OSAVUOSIKATSAUS 2/

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Kansilehden kuva: Elina Paavola

3 TARKASTUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot ,7 % ,5 % Toimintakulut ,4 % ,4 % TOIMINTAKATE ,2 % ,0 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on kokoontunut tarkastelujaksolla yksitoista kertaa, joista viidessä kokouksessa on työstetty arviointikertomusta vuodelle Kokouksessaan tarkastuslautakunta on käsitellyt vuoden 2011 tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, arviointikertomuksen sekä tilintarkastajan yhteenvetoraportin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta ja toimittanut ne edelleen toimenpiteitä varten. Tarkastelujaksolla tarkastuslautakunta on tehnyt neljä tarkastus-/arviointikäyntiä eri työpisteisiin sekä kuullut johtavia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä asiantuntijoita työohjelman mukaisesti. JHTT- tarkastajan palveluita on ostettu 64 päivää, joka jää edelleen hieman alle asetetun vuositavoitteen. Talouden toteutuminen Toimintatuotot vuodelle 2012 ovat pääosin toteutuneet toteutumisprosentin ollessa 95,7 %. Toimintakulut pysyvät hyvin tavoitteessaan toteumaprosentin ollessa 49,4 % kahdeksan kuukauden osuuden tilikaudesta ollessa 66,7 %. Elokuun kokouspalkkiot ja tilintarkastuspalkkio puuttuvat toteutuneista kuluista. Samoin osa ansionmenetyskorvauksista ja joitakin jo toteutuneita opetuspalvelu- ja koulutusmatkakuluja tulee maksuun vasta syyskuussa. 1

4 KAUPUNGINHALLITUS tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johtaminen Toimintatuotot ,7 % ,3 % Toimintakulut ,7 % ,6 % TOIMINTAKATE ,5 % ,6 % Kaupungin kanslia Toimintatuotot ,4 % ,3 % Toimintakulut ,6 % ,1 % TOIMINTAKATE ,0 % ,4 % Taloushallinto- ja it-palvelut Toimintatuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,1 % TOIMINTAKATE ,0 % ,1 % Elinkeinot ja kaupunkikehitys Toimintatuotot ,8 % ,0 % Toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKATE ,2 % ,1 % Suunnittelu ja aluekehitys Toimintatuotot ,2 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,4 % TOIMINTAKATE ,6 % ,5 % Käyttövaraus Toimintatuotot ,0 % 0 0 #JAKO/0! Toimintakulut ,2 % ,1 % TOIMINTAKATE ,5 % ,1 % Pelastustoimi Toimintatuotot #JAKO/0! ,4 % Toimintakulut ,2 % ,7 % TOIMINTAKATE ,2 % ,9 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot ,4 % ,1 % Toimintakulut ,3 % ,5 % TOIMINTAKATE ,8 % ,0 % Nettositovat: Palkkavaraus Toimintatuotot Toimintakulut ,9 % ,1 % TOIMINTAKATE ,9 % ,1 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot ,8 % ,0 % Toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKATE ,2 % ,1 % Työllistäminen Toimintatuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,2 % ,7 % TOIMINTAKATE ,2 % ,9 % It-palvelut Toimintatuotot ,0 % ,8 % Toimintakulut ,3 % ,1 % TOIMINTAKATE ,1 % ,0 % Ruokahuolto Toimintatuotot ,3 % ,9 % Toimintakulut ,4 % ,8 % TOIMINTAKATE ,2 % #JAKO/0! Ilman nettositovia Toimintatuotot ,6 % ,8 % Toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKATE ,6 % ,1 % 2

5 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin johtaminen Innovatiivinen alueellinen toimintaympäristö yrityksille KOKO päättyi kansallisena erityisohjelmana TEM:n ohjeiden mukaan alueellisten ohjelmien toimenpiteitä saa toteuttaa vuoden 2012 loppuun saakka. Kokkolanseudun resurssi riittää alkusyksyyn saakka. Vuoden loppuun mennessä selvitetään, millä resurssilla ja organisoinnilla jatketaan KOKO:ssa kehiteltyä alueellisen innovaatioympäristön kehittämistä uudessa tilanteessa. Kaupunki on osallistunut ja tuonut näkemyksiään esiin Kemian osaamiskeskusohjelman vuosien 2012 ja 2013 toiminnan priorisoinnissa. Uuden ohjelmakauden innovatiivisen välineen, ohjelman, linjauksia on valmisteltu ja edistetty valtakunnallisten linjausten muodostumista sellaisiksi, että Kokkola voi hakea uuteen ohjelmaan. Hallituksen kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan saatiin Kokkolan, Kajaanin ja Mikkelin yhteistyönä teksti, joka ei sulje automaattisesti pois mahdollisuutta päästä kasvusopimusmenettelyyn ja todennäköisesti siihen kytkeytyvään INKA -ohjelmaan (osaamiskeskusohjelman jälkeinen uusi ohjelma). Kaupunkiseudun asukaspohjavaatimus alkuperäisten kaavailujen mukaan oli sulkemassa Kokkolan pois. Kokkola, Kajaani ja Mikkeli ovat yhdessä valmistelemassa verkostomallilla kasvusopimusta Vihreämmän teollisuuden sovellutukset -teemalla. Hakuaika päättynee vuoden 2013 tammikuun lopussa. Kaupunkiyhteistyön kehittäminen KOKO:an liittyvä Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kehitysvyöhykkeen esiselvitystyö valmistui loppusyksystä Ohjelman toimenpide-esityksistä käynnistyi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämistyö tammikuussa 2012 järjestetyllä seutukuntien yhteisellä terveydenhuoltoseminaarilla. Myös alustavaa taustatyötä on tehty koko suunnittelualueen käsittävän strategisen maankäytön rakennemallin laatimiseksi. Tällä hetkellä esiselvitystyössä esitetyn suunnitelman toteuttaminen on jäissä. Tämä johtuu pitkälti Pietarsaaren seutukunnan vastuuorganisaatioissa tapahtuneista henkilöstömuutoksista. Koulutus- ja osaamisyksiköiden ja verkostojen vahvistaminen Kaupunki on tukemassa kuntarahoituksen muodossa alueen tutkimus- ja kehittämisyksiköiden tutkimus- ja kehittämistyötä. Kauppatieteiden professorin haku oli keväällä Henkilövalinta tapahtunee vielä tämän vuoden puolella. Osallistuva ja vastuullinen kansalainen KAPA 2012, valtakunnallinen kaupunki- ja kuntapalvelututkimuspalveluun liittyvä kysely on toteutettu kevään aikana. Kuntakohtaiset tulokset on saatavissa vielä ennen kuntavaaleja Tarvelähtöinen ja resurssien mahdollistama palvelujen määrä ja laatu KAPA 2012, valtakunnallinen kaupunki- ja kuntapalvelututkimuspalveluun liittyvä kysely toteutettiin keväällä. Tulokset antavat omalta osaltaan pohjaa meneillään olevan valtuustokauden onnistumisen arviointina ja uuden valtuustokauden toiminnan suuntaamiselle. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Tuottavuusohjelma 2012 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja täytäntöönpano on ohjeistettu. Kaikkien vuoden 2012 aikana vapautuneiden virkojen ja toimien täyttämisluvat on käsitelty kaupunginhallituksessa virkaryhmän esityksestä. Uskottava ydinkunta palvelujen järjestäjänä ja strategisena päätöksentekijänä Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laadinta on organisoitu sairaanhoitopiriin alueella ja valmistelu on käynnissä. Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -hankkeessa (USO) on pidetty luottamushenkilöseminaareja, osallistuttu vertaistapaamisiin ja kaupunginhallituksen nimeämässä ohjausryhmässä työstetty asiakaslähtöistä, prosessimaista toimintatapaa soveltavaa palveluorganisaatiota. 3

