Kirurgian sairaalalääkärin opas

Transkriptio

1 Kirurgian sairaalalääkärin opas HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Jorvin sairaala Koonnut: kir.sl Silja Kosola Tarkastanut: ylil. Leena Halme Hyväksynyt: prof. Ari Harjula versio 1.2 ( ) 1

2 Sisällysluettelo sivu Jorvin sairaala 3 Päivystyspoliklinikka ja päivystäjien tehtävät 3 Potilasasiakirjamerkinnät 4 Päivystäjien työnjako päivystysaikana 5 Päivystysajat 6 Päivystyksen röntgentutkimukset 7 Konsultaatiokäytäntö 7 -takapäivystäjät -muut erikoisalat Avun hälyttäminen hätätilanteisiin Jorvin sairaalassa 9 Päivystysosasto 10 Osastolle otettavat potilaat 11 Operatiivinen toiminta ja leikkaussuunnitelma (OPERA) 12 Leikkaussalit ja toiminta niissä 13 Päivystystoiveet ja ilmoitukset 14 Päivystäjien huoneet 14 Päivystysvapaan korvaajan toiminta 14 Endoskopiat 15 Kirurgiset poliklinikat 16 Päiväkirurgia 17 Toiminta vuodeosastoilla 17 Toiminta eri erikoisaloilla 18 -Gastroenterologia -Ortopedia -Plastiikkakirurgia -Rintarauhaskirurgia -Urologia -Verisuonikirurgia -Lastenkirurgia Opetus, koulutus ja meetingit 19 2

3 JORVIN SAIRAALA Jorvin sairaalan ensisijaisena tehtävänä on tuottaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Tämän tulosalueen väestö on kooltaan n henkilöä. Tarvittaessa Jorvissa tuotetaan palveluja myös muille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kunnille. Jorvissa on henkilökuntaa n henkilöä, josta lääkäreitä n Jorvin sairaalan tieteellinen kirjasto on huoneessa kerroksessa. Leikkausosastolla on oma pieni käsikirjasto salia 6 vastapäätä. Kirurgisia lehtiä ja käsikirjoja on myös II päivystäjän huoneen vieressä olevassa seniorien huoneessa. Sairaalalääkäreiden kanslia on 2. kerroksessa pääkäytävän varrella. PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA JA PÄIVYSTÄJIEN TEHTÄVÄT Jorvin päivystyspoliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa. Jorvin kirurgian päivystyspoliklinikalla työskentelee ympäri vuorokauden kaksi sairaalalääkäriä, jotka vastaavat kirurgisten päivystyspotilaiden tutkimisesta ja alkuvaiheen hoidosta. Potilaat tutkitaan kiireellisyysjärjestyksessä, kiireettömät potilaat saapumisjärjestyksessä. Päivystäjä määrää haluamansa laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä potilaan tarvitseman lääkityksen ja mahdollisen nesteytyksen, sanelee sairauskertomusmerkinnät ja antaa paperit päivystyksen hoitajalle. Tämän jälkeen paperit löytyvät tutkimukset kesken tai valmiit - telineistä. Päivystäjä seuraa laboratorio- ja röntgentutkimusten valmistumista ja määrää potilaan jatkohoitopaikan (koti, päivystysosasto tai vuodeosasto). Potilaan lähtiessä päivystyksestä päivystäjä huolehtii siitä, että potilasasiakirjojen merkinnät ovat asianmukaiset (ks. tarkemmin POTILASASIAKIRJAMERKINNÄT). Pääsääntöisesti mitään hoitotoimenpiteitä ei tehdä päivystyksen tutkimushuoneessa ruuhkan välttämiseksi. Toimenpidehuone 1 on tarkoitettu likaisia toimenpiteitä, kuten paiseen avauksia ja kontaminoituneiden haavojen revisiota varten. Sieltä löytyvät myös proktoskopia- ja rektoskopiavälineet. 3

4 Toimenpidehuoneessa 3 tehdään puhtaita toimenpiteitä, kuten haavojen ompelu ja Cystofixin laitto. Elvytyshuoneessa tehdään toimenpiteet, jotka vaativat jonkinlaista monitorointia, kuten pleuradreenin laitto. Kipsauksia varten on oma huoneensa, ja pääsääntöisesti vuorossa on aina yksi lääkintävahtimestari auttamassa repositioissa ja kipsauksissa. Kipsihuoneessa on käytettävissä myös läpivalaisulaite. Virka-aikaan toinen päivystäjä voi tilanteen niin salliessa osallistua myös päivystysleikkauksiin, mikäli kyseiselle erikoisalalle sijoitettu sairaalalääkäri ei ole menossa mukaan toimenpiteeseen. Päivystysalueelle on nimetty myös kaksi vastuulääkäriä, traumatologiaan ja vatsaelinkirurgiaan. Kaikkien kirurgian erikoisalojen konsulttien numerot löytyvät päivystyksen tutkimushuoneen seinältä. POTILASASIAKIRJAMERKINNÄT Potilaista on saneltava sairauskertomukseen normaalin käytännön mukaisesti tulosyy, esitiedot, statuslöydökset, suunnitelma ja diagnoosi ICD-koodeineen. Jos potilaalla on vamma (ICD-ryhmät S ja T), on kirjattava myös koodit ulkoiselle syylle (ICDluokituksen ryhmät V, W, X ja Y) ja tapaturmatyypille. Tapaturmatyypit: Y94.0 Kotitapaturma Y94.2 Urheilu- tai liikuntatapaturma Y94.8 Muu vapaa-ajan tapaturma Y95.0 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Y96.0 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Y96.2 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Y96.8 Muun tyyppinen tapaturma Y96.9 Määrittämätön tapaturmatyyppi Päivystyspotilaista on kirjattava hoitokaavakkeelle myös tieto erikoisalasta seuraavan listan mukaan: Vatsaelinkirurgia Ortopedia Plastiikkakirurgia Rintarauhaskirurgia Thoraxkirurgia 20G 20O 20P 20B 20T 4

5 Traumatologia Urologia Verisuonikirurgia Lastenkirurgia 20Z 20U 20V 40L Esimerkiksi elinsiirto- ja endokriininen kirurgia sisältyvät Jorvissa 20G:hen ja käsikirurgia 20Z:aan. Jos potilas otetaan osastohoitoon, hoito-ohjeet on kirjattava myös käsin hoitosuunnitelmaan, koska saneluiden kirjoituksessa on joskus viivettä. (Ks. tarkemmin OSASTOLLE OTETTAVAT POTILAAT) Jos potilaalle suunnitellaan päivystystoimenpidettä, senkin toimenpidekoodi ja kiireellisyys tulee kirjata sairauskertomukseen (ks. tarkemmin OPERATIIVINEN TOIMINTA). Kiireellisyyden määrittelemiseksi tulee tarvittaessa konsultoida kyseisen alan takapäivystäjää. Pienet lapsipotilaat voidaan ohjata päivystysaikana odottamaan kirurgia lasten päivystyksen puolelle. Esimerkiksi vatsakivun vuoksi lähetetyt alle 12-vuotiaat lapset tutkii pääsääntöisesti ensin pediatri, ja hän konsultoi tarvittaessa kirurgia. Myös pään vamman saaneet lapset voivat odottaa kirurgin tutkimusta lasten päivystyksen puolella, missä on rauhallisempaa. Näiden potilaiden paperit tulevat kuitenkin kirurgian päivystykseen tutkimattomien potilaiden lokeroon. Päivystyspoliklinikalle tulisi sopia vain aivan välttämättömät kontrollikäynnit kuormituksen vähentämiseksi. Kontrollit tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan poliklinikoille. (ks. tarkemmin KIRURGISET POLIKLINIKAT ja ERI ERIKOISALAT) PÄIVYSTÄJIEN TYÖNJAKO PÄIVYSTYSAIKANA Päivystysaikana I ja II päivystäjä yhdessä vastaavat poliklinikalla olevien potilaiden tutkimisesta ja hoidosta. Osastojen konsultaatioihin vastaa ensisijaisesti I päivystäjä jos hän on kiinni, voi osasto soittaa kiireellisessä asiassa II päivystäjälle. Sen lisäksi I päivystäjä on leikkaussalipäivystäjä, joka hoitaa päivystysleikkaukset oman kokemustasonsa mukaan joko itsenäisesti tai yhdessä takapäivystäjän kanssa. Joskus ruuhkan takia on kuitenkin mahdollista, että molemmat etupäivystäjät tarvitaan päivystyspoliklinikalle. Silloin takapäivystäjä hoitaa leikkaukset. 5

6 Päivystysosaston kirurgisten potilaiden kierrosta on huolehdittava joka aamu. Pääsääntöisesti vuoronsa lopettavat ja vuoronsa aloittavat päivystäjät osallistuvat molemmat kierrolle. (ks. tarkemmin PÄIVYSTYSOSASTO) Vatsaelinkirurgisten, ortopedisten ja traumatologisten osastolla olevien potilaiden kierroista vastaavat takapäivystäjät. Viikonloppuisin ja pyhinä jompikumpi etupäivystäjä (pääsääntöisesti I päivystäjä) kiertää osastot K3 ja K7 ja konsultoi tarvittaessa plastiikkakirurgi- tai verisuonikirurgian takapäivystäjää potilaiden jatkohoidosta. Myös teho-osastolla ja lastenosastolla L1 voi olla kirurgipäivystäjän kiertoa tarvitsevia potilaita. On suotavaa, että I päivystäjä tekee nopean iltakierron kirurgisilla osastoilla yöllisen konsultaatiotarpeen vähentämiseksi. PÄIVYSTYSAJAT Jorvin kirurgipäivystäjät noudattavat seuraavia päivystysaikoja: Alkaa Loppuu Arkipäivä (10.00) Lauantai Sunnuntai/Pyhä (10.00) Päivystyksen vaihto alkaa arkisin klo Päiväpäivystäjä voi kotiutua annettuaan raporttinsa seuraajalleen. Mikäli iltapäivystäjä on kiinni toimenpiteessä tai muuten myöhästyy päivystyksen vaihdosta, hänen on ilmoitettava tästä hyvissä ajoin päiväpäivystäjälle. Päivystystä seuraava arkipäivä on vapaa, ja päivystäjät saavat poistua talosta suoritettuaan päivystyksen päättymiseen liittyvät tehtävät. Aamun raportoinnille, päivystysosastolle otettujen potilaiden kierrolle ja jatkosuunnitelmien tekemiselle on kuitenkin arkenakin varattu aikaa klo asti. Myös päivystäjät osallistuvat seuraavan aamun meetingeihin ohjelman mukaan. Viikonloppuisin ja pyhinä päivystysvuoron vaihto alkaa klo Vuoronsa päättävät päivystäjät huolehtivat kuitenkin pääsääntöisesti päivystysosastolla olevien potilaiden jatkosuunnitelmista yhdessä takapäivystäjän kanssa. 6

