lyhytaikaishoitoa tapahtumia kursseja leirejä koulutuksia Tapahtumakalenteri 2015 Teemana voimavarojen vahvistaminen

Transkriptio

1 lyhytaikaishoitoa tapahtumia kursseja leirejä koulutuksia Tapahtumakalenteri 2015 Teemana voimavarojen vahvistaminen

2 Tapahtumakalenterin sisältö Johdanto 3 Johdanto 4 Mikä on? 6 Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille 10 Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Antille avustajan 14 Omaishoitajana Vilhon omana 17 Hankintalaki uudistuu Käyttäjät haluavat vaikuttaa 19 Tapio ja Kaija Sunin muistorahasto 20 KVPS Tukena Oy mukana hyvässä elämässä 21 Rakennutamme uusia asuntoja 22 Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään 24 Perhelomitus 25 Perhehoito 26 Lyhytaikaishoito tilaustoimintana 27 Ryhmälomitukset 28 Ryhmäpalveluiden kartta 29 Maksusitoumuksen hakulomake 31 Teema- ja harrastekurssit 33 Rock n Roll -musiikkileiri 34 Teema- ja harrastekurssit 36 Elämänmuutostoiminta 38 Henkilökohtainen avustajatoiminta 39 Henkilökohtainen budjetointi 40 Koulutustoiminta 42 Projektitoiminta 44 Intti tutuksi -leirit 45 Koulutukset ja kurssit 46 Konferenssit ja seminaarit 47 Uusimmat julkaisut 48 Yhteystiedot Elina Leinonen Julkaisun toimitus Jaakko Bashmakov Ulkoasu Anna-Liisa Nikus Kansikuvat Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen elävät aktiivista, omannäköistään elämää, johon kuuluu oikeus päättää omista asioistaan ja tehdä itse omat valintansa. Paino Forssa Print 2014 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Tapahtumakalenteri kertoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnasta vuonna 2015: palveluistamme, toiminnoistamme ja kehittämishankkeistamme. Kalenteriin on koottu järjestämiämme tapahtumia, seminaareja, koulutuksia, kursseja ja leirejä. Kaiken toimintamme perusta on visiomme mukaisesti kehitysvammaisen tai muuten erityistä tukea tarvitsevan ihmisen hyvä elämä, osallisuus ja läheisten luottamus. Tapahtumakalenterin teemana on tänä vuonna Sanna Sepponen, Sami kehitysvammaisten ihmisten ja heidän Naumanen ja Tommi Korhonen kuuluvat Kehitysvammaisten läheistensä voimavarojen vahvistaminen. Palvelusäätiön asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on Aihetta käsitellään kehitysvammaisten ihmisten tuoda kokemusasiantuntijuutensa toiminnan ja elämään merkittävästi vaikuttavien ajankohtaisten palveluiden kehittämiseen. Sanna, Sami ja Tommi kertovat lakiuudistusten näkökulmasta. Viime vuosina on ajatuksiaan itsemääräämisoikeudesta Tapahtumakalenterin sivuilla 6 8. valmisteltu itsemääräämisoikeuslakia, sosiaalihuoltolain ja vammaislainsäädännön uudistusta, kuva: Anna-Liisa Nikus omaishoidon kehittämisohjelmaa ja hankintalain uudistusta. on ottanut voimakkaasti kantaa uudistuksiin Tervetuloa niiden valmisteluvaiheessa. osallistumaan Tapahtumakalenterimme artikkeliosuudessa toimintaamme ja kerromme kokemuksista ja näkemyksistä, joita tapahtumiimme! erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä, heidän läheisillään ja alan työntekijöillä on vireillä olevista uudistuksista. 2 3

3 Mikä on Kehitysvammaisten Palvelusäätiö? tukee kehitysvammaisia ihmisiä ja auttaa heidän perheitään. Tavoitteenamme on luoda kaikille edellytyksiä hyvään elämään. Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämään ja tuottamaan palveluita. Kehitysvammaisten ja heidän läheistensä mielipiteet ovat meille tärkeitä. Toimistomme on Tulppaanitalossa Tampereella, mutta järjestämme toimintaa eri puolilla Suomea. Ostamme ja rakennamme asuntoja Kehitysvammaisten ihmisten tulisi asua samanlaisissa asunnoissa ja samoilla asuinalueilla kuin muutkin. Kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. tarjoaa kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille mahdollisuuden itsenäistyä ja muuttaa omaan kotiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asuntoja tavallisilta asuinalueilta ja vuokraa niitä kehitysvammaisille ihmisille. Lisäksi rakennamme uusia asuntoja. On tärkeää, että kotisi on sinun valitsemasi. Kodin tulee olla omien toiveittesi mukainen. Autamme sinua kodin löytämisessä ja tuemme itsenäisen elämän aloittamisessa. Toivomme, että tulevaisuudessa kukaan ei enää asu laitoksessa. Itsenäinen asuminen on ollut Ilkka Koskenrannan haaveena lapsuudesta lähtien. Unelma toteutui, kun Kehitysvammaisten Palvelusäätiö osti ja vuokrasi hänelle oman asunnon. Kuva: Marko Aho Järjestämme lyhytaikaishoitoa ja leirejä järjestää lyhytaikaishoitoa lapsuudenkodissaan asuville vammaisille perheenjäsenille. Näin myös heidän vanhempansa voivat välillä levätä. Lisäksi Palvelusäätiö järjestää kesäisin monenlaisia teema- ja harrastekursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. Kurssit ovat kesäleirejä, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä ja vapaa-ajan toimintaa. Kehitämme ja vaikutamme Kehitämme uusia tapoja tukea kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. Pyrimme löytämään ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Palveluita ja toimintaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kehitysvammaisten ihmisten näkemykset ja kokemukset. Asiantuntijaryhmämme koostuu kehitysvammaisista nuorista ja aikuisista. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasavertaisina ja aktiivisina kansalaisina osana omaa lähiyhteisöään. Tämän toteuttamiseksi kunnan täytyy järjestää muun muassa henkilökohtaista apua kaikille sitä tarvitseville. Myös henkilökohtainen budjetti tukee tasavertaisuutta. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka kunta myöntää palveluihisi. Sinä itse päätät, mihin raha käytetään ja millaisia palveluita tarvitset ja haluat. Annika Olo ja Klaus Muller elävät yhdessä aktiivista arkea omassa lähiyhteisössään Espoossa. kuva: Johannes Romppanen ja Risto Törrö Tavoitteenamme on edistää yksilölähtöistä ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen saa itse päättää asioistaan ja elämästään. Haluamme lisätä mahdollisuuksia siihen, että jokainen voi itse tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Järjestämme koulutuspäiviä kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille sekä alan työntekijöille. Teksti: Elina Leinonen 4 5

4 Teksti: Elina Leinonen Kuvat: Anna-Liisa Nikus Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen ovat nuoria aikuisia, jotka tietävät, mitä tahtovat. Itsemääräämisoikeus merkitsee heille oikeutta päättää omista asioistaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Se tarkoittaa mahdollisuutta elää omannäköistään elämää. Itsemääräämisoikeus merkitsee Sanna Sepposelle, Sami Naumaselle ja Tommi Korhoselle oikeutta päättää itse tekemisistään ja menemisistään. Aktiivinen elämä ja osallistuminen ovat heille tärkeitä asioita. Sanna Sepponen on aktiivinen nuori nainen, joka kilpailee alppihiihdossa, harrastaa tanssia, käy Ladyjen Klubilla ja matkustelee maailmalla. Sanna esiintyy Toisenlaiset frendit -sarjassa televisiossa, osallistuu aktiivisesti Me Itse ry:n toimintaan ja kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. Päätän itse kaikista asioistani arjesta, työstä, harrastuksista ja kavereista, Sanna Sepponen sanoo. Sami Naumanen muutti vuodenvaihteessa tyttöystävänsä Katjan kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiin. Molemmat ovat tuetussa työsuhteessa tavallisilla työpaikoilla. Nuorenparin harrastuksiin kuuluvat teatterissa käynnit ja Tapparan jääkiekko-ottelut. Olen ollut pienestä pitäen kippari oman elämäni laivassa, Sami toteaa. Minä, Tommi Korhonen vastaa ykskantaan kysyttäessä, kuka hänen asioistaan ja elämästään määrää. Tommi on menevä mies, jolle omasta vapaa-ajasta ja harrastuksista päättäminen on tärkeää. Hän on vastikään saanut oman henkilökohtaisen avustajan. Avustaja on avannut Tommille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia suunnitella itse menojaan. Voin mennä elokuviin, konsertteihin ja jääkiekkopeleihin, Tommi iloitsee. Hän tietää tarkoin, mitä omalla ajallaan haluaa tehdä. Valinnat opitaan tekemään jo lapsena Rohkeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja riippuu paljolti lapsuudenkodista ja kasvatuksesta. Sanna, Sami ja Tommi ovat yhtä mieltä kodin merkityksestä. Päätökset omasta elämästä vaativat itseluottamusta ja rohkeutta. Osa vanhemmista haluaa kasvattaa lapsensa itsenäisiksi ja antaa heille mahdollisuuden yrittää, oppia ja kokeilla rajojaan, Sami vakuuttaa. Meillä on aina ollut vahva perheyhteisö, jossa asiat on käyty yhdessä keskustellen läpi. Päätösvalta asioistani on annettu minulle itselleni. Vanhemmat ovat luottaneet minuun, vaikka välillä olen menettänytkin luottamuksen ja joutunut ansaitsemaan sen uudelleen, Sami jatkaa. Päätökset omasta elämästä vaativat itseluottamusta ja rohkeutta. 6 7

5 Myös Tommi on tottunut pienestä pitäen kertomaan mielipiteensä ja tekemään valintoja. Vanhemmat ovat häntä siinä tukeneet. Tommi luottaa siihen, että hänen mielipiteensä kuullaan ja hänen toiveitaan pyritään toteuttamaan. Minä olin lapsena ja nuorena aika villi täystuholainen, Sanna muistelee. Kotona tilanteista selvittiin parhaiten puhumalla. Olen saanut tehdä omat valintani. Äiti rajoitti vapauttani valita ystäväni vain kerran, kun olin ystävystynyt vakavasti päihdeongelmaisen nuoren kanssa. Ensin en rajoittamista hyväksynyt, mutta myöhemmin ymmärsin, että se oli minun parhaakseni. Uskon, että itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten poikien ja nuorten miesten elämässä. Vanhemmat odottavat tyttöjen olevan mukautuvia, hiljaisia ja tottelevaisia, Sami pohtii. Seurusteluasioissa on nuorten mielestä ollut tärkeää saada tehdä omat valintansa. Vanhempien tuki ja hyväksyntä ovat merkinneet heille paljon. Olemme olleet yhdessä Jannen kanssa jo monta vuotta, Sanna kertoo. Yhteen muutostakin on puhuttu, mutta haluamme ensin seurustella. Jo seurustelumme alkuvaiheessa keskustelimme kihloihin menosta ja yhteisestä kodista, Sami kertoo. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, jos minä olen onnellinen ja meillä menee elämässä hyvin. Toteutuuko itsemääräämisoikeus? Sanna ja Tommi arvioivat, että tänä päivänä kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus toteutuu tasavertaisesti muiden kanssa. Asuminen, raha-asiat, seurustelu ja parisuhde, Sami listaa asioita, joista hänen mielestään nuoret eivät aina saa päättää itse. Samin mukaan seurustelua rajoittaa usein vanhempien liiallinen suojeluntarve. Itsenäistä asumista ja raha-asioista päättämistä vaikeuttaa se, ettei kehitysvammaisen ihmisen taitoihin luoteta. Henkilökohtainen avustaja voisi Samin mielestä olla ratkaisu, joka antaisi nuorille mahdollisuuden oppia näitä asioita. Sanna ja Sami uskovat, että itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten vahvistaa vaikuttamalla asenteisiin. Rajoittaminen on sallittua vain silloin, kun on vaaraksi itselleen tai toisille. Muutos lähtee ihmisten asenteista. On ymmärrettävä, miksi kehitysvammaisen lapsen tai nuoren omaa tahtoa ja unelmia poljetaan, Sami sanoo. Asenteisiin voidaan vaikuttaa näyttämällä, että olemme samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, Sanna toteaa. Hänen mukaansa Toisenlaiset Frendit on osaltaan vähentänyt syrjintää ja ennakkoluuloja. Asumisesta ei aina saa itse päättää Asuinpaikkaa valittaessa Sannan, Samin ja Tommin mukaan kehitysvammaisten nuorten omat näkemykset usein sivuutetaan. Asumisesta päättäminen on ollut ainoa asia, jossa oma mielipiteeni on jyrätty. Opintojeni loppuvaiheessa opettajat olivat sitä mieltä, etten pärjää itsenäisesti. Vastustuksestani huolimatta jouduin ryhmäkotiin, jossa en viihtynyt. Halusin, että minulla on oma tupa ja oma lupa, vapaus tulla ja mennä oman mieleni mukaan, Sami muistelee. Tommi kertoo, että sosiaalityöntekijä ilmoitti hänelle muutosta Joukontaloon, eikä asuinpaikasta päätettäessä juuri muita vaihtoehtoja ollut tarjolla. Tommi on nyt asunut viitisen vuotta Joukontalossa, joka on hänen mielestään hyvä paikka asua. Saan apua niin paljon kuin tarvitsen. Viihdyn sekä yksin että yhdessä muiden asukkaiden kanssa, Tommi kuvailee. Sannan ystävistä muutamat ovat joutuneet muuttamaan vastentahtoisesti vanhempien tai työntekijöiden valitsemaan asuinpaikkaan. Hän itse itsenäistyi 23-vuotiaana ja muutti Kankurinkulman ryhmäkotiin. Sannan mielestä hänen oli jo aika muuttaa omaan kotiin, vaikka äiti vähän empi ja jarrutteli. Isä rohkaisi itsenäistymään. Saako itsemääräämisoikeutta rajoittaa? Itsemääräämisoikeuslaissa mainittuihin rajoittamistoimiin Sannan, Samin ja Tommin kanta Rohkeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja riippuu paljolti kasvatuksesta. Sanna, Sami ja Tommi ovat tyytyväisiä lapsuudenkodista saamaansa tukeen ja kannustukseen. on selkeä: Rajoittaminen on sallittua ainoastaan silloin, kun henkilö aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa itselleen tai toisille. On tärkeää tukea henkilöä vaikeissa tilanteissa ja antaa hänelle mahdollisuus oppia. Tilanteita on seurattava ja arvioitava. Sosiaalityöntekijä on kutsuttava paikalle ja mahdollisesta rajoittamisesta on sovittava yhteisesti. Henkilöä itseään on kuultava ja varmistettava, että hän ymmärtää, miksi häntä rajoitetaan, Sami pohtii. Joukontalossa on Tommin mukaan päivittäin haastavaa käyttäytymistä. Ohjaajat pyrkivät selvittämään käyttäytymisen syitä yhdessä asukkaiden kanssa. Haastava käyttäytyminen johtuu usein pahasta mielestä. Tommin mielestä ohjaajien tulee puuttua tilanteisiin silloin, kun asukas satuttaa toisia. Hänen mielestään Joukontalossa tilanteet hoituvat hyvin. Itsemääräämisoikeuslaki Uusi itsemääräämisoikeuslaki pyrkii vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Tavoitteena on tukea moniammatillista yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä siten, että tarve turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin vähenee. Samalla lain on tarkoitus parantaa henkilöstön oikeusturvaa. Itsemääräämisoikeuslaki vastaa osaltaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksiin. Laki astuu voimaan lähikuukausina. ja KVPS Tukena Oy ottivat kantaa itsemääräämisoikeuslakiin sen luonnosvaiheessa: Haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. On luotava yhtenäiset säädökset kaikille asumispalveluille ja palveluntuottajille. Rajoitustoimien on perustuttava viranomaisen hyväksymään suunnitelmaan. Asiakkaalla, hänen läheisillään ja edunvalvojalla on oltava oikeus tietää suunnitelmasta. Rajoitustoimenpiteiden käyttöön on vaadittava sosiaalija terveydenhuollon koulutus. Rajoitustoimet eivät saa koskaan olla toistaiseksi voimassa olevia. Lakia rajoitustoimenpiteistä tulee soveltaa vain suojaamisja turvaamistarkoituksessa. On tärkeää, että asuntolassa on yhteiset säännöt, joita noudatetaan. Hankalissa tilanteissa vastuu on aina ohjaajilla, ei koskaan toisilla asukkailla, Sanna pohtii. Sannan mielestä tärkein sääntö on se, ettei toisiin asukkaisiin saa käydä käsiksi. Hänen mukaansa hyväksi havaittu keino on, että ohjaajat opastavat häiritsevästi käyttäytyvän asukkaan hetkeksi omaan asuntoonsa rauhoittumaan. Sannan mukaan Kankurinmäen ryhmäkodissa on yleensä hyvin rauhallista. Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen ovat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmän jäseniä. Ryhmä osallistuu aktiivisesti alan ajankohtaiseen keskusteluun sekä säätiön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. 8 9

6 Tekstit: Elina Leinonen Kuvat: Tiiu Kaitalo ja Elina Leinonen Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Antille avustajan Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Antti Leppäniemelle henkilökohtaisen avustajan hänen omien toiveidensa mukaiseen vapaa-ajan toimintaan. Minä itse päätän, mitä avustajan kanssa teemme. Antti Leppäniemi pääsee harrastamaan keilailua yhdessä henkilökohtaisen avustajansa Elisa Miettisen kanssa. kuva: Tiiu Kaitalo Antti Leppäniemi osallistui kolme vuotta sitten alkaneeseen henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jonka Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Kehitysvammaliitto toteuttivat yhdessä Vantaan vammaispalveluiden kanssa. Yhteisten tapaamisten aikana laadittiin kaikkien osallistujien kanssa yksilöllinen elämänsuunnitelma, johon koottiin heidän haaveensa, toiveensa ja tarpeensa. Antti pohti kotitehtäviä yhdessä tukihenkilönä toimineen äitinsä Raila Leppäniemen ja tukiryhmänsä, Miia-siskon ja Matti-isän, kanssa. Toiveet kirkastuivat vähitellen: Antti halusi päästä osallistumaan ja harrastamaan oman ikäisessään seurassa. Yksi toimintakeskuspäivä päätettiin vaihtaa vapaa-ajantoiminnaksi henkilökohtaisen avustajan tukemana. Sain oman henkilökohtaisen avustajan. Minä itse päätän, mitä Elisan kanssa teemme. Viime viikolla kävimme keilaamassa ja huomenna menemme musiikinopettajani luo kitaransoittotunnille, Antti Leppäniemi kertoo tyytyväisenä. Keväällä olimme kuuntelemassa kokeilevaa jazzia Mikko Perkoilan konsertissa. Syksyllä lenkkeilimme ja kahvittelimme Kuusijärvellä. Olemme käyneet konserteissa ja elokuvissa, kuntosalilla ja sulkapalloa pelaamassa. Meillä on myös liput Yön konserttiin kulttuuritalolle, Antti listaa hänelle tärkeitä asioita. Henkilökohtainen avustaja löytyi KVPS Tukena Oy:n Citytulppaanista. Elisa Miettinen on kutakuinkin samanikäinen Antin kanssa. Hän käy avustamassa Anttia neljä tuntia kerran viikossa. Leppäniemet ovat yhtä mieltä, että Elisa on tuonut paljon iloa Antin elämään. On tärkeää, että Antti voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Ajatuksenamme on ollut, että Antti voi tehdä henkilökohtaisen avustajan kanssa kaikkea, mikä vain on mahdollista ja tuottaa hänelle iloa, Raila Leppäniemi kiteyttää vanhempien toiveet. Autistisia piirteitä omaavalle Antille avustuskerrat ovat samalla yhteiskunnan siedätyshoitoa ja erakoitumisen ehkäisyä. Avustuskertoihin on yhdistetty Antille vaikeiden taitojen, kuten aikakäsityksen, rahankäytön ja julkisten kulkuneuvojen käytön harjoittelua, Raila Leppäniemi toteaa. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke oli monella tapaa hyvä kokemus: Antti kertoo oppineensa kuuntelemaan toisten nuorten kokemuksia ja keskustelemaan itselle vaikeistakin asioista. Railan mukaan myös vammaispalveluissa opittiin uudenlaista asiakkaan elämänkaarta tukevaa ajattelutapaa, jota kuvasti päätös henkilökohtaisen avustajan myöntämisestä Antille

7 Olemme oppineet kuuntelemaan asiakkaidemme tarpeita Vantaan vammaispalvelut kokeilivat kolmen vuoden ajan henkilökohtaista budjetointia, havaitsivat sen hyväksi ja päättivät ottaa sen yhdeksi asiakkaan valinnanvapautta tukevaksi toimintatavaksi. Vantaan vammaispalvelut osallistuivat vuosina Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteiseen Tiedän mitä tahdon! -hankkeeseen. Koulutimme henkilöstöämme laajasti yksilökeskeiseen työotteeseen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, vammaispalvelupäällikkö Mikaela Westergård kertoo. Toimintakulttuurin uudistamiseen liittyi aluksi epäilyksiä. Totuttuja ajattelutapoja ravisteltiin, kun aidosti asiakaslähtöistä, asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevaa työtapaa opiskeltiin. Johdon tuki, innostuneisuus ja uudistukseen sitoutuminen olivat avainasemassa. Aitoa asiakaslähtöisyyttä Henkilökohtainen budjetointi on vaatinut aivan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista: Asiakastyö ei enää perustu olemassa oleviin palveluihin, vaan kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. On mietittävä uusia toimintamalleja ja luotava palveluita, joita ei aiemmin ole ollut olemassa, Mikaela Westergård kuvailee. Yksilökeskeinen toimintatapa on edellyttänyt asennemuutosta omassa työssämme. Me kehitysvammaisten ihmisten parissa kauan työskennelleet haluamme hoivata asiakkaitamme ja suojella heitä pettymyksiltä, työja päivätoiminnan päällikkö Minna Eronen pohtii. Työhömme on huomaamattamme hiipinyt tapa päättää asiakkaan puolesta, tietää hänen tarpeensa häntä itseään kuulematta ja ohjata hänen elämäänsä omasta mielestämme oikeaan suuntaan. Olemme oivaltaneet, että meidän tehtävämme on luoda asiakkaalle mahdollisuuksia ja kuunnella hänen tarpeitaan, Minna Eronen jatkaa. Henkilökohtainen budjetointi on vaatinut väistämättä työtapojen muutoksia: Asiakkaan kohtaamiseen ja kuuntelemiseen tarvitaan aiempaa enemmän aikaa. Asiakkaan elämässä mukana olevien ammattilaisten yhteistyötä ja verkostoitumista vaaditaan entistä tiiviimmin. Kaikkein suurimman muutoksen henkilökohtainen budjetointi on saanut aikaan kehitysvammaisissa asiakkaissamme: Uutta on rohkeus kohdata toinen ihminen, katsoa häntä silmiin ja kertoa, mitä minä tahdon elämältäni. Merkittävintä monelle on kokemus siitä, että minua kuunnellaan. Yllätykseksemme tämä on ollut mahdollista myös kaikkein vaikeimmin vammaisille asiakkaillemme, avopalveluiden päällikkö Helena Lindell kiteyttää. Henkilökohtainen budjetti lisää valinnanvapautta Valinnanvapauden lisääminen on ollut Vantaan vanhus- ja vammaispalveluiden keskeinen tavoite viime vuosina. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi syksyllä asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä esitelleen raportin ja teki samalla päätöksen henkilökohtaisen budjetoinnin jatkamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseen on nimetty oma tiiminsä, joka linjaa toimintaa ja tekee sitä koskevia päätöksiä. Vammaispalvelut ovat tiimissä kattavasti edustettuina; työ- ja päivätoiminta-, asumis- ja avopalvelut sekä vammaispalveluiden sosiaalityö. Nyt mietitään, olisiko henkilökohtaista budjetointia mahdollista soveltaa tulevaisuudessa kehitys- ja liikuntavammaisten ihmisten palveluiden lisäksi myös muiden erityisryhmien palveluihin. Minna Eronen, Mikaela Westergård ja Helena Lindell uskovat henkilökohtaisen budjetoinnin edistävän asiakkaiden valinnanvapautta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. kuva : Elina Leinonen Totuttuja ajattelutapoja ravisteltiin omaksuttaessa aidosti asiakaslähtöistä työtapaa. Pyrimme suunnittelemaan yksilöllisiä ratkaisuja ja räätälöityjä palveluja. Aina ei tarvita henkilökohtaista budjettia. Se on loistava vaihtoehto silloin, kun pelkkä palveluiden muokkaaminen asiakkaan tarpeisiin ei riitä, Minna Eronen pohtii. Henkilökohtainen budjetointi on avannut silmäni tarpeelle uudistaa työ- ja päivätoimintaa lisäämällä mielekkäitä tehtäviä ja palkkatyötä lähiyhteisössä. Se on tuonut uudenlaisia näkökulmia myös laitosasumisen purkamista koskevaan keskusteluun, Minna Eronen sanoo. Vantaan vammaispalveluissa on luovuttu vähin erin palveluiden järjestelmälähtöisyydestä. Työtavaksi on vakiintunut, että ensimmäiseksi asiakkaalta itseltään kysytään hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Olemme oppineet kuuntelemaan aidosti asiakkaidemme toiveita, Helena Lindell kiteyttää yhteiset kokemukset. Sosiaalihuoltolaki ja vammaislainsäädäntö Vammaislainsäädäntö uudistetaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Uudistustyön tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten edellytyksiä elää yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä ja ehkäistä vammaisuuden aiheuttamia esteitä. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset palvelut eri tavoin vammaisille ihmisille. Vammaislainsäädännön uudistaminen vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksiin. Lainsää- dännön kehittämistä linjaa myös valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen lakkauttamisesta sekä yksilöllisen asumisen ja asumisen tueksi tarvittavien palvelujen turvaamisesta. Uudistusta valmistelevan työryhmän esitys valmistuu Sosiaalihuoltolaki astuu voimaan huhtikuussa ja KVPS Tukena Oy ottivat kantaa sosiaalihuoltolakiin ja vammaislainsäädäntöön niiden luonnosvaiheessa: Mahdollisuus henkilökohtaisen budjetin käyttöön tulee sisällyttää sosiaalihuoltolakiin asiakaslähtöisyyttä edistävänä palvelujen järjestämistapana. Kunnalla tulisi olla velvoite järjestää henkilökohtaista apua myös muulla tavoin kuin työnantajamallilla, joka sellaisenaan sopii harvoin kehitysvammaisille ihmisille. Perheille ja vammaisen perheenjäsenen omaishoitajille tulee turvata oikeus saada tarvitsemaansa kotipalvelua ja lyhytaikaishoitoa. Entistä yksilöllisemmät asumisratkaisut ja tuettu asuminen tulee mahdollistaa myös paljon apua ja tukea asumisessaan ja arjessaan tarvitseville. Jokaiselle sosiaalihuollon palveluita hakevalle tulee tehdä yksilöllinen palveluntarpeen arviointi

8 Joskus kaipaan sitä, että voisi ihan vain olla ja rentoutua. - kukkis - Teksti: Tuula Puranen Kuvat: Janne Viinanen Omaishoitajana Vilhon omana Vilho Järvinen, ikää vuosi ja neljä kuukautta, leikkii lattialla isänsä Ossi Toivosen kanssa. Ossi ja Vilhon äiti, Kukka-Katriina Järvinen, menivät naimisiin pari viikkoa sitten. Vilhon ekaluokkalainen Senja-sisko on syyslomalla Naistenmatkan koulusta Pirkkalasta. Pihalla tuuli kieputtaa puiden lehtiä, sisällä ilmaa halkoo pieni keltainen kenkä, Vilhon kädestä. Kukka-Katriina, Kukkis, teki omaishoitosopimuksen Vilhosta maaliskuussa Vaikka Vilho on vasta pieni poika, hänen elämässään on sattunut paljon. Raskausajan ensimmäisessä ultrassa hänen oikeassa keuhkossaan huomattiin jotakin, mitä lääkärit epäilivät nesterakkulaksi eli kystaksi. Kun Vilho syntyi, kysta tyhjennettiin, mutta nesteen kertyminen jatkui, Kukkis kertoo. Kysta painoi oikean keuhkon kasaan, ja laajentuessaan se alkoi painaa myös henkitorvea ja sydäntä. Henkitorveen laitettiin intubointiputki, mutta puolentoista kuukauden ikäisenä se otettiin pois ja tilalle tehtiin trakeostomia eli henkitorven avanne. Trakarista oli tarkoitus päästä nopeasti eroon, mutta sen yläpuolelle oli kasvanut läppämäinen muodostelma, joka esti Vilhoa hengittämästä. Tässä vaiheessa Vilholle alettiin järjestää kotihoitorinkiä. Trakeostomian vuoksi Kukkis päätti hakea kunnalta omaishoidon tukea. Hoitoringistä tuli hoitaja valvomaan Vilhon unta joka yöksi. Kunnan kotipalvelusta kävi hoitaja kahtena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Sinä aikana piti ehtiä hoitaa kauppa- ja muita asioita, joihin muulloin ei ollut aikaa. Ossi paiskoi töitä kuormaautonkuljettajana. Työntäyteistä arkea Vilho pääsi trakeostomiasta eroon puolivälissä elokuuta 2014, ja kuun lopussa hoitorinki lopetettiin. Kukkiksen omaishoitosopimus kestää toukokuun 2015 loppuun. Hänen mielestään sopimus olisi pitänyt tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi, koska ei tiedetä, miten Vilhon tilanne tulevaisuudessa muuttuu. Vilholta leikattiin vauvana kaksi kystaa suolistosta, ja samalla ohutsuolesta jouduttiin poistamaan noin kolmannes. Hän sai ravintonsa nenämahaletkulla, kunnes hänelle laitettiin gastrostoomaleikkauksessa PEG-nappi kesäkuussa Vilho ei syö eikä juo itse, ja päivien aikataulu menee paljolti maitojen mukaan. Maidon antaminen kestää puolitoista tuntia kerrallaan, ja aterioita on neljästi päivässä. Ruoan jälkeen pitää olla puoli tuntia Perhelomitus on vanhempien ja omaishoitajien tukena niin arjessa kuin juhlassakin. Perhelomittaja Eine Hirvilahti oli hoitamassa Senjaa ja Vilhoa heidän vanhempiensa Kukka-Katriinan ja Ossin häissä

9 Kukka-Katriina ja Ossi uskovat yhteiseen tulevaisuuteen. Yhdessä he ovat jo käyneet läpi kokonaisen kirjon vanhemmuuteen liittyviä tunteita. Teksti: Tuula Puranen Kuva: Emmi Laitinen rauhassa, jotta Vilhoa ei ala velloa, Kukkis kertoo. Kahdesti viikossa käy fysioterapeutti, jonka ohjeiden mukaan Vilho ja Kukkis jumppailevat. Kerran viikossa käy tukiviittomien opettaja opettamassa koko perhettä. Arkeen kuuluvat myös Senjan vieminen kouluun ja sieltä hakeminen. Vilho pulisee ja huudahtelee, kun Ossi leikkii hänen kanssaan lattialla. Ääni on vahva, ja sitä tulee paljon. Trakeostomian poistosta on seurannut paljon hyvää. Kukkis ja Ossi nauravat, että Vilho löysi äänensä. Myös ruokailun yhteydessä tapahtunut oksentaminen on vähentynyt. Muina aikoina oksentaminen ja limaisuus jäivät pois. Trakarin poiston jälkeen kylään lähteminen helpottui, koska mukaan tarvitaan vähemmän tavaraa kuin ennen. Autolla Vilhon kanssa pääsee liikkumaan nyt kahdestaankin, sillä enää ei tarvita ketään takapenkille hoitamaan häntä. Palvelusäätiö lomittaa Omaishoidon kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati vuosien aikana kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, joka perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin: Omaishoidon kehittäminen yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä omaishoidon tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Kehittämisohjelmassa omaishoito jaetaan toimeksiantosopimukseen perustuvaan sopimusomaishoitoon ja muuhun omaishoitoon. Työryhmä esittää, että hoitoa tarvitsevalle tulisi taata subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon. Vastaavasti sopimusomaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Laki sopimusomaishoidosta korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Työryhmän loppuraportti valmistui keväällä otti kantaa omaishoidon kehittämiseen ohjelman valmisteluvaiheessa: Lasten huolenpitoa ja asumista lapsuudenkodissaan on tuettava kaikin mahdollisin keinoin, jotta vältettäisiin sijoitukset laitosympäristöön. Kehitysvammaisen perheenjäsenen hoitosuhde kestää tyypillisesti siihen asti, kun nuori aikuistuttuaan muuttaa pois lapsuudenkodista. Sopimusomaishoitajan toimeksiantosopimuksen tulee olla voimassa toistaiseksi. Palkkion tulee turvata omaishoitajalle riittävä toimeentulo myös silloin, kun työssäkäynti on mahdotonta. Omaishoitajan vapaapäivien lomitukseen tulee tarjota monipuolisia, eri elämäntilanteisiin sopivia lyhytaikaishoidon palveluita. Kukkikselle kertyy kolme vapaapäivää kuukaudessa. Hän kuuli muilta omaishoitajilta, että vapaan ajaksi voi saada hoitajan, ja hän kysyi asiasta kunnalta. Ellen olisi kuullut muilta tästä mahdollisuudesta, kukaan ei varmasti olisi oma-aloitteisesti ryhtynyt järjestämään meille vapaita. Aluksi kunta kehotti etsimään vapaapäiviksi Vilholle hoitajan lähipiiristä, kuten isovanhemmista. Kukkiksen ja Ossin mielestä ratkaisu olisi palvellut heitä huonosti. Todennäköisesti kukaan ei edes olisi uskaltanut ryhtyä hoitamaan Vilhoa, Kukkis arvelee. Kunta on järjestänyt Vilhon tilapäishoidon ostopalveluna Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä. Kolme perhelomittajaa kävi opettelemassa Vilhon hoitamista, ja joku heistä tulee vapaan ajaksi kotiin hoitamaan Vilhoa, Senjaa ja koiria. Kukkis ja Ossi ovat tyytyväisiä tilapäishoitoon. Ainoa miinus on, että vapaapäiviksi pitää lähteä kotoa. Periaatteessa ei tarvitsisi: Kotona ei osaa olla rentona, jos siellä on joku muu hoitamassa lapsia. Joskus kaipaan sitä, että voisi ihan vaan olla ja rentoutua siellä kaikessa rauhassa, Kukkis sanoo. Hän ei vielä tiedä, hakeeko hän omaishoidon tukea nykyisen sopimuksen päätyttyä. Se riippuu muun muassa siitä, onko Vilho siihen mennessä oppinut syömään ja kävelemään. Toimeentulon näkökulmasta olisi hyvä palata työpaikkaan rakennusmaalariksi. Kukkis kipaisee Vilhon lelujen yli hakemaan juuri tulleen tositteen. Sen mukaan hoitopalkkio Vilhon ympärivuorokautisesta hoidosta on 610 euroa kuukaudessa miinus verot. Saisipa sen edes verottomana, Kukkis toteaa. Hankintalaki uudistuu Käyttäjät haluavat vaikuttaa Vammaisalan toimijat seuraavat tarkasti Euroopan Unionin uuden hankintadirektiivin pohjalta valmisteltavaa kansallisen hankintalain uudistusta. He toivovat, että nykyisen hankintalain epäkohdat saadaan lakiuudistuksen myötä korjattua. Hankintalain perusongelma on, ettei kilpailutus sovi sellaisiin tilanteisiin, joissa vammaisten ihmisten palveluissa ja tukitoimissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja yksilöllistä joustoa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson kertoo. Tällaisia ovat välttämättömään huolenpitoon liittyvät palvelut, kuten henkilökohtainen apu ja asumispalvelut. Gustafssonin mukaan hankintalaki voi sopia tavaroihin tai tuotteisiin, joita voidaan ostaa suuria määriä ja joita isot asiakasryhmät pystyvät käyttämään. Jokapäiväiset, välttämättömät palvelut ovat näille markkinoille vaikeasti tuotteistettavissa. Palvelut pitää myös suunnitella yksilöllisten tarpeiden perusteella eikä järjestelmän näkökulmasta, Vammaisfoorumin kilpailutustyöryhmän puheenjohtaja ja Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen tiivistää. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön verkosto. Jos kunta ostaa palvelut huomioimatta yksilöllisiä tarpeita, niitä todennäköisesti joudutaan paikkaamaan ostamalla lisäpalveluja. Palvelut jäävät helposti alimitoitetuksi Hankintalain uudistuksen onnistuminen edellyttää osaamista ja vammaisia ihmisiä koskevien asioiden ymmärtämistä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen ja lakimies Henrik Gustafsson muistuttavat

10 Kilpailutus ei sovi palveluihin, joissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja. myös silloin, jos ne ostetaan vain edullisimman hinnan perusteella, Gustafsson sanoo. Jokapäiväistä huolenpitoa turvaavien palvelujen ongelmana on usein määräaikaisuus. Hankinnat kilpailutetaan yleensä muutaman vuoden välein. Vammainen ihminen ei aina voi luottaa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön, kuten asunnon ja tuttujen työntekijöiden, pysyvyyteen. Kokemukset käyttöön, osaamista lisää Lappalainen ja Gustafsson painottavat vammaisten ihmisten osallistumista palvelujensa suunnitteluun. Palvelutarpeet sekä toiveet palvelujen määrästä ja toteuttamistavasta tulisi kirjata palvelusuunnitelmaan, jonka vammainen henkilö tekee sosiaalityöntekijän kanssa. Yksilölliset palvelutarpeet tulisi saattaa kunnan hankintayksikön ja palveluntuottajan tietoon ennen tarjousten pyytämistä. Palvelujen suunnittelu, hankinta ja tuottaminen vaativat osaamista ja vammaisten ihmisten tarpeiden ymmärtämistä. Heidän kokemuksiaan palvelun laadusta ja toimivuudesta on selvitettävä aktiivisesti. Vammaisjärjestöt voivat kouluttaa palveluntuottajia, kunnat voivat kysyä vammaisneuvoston kannanottoja ja vammaiset ihmiset voivat tuoda kokemusasiantuntemustaan hankintayksilöille ja palveluntuottajille, Lappalainen sanoo. Vammaisten henkilöiden osallisuutta voidaan lisätä myös erilaisilla hankintamenettelyillä, kuten suorahankinnalla ja osallistavalla neuvottelumenettelyllä. Myös henkilökohtainen budjetointi auttaa tekemään palveluista kullekin sopivia. Siitä ei ole kuitenkaan säädetty laissa, vaan sen käyttö perustuu niin sanotuista pilotoinneista saatuihin hyviin käytäntöihin, Henrik Gustafsson sanoo. Palvelusetelin käyttöön taas suhtaudumme varauksella, koska sen luonteeseen kuuluu yleensä asiakkaan omavastuu. Gustafssonin ja Lappalaisen mukaan uuden hankintalain valmistelussa pitäisi selvittää myös, miten yleishyödyllisten palvelujen Hankintalaki SGEI-menettely sopii vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämiseen. Napakka aikataulu Vastuu hankintalain uudistamisesta on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Hanketta vievät eteenpäin ministeriön ohjaus- ja valmistelutyöryhmät. n toiminnanjohtaja Markku Virkamäki kuuluu hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen ohjausryhmään. Ministeriö järjesti hankintalain julkisen kuulemistilaisuuden lokakuun lopussa. Uudistuksen tulisi valmistua vuonna 2016, joten laki tulee seuraavan eduskunnan päätettäväksi. Kansallisen hankintalain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Euroopan Unionin vuoden 2014 alussa hyväksymät hankintadirektiivit vahvistavat vammaisen henkilön asemaa ja antavat mahdollisuuden soveltaa kansallista harkintaa lakia uudistettaessa. Direktiivissä mainitaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, joka edellyttää vammaisten ihmisten yksilöllisyyden huomioimista ja valinnanvapauden lisäämistä. Hankintalainsäädäntöä valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy huhtikuussa Laki astuu voimaan keväällä Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovat ottaneet kantaa hankintalain uudistukseen sen valmisteluvaiheessa: Vammaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään ja arjesta selviytymiseen tarvitsemat palvelut on irrotettava hankintalain kilpailuttamisäännösten piiristä. Hankintalain menettelyvaatimukset eivät sovellu yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviin palveluihin, joiden tuotteistaminen on mahdotonta. Vammaisten ihmisten jokapäiväistä apua ja tukea järjestettäessä on voitava käyttää joustavasti erilaisia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja. Sote-järjestämislakiin tulee saada järjestämistavaksi palvelusetelin rinnalle henkilökohtainen budjetointi tai vastaava palvelun käyttäjän valintaan perustuva malli. Palveluiden käyttäjiä ja heidän läheisiään on kuultava ja heidän osallisuutensa ja mielipiteensä on huomioitava palveluista päätettäessä. kuva: Elina Leinonen Tapio ja Kaija Sunin muistorahasto Kunniapuheenjohtajamme Tapio Sunin ja hänen vaimonsa Kaijan yhteisenä elämäntyönä oli toimia kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyväksi. Tapio oli Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Palvelusäätiön kunniapuheenjohtaja ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Tapio Suni kuoli , Kaija muutamaa vuotta aikaisemmin. Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, KVPS Tukena Oy ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry ovat perustaneet Tapio ja Kaija Sunin muistorahaston, johon ne kaikki ovat lahjoittaneet 3000 euroa. Muistorahaston tarkoituksena on tukea Tapio ja Kaija Sunin hengessä perheiden jaksamista ja lapsuudenkodissa tehtävää hoitotyötä. Rahastosta jaetaan vuosittain stipendejä perheille edellä mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy voivat palkita omalla muistorahastosta erillään rahoitettavalla Tapio ja Kaija Sunin stipendillä henkilökuntaansa, joka on tehnyt merkittävää ja ansiokasta työtä perheiden tukemiseksi. Rahaston tarkoituksenmukaisesta toiminnasta huolehtii toimikunta, johon kuuluvat Kehitysvammaisten Palvelusäätön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, KVPS Tukena Oy:n toimitusjohtaja ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja, joka edustaa myös Kehitysvammaisten Tukiliittoa. Toimikunta päättää varojen käytöstä, ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vastaa rahaston hallinnoinnista. Toimikunta kokoontuu helmikuussa 2015 päättämään ensimmäisestä perheille tarkoitetusta hakukierroksesta, josta tullaan viestittämään edellä mainittujen toimijoiden kotisivuilla ja uutiskirjeissä sekä Tapiolle ja Kaijalle tärkeän Tukiviestin sivuilla. Muistorahaston varoja kartutetaan erikseen päätettävillä lisäsiirroilla sekä mahdollisilla lahjoitus- ja testamenttivaroilla. Muistorahasto voi ottaa vastaan erillisiä lahjoituksia tähän tarkoitukseen. Lahjoituksen muistorahastolle voi halutessaan tehdä oheiselle tilille: Tilinumero: FI Maksuviite:

11 Rakennutamme uusia asuntoja KVPS Tukena Oy Mukana hyvässä elämässä llä on tytäryhtiö, KVPS Tukena Oy, joka aloitti toimintansa itsenäisenä yhtiönä vuoden 2007 alusta. Tukenalle siirrettiin silloin elinkeinotoiminnaksi katsottu palvelutoiminta. KVPS Tukena Oy:llä on tänä päivänä 25 palveluyksikköä, Asunnot ja rakentaminen jotka tarjoavat palvelu- ja tilapäisasumisen sekä päivä- ja työtoiminnan palveluita. Tukena järjestää myös henkilökohtaista apua, kuntoutusohjausta ja tukiasumisen palveluita. muutti sääntöjään vuonna 2011 siten, että sen kokonaan omistama KVPS Tukena Oy ei ole kaupan eivätkä sen osakkeet. Tukena on olemassa, koska kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat laadukkaita ja jatkuvia palveluita, joihin heidän läheisensä voivat luottaa. Tukena on kasvanut tässä hengessä. llä on yli 20 vakituiseen asumiseen tarkoitettua asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja tukea arjessaan. Palveluntuottajana toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Joissain asumisyksiköissä on vakituisten asuntojen lisäksi huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten. Joidenkin yhteydessä on myös päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. rakennuttaa uusia asuntoja yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu asumispalveluiden tarve. Asumisyksikkö asuntoineen suunnitellaan ottaen huomioon paikalliset ja yksilölliset tarpeet. Toteutuksessa noudatetaan erityisryhmien avustuslakia. Vuonna 2015 valmistuu seuraava asumisyksikkö Kankaanpäähän. Uusien asuntojen rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. Timo Poikkeus osallistui äitinsä Eijan kanssa rakenteilla olevan kodin peruskivenmuuraukseen Kankaanpäässä. Timon haaveena on itsenäistyä ja päästä muuttamaan omaan asuntoon. kuva: Katja Marjamäki Arto Mäkinen kiinteistötoimen johtaja puh

12 Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään Asunnot ja rakentaminen Oman kodin hankinnan valmistelu lähtee muuttajan halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa itsenäisen asumisen mahdollisuudet, arjessa tarvittava apu ja tuki sekä kodin sijainti suhteessa työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin. Lisäksi asunnon varusteet ja esteettömyys ovat yksilöllisesti huomioitavia asioita. Sopiva asunto löytyy läheisten, tukihenkilön tai sosiaalityöntekijän tuella. Kodin voi perustaa yksin tai yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa. ostaa asunnon ja vuokraa sen kehitysvammaiselle asunnonhakijalle. Vuokraa määrittäessämme otamme huomioon Kelan esittämät asumismenojen enimmäismäärät. Kotikunta tekee päätöksen järjestettävistä asumisen tukipalveluista. Tähän mennessä olemme ostaneet yli 250 asuntoa eri puolilta Suomea. Annamme mielellämme lisätietoa asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, heidän läheisilleen, kunnille, paikallisyhdistyksille ja oppilaitoksille. Pasi Hakala tukiasumisen hankintapäällikkö puh Katja Kauppinen ja Sami Naumanen muuttivat tammikuussa ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Päiväkahvit ja yhdessä leivotut korvapuustit maistuvat omalla parvekkeella työpäivän jälkeen. Tuemme asumisen onnistumista on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme yhdessä muuttajan kanssa vuokrasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asumisen aikana teemme aktiivista yhteistyötä vuokralaisen, hänen läheistensä ja asumista tukevien henkilöiden sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme tuen jatkuvuutta sekä yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vuokranantajana haluamme tukea asumisen onnistumista. Marjukka Hapuoja asukasisännöitsijä puh hankkii ja vuokraa asuntoja sellaisille kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, jotka pystyvät asumaan itsenäisesti avun ja tuen turvin. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden asua omassa kodissa. On tärkeää, että koti on asunnonhakijan itsensä valitsema ja hänen omien toiveittensa mukainen. Kodissa on hyvä aloittaa itsenäinen elämä kotikunnan järjestämien asumisen tukipalveluiden avulla. Tärkeintä omassa kodissa on se, että voi itse päättää omista asioistaan. - asukas, Pohjanmaa - Kuinka omaan kotiin? 1. Sinulla on toive omasta kodista. 2. Sinä ja läheisesi otatte yhteyttä tukiasumisen hankintapäällikköön. 3. Mietimme yhdessä asumiseen liittyviä tarpeitasi ja toiveitasi. 4. Pohdit kotikuntasi kanssa tarvitsemiasi asumisen palveluita. 5. Autamme sinua ja läheisiäsi sopivan asunnon löytämisessä. 6. Ostamme asunnon ja vuokraamme sen sinulle. 7. Teet vuokrasopimuksen ja maksat vuokran kuukausittain. 8. Voit asua kodissasi niin kauan kuin haluat. Onnellinen nuoripari oman kotinsa maisemaparvekkeella Tampereella. Asunnot ja rakentaminen kuva: Elina Leinonen kuva: Elina Leinonen 22 23

13 Perhelomitus Kotiin tuotavaa lyhytaikaista hoitoa Perhehoito Lyhytaikaishoitoa tai asumista perhehoitajan kodissa Lyhytaikaishoito Kotiin tuotava perhelomitus on lyhytaikaishoidon palvelua niille vanhemmille tai muille huoltajille, joiden vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen hoidettava asuu kotona. Perhelomittaja tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa erityistä tukea tarvitsevan perheenjäsenen lisäksi kotona olevat sisarukset. Perhelomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Perhelomituksen tavoitteena on auttaa huoltajia jaksamaan tarjoamalla heille mahdollisuuden levähtää päivittäisistä tehtävistään lähtemällä lomitusjakson ajaksi lomalle tai vapaalle kodin ulkopuolelle. Palvelu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille, ja sitä on saatavilla kaikkialla Suomessa. Lomitusta on mahdollista saada yhdellä kertaa kahdeksasta tunnista useaan vuorokauteen. Perhelomitus saa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustusta. Avustusta voidaan käyttää harkinnanvaraiseen lyhytaikaishoitoon, mutta ei lakisääteisten palveluiden, kuten omaishoitajan vapaiden lomituksiin. Räätälöimme kotiin tuotavaa palvelua myös perheiden ja kuntien toiveiden mukaan: Yöajan hoito Korvaava päivähoito ja loma-ajan hoito Kotipalvelu Varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin joko puhelimitse tai sähköpostitse perhelomituksen suunnittelijalle, jotta lomituksen saa haluamaansa ajankohtaan. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan vastaamaan perheiden äkillisiin tarpeisiin. Lomitusajankohdat täytetään varausjärjestyksessä. Ennen jakson alkamista perheen tulee hakea kotikunnaltaan maksusitoumus, jonka hakemisessa neuvomme tarvittaessa. Kuntaosuuden varmistuttua perheelle lähetetään vahvistuskirje ja lomakkeet täytettäväksi. Perheeseen tuleva työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin noin viikkoa ennen lomituksen alkua. Perhelomittaja voi tarvittaessa käydä tutustumassa etukäteen perheeseen, mikäli matka on kohtuullinen. Anni Häme lyhytaikaishoidon johtaja puh Perhelomituksen varaukset Anu Kubach perhelomituksen suunnittelija puh tekstiviestit: gsm Tämä on meidän perheelle niin iso apu, että sitä tuskin kukaan ulkopuolinen ymmärtää. - vanhemmat, Uusimaa - Lyhytaikaishoidon palvelut pyrkivät vastaamaan erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Kuvassa perhelomittaja Eine Hirvilahti sekä lapset Senja ja Vilho heidän vanhempiensa häissä. kuva: Janne Viinanen Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon ja huolenpidon järjestämistä yksityiskodissa. n perhehoitajat on valmennettu kehitysvammaisten perhehoitoon. Toiminta on ostopalvelua kunnille ja perustuu perhehoitajalain mukaisiin toimeksiantosopimuksiin. Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa vammaispalvelulain tai lastensuojelulain nojalla vanhempien loman tai vapaan ajalle tarvittavan hoitoavun, esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti muutamasta tunnista kahteen viikkoon. Pidemmistä hoitojaksoista neuvotellaan erikseen. Lyhytaikaisen perhehoidon palvelua tuotamme Pirkanmaalla, Keski- Suomessa, Pohjanmaalla, Varsinais- Suomessa sekä Kuopion ja Rovaniemen seuduilla. Toimintaa laajennetaan uusille alueille asiakastarpeiden mukaan. Tavoitteena on tuottaa yhteistyössä kunnan ja perheiden kanssa niiden tarpeisiin vastaavaa, asiakaslähtöistä perhehoitoa. Tulemme mielellämme esittelemään lyhytaikaista perhehoitoa ja keskustelemaan sen mahdollisuuksista täydentää kunnan lyhtyaikaishoidon palveluvalikoimaa. Tuotamme yksilöllisten tarpeiden mukaan myös pitkäaikaista perhehoitoa kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Palvelumme sisältää perhehoidon lisäksi perhehoitajan tarvitseman valmennuksen ja lisäkoulutuksen sekä toiminnan aikaisen tuen ja mahdolliset vapaapäivät. Anni Raunio perhehoidon johtaja puh anni.raunio@kvps.fi Lapsi viihtyy perhehoidossa. Voin rauhallisin mielin pitää välillä vapaata. - asiakasperhe, Pirkanmaa - Haluatko perhehoitajaksi? Tarvitsemme perhehoitajia koko ajan lisää eri puolille Suomea. Valmennamme perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneet ja huolehdimme heidän lisäkoulutuksestaan ja tukemisestaan. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös, joka edellyttää halua sitoutua toimintaan. Perheen oman elämäntilanteen tulee olla vakaa ja ihmissuhteiden kunnossa. Perhehoitajan kanssa solmitaan toimeksiantosopimus. Tehtävästä maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Perhehoitajaksi voi hakea lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme: Lyhytaikaishoito 24 25

14 Lyhytaikaishoito tilaustoimintana Ryhmälomitukset Mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa Lyhytaikaishoito kehittää ja tuottaa erilaisia lyhytaikaishoidon palveluita ja tarjoaa niitä myös tilaustoiminnan periaattein. Tavoitteenamme on tuottaa alueelliseen ja paikalliseen tarpeeseen vastaavia palveluita yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Toteutamme tilaustoimintana muun muassa: Leirejä ja kursseja ryhmille Vakinaisen henkilökunnan sijaistamista erityiskouluille, päiväkodeille tai asumisyksiköille, esimerkiksi koulutuspäivien ajaksi Perhelomitusta asiakasperheiden loma-asunnoilla tai lomamatkoilla Kotipalvelua perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia. Olemme avoimia palveluntilaajien ajatuksille ja toiveille toimintaa käynnistäessämme. Tulemme mielellämme esittelemään lyhytaikaishoidon palveluitamme. Anni Häme lyhytaikaishoidon johtaja puh Nimike muuttuu ja sisältö kehittyy Olemme ottaneet ssä käyttöön lyhytaikaishoidon palvelut -käsitteen aiemman tilapäishoidon palveluiden tilalle. Mielestämme lyhytaikaishoito kuvaa paremmin todellisuutta, koska valtaosa asiakasperheistämme käyttää palveluitamme säännöllisesti. Toteutamme edelleen jo tutuksi tulleita palveluitamme eli kotiin tuotavaa perhelomitusta, ryhmälomituksia, perhehoitoa sekä loma-aikojen teema- ja harrastekursseja eli leirejä. Lisäksi räätälöimme perheiden ja kuntien tarpeisiin monenlaisia lyhytaikaishoidon muotoja. Ryhmälomituksessa nautitaan yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Nella Katajamäelle mieleisiä ovat pallopelit perhelomittaja Toini Anttilan kanssa. kuva: Antti Ekola Lapsella on ikäistään seuraa ja mielekästä tekemistä. - vanhemmat, Pohjanmaa - Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää lyhytaikaishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Kunta osoittaa ryhmälomitukselle soveltuvan tilan, joka voi olla esimerkiksi viikonloppuisin tyhjillään oleva päivätoiminnan, iltapäivähoidon tai päiväkodin tila. Kunta ja Palvelusäätiö määrittelevät yhteistyössä palvelun ajankohdat sekä ruokahuolto-, ilmoittautumis- ja tiedotuskäytänteet. Ryhmälomituksen toteutuksesta vastaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön työntekijät. Ryhmälomitus toteutetaan viikonloppuisin 1 2 kertaa kuukaudessa, esimerkiksi perjantaista klo 18 sunnuntaihin klo 18. Jaksolle voi tarpeen mukaan osallistua lyhyemmäksikin ajaksi, esimerkiksi yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti alle 16-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmät voidaan myös rajata alle kouluikäisille lapsille tai yli 16-vuotiaille nuorille. Ryhmäkoko on 4 8 lasta tai nuorta. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja järjestää lapsille mielekästä toimintaa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja hoito sekä ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä ja sosiaalisia taitoja. Toiminta tarjoaa myös uusia elämyksiä ja kokemuksia. Ryhmälomitus mahdollistaa vanhemmille ja läheisille hengähdystauon hoitotyöstä sekä omaishoitajille vapaan. Ryhmälomitusta järjestetään vuonna 2015 Alavuudella, Haukiputaalla, Hämeenkyrössä, Kemissä, Loimaalla, Pirkkalassa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Torniossa, Valkeakoskella, Vimpelissä ja Ylöjärvellä. Ryhmälomituksesta kiinnostuneiden perheiden tulee olla yhteydessä palvelun ja maksusitoumuksen saamiseksi kotikuntansa kehitysvamma-, vammais- tai omaishoidon palveluista vastaavaan tahoon. llä on mahdollisuus aloittaa ryhmälomitus uusilla paikkakunnilla vuoden 2015 aikana. Toiminnan suunnitteleminen ja käynnistäminen eivät ole sidottuja kuluvaan toimintavuoteen. Ryhmälomitus voidaan aloittaa myös kokeilutoiminnan periaattein. Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh markku.vellas@kvps.fi Lyhytaikaishoito 26 27

15 Ryhmäpalveluiden kartta (1/2) Lyhytaikaishoito Pohjois-Suomi Katjaana Järvinen vastaava ohjaaja puh Pohjanmaa Terhi Sippola vastaava ohjaaja puh Kunnalta tai kuntayhtymältä haettava Haen maksusitoumusta n teemaja harrastekurssien (leirien) tai lomajaksojen kustannuksiin. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Hakijan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Etelä- ja Länsi-Suomi Helena Markus vastaava ohjaaja puh helena.markus@kvps.fi Puhelin Rovaniemi Kotikunta Tornio Kemi Katuosoite Haukipudas Postinumero 2015 Hakijan yhteyshenkilön tiedot Ryhmälomitus Nimi Katuosoite Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Seinäjoki Vimpeli Postinumero Postitoimipaikka Puhelin (koti) Puhelin (työ) Alavus Hämeenkyrö Pirkkala Valkeakoski Sähköposti Ylöjärvi Varalan Urheiluopisto, Tampere Aitoon koulutuskeskus, Aitoo Leirikeskus Leiriniemi, Ohkola Kurssin nimi Kurssipaikka PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Loimaa Teema- ja harrastekurssin, leirin tai lomajakson tiedot K E H I T Y SVA M M AIS T E N PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Kainuun Opisto, Mieslahti 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Postitoimipaikka T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Leirit; teema- ja harrastekurssit Kurssiaika 28 29

16 Maksusitoumuksen hakulomake (2/2) Teema- ja harrastekurssit Teemallisia leiriviikkoja kesäisin Kurssikustannukset Muut kustannukset Hakijan perustelut hakemukselle Osallistumismaksu Matkakustannukset Kustannukset yhteensä Lähdin kurssille hakemaan virkistystä. Tänne ei tultu sohvalla makaamaan! - kurssilainen, Varala - Rantasauna ja iltauinti kuuluvat kesän teema- ja harrastekurssien ohjelmaan. Rockleiriläiset pulahtivat Pyhäjärven aaltoihin Tampereella. kuva: Elina Leinonen Teema- ja harrastekursseja järjestetään kesällä leirimuotoisina Kainuussa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Toiminta on valtakunnallista, ja kursseille voivat hakea eri puolilla Suomea asuvat. Kurssit ohjaavat kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja mahdollistavat irtioton arjesta. Toiminnan tarkoituksena on virkistää mieltä, mahdollistaa itsensä toteuttaminen ja antaa onnistumisen kokemuksia. Keskeistä on ohjelmallisuus ja ryhmämuotoisuus. Kurssien tavoitteena on edistää osallistujien tasavertaisuutta, elämänlaatua ja täysipainoista elämää. Kurssit tukevat osallistujien yhteistyötaitoja, itsenäistymistä, itsensä kehittämistä ja luovuutta. Ne sisältävät teemansa mukaisen toiminnan lisäksi monipuolista ohjattua vapaa-ajantoimintaa. Tärkeimpiä syitä osallistua ovat ystävät, vertaistoiminta, mukava tekeminen, virkistäytyminen ja vaihtelu arjen rutiineihin. Kurssilta voi löytää uuden harrastuksen ja saada monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä. Toiminta mahdollistaa vanhemmille ja läheisille loman sekä omais- ja perhehoitajille lakisääteisen vapaan. Kurssit ovat ensisijaisesti ostopalvelutoimintaa kunnille ja kuntayhtymille. Osallistuja voi hakea kustannuksiin tukea myös seurakunnan diakoniatyöltä tai maksaa ne itse. Hintaan sisältyvät täysihoito, ryhmävakuutus, ohjattu toiminta, materiaalit ja ympärivuorokautinen huolenpito. Maksu laskutetaan jälkikäteen kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä. Lyhytaikaishoito Päiväys Hakijan allekirjoitus Yhteyshenkilön allekirjoitus Maksusitoumuksen hakulomake toimitetaan kotikuntaan tai kuntayhtymään Markku Vellas, ryhmäpalveluiden johtaja puh markku.vellas@kvps.fi 30 31

17 Rock n Roll -musiikkileiri Tampere Lyhytaikaishoito Maksusitoumuksen hakeminen Kustannuksiin voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Kustannuksia voi hakea myös omais- tai perhehoitajan vapaiden pitämiseksi tai harkinnanvaraiseksi perheen jaksamista tukevaksi palveluksi. Maksusitoumuksella kunta voi mahdollistaa osallistujalle virkistys- ja lomapalvelua sekä perheille lyhytaikaishoitoa tai omaishoidon vapaita. Kunta voi periä kurssilaiselta omavastuuosuuden asiakasmaksuna. Maksusitoumuksen hakemiseen voi käyttää Palvelusäätiön laatimaa lomaketta, joka on tämän kalenterin sivuilla Sen voi myös täyttää ja tulostaa Palvelusäätiön kotisivuilta tai tilata toimistosta. Maksusitoumusta tulee hakea hyvissä ajoin ennen kurssia, ja kurssin tarve kannattaa perustella huolellisesti. Perusteluissa on hyvä kertoa omasta elämäntilanteesta ja kurssin tärkeydestä. Hakemukseen voi liittää halutessaan esimerkiksi lääkärin, opettajan tai muun tahon lausunnon. Jos kurssilainen tarvitsee mukaansa oman henkilökohtaisen avustajansa, hänen ylläpitokuluina peritään 53 /vrk tai 24 /pv. Avustajasta aiheutuvia palkka- ja ylläpitokuluja voi anoa kunnalta kurssikustannuksina maksusitoumusta haettaessa. Teema- ja harrastekurssille ilmoittautuminen Kurssille ilmoittaudutaan lomakkeella, joka on tämän kalenterin keskiaukeamalla. Sen voi myös täyttää ja tulostaa n kotisivuilta tai tilata toimistosta. Ilmoittautumislomake palvelee kurssien valmistelua ja toteutusta. Kursseille tulee ilmoittautua mennessä. Ilmoittautua voi, vaikka kunnan maksusitoumuspäätöstä ei olisi vielä tehty. Kurssit toteutuvat, jos niihin on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Kursseille voivat hakea myös tiedoissa mainitun kohderyhmän ulkopuoliset hakijat. Ikärajat eivät ole ehdottomia. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella hakuajan jälkeen. Kursseja, lomajaksoja ja leirejä järjestetään kysynnän mukaan myös tilaustoiminnan periaattein valmiille ryhmille. Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh markku.vellas@kvps.fi Viime kesän Rock-leirillä parikymmentä innokasta leiriläistä harjoitteli päivittäin bändisoittoa ja rytmiikkaa kuuden oppitunnin verran. Harjoituksissa koettiin osaamisen ja oppimisen iloa. kuva: Elina Leinonen Kesätyöntekijäksi teema- ja harrastekursseille hakee kesäkursseille vastaavia ohjaajia, ohjaajia ja avustajia. Työ sopii alan ammattilaisille ja sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tai muun soveltuvan alan opiskelijoille. Kesäkursseille palkataan noin 40 työntekijää. Työntekijöiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia kehitysvammaisten ihmisten omaehtoiselle tekemiselle sekä tukea ja avustaa kurssilaisia heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Työtä ohjaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön arvot, joiden perustana on kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä kunnioitus. Hakuaika on asti. Kesätyötä haetaan lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Alustavista valinnoista ilmoitetaan viikolla kotisivuillamme: Aika: (pe-ke, klo 15 15) Sisältö: Harjoitellaan bändisoittoa ja rytmiikkaa pienryhmissä, esiinnytään yleisölle leirin lopuksi Rock n Roll -musiikkileiri järjestetään yhteistyössä Vimmart yhdenvertaiseen taiteen oppilaitoksen ja Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin kanssa. Musiikinopettajina toimivat Karoliina Lehtinen ja Marko Niittymäki Vimmartista sekä Lassi Salin ja Lauri Uusitalo Resonaarista. Musiikin opetusta on noin 6 x 45 min päivässä. Leirille osallistuminen ei edellytä aiempaa soittotaitoa. Tule mukaan rokkaamaan! Leirimaksuun voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Leirin hinta on 894/1080, ja se määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hinta sisältää opetuksen, täysihoidon, ryhmävakuutuksen, materiaalit ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Leirille voi osallistua myös päivisin 8 10 h/pv. Päiväleiriläisen maksu 630 sisältää lounaan, välipalan ja tarpeen mukaan päivällisen. Hakuaika on mennessä. Leirille haetaan teema- ja harrastekurssin ilmoittautumislomakkeella. Lomakkeessa on hyvä mainita erikseen mahdollinen osallistuminen päiväleiriläisenä. Lomakkeella voi myös kertoa, osaako soittaa jotain soitinta ja onko käynyt soittotunneilla. Leirille valitaan vähintään 12 osallistujaa, ja päätökset tiedotetaan hakijoille. Hinta määrittyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Vimmart Yhdenvertaisen taiteen oppilaitos Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari Juhlapyhien ryhmäloma Kainuussa Kainuun Opisto Tahvintie 4, Mieslahti Mieli on niin jouluisen jalo Aika: (ke ma, klo 13 13) Sisältö: Vietetään yhdessä nauttien ja kokien tunnelmallista joulua Ryhmälomalle voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Jouluajan lomamaksu on 1488 /1600, ja se määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hinta sisältää ohjelman, täysihoidon, ryhmävakuutuksen, materiaalit ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Hakuaika on mennessä. Ryhmälomalle haetaan teema- ja harrastekurssin ilmoittautumislomakkeella. Ryhmäloma toteutetaan, jos siihen on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Helena Markus vastaava ohjaaja puh helena.markus@kvps.fi Rock-leiri huipentui livekeikalle Tullikamarin Klubille Kultturelliatapahtumaan, jossa leiriviikon aikana harjoitellut kappaleet esitettiin suurelle yleisölle. Noel Sirenille ja Emmi Huttuselle livekeikka oli viikon kohokohta ja yhden unelman täyttymys. kuva: Elina Leinonen Lyhytaikaishoito 32 33

18 Teema- ja harrastekurssit Lyhytaikaishoito Pirkanmaa Hinta 745 / 900 (ma pe, klo 13 13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika mennessä Aitoon koulutuskeskus, Tulikalliontie 54, Aitoo Aitoon koulutuskeskus sijaitsee kauniin hämäläisen järvimaiseman ympäröimänä Pälkäneen Aitoossa, Kaakkois-Pirkanmaalla. Koulutuskeskuksen uimahalli, liikuntasali ja piha-alue tarjoavat hyvän toimintaympäristön kurssien toteutukselle. Matka Tampereelta on 48 ja Hämeenlinnasta 56 kilometriä. Seikkailusafari ihmeellistä elämää Aika (vko 24, ma pe) Sisältö Leikitään, lauletaan ja seikkaillaan satuaarteiden ääressä Osallistujat Ensisijaisesti alle 14-vuotiaat lapset Uusimaa Hinta 745 / 900 (ma pe, klo 13 13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika mennessä Leirikeskus Leiriniemi, Kalarannantie 3, Ohkola Leiriniemi sijaitsee Keravanjärven rannalla, Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä, luonnonkauniilla alueella keskellä Uuttamaata. Matka Helsingistä on 61 kilometriä, Järvenpäästä 23 kilometriä, Hyvinkäältä 15 kilometriä ja Mäntsälästä 12 kilometriä. Vain elämää elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Aika (vko 28, ma pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Lyhytaikaishoito Suomipop laulaen, soittaen ja tanssien Aika (vko 26, ma pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Kainuu Hinta 745 / 900 (ma pe, klo 13 13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika mennessä Luonnosta voimaa kesän värit, äänet ja tuoksut Aika (vko 27, ma pe) Sisältö Perehdytään luonnon antimiin ja kesämaiseman aistielämyksiin Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Kainuun Opisto, Tahvintie 4, Mieslahti Kainuun Opisto on monien mahdollisuuksien kurssikeskus, joka sijaitsee kainuulaisen luonnon ja kulttuurin keskellä Paltamon Mieslahdessa. Matka Kajaanista on 35 ja Oulusta 140 kilometriä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Tartu mikkiin musiikki soi ja laulu raikaa Aika (vko 28, ma pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan Osallistujat Nuoret ja aikuiset Tähtiä arkeen sukellus aistien ja tuntemuksien maailmaan Aika (vko 29, ma pe) Sisältö Eri ilmaisukeinoin koetaan monenlaisia aistielämyksiä Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Vain elämää elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Aika (vko 30, ma pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin Osallistujat Nuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Varalan Urheiluopisto, Varalankatu 36, Tampere Varalan Urheiluopisto sijaitsee keskellä kaupunkia, upeissa Pyhäjärven ja Pyynikinharjun maisemissa. Matka Tampereen keskustasta on neljä kilometriä. Liikutaan yhdessä kuntoa ja iloa liikunnasta Aika (vko 31, ma pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Kehitysvammaisten Palvelusäätiö pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Suomipop laulaen, soittaen ja tanssien Aika (vko 27, ma pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin. Osallistujat Nuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Tartu mikkiin musiikki soi ja laulu raikaa Aika (vko 28, ma pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan Osallistujat Nuoret ja aikuiset Liikutaan yhdessä kuntoa ja iloa liikunnasta Aika (vko 29, ma pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Vain elämää elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Aika (vko 30, ma pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Tähtiä arkeen sukellus aistien ja tuntemuksien maailmaan Aika (vko 31, ma pe) Sisältö Eri ilmaisukeinoin koetaan monenlaisia aistielämyksiä Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset 34 35

19 Elämänmuutostoiminta Tukea muutosvaiheisiin Kehittämistoiminta Elämänmuutostoiminta tukee erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä eli päämiehiä ja heidän perheitään elämän eri vaiheissa. Päämiesten lähi-ihmiset ja työntekijät ovat tiivisti mukana toiminnassa, jota kehitetään yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja palveluntuottajien kanssa. Lisäksi järjestämme alan työntekijöille vertaisoppimisen mahdollistavia kohtaamisia. Toimintaan kuuluvat Aikuisuuden kynnyksellä Muuttovalmennus Ikäperhetoiminta Olisi joku voinut kertoa, että nuoreni opiskelun ohella aloittaa oman elämän. - aikuistuvan nuoren äiti - KUN MUUTTAA, VANHEMMAT HALUAA OMAA ELÄMÄÄ JA NIIN LAPSIKIN HALUAA, KUN ON TÄYSI- IKÄINEN. - muuttaja - Sami-Matias Siiskonen rakentaa Hyvän elämän talopakettia muuttovalmennuksen tapaamisessa. Hän muuttaa ensi syksynä Kipparintaloon, joka valmistuu Kalasatamaan Helsinkiin. Aikuisuuden kynnyksellä Matkalla nuoruudesta aikuisuuteen syntyy monenlaisia ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät elämään tänään, tulevaisuuden suunnitteluun ja omannäköisen elämän rakentamiseen. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminnalla tuetaan aikuistuvaa ja itsenäistyvää nuorta ja hänen perhettään elämän tärkeissä muutosvaiheissa peruskoulun tai ammattiopiston päättyessä ja siirryttäessä kohti omaa elämää. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta voidaan käynnistää myös varhaisemmassa vaiheessa, jolloin tulevaisuuden suunnittelu aloitetaan koko perheen voimin jo peruskoulun ensimmäisiltä luokilta lähtien. Yhteistyössä ovat mukana nuoren lisäksi hänen läheisensä, peruskoulun, ammattiopiston ja oman kunnan työntekijät sekä muut alueelliset yhteistyötahot. Yhteistyö voi olla esimerkiksi Hyvän elämän avaimet - tai Nuoren matka kohti oman näköistä elämää -keskusteluilta tai pidempi vuoden kestävä toiminta. Rakennamme alueellisia toimintamalleja mukaan lähtevien kuntien ja perheiden kanssa. Satu Koivurinne projektipäällikkö puh satu.koivurinne@kvps.fi Muuttovalmennus Päämiehen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat useimmiten ihmissuhteet, päivittäiset toiminnot ja ympäristö. Hänen elämänhistoriansa, voimavarojensa, tuen tarpeidensa ja toiveidensa tunteminen edistää elämänmuutokseen sopeutumista. Vanhemmille ja läheisille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä suurta elämänmuutosta. Heidän myötämielinen asenteensa muuttoa kohtaan auttaa myös muuttajaa elämänmuutokseen sopeutumisessa. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on muuttajan ja läheisten tukeminen elämänmuutoksessa ja muuttoon valmistautumisessa. Muutto voi tapahtua lapsuudenkodista, itsenäisestä asunnosta, ryhmämuotoisista asumispalveluista tai laitoksesta. Muuttovalmennus vahvistaa muuttajan itsetuntemusta ja voimavaroja, mikä tukee muuton onnistumista ja kotiutumista uuteen kotiin. Toiminta vahvistaa myös läheisten voimavaroja ja heidän muuttajalle antamaansa tukea. Muuttajan läheisiä ovat perheenjäsenet, työntekijät ja muut hänelle tärkeät ihmiset. Muuttovalmennusta toteutetaan yhteistyössä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää ja luoda uusia alueellisia toimintamalleja. Asiantuntijuutta ja toimintatapoja jaetaan koulutusten ja seminaarien avulla. Katja Marjamäki elämänmuutostoiminnan päällikkö puh katja.marjamaki@kvps.fi Taija Kolehmainen suunnittelija puh taija.kolehmainen@kvps.fi Ikäperhetoiminta Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva aikuinen asuu yhdessä ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tukea perhettä nykyisessä elämäntilanteessa ja pohtia tulevaisuutta sekä tarjota tietoa ikääntyvien perheiden elämää helpottavista tukitoimista ja palveluista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit, erilaiset perheiden elämänhallintaan liittyvät teemakurssit ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava toiminta. Ikäperhetoiminta keskittyy vuonna 2015 Etelä-Karjalan alueelle, missä pidämme perhetapaamisen Imatran kylpylässä. Kolmen päivän aloitustapaaminen käynnistää vuoden kestävän prosessin perheiden kanssa. Mukaan lähtevät perheet kohdataan kolmena yksittäisenä lähipäivänä vuoden mittaan. Lisäksi räätälöimme toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa alueellisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Syyskuussa 2015 järjestämme Solaris-lomien kanssa vertaistukiloman lapsuudenkodissa asuville kehitysvammaisille yhden ikääntyvän vanhemman kanssa. Marraskuussa 2015 järjestettävä Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari käynnistää ikäperhetoiminnan Keski-Suomen alueella. Marjo Rikkinen projektipäällikkö puh marjo.rikkinen@kvps.fi Seminaarit, koulutukset ja kurssit Tuhansia tunteita -muuttovalmennusseminaari , Etelä-Suomi Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari , Jyväskylä Askeleita aikuisuuteen -läheisseminaari , Turku Muuttovalmennuksen työntekijäkoulutus syksy 2015, Tampere Omaan kotiin -kurssi syksy 2015, Pirkanmaa Konferenssit ja seminaarit, koulutukset ja kurssit -sivuilta (45 46) Solaris-lomien kanssa toteutettava vertaistukiloma , Imatran kylpylä Toivomme hakemuksia ikäperheiltä, joissa tukea tarvitseva aikuinen asuu lapsuudenkodissa. Loma kestää viisi vuorokautta, ja perhe maksaa siitä omavastuuosuuden. Ohjelmassa on joka päivä tuokio, jonka toteuttaa n henkilökunta. Hakulomakkeita saa Marjo Rikkiseltä. Kehittämistoiminta kuva: Taija Kolehmainen 36 37

20 Henkilökohtainen avustajatoiminta Henkilökohtaisen avun infot Tule kuulemaan lisää henkilökohtaisesta avusta infotilaisuuksiimme. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Henkilökohtainen budjetointi Kehittämistoiminta Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on lisätä vaikeavammaisten ihmisen yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta. Vammaispalvelulaki takaa myös kehitysvammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä toimissa, jotka ihminen tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Sitä voi saada päivittäisiin toimiin kodissa tai kodin ulkopuolella, ihmissuhteiden ylläpitämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastuksiin, työhön tai opiskeluun. tuottaa tietoa ja materiaaleja henkilökohtaisesta avusta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Koulutamme kehitysvammaisia ihmisiä ja avustajia yksilöllisen tuen ideologiaan ja työnjohtajuuteen. Teemme aktiivista yhteistyötä kuntien ja muiden alan järjestöjen kanssa. Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö puh Oletko kiinnostunut henkilökohtaisen avun alueellisesta kehittämistyöstä? Teemme mielellämme yhteistyötä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Ota yhteyttä! Petra Tiihonen Tiesitkö tämän henkilökohtaisesta avusta? Henkilökohtainen apu on palvelun käyttäjälle maksutonta. Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista eikä siitä, missä kunnassa asuu. Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu. Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijan vanhempi toimisi omaishoitajana. Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Avustajan tehtävä on tukea asukkaan omaa osaamista ja oppimista. - avustaja, Uusimaa klo 10 12, Turku Yhteistyössä Turun Seudun Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me Itse ry:n ja Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa. Ilmoittautumiset mennessä , Me itse ry:n vuosikokous, Tampere Yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse ry:n kanssa. : Me Itse ry Henkilökohtaisen avun ja tukiasumisen infoilta klo , Tampere. Henkilökohtaisen avun ja tukiasumisen infoilta kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja muille kiinnostuneille. Mukana on myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tukiasumisen hankintapäällikkö Pasi Hakala. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset mennessä. Henkilökohtaisten avustajien vertaistapaaminen klo 16 18, Tampere. Toimitko henkilökohtaisena avustajana kehitysvammaiselle henkilölle? Haluaisitko oppia lisää ja jakaa kokemuksiasi yksilöllisen tuen ideologiasta, yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja tuetusta päätöksenteosta? Tule mukaan henkilökohtaisten avustajien vertaistapaamiseen! Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset mennessä. ja ilmoittautumiset Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö puh petra.tiihonen@kvps.fi Tästä lähtee täyskaato! Antti Leppäniemi on saanut monia onnistumisen ja osallistumisen kokemuksia muuallakin kuin keilaradalla henkilökohtaisen avustajansa Elisa Miettisen kanssa. kuva: Tiiu Kaitalo Henkilökohtainen budjetointi on palveluiden järjestämistapa, jossa palvelujen käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa oman elämänsä kannalta tarpeellista, mielekästä ja tarkoituksenmukaista apua ja tukea. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää omannäköistään elämää yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla. kehittää henkilökohtaista budjetoin- tia yhdessä kuntien, kuntayhtymien, vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Aarne Rajalahti ts. kehittämistoiminnan johtaja puh aarne.rajalahti@kvps.fi Kehittämistoiminta 38 39