6 Kaupungin kanslia Kaupungin perusterveydenhuollon tuottavuuden arviointi ja kehittäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmän uudistaminen -hanke on käynnistynyt toukokuussa Loppukesästä toteutettiin konsultin toimesta valtuutetuille suunnattu kuluvan valtuustokauden toimintaa ja tavoitteiden toteutumista koskeva arviointikysely. Syyskuussa asiasta järjestettiin valtuustoseminaari. Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma on hyväksytty ja toteutus on käynnissä. Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus on päättänyt käyttötalousmenojen kuriin saamiseksi edellyttää, että laaditaan sopeuttamisohjelma siten, että jo vuoden 2012 menokehitys saadaan kuriin. Toimialoille on lähetetty esitys, että vuoden 2012 tilanteen vuoksi niiden on käytävä läpi toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa vielä tämän vuoden toteutuviin kustannuksiin siten, että talousarvion toteutuminen jää alle 100 prosentin. Tavoitteena on 2 %:n säästö osavuosikatsauksen toimintakuluennusteesta. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt valtuustoryhmien puheenjohtajiston esittämät säästötoimenpiteet vuodelle 2012, jotka tulee ottaa huomioon vuoden 2012 sopeuttamisohjelman laadinnassa. Varsinainen pidemmän ajan sopeuttamisohjelma laaditaan myöhemmin. Kaupunginhallitus on myös käsitellyt useaan otteeseen sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelmaa ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyslautakunta laatii suunnitelman siitä, millä toimenpiteillä ja aikataululla sen vastuualueiden menot saadaan sopeutettua vastaamaan valtakunnallista vertailukelpoista keskiarvoa. Sosiaali- ja terveystoimen tulee kuukausittain raportoida kaupunginhallitukselle tehdyt konkreettiset sopeuttamistoimet ja niiden vaikutukset kustannuksiin sekä sijaiskulujen (vertailukelpoiset) lasku verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Johdon raportointiohjelma koko kaupungin osalta on otettu käyttöön. Toimialojen raportit valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Riskienhallintaprosessia on jatkettu siten, että sosiaali- ja terveystoimen riskikartoitus on tehty. Lisäksi on valmisteltu luonnokset riskienhallinnan käsikirjaksi sekä kaupungin että sosiaali- ja terveystoimen osalta. Omaisuusmassan tarkastelua tehostetaan tilastrategia laadinnalla, joka on käynnistetty Uusia investointimalleja on selvitelty erityisesti Torkinmäen koulun rakennushankkeen osalta. USO-projekti on menossa, hallintosääntö hyväksyttävänä. Sähköisen asioinnin työryhmä on aloittanut työnsä. Aluetoimistopalvelut ovat vakiintuneet. Arkistotoimen ams-projekti on edennyt. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin viestintäohjeen. Viestinnän organisointi on käynnistynyt. Kaupunginhallituksen hyväksymän hankintastrategian jalkauttaminen on menossa. Kaupunkikonsernin operatiivisen toiminnan kehittäminen on työn alla. Tukipalveluyhteistyöprojekti kuntayhtymien kanssa on edennyt suunnitellusti. Mobiilipuhelinvaihde on otettu käyttöön terveyskeskusta lukuun ottamatta. Taloushallinto- ja it-palvelut 4 Taloushallinto- ja it-palvelut ovat osallistuneet tukipalveluselvitykseen kolmessa työryhmässä eli hankintojen, it-palveluiden sekä taloushallinto- ja henkilöstöhallinnon selvityksiin. Sähköisten palveluiden kehitystyö jatkuu työryhmän toimesta.

7 Talous- ja henkilöstöhallinnon uuden järjestelmän hankinnan valmistelua varten on perustettu työryhmä, jossa ovat mukana Kokkolan lisäksi Kannuksen, Kiurun, Koulutusyhtymän ja Centrian edustajat. Elinkeinot Toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti. KETEKissä ja Kokkolan Matkailussa on toimitusjohtajan vaihtoprosessit käynnissä. Kokkolan Matkailun puitteissa on aloitettu laajempi vuorovaikutus matkailualalla toimivien yritysten kanssa. Toiminta on painottunut konserniyhtiöiden hallintorakenteen kehittämiseen. Työpaikka-alueiden kehittämisessä toiminta on painottunut alueen vetovoimaisuuden laaja-alaisen ajatusmallin synnyttämiseen. Yritystilojen vuokraustilanne on hyvä. Alueen kansainvälistymisstrategian laatimisprosessi on käynnistetty maakuntaliiton toimesta ja sitä on tehty aktiivisessa vuorovaikutuksessa sekä Kokkolan Kaupungin että KOSEKin kanssa. Talouden osalta elinkeinot ovat talousarvion puitteissa kokonaisuudessaan. Suunnittelu ja aluekehitys Kokkolan keskustan ja Kokkolan Pietarsaaren lentoaseman henkilöliikenne kilpailutettiin alkuvuodesta ja sopimus solmittiin liikennöitsijän kanssa vuodeksi. Kaupunginhallitus päätti käyttää optiota Ullava Kälviä Kokkola -alueen maaseutumaisen kaupunkiliikenteen ostosopimuksissa. Sopimus on voimassa saakka. Kokkola on mukana hankkeessa, jossa kaupunki muiden joukkoliikenteen lupaviranomaiskaupunkien ja Elyjen kanssa selvittää uuden kaupunkien lippu- ja maksatusjärjestelmän käyttöönottoa. Hankkeen tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna Talouden toteutuminen Kaupunginhallitusten alaisten toimintojen tulot ja menot kehittyvät pääosin suunnitellusti. Vuoden 2011 toteutumaan sisältyy 2,7 milj. euroa kuntaliitosavustusta. Asuntomessujen menoja oli euroa, tuloja euroa, nettona euroa. Toimintatuotot ovat nousseet 4,6 %, kun viime vuoden luvuista vähennetään kuntaliitosavustus ja asuntomessutulot. Kulut ovat nousseet noin 4%, kun viime vuoden menoista vähennetään asuntomessujen kulut. Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyvät erilaiset varausmäärärahat kuten kehittämismäärärahat sekä käyttövaraus, joiden käytöstä päätetään erikseen. Työllisyysvarausmäärärahan käyttösuunnitelman ja siihen liittyvän lisämäärärahaesityksen käsittely on kesken henkilöstölautakunnassa. Vuoden 2012 talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti lukuun ottamatta työllisyysmäärärahavarausta, jonka on arvioitu ylittyvän noin euroa. Kaupunginhallituksen alaiset yksiköt ovat tehneet esityksiä 2 %:n säästön toteuttamisesta. 5

