Vuosikatsaus. suomen ms-liitto ry

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2009 suomen ms-liitto ry

2 Sisällys suomen ms-liitto ry... 3 johdon katsaus vuoteen Tom Grönberg ja Helena Ylikylä-Leiva... 6 yhteistyöstä saadaan enemmän kuin osiensa summa - Anu Aalto ilmapallojen mukana jaetaan ms-asiaa - Minna Heikkilä rasti ruutuun toi vapaaehtoisia - Eila Niemi järjestöt toimivat kuntoutuksen keihäänkärkenä - Juhani Wikström vaikeavammaisten kuntoutusta kehitetään kelan kanssa - Päivi Hämäläinen kuntoutuksen tuloksen mittaaminen on haaste - Juhani Ruutiainen henkilökohtaisella avulla pääsee konsertista kauppaan - Titta Hakkarainen lyhytaikainen palveluasuminen auttaa omaishoitajaa - Mia Noetzel talous jäsenyhdistykset ja luottamuselimet ms-liiton yhteystiedot suomen ms-liitto ry - Vuosikatsaus 2009 Toimitus: Minna Heikkilä Taitto: Mari Oksanen Paino: Newprint Oy

3 Suomen MS-liitto ry MS-liitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii MS-tautia ja eteneviä harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Liitto tarjoaa heille neuvonta-, kuntoutus- ja asumispalveluja sekä järjestää lomia ja liikuntakursseja. MS-liiton kuntoutuskeskus ja palvelutalot palvelevat myös muita neurologisia sairauksia sairastavia. MS-liitto on 23 alueellisen MS-yhdistyksen sekä valtakunnallisen Fabryyhdistyksen keskusliitto. Liitto edistää sairastuneiden järjestäytymistä ohjaamalla ja tukemalla yhdistystoimintaa. Liitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan edistämään neurologisten sairauksien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä valvomaan sairastuneiden yhteiskunnallisia etuja. MS-liiton tiedotus- ja julkaisutoiminta huolehtii sairastuneiden ja heidän läheistensä, yhdistysten sekä muiden tärkeiden sidosryhmien tiedonsaannista. Yhteistyö ja verkostoituminen sekä kotimaisten että kansainvälisten yhteisöjen kanssa ovat keskeinen osa MS-liiton toimintatapaa. Liiton toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen kunnioittaminen ja hänestä välittäminen, toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä työssä kehittyminen. Suomessa on noin MS-tautia sairastavaa henkilöä. MS-liiton toiminnan piiriin kuuluvat myös harvinaiset pikkuaivojen ja selkäytimen etenevät sairaudet, kuten spinoserebellaariset ataksiat, syringomyelia, perinnölliset spastiset parapareesit sekä uusiutuvat ja krooniset polyradikuliitit. Suomessa näihin sairausryhmiin kuuluu yhteensä noin ihmistä. Etenevä neurologinen sairaus koskettaa sairastuneen lisäksi hänen lähiyhteisöään. 3

4 visiomme Liiton edunvalvonta ja palvelut takaavat sairastaville ja heidän läheisilleen parhaan tuen hyvään elämään. strategiset tavoitteemme suunnitelmallinen vaikuttaminen Tunnistetaan pitkäaikaissairauteen liittyvät osallistumista ja arjessa selviytymistä haittaavat yhteiskunnalliset tekijät Vaikutetaan toteen näytettyjen epäkohtien tai uhkien poistamiseksi palvelujen kehittäminen Tehdään yhteistyötä asiakkaan hyväksi Luodaan uusia asiakkaiden tarpeista lähteviä palvelumalleja Lisätään liiton tunnettuutta, näkyvyyttä ja arvostusta palveluorganisaationa vahvat jäsenyhdistykset Tehdään kiinteää yhteistyötä koko MS-järjestössä Säilytetään monipuolinen jäsenrakenne Tuetaan paikallisvaikuttamista ja näkyvyyttä Etsitään ja tunnistetaan aktiivista alueellista kumppanuutta tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen Ollaan mukana monitieteisessä tutkimuksessa Kasvatetaan MS-säätiön kautta kanavoitavaa tutkimusrahoitusta 4

5 ms-liiton organisaatiorakenne järjestötoiminta Palvelutalo Merenpisara Avokuntoutus Aksoni kuntoutuspalvelut asumispalvelut Palvelutalo Pihapihlaja Maskun neurologinen kuntoutuskeskus keskushallinto ja tukipalvelut Palvelutalo Satakieli jäsenyhdistykset ja kerhot 5

6 Johdon katsaus vuoteen 2009 puheenjohtaja tom grönberg toimitusjohtaja helena ylikylä-leiva Vuosi 2009 oli MS-liiton 38. toimintavuosi ja suurten taloudellisten muutosten vuosi. Muutokset tuntuivat niin koko yhteiskunnassa kuin kolmannella sektorillakin. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin kohdistui muutospaineita, etenkin mitä tuli verotukseen ja julkisiin avustuksiin. Tavallisten kansalaisten ja erityisesti pitkäaikaissairaiden arkeen kiristynyt taloustilanne heijastui epäilemättä lisääntyneenä köyhyyden ja syrjäytymisen uhkana sekä yleisenä asenteiden koventumisena. Uhkakuvista huolimatta vuoteen 2009 mahtui myös monia myönteisiä saavutuksia. Vuoden aikana vireillä ja valmisteltavana oli useita suuria sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia ja kehittämishankkeita. Yksi tärkeimmistä voimaan tulleista lainsäädännöllisistä muutoksista sosiaalija terveydenhuollossa oli vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. MS-liiton jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana jonkin verran: suhteellisesti eniten lisääntyi harvinaisia eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien jäsenten määrä. Vuoden 2009 lopussa MS-liiton potilasjäsenestä 7 % oli ns. harnes-jäseniä. MS-liitossa toimintavuoden teemana oli edellisvuoden tapaan Puhu, kuuntele, vaikuta. Aktiivista kansalaisuutta painottaneen teemavuoden hengessä kartoitettiin mm. uusien jäsenten kiinnostusta vapaaehtoistyön tekemiseen omassa yhdistyksessään. Vuoden aikana yli 150 uutta henkilöä ilmoittautui vapaaehtoistoimintaan. 6 Kuvat: Studio Onni

7 Potilasjäsenten diagnoosijakauma , n = % 7 % MS-tauti 7 % 82 % Harvinainen neurologinen sairaus Muu neurologinen sairaus Ei tiedossa MS-liiton avainlukuja 2009 Jäsenyhdistysten määrä 24 Kerhojen määrä 102 Yhdistysten jäsenmäärä Kokonaiskulut 15,5 milj. Vakituiset toimet 233 Kuntoutustoiminnassa myönteistä kehitystä oli, että MS-liitto pääsi osallistumaan Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (VAKE), jossa liitto tulee toteuttamaan moniammatilliseen avokuntoutukseen liittyvän pilottihankkeen. Sen sijaan jo muutama vuosi sitten alkanut Kelan pidättyvämpi linja vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksissä jatkui edelleen. Yhä harvempi liiton jäsenistä pääsee vuosittain yksilölliselle jaksolle laitoskuntoutukseen, vaikka se olisi monelle paras ja toivotuin vaihtoehto. Tämän kielteisen kehityksen katkaiseminen on edelleen yksi edunvalvonnan suurista haasteista. Toimintavuoden aikana sovittiin Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistyksen kanssa, että sen ylläpitämä neuvolatoiminta siirtyy liitolle vuoden 2010 alusta alkaen. Helsingin MS-neuvola, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1972, on vanhimpia MS-kuntoutukseen erikoistuneita yksikköjä. Silminnähtävä muutos tapahtui liiton tunnuksessa ja graafisessa ilmeessä, jotka uudistettiin täysin. Myös jäsenlehden ulkoasu uudistettiin. Erityisen merkityksellistä on, että myös monet jäsenyhdistykset ottivat uudistuneen tunnuksen omaan käyttöönsä. Näin pystytään vahvistamaan koko MS-järjestön yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä. Järjestötoiminnassa uusi teemapäivä, Maailman MS-päivä, osoitti tulleensa jäädäkseen. Liiton ja jäsenyhdistysten 7

8 järjestämät kampanjatapahtumat kaikkien aikojen ensimmäisenä Maailman MS-päivänä saavuttivat merkittävää näkyvyyttä. Katukampanjoinnin lisäksi kehitettiin sähköistä tiedottamista: nettivideot ja -animaatio sekä sosiaalisen median hyödyntäminen olivat uusia avauksia, myös syksyllä 2008 käyttöön otettua yhdistystoimijoiden ekstranettiä vietiin eteenpäin Hyvät käytännöt Yhdistysnettiin -projektilla. Taloudellisesti kulunut vuosi oli hyvä. Hyvän tuloksen syntymiseen vaikutti ennen kaikkea palvelutalojen talouden kehitys. Palvelutalo Pihapihlajan laajennuksen valmistumisen myötä resurssit tulivat tehokkaampaan käyttöön Seinäjoella ja palvelutaloon saatiin paljon toivottuja lyhytaikaisen palveluasumisen paikkoja. Palvelutalo Merenpisaran toiminta Helsingissä vakiintui työvoimapulan hellittäessä. Palvelutalojen myönteinen kehitys ja niiden tarjoamien palveluiden kasvava tarve ovat tehneet ajankohtaiseksi tarttua vuoden 2008 liittokokouksessa esitettyyn toiveeseen uuden palvelutalon rakentamisesta. Myös kansainvälisessä yhteistyössä tapahtui myönteistä kehitystä. Pohjoismainen yhteistyö, joka on ollut lähinnä tietojenvaihtoa, astui aimo askeleen eteenpäin. Konkreettisia hankkeita, jotka tekivät ajankohtaiseksi yhteistyön kehittämisen, oli useampia. Yksi keskeisimmistä yhteisistä hankkeista on Tanskan MS-liiton käynnistämä tutkimus, joka selvittää vaihtoehtolääkkeiden käyttöä Pohjoismaissa. Kansallisten MS-järjestöjen eurooppalainen katto-organisaatio, European MS Platform (EMSP), toteutti vuonna 2009 Euroopan kattavan jäsenkyselyn, jolla kartoitettiin jäsenjärjestöjen näkemyksiä oman toimintansa suurimmista haasteista ja toivomuksista EMSP:n suhteen suhteen. Ei varmasti ollut yllätys, että suurin osa järjestöistä piti heikkoa taloudellista tilannetta suurimpana ongelmana. EMSP:n tärkeimpänä työnä pidettiin odotetusti vaikuttamista Brysselissä. EMSP:n keskeinen hanke nyt ja tulevina vuosina lienee aikaansaada eurooppalainen MS-rekisteri, jonka merkitys etenkin MS-taudin tutkimukselle olisi erittäin suuri. Euroopan unionin neuvosto otti kesäkuussa 2009 kantaa harvinaisiin sairauksiin, kun se hyväksyi suosituksen toimista harvinaisten sairauksien alalla. Suosituksessa painotetaan mm. korkealuokkaisen hoidon, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun tärkeyttä harvinaisia sairauksia sairastaville potilaille. Suomessa Harvinaiset-verkosto, jonka puheenjohtajuus oli vuonna 2009 MS-liitolla, pyrkii edistämään suosituksen toteutumista. Vuonna 2010 järjestöjen toimintaympäristö on yhä muutoksessa ja yhteiskunnan taloustilanne puhuttaa. Tarve kansalaisjärjestöjen työlle ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan sen merkitys on korostunut entisestään. Kun kokonaisuutta arvioidaan pitkäaikaissairautta sairastavien näkökulmasta, yhteiskunnallinen tilanne ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurs- 8

9 MS-säätiön apurahojen saajat Sari Laatu (vas.), Sanna Rinta, Oskari Virtanen ja Päivi Hämäläinen. Kuva: Milla Forstén sit eivät ole menossa parempaan suuntaan. MS-liiton vahvuutena vaativassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä ovat aktiivinen jäsenistö, osaava henkilöstö ja sitoutuneet yhteistyökumppanit. Teille kaikille kuuluu kiitos kuluneen vuoden saavutuksista ja toimivasta yhteistyöstä! MS-liitto järjesti yhdessä Suomen Neurologisen Yhdistyksen kanssa kansainvälisen symposiumin Symposium for Treatment and Research in Multiple Sclerosis Finlandia-talolla. Symposiumissa käsiteltiin MS-taudin uusia hoitonäkymiä ja mukana oli useita ulkomaisia luennoitsijoita. Symposiumissa jaettiin myös MS-säätiön apurahat. 9

10 Yhteistyöstä saadaan enemmän kuin osiensa summa lakimies anu aalto Yhteiskunnan toiminnot sekä palvelujen tuottamistavat muuttuvat taloudellisten mahdollisuuksien ja sosiaalisten arvostusten mukaisesti. Tällä hetkellä useat yhteiskunnalliset muutokset ja erityisesti kuntien taloustilanne vaikeuttavat pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarvitsemien palveluiden ja tukien saamista. Yhteiskunnan arvoihin ja tahtoon vaikuttaminen on nyt erityisen haasteellista. Valitsemalla kulloisenkin asian kannalta oikeat yhteistyökumppanit yhteinen vaikuttamistoimintamme näkyy ja kuuluu sekä kunnallisessa että valtakunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa vahvemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vaikuttavat merkittävästi jäseniemme hyvän arjen syntyyn. Siksi niitä koskevien lainsäädäntöuudistuksien työstämiseen on osallistuttava ja voimassaolevien lakien soveltamiskäytännön epäkohtiin on puututtava. Ilman vahvaa näyttöä onnistumisen mahdollisuuksia vaikuttamistoiminnassa ei ole. Siksi järjestöjen on jatkossa yhä enemmän panostettava tutkitun tiedon keräämiseen ja sen käyttämiseen suunnitelmallisessa vaikuttamisessa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu esille, miten suuri merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja niiden omavastuuosuuksista kertyvällä yhteissummalla on yksittäisen pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Jotta MS-liitto voisi osallistua keskusteluun ja vaikuttaa asian selvittämiseen, teemme vuonna 2010 selvityksen sairastavien jäseniemme taloudellisesta tilanteesta. Selvityksellä pyrimme saamaan pätevää tietoa MS-taudin ja harvinaisten etenevien neurologisten sairauksien vaikutuksesta sairastuneen taloustilanteeseen. Aiheesta ei ole aiemmin ollut tutkittua tietoa. Vuonna 2009 yksitoista potilas- ja vammaisjärjestöä teki yhteistyönä sosiaaliturvaoppaan, johon on koottu pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevat sosiaaliturvan keskeiset asiat. Opas on tarkoitettu järjestöjen työntekijöiden perustyövälineeksi. Osallistumalla aktiivisesti sosiaali-, terveys- ja vammaisjärjestöjen yhteistyöhön vältämme paitsi päällekkäistä työtä, mutta 10 Kuva: Studio Onni

11 MS-liitto osallistui vuonna 2009 Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisosastolla Kuntamarkkinoille. Kuva: Heli Sorjonen tulemme myös paremmin kuulluksi. Esimerkiksi Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston sekä sen työryhmien työskentelyssä olemme parhaimmillaan saaneet keskusteluyhteyden virkamiehiin, jotka valmistelevat lakien sanamuotoja ja perusteluja. Asiallisella yhteistyöllä Vammaisfoorumin asema on vakiintunut merkittäväksi ja arvostetuksi viranomaisten yhteistyökumppaniksi. Yhteistyötä on jo tehty vammaispalvelulain osauudistuksessa ja sitä jatketaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisessa sekä sosiaalihuoltolain uudistamisessa. Vammaispalvelulain osauudistuksen valmistelussa järjestöjen edustajat esittivät sosiaali- ja terveysministeriölle ajatuksen lain soveltamiskäytäntöä koskevan käsikirjan tekemisestä. Hieno lopputulos on, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelee tällä hetkellä käsikirjaa, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa lain soveltaminen. Yhteistyö ja yhteinen keskustelu on vakiintunut myös MS-liiton ja sen jäsenyhdistysten väliseksi aktiiviseksi toimintata- 11

12 vaksi. Olemme järjestäneet viime vuosina useita teemallisia tapaamisia, joissa on sekä yhdistysten kesken että yhdistysten ja liiton välillä työstetty yhteisiä asioita. Kahden vuoden aikana toteutetuilla Kuka päättää asioistasi? -teemapäivillä vahvistettiin yhdistysten aktiivista kansalaistoimintaa ja kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamista. Te tapäivien aikana yhdistysten toimijat ja liiton työntekijät jakoivat omia kokemuksiaan vaikuttamistoiminnasta sekä kehittivät niitä toistensa käyttöön. Yhdistysten ja liiton yhteisen vaikuttamistoiminnan on seurattava ja arvioitava lainsäädännön soveltamista kunnallisten ja seudullisten palveluiden tuottamistavoissa ja niiden sisällöissä. Suunnitelmallinen ja onnistunut vaikuttaminen syntyy vahvaan näyttöön pohjautuvasta yhteistyöstä jäsenien, yhdistysten, liiton sekä muiden järjestöjen kesken. MS-liitto julkaisi elokuussa 2009 internetsivuillaan seitsemän videota, jotka käsittelevät elämää neurologisen sairauden kanssa. Videoilla oli vuoden loppuun mennessä lähes katsojaa. MS-liitto tuotti sivuilleen myös suomenkielisen käännöksen Mikä on multippeliskleroosi? -animaatiosta. 7,9 % 11,4 % MS-liiton ja sen toimintayksiköiden uudet tunnukset ja graafinen ohjeisto valmistuivat syyskuussa Liiton Avain-lehti sai uuden ilmeen jo maaliskuussa. Lehtiuudistuksesta kerätty palaute oli hyvin myönteistä. MS-liiton järjestötyöntekijöiden antama ohjaus ja neuvonta aiheittain 2009, n = ohjauskertaa 6,4 % 13,0 % 6,2 % 37,3 % Sosiaaliturva Yhdistysohjaus Ammatti Terveyspalvelut Sairastuminen Järjestötoiminta Muu 17,8 % 12

13 ilmapallojen mukana jaetaan ms-asiaa Maailman MS-päivä järjestettiin ensimmäistä kertaa toukokuun viimeisenä keskiviikkona Aloite teemapäivän viettoon tuli Multiple Sclerosis International Federationilta. Maailman MS-päivää vietettiin 67 maassa. Suomessa MS-liitto, MS-yhdistykset ja kerhot järjestivät teemapäivän tapahtumia kymmenellä paikkakunnalla. Tapahtumissa jaettiin ilmapalloja ja tietoa MS-taudista. Maailman MS-päivä huomioitiin laajasti myös mediassa. Vuonna 2010 tapahtuman viettoa on laajennettu ja teemapäivänä tapahtumia järjestetään jo 27 paikkakunnalla. Ensimmäisen Maailman MS-päivän kokemusten perusteella teemapäivälle on rakennettu malli, jossa yhdistykset ja kerhot saavat ohjeita ja materiaalia kampanjatempausten toteuttamiseksi samanlaisina eri puolilla Suomea. Paikallista näkyvyyttä tuetaan edellisen vuoden tapaan yhteisellä tiedottamisella ja Facebook-ryhmällä. Maailman MS-päivä on jo osoittautunut keväiseksi piristysruiskeeksi, jolla saadaan liikkeelle myös aivan uusia vapaaehtoisia. minna heikkilä Viestintäpäällikkö Kuva: Hannele Lahdenmaa ja järjestösuunnittelija Juhani Uhlgren jakoivat tietoa Oulun Rotuaarilla. Kuva: Minna Heikkilä 13

14 rasti ruutuun toi vapaaehtoisia MS-liiton jäsenyhdistykset ovat viestittäneet viime vuosina, että tehtävät kasaantuvat muutamalle aktiivitoimijalle ja uusia vapaaehtoisia on vaikea löytää. MS-liiton aktiivisen kansalaisuuden teemavuosina haasteeseen tartuttiin kokeilulla. Jäseneksi liittymisen yhteydessä kysyttiin liittyjän halukkuutta toimia vapaaehtoisena omassa yhdistyksessään. Teemavuosien aikana jäseniksi liittyneistä noin 19 % eli 154 uutta jäsentä laittoi rastin ruutuun. Tulos oli yllätys. Potilasjärjestöön liittymisen pääsyyksi on totuttu ajattelemaan yksilöllinen tiedontarve ja halu löytää vertaistukea. Uudet jäsenet ajatellaan helpommin toiminnan kohteiksi kuin sen järjestäjiksi. Teemavuosien aikana tekemisestä kiinnostuneita kuitenkin ilmoittautui lähes kaikkiin liiton jäsenyhdistyksiin. MS-liiton jäsenyhdistykset ovat suhtautuneet vapaaehtoisiin eri tavoin. Uusille toimijoille on voitu osoittaa tekemistä yhdistyksissä, joissa aktiivitoimijoilla on voimavaroja ja aikaa tutustua uusiin vapaaehtoisiinsa kullekin sopivan tehtävän tarjoamiseksi. Vuonna 2010 MS-liitto kokeilee pilottiyhdistyksien kanssa uusille vapaaehtoisille sopivien, selvästi rajattujen tehtävien kartoittamista yhdistyksissä. Lisäksi kuvataan keskeisimpien tehtävien, kuten sihteerin, kerhonohjaajan ja puheenjohtajan, toimia. Toimenkuvilla estetään tehtävien kasautumista ja autetaan vapaaehtoisia löytämään tekemistä. Yksi uusista tehtävänkuvauksista tulee olemaan vapaaehtoistoiminnasta vastaava. Pia-Nina Vekka ja Paula Helin osallistuivat puheenjohtajien ja sihteerien Yhteistyöllä 14 vahvuutta -neuvottelupäiville. Kuva: Milla Forstén eila niemi Erikoisuunnittelija Alue- ja harnes-toiminta

15 Järjestöt toimivat kuntoutuksen keihäänkärkenä professori juhani wikström, ms-järjestön pitkäaikainen luottamushenkilö Suomalaiset ovat eurooppalaisessa vertailussa vielä suhteellisen nuorekas kansakunta. Sodan jälkeen syntynyt ikäluokka on kuitenkin Euroopan suurin. Suuren ikäluokan vanheneminen ja elinajan nopea pidentyminen muuttavat tilannetta. Muutaman vuoden kuluttua olemme keski-iältämme Euroopan vanhin kansakunta. Myönteistä on se, että vanhenevan ikäluokan toimintakyky on parempi kuin edesmenneillä sukupolvilla. Väestön vanheneminen muuttaa kuitenkin sairauksien ja palvelutarpeiden kirjoa. Erityisesti aivojen sairaudet lisääntyvät. Inhimillisesti ja taloudellisesti arvioiden huoltosuhteen raju muutos vaatii uudenlaista otetta myös kuntoutukseen. Miten parannamme kuntoutusta, niin että kansalaisten työurat pitenevät ja selviytyminen arjesta on omatoimista? Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ja MS-liitto tekivät sopimuksen yhdistyksen neuvolatoiminnan siirtymisestä liitolle. Tammikuun alusta 2010 neuvolan työntekijät siirtyivät osaksi liiton Avokuntoutus Aksonia. Liitto jatkaa Helsingin MS-neuvolan toimintaa entiseen tapaan. Kuntoutuminen on kuntoutujan, hänen omaistensa ja kuntouttajien yhteinen oppimisprosessi. Aivot ovat kuntoutumisen tärkein elin. Ihmisen käyttäytyminen, oppiminen ja muisti perustuvat hermoverkkojen toimintaan ja niiden muovautumiseen. Uusien toimivien hermoverkkojen syntyminen edellyttää, että niitä opetetaan, harjoitetaan ja muovataan aktiivisesti. Kun harjoittelu on tavoitteellista, myös hermoverkot kasvavat ihmisen toimintakykyyn liitettyjen odotusten mukaisesti. Aivojen peilisolut auttavat meitä uuden arjen opettelussa, kun harjoitukset tehdään käsi kädessä kuntouttajan kanssa. Oppimisen kohteena ovat kuntoutujan omaan arkeen liittyvät toiminnot. Kuntoutuksen on vastattava nykyistä paremmin yksilön ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Liian usein sairaudet ja Kuva: Studio Onni 15

