HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS. Oppaat ja käsikirjat 2013:5

Transkriptio

1 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:5

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:5 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2013

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Lainsäädäntöperusta Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Työnantajan vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuu Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Opiskelija-asuntolan turvallisuus Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Ennakoiva työsuojelu Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Perehdytys Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työvälineet, työliikenne ja ajoneuvot Sähköturvallisuus Tiedonkulun varmistaminen Tekijän vastuu Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet Työssä tarvittavat pätevyydet, luvat sekä noudatettavat ohjeet Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta Psyykkinen ja sosiaalinen kuormittuminen Fyysinen kuormittuminen Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta Fysikaaliset tekijät Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely Biologiset tekijät Liikennejärjestelyistä aiheutuvat tekijät Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta Yötyö Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet Päihteet ja tupakka Työliikenne SORA-säädökset Onnettomuustilanteet ja ensiapu Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta humanistisella ja kasvatusalalla

4 Lähteet Liite 1 Sopimus asuntolassa asumisesta Liite 2 Riskianalyysi Liite 3 Riskianalyysi, asuntola Liite 4 Turvallisuussuunnitelma Liite 5 Pelastautumissuunnitelma Liite 6 Terveystietolomake Liite 7 Turvakäytännöt asuntoloissa

5 1 Johdanto Humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöjen turvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisää koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Humanistisella ja kasvatusalalla tehdään työtä, jossa ohjaajan persoonallisuus ja vuorovaikutustaidot ovat työvälineinä. Asiakkaina ovat ihmiset heidän koko elämänkaarivaiheittensa ajalta. Myös toimintaympäristöt kattavat laajan toimintakentän, jossa korostuu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaassa käsitellään lapsi- ja perhetyötä, nuoriso- ja vapaa-ajanohjausta, viittomakielen ohjaajan sekä suntion työtä. Opasta voidaan hyödyntää myös lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintojen oppimis- ja työympäristöissä. Tyypillisiä humanistisen ja kasvatusalan työympäristöjä varhaiskasvatuksessa ovat kunnalliset, yksityiset sekä järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämät päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito ja muut avoimen varhaiskasvatuksen ympäristöt sekä seurakunnan ja julkishallinnon avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Muita alan toimintaympäristöjä ovat esimerkiksi koulut, nuorisotilat ja muut kunnalliset toimintaympäristöt, kirkot ja muut seurakunnan työympäristöt ja kiinteistöt sekä niiden lähiympäristöt ja hautausmaat, aamu- ja iltapäivätoiminta, retki- ja leiritoiminta, kerhot, erilaiset perhetapahtumat, 5

6 perhepalvelujen yhteistyöverkostot ja sosiaalinen media. Ohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä humanistisen ja kasvatusalan vaaratekijöiden tunnistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia sekä näiden ennalta ehkäisyä tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia työturvallisuuden varmistamiseksi. Liitteenä olevia toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Oppaaseen on koottu humanistisen ja kasvatusalan keskeiset riskitekijät sekä mahdollisia vaaratilanteita ja toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen. Liitteenä olevia malleja voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen koulutusaineistoa työturvallisuuskorttiin liittyen. Tämän humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä. Oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut työryhmän sihteeri, lehtori Reima Virkkala, Keskipohjanmaan Opisto. Projektiryhmän jäseninä toimivat lehtori Sini Hemmilä, Haapaveden Opisto, opettaja Tuulikki Honkanen, Jyväskylän Kristillinen Opisto, opettaja Tanja Leppä, Keski-Suomen Opisto, lehtori Sauli Rautiainen, Seurakuntaopisto, opettaja Tuija Seppälä, Keski-Pohjanmaan Opisto, lehtori Perttu Tarvainen, Koulutuskeskus Salpaus ja projektipäällikkö Anna-Kaisa Yletyinen (nyk. Oksava), Nuorten Akatemia. Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija, opetusneuvos Ulla Aunola ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. 6

7 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että turvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi luokkahuoneet, luontoympäristö ja alan työpaikat. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon edellyttämästä ammattitaidosta. Tutkinnon tuottama ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työssäoppimissuhteessa työpaikkaan, mikäli siitä ei ole erikseen sovittu, paitsi jos kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (L 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavalla kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. 7

8 Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät. 2.1 Lainsäädäntöperusta Kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä niin sanottu koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden perussäännökset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyysisen ympäristön. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantasainen työturvallisuuslainsäädäntö löytyy Valtion säädöstietopankista ( fi) ja Työsuojeluhallinnon internetsivuilta ( 8

9 Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden säädösperusta. Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. 9

10 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomisen, terveellisen ja turvallisen työympäristön tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- ja oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjän omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esimerkiksi työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja- käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen tai tutkinnon järjestäjää sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä). Työturvallisuuden- ja terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Seuraavassa kuvassa on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. 10

11 Kuva 3. Työturvallisuus ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Työnantajan vastuulla on huolehtia perehdyttämisestä antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta 11

12 huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta työympäristön ja työyhteisön tila turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö työn edellyttämä järjestys ja siisteys työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esimerkiksi turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita, ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt tai perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. 12

13 Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen (maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös , dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilönsuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työntekijän vastuulla on noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita koneet, laitteet ja työvälineet vaaralliset aineet henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle 13

14 poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Lisäksi on otettava huomioon seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä ja työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen, ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esimerkiksi hyvinvointikeskus, kauppakeskus tai messutapahtuma). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen tiedottaminen edellä mainituista asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 14

15 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta edellä mainittuun paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja 15

16 tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti, myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus. (Alvesalo & Nuutila 2006.) 16

17 3 Humanistisen ja kasvatusalan oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Humanistinen ja kasvatusala on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa tehtävää ohjaus-, opastus- sekä tukityötä. Alan palvelujen monipuolisempi tuottaminen uusissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Asiakkaana voi olla ihmisiä elämänkaaren kaikista vaiheista. Alalla täytyy ottaa huomioon erityisesti henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen, työskentely eri työolosuhteissa, yksintyöskentely sekä ilta-, viikonloppu- ja yötyöt. Seuraavissa luvuissa käsitellään turvallisuutta nuorisoja vapaa-aika-alan, lapsi- ja perhetyön, suntion ja viittomakielen ohjaajan oppimisympäristössä. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimiin ympäristöihin kuuluvat muun muassa lähiopetuksessa käytettävät opetustilat ja oppilaitosten asuntolat. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. Oppilaitoksen ulkopuolisilla ympäristöillä tarkoitetaan tässä oppimista, joka on opettajajohtoista, mutta tapahtuu fyysisesti oppilaitoksen ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi leirikoulut, luonnossa tapahtuvat fyysiset aktiviteetit, kuten melonta ja köysitoiminta sekä erilaiset yleisötapahtumat. Oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset avoimet ja suljetut verkko- ja virtuaaliympäristöt sekä sosiaalisen median palvelut. Opiskelu voi olla myös asiakastyötä, jossa palvelun tuottaminen tapahtuu oppilaitoksen hallinnoimassa työympäristössä Opiskelija-asuntolan turvallisuus Monissa humanistisen ja kasvatusalan koulutusta järjestävissä oppilaitoksissa (esimerkiksi kansanopistot) on opiskelija-asuntola. Tällöin on otettava huomioon asuntola-asumisen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Erityisesti on tarkasteltava alaikäisten nuorten asumista ja siihen liittyvää opetuksen järjestäjän vastuuta. Asuntolaelämä vaikuttaa opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin. Asuntola on opiskelijoiden koti, jossa toimintaympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Opiskelijaasuntolassa tulee olla yhdessä laaditut säännöt, joita opiskelijat sitoutuvat noudattamaan. 17

18 Asuntolassa on oltava riittävästi valvontaa myös yöllä ja mahdollisuus saada tarvittaessa apua ja ohjausta ongelmatilanteissa. Asuntolassa tapahtuvia ongelmia tulee käsitellä esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmässä. Asuntolan ohjaajalla on kasvatusvastuu, jota säätelevät mm. lastensuojelulaki, pelastuslaki, asuntolan säännöt, tupakkalaki sekä alkoholilaki. Viime kädessä rehtori vastaa siitä, että ohjaajia on riittävästi. Jos opiskelijalle on osoitettu asunto opiskelija-asuntolasta tai vastaavasta, hänen asumistaan koskevat oikeudet, velvollisuudet ja rangaistukset käsitellään voimassa olevan lain ja asetuksen mukaisesti opiskelija-asuntolan sääntöjen osoittamalla tavalla. Tämän oppaan liitteenä malli sopimuksesta asuntolassa asumisesta (Liite 1) sekä ohjeistus Jyväskylän kristillisen opiston asuntolan turvakäytänteistä (Liite 7). 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Humanistisen ja kasvatusalan ammatteihin opiskellaan myös työpaikoilla alan työtehtäviä tehden. Tyypillisiä alan työympäristöjä ovat kunnalliset, yksityiset sekä järjestöjen ja yhdistysten toimipaikat, esimerkiksi päiväkodit, koulut, nuorisotalot ja seurakunnat sekä kerhot ja erilaiset leirit. Humanistisella ja kasvatusalalla monet työtehtävät voivat olla palvelutoimintaa. Kuluttajaturvallisuuslaissa (L /920) on säädetty palvelun tarjoajan huolellisuusvelvollisuudesta. Lain 5 :n mukaan kuluttajapalveluja tarjoavan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, ettei kuluttajapalvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle ja omaisuudelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös palvelun vaikutuspiiriin kuuluvien henkilöiden turvallisuudesta. Tilaaja on vastuussa sekä omien työntekijöidensä sekä opiskelijoiden työturvallisuudesta. Oppilaitoksen velvollisuus on tarkastaa työympäristöt, joissa opiskelijat opintojensa aikana suorittavat oppimistaan. Opettaja omalta osaltaan tarkastaa paikan, tapahtuman tai tilaisuuden turvallisuudeltaan soveltuvaksi oppimisympäristöksi. Opiskelijan velvollisuus on noudattaa kunkin työpaikan omia turvallisuussääntöjä ja -ohjeita. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ympäristöt Nuoriso- ja vapaa-aika-alan tyypillisiä työympäristöjä ovat järjestöt, koulut, oppilaitokset, nuorisotalot, leirit ja erilaiset laitokset. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja järjestää kasvatuksellista ja tavoitteellista toimintaa eri-ikäisille ohjattaville. Hän on ohjauksen ammattilainen, joka työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja ja tukee ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua. Käytännön ohjaustyössä painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta. Työssä korostuu taito kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä heidän yksilöllisten lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsi- ja perhetyön ympäristöt Tyypillisiä ympäristöjä ovat päiväkodit, perhepäivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, päiväkerhot, perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä lastensuojelun toimintapisteet. Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen 18

19 kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hänen ydinosaamistaan ovat pedagoginen ja arvoosaaminen sekä perheiden kanssa tehtävä yhteistyö. Lastenohjaaja huolehtii, että lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti. Kuva 4. Huolehdi leikkiympäristön turvallisuudesta Suntion työympäristöt Suntio toimii jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Suntion työ on palveluammatti, jossa tarvitaan vuorovaikutus-, ohjaus- ja arviointitaitoja sekä yhteistyökykyä. Suntion työympäristöjä ovat kirkot, seurakunnan muut kiinteistöt sekä viheralueet ja hautausmaat. Suntion ammatissa toimivien on osattava valmistaa ja varmistaa turvalliset puitteet jumalanpalveluksille ja muille kirkollisille toimituksille. Suntio vastaa tilaisuuksien toimivuudesta ja järjestyksestä. Seurakunnan kiinteistöjen ja tilojen hoito edellyttää ajan tasalla olevaa kiinteistönhoidon, tekniikan sekä siivousmenetelmien ja välineiden tuntemusta ja käytön osaamista sekä työturvallisuusosaamista. Viittomakielisen ohjauksen ympäristöt Viittomakielen ohjaajan keskeisiä työympäristöjä ovat päiväkodit tai muut varhaiskasvatuksen ympäristöt, oppilaitokset, hoitolaitokset, palvelutalot ja toimintakeskukset sekä eri-ikäisten vapaa-ajantoiminta (erilaiset kurssit, leirit ja kerhot). Viittomakielen ohjaaja osaa ohjata ja avustaa erityisesti viittomakielisiä, kuulo- ja kuulonäkövammaisia, kuurosokeita ja kehitysvammaisia asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän tukee asiakkaidensa kommunikaation ja kielellisten taitojen kehittymistä yksilölliset lähtökohdat huomioon ottaen. Käytännön ohjaus- ja avustustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien ja avustettavien turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta ympäristön kanssa. 19