8 HENKILÖSTÖLAUTAKUNTA tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 HENKILÖSTÖLTK Toimintatuotot ,6 % ,1 % Toimintakulut ,0 % ,5 % TOIMINTAKATE ,3 % ,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen OSAAVA HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen Henkilöstösuunnittelumalli on laadittu, mutta sitä kehitellään edelleen. Eläkepoistuma on kartoitettu toimipisteittäin. Työnantajakuvan vetovoimaisuus Rekrytointiohjeistuksen laatiminen on aloitettu. Rekrytointi- ja sijaishallintojärjestelmäohjelman käyttöä on asteittain laajennettu toimialoille. Henkilöstön palkitsemismuotoja on kehitetty, mm. työyhteisön palkitseminen, aloitesäännön luonnos. Henkilöstörahaston käyttömahdollisuutta selvitellään. Hyvinvoivat työyhteisöt ja motivoitunut henkilöstö Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaitojen kehittäminen Esimiesten JET koulutuksia on meneillään neljä ryhmää (Sivistys 1 ja 2, keskushallinto ja Tekpa sekä ryhmä: SoTe, Aluepelastus ja Kokkolan Vesi) Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslaki muuttui Lakimuutos velvoittaa työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämistä riittävän varhain. Työterveyshuollon uudesta ohjelmistosta saadaan diagnosoidut sairauspoissaolotilastot tämän vuoden aikana. Työtapaturmien selvittämisen toimintamallia kehitetään ja testataan sosiaali- ja terveystoimessa. Talouden toteutuminen KESTÄVÄ TALOUS Talouden tasapaino Talouden tulot ja menot toteutuvat budjetin mukaisesti SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolot ovat kehittämistoimista huolimatta nousussa sairauspäiviä oli päivää ( ; päivää), nousua 816 päivää (+1,93 %) 6

9 YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot ,4 % ,4 % Toimintakulut ,9 % ,2 % TOIMINTAKATE ,8 % ,3 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta noin 41 % on toteutunut. Työ laatujärjestelmän päivittämisen kanssa on jatkunut. Uusia laatujärjestelmään kuuluvia asiakirjoja tuotetaan ja vanhoja päivitetään ajantasaisen lainsäädännön mukaisiksi. Elintarvikevalvonnan puolella asiakastyytyväisyyskysely osoitettiin kohteisiin, joita tarkastettiin viime vuonna. Kruunupyyn terveysvalvonnan toimipiste on siirretty Kokkolaan. Eviran KUTI 2 hanke on toteutunut. Määrätyt elintarvikevalvontatiedot siirretään tarkastajajärjestelmän kautta suoraan Eviraan. YHTI-projekti, joka vastaavasti koskee terveydensuojelutietojen automaattista siirtoa suoraan Valviraan, on aloitettu. Peruseläinlääkintäpalvelujen kirjanpidon, seurannan ja valvonnan tietokoneohjelma yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreille on hankittu. Yhteistoiminta-alueen toinen valvontaeläinlääkärin virka on perustettu. Talouden toteutuminen Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 66,4 %. Toimintakulujen toteutuma on 63,9 % ja toimintakate 59,8 %. SAIRAUSPOISSAOLOT Työyksikkö Ympäristöterveydenhuolto Terveysolojen valvonta Eläinlääkintähuolto

10 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Toimintatuotot ,7 % ,3 % Toimintakulut ,6 % ,4 % TOIMINTAKATE ,3 % ,0 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toimintatuotot ,5 % ,6 % Toimintakulut ,9 % ,7 % TOIMINTAKATE ,7 % ,2 % Vanhustyö Toimintatuotot ,3 % ,6 % Toimintakulut ,5 % ,0 % TOIMINTAKATE ,7 % ,9 % Terveyspalvelut Toimintatuotot ,8 % ,1 % Toimintakulut ,7 % ,4 % TOIMINTAKATE ,3 % ,4 % Erikoissairaanhoito Toimintatuotot ,7 % ,9 % Toimintakulut ,3 % ,8 % TOIMINTAKATE ,4 % ,7 % SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHT Toimintatuotot ,1 % ,4 % Toimintakulut ,0 % ,5 % TOIMINTAKATE ,4 % ,4 % Nettositovat: Toimeentulotuki Toimintatuotot ,0 % ,1 % Toimintakulut ,9 % ,6 % TOIMINTAKATE ,7 % ,3 % Työmarkkinatuki kuntaosuus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut ,2 % ,5 % TOIMINTAKATE ,2 % ,5 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,2 % ,2 % Toimintakulut ,0 % ,5 % TOIMINTAKATE ,3 % ,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on alkuvuonna ollut palvelurakenteen optimaalinen kehittäminen yhteistyössä Kiurun ja keskushallinnon kanssa. Kiurun kanssa on selvitelty yhteistyömahdollisuuksien laajentamista erityisesti työssäkäyntialueella. Kevään aikana Kiurun ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen edustajat ovat osallistuneet rajapintajohtamisen koulutukseen, jotta palvelurakenne toimisi entistä asiakaslähtöisemmin. Keskushallinnon ja kaupunginhallituksen kanssa on laadittu vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 ja nyt ollaan aloittamassa terveydenhuollon ja johtamisjärjestelmän kehittämistä. Yhteisenä tavoitteena ovat rakenteelliset muutokset, tuottavuuden kasvattaminen ja yhteistyön laajentaminen. Samalla tavoitteena on asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistaminen. Sisästä kehittämistä on jatkettu prosesseja mallintamalla ja selkiinnyttämällä. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. 8 Yliopistokeskuksessa on sekä sosiaali- että terveystoimen professuurit, joiden kautta

