuvien lisäkopioiden valmistaminen edullisempaa, josta johtuen säätiö voi myöntää enemmän tukea elokuvien kansainvälistä markkinointia edistäviin toimenpiteisiin. Elokuvasäätiön tukihakemukset ja päätökset Hakemuksia Myönteiset Kielteiset Päätökset H M K Päätökset H M K Päätökset kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Yleisötyö tukikokeilu Tuotannon tuki yhteensä Kv-tuki/ Pitkät Kv-tuki/ Lyhyt ja dokumenttielokuvat Kulttuuriviennin tuki yhteensä Kunnostus- ja laitehankintatuki Esitystekniikan kehittämistuki Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä Tallenteen markkinointija levitystuki Koulutustuki Kotimaisten elokuvien digitointi Ohjelmistotuki Levitystoiminnan tuki yhteensä Festivaalituki Selvitys- ja tutkimustuki KAIKKI YHTEENSÄ Kasvu-% edellisestä vuodesta 15 % -12 % 5 % -3 % 4 % 7 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 51 % 49 % 67 % 33 % 77 % 23 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 19

21 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1. Festivaalilevitys Vuoden 2016 kohokohta oli Juho Kuosmasen esikoiselokuvan Hymyilevä mies palkitseminen Cannesin elokuvafestivaalin Un Certain Regard -sarjan pääpalkinnolla. Elokuva on tämän palkinnon jälkeen kiertänyt 45 kansainvälistä festivaalia ja voittanut useita palkintoja. Toiseksi eniten festivaaliesityksiä keräsi Klaus Härön Miekkailija, jota esitettiin vuoden aikana 33 kansainvälisellä festivaalilla. Kolmas festivaalimenestyjä oli Selma Vilhusen esikoisohjaus Tyttö nimeltä Varpu, joka sai kansainvälisen ensi-iltansa syyskuussa Toronton elokuvafestivaalin Discovery -sarjassa. Pariisissa toteutettiin huhtikuussa perinteinen kolmen suomalaisen elokuvan viikonloppu ja marraskuussa järjestettiin niin ikään perinteeksi muodostuneet suomalaisen elokuvan tapahtumat Tokiossa ja Pietarissa. Tokion viisi elokuvaa esitellyt tapahtuma avattiin poikkeuksellisesti dokumenttielokuvalla Järven tarina ja Pietarin viikko puolestaan Hymyilevällä miehellä. Suomalaisten elokuvia esittäneet festivaalit ja muut tapahtumat Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Dokumenttielokuvien kansainvälistymistilastot kertovat, että festivaaleista ja elokuvatapahtumista, joilla suomalaisia dokumenttielokuvia esitetään, vain hieman yli 50 prosenttia on eurooppalaisia. Muun maailman esitysmäärät ovat lähes yhtä suuria. Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset palkinnot Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä 20

22 Maailmanlaajuisuus näkyy muun muassa Iiris Härmän dokumenttielokuvassa Hyvästi Afrikka (2015), joka on jo toista vuotta eniten festivaaleja kiertäneiden dokumenttielokuvien listan kärjessä - vuonna 2016 toisella sijalla. Elokuva on omalla tavallaan esimerkki dokumenttielokuvien vaikuttavuuskampanjoinnista. Ohjaaja on kiertänyt paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa myös Afrikassa keskustelemassa elokuvastaan ja lisääntymisterveyden kysymyksistä. YK:n naisjärjestöt ja muut kansainväliset naisjärjestöt ovat olleet elokuvan merkittäviä yhteistyökumppaneita. Lyhytelokuvien kansainvälisiä festivaaliesityksiä hallitsi toista vuotta peräkkäin Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin ohjaama Kuuntele, joka nähtiin miltei 80 elokuvafestivaalilla ja palkittiin neljällä palkinnolla mm. parhaana lyhytelokuvana (Prague Short Film Festival) ja ohjauksesta (Kinofilm Manchester International Short Film & Animation Festival). Muita vuoden huomattavia lyhytelokuvamenestyjiä olivat Leevi Lemmetyn Pipopingviini, Turun Anikistien Madonreikä sekä Miia Tervon Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia. Suomen elokuvasäätiön, AVEKin ja Ylen Hetki hauskaa -hankkeessa syntynyt Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia nähtiin vuoden 2016 aikana kaikkiaan yli 20 festivaalilla, joista palkintoja on kertynyt niin Chicagon lasten- ja nuortenelokuvajuhlilta, Créteilin naiselokuvafestivaalilta kuin Oberhausenin lyhytelokuvafestivaaliltakin. Winterthurin lyhytelokuvafestivaalilla Sveitsissä nähtiin mittava pohjoismaisen lyhytelokuvan retrospektiivi marraskuussa. Pohjoismaisen lyhytelokuvan viime vuosikymmenten valioteoksia esittelevä ohjelmisto jakautui peräti yhdeksään näytökseen. Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2016 Pitkät fiktioelokuvat Lyhytelokuvat Elokuvafestivaalit 171 kpl Suomalaisen elokuvan viikot 33 kpl Muut elokuvatapahtumat 17 kpl Elokuvafestivaalit 204 kpl Muut elokuvatapahtumat 17 kpl Dokumenttielokuvat Elokuvafestivaalit 94 kpl Suomalaisen elokuvan viikot 5 kpl Muut elokuvatapahtumat 12 kpl 21

