maaliskuu 08 Kauppa kamari Tampereen lehti MINUN KENTTÄNI Pertti Skogberg tuntee Tampere-Pirkkalan pintaa syvemmältä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaliskuu 08 Kauppa kamari Tampereen lehti MINUN KENTTÄNI Pertti Skogberg tuntee Tampere-Pirkkalan pintaa syvemmältä"

Transkriptio

1 2 maaliskuu 08 MINUN KENTTÄNI Pertti Skogberg tuntee Tampere-Pirkkalan pintaa syvemmältä Tampereen Kauppa kamari lehti

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Haluatko pitää kiinni parhaista? Kynsien ja hampaiden sijaan suosittelemme sydäntä. Yrityksen menestys on kiinni osaavista ihmisistä ja kilpailu heistä kovenee päivä päivältä. Selekta-eläkeratkaisut ovat sydämellinen tapa sitouttaa parhaat tuloksentekijät ajoissa. Eläkeratkaisumme avulla avainhenkilösi rakentavat entistä paremmin yhteistä tulevaisuuttanne myös pitkällä tähtäimellä. Soita (09) (pvm/mpm) ma pe niin kerromme lisää Selekta-eläkeratkaisuistamme. Lisätietoja löydät osoitteesta Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta-vakuutuksia sekä asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n että oman myyntiorganisaationsa kautta. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi F A

3 tampereen kauppakamarilehti 3

4 208 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) , Ilmoitukset Helena Perälä, puhelin (03) Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat 14 Liikenneruuhka tulee kalliiksi niin ruuhkassa seisoville, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Ajoissa tehty suunnittelu ja oikea-aikainen rakentaminen takaavat IHMISILLE JA YRITYKSILLE KUNNON KULKUREITIT Kuva: VTT 20 Teollisuus ottaa ohjat ja keskittää koneenrakennuksen tutkimusrahat strategisille aloille. SHOKKI SYNTYY HUHTIKUUSSA Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy / aineistopäivä / Tampereen Kauppa kamari LEHTI historia: se on ilmestynyt vuodesta 1970 ja lisäksi verkko lehtenä vuodesta missio: se on Pirkanmaan elinkeino elämän äänen kannattaja. osoite: sillä on laajin yritys levikki Pirkanmaalla ja se tavoittaa tehokkaasti yritysten päättäjät heidän työpaikoillaan. elämä: tasokas, nelivärinen aikakauslehti ei vanhene ilmestymispäivän iltana keräyspaperilaatikkoon. tampereen kauppakamarilehti aineistopäivä ilmestymispäivä [3] [4] [5] [6] [7] Hieno Tilaisuus -teemaliite ILMOITUKSET Helena Perälä puhelin (03) Jatkuva kosketuksemme työntekijämarkkinoihin tekee meistä tehokkaan rekrytointipartnerin kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden osaajista. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Pekka Suuripää myyntipäällikkö, konsultti gsm tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

5 8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Onko liikennetiedosta bisnekseksi? 18 Finpro tehosti aluetoimintaansa 19 Liikkuvan työn langaton tukiverkko 26 Profiilissa lentoaseman päällikkö Pertti Skogberg 30 Pirkanmaalla: Sirlog Oy 32 Kissa pöydälle: Jättipotti tai musta pekka 34 Ajankohtaista lainsäädännöstä 36 Esittelyssä: palveluvaliokunta 38 Ajankohtaista 45 Nyt 46 CV puhuu: UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari 5. sivun sitaatti Yksi vahvimpia työelämässä vaikuttavia muutoksia on erilaisten yhteyksien jatkuvasti kasvava määrä. Työskentelytaidot eivät kuitenkaan kehity samaan tahtiin, eikä työaikaa osata rytmittää. Jossain pitäisi olla aikaa keskeytymättömälle työnteolle, nyt on vain pelkkää sälää. Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola Kauppalehti Optio 3/2008 tampereen kauppakamarilehti 5

6 6 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

7 pääkirjoitus toimi tarkiainen Tampereen kauppakamari Aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja Liikenneratkaisut ja logistiikka Tampereen seudun kehityksen vetureina Tampere on syntynyt ja kasvanut kahden järven väliselle kannakselle ja niitä yhdistävän kosken molemmin puolin. Ympäristön ja viihtyvyyden kannalta sijainti on edelleenkin erinomainen mutta liikenteellisesti haastava. Liikkumis- ja kuljetustarpeiden voimakas kasvu alueellisesti ja tärkeänä valtakunnallisten liikennejärjestelmien osana pakottaa infran jatkuvaan kehittämiseen. Tampereen seudulla on sijaintinsa puolesta luonnolliset edellytykset kehittyä Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmäksi logistiseksi keskukseksi Helsingin seudun jälkeen sekä maantie-, rautatie- että lentoliikenteen osalta. Tampereen läntinen kehätie valmistuu sekä aikataulussaan että budjetissaan kiitos Hämeen tiepiirin, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden. Sen parantunut välityskyky saadaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön tämän vuoden lopulla. Tämän seurauksena ruuhkat helpottuvat jonkin verran myös kaupungin pohjoispuolella yhteysvälillä Lielahti Alasjärvi Paasikiventien Kekkosentien ja Teiskontien osalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että väylän suunnitteilla olevien välityskyvyn parantamistoimenpiteiden, mm. bussikaistojen lisäämisen ja TAYS:n liitymän parantamisen sekä Rantaväylän tunnelin rakentamisen otollisin aika on käsillä. Tampere Vaasa välin Hämeenkyrön ohikulkutien Vt 3:lla ja Alasjärvi Orivesi välin rakentaminen nelikaistaiseksi Vt 9:llä ovat myös tärkeitä hankkeita, joiden eteenpäinviemistä Tampereen kauppakamari myös tukee. Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin ja Tampereen rautatieaseman seudun ulkoiset ja toiminnalliset puitteet eivät vielä ole läheskään merkityksensä mukaisessa kunnossa ottaen huomioon, että ne kumpikin ovat liikennemuotonsa toiseksi tärkeimmät asemat koko maassa ja liikenne kasvaa molempien kautta koko ajan. Kauppakamari toivoo molemmille asioille tehtävän pikaisia toimenpiteitä. Liikenne- ja logistiikkahankkeet tulevat toteutuessaan parantamaan merkittävästi alueen liikenneolosuhteita sekä avaamaan aivan uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulle. Tammerkosken itäpuolen paikoituskapasiteetti tulee kasvamaan ja parantamaan alueen elinvoimaisuutta merkittävästi, kun liikkuminen sekä rautatieasemalle että Hämeenkadun varren liikkeisiin helpottuu P-Hämpin pysäköintiluolan valmistumisen myötä. Hanke on lajissaan valtakunnallisestikin merkittävä ja ainutlaatuinen. Tampereen Pysäköintitalo Oy on juuri käynnistämässä sen suunnittelua toivotaan hankkeelle menestystä! Parhaillaan selvitetään Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen sijoittamista Pirkkalan Lempäälän alueelle Sääksjärven länsipuolelle. Logistiikkakeskus palvelisi koko Pirkanmaan teollisuutta ja elinkeinoelämää. Samalla selvitetään Viinikan ja Rantaperkiön ratapihojen siirtämistä uuden ratakäytävän yhteyteen. Ratapihojen siirto korvaisi ja vapauttaisi nykyiset ratapiha-alueet aikanaan muuhun hyötykäyttöön. Selvitettävänä ovat myös oikoradan rakentamismahdollisuudet Sääksjärven eteläpuolelta Pitkäniemen kautta Ylöjärvelle. Kun oikorata linkittyisi myös Pirkkalan lentoaseman palveluihin ja toteutettaisiin samalla Vt 3:n Puskiainen Pirkkala moottoritieoikaisu, alueelle tulisi sekä maantie-, rautatie- että lentoliikenteen tehokas logistiikka-alue. Kun oikoradalle siirtyisi etupäässä nyt Tampereen keskustan kautta kulkevaa raskasta tavaraliikennettä, syntyisi uusia lähtökohtia ja mahdollisuuksia kehittää myös Tampereen seudun lähijunaliikennettä. Edellä mainitut liikenne- ja logistiikkahankkeet tulevat toteutuessaan parantamaan merkittävästi alueen liikenneolosuhteita ja valtakunnallista logistista asemaa sekä avaamaan aivan uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulle, yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen sekä kaupunkikuvan eheytymiselle, liike-elämän kehittymiselle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja siten koko Tampereen seudun vetovoimaisuuden paranemiselle.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 8 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