11 maakunnalliset sosiaali- ja terveystoimen kehittämistoimet ovat mahdollisia. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ERVA-pohjaisesti on aloitettu. Resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen hyvinvointikertomuksen avulla. Kokkola on mukana TerPS 2 -hankkeessa, jossa seurataan sovittujen indikaattorien avulla hyvinvoinnin kehittymistä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia lastensuojelussa. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauspoissaolopäivien lukumäärä on kasvanut 200:lla, mutta ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärän kasvun ollaan samalla tasolla kuin vuonna Myönteisintä tilanne on sosiaali- ja vammaispalveluissa, jossa sairauspoissaolopäivien lukumäärä on selvästi laskenut. Sosiaali- ja vammaispalvelut Lastensuojelussa on noudatettu lastensuojelulain edellyttämää ja valtuuston hyväksymää lasten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa on määritelty lastensuojelulliset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön on palkattu määräaikaisesti kolme perheohjaajaa. Myös poliisisosiaalityötä on kehitetty moniammatilliseksi tiimiksi. Näillä panostuksilla on pyrkimyksenä vähentää huostaanottojen tarvetta ja samalla pienentää koko ajan lisääntyviä lastensuojelun sijoituskustannuksia. Aikuissosiaalityötä on kehitetty yhteistyössä osaston muun sosiaalityön kesken sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Lastensuojelun huostaanottojen määrä on vähentynyt alkuvuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Tämä on myös pienentänyt sijoituskustannuksia. Lastensuojeluhenkilöstön kanssa on paneuduttu kehittämään toimenpiteitä huostaanoton sijoitustilanteessa. Tarkoituksena on entistä enemmän pyrkiä pitämään sijoitukset lyhyinä perheeseen kohdennettujen palvelujen avulla. Sijaisperhesijoituksia on pyritty lisäämään lastensuojelulain mukaisesti. Ongelmana on, että halukkaita sijaisperheitä ei ole saatu koulutuksista huolimatta tarpeeksi. Kruunupyyssä lastensuojelulain mukaiset sijoitusmenot ovat laskeneet selvästi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Huostaanottojen määrä on vähentynyt sekä osa sijoitetuista nuorista on siirtynyt jälkihuoltoon. Nuppu-hanke sai osana Kaste-hanketta jatkorahoituksen lokakuuhun 2013 saakka. Nuppu2-hankkeen tarkoituksena on edelleen juurruttaa varhaisen avoimen työn sekä aikuissosiaalityön toimintamallia yhteistyössä lapsiperhetoimijoiden ja toimeentuloturvan kanssa. Hankkeessa toimii perhesosiaalityöntekijä yhteistyökumppaneinaan neuvolan perheohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja yhteisöklubi Silta. Uutena osiona hankkeessa on aikuissosiaalityön kehittäminen, jossa ensisijaisesti paneudutaan työttömien aktivointityöhön sekä työttömien terveydenhuollon ja kuntouttavan työtoiminnan prosessien kehittämiseen. Hanke toimii yhteistyössä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet johtuen perusosien määrän nostamisesta etenkin yksinhuoltajaperheillä. Uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Vammaispalveluissa on käynnistynyt 6-paikkaisen rivitalon rakentaminen Runeberginkadulle. Asunnot on tarkoitettu kehitysvammaisille, jotka tarvitsevat asumisohjausta päivittäin. Edelleen Kokkolassa on 15 paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevaa kehitysvammaista ilman palveluasuntoa. Palvelukodille on osoitettu tontti Mesilästä. Rakennuksen suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2012 aikana. Vammaispalvelulain mukainen, lakisääteinen henkilökohtaisen avun palvelu ostetaan enenevässä määrin palveluntuottajilta. Ostosopimukset ovat voimassa toukokuuhun Avohuollon ohjaukseen on palkattu yksi tukipalvelutyöntekijä. Kehitysvammaisten Keva-palvelukeskus on muuttanut vuoden alussa uusiin toimintatiloihin. Samalla keskuksen nimi on muutettu toimintakeskus Kompassiksi. 9

12 Vanhusten palvelut Toiminta on perustunut hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitosja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Talousarviossa varatut määrärahat eivät riitä tarvittavien palvelujen tuottamiseen, kun lähtökohtana on oltava lainsäädäntö ja hyväksytyt kriteerit sekä asiakkaiden perusteltu palveluntarve. Kokkolalaisten ja Kruunupyyläisten vanhusten määrä (Sotkan todellinen tilasto) 2009 Kla 2009 Kr 2010 Kla 2010 Kr 2011 Kla 2011 Kr v v yli 85-v yhteensä Kokkola: yli 75-vuotiaita ja Kruunupyy: yli 75-vuotiaita 734 Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Tukipalvelut Palvelu/ asumismuoto Tavoite Tilanne 12/2011 Tilanne 4/2012 Tilanne 8/2012 Tilanne 12/2011 Tilanne 4/2012 Tilanne 8/2012 Kotona asuvia 91 % 88,7 % 89,4 % 89,4 % 85,6 % 86,0 % 86,0 % Omaishoidontuen saajia 5-6 % 3,8 % 4,2 % 5,3 % 5,3 % Säännöllinen kotihoito 14,5 % 14,5 % 12,9 % 11,4 % 11,7 % 23,0 % 14,3 % Palveluasuminen - 0,7 % 0,6% 0,4 % Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 8,7 % 8,15 % 8,4 % 3,7 % 3,7 % 3,4 % Laitosasuminen 1,9 % 1,9 % 1,85 % 1,8 % 10,7 % 10,3 % 10,6 % (Osavuosikatsaukseen 5-8/2012 on päivitetty vuoden 2011 väestöluvut) Asiakkaat on sijoitettu SAS-työryhmän toimesta kriteerien mukaisesti, akuutit sijoitukset tehdään samana päivänä. Asiakkaita on odottamassa asumispalvelupaikkaa alle 20. Kotihoidon palvelun piiriin pääsemiseksi jonotusaika on 1 3 vrk. Kokkola Kruunupyy Omaishoidontuki yli 65-v 210, joista yli 75-v , joista yli 75-v 39 Päivätoiminta 89 asiakasta 44 Kuljetuspalvelu 167 asiakasta 131 Kauppakassi 168 asiakasta - Ateriapalvelu 215 asiakasta 160 Turvapuhelinasiakkaita Ehkot ja palveluohj./kotikäynnit Kokkolassa on 21 omaishoidontuen hakemusta odottamassa käsittelyä. Määrärahan arvioidaan riittävän, kun päätökset tehdään sovittujen kriteerien mukaan. Kruunupyyssä määräraha on riittävä, jonottajia ei ole. 10

13 Henkilöstö Terveyspalvelut Kokkola Kruunupyy Täydennyskoulutus 14 eri koulutusta 14 eri koulutusta Sairaspoissaolot varhaisen tuen malli käytössä, sl määrä vaihtelee yksiköittäin Kehityskeskustelut yksilökesk 50 % yksilökesk 40 % Asiakaspalautteet Terveyskeskussairaala Kotisairaala Haiprot 316 tilastointi ei vielä kattavaa suullisen palautteen osalta Vuosina 2008 ja 2011 myönnettyjen laaduntunnustusten ylläpitoauditointi toteutettiin kesäkuun alussa röntgenissä ja lastenneuvolassa. Terveyskeskus sai erityismaininnan pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksista. AvoHilmon (THL:n tilastointijärjestelmä), potilastietojärjestelmän päivityksen ja osastolääkitysjärjestelmän käyttöönotto sekä sähköisen reseptin käyttöönottoon valmistautuminen ovat työllistäneet koko henkilökuntaa. Terveyspalvelujohtaja Hanna Rinne jäi virkavapaalle Asko Linna aloitti vs. terveyspalvelujohtajana Kesällä lääkäritilanne oli hyvä, mutta heikentyi syksyä kohden. Hoitohenkilöstön saatavuus on ollut huono koko vuoden varsinkin terveyskeskussairaalan puolella. Maaliskuun alussa suljettiin yksi osasto ja sairaansijojen määrä väheni 106:sta 90:een. Suurin osa potilaista on päässyt osastoille jatkohoitoon ilman viivettä, jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta kertyi touko-elokuussa 293, eli vähemmän kuin tammi-huhtikuussa (515 pv) tai vastaavana aikana v.2011 (700 päivää). Erikoissairaanhoidon kanssa on sovittu, ettei lisähintapäiviä laskuteta kesä-elokuulta Ruuhkatilanteita varten on sovittu potilassiirroista Jytan alueen terveyskeskusten osastoille tai Kotipolkuun Kokkolassa. Jyta:n yksiköistä on hoitopäiviä ostettu ajalla 1-8/ päivää (1-4 / pv.) Kotipolusta ostettujen hoitopäivien määrä on kesän aikana lisääntynyt (1-4/ pv, 5-8/ pv) Lisäksi 244 hoitopäivää (1-8/ 2012) on ostettu Hoivakartanosta. Kaikkiaan hoitopäiviä on ostettu 934 hoitopäivää. Kruunupyyn kunnan asukkaita on hoidettu osastoilla tammi-elokuussa 628 hoitopäivää, hoitojaksoja on kertynyt 57. Aivohalvauspotilaita hoidetaan edelleen osastolla 4 alueellisella keskitetyllä mallilla. Hoitopäiviä yksikössä on ollut lähtien 730, potilaita 21 ja hoitojaksoja 23. Näistä jytalaisia on ollut 7 potilasta ja hoitopäiviä 149. Palliatiivisen poliklinikan asiakasmäärä on ajalla 1-8/2012 ollut 52, lääkärillä käyntejä on ollut 43, sairaanhoitajalla 66. Kuukauden kestäneen kesäsulun vuoksi yksikön hoitama potilasmäärä on pienempi kuin vastaavana aikana vuonna Hoitokontakteja on ollut Suurin osa potilaista on ollut infektiohoitopotilaita. Osastojen toiminnassa ja taloudessa on huomioitava yhden osaston alasajo ja sulku alkaen. Osastojen käyttöaste on ollut keskimäärin 108 %. Alkuvuoden toimintatuotot ovat ylittäneet edellisvuoden vastaavan ajan tuotot n Koko vuoden 11