23 4.2. Kansainvälinen promootio Elokuvasäätiö muodosti yhdessä elokuvakomissioverkoston, Satu ry:n ja Finnanimation ry:n kanssa vuoden 2016 lopussa konsortion, joka voitti TEKESin tuotantokannustimen markkinoinnin kilpailutuksen. Konsortio vastaa jatkossa kannustimen kansainvälisestä markkinoinnista. Markkinointityö aloitettiin American Film Marketissa yhteistyössä TEKESin, Finpron ja komissioverkoston ja suomalaisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto oli mukana Berliinin, Cannesin ja Toronton elokuvafestivaaleilla yhdessä Scandinavian filmsin kanssa jaetulla marketosastolla, jossa esiteltiin tuoreimpia elokuvia festivaalivalitsijoille ja jaettiin tietoa säätiön yhteistuotantorahoituksesta sekä suomalaisista tuotantoyhtiöistä. Lisäksi lyhytelokuvien kulttuurivienti osallistui vuoden aikana Clermont-Ferrandin kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalin yhteydessä järjestettävään market-tapahtumaan sekä pohjoismaiseen lyhyt- ja dokumenttielokuvaan keskittyneeseen Nordisk Panorama -festivaaliin. Edinburghin elokuvafestivaaleilla Skotlannissa järjestettiin kesäkuussa Suomalaisen elokuvan laaja esityskokonaisuus useiden tekijävieraiden ja tuottajadelegaation voimin. Elokuvatekijät esittelivät tuoreita tuotantojaan festivaalin Suomeen-keskittyvässä erityisohjelmistossa sekä näytösten jälkeen järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Suomalaisille tuottajille organisoitiin puolestaan verkostoitumistilaisuus paikallisten kollegojen kanssa yhteistuotantomahdollisuuksien kartoittamiseksi ja molempien maiden rahoitusmallien esittelemiseksi. Vastaavanlainen, mutta pienempi kokonaisuus järjestettiin heti perään heinäkuussa Galwayn festivaaleilla Irlannissa. Suomi oli mukana myös Pohjoismaiden elokuvateollisuuden esittelyssä Belgian Gentissä lokakuussa sekä Dubain elokuvafestivaaleilla joulukuussa osana yhteistuotantomarkettia, jossa kehiteltiin Arabimaihin suuntautuvia Pohjoismaisia hankkeita. Pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2016 Festivaali Elokuva Ohjaaja The Berlin International Film Festival Mannerlaatta Mika Taanila Cannes Film Festival Hymyilevä mies Juho Kuosmanen The Shanghai International Film Festival Pahan Kukat Antti Jokinen Lovemilla Teemu Nikki The Karlovy Vary International Film Festival Hymyilevä mies Juho Kuosmanen Tokyo International Film Festival Hymyilevä mies Juho Kuosmanen The Cairo International Film Festival Tappajan näköinen mies Lauri Nurkse International Film Festival of India, Goa Hymyilevä mies Juho Kuosmanen Alma de Sant Pere Jarmo Lampela The Toronto International Film Festival Tyttö nimeltä Varpu Selma Vilhunen Hymyilevä mies Juho Kuosmanen The Norwegian International Film Festival, Haugesund Tiina Lymi Äkkilähtö Molodist International Film Festival, Kyiv Hymyilevä mies Juho Kuosmanen The Vienna International Film Festival Hymyilevä mies Juho Kuosmanen The Sitges Film Festival Bodom Taneli Mustonen Palm Springs International Film Festival Miekkailija Klaus Härö 22