9 taloudessa tapahtuu Fysioline osti elämystekniikan osaajan Liikunta- ja terveysalan tuotteisiin sekä palveluihin erikoistunut Fysioline Oy on ostanut 60 prosenttia Entertainment System Finland Oy:n (ESF) osakkeista. Myyjänä on yhtiön pitkäaikainen omistaja ja perustaja Santeri Heitto. ESF on ääni-, kuva- ja valotekniikkaan keskittynyt yhtiö. Se myy ja asentaa tekniikkaa pääasiassa liikuntakeskuksiin sekä ravintoloihin, ja tarjoaa myös alan huoltopalveluita. Patrialle tilaus vedenalaisen valvontajärjestelmän prototyypistä Suomen merivoimat on tilannut Patrialta siirrettävän valvontajärjestelmän prototyypin. Sen hinta on 4,3 miljoonaa euroa. Mahdollisesta sarjahankinnasta Merivoimat päättää koetoimintajakson jälkeen. Patrian nopeasti siirrettävä vedenalainen valvontajärjestelmä SURA on uuden sukupolven järjestelmä, jota voidaan käyttää monissa erilaisissa tehtävissä, kuten satamien suojelussa tai aluevalvonnassa. Nokian Renkailla menekkiä Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 22,6 prosenttia ja oli noin miljardi euroa. Liikevoitto oli 234 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto noin 170 miljoonaa euroa. Pirkanmaan Osuuskauppa myi hyvin Pirkanmaan Osuuskaupan liikevaihto vuonna 2007 oli 487,5 miljoonaa euroa. Se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vajaat kymmenen prosenttia, noin 44 miljoonaa euroa. Kaikki toimialat kasvattivat liikevaihtoaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osuuskaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat muun muassa noin 35 miljoonan euron investoinnit toimipaikka- ja palveluverkostoon. Uusi, entisen myymälän korvannut S-market rakennettiin Virroille, uudet S-marketit avattiin Hervantaan ja Kaukajärvelle ja Valkeakosken S-marketia ja Kangasalan Prismaa laajennettiin. Lisäksi uuden S-market Vammalan rakennustyöt aloitettiin. Tampereen Seudun Osuuspankilla ennätysvuosi Tampereen Seudun Osuuspankin kehitys jatkui erinomaisena vuonna Pankki sai lähes uutta asiakasta, ja pankkitoiminta kasvoi vuoden aikana 11,6 prosenttia. Liikevoittoa kertyi 18,8 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 2,2 miljoonaa euroa eli 13,1 prosenttia. Liikevoitto on pankin historian paras. Laivakaupoilla syntyi Suomen suurin sisävesivarustamo Katsan kasvu jatkuu Päätuotteinaan hammaspyöriä ja erikoisvaihteita valmistava Katsa jatkaa tasaisen kasvun tiellä. Päättyneellä tilikaudella Katsan liikevaihto oli 37 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edelliskaudella. Liikevaihdon arvioidaan tällä tilikaudella kasvavan 16 prosenttia, jolloin yritys on viidessä vuodessa kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Liikevaihdon kasvun taustalla on vahva tilauskanta ja suotuisat markkinanäkymät. Tämä puolestaan edellyttää meiltä jatkuvia investointeja koneisiin, laitteisiin ja henkilöstöön sekä tuotantotiloihin, toteaa Katsan toimitusjohtaja Timo Salli. Katsan kuluvan tilikauden investoinnit ovat viisi miljoonaa euroa. Myös henkilöstöä on lisätty. Tällä hetkellä Katsassa työskentelee 210 henkilöä. Coxa jälleen Suomen parhaita työpaikkoja Tekonivelsairaala Coxa on sijoittunut Suomen Parhaat Työpaikat tutkimuksessa ainoana pirkanmaalaisena organisaationa Jos lämpimät syksyt ja pitkään sulat talvet jatkuvat, kohta sisävesilaivan kippari ei pääse helpolla talvellakaan, naurahtaa toimitusjohtaja Pekka Räsänen. Laiva Oy Matkailu (Suomen Hopealinja) on ostanut Tammer Line Oy:n kaikki neljä alusta. Kaupalla Laiva Oy Matkailusta tuli Suomen suurin sisävesivarustamo matkustajamäärillä mitattuna. Kuluvalle vuodelle yhtiön matkustajatavoite on matkustajaa. Tämä kertyy Tampere-Hämeenlinna-reittiliikenteestä, tilausristeilyistä ja liikennöinnistä Tampereen Viikinsaareen. Laiva Oy Matkailun toimitusjohtajan Pekka Räsäsen mukaan tavoite on kehittää Pirkanmaan sisävesimatkailuun eri käyttäjiä houkuttelevia vaihtoehtoja. Tämä tietää lisää teema- ja tilausristeilyjä. Sitä varten Suomen Hopealinjan reittiliikennettä Pyhäjärvellä vähennettiin jo vuoden 2007 aikana. Tulevana kesänä samoin tehdään Runoilijan tie Oy:ssä. Yhtiö liikennöi Tampere-Virrat-alueella höyrylaiva Tarjanteella ja moottorialus Pyynikki II:lla. Räsänen toimii myös Runoilijan tien toimitusjohtajana. Risteilyt liitetään entistä paremmin esimerkiksi Tampereella järjestettäviin tapahtumiin. Tarjanteen aikataulua on muutettu niin, että laiva voi olla mukana myös reittipaikkakuntiensa kesätapahtumissa. Risteilyliikenteen kasvaessa ja ilmaston muuttuessa myös sisävesien varustamoliiketoiminta muuttuu. Jos ennen on seilattu neljä kuukautta ja lopun aikaa laivat ovat seisseet, nyt näyttää siltä, että kohta 10 kuukautta ajetaan. Ennen joulua ajettiin esimerkiksi joukko pikkujouluristeilyjä ja lisäksi tulevat kylmää ja pimeää hyödyntävät teemaristeilyt, esimerkiksi pelastautumispukuseikkailut. Laiva Oy Matkailu työllistää ympärivuotisesti neljä henkilöä ja kesäsesonkina henkilöä. Yhtiö hoitaa myös Tampereen Viikinsaaren ravintolapalvelut ja se on vuokrannut Keuruun kaupungilta siipiratasalus Elias Lönnrotin. Yhtiön pääomistajat ovat Suomen Hopealinjan reitin varrella olevat kaupungit ja kunnat. kymmenen parhaan joukkoon. Coxa oli yleisessä sarjassa kahdeksas, viime vuonna Coxa sijoittui neljänneksi. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 105 yritystä. Yleisen sarjan voitti it-yritys Reaktor Innovations. Kansainvälisen Great Place to Work -ins tituutin järjestämä kilpailu perustuu sekä yrityksen työntekijöiden mielipiteisiin että yrityksen henkilöstöjohtamisen ulkopuoliseen arviointiin. Uusi koulutusohjelma siemenrahoittajille Hermia Yrityskehitys Oy lanseeraa vuoden 2008 aikana uuden Seedtrans-koulutusohjelman siemenrahastojen johtajille, työntekijöille ja rahoituspäätöksistä vastaaville henkilöille. Ohjelman osarahoittajana on Euroopan komissio ja se on kehitetty kansainvälisessä konsortiossa, johon kuuluivat edustajat Hollannista, Belgiasta, Suomesta, Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Latviasta ja Romaniasta. Koulutusmoduuleissa on hyödynnetty muun muassa Hermia Ventures -siemenrahaston käytännön kokemuksia.l tampereen kauppakamarilehti 9