16 Kuva: Kirsi Mattila MS-liitto järjesti vuonna 2009 kahdeksan lomajaksoa yhteistyössä Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry:n kanssa. Viiden vuorokauden mittaisille jaksoille pääsi noin 250 lomailijaa. Hakijoita lomille oli yli 400 eli 45 % enemmän kuin vuonna Taiteesta valoa ja voimaa -avokuntoutuskurssilla kokeiltiin taideterapeuttista menetelmää. vammat ohjaavat kansalaisia pois työelämästä, vaikka työ on parasta kuntoutusta. Liian usein harjoitukset tapahtuvat etäällä oman arjen käytännöistä. Vammaisuuden kuorma näkyy perheessä sosiaalisten verkkojen kaventumisena. Näin on siitä huolimatta, että kuntoutuksen ammattilaisten osaaminen on maassamme korkeatasoista. Myös lait ja asetukset antavat palvelujärjestelmillemme mahdollisuudet tehdä asiat oikein. Epäonnistumisen ja eriarvoisuuden taustalla ovat kuntoutuksen hajanainen rahoitus, viipaloitunut hallinto, vastuualueiden erilaiset arvostukset, tiedon puutteet ja huono yhteistyö. Kuntoutukselta on edellytettävä tulevaisuudessa uudenlaista työotetta. Kun aivojen toiminta on merkittävässä asemassa, tarvitsemme perinteisten kuntoutusmuotojen rinnalle psykososiaalisia ja yhteisöllisiä toimenpiteitä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkineet alan ammattilaiset ovat osoittaneet, että työ- ja toimintakyvyn turvaaminen, työurien pidentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat saavutettavissa, kun kuntoutus on oikein ajoitettua, moniammatillista ja se toteutuu katkeamattomana palveluketjuna. Palveluohjaus onnistuu työhön palauttamisessa yhteiskunnallisesta tilanteesta riippumatta, kun ohjaaja tuntee hyvin lainsäädännön, tietää kuntoutuk- 16

17 Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen asiakkaat diagnoosiryhmittäin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen maksusitoumukset kuntoutusvuorokausina Multippeliskleroosi Harvinaiset neurologiset sairaudet Aivovamma Aivohalvaus Myastenia gravis CP-vamma Muut Yhteensä Omaiset Kansaneläkelaitos harkinnanvarainen yksilöllinen laitosk sairasryhmäkohtaiset kurssit vaikeavammaisten yksilöllinen laitosk omaiset Terveyskeskukset ja sairaalat Turun kaupunki Muut Yhteensä vuorokausia Yhteensä asiakkaita sen vaikuttavuudesta ja käytettävissä on yhteistyöhön sitoutuneita palveluverkostoja. Hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat kuntoutujan ohjaamista palveluviidakossa kohti työtä ja sosiaalista osallistumista. Kuntoutusprosessien ohjauksen yksinkertaistaminen ja siitä vastuun ottaminen ovat avainasemassa sekä eriarvoisuuden poistamisessa että tavoitteiden saavuttamisessa. Parhaimmillaan järjestöt ovat muutakin kuin edunvalvojia. Ajan vaatimuksiin niillä on tarjolla monia palveluita. Järjestöissä on vahva sitoutuminen kuntoutuksen moniammatillisiin prosesseihin. Järjestöissä on sen edustaman asiakasryhmän elämänkaaren mittaista asiantuntijuutta. Kuntoutujan arjen ja kulttuurin tiedostaminen on välttämätöntä yksilöllisen kuntoutuksen suunnittelemiseksi. Kokeneiden kuntoutujien tarjoama vertaistuki avaa vammautuneen näkökulmaa oman tilanteen ymmärtämiseen ja arjessa selviytymiseen. Järjestöillä on monipuoliset vaikuttamisen mahdollisuudet ja korvaamaton vapaaehtoisten toimijoiden joukko. Vapaaehtoinen työ on merkittävä lisäarvo tulevaa ajatellen, kun auttavista käsistä alkaa olla pula. Erilaiset palvelut yhdessä avaavat kuntoutujille ja heidän perheilleen monimuotoiset ja virikkeelliset sosiaaliset verkot. 17

18 Avokuntoutus Aksonin kursseille hakeneet ja valitut Kurssit Hakijat Valitut Avokuntoutuskurssit Alueelliset kurssit Kelan avosopeutumisvalmennus Ensitieto Teemaluennot Yhteensä Avokuntoutus Aksonin kuntoutuspalvelujen määrä ja rahoitus Palvelu Lukumäärä Rahoitus Avosopeutumisvalmennuskurssi 8 Kela Alueelliset kuntoutuskurssit 15 RAY Avokuntoutuskurssit 40 RAY Teemaluennot 9 RAY Ensitietokurssit 3 Kunnat Yhteensä 83 Järjestöissä on mahdollista toteuttaa joustavasti myös kuntoutuksen erilaista kokeilua ja kehittämistä. Sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus ovat onnistuneita esimerkkejä järjestöissä toteutetusta kehittämistyöstä. Tutkijoiden on kuitenkin oltava välittömästi mukana arvioimassa palveluprosessien vaikuttavuutta. Asiat saadaan kohdalleen vasta kun eri kuntoutusalan toimijoiden ylin johto toteaa, että kuntoutus on asiakkuutta ja palvelua. Sen keskiössä on ihminen ja tavoitteena työ- ja toimintakyvyn palauttaminen. Kuntien lakisääteiset velvoitteet kuntoutuksen järjestäjänä eivät toteudu ilman selkeitä sopimuksia. Yhteisenä strategiana on oltava, että Suomi on kuntoutuksen mallimaa. Yhdenvertaisuus vaatii, että asiantuntevaa kuntoutusta on kaikkien saatavilla oikeudenmukaisesti asuinpakasta ja iästä riippumatta. Ainoa kestävä peruste priorisointiin on, että toimenpiteet ovat vaikuttavia. Tavoitteet ja työnjako on sovittava yhdessä rahoittajien ja julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Sopijaosapuolia ovat STM, Kela ja sen VAKE-hanke, vakuutusyhtiöt, kunnat, RAY, säätiöt ja yksityiset lahjoittajat. Sopimusten on mahdollistettava yhteistyö myös tutkijoiden kanssa. Käypä hoito -suositukseen on sisällytettävä kansalliset kuntoutusohjelmat ryhmäkohtaisina. Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälisen toimintakyvyn luokituksen ICF:n mukaisesti niissä on otettava nykyistä paremmin huomioon henkilökohtaiset ja ympäristötekijät. Kuntoutuksen tutkimus ja koulutus on järjestettävä yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, jotta osaamista on riittävästi. Yliopistojen puutteet ovat suurimmat, sillä niissä ei ole kuntoutuksen tutkijoiden ja opettajien virkoja. Kun koulutetaan niin myös osataan. 18