24 Pitkät dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2016 Festivaali Elokuva Ohjaaja Mar del Plata International Film Festival Sosialismi Peter von Bagh Shanghai International Film Festival Järven tarina Marko Röhr, Kim Saarniluoto Warsaw International Film Festival Isäni tähtien takaa Einari Paakkanen Lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2016 Festivaali Elokuva Ohjaaja Eleganssi Virpi Suutari International Short Film Festival Oberhausen Kuuntele Rungano Nyoni, Hamy Ramezan Pieniä kömpelöitä Miia Halme hellyydenosoituksia Karlovy Vary International Film Festival Kuuntele Rungano Nyoni, Hamy Ramezan Krakow International Film Festival Kuuntele Rungano Nyoni, Hamy Ramezan Message to Man International Film Festival Eleganssi Virpi Suutari Moscow International Film Festival Ajatuksia rakkaudesta Jani Ilomäki Sarajevo International Film Festival Eleganssi Virpi Suutari Tampere Film Festival Eleganssi Virpi Suutari Waste no. 2 Wreck Jan Ijäs 5. VIESTINTÄ 5.1. Kotimaan tiedotus Säätiön perusviestintään kuuluu edelleen omasta toiminnasta tiedottaminen, asiakkaiden ohjeistaminen, median ja sidosryhmien tietotarpeiden palvelu sekä yhteiskuntaviestintä. Säätiö viestii toiminnastaan perinteisten sähköpostitiedotteiden lisäksi verkkosivuillaan, facebook-sivuillaan sekä kuukausittaisen uutiskirjeen ja Sessioblogin kautta. Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -uutiskirje päättäjille ja medialle julkaistiin vuoden aikana kymmenen kertaa. Kuukausittainen tiedote nostaa esiin elokuva-alan tärkeimpiä tapahtumia, säätiön omia uutisia sekä kotimaisten elokuvien menestystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vuonna 2016 uudelleen käynnistetty Sessio-blogi on tähdännyt kulttuuriviennin toiminnan avoimuuden lisäämiseen. Juttujen tavoitteena on ollut lisätä tuntemusta lyhyt- ja dokumenttielokuvista sekä niiden tekijöistä. Toisena pyrkimyksenä on ollut tehdä kulttuurivientiä ja kansainvälistymistä tutuksi esittelemällä esimerkiksi projekteja, joille elokuvasäätiö on myöntänyt hanketukea tai joiden toteuttamiseen on käytetty kulttuuriviennin edistämisvaroja. Sessio-blogeissa on esitelty myös dokumenttielokuvien rahoitusfoorumien ja eurooppalaisten dokumenttielokuva-alan koulutusohjelmien toimintaa. 23