7 PÄIVYSTYKSEN RÖNTGENTUTKIMUKSET Virka-aikaan päivystyspotilaat voi lähettää natiiviröntgen-, ultraääni- ja tietokonetomografia- ja MRI-tutkimuksiin. Päivystystutkimukset lausutaan heti tutkimuksen valmistuttua, mutta niistä voi tarvittaessa konsultoida joko radiologia tai takapäivystäjää. Röntgenlähetteen tarpeesta päättää aina lääkäri. Lähetteeseen on aina kirjattava tarkka kysymyksenasettelu. Ennen jokaista röntgentutkimusta on myös punnittava sen oikeutus (tutkimuksesta saatu hyöty vs. sen mahdollisesti aiheuttama säde- yms. haitta). Röntgenlääkäri päivystää Jorvissa arkena klo asti ja viikonloppuisin klo Muina aikoina ultraääni- ja varjoainetutkimuksia ei ole saatavilla, ja tehdyt kuvantamistutkimukset lausutaan vasta seuraavana päivänä. Tietokonetomografioita tehdään ilman varjoainetta tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Tarvittaessa on mahdollista pyytää lausunto Meilahden tai Töölön radiologipäivystäjältä. Tätä varten on lähetettävä pyyntö faxilla (lomakkeita on päivystyksen hoitajilla). Useille takapäivystäjille voi myös lähettää kuvia kotiin sähköpostilla, kunhan potilaan henkilötiedot on poistettu. Magneettitutkimuksia ei tehdä päivystyksenä virka-ajan ulkopuolella. Jos päivystystarvetta ilmenee, tutkimus on tehtävä Töölössä tai Meilahdessa konsultaation jälkeen. Röntgentutkimuksista on päivystysalueella tiedote, ja lisätietoa saa myös intranetistä. KONSULTAATIOKÄYNTÄNTÖ Jorvin päivystäjät konsultoivat virka-aikana kirurgian erikoisalan mukaista seniorilääkäriä. Vatsaelinkirurgikonsultilla (GE-konsultti), ortopedisella konsultilla (OT-konsultti), plastiikkakirurgisella konsultilla ja verisuonikonsultilla on myös erillinen konsultin puhelin. Nämä numerot löytyvät kuukausittaisen sijoituslistan alareunasta sekä päivystyksen kirurgin tutkimushuoneen seinältä. Jorvista loppui elektiivinen urologia joulukuussa Urologisia päivystyspotilaita hoidetaan Päivystyskirurgian oppaassa olevien ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa konsultoidaan virka-aikana Meilahden urologikonsulttia ja päivystysaikana urologian takapäivystäjää. Sairaalahoitoa vaativat erikoissairaanhoidon urologiset potilaat siirretään Meilahteen tai Peijakseen konsultin ohjeiden mukaisesti. 7

8 Päivystysaikana Jorvissa on oma vatsaelinkirurginen ja traumatologinen takapäivystäjä. Plastiikkakirurgi päivystää Töölön sairaalassa. Urologian ja verisuonikirurgian päivystäjät toimivat Meilahdessa. Lastenkirurgisissa ongelmissa konsultoidaan Lastenklinikan päivystäjää, joka konsultoi tarvittaessa omia takapäivystäjiään. Kaikista konsultaatiopyynnöistä ja vastauksista tehdään merkintä sairauskertomukseen. Muiden erikoisalojen konsultaatiopyynnöt sanellaan kyseisen erikoisalan sairauskertomuslehdelle. Usein lääkärit arvostavat myös puhelinsoittoa, jolla he saavat nopeammin tiedon tulossa olevasta konsultaatiosta. SISÄTAUTIKONSULTAATIOT Osastot K4, K6 ja K7 saavat sisätautikonsultaationsa vastaavilta sisätautiosastoilta. Sisätautien sairaalalääkärit konsultoivat tarvittaessa oman osastonsa senioria. K3: ilmoitus konsultaatiotarpeesta päivystysosastolle (puh ). Konsultaation hoitaa ensisijassa päivystysosaston oyl Jukka Tolonen tai hänen sijaisensa. K5: ilmoitus konsultaatiotarpeesta päivystysosastolle (puh ). Konsultaation hoitaa ensisijassa päivystysosaston ol Riitta Ponkilainen tai hänen sijaisensa. Teho, leikkaussali ja heräämö: Oyl Jukka Tolonen tai hänen sijaisensa (puh ). Erityisosaamista vaativat konsultaatiot - Kardiologisen konsultin järjestää yl Matti Mänttäri tai hänen sijaisensa (puh ). - Sydämen ultraäänitutkimukset ja tahdistintarkistukset tilataan suoraan kardiologian poliklinikalta (puh ). - Diabeteskonsultaatiot hoitaa ayl Suvimarja Aranko (puh ) tai ayl Ritva Kauppinen-Mäkelin (puh ) tai ilmoitus sisätautien poliklinikan kansliaan (puh ). - Endokrinologiset konsultaatiot hoitaa ayl Ritva Kauppinen-Mäkelin tai ayl Suvimarja Aranko (kts. puh. yllä). - Gastroenterologiset konsultaatiot: ol Timo Helske (puh ), Ilpo Kääriäinen ( ), Matti Vauhkonen ( ). 8

