LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2148(INI) liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2016/2148(INI) LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle investoinneista työllisyyteen ja kasvuun Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi (2016/2148(INI)) Valmistelija: Kosma Złotowski AD\ docx PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PA_NonLeg PE v /7 AD\ docx

3 EHDOTUKSET Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. panee merkille Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) huomattavan panoksen nykyaikaisen, tehokkaan, vähäpäästöisen ja turvallisen eurooppalaisen liikenneverkoston rakentamisessa; painottaa, että yhdistetyn rahoituksen edistämiseksi ja EU:n rahoitusvälineiden vipuvaikutuksen lisäämiseksi liikennealalla EU:n rahastojen täytäntöönpanossa tarvitaan täydentävyyttä ja parempia synergioita; toteaa, että on tehostettava toimia ja perustettava yhteisiä seurantakomiteoita vahvistamaan ERIrahastojen, Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) ja Horisontti puiteohjelman välisiä synergioita liikennealalla; huomauttaa, että jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset tarpeet on otettava huomioon eri rahastoissa ja verkostoissa; 2. painottaa, että ERI-rahastoista on tullut pääasiallinen ja kriisin pahiten koettelemissa maissa merkittävä investointien lähde; korostaa, että ERI-rahastoista ei ole tulossa ainoastaan tärkein väline liikenneinfrastruktuurien erojen poistamisessa alueellisella ja kansallisella tasolla sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi vaan myös tärkeä väline liikenne- ja matkailualan yritysten ja työpaikkojen säilyttämisessä; korostaa, että liikenneinfrastruktuurihankkeiden yhteisrahoitus olisi suunnattava liikenneonnettomuuksien vähentämiseen ja ulkoisten kustannusten minimointiin; 3. pitää erittäin tärkeänä kansalaisten osallistumista, avoimuutta ja kansallisten liikenteen yleissuunnitelmien kestävyyttä sekä kestäviä kaupunkiliikenteen suunnitelmia ja niiden koordinointia kansallisella ja EU:n tasolla, etenkin naapurijäsenvaltioiden välillä, rajat ylittävien liikennesuunnitelmien päätökseen saattamisessa, puuttuvien rajat ylittävien osuuksien täydentämisessä ja yksittäisten liikennemuotojen kehittämistä koskevan johdonmukaisen näkemyksen vahvistamisessa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisten liikennesuunnitelmiensa sekä TEN-T-tavoitteiden ja -määräaikojen välistä koordinaatiota; vaatii komissiota ottamaan käyttöön erityisen mekanismin EU:n suunnittelun ja kansallisten suunnitelmien välisen koordinaation tehostamiseksi; 4. painottaa, että ERI-rahastoja on käytettävä synergiassa Verkkojen Eurooppa -välineen ja ESIR-rahaston kanssa korjaamaan puutteet ja poistamaan pullonkaulat, joita esiintyy valmistuneiden infrastruktuurihankkeiden välillä ja jotka jarruttavat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamista etenkin raja-alueilla ja SEUT:n 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla; toteaa, että myös puretut ja hylätyt alueelliset rautatieyhteydet (puuttuvat yhteydet) on otettava huomioon; muistuttaa, että ERI-rahastoja voidaan käyttää investointeihin älykkääseen liikkuvuuteen ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin (ITS) ja varsinkin kestävään julkiseen liikenteeseen kaupungeissa ja alueilla; 5. huomauttaa, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisesti maksimoitava rakennerahastojen osuus; kehottaa komissiota osoittamaan asianmukaiset varat, joilla tuetaan kestäviä kaupunkiliikenteen suunnitelmia sekä kestävää, helposti saatavilla olevaa, turvallista ja intermodaalista julkista liikennettä ja liikenneterminaaleja koskevia hankkeita; korostaa, että yhdentyneet alueelliset AD\ docx 3/7 PE v02-00