25 Elokuvasäätiön vuoden 2016 aika järjestämiä tilaisuuksia: Lyhyesti kerran kuussa -näytös Elokuvavuoden 2016 avajaiset Lyhyesti kerran kuussa: Ystävyydestä -näytös Helsingin turistioppaiden vierailu säätiössä 1. ja 2.3. Onko menestyksellä reseptiä Tutkijat kohtaavat tekijät seminaari yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa 4.3. Lyhyesti kerran kuussa: Pohjoisen taivaan alla -näytös Metropolian tuottajaopiskelijoiden vierailu Tuotanto-osaston infotilaisuus 7.4. Lyhyesti kerran kuussa: Työt ja päivät -näytös Lyhyesti kerran kuussa: School s Out -näytös Lyhyesti Taiteiden yönä -näytökset Esteetön elokuvateatteri ja elokuvan saavutettavuuden edistäminen -seminaari / Joensuu Cinema Lyhyesti kerran kuussa: Elämä ikkunan takana -näytös /50 tuotantotuen ja slate-kehittämistuen infotilaisuus tuotantoyhtiöille Kulttuuria keskellä viikkoa -ryhmän vierailu säätiössä Lyhyesti kerran kuussa: Uusia tuulia -näytös Lyhyesti kerran kuussa: Pohjoismaista -näytös Kehittämis- ja tuotantotuen infotilaisuus Lyhyesti kerran kuussa: Kauhuspecial Väristyksiä -näytös Linda Beathin tuotantoyhtiökoulutus 1. ja Käsikirjoittajaopiskelijoiden vierailu säätiössä Dokinfo dokumenttielokuvien rahoituksesta Ylen, AVEKin ja Kirkon mediasäätiön kanssa Lyhyesti kerran kuussa: Menestyksen salaisuus -näytös Tilastointi Vuoden 2016 aikana julkaistiin vuosittainen elokuvatilastokatsaus (Elokuvavuosi 2015). Katsauksessa esiteltiin Suomen viralliset tilastot koskien elokuvateatteri-, tallenne-, televisio- sekä verkkolevitystä. Säätiön tilastointiin sisältyy myös viikoittaisten top 20-katsojalistan julkaisu sekä kotimaisten elokuvien katsojalukuseuranta. Säätiön tilasto-osasto osallistui EFRAN-järjestön (Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtama elokuvatilastointi- ja tutkimusvastaavien yhteistyöverkosto) vuosikokoukseen Lontoossa. Kokouksessa perehdyttiin meneillään oleviin tilastohankkeisiin ja suunniteltiin tulevaa verkoston yhteistä eurooppalaisen elokuvan rahoitukseen liittyvää tutkimusprojektia. Kokouksessa esiteltiin myös Suomen elokuvasäätiön tilastotutkimuksen tulevaisuuden pääpainopisteet, jotka keskittyvät verkkolevityksen seurantaan, elokuva-alan rahavirtoihin ja tuotantoannonkannustimen vaikutuksiin. Säätiö tuottaa vuosittain elokuvatilastoja useille yhteistyöryhmille sekä verkostoille, kuten esimerkiksi Tilastokeskus, EFARN, UNESCO, MEDIA Salles sekä Nordisk TV and Film Fund. Vuoden 2016 aikana Säätiö tuotti aineistoa sukupuolten tasa-arvoraporttiin. Tutkimus julkaistaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toimesta vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 lopulla elokuvateatterit ja levittäjät saivat käyttöönsä uuden Maccsbox-kassatilitysjärjestelmän. Järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa tiedon käsittelyä. Sen avulla saadaan koko maan alueelta kattavia sekä ajantasaisia tilastoja elokuvateatterikäynneistä ja lipputuloista. Uusi järjestelmä myös korvaa säätiön vanhan elokuvatilastojärjestelmän. Järjestelmän kustannuksista suurimman osuuden kattaa Suomen elokuvasäätiö, levittäjät ja teatterit osallistuvat kustannuksiin kokonsa mukaan. 24

26 5.3. Kansainvälinen viestintä Kansainvälisen viestinnän työnjaossa tehtiin vuonna 2016 muutos niin, että lyhytelokuvien kulttuuriviennin suunnittelija ja dokumenttielokuvan kulttuuriviennin suunnittelija vastaavat jatkossa oman vastuualueensa viestinnästä. Kansainvälisen uutiskirjeen ulkoasu uusittiin ja se siirrettiin MailChimp -alustalle. Uutiskirjettä on tarkoitus jatkossa julkaista noin kerran kuukaudessa, kuitenkin niin, että isojen festivaalien yhteydessä tulee useampia uutiskirjeitä. Säätiön yhteistuotantorahoituksesta kertova esite käännettiin myös venäjäksi suomalaistuottajien Moskovan vierailun alla. Säätiö järjesti vuoden aikana hyvin onnistuneita ja huolellisesti räätälöityjä toimittajavierailuita. Screen elokuvalehden Pohjoismaista vastaava toimittaja Wendy Mitchell vieraili Suomessa keväällä. Kaksipäiväiseen vierailuun mahdutettiin noin 20 suomalaisen, kansainvälisesti kiinnostavan tuotantoyhtiön tapaamiset. Lisäksi Edinburghin elokuvafestivaalin valitsemille toimittajille järjestettiin ennakkovierailu Suomeen, jonka aikana he tapasivat Edinburghin tulevan Suomi-fokuksen osallistujat. 6. ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS 6.1. Hallinto Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: o o o o o o o o vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Toimitusjohtajan tehtävänä on: o o o o o johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista 25