10 Aina Joskus En koskaan Taloudessa tapahtuu -pikku-uutiset Yritys Pirkanmaalla -esittely Ajankohtaista kauppakamarista Pääkirjoitus Kauppakamarin uusi jäsen -esittely Lakipalsta Esittelyssä-juttu Näin sen näin -kolumni Vapaalla Asiakkaidemme menestys on myös meidän tavoitteemme. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tampereen kauppakamarilehden lukijaselvityksen mukaan lähes 60 prosenttia lehden lukijoista sanoo lukevansa aina Taloudessa tapahtuu -palstan. Yli 40 prosentin lukemat saavat myös Yritys Pirkanmaalla ja ajankohtaista kauppakamarista -palstat. Lähes saman lukeman saa myös pääkirjoistus. Tampereen kauppakamarilehti on luotettava ja kiinnostava Peräti 86 prosenttia vastaajista nostaa luotettavuuden tärkeimmäksi tai tärkeäksi Tampereen kauppakamarilehteä kuvaavaksi ominaisuudeksi tammikuussa toteutetussa lehden lukijakyselyssä. Lehti koetaan myös kiinnostavaksi ja hyvin toimitetuksi. Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta sanoi olevansa samaa mieltä tai lähes samaa mieltä väitteiden lehti on hyvin toimitettu ja lehti on kokonaisuudessaan kiinnostava kanssa. Yli puolet vastaajista arvioi saavansa lehdestä sellaista tietoa, jota ei muualta saa. Lukijakyselyyn vastasi yhteensä 316 päättäjää Pirkanmaalta, sähköpostikyselyn sai runsaat tuhat kauppakamarin jäsenyhteisöjen toimitusjohtajaa. Näin vastausprosentti nousi 30:een. Vastaajista oli miehiä runsaat 70 prosenttia ja yli 50- vuotiaita 60 prosenttia. Kolmannes vastaajista toimii kauppakamarin luottamustehtävissä. Lehden sisällöstä luetuimpia ovat Taloudessa tapahtuu -palstan uutiset, Yritys Pirkanmaalta -sarja, kauppakamarin ajankohtaisasiat ja pääkirjoitus. Kaikki lukijaryhmät nostivat ykkössijalle talouden pikku-uutiset. Kauppakamarin luottamushenkilöille ja yli 50-vuotiaille lukijoille pääkirjoitus on toiseksi tärkein kohde. Naislukijat nostavat lakipalstan toiseksi tärkeimmäksi artikkelisarjaksi. Selvitys tehtiin ennen tämän vuoden ensimmäisen numeron ilmestymistä, joten lehden uudet palstat eivät olleet mukana kyselyssä. Lisätietoja: Anja Taskinen, Tampereen kauppakamari, puhelin (03) , Uskottu asiantuntijasi. tilintarkastuksessa neuvontapalveluissa verokonsultoinnissa palkittuja > Tampereen ja 11 muun Pirkanmaan kunnan matkailuneuvonnasta ja -markkinoinnista vastaava GoTampere Oy sekä Kangasalla toimiva Hotelli Urku palkittiin matkailualan laatutonni -diplomilla Matka 2008-messuilla Helsingissä. Diplomin saadakseen yritykset ovat suorittaneet matkailualalle räätälöidyn, kansainvälisiin laatupalkintokriteereihin pohjautuvan laatuohjelman. > Pidä Lappi Siistinä ry on myöntänyt Kultainen Luuta -nimisen ympäristöpalkinnon Molok Oy:n perustajalle Veikko Sallille. > Eilakaisla sai Taloustutkimuksen valtakunnallisessa TEP tutkimuksessa henkilöstöpalvelualan yrityksistä parhaan yleisarvosanan. Tutkimuksessa työvoiman vuokraus- ja henkilöstöpalvelutoimialan yrityksiä arvioi 586 työelämän päättäjää. PricewaterhouseCoopers Oy Hämeenkatu 26 A, Tampere Puh. (03) , faksi (03) tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

11 Älykkään liikenteen markkinat kiinnostavat niin muualla Suomessa kuin Euroopassakin, esimerkiksi Baltiassa, jossa liikenneinformaatiota ei vielä hyödynnetä, sanoo Infotripla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen. Liikenteessä ajan tasalla saako siitä bisnestä? Teksti ja kuva aila välikoski Tampereen seudun liikennetiedot ovat keskitetysti saatavilla uudessa sähköisessä LiikenneNyt-palvelussa. Sen on kehittänyt yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirin kanssa Infotripla Oy, joka ylläpitää palvelua ja aikoo jatkossa rahoittaa sen mainostuloilla. Käyttäjille palvelu on internetissä maksuton, ja matkapuhelimessa maksetaan viestiliikennekustannukset. Jos käyttäjä rekisteröityy, hän saa itselleen personoitua tietoa esimerkiksi käyttämiensä kulkuväylien tai matkakorttinsa perusteella. Tarjolla on informaatiota kaikille kulkumuodoille. Rekisteröinti myös parantaa markkinointia mainostajille, sen perusteella tiedetään tarkemmin, millä ja missä palvelun käyttäjät liikkuvat, ja heitä voidaan segmentoida asiakasryhmittäin, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen Infotripla Oy:stä. Käyttäjille maksulliseksi liikennetieto ei hevin voi muuttua. Vaikka palvelu olisi hyvinkin käytetty, maksuhalukkuus on pieni. Liikennetietoa pidetään vahvasti yleishyödyllisenä palveluna. Parhaiten maksullisuus toimii ehkä silloin, kun tietoa personoidaan pitkälle ja syntyy hyvin yksilöllistä informaatiota. Kaupallinen koppi yrityksille Liikennetietoa tuottavat julkiset toimijat eivät näe, että ainoastaan niiden tehtävä olisi tuoda uudet älykkään liikenteen palvelut myös yleisesti tarjolle. LiikenneNyt on esimerkki uudesta toimintatavasta, jolla yksityinen palveluntuottaja pääsee kiinni julkisten toimijoiden synnyttämään liikennetietoon ja voi kehittää siitä omaa liiketoimintaa. Olemme murrosvaiheessa. Pari viime vuotta julkiset toimijat, esimerkiksi Tiehallinto, ovat linjanneet rooliaan uusiksi. He luonnollisesti käyttävät järjestelmistään tulevaa tietoa omassa toiminnassaan, mutta eivät tulevaisuudessa tarjoa ajantasaista liikennetietoa suoraan tienkäyttäjille. Yritykset ja palveluntarjoajat saavat informaation käyttöönsä ja voivat hyödyntää sitä bisneksessään, Kimmo Ylisiurunen kertoo. Uusi esimerkki tästä on valtakunnallinen palvelu, joka tuottaa liikenteen matkaaika- ja muita sujuvuustietoja. Palvelu aloittaa lähikuukausina. Infotripla on mukana tuottamassa siihen kuuluvaa palvelua, joka välittää tietoa liikenteen sujuvuudesta Tiehallinnon liikennekeskukselle ja myös muille palvelutuottajille. Kehitteillä on konsepti, jossa yhdistetään olemassa olevia tietolähteitä ja kehitetään kokonaisuutta eteenpäin. Se on liikenteen lisäksi sovellettavissa esimerkiksi matkailuun ja kulttuuriin. Tosi vaikeaa asenteet Kimmo Ylisiurunen sanoo, että Infotripla on älykkään liikenteen innovaatioissa Suomen ykkönen, ja kehitystyö jatkuu liikkumisen hallinnan ratkaisuihin. Ennen puhuttiin liikenteen hallinnasta, nyt liikkumisen, kun mukana on myös asenteisiin vaikuttaminen. Älykkään liikenteen sovelluksia tarvitaan esimerkiksi kaupunkiliikenteessä, kun se ruuhkautuu ja ilman laatu menee heikoksi. Reaaliaikaisen tiedon perusteella ihmiset voivat ratkaista mihin aikaan, mitä kautta ja millä he liikkuvat. Tähän voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi älykkäillä opastuksilla, jotka kertovat reaaliaikaisen tilanteen eri puolilla kaupunkia. l tampereen kauppakamarilehti 11

12 Heikkenevä korkeapaineenselänne siirtyy... Pirkanmaa Teollisuus ja rakentaminen: > Suhdannetilanne hyvä > Odotukset laskussa > Saldoluku -13 Palvelut: > Tilanne tavanomaista parempi > Heikkenee lähikuukausina > Saldoluku -22 Suhdannehuippu on jäänyt taakse ja odotukset ovat heikkenemään päin, mutta edelleen tilanne on tavanomaista parempi, tiivistää ekonomisti Jouko Kangasniemi EK:n tammikuussa tekemän suhdannekyselyn tulokset Pirkanmaan osalta. Kuva on saman tapainen myös koko maassa. Nopeita muutoksia suhdanteissa ei elinkeinoelämän säätiedotuksen mukaan ole odotettavissa. Teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä Pirkanmaalla kolme neljäsosaa arvioi suhdanteiden pysyvän lähikuukaudet ennallaan, kuusi prosenttia odottaa paranemista ja 19 prosenttia ennakoi tilanteen heikkenevän. Hyvästä suhdannetilanteesta kertoo muun muassa se, että teollisuuden tuotannon odotetaan edelleen jatkavan kasvua. Tilauksia on normaalia enemmän, valmiiden tuotteiden varastot ovat tavanomaista ohuemmat ja viime vuoden lopulla kasvaneen henkilökunnan määrän odotetaan pysyvän ennallaan. Neljäsosa yrityksistä kärsii kapasiteettipulasta ja 14 prosenttia ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Myös Pirkanmaan palveluyritysten ajantasainen suhdannetilanne oli tammikuussa tavanomaista parempi, suhdanteiden heikkenemistä odotti kuitenkin useampi vastaaja kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Odotuksia kuvaava saldoluku oli palvelualoilla -22, kun se teollisuudessa ja rakentamisessa oli -13. Palveluyrityksistä 72 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Myynnin ennustetaan kasvavan alkuvuonna noin kaksi prosenttia. Palveluyritykset ovat Pirkanmaalla kasvattaneet henkilökuntaansa viime vuoden lopulla ja ilmoittavat palkkaavansa lisää väkeä myös talven aikana. Yrityksistä 22 prosenttia ilmoitti kärsivänsä ammattityövoiman puutteesta. Kohtuuhintaisia tontteja rakentajille Rakennusalan tilanne Pirkanmaalla on kaksijakoinen, asuntorakentaminen on vähentynyt, mutta toimitilarakentaminen on pitänyt rakentajat kiireisenä. Kahden vuoden kuluttua on Tampereen kaupunkiseudulla pula uusista asunnoista, mikäli suunta jatkuu, arvioi rakennusalan näkymistä suhdannebarometrin julkistuksen yhteydessä kertonut Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä. Asuntorakentamisen vähentyminen johtuu Metsälän mukaan yleisestä epävarmuudesta ja syksyllä tapahtuneesta korkotason noususta, mutta myös järkevän hintaisten tonttien puutteesta. Esimerkiksi Pohjolalla ei Metsälän mukaan ole Tampereella ainuttakaan vapaata tonttia. Elintarvikkeiden hinnat nousussa? Kustannusten nousu on ongelma monella alalla, muun muassa elintarviketeollisuudessa. Raaka-aineiden hinnan nousu tuo paineita hinnankorotuksiin, sanoi Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä. Jos kustannuksia ei saa siirrettyä myyntihintoihin, ovat Mäkelän mukaan vaikeuksissa etenkin alan keskisuuret yritykset, koska kustannusten nousua ei elintarviketeollisuus pysty kompensoimaan tuottavuuden nostolla.l Talouden epävarmuus teki pk-yrityksistä varovaisia Finnveran Pirkanmaan aluekonttori myönsi viime vuonna erilaista rahoitusta noin 107 miljoonaa euroa. Summa on noin 20 miljoonaa pienempi kuin viime vuosina. Myös aluekonttorin uusien asiakkaiden määrä laski. Uusista asiakkaista pääosa on aloittavia yrityksiä, myös niiden määrä on sekä Pirkanmaalla että koko maassa kääntynyt laskuun. Luvuissa näkyy viime vuoden loppupuolella lisääntynyt talouden epävarmuus, arvioi Finnveran aluejohtaja Seppo Tyynelä. Emme silti ole huolissamme, vaikka pitkään jatkunut nopea kasvu tasaantuu, nyt vedetään henkeä. Finnveran rahoittamissa hankkeissa syntyi viime vuonna arviolta 916 uutta työpaikkaa Pirkanmaalle. Eniten niitä syntyi teollisuudessa, 375 kappaletta. Liike-elämän palveluissa työpaikkoja syntyi 236 kappaletta. Lähes samaan ylti toimialoista kauppa ja kuluttajapalvelut 205 uudella työpaikalla. Pirkanmaan vahva teollinen perusta näkyy Finnveran rahoituksessa, selvästi yli puolet riskirahoituksesta ohjautui teollisuuteen. Teollisuuden toimialoista eniten rahoitusta myönnettiin metalli- ja konepajateollisuuteen. Tekes-rahaa 165 yritysprojektiin Pirkanmaalla Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoitti viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä 243 hanketta 72,1 miljoonalla eurolla. Yrityksille tuosta summasta meni 32,4 miljoonaa euroa yhteensä 165 projektiin. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten 78 projektiin sijoitettiin yhteensä 37,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen kokonaismäärä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina mutta yritysprojektien saama rahoitus hieman nousi viime vuoteen verrattuna. Yrityksistä eniten Tekes-rahoitusta Pirkanmaalla saivat Nokia ja FIT Biotech sekä Metso Automation, Metso Minerals, Metso Power, Sisu Diesel, Bioretec ja Inion. Kaikkiaan Tekes sijoitti 469 miljoonaa euroa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan vuonna tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