19 vaikeavammaisten kuntoutusta kehitetään kelan kanssa Kansaneläkelaitos käynnisti vuonna 2006 VAKE-hankkeen vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämiseksi. Sen perimmäisenä tarkoituksena on hyvän kuntoutuskäytännön edistäminen. Hankkeen aikana tutkijat ovat kartoittaneet kuntoutuksen nykyisiä käytäntöjä sekä kuntoutukseen kohdistuvia kehittämistarpeita. Lisäksi on kerätty tietoa erilaisten kuntoutustoimien vaikuttavuudesta mm. MS-taudissa. MS-liitto on ollut mukana selvittelemässä neuropsykologisen kuntoutuksen nykykäytäntöjä ja kehittämisnäkemyksiä sekä neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta MS-taudissa. Selvityksen mukaan kuntoutustarpeen määrittelyssä tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota näkymättömissä oleviin toimintakyvyn esteisiin, kuten mielialan laskuun ja ajattelu- ja tiedonkäsittelytoimintojen rajoitteisiin. Tärkeiksi kehittämiskohteiksi nähtiin myös kuntoutujan läheisten huomiointi sekä nykyistä tiiviimpi yhteistyö kuntoutusta suosittelevien ja sitä toteuttavien tahojen keskuudessa ja välillä. Tehdyissä selvittelyissä näyttö neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta MS-taudissa on positiivista: se saattaa parantaa sairastavan kognitiivista suoriutumista ja mielialaa ja vähentää uupumusoiretta. Kuntoutujat Maskun maisemissa kesäkuussa päivi hämäläinen Vastaava neuropsykologi Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Kuva: Mari Oksanen 19

20 kuntoutuksen tuloksen mittaaminen on haaste Kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja kuntoutuksen keinovalikoimalta on alettu vaatia perusteltua näyttöä. Mittareiden käyttämiseen velvoitetaan mm. Kelan kuntoutusstandardeissa. Uusimpana Kela edellyttää palveluntarjoajilta kuntoutuksen tavoitteen saavuttamisen mittaamista. Tähän on annettu oma työkalunsa Goal Attainment Scale eli GAS, jota tulee käyttää vaikeavammaisten yksilöllisessä avoterapiassa ja laitoskuntoutuksessa vuoden 2011 alusta. Aiemmin se on ollut käytössä kurssimuotoisessa kuntoutuksessa. Kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamisen voisi kuvitella olevan helppoa. Tavallisesti kuntoutujat ovat tyytyväisiä ja antavat terapeuteilleen hyviä arvioita. Suoraa asiakaspalautetta ei valitettavasti, mutta ymmärrettävästi, kelpuuteta sellaisenaan takuuksi tuloksellisuudesta. Monet toimintakykymittarit ovat käyttökelpoisia, mutta soveltuvat huonosti esimerkiksi MS-taudin kuntoutustuloksen arvioimiseen. Myös elämänlaadun mittaamiseen on asetettu suuria odotuksia. Monilta mittareilta puuttuu silti riittävä herkkyys muutokselle. Nyt laajamittaisesti käyttöön otettava GAS kehitettiin 1960-luvulla mielenterveyskuntoutuksen arviointiin. Kantava ajatus on, että kuntoutukselle on aina lausuttava konkreettinen tavoite. Kun heti alussa määritellään kirjallisesti viisi erilaista onnistumisen tasoa, tavoitteen saavuttamista on helppo arvioida kuntoutuksen päättyessä tai sovituin välein. GAS-asteikko vaikuttaa ihmisen oloiselta. Kuntoutuskurssilaisten lepohetki Maskussa. Kuva: Minna Heikkilä 20 juhani ruutiainen Kuntoutusjohtaja

21 Henkilökohtaisella avulla pääsee konsertista kauppaan vastaava sairaanhoitaja titta hakkarainen, palvelutalo satakieli Palvelutalo Satakielessä on otettu riemulla vastaan syyskuun alussa 2009 voimaan tullut vammaispalvelulain uudistus, joka tuo vaikeavammaisille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Aikaisemmin palvelutalon asukkaat saivat apua talon ulkopuolella liikkumiseen saattajapalvelun kautta. Uuden lain myötä tilanne on parantunut huomattavasti. Henkilökohtaisen avun tuottajana toimii palvelutalo ja avustajina on palvelutalon koulutettua henkilökuntaa. Näin ollen avustaja on asukkaalle tuttu ja hän pystyy parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaan vamma tuo mukanaan erilaisia haasteita, jotka tuttu avustaja pysyy ottamaan huomioon palvelutalon ulkopuolella toimittaessa. Kunnat ovat myöntäneet Palvelutalo Satakielen asukkaille kiitettävästi henkilökohtaisen avun tunteja. Myönnettyjen tuntimäärien vaihtelu asukkailla on 8 20 tuntia kuukaudessa. Yhteensä palvelutalon asukkailla on myönnettyjä avustajatunteja 285 tuntia kuukaudessa. Avustajilla on aikamoinen palapeli koottavanaan, jotta kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa määrän avustajapalvelua. Satakielessä jokaiselle asukkaalle on nimetty vastuuavustaja, joka suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa kuinka avustajatunnit käytetään. Joskus avustajan rooliin kuuluu myös kannustaa asiakasta liikkeelle. Avustajalla on aina takataskussaan erilaisia vaihtoehtoja, mitä tehdä ja minne mennä. Avustajat ovat hyvin perillä paikkakunnan kulttuuri- ja urheilutarjonnasta, esimerkiksi teatterin ohjelmistosta, konserteista ja jääkiekko-otteluista. Asiakkailla on mahdollisuus myös päästä itse harrastamaan liikuntaa avustajan kanssa. Liikuntamahdollisuuksiin kuuluvat mm. sisäcurling, boccia, kuntosali, keilaus ja ohjatut jumpat. Avustajan työnkuva ei toki ole pelkästään erilaisissa tapahtumissa ja riennoissa käymistä. Asiakkaat tarvitsevat avustajaa myös arkisten asioiden hoitamisessa, kuten kaupassa ja pankissa, kampaamokäynneillä, kyläreissuilla sekä lääkärissä. Kaupassa avustaja voi tarvittaessa ohjata Kuva: Lappeenrannan Valokuvaamo 21