27 Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset esittelystä. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4 :ssä mainittuja lakeja. Euroopan komission elokuvatiedonanto (2013/C 332/01) määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön myöntämiin tukiin sovelletaan EU komission asetuksen (n:o 651/2014) eli ryhmäpoikkeusasetuksen (RPA) mukaisia säännöksiä. RPA:n 54 artiklassa (Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat) määrittelee millä edellytyksillä ja mihin tarkoituksiin säätiö voi tukea myöntää. Elokuvasäätiön hallitus 2016 Georg Dolivo (pj) kausi Tuomas Auvinen (varajäsen Jussi Mäkinen) kausi Riina Hyytiä (varajäsen Joonas Berghäll) kausi Lauri Kaira (varajäsen Katri Sipilä) kausi Sari Väänänen (varajäsen Stiina Laakso) kausi Vuonna 2016 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Keväällä 2016 valmistui säätiön ICT-strategia, jonka tavoitteet ovat: Suomen elokuvasäätiön ICT-strategia tukee säätiön toiminnan tavoitteita noudattaen riittävän/ hyvän hallinnon vaatimuksia. Sähköinen hakujärjestelmä toimii asiakaslähtöisesti varmistaen luotettavuuden ja riittävän valvonnan. Säätiön työntekijöille varataan riittävät ja asianmukaiset työkalut säätiön tavoitteiden mukaisen toiminnan edistämiseen. Huolehditaan myös, että työntekijät hankkivat riittävät taidot työkalujen käyttöön voidakseen hoitaa työtehtävänsä yhteisesti sovittujen prosessien mukaisesti. Etätyöskentelyn mahdollisuus huomioidaan säätiön ICT-palveluiden kehittämisessä. Säätiön ICT-strategisissa valinnoissa pyritään säätiön kokonaistoiminnan kannalta parhaisiin ratkaisuihin mahdollisimman kustannustehokkaasti. Syksyllä säätiö siirtyi käyttämään Office 365 OneDrive-pilvipalvelua sekä SharePoint Onlinen, jotka mahdollistavat yhteyden säätiön tiedostoihin ja yritysohjelmistojen käytön myös työpaikan ulkopuolella. Samassa yhteydessä järjestettiin henkilökunnalle yhteinen IT-päivä tarkoituksena opastaa ja sujuvoittaa IT-taitoja helpottamaan kunkin arkityöskentelyä. Henkilöstö Heinäkuussa 2016 päättyi Irina Krohnin toinen viisivuotiskausi elokuvasäätiön toimitusjohtajana. Hallitus nimitti seuraajaksi alkaen Lasse Saarisen, jolla on yli 30-vuotinen tausta elokuvatuottajana. Vuonna 2016 lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tehtävät jaettiin uudelleen. Koordinaattori Otto Suuronen alkoi vastata toimista lyhytelokuvien osalta sekä niihin liittyvien kulttuuriviennin tukien esittelystä. Kulttuuriviennin päällikön Marja Pallassalon toimenkuvaksi tuli dokumenttielokuvien kulttuurivienti ja kansainvälistyminen sekä vastaavat kulttuuriviennin tuet. Toukokuun alusta alkaen molempien työnimike on ollut suunnittelija. 26

28 Tuotantokoordinaattori Susanna Haarlan kanssa solmittiin vakinainen työsopimus ja Suvi Paavola siirtyi kansainväliseltä osastolta tuotantokoordinaattorin määräaikaiseen tehtävään sijaistamaan vanhempainvapaalla olevaa Maria Leskistä. Siviilipalvelusmies Antti Alkio aloitti palveluksensa säätiössä lokakuussa Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso Henkilöstön määrä Lkm %/ hlöstö naiset % miehet % Vakinaiset Lkm %/ hlöstö naiset % miehet 4 16 % Määräaikaiset Lkm %/ hlöstö naiset 4 16 % miehet 6 24 % Keski-ikä Lkm naiset 49 miehet 47 Ikäjakauma Lkm %/ hlöstö alle 30-vuotiaat 1 4 % vuotiaat 4 16 % vuotiaat 7 28 % vuotiaat % yli 59-vuotiaat 3 12 % yhteensä % Lähtövaihtuvuus Lkm %/ lähteneistä yhteensä 1 eläkkeelle 0 % määräaikaiset % muu syy 0 % Koulutusjakauma Lkm %/ hlöstö keskiaste 4 16 % alin korkea-aste 3 12 % alempi korkeakouluaste 4 16 % Ylempi korkeakouluaste % Koulutustasoindeksi * 6 naiset 6,1 miehet 6 Sairauspoissaolot työpäivää/ henkilötyövuosi 7,35 7,8 *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1 8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6 27

29 Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio