Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA VALTUUSTON LÄHETEKESKUSTELU LUETTELO KANNATETUISTA EHDOTUKSISTA YLEINEN OSA 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS s. 1 nro 1 Timo Rope, Sami Virpiön kannattamana Neljännen kappaleen virke Vuonna 2015 Sipoo on Suomen nopeiten kasvava kunta, muutetaan muotoon Vuonna 2015 Sipoo on prosentuaalisesti Suomen nopeimmin kasvava kunta 1.2 SIPOO STRATEGIA s. 2 nro 2 Timo Rope, Sami Virpiön kannattamana Strategiakauden kasvutavoitteet (kasvu n. 4 5 % ) oikaistaan vastaamaan reaaliperustaa, joka on 3 4 %. Perustelu: Talousarvion kappale 1.2 on suora lainaus valtuuston hyväksymästa Sipoo strategiasta.

2 s. 2 nro 3 Sami Virpiö, Timo Ropen kannatamana Todetaan, ettei hyvästä yrityksestä huolimatta Sipoo strategian kohdan 1.2. tavoitteisiin päästä tällä taloussuunnitelmalla. Perustelu: Talousarvion kappale 1.2 on suora lainaus valtuuston hyväksymästa Sipoo strategiasta. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS Strategiset tavoitteet vuosiksi s. 39 nro 4 Juhani Rantala, Mandi Alaterän kannattamana Uusi kolmas kappale: Elinkeinoelämän kehittämiseksi ja kunnassa olevien työpaikkojen synnyttämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, jota aletaan välittömästi toteuttamaan. s. 39 nro 5 Heikki Vestman, Juha Salon kannattamana Viides kappale muutetaan muotoon: Toimivan liikennejärjestelmän, mukaan lukien yksityisautoilu, turvaaminen ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen kunnan yhdykuntarakenne huomioon ottaen.

3 Anna Abrahamsson ehdotti, että kappale muotoillaan muotoon: Toimivan liikennejärjestelmän turvaaminen ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen kunnan yhdykuntarakenne huomioon ottaen. Kicka Lindroos kannatti Abrahamssonin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: kädennostoäänestys, jossa esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Anna Abrahamssonin vastaehdotusta kannattavat äänestävät ei. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestys: Esittelijän ehdotus, jaa (6 kpl): Ari Oksanen, Kjell Grönqvist, Clara Lindqvist, Kaj Lindqvist, Marja Manninen-Ollberg, Sami Virpiö. Anna Abrahamssonin vastaehdotus, ei (4 kpl): Anna Abrahamsson, Richard Sundman, Kicka Lindroos ja Thomas Elfgren. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6 4 päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen. _ Toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut s. 40 nro 6 Sami Virpiö, Timo Ropen kannattamana Kaavoituksen määrätavoite tarkastettava vuosittain toteutuneen tonttimyynnin ja todetun kysynnän mukaisesti.

4 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 45 nro 7 Heikki Vestman, Marja Manninen-Ollbergin kannattamana Uusi ensimmäinen kappale: Perheneuvonnassa lisätään valinnanvapautta korvaamalla nykyinen ostopalvelu Porvoon perheasiainneuvottelukeskuksen ostopalvelulla. Perustelut: Ostopalveluihin käytetään noin e/vuonna 2016, mikä on ollut mahdollista, koska perheneuvontatiimin työntekijät ovat tehneet lyhennettyä työaikaa. Tällä määrärahalla ei ole mahdollista siirtyä ostopalveluihin valinnanvapauden nimissä, varmuutta ei myöskään ole lyhennetyn työajan jatkumisesta. Mikäli valinnanvapautta perheneuvonnan osalta halutaan laajentaa tulisi palvelussa siirtyä palvelusetelijärjestelmään. Palvelusetelin käyttöön otto edellyttäisi vähintään euron määrärahan varaamista toimintaan. IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN JA ELÄMÄNLAADUN EDISTÄMINEN Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 48 nro 8 Marja Manninen-Ollberg, Juha Suurosen kannattamana Uusi kuudes kappale: Sipoo järjestää omaishoitajille mahdollisuuden lyhyisiin vapaahetkiin, jotka on mahdollista toteuttaa lyhyellä varoitusajalla. Tämä on jo mahdollista lapsiperheille lapsiperheiden kotipalvelun kautta ja 18 vuotta täyttäneille vapaaehtoisten tai kotihoidon kautta.

5 s. 48 nro 9 Heikki Vestman, Marja Manninen-Ollbergin kannattamana Kahdeksas kappale muutetaan muotoon: Palveluseteli otetaan käyttöön kehitysvammaisten asumispalveluissa ja omaishoidon lomituspalveluissa sekä henkilökohtaisessa avussa vuonna Perustelu: Palvelusetelin käyttöönotto vaatisi vähintään euron lisämäärärahan. RUOKAPALVELUT Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 49 nro 10 Marketta Mattila, ryhmäesitys Uusi virke: Valtioneuvoston julkisiin hankintoihin hyväksytyn periaatepäätöksen mukaisesti Sipoon ruokapalvelussa lisätään tarjottavan kotimaisen ruuan määrää ottaen huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Toiminnassa huomioidaan jo edellä mainitut periaatteet.

6 SIVISTYSVALIOKUNTA YLEINEN OSA Toimintaympäristö s. 52 nro 11 Marketta Mattila, ryhmäesitys Sdp:n valtuustoryhmän kannattamana Uusi neljäs kappale: Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdelukua ei Sipoossa muuteta 1/7:stä 1/8:aan. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus säilyy. Ehdotus hyväksytään seuraavalla lisäyksellä: Tästä voidaan poiketa yli 3-vuotiaiden osalta, mikäli tarve esim. saada saman perheen sisarukset samaan päiväkotiin tai muista kunnista tuleville muuttajille päivähoitopaikka Sipoosta. Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 54 nro 12 Juha Suuronen, Marja Manninen-Ollbergin kannattamana Ensimmäiseen kappaleesen liitetään seuraavat virkkeet: Uuden kampusalueen suunnitteluun valmistautuminen Etelä-Sipoossa ja Nikkilässä tms. kasvualueilla. Kielikylvyn järjestäminen Etelä-Sipoossa tulee ottaa tarkasteltavaksi.

7 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2017 s. 55 nro 13 Heikki Vestman, ryhmäesitys Uusi kohta koko osastoa koskeviin sitoviin tavoitteisiin : 6. Liikunta Perustelut: katso nro 14. Kyseessä oleva sitova tavoite esitetään poistettavaksi. s 55 nro 14 Timo Rope, Christel Liljeströmin kannattamana Kappale "Koko osastoa koskevat sitovat tavoitteet poistetaan." VARHAISKASVATUSPALVELUT Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s 56 nro 15 Heikki Vestman, ryhmäesitys Ensimmäisen kohdan viimeinen virke muutetaan/siihen lisätään: Kunnassa lisätään päivähoitotarjontaa esim. lisäämällä yksityistä päivähoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja siten, että jokaisella avoita varhaiskasvatusta tarvitsevalle vähintään 3-vuotiaalle löytyy paikka. Avohoitoa tuetaan edelleen.

8 s. 56 nro 16 Heikki Vestman, ryhmäesitys Uusi virke lisätään kuudenteen kohtaan: Osana varhaiskasvatussuunnitelmaa lisätään liikunnan määrää päiväkodeissa uusien liikuntasuositusten mukaisesti. s. 56 nro 17 Heikki Vestman, Virpi Karjalaisen kannattamana Seitsemännen kohdan viimeinen virke muutetaan: Hoitoaikaperusteinen laskutus otetaan käyttöön Sen sijaan ehdotetaan seuraava muutos: Hoitoaikaperusteinen laskutus otetaan Sipoossa käyttöön, kun sähköinen järjestelmä sitä varten on hankittu ja saatu käyttöön. Järjestelmän toimivuuden takaamiseksi suunnitellaan järjestettävän ensin pilottiyksiköitä. s. 56 nro 18 Eva Kuntsi, ryhmäesitys Kahdeksanteen kohtaan lisätään uusi virke: Toimintaa laajennetaan yhdessä 3. sektorin kanssa.