14 ostopalvelumäärärahat on ylitetty n eurolla elokuun loppuun mennessä. Vuosilomansijaisten määrärahan (koko vuosi ) ylitys, noin euroa, selittyy pääasiassa lääkärien ja varahenkilöstön vuosilomansijaisuuksilla, joihin ei ollut varausta budjetissa. Nettomenot ovat 4 % vuoden 2011 vastaavaa jaksoa suurempi. Vastaanotot Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kesällä toiminta jatkui ilman kesäsulkuja, ainoastaan Ullavan vastaanotto oli suljettuna lääkärin vuosiloman ajan viisi viikkoa. Kesäajan lääkäritilanne oli hyvä, koska sijaisia oli saatavilla. Uusi neuvola-asetus on vaatinut enemmän lääkäriresursseja vuoden alusta. Tästä huolimatta alkuvuoden vastaanottokäynnit lääkäreillä ovat lisääntyneet noin 600 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Päiväpäivystyskäynnit lääkäreillä ovat lisääntyneet 20 % ja hoitajilla 30 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että potilaiden ohjaaminen päivystykseen vaatii täsmennystä. Vastaanotolle saatiin palkattua toukokuun alusta kaksi sairaanhoitajaa varahenkilöstöön ja se on turvannut osaamisen tason myös kesällä lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Tiimityö on vakiintunut ja se on koettu toimivaksi malliksi, mikä on lisännyt myös työtyytyväisyyttä ja parantanut oman työn hallintaa. Kehittämistyön painopisteenä on kansansairauksien hoitomalli. Asiakkaiden yhteyden saanti vastaanotoille on parantunut. Puheluihin vastaamisprosentti on n. 80 % ja takaisinsoitot on pystytty toteuttamaan 100 % saman päivän aikana. Kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1 13 päivään (pääterveysasema). Pisin hoitoon pääsy, 28 päivää, oli Lohtajalla. Elokuussa pääterveysasemalla odotusajat olivat 6 13 päivää. Kälviän vastaanoton toiminnasta on vastannut edelleen Attendo. Vastaanoton toimintatuotot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna eurolla, budjetoituun verrattuna ei olla tavoitteessa. Talousarviossa vuosilomansijaisuuksiin varattu määräraha ( ) on ylittynyt johtuen lääkärien sijaisuuksista, joihin ei ollut varattu määrärahaa. Viranhaltijoiden palkat ylittyvät, koska lääkärien palkkoja ei ole budjetoitu täysimääräisenä, myös lääkäripalvelujen ostot ylittyvät samasta syystä. Hyvästä lääkäritilanteesta johtuen laboratoriokustannukset ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhteispäivystyksen nettomenot ovat nousseet 4,2 %. Koko avohoidon nettomenot ovat 75 % koko vuodelle budjetoidusta. Toimintakulut ovat lisääntyneet vain 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Neuvolat/koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Asetuksen mukaiset tarkastukset on tehty neuvolapuolella, mutta resurssien puutteen (psykologi ja perhetyö) takia riittäviä palveluita ei ole voitu antaa erityistä tukea tarvitseville. Myös ryhmätoiminta olisi tarvinnut enemmän resursseja. Lastenneuvolassa vajaus verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin on 1,6 henkilöä, äitiysneuvolassa vajaus on 1,4 henkilöä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa luokkakohtaisia tarkastuksia on jäänyt tekemättä n. 500 oppilaalle. Terveydenhoitajavajaus on kouluterveydenhuollossa yksi henkilö ja opiskelijaterveydenhuollossa kaksi henkilöä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty yhdessä sosiaalipuolen ja sivistystoimen kanssa. Neuvolatoimintaan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on nimetty vastuulääkärit ja lisätty lääkärien työpanosta, mikä on selvästi parantanut yksiköiden toimintaa. 12

15 Toimintakulut ovat noin 10 % alle budjetoidun. Lisäystä edellisvuoden kuluihin on noin 2,3 %. Toimenpideyksiköstä on puuttunut vastuulääkäri. Tähystystutkimusten jonotilanne on suhteellisen hyvä. Rasitusergometriatutkimuksissa saattaa odotusaika joissakin tapauksissa venyä liian pitkäksi (enimmillään 5 kk). Ikäneuvola A-klinikka ja Nuotta Suun terveydenhuolto Kuntoutus Ikäneuvolan toiminta on vakiintunut. Kohdeväestö on ottanut toiminnan positiivisesti vastaan. A-klinikkaa ja Nuottaa on työllistänyt uuden päihdekeskuksen suunnitteluun osallistuminen. Suun terveydenhuollossa virat ja toimet ovat olleet täytettyinä. Tästä huolimatta osa asiakkaista on jonottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta (hoitotakuuvaatimus). Aluehallintovirastolle on annettu selvitys suun terveydenhuollon jonotilanteesta. Esim. maaliskuussa 2012 yli puoli vuotta jonottaneita oli vajaa sata ja jonossa oli kaikkiaan yli 1200 potilasta. Tilojen puute vaikeuttaa suun terveydenhuollon järkevää ja taloudellista kehittämistä. Tilanne paranee keväällä 2013, kun Koivuhaan hammashoitola valmistuu. Käynnit vähenivät Kokkolan alueella edellisvuoteen verrattuna noin 900 käynnillä ja Kruunupyyssä lähes 1400 käynnillä. Käyntimäärien väheneminen johtui henkilökunnan eri syistä aiheutuneista poissaoloista. Kokkolassa käyntimäärien lasku kohdistui pääsääntöisesti 6 18 vuotiaisiin. Toimintatuotot ovat lisääntyneet 3,5 % edellisvuoteen verrattuna, mutta ovat jäljessä budjetoidusta n. 7 %. Toimintakulujen lisäys on 0,4 % edellisvuoteen verrattuna. Nettomenot ovat vähentyneet edellisvuodesta 0,7 %. Aivohalvauspotilaiden alueellinen kuntoutusyksikkö on lisännyt toimintana terapiapalveluiden tarvetta, mikä on hoidettu ostopalveluna. Uutena toimintana on aloitettu yhteinen lasten motoriikkaryhmä. Apuvälinetilojen puutteellisuus vaikeuttaa toimintaa ja aiheuttaa vaaratilanteita. Puheterapiassa hoitotakuu toteutuu uuden puheterapeutin viran täyttämisen jälkeen myös ruotsinkielisten osalta. Talous on toteutunut budjetoidun mukaisesti, ostopalveluissa on alitettu edellisvuoden kustannukset. Toteutuma ostopalveluissa on vuonna 2012 noin euroa alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Talouden toteutuminen Tammi-elokuun kulukehitys on positiivinen sekä Kokkolassa että Kruunupyyssä, vaikka talousarvion tavoitteita ei saavutetakaan. Toimintakulujen kasvu on merkittävästi pienempää kuin nykymuotoisen toimintamallin alkuvuosina Noin 6 8 %:n kulukasvusta kuntaliitosvuosina on päästy nyt noin 4 %:n kasvulukuihin. Kokkolan toiminta / keskeiset havainnot Hallinto - Henkilöstöjärjestelyt ovat pienentäneet hallinnon kuluja (-1,9 %). Budjetoimattomien hankkeiden kulut näkyvät budjetin toteutumisseurannassa ylityksinä. Näiden hankkeiden tuotot kertyvät myöhemmin. Sosiaalityö - Lastensuojelun kulukasvu on edelleen korkea (10 %), mutta nousu on tasaan- 13

16 tunut huomattavasti viime vuoden lopun 25 %:n tasosta. Lastensuojeluun ja perhetyöhön on saatu lisää resursseja. Turvakotitoiminnan ostopalvelut ovat kasvaneet selvästi budjetin tavoitteista poiketen. Turvakodin palveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Perustoimeentulotuen menot ovat kasvaneet noin 9 % johtuen lähinnä lakimuutosten myötä korotetuista tukisummista. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen käytetyt määrärahat ovat 17 %:n kasvussa. Budjetti on viime vuoden tasolla. Vammaispalvelut - Vammaisten asumispalveluiden ostopalveluissa alkuvuoden määrärahojen käyttö on ollut talousarviota pienempi. Määrärahoja on säästynyt, koska paikkoja on ollut vapaana. Vammaisten taloudellisen tuen tarve ja määrärahojen käyttö on edelleen kasvussa. Nousua viime vuoteen on 33 % johtuen kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun tarpeen kasvusta. Vanhustyö - Vanhustyön määrärahojen käytössä näkyy pitkään tehty määrätietoinen tehostamistyö ja palvelurakenteiden muutos. Koko vanhustyön kulukasvu oli 3,0 %, vaikka alkuvuonna maksettiin ylimääräinen kertakorvaus kaikille työntekijöille ja Honkaharjun uusi osasto aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Kotihoidon menot ovat kasvaneet 2,7 %. Kotihoidossa on tehty merkittäviä toiminnallisia muutoksia, joilla kulukehitystä on saatu hillittyä huolimatta hoitoketjun paineista. Vanhusten omaishoidon tuen menot kasvoivat 12 % viime vuodesta, joten valtuuston ja lautakunnan edellyttämät tavoitteet ovat toteutuneet. Kaikille kriteerit täyttäville hakijoille on tällä hetkellä voitu myöntää omaishoidon tukea. Vanhustyön tuotot ovat kasvaneet tammi-elokuussa 3,3 %, joka ennakoi talousarviossa pysymistä. Perusterveydenhuolto - Avohoidon kulukasvu yhteensä on laskenut selvästi alkuvuoden luvuista. Kulukasvu tammi-elokuussa oli keskimäärin 1,1 %. Budjetin tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta. Yhteispäivystyksen menot ovat kasvaneet selvästi keskimääräistä enemmän eli 6,1 %. Vuodeosastotoiminnan kulukasvu on ollut perusterveydenhuollossa suurinta (+5,9 %). Kasvun vaikutuksia tasaa toimintatuottojen kasvu. Osastomuutosten vaikutukset toimintaan ja kustannuksiin ovat nähtävissä pidemmällä aikavälillä. Osastojen korkea kuormitus ja asiakasrakenne vaikuttavat kustannuksiin. Suun terveydenhuollon kasvu on ollut +0,4 %, mutta sekin on talousarvioon nähden liian korkea. Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon menokasvu oli tammi-elokuussa selvästi alkuvuotta pienempi (+3,2 %). Menot olivat kuitenkin euroa suuremmat kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tilastoitavien käyntien määrä tammi-heinäkuussa erikoissairaanhoidossa on vähentynyt medisiinisellä tulosalueella yli -4 % ja operatiivisella tulosalueella pysynyt ennallaan. Kasvua on lähinnä psykiatrian tulosalueella, jossa käyntien määrä on kasvanut 14 % viime vuodesta. Hoitopäivien kokonaismäärä on laskenut -3,7 % ja hoitojaksojen määrä on pysynyt ennallaan. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt noin -4 %, mutta Kokkolan keskimääräinen hoitoaika (4,4 vrk) ylittää edelleen selvästi sairaanhoitopiirin muiden kuntien luvut. Kruunupyyn toiminta / Keskeiset havainnot Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen tuotot ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Kulukasvu on ollut maltillista erikoissairaanhoitoa (+5,5) sekä sosiaali- ja vammaispalveluja (+6,6 %) lukuun ottamatta. Perusterveydenhuollon kulut ovat jopa laskeneet viime vuodesta ja vanhustyön kulut ovat 2,3 %:n kasvussa. Kulujen kokonaiskasvu oli tammielokuussa +3,4 %. Hallinto - Kehitys vastaa budjetin tavoitteita. Sosiaalityö - Lastensuojelun menokehitys on tasaantunut huomattavasti. Menot ovat pienentyneet noin 7 prosentilla. Sijaishuollossa näyttää tapahtuneen käänne parempaan johtuen lähinnä huostaanottojen päättymisestä. Päihdehuoltoon Kruunupyy käytti alkuvuonna noin euroa, kun viime vuonna menot olivat vastaavana aikana 6 euroa. Yksittäistapaukset nostavat ainakin väliaikaisesti päihdehuollon menoja. Pakolaistoiminnan kulut olivat viime vuoden tasolla. Toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen käytettiin 26 % enemmän rahaa kuin viime vuonna. Näissä avustuksissa on nähtävissä selvä tukitason nousu. 14

17 Vammaispalvelut - Kulukasvu on ollut +6,4 %, joka on merkittävästi budjetin tavoitteita suurempi. Kruunupyyssäkin suurimmat poikkeamat tavoitteista ovat vammaisten henkilökohtaisessa avussa, muissa tukipalveluissa ja kuljetuspalveluissa. Lisäksi vammaisten asumispalveluiden menot ovat kasvaneet esim. Kårkullan hinnankorotusten takia. Vanhustyö - Vanhustyön taloustilanne on hyvä. Menokasvu on kokonaisuutena erittäin pieni (+ 2,3 %) ja se painottuu kotihoitoon ja omaishoidon tukeen. Palveluasumisessa kulut ovat viime vuotta alemmalla tasolla. Osasyy kulukehitykseen ovat jatkuvat vaikeudet henkilöstön ja sijaisten saatavuudessa. Kruunupyyssä avataan uusia asumispalvelupaikkoja alkaen, mikä nostaa loppuvuoden kulukasvua. Uudet yksiköt korvaavat osittain nykyisiä paikkoja muissa palvelutaloissa. Kotihoitoon käytettiin noin 12 % ja omaishoidon tukeen noin 4,5 % viime vuotta enemmän rahaa. Kotihoidossa kasvu selittyy osittain toiminnan uudelleen järjestelyillä. Perusterveydenhuolto - Avohoidon tuotot ovat kasvaneet noin 4 %. Kulut ovat pienentyneet viime vuodesta, mikä johtuu lähinnä kertaluonteisesta it-hankinnasta vuonna 2011 (vaikutus n ) sekä hoitotarvike- ja lääkekustannusten alenemisesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin on käytetty viime vuotta vähemmän rahaa. Taloustilanne on kokonaisuutena hyvä. Suun terveydenhuollon menot ovat myös laskeneet verrattuna viime vuoden tammi-elokuuhun. Vähennystä on sekä henkilöstömenoissa (hammaslääkäreitä vajaalla työajalla) että palveluiden ostoissa. Erikoissairaanhoito - Kokonaiskasvu viime vuoteen on 5,5 %. Kasvu on kiihtynyt alkuvuodesta ja painottunut Malmin sairaalan käyttöön (+22 %). Kiurun laskutus on kasvanut 4,9 %. Vertailussa on huomioitava, että vuoden alusta yhteispäivystyksen kustannukset on siirretty perusterveydenhuollon avohoitoon. Talousennuste koko vuodelle Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen koko vuoden talousennusteen mukaan alkuperäisen talousarvion toimintakulut tulevat ylittymään eurolla (+5,9 %) ja toimintatuotot tulevat alittumaan eurolla (-1,6 %). Nettoylitys on arvion mukaan euroa (+6,8 %). Kulujen ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus on euroa, sosiaalitoimen osuus on euroa ja perusterveydenhuollon osuus on euroa. Kruunupyyn toimintakulujen talousarvio ylittyy arvion mukaan eurolla. Erikoissairaanhoidon osuus ylityksestä on euroa. 15

18 OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Sivistyskeskus Toimintatuotot ,5 % ,0 % Toimintakulut ,6 % ,5 % TOIMINTAKATE ,6 % ,6 % Varhaiskasvastus Toimintatuotot ,9 % ,6 % Toimintakulut ,9 % ,8 % TOIMINTAKATE ,2 % ,3 % Perusopetus Toimintatuotot ,5 % ,3 % Toimintakulut ,0 % ,7 % TOIMINTAKATE ,0 % ,9 % Erityisopetus Toimintatuotot ,0 % ,3 % Toimintakulut ,5 % ,9 % TOIMINTAKATE ,9 % ,0 % Lukio ja muu toinen aste Toimintatuotot ,3 % ,6 % Toimintakulut ,1 % ,4 % TOIMINTAKATE ,2 % ,2 % Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,6 % ,4 % Toimintakulut ,0 % ,2 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % OPETUS- JA KASVASTUSLTK YHT Toimintatuotot ,6 % ,4 % Toimintakulut ,2 % ,7 % TOIMINTAKATE ,9 % ,9 % Nettositovat: Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,6 % ,4 % Toimintakulut ,0 % ,2 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,1 % ,0 % Toimintakulut ,3 % ,8 % TOIMINTAKATE ,9 % ,9 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskus Sivistystoimen strategia ja tulosalueiden strategiat ovat ohjanneet toimialan kehittämistä. Sivistyskeskus on koordinoinut eri tulosalueiden hankehakemuksien valmistelua ja saatujen rahoituspäätösten mukaisesti niitä on käynnistetty. Tuottavuusohjelman tavoite on tämän osalta ylitetty ja hankerahoitusta on saatu enemmän kuin edellisvuonna. Opetustoimen hankerahoituksen taso oli elokuussa ,4 miljoonaa euroa. Henkilöstön täydennyskoulutus on edennyt suunnitelmallisesti. Sivistystoimen toinen johtamisen erityisammattitutkinto -koulutus on käynnissä ja ohittanut koulutuksen puolivälin. Opetustoimessa vuonna 2003 aloitettua uusien työntekijöiden mentorointikäytäntöä on levitetty kaikille sivistystoimen tulosalueille. Kolme moniammatillista ryhmää aloitti keväällä ja varhaiskasvatuksen ryhmien aloitusta on valmisteltu alkusyksyyn. Sivistystoimen henkilöstön ja erityisesti opetushenkilöstön rekrytoinnissa on käytetty KuntaRekry-ohjelmaa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on aloitettu. 16 Sivistyskeskuksen sähköistä asiakaspalvelua on kehitelty edelleen. Esiopetukseen ja