22 Saattajapalvelu tunteina MS-liiton palvelutaloissa Merenpisara Pihapihlaja Satakieli Syksyllä 2007 toimintansa aloittaneen Palvelutalo Merenpisaran asukaskunta on vakiintunut. Tutuksi tuleminen on lisännyt asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja vertaistukea. Merenpisarassa on 37 pitkäaikaiseen palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. asiakasta tekemään oikeita valintoja terveelliseen ruokavalioon. Avustaja tutkii yhdessä asiakkaan kanssa tuoteselosteita ja vertailee energiasisältöjä. Avustajana toimiminen on haastavaa. Työ asettaa koetukselle avustajan sosiaaliset taidot, organisointikyvyn, kuuntelemisen taidon ja kekseliäisyyden. Oman persoonan lisäksi avustajan tärkeimpiä työkaluja ovat kalenteri ja puhelin. Avustaja on oman työnsä johtaja ja työn hoitaminen vaatii aikatauluttamista. Menoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kaikki asiakkaan muutkin menot, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapiat sekä päivätoimintapäivät. Avustaja huolehtii myös taksien tilaamisesta ja käyttörahan varaamisesta mukaan. Avustajat tekevät tiivistä yhteistyötä palvelutalon muun henkilökunnan kanssa. Avustajat saavat hoitajilta pyyntöjä esimerkiksi erilaisten tarvikkeiden hankkimisesta asukkaalle. Hoitajat puolestaan opastavat avustajia mm. asukkaan siirroissa, wc-toimien hoitamisessa ja apuvälineiden käyttämisessä. Haasteellisuuden vastapainona on, että avustajan työ on hyvin palkitsevaa. Avustaja ja asiakas viettävät paljon aikaa yhdessä, joten avustaja oppii tuntemaan asiakkaan ja hänen persoonansa. Avustaja onkin usein asukkaan luottohenkilö palvelutalossa. Avustajan työssä palaut- 22

23 Muut MS-liiton palvelutalojen palvelut Merenpisara Pihapihlaja Satakieli teen saa usein välittömästi. Miten hyvän mielen avustaja saakaan asiakkaan onnellisesta ilmeestä, punaisista poskista ja sydämellisestä kiitoksesta ulkoilulenkin jälkeen. Vastuuavustajan nimeäminen asukkaille on ollut erittäin toimiva ratkaisu Satakielessä. Tutulle avustajalle on helppo ehdottaa erilaisia menoja ja avustajatuntien käyttämistä voidaan suunnitella yhdessä avustajan kanssa. Satakielen asukkaat pitävät tärkeänä, että he voivat toteuttaa myös useamman tunnin mittaisia kaupunkireissuja. Kun voi rauhassa viettää aikaa avustajan kanssa ja puhua erilaisista asioista, reissuista saa enemmän irti. Asukkaiden mukaan avustajan tärkeimpiä taitoja on kuuntelemisen taito. Avustajan toivotaan olevan eri tilanteissa rennosti omana itsenään ja turha virallisuus on syytä unohtaa. Avustajan tulee myös muistaa, että asiakas on tilanteissa päähenkilö, joka tekee päätökset. Asiakasta avustetaan vain asioissa ja tilanteissa, joissa hän todella tarvitsee apua. Vuorokaudet Vuorokaudet Vuorokaudet Pitkäaikainen palveluasuminen Lyhytaikainen palveluasuminen Asumisvalmennus Satelliittiasuminen Käyntikerrat Käyntikerrat Käyntikerrat Päivätoiminta Päiväpaikka Yksilötoimintaterapia Ryhmätoimintaterapia Tällä hetkellä avustajat ovat käytettävissä pääsääntöisesti arkipäivisin. Satakielen asukkaat toivovatkin enemmän mahdollisuuksia käyttää avustajaa iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän toiveen toteuttaminen vaatisi mahdollisuutta laskuttaa kunnilta erikseen ilta- ja viikonlopputunneista. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisen avun toteuttaminen on kuin suuren palapelin kokoamista. Avustajien työaika ja asukkaalle myönnetyt avustajatunnit muodostavat reunat. Asiakkaiden erilaiset toiveet, kiinnostuksen kohteet ja persoonallisuudet muodostavat keskiosan erimuotoiset palat, jotka asiakas ja avustaja yhdessä asettelevat sopiville kohdille. Näin yhteistyössä toimien kootaan värikäs ja monitahoinen avustajapalvelu. 23

24 24 lyhytaikainen palveluasuminen auttaa omaishoitajaa Suomessa on noin omaishoidon tukea saavaa henkilöä. Tuki on pieni rahallinen korvaus omaishoitajan ympärivuorokautisesta avusta läheiselleen. Palkkion lisäksi siihen kuuluu palveluita sekä omaishoitajan kolmen vuorokauden vapaa kuukaudessa. Kuntien on järjestettävä omaishoitajille heille kuuluvat vapaapäivät tarjoamalla esimerkiksi lyhytaikaista palveluasumista hoidettavalle näiden päivien ajaksi. Palvelutalo Pihapihlajan kahta lyhytaikaisen palveluasumisen paikkaa käytti kuluneena vuonna 25 asiakasta, joista 13 käytti omaishoidon vapaapäiviä. Omaishoitajilta saadun palautteen mukaan vapaapäivät ja jo vapaapäivän ajankohdan tietäminen auttavat jaksamaan arjessa. Aluksi omaishoitaja voi tuntea jopa riittämättömyyttä apua tarvitessaan. Ensimmäisen kokeilujakson jälkeen kuitenkin usein huomataan, että jaksosta oli hyötyä. Lyhytaikainen palveluasuminen antaa omaishoitajalle ansaitun hengähdystauon hoitotyöstä ja mahdollisuuden hoitaa myös tavallisia arjen asioita. Omaishoidettavat pitävät tärkeänä saamaansa vertaistukea lyhytaikaisjaksoilta, moni heistä ei tapaa samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä muualla kuin palvelutalossa. Lyhytaikaisen palveluasumisen paikkoja neurologisesti sairaille omaishoidettaville on vähän. Seinäjoen seudulla Palvelutalo Pihapihlaja on usein ainut vaihtoehto. Vuodesta 2007 voimassa ollut laki kolmesta vapaapäivästä on lisännyt tarvetta lyhytaikaiseen palveluasumiseen. mia noetzel Vastaava sairaanhoitaja Palvelutalo Pihapihlaja Pihapihlajan laajennusosan valmistumisesta tuli kesällä 2009 kuluneeksi vuosi. Kuva: Minna Heikkilä

25 Talous Liiton kokonaistuotot kasvoivat kertomusvuonna 8,6 % ja kulut 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui erityisesti Palvelutalo Merenpisaran kohonneesta käyttöasteesta. Tilikauden tulos parani edellisen tilikauden tappiollisesta ,42 euron tuloksesta ,50 euroon. Tämä johtuu paitsi palvelutalotoiminnan käyttöasteen paranemisesta myös kustannusten onnistuneesta sopeuttamisesta kuntoutuskeskuksen väheneviin maksusitoumuksiin. Yleishyödyllisenä yhteisönä liitto ei ole voittoa tavoitteleva yhteisö, mutta lainojen lyhennykset ja toiminnan ylläpitämiseksi tarvittavien investointien rahoittaminen edellyttävät ylijäämäistä taloudellista tulosta. Liiton taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut ovat parantuneet seuraavasti: Maksuvalmius (= rahat ja saamiset / lyhytaikaiset velat) 1,6 1,8 Vakavaraisuus % (= oma pääoma / taseen loppusumma) 40 % 43 % Lainojen hoitokate (= tulos + poistot / lainojen lyhennykset) 2,5 5,8 Tuottojen jakaantuminen Kulujen jakaantuminen Palvelumaksut Kuntoutus Avustukset Asumispalvelut Muut varsinaisen toiminnan tuotot Järjestö- ja muu toiminta 8 % 10 % 9 % MS-liiton tilintarkastuksen suoritti KPMG Oy. 83 % 36 % 54 % Kokonaistuotot ,16 Kokonaiskulut ,41 25

26 Jäsenyhdistykset ja luottamuselimet jäsenyhdistykset Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistys Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys Kaakkois-Suomen MS-yhdistys Kainuun MS-yhdistys Kanta-Hämeen MS-yhdistys Keski-Karjalan MS-yhdistys Keski-Pohjanmaan MS-yhdistys Keski-Suomen MS-yhdistys Kuopion MS-yhdistys Kymenlaakson MS-yhdistys Kymmenen Virran MS-yhdistys Lapin MS-yhdistys Lounais-Suomen MS-yhdistys Länsi-Pohjan MS-yhdistys Mikkelin MS-yhdistys Oulun Seudun MS-yhdistys Pirkanmaan MS-yhdistys Pohjois-Karjalan MS-yhdistys Porin Seudun MS-yhdistys Porvoon Seudun MS-yhdistys Päijät-Hämeen MS-yhdistys Rauman Seudun MS-yhdistys Vaasan Seudun MS-yhdistys Suomen Fabry-yhdistys liittokokous Liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein. Liittokokous kokoontuu seuraavan kerran kesällä liittovaltuusto Helena Eskonmaa, Raisio (pj) Kari Lähteenmäki, Tampere (vpj) Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa. Liittovaltuustossa on edustaja joka yhdistyksestä. liittohallitus 2009 Tom Grönberg, Kirkkonummi (pj) Thomas Huber, Helsinki (vpj) Paula Helin, Tervakoski Taisto Kainulainen, Imatra Keijo Koivisto, Seinäjoki (neurologijäsen) Seija Niemi, Rautalampi Heikki Ojanen, Peräseinäjoki Pia-Nina Vekka, Hämeenlinna Pirjo Viljanen, Harjavalta Timo Virtanen, Jämsänkoski johtokunnat ja toimikunnat Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtokunta Avokuntoutus Aksonin johtokunta Palvelutalo Merenpisaran johtokunta Palvelutalo Pihapihlajan johtokunta Palvelutalo Satakielen johtokunta Avain-lehden toimitusneuvosto Harnes-toimikunta Järjestötoimikunta Liikuntatoimikunta Työllisyystoimikunta 26

27 MS-liiton yhteystiedot Keskustoimisto PL 15 (Seppäläntie 90), Masku puh. (02) , f. (02) Helsingin toimisto Kaj Franckin aukio Helsinki puh Kuopion toimisto Minna Canthin katu 4 C Kuopio puh Oulun toimisto Isokatu Oulu puh Tampereen toimisto Aleksanterinkatu 21 A Tampere puh maskun neurologinen kuntoutuskeskus PL 15 (Seppäläntie 90), Masku puh. (02) , f. (02) Palvelutalo Merenpisara Kaj Franckin aukio 2, Helsinki puh. (09) , f. (09) Palvelutalo Pihapihlaja Vellamonrinne 3, Seinäjoki puh. (06) , f. (06) Palvelutalo Satakieli Korpimetsänkatu 3, Lappeenranta puh. (05) , f. (05) avokuntoutus aksoni PL 15 (Seppäläntie 90), Masku puh. (02) , f. (02) Helsingin MS-neuvola Arabiankatu Helsinki puh. (09) f. (09) Helsingin MS-neuvola siirtyi osaksi Avokuntoutus Aksonia alkaen. Neuvolan osoite ja puhelinnumero säilyivät samana. 27

28 ms-liitto.fi