13 Oppimisympäristö päästää kiinteistöautomaation, putkija sähköasennuksen sekä kiinteistönhoidon opiskelijat harjoittelemaan käytännössä sitä, mitä työelämässä oikeasti tehdään, TAKK:n talotekniikan kouluttaja Jukka Virtanen (vas.) ja koulutuspäällikkö lasse Lehtonen sanovat. TAKK ja yritykset rakensivat kiinteistöautomaation oppimisympäristön Teksti ja kuva riikka tietäväinen-arola Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK ja talotekniikan alan yritykset ovat rakentaneet yhteistyössä kiinteistöautomaation oppimisympäristön. Mukana oli yhteensä 23 yritystä, joten lopputulos on erittäin monipuolinen. Lähtökohta oli kehittää realistinen oppimisympäristö vastaamaan työelämän todellisiin vaatimuksiin, TAKK:n talotekniikan koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen kertoo. Sting-nimen saaneesta oppimisympäristöstä löytyvät nykyaikaisen ilmastointijärjestelmän elementit lämmityksestä ja automatiikasta jäähdytyslaitteisiin ja ilmankostutukseen. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi mallinnushuonetta, joissa on toimistorakennusten tapaan huonekohtainen säätömahdollisuus. Osaaminen on nykyisin pirstaloitunutta. Sting kehittää opiskelijoiden kokonaistietämystä: he pääsevät säätämään sekä uutta teknologiaa että vanhempia ratkaisuja, lisäksi oppimisympäristössä voi simuloida ongelmatilanteita, TAKK:n talotekniikan kouluttaja Jukka Virtanen sanoo. Oppimisympäristö palvelee kaikkia talotekniikan koulutusaloja ammatillisista perustutkinnoista insinööritutkintoihin. Lisäksi alan yritykset voivat järjestää tilassa koulutuksia henkilökunnalleen sekä esittelytilaisuuksia asiakkailleen. Oppimisympäristö tarjoaa myös yritysten tuotekehitykselle sopivan testiympäristön. Järjestelmää voi kaukokäyttää internetin kautta. TAKK kehittääkin parhaillaan Stingistä myös virtuaalista oppimisympäristöä. Näin oppimisympäristöä voivat hyödyntää omassa koulutuksessaan myös muut oppilaitokset.l Alumiinirakentamisen taitajaksi virtuaalisessa oppimisympäristössä Tampereen ammattikorkeakoulu luo virtuaalisen alumiinirakentamisen oppimisympäristön. Oppimisympäristön avulla rakennusalan opiskelijat voivat erikoistua alumiinin käytön suunnitteluun. Opiskelijat oppivat muun muassa alumiinin valmistustekniikoista sekä alumiinin käytöstä ja kustannuksista rakentamisessa. Oppimisympäristön suunnittelu-, laskenta- ja toteutusesimerkit perustuvat vuonna 2010 voimaantuleviin rakennusalan eurooppalaisiin standardeihin. Alumiinia käytetään muun muassa lasikattojen, julkisivujen sekä ovien ja ikkunoiden rakentamiseen. Alumiinirakentamisen odotetaan kasvavan Suomessa nykyisestä 25 prosenttia vuoteen 2011 mennessä. Oppimisympäristö valmistuu vuoden 2008 aikana. TAMK:n lisäksi sen toteuttamiseen osallistuu Teknologiateollisuus ry sekä metalli- ja media-alan yrityksiä. Etelä-Pirkanmaalla odotetaan syksyksi uutta nousua Etelä-Pirkanmaalla tekevät Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön International Business -koulutusohjelman opiskelijat kahdesti vuodessa alueellisen suhdannekyselyn. Se mittaa lähikuukausien lisäksi yritysten näkemyksiä myös 6-12 kuukauden kehityksestä. Etelä-Pirkanmaalla toimivista yrityksistä uskoo 27 prosenttia suhdanteiden paranevan vuoden alkupuoliskolla ja 21 prosenttia niiden heikkenevän. Saldoluvuksi tulee näin 6. Vuoden loppuun mennessä Etelä-Pirkanmaalla uskotaan vauhdin jälleen kiihtyvän, yrityksistä 34 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 17 prosenttia heikkenevän, joten saldoluvuksi tulee 17. Teollisuuden vientitilausten määrän kasvuun uskoo 30 prosenttia vastaajista ja vähenemiseen 15. Saldoluku on näin 15. Keväällä 2007 teollisuuden vientitilausten saldoluku oli 47, joten pudotus odotuksissa on suuri. Etelä-Pirkanmaalla suhdannekuvaan vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden heikko suhdannetilanne ja energian hinnannousu. Marras-joulukuussa jo 14 kerran toteutetun barometrikyselyn toimeksiantajina olivat Valkeakosken Seudun Kehitys Oy sekä Akaan Seudun, Urjalan ja Valkeakosken Osuupankit. Kyselyyn vastasi 28 kaupan, 34 palvelualan ja 59 teollisuustoimialan yritystä. tampereen kauppakamarilehti 13

14 Huomisen reittejä hahmotellaan ajoissa Pirkanmaan tie- ja raideliikenteen kehittämisessä tähytään kauimmillaan vuosiin , sillä suuria liikennehankkeita on välttämätöntä valmistella ja suunnitella hyvissä ajoin. Pirkanmaan liitto onkin käynnistänyt selvityksiä, joissa tarkastellaan muun muassa oikoradan rakentamismahdollisuuksia, järjestelyratapihan siirtoa, logistiikkakeskuksen rakentamista sekä muita tulevaisuuden liikennekysymyksiä. teksti leila tanskanen kuva Annikaisa knuutila E nnakoimalla tulevat tarpeet pyritään maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan mukaan tekemään tarvittavia aluevarauksia ja merkintöjä maakuntakaavaan niin, ettei rakentamisella tukittaisi vaihtoehtoja tulevaisuudelta. Pitkän aikavälin kysymyksissä on syytä pitää jäitä hatussa ja selvittää asioita kunnolla. On varottava, ettei anneta sitä väärää mielikuvaa, että jo huomenna ollaan rakentamassa, hän huomauttaa. Vuonna 2007 käynnistetyssä oikorataselvityksessä tutkitaan, onko mahdollista ja järkevää rakentaa tavaraliikenteelle uusi ratayhteys Tampereen länsipuolelle ja ohittaa se pullonkaula, jonka kaupungin keskusta ja nykyinen järjestelyratapiha aiheuttavat pääradan kuljetuskapasiteetille. On Logistiikkakeskus houkuttelee uusia toimijoita Suomessa tavaravirtojen kuljetuskustannukset ovat Kalmar Industries Oy Ab:n toimitusjohtajan Raimo Ylivakerin mukaan selvästi kilpailijamaita suuremmat. Kaikki keinot logistiikan tehostamiseksi onkin hyödynnettävä. Yksi tapa on kerätä ja jakaa tavaravirtoja logistiikka- ja jakelukeskusten avulla. Näitä lieneekin jo useita kymmeniä Tampereella ja sen lähiympäristössä, mutta pienempiä ja yksittäisiä, ripoteltuna eri puolille aluetta. Laajempi yhtenäinen logistiikkakeskus tuo tehokkuutta varsinkin, jos on hyvät yhteydet maantie- ja rautatieverkkoon. Tällainen keskus ei palvelisi ainoastaan Pirkanmaan tarpeita, vaan sillä olisi tärkeä rooli myös valtakunnallisesti, hän sanoo. Toimiva logistiikkakeskus houkuttelee hänen mielestään alueelle uusiakin toimijoita ja luo siten uusia työpaikkoja. Logistiikkakeskuksen lähelle uskoisi syntyvän myös sitä hyödyntävää teollista tai muunlaista toimintaa. Kannattaisi ainakin varata alueita sitä varten, koska Pirkanmaalla alkaa olla pulaa työpaikkatonteista. 14 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

