HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN LUKION AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT. Johtokunnan hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN LUKION AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Johtokunnan hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 10. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ RUOTSI JA VIERAAT KIELET RUOTSI RANSKA ENGLANTI SAKSA ESPANJA, ITALIA JA VENÄJÄ MATEMATIIKKA, FYSIIKKA JA KEMIA MATEMATIIKKA FYSIIKKA KEMIA BIOLOGIA JA MAANTIEDE BIOLOGIA MAANTIEDE HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI USKONTO EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO KATOLINEN USKONTO ISLAMIN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA PSYKOLOGIA TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS LIITTEET Liite Lukion kurssiluettelo Liite Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

2 10. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄL- LÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja oman kulttuuri-identiteetin merkitys korostuu monikulttuurisessa lukiossa, jossa opiskellaan paljon muita kieliä. Äidinkielen asema perustuu siihen, että se on käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä ja ilmaista itseään vapautuneesti ja ennakkoluulottomasti tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää ja tarvittaessa käyttää niihin liittyviä käsitteitä. Opiskelija kehittää viestintätaitojaan niin, että hän pystyy 1

3 tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen. Hän oppii myös käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa ja ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta. Opiskelija syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista. Hän pystyy myös arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen. Opiskelija syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa. Hän ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, hallitsee kirjoitetun kielen normit ja osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa. Opiskelija nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Opiskelijalle annetaan tietoa kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään ja arvioimaan työskentelyään. Kirjallisten töiden arvioinnissa otetaan huomioon taitojen kehittyminen, ja viimeisillä kursseilla lähestytään ylioppilaskokeen arvioinnin kriteerejä. Itsearviointitaitoja kehitetään myös henkilökohtaisen tavoitteenasettelun sekä toisilta opiskelijoilta ja opettajalta saadun palautteen avulla. Monipuolisen palautteen ja itsearvioinnin avulla opiskelija rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakollisten ja syventävien kurssien arviointi Äidinkielen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavien kurssien arviointi Soveltavat kurssit arvioidaan suoritettu-merkinnällä (S). Arvosanan voi kuitenkin antaa, jos näin opiskelijoiden kanssa etukäteen sovitaan. Arvosana vaikuttaa opiskelijan kurssien keskiarvoon pakollisten ja syventävien kurssien tavoin. Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Kaikilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla tutustutaan kirjalliseen, suulliseen ja esittävään kulttuuriin, mikä tukee Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysaihekokonaisuutta. Suvaitsevaisuus eri kulttuureja kohtaan ja niiden arvostaminen vahvistuvat, kun oppilas perehtyy eri aikakausien kirjallisuuteen ja kulttuuriin esimerkiksi kurssilla Teksti, tyyli ja konteksti. Lisäksi kursseilla käydään kulloisenkin tarjonnan mukaan katsomassa oman ja vieraiden kulttuurien tuntemusta lisääviä teatteriesityksiä sekä vieraillaan muissa kulttuuritapahtumissa. Suulliset harjoitukset ja 2

4 pohdiskelevien kirjoitusten tekeminen kasvattavat oppilaan valmiuksia keskustella ja kirjoittaa kulttuuristaan ja lisäävät monikulttuurisuuden arvostamista. Opiskelijan tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä kehittyy äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen edetessä, ja hän syventää tietojaan edelleen Kieli, kirjallisuus ja identiteetti - kurssilla, jossa kyky nähdä kulttuurimme erityispiirteet vahvistuu suomen kielen vaiheisiin perehtymällä sekä tutustumalla eurooppalaisten kontaktien vaikutukseen kulttuurissamme. Suomalaiseen ja kansainväliseen kulttuuriperintöön tutustutaan monipuolisesti lukio-opintojen aikana, ja opiskelija saa näin valmiuksia muovata käsitystään siitä, mihin kulttuuriseen ryhmään hän haluaa kuulua. Kaikilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla kehitetään opiskelijan verbaalisia taitoja sekä opiskelutekniikkaa. Viestintätaidot karttuvat kurssien ryhmäkeskustelujen, puheesitysten sekä ilmaisuharjoitusten avulla. Erityisesti kurssilla Tekstit ja vaikuttaminen kehitetään opiskelijan medialukutaitoa ja -kriittisyyttä perehtymällä mediatekstien vaikuttamisen keinoihin ja viestin kohdentamiseen. Eri tekstilajeihin tutustuessaan opiskelija ymmärtää median moninaiset roolit ja median keskeisen merkityksen yhteiskunnassamme. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus perehtyä syvemmin median toimintatapoihin ja tuottamiseen soveltavalla kurssilla Media ja me. Lisäksi halukkailla on mahdollisuus suorittaa useiden oppiaineiden yhteistyönä toteutettava mediadiplomi, jonka suorittamalla hän perehtyy monipuolisesti median sisältöön, toimintaan ja erityispiirteisiin. Opiskelijat osallistuvat myös koulun lehden tekemiseen sekä harjaantuvat käyttämään viestintävälineitä ja -tekniikkaa oman opiskelunsa tukena. Opiskelijoita rohkaistaan hyödyntämään ennakkoluulottomasti teknologiaa töidensä tekemisen ja havainnollistamisen apuna. Tuottaessaan monipuolisia tekstejä eri julkaisukanaville opiskelija myös oppii huolehtimaan itsensä ja töidensä suojaamisesta sekä arvioimaan käyttämiensä lähteiden luotettavuutta. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kurssit 1-6 ovat valtakunnallisia pakollisia kursseja. Niistä on suoritettava vähintään viisi siten, että mukana ovat kurssit 3, 4, 5, ja 6. Äidinkielen taidot kehittyvät jatkuvasti ja vaativat säännöllistä harjoittelua; siksi yhdenkään kurssin pois jättämistä ei suositella. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi järjestyksessä. Soveltavat kurssit voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos mahdollisuutta ei kurssikuvauksessa erikseen rajata pois. Itsenäisen opiskelijan on äidinkielen kurssien kohdalla muistettava, että suulliset harjoitukset ja esitykset on tultava pitämään luokkaan. Itsenäisen opiskelijan on osallistuttava myös kursseihin kuuluville vierailukäynneille. 3

5 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta tarkentuu, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään ja oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä. Hän ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta. Hän oppii myös tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin sekä huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua. Opiskelija syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan eri näkökulmista. Opitaan tekstien tulkinnan ja tuottamisen peruskäsitteitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi. Luetaan kaksi proosateosta, joiden avulla syvennetään tekstianalyysitaitoja ja harjoitellaan prosessoivaa lukemista esimerkiksi lukupäiväkirjan tai muistikirjan avulla. Syvennetään tekstikäsitystä erilaisten tekstien, esimerkiksi puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien, mediatekstien, sähköisten ja graafisten tekstien, asia- ja kaunokirjallisten tekstien sekä julkisten ja yksityisten tekstien avulla. Harjoitellaan tekstin pohjalta kirjoittamista esimerkiksi lukupäiväkirjan avulla. Opitaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ja opiskellaan oikeakielisyyttä. Tehdään referaatti ja kommentti. Arvioidaan omaa viestijäkuvaa lukio-opiskelun näkökulmasta, esimerkiksi ryhmäkeskustelutilanteessa saadun palautteen ja itsearvioinnin avulla. Kehitetään vuorovaikutustaitoja ryhmässä esimerkiksi ryhmäkeskustelujen ja ilmaisuharjoitusten avulla. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä. Opiskelija tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta ja oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti. Opiskelija oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. 4

6 Opiskellaan monipuolisten kaunokirjallisten- ja asiatekstien avulla tekstuaalisia keinoja, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset, fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta. Tutkitaan erilaisten tekstien, myös mediatekstien, rakenteita ja rakenteen suhdetta kokonaisuuteen. Luetaan yksi romaani sekä yksi novellikokoelma ja harjoitellaan novellianalyysiä. Opetellaan informatiivisen puheenvuoron, esimerkiksi esitelmän, rakentaminen, kohdentaminen ja havainnollinen esittäminen. Lisäksi harjoitellaan arviointia ja palautteen antamista ja vastaanottamista. Harjoitellaan kirjoittamista prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta ja syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti. Lisäksi hän harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Eritellään ja tulkitaan kirjallisuutta (proosaa, lyriikkaa, draamaa) tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi. Tutustutaan lyriikkaan kirjallisuudenlajina ja luetaan runokokoelma: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus. Harjoitellaan runojen lausumista. Tutustutaan draamaan kirjallisuudenlajina ja luetaan näytelmä sekä käydään teatterissa. Harjoitellaan näytelmätekstin elävöittämistä. Harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa fiktiivisissä teksteissä esimerkiksi kirjoittamalla runoja ja novelleja. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttavuuden kannalta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. 5

7 syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Hän osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta ja pystyy tarkastelemaan kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta. Lisäksi opiskelija oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Tutustutaan suoraan ja epäsuoraan vaikuttamiseen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia. Luetaan kaksi kokonaisteosta, joiden avulla tarkastellaan erilaisia tekstien keinoja. Luetaan erilaisia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos. Opiskellaan argumentointitapoja ja retorisia keinoja. Pidetään kantaa ottavia puheenvuoroja ja käydään keskusteluja ja väittelyitä esimerkiksi luetun kirjallisuuden pohjalta. Tarkastellaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä. Käsitellään tekstien ideologisuutta, lähdekritiikkiä ja mediakritiikkiä. Ymmärretään viestijän vastuu ja mediavalintojen sekä verkkoetiikan merkitys. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Hän oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Hän hallitsee itsenäisen kirjoitusprosessin ja pystyy aiheen ja näkökulman valinnan, aineiston koonnin ja järjestelyn sekä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan. Opiskelija kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Luetaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Luetaan kaksi maailmankirjallisuuden merkkiteosta, jotka edustavat eri aikakausia. Käydään kirjallisuuskeskustelu. Tarkastellaan tekstejä ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa. Tutustutaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutukseen tekstiin esimerkiksi tekemällä pastisseja. Laaditaan kirjallisuusaiheinen essee itse valitusta näkökulmasta. Huolletaan ja hiotaan omaa tyyliä ja kieltä. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) 6

8 Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen. Hän arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Opiskelija tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Tutustutaan tekstiin suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään. Perehdytään suomen kielen muotoutumiseen ja muuttumiseen kansainvälisessä ympäristössä; ymmärretään kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta. Opitaan ymmärtämään kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan kaksi suomalaista kaunokirjallista kokonaisteosta sekä tekstinäytteitä ja tutustutaan niihin aika- ja kulttuurikontekstissaan. Käsitellään keskeisiä teoksia ja teemoja. Tehdään esseekokeen tyyppinen kirjoitelma. kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista, esimerkiksi esitelmä, seminaari, puheenvuoroja tai kommentti. Syventävät kurssit Syventävistä kursseista Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) ja Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) suositellaan suoritettavaksi viimeisen lukiovuoden loppuvaiheessa, sillä ne valmentavat äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) sopii suoritettavaksi missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssit arvioidaan numeroin. 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssi valmentaa hyvin vapaaehtoiseen Puheviestintätaitojen päättökokeeseen, mutta sen voivat valita kaikki vuorovaikutus- ja puheviestintätaitojensa parantamisesta kiinnostuneet. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan sekä syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista. Lisäksi hän tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. 7

9 vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria puheviestintätaitojen päättökokeen kaltaisia puheharjoituksia 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Hän varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kurssi valmentaa äidinkielen ylioppilaskokeen tekstitaidon osioon. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa luetaan vähintään yksi kokonaisteos 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja. Hän oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua. Lisäksi opiskelija löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun sekä osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. luetaan nykykirjallisuutta ja tutkitaan sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista esseekokeen harjoittelua 8

10 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Soveltavat kurssit 10. Ilmaisutaidon perusteet (ÄI10) Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssilla pyritään rohkaistumaan esiintyjinä ja vapauttamaan omaa ilmaisua perusharjoituksien avulla, joita ovat esimerkiksi ääni-, liike, miimi-, tunto-, kontakti- ja keskittymisharjoitukset. Improvisaatioharjoituksilla kehitetään esiintymisrohkeutta. Toteutustapa sovitaan kurssin alussa: voidaan tehdä esimerkiksi yksi laajempi esitys tai pienryhmäesityksiä. 11. Ilmaisutaidon jatkokurssi (ÄI11) Ilmaisutaidon jatkokurssille voivat osallistua ne, jotka ovat suorittaneet Ilmaisutaidon perusteet joko perusopetuksessa tai lukiossa tai vastaavalla kurssilla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Ilmaisutaidon jatkokurssilla pyritään ilmaisun vahvistumiseen ja kehitetään erityisesti näyttelijäilmaisua. Lähdetään liikkeelle oman ilmaisun vahvuuksien ja heikkouksien tutkimisesta. Jatketaan näyttelijätyön perusharjoituksia, ja lisäksi harjoitellaan teksti-, rooli- ja kohtausanalyysiä. Äänenkäytön perusharjoituksista edetään tekstin analyysiin ja tulkintaan. Tutkitaan kehon kieltä. Kurssilla voidaan tehdä yhteinen esitys tai pienryhmäesityksiä. 12. Teatteritaiteen lukiodiplomikurssi (ÄI12) Kurssille voivat osallistua ne, jotka ovat suorittaneet Ilmaisutaidon perusteet ja Ilmaisutaidon jatkokurssin. Kurssin hyväksytysti suorittanut saa teatteritaiteen lukiodiplomin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi tähtää Teatteritaiteen lukiodiplomin suorittamiseen. Tavoitteena on taiteellisen oppimisprosessin ja teatteri-ilmaisullisten taitojen vahvistaminen. Lisäksi opiskelija kartuttaa sosiaalisia taitojaan sekä kehittyy itsearvioijana. Opiskelija valitsee yhden annetuista teemoista, joista valmistaa esityksen. Työskentelyn alussa hän laatii työsuunnitelman sekä kirjoittaa lopuksi esseen. 9

11 13. Media ja me (ÄI13) Opiskelija ymmärtää median merkityksen yhteiskunnassamme, oppii tulkitsemaan sen viestejä ja ymmärtää viestin oikean kohdentamisen merkityksen. Hän harjaantuu mediatekstien tuottajana ja julkaisijana ja kasvattaa analyyttistä medialukutaitoaan sekä mediakriittisyyttään. Kurssi hyväksytään yhdeksi kurssiksi lukion mediadiplomin suorittajille, mutta sen voi valita, vaikkei suorittaisikaan diplomia kokonaan. Kurssilla tutkitaan ja analysoidaan viestinnän keinoja ja median ilmiöitä. Aiheita lähestytään analyyttisesti, mutta myös harjoittelemalla itse mediatekstien tuottamista ja julkaisemista. Painopiste sovitaan kurssin alkaessa. Kurssilla voidaan lisäksi tehdä vierailukäyntejä. 14. Median lukiodiplomikurssi (ÄI14) Opiskelija syventää ymmärrystään median toimintatavoista ja oppii valitsemaan oikean viestintäkanavan. Hän oppii itsenäistä työskentelyä mediatekstien parissa, harjaantuu tekniikan käyttäjänä ja oppii suunnittelemaan omaa työtään. Kurssin aikana työstetään lukiodiplomityö, laaditaan työsuunnitelma ja mediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää itsearvioinnin. Kaikki työt kootaan portfolioksi, joka arvioidaan. Lukiodiplomityö tehdään joltain median alalta opiskelijan oman valinnan mukaan. Työ tehdään itsenäisesti, mutta suunnitelma ja työskentelyprosessin eteneminen on esitettävä opettajalle. Työ tehdään valmiiksi kurssin aikana. Kun opiskelija on suorittanut median lukiodiplomikurssin ja muut neljä mediadiplomin osaksi hyväksyttävää soveltavaa kurssia, hän saa lukiodiplomin. 15. Kirjoittamisen kurssi (ÄI15) Kurssi sopii valittavaksi missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssilla kirjoitetaan paljon, ja se sopii niin kunnianhimoisille kirjoittajille kuin taitojaan petraavillekin. Kurssilla saa runsaasti palautetta ja oppii hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan kirjoittajana. Kurssi sopii hyvin myös ylioppilaskokeeseen valmentautuville ja sen voi tehdä itsenäisesti. Kurssilla harjoitetaan omaa kirjallista ilmaisua ja opitaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita kirjoittajana. Opiskelija oppi hyödyntämään saamaansa palautetta kirjallisen ilmaisunsa kehittämisessä. Kurssilla kirjoitetaan runsaasti erilaisia tekstejä. 10

12 Pääpaino on kirjoitustaidon ja -tyylin hiomisessa, mutta oikeinkirjoitustakin opiskellaan ryhmän tarpeen mukaan. 16. Kulttuurin kurssi (ÄI16) Kurssilla perehdytään useisiin ajankohtaisiin kulttuuritapahtumiin ja opitaan tarkastelemaan niitä erilaisista näkökulmista. Kurssin avulla opiskelija laajentaa kulttuurista tietoisuuttaan ja yleissivistystään. Tutustutaan ajankohtaisiin taidetapahtumiin ja kulttuurin ilmiöihin käymällä esimerkiksi taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa, oopperassa, konserteissa ja elokuvissa sekä muissa taiteeseen liittyvissä tilaisuuksissa. Kurssi voidaan toteuttaa myös Tuusula-kurssina, jolloin teemat ja tutkittavat kulttuurin alueet määräytyvät vierailukohteiden ja opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Tuusulan taideyhteisöön keskittyvä kurssi voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden taideaineiden ja humanististen aineiden kanssa SUOMI TOISENA KIELENÄ Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä määräytyy hänen äidinkielensä sekä kielitaitonsa mukaan. Kielitaito voidaan tarvittaessa testata ja oppimäärän määräytymisestä keskustella äidinkielen tai suomi toisena kielenä -opettajan kanssa. Suomi toisena kielenä -oppimäärää tulisi noudattaa heti lukio-opintojen alussa, jotta arviointi ja opiskelijan saama opetus tukisivat mahdollisimman hyvin hänen kielen oppimistaan. Oppimäärän vaihtaminen kesken lukio-opintojen on mahdollista vain erityistapauksissa, esimerkiksi opiskelijan siirtyessä toisesta oppilaitoksesta. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja 11

13 vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä. Hän osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa. Hän hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten. Opiskelija kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa. Hän parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä. Hän tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita ja perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa). Hän havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Hän myös oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee. Arviointi Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista. Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Pakolliset kurssit Opiskelijan on suoritettava kurssit S21 ja S26 sekä lisäksi ainakin kurssit S22, S23 ja S Perusteet hallintaan (S21) harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Hän tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa. Hän pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. 12

14 opiskelijan kielitaidon kartoitus, tausta ja kokemukset sekä kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen esimerkiksi kirjoittamalla ja keskustelemalla lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet, esimerkiksi äänteiden kesto, verbityypit, objekti, astevaihtelu, keskeiset rektiot ja lausetyypit aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet luetaan yksi kokonaisteos 2. Kieli käyttöön (S22) harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa. Hän oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Lisäksi hän oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja. kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä sekä niiden tavoitteiden erot eri asiointitilanteita hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia esimerkiksi referoimalla kielen lausetason perusrakenteet peruslauseen rakentaminen peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti suomen kielelle ominaiset lausetyypit sananmuodostuskeinot luetaan yksi kokonaisteos 3. Kielellä vaikutetaan (S23) ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin. Hän rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja pystyy perustelemaan näkemyksensä. Hän oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan ja tarkastelemaan myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana. Hän parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia tai muita mediatekstejä asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti ryhmäkeskustelutehtäviä ja väittelyitä kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana, mainonta nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua 13

15 vertailumuotoja ja rektioseikkoja luetaan yksi kokonaisteos 4. Syvemmät tekstitaidot (S24) harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen. Hän oppii löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä tekstin tuottamista erilaisista aineistoista luovaa kirjoittamista referointia harjoitellaan kirjoittamista prosessina huolletaan omaa tekstiä luetaan yksi kokonaisteos 5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25) tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin. Hän hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. kirjallisuuden keskeisiä lajeja suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely luetaan yksi kokonaisteos 6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä. Hän syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Lisäksi opiskelija vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. vaativien kielen rakenteiden kertaamista kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia 14

16 suomalainen kaunokirjallinen teos nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden harjoittelua vertailumuotoja ja rektioseikkoja Syventävät kurssit 7. Puhekieli tarkasteluun (S27) perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin. Hän oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. suomen puhekielen kielioppia suomen puhekielen erityispiirteitä yleispuhekieli, murre, slangi puhekielen erityispiirteitä itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi 8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28) syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan. Hän varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin. kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan 9. Tekstien maailmassa (S29) syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi. Opiskelija parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan. erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien lukemista vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos 15

17 kirjailija- tai teosesittely kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista käännösharjoitus tai tiivistelmä S2-ylioppilaskokeeseen valmentautumista RUOTSI JA VIERAAT KIELET Opiskelustrategiat Hyvän kielitaidon saavuttamiseksi opiskelijoita ohjataan omaksumaan kielten opiskelulle sopivia opiskelustrategioita. Tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita käyttämään hyväkseen äidinkielessä ja muissa kielissä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia ja vaativampia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Työtavat Kielenopetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään vaihtelevasti mm. seuraavia työtapoja: suullisia harjoituksia parityönä tai suuremmissa ryhmissä pelejä ja leikkejä elaborointi- ja rakennetehtäviä kuullun- ja luetunymmärtämistehtäviä suullisia ja kirjallisia ryhmätöitä eri aiheista dramatisointia esitelmiä teatteri- tai elokuvanäytöksiä ja niiden analysointia kirjoitelmia videopätkien analysointia suullisesti tai kirjallisesti tietokoneavusteista opetusta yhteistoiminnallista opiskelua portfoliotyöskentelyä kaunokirjallisuuden analysointia itsenäistä opiskelua opettajan ohjauksessa tai ilman Työtapojen valinnassa otetaan huomioon ryhmän mieltymykset ja taso niin, että opiskelijoille voidaan tarjota mielekkäitä tehtäviä oppitunnilla. Osan tehtävistä opiskelija suorittaa kotona. Arviointi 16

18 Lukiossa kielten kurssien arviointi perustuu kurssikokeeseen ja jatkuvaan näyttöön, johon kuuluvat suulliset ja kirjalliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn. Kurssin alussa sovitaan, miten eri tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Itsenäisesti suoritettujen kurssien arviointi lukiossa perustuu kurssikokeeseen ja niihin tehtäviin (esim. tutkielma, portfolio, kirjallisuuden lukeminen, tiivistelmä, kirjoitelma), joista on sovittu kurssikohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon myös mahdolliset ohjaustunnit. Opiskelijoita ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja tavoitteiden saavuttamista sekä antamaan palautetta ja arvioimaan toistensa työskentelyä. Muutoin noudatetaan arvioinnin yleisiä perusteita, jotka on esitelty opetussuunnitelman yleisen osan luvussa kuusi RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä taitoja. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta sekä tarjoaa heille mahdollisuuden tutustua muihin Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin. Opiskelijat oppivat ymmärtämään ja arvostamaan Suomea osana Pohjoismaita. Opiskelun myötä kielenoppijoille kehittyvät valmiudet omaehtoiseen opiskeluun. He oppivat ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Aihekokonaisuudet ruotsin kielessä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat keskeistä ainesta kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa (RUB1-RUB7). Opiskelijat tulevat tietoisiksi sekä omasta että muun Pohjolan kulttuurista ja tavoista. Maahanmuuttajien identiteettiä pohditaan erityisesti kurssissa neljä (RUB4). Viestintä ja mediataito ovat esillä kurssissa viisi (RUB5), jossa käsitellään joukkoviestimiä, sekä kurssissa seitsemän (RUB7), jossa aihetta tarkastellaan mainonnan näkökulmasta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ovat teemoina kursseissa neljä (RUB4) ja viisi (RUB5), joissa käsitellään nuorten yhteiskunnallista toimintaa ja työelämää. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat teemoina kurssissa yksi (RUB1), jossa käsitellään terveitä elämäntapoja, sekä kurssissa seitsemän (RUB7), jossa pohditaan hyvään elämään liittyviä asioita. Kestävä kehitys on keskeinen teema kurssissa viisi (RUB5), jossa ympäristöasioita pohditaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. 17

19 Ihminen ja teknologia on yhtenä teemana kurssissa viisi (RUB5), jossa käsitellään teknologiaa lähinnä liikenteen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon (Liite 11.2.) tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen: B1.2 (sujuva peruskielitaito) puhuminen: B1.1 (toimiva peruskielitaito) luetun ymmärtäminen: B1.2 (sujuva peruskielitaito) kirjoittaminen: B1.1 (toimiva peruskielitaito) Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään ruotsin kielelle ja sen edustamalle kulttuurille ominaisella tavalla arvioimaan kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa kielenopiskelijana käyttämään opiskelussaan ja viestinnässään tarkoituksenmukaisia strategioita. Opiskelu Ruotsia opiskellaan seitsemän kurssia, joista kurssit 1-5 ovat pakollisia ja kurssit 6-7 syventäviä. Lisäksi voi opiskella soveltavia kursseja. Pakolliset kurssit suoritetaan järjestyksessä, syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Itsenäisesti voi opiskella kursseja 2-7, mutta ei kahta kurssia peräkkäin. Opiskelijat, joiden kotikieli on ruotsi, voivat suorittaa kurssit itsenäisesti lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta opettajan ohjauksessa. Itsenäisen opiskelun lisäksi he osallistuvat kurssikokeeseen. Opiskelustrategiat, työtavat, arviointi ja itsearviointi kohdassa Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Perusopetuksen oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Kehitetään kaikkia kielen osaalueita, mutta harjoitellaan erityisesti suullista viestintää. Kurssissa opiskellaan asioita, jotka liittyvät nuorten harrastuksiin, liikkumiseen, ruokailuun, rahankäyttöön ja kouluun. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Perusopetuksen oppimäärän kertaaminen ja laajentaminen jatkuu. Kaikkia kielitaidon osa-alueita kehitetään, vaikka erityisesti harjoitellaan suullista viestintää. Kurssissa opiskellaan matkusteluun, musiikkiin, perheeseen ja ystäviin, asumiseen sekä vaatteisiin ja ulkonäköön liittyviä asioista. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) 18

20 Suomea tarkastellaan osana Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa. Kielitaidon osa-alueista harjoitellaan erityisesti kirjallista viestintää. Kurssin aihepiireinä ovat pääkaupunki Helsinki, suomenruotsalaisuus, Suomen kulttuurielämä ja luonto sekä Suomi eurooppalaisena valtiona. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Inhimillisen elämän eri puolia tarkasteleva kurssi. Harjoitellaan erityisesti sekä suullista että kirjallista argumentointia. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, elämänarvot, eri kansalaisryhmät sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. 5. Elinympäristömme (RUB5) Muuttuvaa elinympäristöämme tarkasteleva kurssi. Harjoitellaan vaativampaa kirjallista ilmaisua eri tarkoituksiin sekä luetun ymmärtämistä. Aihepiireinä ovat elokuva ja media, työelämä, liikenne ja ympäristöasiat. Viiden pakollisen kurssin yhteydessä opiskellaan keskeiset asiat sanaluokista (substantiivit, pronominit, adjektiivit, lukusanat, verbit, adverbit ja prepositiot), lauseopista (pää- ja sivulause sekä sidoskeinot) sekä sanojen johtamisesta. Syventävät kurssit 6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Pohjoismaista opiskelijaelämää ja kulttuuria käsittelevä kurssi. Kehitetään edelleen kielitaidon eri osa-alueita. Aihepiireinä ovat jatko-opinnot, kuvataide, arkkitehtuuri ja muut Pohjoismaat. Opiskelijat laativat kurssiin liittyvästä aiheesta tuotoksen ja esittelevät sen, jos eivät ole tehneet sitä jossakin aiemmassa kurssissa. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Maailmanlaajuisia ilmiöitä ja kansainvälistä toimintaa käsittelevä kurssi. Kielitaitoa ja ymmärtämisvalmiuksia kehitetään vaativamman aineksen avulla. Aihepiireinä ovat kulutusyhteiskunta ja mainonta, henkiset harrastukset, kansainvälisyys ja globalisaatio. Kahden syventävän kurssin yhteydessä kerrataan ja laajennetaan aiemmin opetettuja kielioppiasioita. Soveltavat kurssit 8. Lukio-opintoihin valmentava kurssi (RUB8) Lukio-opintoihin valmentava kurssi. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perusopetuksessa hankittuja taitoja. Suositellaan kaikille, joiden perusopetuksen päättötodistuksen ruotsin arvosana on alle seitsemän. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RUB9) 19

21 Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Soveltuu sekä keskipitkän että pitkän oppimäärän suorittaville opiskelijoille. Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti kuullun ja luetun ymmärtämistä, vahvistetaan sanastoa ja rakenteita sekä kirjoitetaan aineita RANSKA Objectifs généraux L'enseignement en français au lycée à ses finalités propres qui sont la maîtrise de la langue française orale et écrite, la connaissance approfondie du monde francophone et l'appropriation par les jeunes Finlandais des différentes cultures qui ont le français en partage. Un élève quittant le Lycée franco-finlandais au terme de ses études secondaires, devrait pouvoir sans difficultés envisager de poursuivre des études supérieures en France ou en pays francophone. Cela suppose non seulement une excellente maîtrise de la langue française, mais aussi une réelle appropriation des modes de pensée et des habitudes culturelles propres aux francophones. L'enseignement en français favorise donc aussi la formation personnelle des élèves en leur donnant au-delà de la maîtrise de la langue, les outils nécessaires pour mieux structurer leur pensée et développer leurs facultés de jugement et d'imagination. Il doit leur permettre, au terme de leur parcours, d organiser efficacement leurs idées et d être capables par exemple de présenter, par oral et par écrit, des exposés construits. C est pourquoi au-delà des enjeux purement linguistiques, les cours en français s intègrent dans les objectifs plus généraux de l éducation au lycée : acquisition de savoirs, constitution d'une culture personnelle, formation de citoyens responsables. Le travail fait en classe de français participe en effet à cette construction de l individualité sociale, par la connaissance de l'héritage culturel européen commun, la réflexion sur les opinions et la capacité d'argumenter. Cet enseignement s'inscrit clairement dans la continuité de celui du collège, mais ses démarches sont plus réflexives, afin de permettre aux lycéens de devenir des adultes autonomes, aussi bien dans leurs études à venir que dans leur vie personnelle et leur intégration à la société. Pour remplir ce rôle majeur dans leur formation culturelle, les cours en français doivent à la fois leur apporter des connaissances et s'attacher à former leur réflexion et leur esprit critique. Les modules de français du lycée sont donc essentiellement conçus comme des cours d approfondissement et d application des connaissances déjà acquises en français durant les années antérieures. Il s agit bien sûr pour les élèves d affiner leur maîtrise de la langue, mais aussi de se servir de leur connaissance du français pour accéder à de nouveaux savoirs et savoir-faire. Dans cette perspective, certains modules de français permettent aux élèves soit de prolonger le travail fait au collège dans des disciplines non linguistiques enseignées en français (la géographie ou les sciences), soit de se familiariser avec de nouveaux domaines (l économie). 20

22 En ce qui concerne les examens, si les élèves du Lycée franco-finlandais ne passent que l épreuve de baccalauréat de français A1, peu motivante et mal adaptée à leur cursus, celle-ci n est pas négligée pour autant puisque de nombreux modules, spécifiques ou non, préparent aux exercices imposés. Par ailleurs, grâce à l aide des professeurs de finnois langue maternelle, les programmes de français tendent à faire une place de plus en plus large aux notions et méthodes requises pour les épreuves en finnois du baccalauréat. Cette coopération devrait se renforcer et devenir particulièrement heureuse et efficace lors de la mise en place des nouvelles épreuves de finnois du baccalauréat. Organisation de l enseignement L enseignement du français au lycée a été originellement conçu pour assurer à tous les élèves du Lycée franco-finlandais un minimum de 5 heures de cours hebdomadaires. Ce volume horaire correspond donc à un module de français par période, ce qui est en effet un strict minimum pour un établissement de type bilingue. Les élèves devront donc avoir suivi 13 modules de français au cours des 13 périodes de cours que comporte leur scolarité au lycée. Parmi ce nombre, six sont obligatoires pour pouvoir se présenter à l épreuve de baccalauréat. Pour le reste, les élèves choisiront librement 7 cours au minimum parmi les modules optionnels et les modules d application. Il est possible de choisir un maximum de trois modules de français en autonomie, à l exception des modules obligatoires. Cette formule ne peut être cependant conseillée qu aux élèves tout à fait à l aise en français. Prendre trois modules en autonomie, c est se priver de plus de la moitié d une année d enseignement, sans compter le préjudice subi en ce qui concerne l entraînement à la compréhension et à l expression orales. C est pourquoi il n est possible de suivre un module en autonomie que si la moyenne des notes obtenues aux deux précédents modules est supérieure à 8. Afin d éviter une trop grande hétérogénéité des groupes tant du point de vue des centres d intérêt et du niveau de langue que du point de vue des acquis effectifs dans d autres matières (finnois ou philosophie par exemple), les modules sont conçus pour être suivis dans un certain ordre. Cet ordre présenté dans le tableau ci-après reste indicatif, mais il est dans l intérêt des élèves de s y conformer. Progression conseillée Modules 1ère année 2ème année 3éme année obligatoires 1, 2, 3 6, optionnels (5), 7, 8, 14, 19 5, 9, 11, 12, 14, 19 4, 15, 19 d application 16, 17,18 1. Grammaire (RAA1) Objectifs principaux 21