9 KOULUTUSPALVELUT Toiminta-ajatus s. 57 nro 19 Heikki Vestman, ryhmäesitys Uusi kappale: Koululiikuntaa lisätään tunti liikuntaa päivässä periatteen mukaisesti. Sen sijaan ehdotetaan seuraava lisäys: Vuonna 2017 haetaan valtionavustusta "Tunti liikuntaa päivässä" hankeeseen. Koulut osallistuvat hankkeeseen valtionavustusten mahdollistamassa laajuudessa. Vammaisopetus s. 58 nro 20 Mia Suominen, ryhmäesitys Lisäys kappaleen loppuun: Sipoon ruotsinkielisen vammaisopetuksen piiriin kuuluvien oppilaiden perusopetuksen järjestäminen jatkuu edellisten vuosin mukaisesti.

10 Hankkeet ja valtionavustukset s. 58 nro 21 Heikki Vestman, ryhmäesitys Lisäys kappaleen loppuun: Lukuvuonna on mm. uusina hankkeina kielikylpyopetuksen kehittäminen sekä PopUp-taidekerhohanke ja lukuvuonna kieltenopetuksen varhentaminen ja Liikkuva koulu-hanke. Sen sijaan ehdotetaan seuraava lisäys: Vuonna 2017 haetaan valtionavustusta "Kieltenopetuksen varhentamisen" sekä "Liikkuva koulu" kärkihankkeille. Koulut osallistuvat hankkeisiin valtionavustusten mahdollistamassa laajuudessa. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Liikuntapalvelut s. 62 nro 22 Kicka Lindroos, Maria Liljeströmin ja Kaj Lindqvistin kannattamana Uusi virke kappaleen loppuun: Keskusurheilukenttä pidetään käyttökelpoisessa kunnossa.

11 Nuorisopalvelut s. 62 nro 23 Juha Suuronen, ryhmäesitys Toisen kappaleen loppuun seuraavat uudet virkket: Kiinnitetään erityistä huomiota Etelä-Sipoon nuorisotyöhön. Etelä-Sipoon nuorisotila Pleissi on ylikuormittunut. Alueella havaittu nuorison oireilua ja lieveilmiöitä mm. kirjastoon kohdistunutta ilkivaltaa. TEKNINEN VALIOKUNTA, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus s. 70 nro 24 Heikki Vestman, Tim Kankfeltin kannattamana Uusi viimeinen kappale: Rakennusvalvonnan toiminta on asiakaslähtöistä ja myönteistä. Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 70 nro 25 Heikki Vestman, Tim Kankfeltin kannattamana Uusi viimeinen kappale: Sääntelyä puretaan ja rakentamismahdollisuuksia lisätään muun muuassa ottamalla käyttöön uusi rakennusjärjestys.

12 TOIMITILAT Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset vuosina s. 74 nro 26 Heikki Vestman, Mandi Alaterän kannattamana Toiseen kappaleeseen lisätään uusi virke: Vuoden 2017 alussa on käytössä puitesopimus paviljonkikoulutilojen hankkimisesta. s. 75 nro 27 Marja Manninen-Ollberg, ryhmäesitys Viidenteen kappaleeseen lisätään uusi virke: Sipoon kunta myy omistamansa vuokra-asunnot, myyntituotto 4,0 milj. euroa. Se sijaan ehdotetaan, että talousarvioon sivulle 69 viimeiseen kappaleen lopuuun lisätään seuraava teksti: Asuntojen roolista, tarpeesta ja tulevaisuudesta tehdään selvitys ja selvitykseen perustuvat toimenpideehdotukset, jotka tuodaan luottamuselimille päätettäväksi vuoden 2017 aikana.

13 Perustelu: Vuokra-asuntojen hallinnointi on siirtynyt vuoden 2016 alusta Toimitilatyksiköltä Kehittäminen ja tuki yksikölle. Siksi ehdotetaan lisäystä Kehittäminen ja tuki yksikön tekstiin. Sipoon kunnan vuokra-asunnot ovat käytössä ensisijaisesti henkilökuntaasuntoina ja niiden täyttöaste on korkea lähes kaikissa on vuokralaisia. Vuorasopimukset ovat pääsääntöisesti indeksiehdollisia toistaiseksi sopimuksia ja niiden myyminen vuorattuna ei ole realistista ja ja myyminen ilman korvaavia asuntoja ei ole tarkoituksenmukaista. Ennen asuntojen mahdollista myyntiä Sipoon kunnan olisi olisi hyvä neuvotella korvaavat asunnot muilta toimijoilta (esim. KAS). Tällä hetkellä tarjolla ei ole riittävästi tähän tarkoitukseen soveltuvia vuokra-asuntoja. Lisäksi ennen mahdollista myyntiä olisi syytä selvittää kunta-organisaation eri toimijoiden tarve asunnoille ja kysynnän ja tarpeen kohtaaminen, jotta luottamushenkilöt voivat tehdä päätöksen asiassa. s. 74, 75, 92, 93, 94, 96 nro 28 Maria Liljeström, Kicka Lindroosin kannattamana Sanat Wessman-koulu, Wessman-skolan, Wessman-koulutila, skollokalen Wessman muutetaan. Uusi nimi: Wessman-talo (suomeksi), Wessman-huset (ruotsiksi). INVESTOINTIOSA Yleisesti kaikiin laskelmiin nro 29 Juhani Rantala, Sami Virpiön kannattamana Esitys: Investointilaskelmat/-suunnitelmat on laadittava siten, että vuosittaiset kustannukset ilmaistaan taulukoissa vähintään 5 vuotta eteenpäin. Nyt isoissa

14 investoinneissa jopa 60% kokonaiskustannuksista jää jaksottamisen ulkopuolelle. Sen sijaan ehdotetaan: Talousarvion yhteydessä tuodaan päättäjille oheismateriaalinan erillinen investointiohjelman kooste seuraavilta vähintään viideltä vuodelta ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelmien luotettavuutta parannetaan. Perustelu: Sipoossa laaditaan investointiohjelma, joka käsittää pidempiaikaisen investointisuunnitelmat. Investointiohjelmaa sen kohteita kehiteään määrätietoisesti. Tällä hetkellä Sipoon kaavavaranto (uudelle rakentamiselle hyväksytyt kaava-alueet) on vielä hyvin pieni. Investointisuunnitelma laaditaan kaavoitetaviksi ja tämän takia eteenkin yli kolmen vuoden suunnitelmat ovat vain suuntaa antavia. Rakennusten investointeihin vaikuttaa oleellisesti palveluverkkosuunnitelmat, joita tarvitaan luotettavissa pitkän tähtäimen suunnitelmien laadinnassa. Investoitinsuunnitelma on sitova talousarviovuoden osalta ja talousarviovuoden jälkeiset vuodet ovat seuraavia talousarvioita ohjaava ja ei sellaisenaan sitovia. LAAJENNUSINVESTOINNIT, RAKENNUKSET s. 87 nro 30 Heikki Vestman, ryhmäesitys Uusi rivi taulukkoon: Sipoonlahden koulu, laajentaminen, liikuntasali TS ,4 M, TS ,5 M Perustelut: katso ehdotus nro 31.

15 UUDELLEENINVESTOINNIT s. 90 nro 31 Heikki Vestman, ryhmäesitys Uusi kappale: Sipoonlahden koulu, laajentaminen, liikuntasali Kustannusarvio on 5,3 milj. euroa. Liikuntasalin koon tarpeeksi on todettu 1000 m2. Perustelu: Hankesuunnitelmassa on todettu, että Opintien liikuntasali ja Sipoonlahden koulun nykyinen sali (molemmat n. 600 m2) pidetään käytössä siihen asti kun Sipoonlahden koululle rakennetaan uusi liikuntasali n m2. Liikuntasalipalvelut säilyvät näin ollen nykyisellään. Uusi liikuntasali rakennetaan viiden vuoden kuluessa Sipoonlahden ensimmäisen vaiheen valmistumisesta, jotta voidaan tätttää väestönsuojien rakentamisen velvoitte. Kasvavan koulun liikuntaan on lisäksi käytettävissä näyttämö, jonka varustusta täydennetään mm. tanssipeilein niin, että sitä voidaan käyttää mm. tanssin opetustilana koulun ja muiden käyttäjäryhmien tarpeisiin, sekä pienempänä liikuntatilana mm. esi- ja alkuopetuksen käytössä. Lisäksi koulun tarkoitus on vuokrata koulun käyttöön Sipoo Areenaa siihen soveltuvaan liikuntakäyttään. Tällä hetkellä on käynnissä Opintien liikuntasali peruskorjaus ja salin käyttöakaa on jatkettavissa suunnitellun ajan. Lisäksi Opintien liikuntasalin säilyttäminen ei estä nykyisen Söderkullan koulukeskuksen kaavoitusta vaan ainoastaa aikatauluttaa ja rytmittää kaava-alueen toteuttamista liikuntasalin kohdalta. Edellä olevien seikkojen osalta katsotaan, että liikuntasalin aikaistamiseen suunniteluusta ei ole välttämätöntä tarvetta.

16 LAAJENNUSINVESTOINNIT JA UUDELLEENINVENTOINNIT s nro 32 Kicka Lindroos, Maria Liljeströmin kannattamana Jokainen maininta yhtenäiskoulusta tai luokista 0 6 Nikkilän Sydämen investointihankkeessa poistetaan. Perustelu: Ei ole päätetty, keille oppilaille laajennus tehdään. RAHOITUSOSA Tunnusluvut s. 99 nro 33 Sami Virpiö, Timo Ropen kannattamana Uusi kappale: Tulevina vuosina investoinnit rahoitetaan sovitun strategian mukaisesti pääosin tulorahoituksella. Tämä edellyttää tiukkaa kulukuria, tasapainoista käyttötaloutta ja omaisuuden myyntitulojen korvamerkintää laajennusinvestointeihin ja maanhankintaan sekä investointien huolellista ajoittamista todelliseen tarpeeseen.

17 SIPOON VESI SIBBO VATTEN Investointisuunnitelma , vesilaitos Laajennusinvestoinnit, harvaan asutut alueet s. 107 nro 34 Kaj Lindqvist, ryhmäesitys Uusi toinen virke: Lisäksi toteutetaan laajennuksia nykyiseen verkostoon kansalaisaloitten perusteella. Se sijaan ehdotetaan, että talousarvioon lisätään virke: Sipoon Vesi muodostaa ja ottaa käyttöön talousarviovuoden 2017 aikana menettelytavan, jolla voidaan huomioida jo vesihuollon piiriin saatetuille alueille mahdollisesti tarvittavien lyhyiden jakelujohtojen tarve. Perustelu: Näin saadaan tunnistettua kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen muuttuneet olosuhteet tai kehittämissuunnitelmassa mahdollisesti huomiotta jääneet hankkeet. Menettelytavan periaatteita voisivat olla: 1) Jakeluverkoston laajennukset toteutetaan harvaan asuttujen alueiden vesihuollon toteuttamiseen varatusta euron määrärahasta 2) Eri alueiden jakelujohtojen toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen ja toteutusjärjestys syntyy Sipoon Veden johtokunnan päätöksellä esim. talousarviokäsittelyn yhteydessä. toteuttamisesta perustuu vesihuoltolain määrittämään vesihuollon tarpeeseen alueella sekä hankkeesta tehtyihin kustannus- ja kannattavuusarvioihin 3) Kiinteistöt, jotka hakevat jakeluverkoston laajentamista toimittavat omaaloitteisesti kirjallisen hakemuksen Sipoon Vedelle verkoston laajentamiseksi viimeistään kuluvaa talousarviovuotta, jotta alueen jakelujohtojen toteuttaminen olisi mahdollista ottaa huomioon seuraavan vuoden investointisuunnitelmaa laadittaessa. 4) Verkoston laajennuksen tulee palvella vähintään kolmea olemassa olevaa kiinteistöä 5) Hakemuksen allekirjoittaneet kiinteistöt sitoutuvat liittymään sekä veteen että viemäriin vuoden sisällä rakentamisesta, mikäli jakeluverkoston laajennus toteutetaan