9 AVUN HÄLYTTÄMINEN HÄTÄTILANTEISIIN JORVIN SAIRAALASSA Apu hälytetään numerosta Vakaviin hätätilanteisiin hälytetään ensihoitoryhmä (ns ELVI-ryhmä) ellei potilaskohtaisesti ole päätetty hoidon rajoittamisesta (DNR-päätös). Vakavia hätätilanteita ovat: - Äkillinen tajunnan häiriö/elottomuus o Potilas ei herää/reagoi puhutteluun/käsittelyyn o Potilas on eloton ja on aloitettu/aloitetaan elvytys - Hengitys o Potilaalla on äkillinen hengitystietukos o Potilaan hengitys on äkillisesti vaikeutunut (Hengitystaajuus>30, vaikeus puhua sanoja) o Potilaan happeutuminen on äkillisesti heikentynyt (Happisaturaatio < 90%, kasvanut lisähapen tarve) - Verenkierto o Potilaan verenpaine on laskenut äkillisesti (systolinen paine <90 mmhg) o Potilaan pulssitaajuus on muuttunut äkillisesti (p>130 tai p < 45) - Muut aiheet o Potilas kouristaa o Potilas muuttuu äkillisesti sekavaksi o Potilaalla epäillään muuta vakavaa hätätilaa Potilaan peruselintoimintojen häiriöistä, jotka eivät täytä näitä aiheita informoidaan ensisijaisesti potilaasta vastaavaa lääkäriä/päivystäjää, jonka harkinnan perusteella konsultoidaan teho-osaston (THO) päivystävää anestesialääkäriä numerosta (varanumero 82580). Leikkausvalmisteluihin sekä leikkauksen jälkeiseen kipuun ja nestehoitoon liittyvissä kysymyksissä otetaan yhteyttä leikkaussalista vastaavaan anestesialääkäriin numerosta (varanumero 82513). 9

10 PÄIVYSTYSOSASTO Päivystysosasto on tarkoitettu sekä kirurgisille että sisätautisille potilaille, jotka vointinsa vuoksi vaativat erityisseurantaa. Paikkoja on yhteensä 12, joista kolme on valvontapaikkoja monitoreineen. Jos potilaat ovat kovin raskashoitoisia, hoitohenkilökunta voi kuitenkin rajoittaa määrän tätä pienemmäksikin. Päivystysosasto sijaitsee 1. kerroksessa, ja sinne pääsee kirurgian päivystyksestä suoraa käytävää lasten päivystyksen läpi. Päivystysosastolle otetaan potilaita, joiden hoito tai seuranta sitoo enemmän resursseja (esim. hemodynaamisesti epästabiilit potilaat tai kun potilaalla on tehostetun nesteytyksen tarve diureesin käynnistämiseksi) kuin vuodeosastolla on virka-ajan ulkopuolella, tai joiden hoito vaatii läheistä yhteistyötä sisätautilääkärin kanssa. Myös ne potilaat, joiden diagnoosi on avoin eikä oikea hoitopaikka ole tiedossa, olisi syytä ottaa päivystysosastolle tarkempaa arviota varten. Korkeaenergisten vammapotilaiden seuranta tapahtuu ensimmäisen vuorokauden ajan päivystysosastolla, ellei potilas tarvitse tehoseurantaa. Kirurgian puolelta yleisimpiä diagnooseja ovat haimatulehdus, suolistoverenvuodot ja erilaiset traumat. Päivystäjä määrää hoitosuunnitelmaan potilaan seuranta- ja hoito-ohjeet (RR- ja laboratoriokontrollit, lääkitys, nestehoito, tavoitediureesi jne). Varsinaista tehohoitoa vaativista potilaista konsultoidaan anestesialääkäriä. Tavoitteena on, että potilas viipyy päivystysosastolla enintään vuorokauden. Aamukierrolla päätetään kotiutuksesta, tarvittavista toimenpiteistä (esim. skopia, leikkaus, radiologiset lisäselvitykset) tai siirrosta vuodeosastolle. Päivystysosaston kirurgisten potilaiden kierrosta on huolehdittava joka aamu. Pääsääntöisesti vuoronsa lopettavat päivystäjät kiertävät tai sopivat muuten gastro- ja ortopeditakapäivystäjien kanssa jatkoista, hoitavat päivystyskiertoon liittyvän dokumentaation sairaskertomukseen sekä laativat tarvittavat lähetteet. Vuoronsa aloittavat päivystäjät osallistuvat kiertoon mahdollisuuksien mukaan auttaen edellisiä päivystäjiä. 10

11 OSASTOLLE OTETTAVAT POTILAAT Jorvin kirurgisille osastoille otetaan potilaita seuraavista syistä: - Potilaan vamma tai sairaus edellyttää kiireellistä operatiivista hoitoa. - Potilas on ollut korkeaenergisessä vammassa, vaikka operatiivista hoitoa vaativaa vammaa ei alkuvaiheessa todettaisikaan. Tällöin potilaan ensisijainen sijoitus on päivystysosastolla. - Potilaan vamma tai sairaus edellyttää kivun, suonensisäisen antibiootti- tai nestehoidon toteuttamiseksi sairaalahoitoa, tai kiireellisiä lisätutkimuksia (esim. battered child, vaikeaoireisen selkäpotilaan MRI). - Potilaan tila saattaa hänen sairautensa vuoksi nopeasti huonontua, ja hän vaatii siksi erityistä tarkkailua. - Potilaat, joiden hoito ei vaadi erikoissairaanhoitoa, pyritään saamaan terveyskeskusvuodeosastolle. Osastolle otettavista potilaista on kirjattava selkeä hoitosuunnitelma vähintään seuraavalle vuorokaudelle. Suunnitelmasta pitää selvitä saako potilas syödä ja liikkua, tarvittu nestehoito, lääkitys ja sen antomuoto, mitä asioita voinnissa on seurattava sekä tarvittavat laboratorionäytteet ja röntgentutkimukset. Röntgenlähetteet tulee kirjoittaa valmiiksi. Jos potilaalle ohjelmoidaan päivystystoimenpide, täytyy siitäkin olla asialliset merkinnät jo osastolle lähtiessä. (ks. tarkemmin OPERATIIVINEN TOIMINTA) Päivystyksen hoitajat tulostavat aamulla ja iltapäivällä listan, josta selviää osastoilla olevien vapaiden potilaspaikkojen määrä. Osastojen toimenkuvat selviävät liitteestä 1. Päivystysaikaisista sairaalasiirroista päättää kunkin kirurgian erikoisalan takapäivystäjä. Hän ilmoittaa sovitusta siirrosta etupäivystäjälle, jonka tehtävänä on tutkia potilas ja huolehtia asianmukaisesta jatkohoitosuunnitelmasta. Sairaalasiirroissa pyritään välttämään potilaiden pysähtymistä päivystyspoliklinikalla kuormituksen rajoittamiseksi. 11

12 OPERATIIVINEN TOIMINTA JA LEIKKAUSSUUNNITELMA Jos päivystäjä havaitsee potilaalla päivystysleikkausta vaativan vamman tai taudin, hänen on tehtävä kirjallisena mahdollisimman täydellinen leikkaussuunnitelma, jonka hoitaja syöttää OPERA-järjestelmään. Leikkaussuunnitelmasta on ehdottomasti ilmettävä seuraavat asiat: - diagnoosi, myös ICD-koodi - toimenpide koodeineen - kiireellisyys, ks. alla - verivaraus tarvittaessa - antibioottihoito tarvittaessa - tekijä tai huomio-kohtaan leikkauspäätöksen tehnyt lääkäri Operatiivisen hoidon kiireellisyys määräytyy kliinisen tilanteen mukaan: - Hätäleikkaus; esim. arterielli/massiivi vuoto, postoperatiivinen vuoto jossa epästabiili hemodynamiikka, hätäsektio, kiireellinen sektio - Punainen= välitöntä leikkaushoitoa vaativa tila (tavoite: <8 tunnissa) o esim. peritoniitti, strangulaatio, uhkaava perforaatio, kriittinen iskemia, verisuonivamma, testistorsio, cauda equina, avomurtumat, murtumat joissa luksaatio/hermovamma/verisuonivamma, vuotava keskenmeno - Oranssi= 8-24 tunnin sisällä leikattavat o esim. lasten suprakondylaarimurtumat, dislokoituneet sääri- ja reisimurtumat, bi- ja trimalleolaarimurtumat o appendisiitti - Keltainen= tunnin sisällä leikattavat o esim. lonkkamurtumat o akuutti kolekystiitti - Vihreä linja= lähipäivinä leikattavat (voimassa vain ortopediassa) o potilaat odottavat leikkausta kotona o mahdollisuuksien mukaan sijoitetaan leikkauslistalle edellisenä päivänä, jolloin vältytään pitkittyneeltä odotukselta ja paastolta Edellä mainittu luokitus on viitteellinen. Tapauskohtaisesti käytetään harkintaa potilaan tilan ja henkilökuntatilanteen mukaan. Jos päällekkäisyyksiä tulee, operatiivisten alojen päivystäjät sopivat leikkausjärjestyksestä keskenään ja ilmoittavat sen leikkaussaliin. Toimenpidesuunnittelussa on huomioitava myös naistentautien ja synnytysten sujuva toiminta. Ristiriitatilanteessa leikkausjärjestyksestä päättävät potilaiden erikoisalaa edustavat takapäivystäjät ja 12

13 seniorianestesiologi yhdessä. Klo jälkeen tehdään vain punaisia ja hätätoimenpiteitä. Päivystävälle anestesialääkärille ilmoitetaan kaikista päivystysleikkauksista, puh Tuolloin on suotavaa olla käytettävissä tulokset preoperatiivisista laboratorioja röntgentutkimuksista. Päivystyskanslian ilmoitustaululla on päivitetty lista siitä, mitä tutkimuksia potilaista on otettava. Anestesialääkäri arvioi, tarvitseeko hänen tulla tutkimaan potilas, ja määrää esilääkkeen. Pyrkimyksenä on, että kirurgipäivystäjät ja anestesiapäivystäjä päättävät jo edellisenä iltana, kuka on aamun ensimmäinen potilas, jotta leikkaussalien toiminta saadaan tehokkaasti käyntiin. LEIKKAUSSALIT JA TOIMINTA NIISSÄ Jorvin leikkausosastolla on 11 leikkaussalia. Salien ovet pidetään leikkauksen aikana suljettuna, ellei niiden avaamiseen ole erityistä syytä. Leikkaava kirurgi velvoitetaan - perehtymään riittävällä tarkkuudella leikattavaan potilaaseen ennen kuin potilas haetaan leikkausyksikköön. - olemaan paikalla leikkaussalissa, kun anestesiavalmistelut on tehty eli kun potilas on nukutettu tai puudutettu. - osallistumaan tarvittaessa potilaan asennon laittoon muun henkilökunnan kanssa. - hallitsemaan leikkaustekniikka siten, että leikkaus etenee ja saavutetaan hyvä lopputulos. Tarvittaessa päivystäjät voivat auttaa toisiaan. Mikäli leikkauksen suunnittelussa tai toteutuksessa on ongelmia, on senioria konsultoitava hyvissä ajoin. - antamaan leikkauksen loppuvaiheessa tai heti sen loputtua jatkohoito-ohjeet, jotka kirjataan hoitokaavakkeeseen. Hoito-ohjeissa otetaan kantaa liikkumiseen, ravitsemukseen, antibioottihoidon ja tromboosiprofylaksian tarpeeseen, röntgenkuvauksen tarpeeseen ja arvioidaan mahdollista kotiutumista leikkauspäivänä. - ilmoittamaan avustavalle hoitajalle diagnoosin ja toimenpiteen sekä niiden ICD-10- ja toimenpidekoodit. sanelemaan leikkauskertomuksen ja kirjoittamaan tarvittavat röntgenpyynnöt heti leikkauksen jälkeen. 13

14 PÄIVYSTYSTOIVEET JA ILMOITUKSET Päivystystoiveet ja -epätoiveet kukin sairaalalääkäri kirjaa itse Titaniapäivystysjärjestelmään. Myös lomat on syytä kirjata itse Titaniaan heti, kun ajankohdasta on ylilääkärin päätös (kohtaan lisätietoja). Kunkin kuukauden toiveet lukittuvat kuukautta ennen kyseisen kuun alkua. Sairaalalääkäreiden keskuudestaan valitsema henkilö laatii päivystyslistat viimeistään listaa edeltävän kuun ensimmäisellä viikolla. Mikäli joku sairaalalääkäri ei ole huolehtinut toiveidensa kirjaamisesta ajoissa, hän on itse velvollinen järjestämään mahdollisen epäsopivan päivystysvuoron vaihdon. Kaikista päivystysvuorojen vaihdoista on tiedotettava sihteeri Helen Ounasvuorelle ja kyseisen kuukauden päivystyskorvaajille. Myös päivystysilmoitukset laaditaan Titanian kautta ja lähetetään ylilääkärin hyväksyttäväksi mahdollisimman pian kuukauden vaihduttua. Menetetystä viikkolevosta voi hakea korvausta erillisellä lomakkeella, jos on päivystänyt lauantain tai ns. sämpylän (perjantai ja sunnuntai). Lomake löytyy HUS:in intranetistä (Lomakkeita > Henkilöstöhallinnon lomakkeet > Viikkovapaa). Korvaus voidaan myöntää takautuvasti 6kk ajalta. PÄIVYSTÄJIEN HUONEET I-päivystäjän huone sijaitsee 1. kerroksessa ns. päivystäjien käytävällä. II-päivystäjän huone sijaitsee 2. kerroksessa ns. pääkäytävän päässä lähellä S-hissiä. Huoneissa saa syödä eväitä, mutta päivystäjien on huolehdittava omista tiskeistään. PÄIVYSTYSVAPAAN KORVAAJAN TOIMINTA Päivystyskorvaajaksi on sijoitettuna kaksi sairaalalääkäriä kerrallaan. Heidän tehtävään on hoitaa kaikki korvaamansa sairaalalääkärin tehtävät päivystysvapaan aikana niin osastoilla, poliklinikoilla kuin leikkaussaleissakin. Korvaajat sopivat keskenään, kumpaa päivystysvapaalla olevaa sairaalalääkäriä he korvaavat. Kaikista päivystysvuoroissa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava myös päivystyksen korvaajille, jotta he voivat suunnitella päivittäiset sijoituksensa oikein. 14

15 ENDOSKOPIAT Päivystysendoskopia järjestetään seuraavana arkipäivänä endoskopiayksikössä tai henkeä uhkaavassa tilanteessa päivystysaikana leikkaussalissa. Kiireelliset endoskopiat pyritään tekemään 1-2 viikossa. GE-konsultti tai gastrotakapäivystäjä hyväksyy potilaat kiireelliseen tai päivystysendoskopiaan, ja potilaan lähete tai paperit toimitetaan endoskopiayksikköön ajanvarausta varten. Tk-päivystäjä ei saa tehdä lähetettä kiireelliseen eikä päivystysendoskopiaan. Esimerkiksi verta oksentanut potilas pyydetään ravinnotta kirurgian päivystykseen, josta käsin ohjelmoidaan päivystysskopia. Gastroskopia Indikaatioita ovat: Päivystysgastroskopia: - Verioksentelu - Anemisoiva ruoansulatuskanavan verenvuoto - Vierasesine ruokatorvessa tai mahalaukussa - Ulkusepäily, johon liittyy kova ylävatsakipu tai jatkuva oksentelu Kiireellinen gastroskopia: - maligniteettiepäily - vahva ulkusepäily >50-vuotiaalla tai potilaalla, joka käyttää NSAID-lääkitystä Potilaat, joilla on akuutteja yläruoansulatuskanavan oireita, mutta jotka eivät kuulu yllämainittuihin ryhmiin, ohjataan kontrolliin omalle terveysasemalle, jossa arvioidaan onko indikaatiot perusterveydenhuollon ostopalvelugastroskopiaan. Kolono- tai sigmoideoskopia Päivystysalueen seniorikirurgi hyväksyy potilaat kiireelliseen kolono- tai sigmoideoskopiaan ja potilaiden lähete tai paperit toimitetaan endoskopiayksikköön ajan varaamista varten. Tyhjennysohjeet potilaille annetaan päivystyksestä. Indikaatiot kiireelliseen skopiaan ovat: - anemisoiva verenvuoto peräaukosta (potilaat ohjataan kirurgian päivystykseen) - suolitukosoireet (potilaat ohjataan kirurgian päivystykseen) - vierasesine peräsuolessa (potilaat ohjataan kirurgian päivystykseen) - voimakas (veri)ripuli tai muun syyn perusteella epäily koliitista (potilaat ohjataan sisätautipävystykseen). Kiireetöntä kolonoskopiaa vaativat potilaat (esim divertikuliittiepäilyt) ohjataan omalle terveysasemalle kontrolliin (crp ja kliininen vointi). Kontrollin yhteydessä 15

16 arvioidaan perusterveydenhuollon ostopalvelukolonoskopian tarve. Osastohoitoon otetuille potilaille järjestetään kiireetön erikoissairaanhoidon kolonoskopia. Perjantaisin endoskopiayksikössä on varattu aikaa sairaalalääkärin tekemiä sigmoidoskopioita varten. Suurimmalla osalla potilaista on esiintynyt kirkasta verenvuotoa ja heillä on epäily peräpukamista, mutta tilanne on tarkastettava hieman laajemmin. Samassa yhteydessä voi myös laittaa Barronin ligatuuria. Muina päivinä seniorit tekevät elektiivisiä gastro- ja kolonoskopiota. Toimenpideendoskopioita (ERCP:t, stentin laitot, dilataatiot) tehdään tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaisin asetetaan PEG-syöttöletkuja, joissa myös sairaalalääkärin on hyvä olla avustamassa. KIRURGISET POLIKLINIKAT Peh5 on gastrojökön poliklinikka. Potilaat tulevat pääasiassa elektiivisillä lähetteillä kirurgisen hoidontarpeen arvioon. Peh7 on osastolle K5 sijoitetun sairaalalääkärin poliklinikka. Vastaanotolle tulee sekä kontrolleja että lähetteellä tulevia potilaita. Peh8 on ns. proktopoli, jonne tulee pääasiassa proktologisia potilaita mm. peräpukamien Barron-ligeerausta varten ja sinus pilonidaliksen vuoksi. Salpo on ortopedinen sairaalalääkärin poliklinikka. Vastaanotto toimii tiistaista perjantaihin odotustilan 3 kautta. Tarvittaessa voi konsultoida naapurihuoneessa vastaanottoa pitävää ortopedisenioria. Kirurgista toimenpidepoliklinikkaa pitää plastiikkakirurgialle sijoitettu sairaalalääkäri maanantaisin ja torstaisin. Rintarauhaskirurgian sairaalalääkärin poliklinikka on tiistaisin. Tarvittaessa voi konsultoida naapurihuoneessa vastaanottoa pitävää kirurgian erikoislääkäriä. Punktiopoliklinikalla rintarauhaskirurgialle sijoitettu sairaalalääkäri huolehtii potilaiden seroomapunktioista. Se toimii ilman ajanvarausta ma klo , ke klo ja pe klo , ja löytyy odotustilasta 4. Avanne-pkl on avannehoitajan poliklinikka, joka toimii perjantaisin. Hoitaja huolehtii mm. PEG-nappien vaihdoista. 16

17 Haavahoitajan vastaanotto on pääasiassa plastiikkakirurgisia potilaita varten. Vastaanotolle ei voi ohjata potilaita suoraan päivystyksestä, mutta hoitajan kanssa voi tarvittaessa neuvotella kontrollin järjestämisestä. Ensisijaisesti kontrollipaikkana toimii oma terveysasema. Lastenkirurgian poliklinikka on erikoislääkärin vastaanotto, eikä sinne voi varata aikoja suoraan päivystyksestä. Esimerkiksi lasten repositiota vaatineiden murtumien kontrolleja varten potilaan paperit voi kuitenkin ohjata poliklinikalle, josta lähetetään potilaalle aika kotiin. Lasten palovammojen sidevaihtoja puolestaan tehdään myös osastolla L1. PÄIVÄKIRURGIA Jorvin päiväkirurginen yksikkö sijaitsee 2. kerroksessa samalla käytävällä kirurgian poliklinikan kanssa. Päiväkirurgialla tehdään kaikkien talossa olevien kirurgian erikoisalojen ja gynekologian toimenpiteitä. TOIMINTA VUODEOSASTOILLA Kirurgiset vuodeosastot sijaitsevat K-tornissa, joka on Jorvin kolmesta tornista keskimmäinen. Osaston numero on sama kuin kerros, jossa osasto sijaitsee. Samalla logiikalla toimivat myös N-torni (naistentaudit ja synnytykset) ja S-torni (sisätaudit). Osastot kierretään aamuisin, pääasiassa osaston seniorit ja sairaalalääkäri yhdessä. Kiertokäytännöissä on joitakin osastokohtaisia eroja. Osastolle sijoitettu sairaalalääkäri huolehtii potilaiden resepteistä ja sairauslomatodistuksista sekä sanelee epikriisin mahdollisimman pian hoitojakson päätyttyä. Sairaalalääkäri sanelee tarvittaessa myös lähetteen jatkohoitopaikkaa varten, jos potilas tarvitsee erikoissairaanhoidon jälkeen vielä kuntoutusta perusterveydenhuollon yksikössä. Osastojen toimenkuvat: ks. liite 1. 17