15 Tampereen kauppakamari > edistää Pirkanmaan asemaa Suomen logistisena keskuksena > seuraa aktiivisesti liikennepoliittisen selonteon valmistumista > vaatii Tampereen Rantaväylän tunnelin sekä valtatie 3:n sisällyttämistä valtakunnallisesti rahoitettaviin hankkeisiin > tekee aktiivista yhteistyötä muiden kauppakamarien kanssa liikennehankkeissa > vaatii valtakunnallisesti väyläinvestointien ja kunnossapidon tason nostoa sekä paikallisten budjettien korotusta ja rahoituksen pitkäjänteisyyttä Vuorian työryhmän mallin mukaisesti > edellyttää suunniteltujen pysäköintiratkaisujen toteuttamista sekä henkilöauto- ja joukko liikenteen kehittämistä keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi > esittää Riihimäen kolmioraiteen rakentamista ja junayhteyden avaamista Tampereelta Pietariin > esittää Ratahallintokeskukselle korjaus kehotuksen Tampereen rautatieaseman katosten saattamisesta edustavaan kuntoon > tukee Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskushanketta ja auttaa omalta osaltaan hankkeen selvityksiä ja valmistelua Pirkanmaa säilyy kasvukeskuksena vastaisuudessakin, maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan muistuttaa. Nykyistä toimivampi liikenneverkko ja eri kulkumuotojen aiempaa tehokkaampi liittäminen toisiinsa nostaisivat maakunnan merkitystä entisestään. myös perusteltua selvittää, paljonko se maksaa ja mitkä ovat sen vaikutukset. Päärata Helsingistä Rovaniemelle on teollisen Suomen kuljetusten pääreitti ja Helsinki-Tampere-väli Suomen merkittävin kasvukäytävä. Sekä matkustajien että tavaroiden kuljetusedellytykset pääradalla täytyy varmistaa, Pekka Harstila sanoo. Rataverkon kapasiteettia ei pystytä Tampereen keskustassa lisäämään, sillä uusille raiteille ei yksinkertaisesti ole tilaa. Uusia ratkaisuja joudutaan tulevaisuudessa väkisinkin tekemään, mikäli tavarakuljetusten määrää rautateillä halutaan EU:n liikennepoliittisten linjauksien mukaisesti kasvattaa. Sujuvuus tuo elinvoimaa Harstila toteaa, että alustavien selvitysten mukaan oikoradan linjaukselle Lempäälästä Ylöjärvelle voisi olla 2-3 vaihtoehtoista reittiä. Pyhäjärven yli uusi rata menisi Rajasalmesta. Tulevaisuuden liikennekokonaisuuteen linkittyvät raideliikenteen lisäksi myös tie- ja lentoliikenne. Yksi oikoradan linjausvaihtoehto kulkee Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheltä. Valtatie 3:n oikaisu, niin sanottu Puskiaisten oikaisu, Lempäälästä Pirkkalaan on jo maakuntakaavassa varauksena ja se otetaan huomioon myös uusissa suunnitelmissa. Liikennemuotojen tehokkaalla kytkemisellä vahvistetaan Harstilan mukaan logistista tehokkuutta sekä luodaan edellytyksiä Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle ja samalla vahvistetaan laajalti koko teollisen Suomen kilpailukykyä. Rata-asioita suunnitellaan pitkällä tähtäyksellä. Nykyisen järjestelyratapihan laitteisiin on investoitu viime vuosien aikana, joten kestää aikansa ennen kuin ratapihan siirto on taloudellisesti järkevää. Logistiikkakeskuksen voisi toteuttaa yksinäänkin, mutta toimivan ja eri liikennemuodot sisältävän kokonaisuuden osana sen myönteiset vaikutukset korostuisivat. Tiehankkeiden puolella on Tampereen rantaväylän tunnelista nähtävissä maakuntakaavoitusjohtajan mukaan positiivisia merkkejä. Hän pitää hyvänä sitä, että läntisen Tampereen tieverkon ruuhkat helpottuvat ja kaupungin keskustaa voidaan laajentaa Näsijärven rantaan. Selvitykset valmiiksi keväällä Pekka Harstila arvioi, että jotkin suunnittelun alla olevista hankkeista näkevät päivänvalon nopeammin ja toiset etenevät hitaammin. Hän ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuisi, jos hankkeet tyrmättäisiin. Pirkanmaan väestömäärä on kasvanut 2000-luvun aikana lähes asukkaalla, joten sen tulisi näkyä myös valtakunnan tason investoinneissa. Kasvulukujen ja liikennemäärien luulisi antavan pontta investoinneille. Myös koko maan tampereen kauppakamarilehti 15

16 Ihmisille ja yrityksille kun kehityksen kannalta on hyvä asia, että Pirkanmaalla luodaan edellytyksiä työpaikoille ja hyvälle asumiselle ja että mahdollistetaan tehokas työvoiman liikkuvuus ja työssäkäyntimahdollisuudet laajemminkin. Jos jonnekin pitää investoida, niin kehittyville alueille, kuten Pirkanmaalle. Liikennekysymyksiä koskevat selvitykset valmistuvat kevään aikana. Sen jälkeen on aika tehdä johtopäätöksiä ja harkita mahdollisia täydentäviä selvityksiä. Tarvittaessa käynnistetään maakuntakaavoitus, jossa osoitetaan pitkän aikavälin yhteystarpeet ja aluevaraukset. Maakuntakaavasta ne välittyvät kuntien yleiskaavoihin ja muihin suunnitelmiin. Pirkanmaan kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pitää puolensa. Hyvä esimerkki on Lahden oikorata, joka on avannut aivan uuden kasvukäytävän Helsingistä Lahden suuntaan. Se kuvaa hyvin sitä, kuinka tärkeitä investoinnit tie- ja rataverkkoon ovat kehityksen kannalta. Ennusteiden mukaan Pirkanmaa säilyy kasvukeskuksena vastaisuudessakin. Maakunnan merkitystä nostaisi entistä toimivampi liikenneverkko ja eri kulkumuotojen aiempaa tehokkaampi liittäminen toisiinsa. Harstila katsoo, että perusasiat Pirkanmaalla ovat kunnossa: alueella on erinomaiset edellytykset niin työnteolle kuin asumiselle - ja osaamistakin löytyy.l teksti leila tanskanen kuva martti tammisto Pirkanmaan tie- ja raideliikenteen kehittämisen tärkeyttä pitää Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan Tommi Rasilan mukaan puntaroida monella mittarilla. Hän näkee asiassa maakunnallisen ja kansallisen ulottuvuuden sekä lisäksi talouden ja ihmisten tarpeet. Mikäli kaavaillut hankkeet jäävät suunnitelmien asteelle, siitä kärsivät hänestä eniten ihmiset, mutta yritysten kilpailukykykin on vaarassa. Ihmiset tarvitsevat hyvät liikenneyhteydet ja paikallinen teollisuus kunnolliset reitit tavaralle ja rahdille, samoin tietysti työntekijöilleen. Ihmiset liikkuvat nykyään paljon enemmän kuin ennen: on normaalia käydä junalla töissä Helsingissä tai ajaa sata kilometriä toiselle puolen maakuntaa töihin. Liikennesuorite on kasvanut räjähdysmäisesti, hän sanoo. Maakunnallisen näkökulman ohella on oleellista ottaa huomioon kansallinen todellisuus: Pirkanmaa on Suomen keskellä ja eittämättä liikenteen solmukohta. Sieltä lähtee junaja tieyhteyksiä muualle maahan, Tampere on suurin järjestelyratapiha Kouvolan ohella ja VR:n kaukoliikenteen vilkkain risteysasema. Maakunnassa on myös Tampere-Pirkkalan kenttä, jota Rasila välillä nimittää Helsinki kakkoseksi. Pirkanmaan seutukunta palvelee muidenkin suomalaisten tarpeita. Esimerkiksi lentokentälle tullaan paljon muualta, koska meillä on hyvät yhteydet Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan kautta maailmalle. Osoituksena laajemmasta hyödystä on se, että kun aikanaan teimme kirjelmän läntisen kehätien saamisesta, mukaan tuli kauppakamareita ja yrittäjäjärjestöjä Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta. Ydinkeskusta tiiviiksi Tampereen kauppakamarilla on liikennejärjestelyissä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin tavoitteita, joita riittää 20 vuodeksi. Tommi Rasila uskoo, että tuolloin Pirkanmaalla on ensinnäkin Rantaväylän tunneli, läntinen ohitusraide ja kiskot lentokentälle. Lisäksi logistiikkakeskus on Pirkkalassa tai Lempäälässä, ratapiha on siirretty, Lempäälästä vie oikotie kentälle palvelemaan etelän suunnasta tulevia matkustajia, kakkoskehä on rakennettu ja 3-, 9-, ja 12-tiet ovat hyvää tasoa. 16 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