19 Varhaiskasvatus Perusopetus perusopetuksen 1. luokalle ilmoittautumiset onnistuivat hyvin Wilma-ohjelman kautta. Wilma-ohjelman käyttö on aloitettu esiopetuksessa. Sivistyskeskuksen tiloissa Rantakatu 16:ssa käynnistyi heinäkuussa korjaustoimenpiteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. 6. kerros suljettiin ja työntekijät siirrettiin väliaikaisiin vuokratiloihin. Väliaikaiset tilaratkaisut vaikuttavat sivistyskeskuksen palvelukykyyn ja työviihtyvyyteen. Aikataulun mukaan 6. kerroksen korjaus valmistuu marraskuun lopussa. Sen jälkeen 5. kerroksen korjaustyöt alkavat ja valmistuvat helmikuun 2013 lopussa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella toinen vuosikolmannes oli kiireinen. Lasten hyvä syntyvyys ja Kokkolan maan keskiarvoa pienempi työttömyysprosentti näkyvät varhaiskasvatuksen kulujen ja hoitosopimusten kasvuna. Toukokuussa päivähoitosopimuksia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin (1951 sopimusta). Kesän (kesä-, heinä-, elokuu) ajaksi toimintoja oli supistettu, mutta tarpeenmukaiset varhaiskasvatuspalvelut oli järjestetty. Kesäaikana oli myös kokeilu päivähoidon kesäajan maksuttomuudesta. Maksuttomuus edellytti asiakkaalta, että päivähoitopaikkaa ei käytetä. 417 lasta käytti tätä mahdollisuutta ja varhaiskasvatus ei tarvinnut kesäaikana sijaisia lainkaan. Myöhemmin saadaan tarkempaa tietoa mahdollisista muista kustannusvaikutuksista. Päivähoitopalveluja on järjestetty koko kuluvan vuoden tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan, vaikka se on ollut erittäin haasteellista. Palveluja on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtoryhmissä sekä opetus- ja kasvatuslautakunnassa. Päivähoidon järjestäminen on kuitenkin vaatinut henkilökunnan palkkaamista, jotta on pystytty täyttämään päivähoitoasetuksessa vaadittavat normit. Varhaiskasvatuksen strategiaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Viimeisimpänä toimenpiteenä on valmisteltu mentorointia. Uusien työntekijöiden mentorointi on alkanut varhaiskasvatuksessa elokuussa neljän ryhmän voimin. Varhaiskasvatuksessa on tehty arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti. Jatkuvana arvioinninkohteena on päivähoidon aloittamisen arviointi, joka on koottu kesällä. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti, jotta täydennyskoulutusvelvoite saadaan täytettyä. Jet-koulutus on jatkunut. Varhaiskasvatus on jatkanut ja tehostanut KuntaRekry-ohjelman käyttöä. Nahkurin päiväkodin omien tilojen remontointi on valmistunut, ja henkilökunta ja lapset ovat päässeet muuttamaan päiväkodin omiin tiloihin elokuun alkupuolella. Päiväkodista vähentyi päivähoitopaikkoja 14. Kokkola-tuen ja kotihoidon tuen tilanne on säilynyt viime vuoden tasolla, joka on pienempi kuin esimerkiksi vuonna Varhaiskasvatuksen tilastrategia valmistui elokuussa. Strategia on tehty huomioiden opetustoimen vastaava strategia. Strategian tekemisessä on tehty yhteistyötä opetustoimen ja muiden kaupungin sisäisten tahojen kanssa. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä oli syyslukukauden 2012 alussa oppilasta, mutta luvusta puuttuvat lisäopetuksen eli 10. luokan oppilasmäärä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella voitiin suuria opetusryhmiä edelleen pienentää ja kuluvan vuoden hankerahoitus oli edellisvuotta selvästi suurempi, euroa. Sillä voitiin järjestää n. 250 tuntia opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen on tehty perusopetuslain muutoksen (2011) ja opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden muutosten mukaisesti. 17

20 Erityisopetus Oppimisen kolmiportainen tuki on otettu käyttöön ja muutoksen tueksi on julkaistu Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja. Lainmukainen toiminta edellyttää lisäresursseja, joita ei kuluvan vuoden talousarvioon saatu riittävästi. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tulevasta tuntijaosta ja opetussuunnitelmauudistusta valmistellaan. Opetustoimen investointiohjelmaan sisältyneet hankkeet eivät ole edenneet toivotun aikataulun mukaisesti. Koulujen sisäilmaongelmia on tutkittu edelleen ja ne laajenivat. Vakavimmat ongelmat ovat Torkinmäen koulussa, jonka terveysviranomaiset sulkivat huhtikuun alussa ja koululle järjestettiin väliaikaiset tilat kevään ajaksi. Syyslukukauden alussa koululla ei ollut käytössä luvattuja parakkitiloja, ja tilanne on jatkunut vaikeana. Isokylän koulu tyhjennettiin myös korjaustöiden takia ja se sai syyslukukauden alussa parakkitilat käyttöönsä. Yhteenvetona voi todeta, että Kokkolan koulutilojen ongelmat olivat vielä syyslukukauden 2012 alussa pahemmat kuin koskaan ennen. Väliaikaiset koulutilaratkaisut aiheuttavat määrärahojen ylityksen ja lisämäärärahatarpeen, jonka suuruus selviää syksyn 2012 aikana. Koulujen rakennushankkeiden suunnittelua varten perustetut suunnitteluryhmät ovat jatkaneet työtään. Isokylän koulun suunnittelu on edennyt monitoimitalon suunnitteluksi, joka on edennyt arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen puhton pohjalta. Lucina Hagmanin koulun suunnittelu on edennyt sivusuunnittelijoiden kilpailutusvaiheeseen. Torkinmäen koulun suunnittelu on edennyt hitaammin, koska vanhan koulurakennuksen kunto osoittautui niin heikoksi, että taloudellisinta on purkaa se kokonaan ja korvata uudisrakennuksella. Haasteena on toisaalta kaupungin vaikea taloustilanne ja toisaalta se, että suunnittelussa tulee pyrkiä tulevaisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin ja muunneltaviin oppimisympäristöihin. Perusopetuksen tulosalueella on käynnissä 25 kehittämishanketta, joita koordinoi kehittämispäällikkö. Uusia hankehakemuksia on valmisteltu joko aikaisempien jatkohankkeiksi tai uusiin hankkeisiin. Myönteiset päätökset tulivat taiteen perusopetuksen arviointihankkeeseen, joka liittyy taiteen perusopetuksen kehittämistyöhön. Suurin osa hankkeista on suomenkielisen perusopetuksen alueella. Ruotsinkielisessä opetustoimessa jatkuu valtakunnallisena koordinointihankkeena oppimisympäristö- ja kansainvälisyyshankkeiden koordinointi vuoteen 2013 saakka. Lisäksi projektikoordinaattori järjestää hankkeille tapahtumia, auttaa eri hanketoimijoita verkostoitumaan ja antaa käytännön tukea hanketoimintaan. Eri kulttuuri- ja kieliryhmien opetusta on järjestetty 27 oman äidinkielen ryhmässä kaikkiaan 10 kielellä. Iltapäiväkerhotoiminta kattaa lähes kaikki 1 6 luokkien koulut ja on jatkunut aikaisempaan tapaan joko kaupungin tai yhteistyökumppanien järjestämänä. Kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen on saatu tuntuva valtionavustus ja sen puitteissa voidaan edelleen tarjota monipuolista kerhotoimintaa. Perusopetuksessa erityisen tuen tarve on ollut edelleen kasvussa lähinnä 1. luokalle tulevien erityistä tukea vaativien oppilaiden määrän kasvun takia. Lisää taloudellisia paineita luo lainsäädännön mukainen velvollisuus järjestää oppilaalle oppimisessa tarvittavaa tukea välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Erityinen tuki tulee järjestää ensisijassa oppilaan lähikoulussa, inklusiivisen, kaikille yhteisen koulun, periaatteen mukaan. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien sekä oppimisvalmiuksien arviointia on voitu tehdä tyydyttävästi, osittain ostopalvelun avulla. Toinen koulupsykologin toimi on edelleen täyttämättä hakijoiden puutteen takia, mutta tilannetta helpottaa psykologiharjoittelijan saaminen. Erityisopetuksen kehittämisessä on edetty suunnitelmallisesti ja oppimisen tuen kolmiportaista mallia on pantu käytäntöön käsikirjan avulla. Konsultoiva erityisopettaja on toiminut helmikuun alusta alkaen koulujen tukena. Konsultointityö on painottunut 7 9 vuosiluokkien kouluihin. Koulunkäyntiavustajien määrää ja tuntimääriä on koordinoitu työryhmässä. Avustajien 18