20 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen perusteella työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai niiden varalle. Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijät ja niiden hallinta, vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden tunnistaminen ja hallinta sekä onnettomuustilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten muissa ympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa otetaan huomioon työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä: Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista! Muodosta itsellesi yleiskuva työtehtävästä. Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä. Ota huomioon muu tehtävään liittyvä toiminta ja varmista, että muut ottavat sinut huomioon. Mieti työtehtävän kannalta oleellisia turvallisuusasioita (esim. ovatko laitteiden suojavälineet paikallaan, missä on lähin poistumistie). Turvallisuusajattelussa on keskeistä mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisy. Jos turvallisuuden osalta henkinen asenne suuntautuu väärin, vaarana on, että yhteisössä keskitytään vain odottamaan ongelmia sen sijaan, että niitä estettäisiin. Yhteisön sisällä vallitsevalla henkisellä hyvinvoinnilla on selkeä yhteys ennaltaehkäiseviin toimiin ja riskien huomioon ottamiseen Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 ) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Jäljelle jääneitä 20

21 riskejä minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 5 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on otettava huomioon kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet. Kuva 5. Viisivaiheinen riskien arviointimalli. Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia. Työntekijät otetaan mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina ja aktiivisina osallistujina. Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 ) edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. 21

22 Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus työpaikan ja työympäristön rakenteet kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät koneiden ja työvälineiden turvallisuus onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu. Humanistisella ja -kasvatusalalla erityisesti huomioon otettavaa: toimiminen psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavissa tilanteissa toimiminen asiakasryhmien kanssa, joilla voi olla psyykkisesti ja fyysisesti vaihtelevia valmiuksia kiusaaminen ja kiusaamisilmiön pitkäjänteinen ennaltaehkäisy vapaa-aikatyöhön liittyvien menetelmien ja välineiden turvallinen käyttö perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin, oikeisiin työasentoihin, työyhteisön toimintatapoihin, arvoihin sekä työkulttuuriin toimiminen muissa poikkeustilanteissa (sähkökatkos, tulipalo tms.) turvallisen toimintaympäristön suunnittelu ja vaaratilanteiden ennakointi sekä niistä tiedottaminen hyvän järjestyksen, siisteyden ja hygienian ylläpitäminen toimiminen väkivalta- ja uhkatilanteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin tai kokemattomiin työntekijöihin, koska heillä turvallisuusriski voi olla tavallista suurempi. Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti alakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haittatekijät (ks. Työturvallisuuslaki 738/2002, ). Humanistisella ja kasvatusalalla keskeisiä ovat seuraavat turvallisuusasiakirjat: turvallisuussuunnitelma pelastautumissuunnitelma pelastussuunnitelma terveystietolomake sekä riskianalyysi. Tämän oppaan liitteenä on humanistiselle ja kasvatusalalle sopiva riskien arviointimalli (Liite 2). 22

23 Ryhmä on lähdössä vaellusreissulle pohjoiseen. Matkaa varten laaditaan turvallisuusasiakirjat. Turvallisuussuunnitelma sisältää esimerkiksi ryhmän kuvauksen, toiminnan sisällön, aikataulun sekä tärkeimpiä yhteystietoja. Pelastautumissuunnitelmaan kuvataan suunniteltu reitti aikatauluineen, mietitään evakuointipaikat sekä tehdään työnjako onnettomuustilanteen sattuessa. Suunnitelmassa kuvataan myös pelastautumisvälineet. Riskianalyysissä käsitellään turvallisuuteen liittyvät uhkatekijät sekä niiden vakavuus ja ennaltaehkäisy. Jokainen ryhmäläinen täyttää terveystietolomakkeen. Lomakkeet ovat vastuussa olevalla opettajalla/ohjaajalla mukana. Lomakkeesta (liite 6) ilmenee esimerkiksi henkilön sairaudet, käytetyt lääkkeet sekä lähiomaisen nimi ja puhelinnumero. Turvallisuus- ja pelastautumissuunnitelma jätetään oppilaitoksen vastuuhenkilölle (yleensä rehtorille) sekä reissusta kotiin jäävälle päivystäjälle. Turvallisuusasiakirjoja tarvitaan esimerkiksi luonto- ja elämystoiminnassa, retki- ja seikkailutoiminnassa, lastensuojelutyössä, nuorisotalotoiminnassa, lapsi- ja perhetyössä, yleisötilaisuuksien valvonnassa sekä ikääntyvien ohjauksessa. Riskikartoituksessa kyetään havainnoimaan riskit mahdollisimman kattavasti sekä miettimään toimenpiteitä niiden ennaltaehkäisyyn. Riskianalyysi on asiakirja, joka käsitellään yhdessä osallistujien kanssa, ja tätä kautta tuodaan mahdolliset riskit näkyviksi. Riskianalyysi ei poista järjestäjän vastuuta toiminnan turvallisuudesta. Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ovat tärkeitä huomin kohteita riskianalyysivaiheessa. Mikäli yksilö ei tunne oloaan turvalliseksi suhteessa itseensä ja ryhmäänsä, hän voi toiminnallaan ja käytöksellään rikkoa vahvasti kaikkiin kohdistuvaa yleistä turvallisuutta Perehdytys Työnantaja vastaa opiskelijan tai työntekijän perehdytyksestä. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista ja työmenetelmistä ottaen huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Lisäksi on otettava huomioon toisaalta työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. (L 738/2002, 11, 14 ) Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön liikkumiseen alueella alueella käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen luvanvaraisiin töihin siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn toimintaan onnettomuustilanteessa muihin työpaikan erityisolosuhteisiin toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön mukaan lukien huumeet ja huumetestauskäytännöt miten ensiapu on saatavilla ja ketkä ovat työpaikan yhteyshenkilöt. Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. 23

24 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille ja mahdollisille asiakkaille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. Humanistisella ja kasvatusalalla asiakkaat ovat usein lapsia ja nuoria. Mahdollisista vaaratekijöistä on ilmoitettava heille sopivalla tavalla, joskus erilaisia kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. Tämä on keskeinen osa ammattitaitoa. Kuva 6. Valvo lapsen leikin turvallisuutta. 24 Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltava turvallisia, ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset uloskäytävät ja pelastustiet, ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva- ja muut merkinnät. (Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, valtioneuvoston päätös työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994.) Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkit. Turvamerkkien valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallit ja värit on esitetty valtioneuvoston päätöksessä työpaikanturvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntien ja ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisia aineita varten käytetyt säiliöt ja näkyvät putket on merkittävä. Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin tai pudota, on merkittävä pysyvästi turvavärillä, kilvillä tai molemmilla. Liikenneväylät on merkittävä pysyvästi turvavärillä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Niiden tulee olla liukastumista estävää materiaalia. Niille kertyvä vesi, lumi, jää sekä roskat on voitava poistaa helposti. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat. Valaistus Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Valon tarve riippuu tehtävän tarkkuusvaatimuksista, näkökentän kontrasteista sekä ihmisen näkökyvystä. Yleisvalon lisäksi tarkkuutta vaativissa töissä on hyvä käyttää kohdevaloa. Työskentelytilojen valotehon pitämiseksi mahdollisimman tasaisena tulisi pölyisten tilojen heijastimet ja lamput puhdistaa riittävän usein työturvallisuutta noudattaen. Palaneet tai heikkokuntoiset lamput on vaihdettava välittömästi. Humanistisella ja kasvatusalalla on otettava huomioon joissakin toiminnoissa pimeässä toimimisen turvallisuusriskit. Riskejä voidaan minimoida riittävän keinovalon avulla (otsalamput, aggregaatti jne.).