18 TOIMINTA ERI ERIKOISALOILLA VATSAELINKIRURGIA Elektiiviset vatsaelinkirurgiset potilaat hoidetaan osastolla K6. Päivystyspotilaita hoidetaan osastoilla K5 ja K6. Jorvissa hoidetaan oman vastuualueen potilaiden kolorektaalikirurgia, proktologia, antirefluksi-, sappi- ja tyräkirurgia, kilpirauhas- ja liäskilpirauhaskirurgia sekä tehdään toimenpide-endoskopioita. Jorvi on ympärivuorokautinen päivystyskeskus, joka toimii Länsi-Uudenmaan sairaaloiden ja Peijaksen vatsaelinkirurgisten päivystyspotilaiden tukisairaalana. ORTOPEDIA Jorvin sairaalan ortopedisessä yksikössä hoidetaan laaja-alaisesti yleisortopedisiä ja traumatologisia potilaita. Lisäksi yksikköön on keskitetty HYKS ja HUS tasolla erityistason artroskooppista ja selkäkirurgista toimintaa. Traumatologia ja n. puolet elektiivisistä leikkauksista tehdään isossa leikkaussalissa ja toinen puoli elektiivisestä kirurgiasta tehdään päiväkirurgisessa yksikössä. PLASTIIKKAKIRURGIA Plastiikkakirurgiset potilaat hoidetaan pääsääntöisesti osastolla K3. Plastiikkakirurgiassa yleisimpiä toimenpiteitä ovat tapaturmien, kasvainleikkausten ja tulehdusten aiheuttamien kudospuutosten sekä kroonisten haavojen leikkaushoito rinnankorjausleikkaukset (rintarekonstruktiot) joko syöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhäiskorjauksina rinnan pienennysleikkaukset (reduktioplastiat) ja plastiikkakirurgisin tekniikoin tehdyt rintasyöpäleikkaukset melanooman ja muiden ihosyöpien leikkaukset sekä hyvänlaatuisten pehmytkudoskasvainten leikkaukset arpikorjaukset Päiväkirurgisesti hoidettavia ovat usein Rintojen pienennysleikkaukset Erilaiset arpien korjaukset Silmäluomien korjausleikkaukset Pehmytosien pattien poistot 18

19 Rintasyöpäleikkausten jälkeiset korjausleikkaukset RINTARAUHASKIRURGIA Rintarauhaskirurgiset potilaat sairastavat pääasiassa rintasyöpää. Rintasyöpäkirurgia on keskitetty kolmelle erikoislääkärille. Jorvissa leikataan vuosittain n. 500 uutta rintasyöpää. Potilaita hoidetaan osastolla K3. Leikannut kirurgi sanelee itse potilaan epikriisin jälkitarkastuksen yhteydessä, jolloin käytössä ovat myös PAD-vastaukset. Tiistaiaamuisin klo 7.30 on röntgenin kokoushuoneessa yhteismeeting, jossa ovat paikalla rintasyöpää leikkaavat kirurgit, plastiikkakirurgi, onkologi, radiologi, patologi ja poliklinikan hoitajat. Rintarauhaspoliklinikka toimii kirurgian poliklinikalla odotustilassa 4. Rintarauhaskirurgian tiimissä on mukana myös fysioterapeutti, ja tarvittaessa psykiatrian poliklinikan konsultaatiopalvelut. VERISUONIKIRURGIA Verisuonikirurgiset potilaat hoidetaan osastolla K7. Jorvissa tehdään elektiivistä veritie- ja valtimokirurgiaa. HYKS:in laskimokirurgia on keskitetty Jorviin. Leikkaukset ja laserhoidot tehdään päiväkirurgisesti ja vaahtoruiskutukset polikliinisesti. LASTENKIRURGIA Jorvissa hoidetaan oman alueen lastenkirurgiset päivystystapaukset. Lastenkirurgiset potilaat hoidetaan osastolla L1, ja tarvittaessa voi konsultoida Jorvin pediatria mm. nestehoidon suhteen. Jorvissa on kaksi lastenkirurgian erikoislääkäriä. Jorvissa ei ole lastenkirurgian sijoitusta sairaalalääkärille, vaan runkokoulutukseen kuuluva jakso suoritetaan Lasten ja nuorten sairaalassa. Vantaalaislasten konservatiivinen hoito tapahtuu Peijaksessa ja operatiivinen hoito Lasten ja nuorten sairaalassa, ja helsinkiläislapset hoidetaan LNS:ssa. OPETUS, KOULUTUS JA MEETINGIT Jokaista Jorvissa runkokoulutuksessa olevaa kirurgian sairaalalääkäriä suositellaan pyytämään senioria itselleen tutoriksi sairaalan tultua jollakin tavalla tutuksi. Sairaalalääkäri voi halutessaan kääntyä tutorinsa puoleen tarvitessaan tukea tai ohjausta erikoistumiskoulutuksessa. Lista sairaalalääkäreistä ja heidän tutoreistaan on sairaalalääkäreiden kansliassa. 19

20 Runkokoulutuksessa olevia sairaalalääkäreitä kannustetaan käymään myös talon ulkopuolisissa koulutuksissa. Koulutuksia varten saa palkallista virkavapaata 14 päivää vuodessa / lääkäri. Koulutusten kuluja korvataan EVO-rahoista korkeintaan 1000 vuodessa. Hakemukset toimitetaan Helen Ounasvuorelle. RÖNTGEN-MEETINGIT: - vatsaelinkirurgia: ti ja to aamuisin klo ortopedia: ma, ti ja to aamuisin klo verisuonikirurgia: to aamuisin klo 8.00 PEHMYTKIRURGIA: - gastroenterologimeeting keskiviikkoisin klo 8.00 ruokalan kabinetissa - perjantai-meeting klo 8.00 huoneessa kerroksen hallintokäytävällä o perjantaisin usein sairaalalääkärin valmistelema esitys, aiheet tulevat tiedoksi kaikille sähköpostitse ORTOPEDIA: - keskiviikko-meeting klo 8.00 huoneessa 065a kellarikerroksessa (samalla käytävällä kuin turvavalvomo) o ongelmatapaus- ja hallintomeeting - perjantai-meeting klo 8.00 samassa tilassa o usein koulutuksellinen aihe: sairaalalääkärin alustus tai ongelmatapauksia MAMMAMEETING: - tiistaiaamuisin röntgenin kokoushuoneessa klo käydään läpi rintasyöpäpotilaiden PAD:t ja suunnitellaan jatkohoitoja 20