17 Nouseeko tähän tulevaisuudessa uusi kansainväliset mitat täyttävä monitoimihalli, uusi kauppakeskus vai asuinalue? Viinikan ratapihan siirtäminen Pirkkalan ja Lempäälän väliselle metsäalueelle vapauttaisi keskeisellä paikalla olevan alueen uuteen käyttöön. non kulkureitit Toivotut liikenneratkaisut edistävät myös kestävää kehitystä: rantaväylän rakentaminen ja ratapihan siirto mahdollistavat tiiviimmän ydinkeskustan ja toisaalta läntinen ohitusrata hyvin toimivan lähiliikenteen junaverkoston. Silloin saamme tavarajunat pois kannakselta ja paikallisjunia Tampereen ja Ylöjärven välille. Tätä kehitystä tukee vielä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, joka mahdollistaa sujuvat henkilö- ja tavarajunayhteydet itään aina Venäjälle asti. Useita lyhyen tähtäyksen hankkeita ryhdytään jo nyt valmistelemaan. Kolmostietä pitää laittaa kuntoon erityisesti Hämeenkyrön kohdalla, tunnelista ja parkkiluolista on saatava aikaan ratkaisu ja 9-tietä parannettava. Näissä kohteissa on tolkku ja niistä on valmiit suunnitelmat. Tommi Rasilan mukaan on väärä käsitys, että kauppakamari ajaisi vain yksityisautoilua. Sen kasvua täytyy pystyä hallitsemaan. Joukkoliikennettä tarvitaan ja puolletaan, koska ruuhkien myötä Tampereelta häviävät hänen mielestään pienen kaupungin edut. ta eivät toteudu, se tietää Rasilan mukaan Pirkanmaan kasvun hidastumista ja iskee kiilaa kilpailukykyyn. Yritykset saattavat tulkita sen niin, että vievät työpaikkansa muualle. Tosin Pirkanmaan talous on Rasilan mukaan viriili ja kehitystä tapahtuu koko ajan: jos yksi firma tai työpaikka lakkaa, kaksi tulee tilalle. Meidän täytyy pitää huolta kilpailukyvystämme myös liikenneinvestoinneilla, että alue on kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva. Oleellista on, että meillä on hyvät suunnitelmat, joiden varassa viemme asioita eteenpäin. Niitä muutetaan sitten, kun tulee muutoksia. Tällä hetkellä suunnitelmat ovat hyvät ja perustellut. Tommi Rasila karsastaa isojen infrastruktuurihankkeiden mieltämistä pelkkinä kuluina. Niille pitäisi sallia uusia rahoitusmuotoja, kuten elinkaarimallin käyttö. Rahoitustaakka olisi pois valtiolta ja sen rahoja voitaisiin kohdistaa enemmän paikalliseen tienpitoon, Tiehallinnon päätettävissä oleva määräraha kun kutistuu vuosi vuodelta. Esimerkiksi rantaväylän tunnelin rahoituksesta huolehtii rahoituskonsortio. l Uudenlaista rahoitusta Jos jokin tai jotkin näistä liikenteen kohentamishankkeis- tampereen kauppakamarilehti 17

18 Finpro tehosti aluetoimintaansa teksti ja kuva päivi eskelinen Pirkanmaalaisella metalliteollisuudella menee nyt lujaa. Tilauskirjat ovat täynnä, ja kaikki nuolet osoittavat kaakkoon. Finpron toiminnoista Pirkanmaalla ja Satakunnassa vastaava johtava konsultti Seppo Kaikkonen kehottaa yrityksiä kuitenkin miettimään, mihin hyvä tilanne perustuu. Onko kyse yritysten sisäisestä vahvuudesta vai onko tilanne seurausta pelkästään ulkoisista tekijöistä? En maalaa mörköjä enkä viljele pessimismiä, mutta jos yritykset eivät vahvista itseään strategisesti, laskusuhdanteessa voi tulla kylmää kyytiä. Eri puolilla maailmaa sijaitsevista vientikeskuksistaan tunnettu Finpro on puolentoista viime vuoden aikana tehostanut toimintaansa kotimaassa. Se on perustanut koko Suomen kattavan alueverkoston, jonka käytössä on Finpron koko osaaminen, muun muassa 25 konsulttia Suomessa ja yli 200 hengen vahvuinen organisaatio ulkomailla. Ideana on, että asetun yritysjohdon tai yrittäjän kanssa samalla puolen pöytää miettimään yrityksen strategiaa. Tehtäväni on tukea ja sparrata yritystä sen kehittäessä liiketoimintaansa ydinprosessiensa pohjalta. Käytännössähän tämä tarkoittaa nykyisin myös kansainvälistymistä. Tällaiset kartoitukset ovat yrityksille maksuttomia, Kaikkonen kertoo. Tampereella Seppo Kaikkosen lisäksi toimii asiakasneuvoja Raija Toivonen, jolta saa tietoa Finpron toiminnasta ja palveluista, markkinatietoa sekä vientineuvontaa. Vientikeskukset etabloitumisen tukena Kaikkonen painottaa, että yritys päättää itse strategisista ratkaisuistaan. Konsultin tehtävänä on löytää parhaat voimat, joilla yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä avitetaan ja niihin liittyviä riskejä pienennetään. Käytettävissä ovat myös Finpron partnerikonsultit. He ovat yritysten liiketoimintaa hyvin tuntevia, kansainvälisyyden osana toimintaa ymmärtäviä asiantuntijoita. Finpron vientikeskukset ovat prosessissa tärkeässä asemassa. Niissä on asiantuntemusta ulkomaisista markkinoista ja niitä voidaan hyödyntää vienti- ja tuontikanavien rakentamisessa. Vientikeskukset tuottavat lisäksi yrityksen tarpeisiin perustuvia selvityksiä. Jos tavoitteena on esimerkiksi etabloituminen Puolaan, tilannetta ruvetaan purkamaan systemaattisesti. Aluksi on selvitettävä, onko investoinnin pääasiallinen ajuri alhaiset kustannukset vai läheisyys päämarkkinoille, käytetäänkö alihankintaa, sopimusvalmistusta vai perustetaanko yhteisyritys. Vasta sen jälkeen on liiketoimintaympäristötutkimuksen vuoro. Palvelua yhdeltä luukulta Finpro toimii läheisessä yhteistyössä myös TE-keskusten, Tekesin ja Finnveran kanssa. Kvartetin konkreettisista yhteistyömuodoista Kaikkonen mainitsee yrityksille tarjottavan kasvuyrityspalvelun. Palvelussa yrityksen tavoitteiden pohjalta hahmotetaan ensin keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet. Vaihdamme yrityksen luvalla tietoja keskenämme ja katsomme, mistä löytyy sopiva rahoitus strategian toteuttamiseen. Yrittäjän ei itse tarvitse hallita rahoitus- ja tukiviidakkoa, vaan hän saa koko paletin yhdeltä luukulta. Kaikkonen vertaa Finprota pelinrakentajaan, joka kokoaa yhteen yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimijat. Kun välillä kilautetaan kaverille ja testataan suunnitelmaa markkinoilla, varmistetaan, ettei yrityksen strategisesta suunnitelmasta ei tule yksinäistä saareketta, hän sanoo.l Seppo Kaikkosella on Finpron muiden aluekonsulttien tapaan vankka liikkeenjohdon tausta. Hän on toiminut pitkään valmistavassa teollisuudessa, muun muassa Helkama- Forste Oy:n toimitusjohtajana, sekä yrittäjänä. Finpro suomalaisten yritysten perustama ja omistama yhdistys jäseninä 560 yritystä, sekä muun muassa EK ja Suomen Yrittäjät 7 aluekonttoria Suomessa 50 vientikeskusta 40 eri maassa toimintaa rahoittavat yritykset sekä työ- ja elinkeinoministeriö 18 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