4 investoinnit ovat tärkeitä, jotta voidaan rakentaa kattava, energiatehokas ja matkustajaystävällinen julkinen liikenneverkko; 6. toteaa, että on tarjottava teknistä, ammatillista ja käytännön apua jäsenvaltioille, alueille ja paikallisyhteisöille rahoituksen hakemisessa sekä eniten pääomaa vaativien infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen laatu ja asianmukaiset kustannukset; katsoo, että tällä tavoin korjataan asiantuntemuksen puute jäsenvaltioissa; toteaa, että tietämystä EU-rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä hakumenettelyistä olisi parannettava jäsenvaltioissa komission avulla, jotta rahoitus voidaan jakaa samoin perustein ja tehokkaasti; arvostaa Jaspers-välineen vaikutusta ja toteaa, että huono investointisuunnittelu johtaa suuriin viipeisiin hankkeiden valmiiksi saattamisessa ja rahoituksen käytön tehottomuuteen; 7. muistuttaa, että TEN-T-runkoverkon valmiiksi saattaminen on yhteisen liikennepolitiikan painopiste ja että ERI-rahastot ovat erittäin tärkeä väline tämän hankkeen toteuttamisessa; painottaa, että ERI-rahastojen potentiaalia on hyödynnettävä, jotta voidaan yhdistää TEN- T-hankkeen runkoverkon ja kattavan verkon potentiaali alueelliseen ja paikalliseen liikenneinfrastruktuuriin; on tietoinen koheesiorahaston merkityksestä infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien parantamiselle EU:ssa ja vaatii, että rahasto säilytetään uudessa vuoden 2020 jälkeisessä rahoituskehyksessä; 8. kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikenneinfrastruktuuriin tehtävien pitkän aikavälin investointien pääpiirteet; korostaa, että investoinnit kestävään liikenneinfrastruktuuriin edellyttävät huomattavaa julkista panosta ja että nämä investoinnit saattavat olla vähemmän houkuttelevia yksityiselle sektorille, koska niiden tuotto on liian alhainen tai liian epävarma; 9. muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoittamiseen osoitettuja määrärahoja supistettiin voimakkaasti ESIR-rahaston uudelleenpääomittamiseksi; muistuttaa, että liikenne on edelleen ESIR-rahaston ensisijainen painopiste, ja kehottaa käyttämään näitä varoja kestävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja keskittymään erityisesti rautatieinfrastruktuuriin; vaatii painokkaasti, että ESIR-ohjelman rahoittamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen tehdyt leikkaukset palautetaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä; kiinnittää huomiota mahdollisuuteen yhdistää ESIR-rahoitusvälineiden ja ERI-rahastojen käyttö samassa hankkeessa; 10. korostaa, että liikenteen multimodaalisuuden olisi oltava keskeinen tekijä ERI-rahastoista rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa, mutta se ei saisi olla ainoa kriteeri ehdotettujen hankkeiden arvioinnissa etenkään jäsenvaltioissa, joissa on suuria investointitarpeita liikenneinfrastruktuurin alalla; 11. korostaa, että koheesiopolitiikan mukainen rahoitus, työpaikkojen luominen, kestävä kehitys ja innovatiivisten teknologioiden täytäntöönpano ovat huomattavan tärkeitä liikenneinfrastruktuurin rakentamiselle ja kehittymiselle Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja muissa maissa, varsinkin EU:n vähiten kehittyneillä alueilla; kehottaa turvaamaan tarvittavat resurssit ja säilyttämään rahoituksen tason seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä säilyttämään tuen maanteiden, rautateiden ja kulkukelpoisten vesiväylien uudenaikaistamiseen liittyville yhteenliittämis- ja investointihankkeille; PE v /7 AD\ docx

5 12. muistuttaa, että ERI-rahastot ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat keskeisiä merialueiden liikenneinfrastruktuurin kehitykselle erityisesti syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan korjata saarialueiden ja sisämarkkinoiden välisten meriyhteyksien puute; pitää siksi tärkeänä varmistaa määrärahat merten moottoriteiden ja meriliikenteen infrastruktuurin kehittämistä varten; 13. kehottaa lisäämään toimia tuhlauksen vähentämiseksi ja käyttämään ERI-rahastoja tehokkaammin lentokenttäinfrastruktuurin rahoittamisessa; 14. toteaa, että jäsenvaltioiden sisävesiliikenteen kehityksessä ja käytössä on huomattavia eroja; painottaa, että ERI-rahastoja on käytettävä näiden erojen vähentämiseen; 15. panee merkille, että etenkin pk-yrityksillä on huomattavia hallinnollisia esteitä ERIrahoituksen saamisessa; korostaa, että ERI-rahastojen jättäminen valtiontukisääntöjen ulkopuolelle helpottaa huomattavasti merkittäviä hallinnollisia esteitä kohtaavien pkyritysten ja paikallisten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ERI-rahastoista; korostaa, että ERI-rahastoilla on erityisen suuri merkitys helpotettaessa pieniä ja keskisuuria paikallisia ja alueellisia infrastruktuuri-investointeja, jotka ovat tärkeitä kansalaisten jokapäiväisessä elämässä; kehottaa suurempaan joustavuuteen suuntaviivojen laadinnassa ja ERI-rahastoista tukea saaneiden ja loppuun saatettujen infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa; kehottaa lisäämään joustavuutta temaattiseen keskittämiseen, jolla vahvistetaan ERI-rahastoista rahoitettavien investointien painopisteet, ja ottamaan huomioon, että temaattinen keskittäminen ei saisi rajoittaa paikallisviranomaisten investointeja liikenneinfrastruktuuriin; painottaa, että on toteutettava erityistoimia hallinnollisten muodollisuuksien yksinkertaistamiseksi; 16. painottaa, että liikennejärjestelmän digitalisointia on tuettava, ja korostaa tässä yhteydessä pk-yrityksille tarkoitettujen varojen varmistamisen merkitystä; 17. korostaa, että temaattinen keskittäminen, jolla määritetään ERI-rahastojen ensisijaiset investointikohteet, saattaa rajoittaa paikallisviranomaisten mahdollisuuksia investoida liikenneinfrastruktuuriin erityisesti kehittyneemmillä alueilla, joilla vähintään 80 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osoitetaan kansallisella tasolla yhteisen strategisen kehyksen temaattisten tavoitteiden 1, 2, 3 ja 4 joukosta kahteen tai useampaan tavoitteeseen; kehottaa siksi komissiota sallimaan alueille enemmän joustavuutta niiden päättäessä, mihin painopisteisiin ne haluavat keskittyä; painottaa, että yhteisen strategisen kehyksen tavoite 7 kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista olisi otettava huomioon EAKR:n avaintoimintona; 18. toteaa että maat, joilla on taloudellisia ongelmia, pitävät EU:n hankkeiden yhteisrahoittamista hyvin vaikeana, koska vakaus- ja kasvusopimusta sovelletaan tiukasti julkistalouden alijäämää laskettaessa; kehottaa komissiota olemaan joustavampi arvioidessaan kansallisia investointeja Euroopan laajuisten TEN-T-liikennehankkeiden sitoumusten yhteisrahoituksessa, kun lasketaan julkista alijäämää; 19. kehottaa tehostamaan tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ERI-rahastojen hallinnollisen kapasiteetin vahvistamiseksi, jotta varmistetaan, että näitä rahastoja hallinnoivat paikalliset ja kansalliset viranomaiset ovat mahdollisimman tehokkaita; AD\ docx 5/7 PE v02-00

6 20. kehottaa ottamaan paikalliset ja alueelliset viranomaiset sekä liikennealan työmarkkinaosapuolet laajemmin mukaan kansallisten yleis- ja kokonaisliikennesuunnitelmien laatimiseen ja myöntämään määrärahoja infrastruktuurihankkeisiin erityisesti rajat ylittävillä alueilla; 21. kehottaa sisällyttämään talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon luvun liikenneinfrastruktuuriin tehtävien kansallisten investointien ja TEN-T-tavoitteiden johdonmukaisuuden seuraamiseksi; 22. katsoo, että olisi löydettävä indikaattoreita, joilla varmistetaan EU-varojen oikeudenmukainen jakautuminen ja otetaan samalla huomioon erityiset alueelliset tarpeet; huomauttaa, että liikennettä voidaan kehittää tehokkaammin ainoastaan EU:n alueellisen yhteistyön ja varojen järkevän jakamisen kautta. PE v /7 AD\ docx

7 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg- Vrionidi, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska Knut Fleckenstein, Maria Grapini Olle Ludvigsson AD\ docx 7/7 PE v02-00