19 Kaupunkiverkkototeutuksena langaton Tampere on toiminnoiltaan ja tietoturvallisuudeltaan huipputasoa maailmassa. Se tuo internetin vaikka puiston penkille ja tarjoaa myös erinomaisen alustan uusien sisältöpalvelujen kehittäjille, sanoo projektipäällikkö Kari Vääränen. Liikkuvan työn langaton tukiverkko Internet-yhteisö voi olla muutakin kuin viihtymisverkosto. Langaton Tampere rakentaa tukiverkkoa liikkuvalle työlle. teksti marketta tammisto kuva päivi eskelinen Langaton Tampere on seudulle tyypillinen laajapohjainen yhteishanke, jossa kunnat, korkeakoulut, operaattorit, yritykset ja yksityiset ihmiset yhdessä rakentavat langatonta, hyvin suojattua pääsyä internetiin WLANverkon kautta. Yhteisöksi yksittäisten WLAN-tukiasemien verkon tekee se, että jäsenet antavat oman langattoman laajakaistansa muiden jäsenten käyttöön ja saavat vastavuoroisesti käyttää toisten yhteyksiä. Kaupunkiseutuverkko on hyvä ratkaisu mille tahansa yritykselle, joka tarvitsee liikkuvalle henkilöstölleen helppokäyttöisen ja tehokkaasti suojatun reitin esimerkiksi yrityksen tietojärjestelmiin. Vierailleen yritys voi antaa määräaikaiset vierailijatunnukset, projektipäällikkö Kari Vääränen kertoo. Toinen yritysryhmä ovat esimerkiksi kahvilat, lääkäriasemat, autokorjaamot ja vastaavat, joiden tiloissa aikaansa viettäville asiakkaille internetyhteys omalta päätelaitteelta on lisäpalvelu. Langaton Tampere avautui käyttäjille viime syksynä, ja helmikuussa sillä oli noin 500 tukiasemaa, pääosin Tampereella. Yritysjäseniä on kolmisenkymmentä. Tavoitteena on noin 3000 tukiasemaa ja noin 300 jäsenyritystä vuoden loppuun mennessä. Yksityishenkilöille jäsenyys on ilmainen, yrityksille maksullinen. Pieni yritys maksaa jäsenyydestä vuodessa noin 400 euroa, hengen yritys reilun tuhat euroa. Julkiselta sektorilta mukana on oppilaitoksia ja kuntia. Tampereen kaupungin lisäksi yhteisön jäseniä ovat Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti ja Hämeenkyrö, jotka liittyivät mukaan vuoden vaihteessa. Menestyksen generaattori? Langatonta Tamperetta on alusta alkaen rakennettu avoimeksi verkkoyhteisöksi, jossa vallitsee vapaa kilpailu palvelujen tarjoajien kesken. Tekninen ratkaisu noudattaa verkkostandardeja, joten tukiaseman tekninen toteutus ei ole sidottu tiettyihin WLAN-laitteisiin tai yrityksiin. Mikä yritys tahansa saa tulla tarjoamaan palveluitaan yhteisön jäsenille. Kaupunkiverkon keskeisenä hyötynä yrityksille Kari Vääränen näkee liikkuvan työn helpottumisen ja mahdollisuuden käyttää työaikaa tehokkaammin. Koko seudun kannalta tärkeintä on kuitenkin se, mitä verkkoyhteisö voi antaa tulevaisuudelle. Oman seudun verkkoyhteisö on hyvä paikka testata uusien palveluiden toimivuutta ja vetovoimaa laajempia markkinoita ajatellen. Uskon, että täältä löytyy taitoa kehittää menestystuotteita kansainvälisillekin markkinoille. Toistaiseksi yhteisön jäsenille tarjotut palvelut painottuvat tekniikkaan. Odotan kovasti, että sisältöpalvelujen tuottajat tulevat tosissaan peliin mukaan. Langaton Tampere kuuluu Luova Tampere -ohjelmaan ja sen toteuttaa Technopolis Ventures Professia Oy. l tampereen kauppakamarilehti 19

20 Keskeinen joukko suomalaisia metallituote- ja koneenrakennusalan huippuyrityksiä toimii Tampereen seudulla. Useat yrityksistä ovat alansa globaaleja teknologia- ja markkinajohtajia, esimerkiksi Kalmar Industries Oy kontinkäsittelylaitteissa. Kansallinen metallituotteiden ja koneenrakennuksen strategisen huippuosaamisen keskittymä MeKo-SHOK aloittaa huhtikuussa. Keskittymän osakkaiksi ovat menossa parikymmentä alan keskeistä yritystä ja tutkimuslaitosta. Joukossa ovat myös useat Tampereen seudun toimijat, esimerkiksi Cargotec Oyj, Metso Oyj, Sandvik Mining and Construction Oy, liikkuvien työkoneiden valmistajien valtakunnallinen yhteistyöfoorumi FIMA, Teknologiakeskus Hermia ja tutkimuspuolelta Tampereen teknillinen yliopisto sekä VTT. Teollisuus ottaa ohjat ja keskittää koneenrakennuksen tutkimusrahat strategisille aloille teksti aila välikoski kuva kalmar industries oy MeKo-SHOKissa resurssien strateginen ohjaus vaihtuu valtiolta teollisuudelle. Tähän asti valtio on ohjannut tutkimus- ja kehitystyötä pitkälti Tekesin teknologiaohjelmilla. SHOKissa valtio päättää edelleen isoista linjoista eli myöntää rahat teollisuuden linjaamille tutkimusohjelmille. Teollisuus kuitenkin itse päättää projekteista ohjelman sisällä, eli kanavoi yksityistä ja julkista Tekesin sekä Suomen Akatemian rahoitusta hankkeille. MeKo- SHOKin vuotuinen tutkimusvolyymi on arvioitu noin 55 miljoonaksi euroksi. SHOKkia valmisteltaessa koneenrakennuksen huippuosaamisesta on nostettu esiin kärjet, jotka keskeisimmin vaikuttavat yritysten ja koko alan tulevaisuuden kilpailukykyyn. Näistä sisältölinjauksista on syntynyt tutkimusagenda, joka ohjaa SHOKin tutkimusohjelmia. Tutkimusagendan osaamisalueet ovat palveluliiketoiminta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut ja läpimurtomateriaalit. Älykkäät liikkuvat koneet ovat mukana Tampereen seudun metalli- ja koneenrakennusalan toimijat, yritykset ja tiede- sekä tutkimusyksiköt ovat olleet tiiviisti mukana MeKo-SHOKin valmistelussa. Liikkuvat työkoneet ovat metallin merkittävin teollisuusryhmä, ja Tampere on Suo- 20 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010

Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010 Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010 Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri, syksy 2010 Toimeksiantajat - Valkeakosken Seudun Kehitys Oy - Valkeakosken

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot