Timm Ketonen sukuseura ry:n jäsenlehti

Transkriptio

1 Vuosi 2008 n:o 19 Timm Ketonen sukuseura ry:n jäsenlehti

2 Fransin ja Karlin Sanomat Timm-Ketonen sukuseura ry:n jäsenlehti 2008 numero19 Toimitus: Heikki Heliö, Marjatta Ruusunen, Päivi Saari ja Irmeli Valjento, päätoimittaja Kansikuva: Juho Anton Heliö (taulu 60) Takakansi: Julia Rintala ja Patrick Keipilä (taulu 214) (taulu 212) SISÄLLYS sivu PUHEENJOHTAJAN KIRJOITUS, Riitta Riikkilä... 3 KESÄN SUKUJUHLA, Marjatta Ruusunen 4 PIENI SUKUSELVITYS, Irmeli Valjento. 11 SUKUSEURAN MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA, Riitta Riikkilä. 12 KUN ISOISÄ HELIÖLLE MUUTTI, Kirsti Manninen KANCHANABURIN ISOT KISSAT, Irmeli Valjento.. 20 SERKKUTAPAAMINEN HASSELASSA, Helga Hagström. 22 LEIVO SAARISTOLAISLEIPÄ.. 23 PAJU TAIPUU MONEKSI, Marja-Leena Matara.. 24 MYYNTITUOTTEET.. 26 SUKUSEURAN HALLITUKSEN JÄSENET 27 Sanomien taulunumerot ovat vuoden 2006 sukukirjan mukaan 2

3 Rakkaat Sukulaiset! Serkut ovat elämän rikkaus, sanoi eräs serkuistani. Viisaasti sanottu! Koska serkkujen määrä on vähentymään päin ainakin meidän perheessä. Esimerkiksi minulla ja sisarellani on yli viisikymmentä serkkua ja pojillani vain kolme. Sukulaisten merkitys kasvaa, mitä vanhemmaksi tulee. Aikaa vain tuntuu olevan niukasti sukulaisten tapaamiseen. Työelämä ja harrastukset vievät ajan ja voimavarat yhä enenevässä määrin. Ihmisyyteen kuuluu, että tarvitsemme toisiamme. Jos on huonot välit, niin silti pitäisi pitää yhteyttä, jotta tuntisimme itsemme osaksi suvun kokonaisuutta. Vanha sanonta veri on vettä sakeampaa pätee yhä, vaikka monien mielestä perhe on pahin. Pirkko Arstila on sanonut, että parhaimmat lapsuudenmuistot syntyvät usein kesäpaikasta, jossa sukulaislapset saavat kirmata yhdessä ja tehdä kepposiaan. Voi olla, etteivät kaikki aikuiset aina tule keskenään toimeen, mutta lapset oppivat sukunsa ja muistavat toinen toisensa elämän loppuun asti. Onnellisia ovat kaikki ne suvut ja perheet, jotka kesällä kohtaavat. Oltuani sukuseuran toiminnassa mukana jo antoisat kaksikymmentä vuotta, niin harmittelen usein jälkeenpäin sitä, etten ole aikoinaan haastatellut niitä tätejä ja setiä, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme. Heidän mukanaan on kadonnut valtavasti arvokasta suvun historiaa ja tietoa. Koska nykytietokin on tärkeää, niin olen erityisen kiitollinen Ruotsin serkulleni, Helga Hagströmille. Ilman häntä moni tieto olisi jäänyt taltioimatta. Sukuseuramme on iloksemme laajentunut heliöläisillä ja Johan Parmenin ( ) jälkeläisillä. Sukukirja on monin osin heidän kohdallaan kovin puutteellinen, mutta toivottavasti seuraava opus korjaa asian. Toivonkin, että kohtaamme ensi kesän 25-vuotistapaamisessa runsaasti sukulaisiamme. Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta toivottaen Riitta Riikkilä 3

4 SUKUJUHLA YYTERISSÄ Marjatta Ruusunen (taulu 341) Aurinkoinen lauantai oli sateisen kesän 2008 kauneimpia päiviä sukumme kokoontuessa Yyterin Kylpylähotelliin sukujuhlaan ja kokoukseen. Juhlijoita alkoi tulla hyvissä ajoin ja kokoussalista kuului iloinen puheensorina ja nauru, kun sukulaiset tapasivat toisiaan ja kertoivat kuulumisiaan. Sukulaisiin tutustumista helpotti taas kerran Irmeli Valjennon ahkeroimat kauniit nimilaput, jotka osallistujat tullessaan saivat. Eipä tarvinnut tutustuessa nimiä kysellä. Juhlassa oli mukana ilahduttavan paljon uusia sukulaisia ja ihan pieniä lapsia. Juhla aloitettiin ruokailulla ja saimme nauttia merellisistä pöydän antimista. Ruokailun jälkeen puheenjohtajamme Helena El Tobgy kuulutti taiteilijapariskunta Losevan ja Losevin esiintymään ja hiljennyimme kuuntelemaan musiikkia, jota he esittivät pianolla ja haitarilla, yhdessä ja erikseen. Riitta Riikkilä toivotti sukulaiset tervetulleiksi juhlaan. Hän luki edellisen kokouksen jälkeen edesmenneitten nimet ja vietimme hiljaisen hetken heitä muistaen. Juhlaesitelmän oli saapunut pitämään kirjailija Pirjo Tuominen, joka totesi olleensa niin monta kertaa sukuseuramme juhlissa, että aiomme kai pian adoptoida hänet sukuun. Pirjo Tuominen on tuottelias kirjailija, hän on kirjoittanut yli 40 kirjaa 30 vuoden aikana. Useat hänen teoksensa kertovat Satakunnan ruukkien elämästä kiinnostavasti ja viihteellisesti. Pirjo Tuomisen esitelmä oli erittäin mielenkiintoinen, asiasta olisi halunnut kuulla kauemminkin. Tuttuun tapaan oli näytteillä eri sukuhaaroista tehdyt taulut, joita saatiin käydä tutkimassa tauon aikana. Näyttely suvun taiteilijoiden ja käsityön taitajien töistä oli myös pystytetty. Näytteillä oli mm. Raija Pahkalan keramiikkaa ja Tiffany-töitä, Mirja Rannan maalauksia, Leena Mataran käsitöitä ja Katri Ruususen keramiikkaveistoksia ja grafiikkaa. Yhteisen lauluhetken jälkeen Riitta Riikkilä ja Helena El Tobgy jakoivat viirit sukuhaaransa vanhimmille. Viirin saivat Hertta Anttila, Kustaa Maurits Timmen sukuhaarasta, Terttu Ketola, Kalle Johannes Ketosen sukuhaarasta ja Terttu Tapio, Ida Maria Salosen sukuhaarasta. HerttaAnttilan viirin vastaan otti hänen tyttärensä. 4

5 Perinteinen sukuhaarojen esittely ja valokuvaus järjestettiin ja saatiin ryhmät lähes kokonaisina kuvaan, kun osaa, hyvin pientä osaa juhlijoista kiinnosti olympialaiset, jota seurasivat ala-aulan telkkarista. Aikaisemmistakin sukukokouksista on valokuvia sukuseuran arkistossa, toivottavasti ne saataisiin esitettäviksi jossain seuraavista kokouksista. Varsinaisen sukukokouksen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Saari, joka pätevästi ja napakasti johti kokousta. Uusien sääntöjen mukainen hallitus valittiin nyt ensimmäisen kerran. Edellisen hallituksen kaikki jäsenet olivat nyt erovuoroisia. Uuteen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien kuusi (6) varsinaista jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Riitta Riikkilä ja varapuheenjohtajaksi Helena El Tobgy. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin lisäksi Kirsti Manninen, Raija Pahkala, Lasse Pitkäranta ja Irmeli Valjento. Varajäseniksi valittiin Kalevi Ketonen, Marja-Leena Matara ja Marjatta Ruusunen. Hallitus on ehdottanut lisäksi, että uutena kirjanpitäjänä toimii Ritva Virtanen ja leikekirjanpitäjänä edelleen Mirja Ranta. Arpajaisten jälkeen oli vuorossa kakkua, kahvia ja seurustelua. Musiikkia esittivät Roosa Meriläinen (joka ei ole se ex-kansanedustaja) ja Anna Lahtinen. Tytöt soittivat pianoa nelikätisesti. Pirteimmät, joilla riitti innostusta ja virtaa vanttuussa, jatkoivat yökerhotiloissa musiikin merkeissä. Siellä soitti Waikiki Kuks -yhtye, Janne Vastamäki ja pojat. Sukujuhlan nuorin, Siiri Lammi n. 5 kk ja vanhin, Elma Häyhtiö 96 v. 5

6 SUKUHAARAT ESITTÄYTYVÄT FRANS TIMMEN, SITTEMMIN KETONEN, JÄLKELÄISIÄ Salosen sukuhaaraa eli Ida Marian (taulu 121) jälkipolvea Lahtisen sukuhaaraa eli Johanna Matildan (taulu 166) jälkeläisiä 6

7 Häyhtiön sukuhaaraa eli Emma Elisan (taulu 215) jälkeläisiä Ketosen sukuhaaraa eli Kalle Johanneksen (taulu 287) jälkipolvea 7

8 Mataran sukuhaaraa eli Hilja Frans Arvo Ketosen (taulu 393) Judithin (taulu 378) jälkipolvea tytär Mirja ja Jaakko Ranta KARL TIMMEN JÄLKELÄISIÄ Heliön sukuhaaraa eli Juho Antonin (taulu 60) jälkipolvea 8

9 JOHAN PARMEN TIMMEN JÄLKELÄISIÄ Kustaa Maurits Timmen (taulu 29) sukuhaaraa JUHLAN ESIINTYJIÄ Paulina Loseva-Niemi Alexander Losev 9

10 Roosa Meriläinen (taulu 195) ja Anna Lahtinen (taulu 197) Kirjailija Pirjo Tuominen 10 Kuvat Marjatta Ruusunen

11 PIENI SUKUSELVITYS Irmeli Valjento (taulu 267) Sukujuhlassamme oli mukana ensimmäistä kertaa Johan Parmen Timmen jälkipolvea. Tämä pieni sukupuu toivottavasti selventää sukulaisuussuhteita. Sukupuu lähtee sisarusten Johan Parmenin ja Johanna Elisabet Vendlan isästä Carl Fredrik Timmestä. Mukana ovat nyt vain ne sukuhaarat, joiden jälkeläisiä on sukuseuran jäseninä. Taulunumeroiden perusteella voi sukukirjasta 2006 tutkia heidän jälkipolveaan. Carl Fredrik Timm ( taulu 26) Johan Parmen Timm Johanna Elisabet Vendla Timm (taulu 27) (taulu 49) Karl Johan Timm Karl Fredrik Timm Frans Ketonen (taulu 28) (taulu 57) (taulu 120) Kustaa Maurits Timm Juho Anton Heliö Ida Maria Salonen v:sta 1890 Heinonen ent. Yli-Ketola (taulu 121) (taulu 29) (taulu 60) Johanna Matilda Lahtinen (taulu 166) Emma Elisa Häyhtiö (taulu 215) Kalle Johannes Ketonen (taulu 287) Hannes Teodor Ketonen (taulu 364) Hilja Judith Matara (taulu 378) Frans Arvo Ketonen (taulu 393) 11

12 SUKUSEURAN MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA SYNTYMÄPÄIVIÄ 2009 Onnea tahdon toivottaa Juhlapäivää mukavaa! 50 VUOTTA TAULUNUMERO AIKA NIMI SUKUKIRJAN 2006 MUKAAN Oili Katariina Lind Outi Johanna Isopahkala o.s. Lind Yvonne Marianne Holm Kai Juhani Ketonen Pirjo Anneli Pitkäranta o.s. Mäntyniemi Ari Jokinen Catherine Englert o.s. Lluch Eija Irene Renvall o.s. Tuominen Tapani Olavi Pelttari Heikki Tapani Kuula Jari Juhani Kolehmainen Monica Meijer VUOTTA Anna-Liisa Heliö o.s. Hakonen Marjukka Ketonen o.s. Kilkku Aarto Juhani Hyvärinen Erkki Tapio Alanen Erik Allan Backlund Veikko Antero Palttala Pirkko Anneli Pistokoski o.s. Torna Seppo Ilmari Lanmminaho Johnny Eino Bertil Heldenius Paula Tellervo Suutari o.s. Räikkä Pentti Seppo Sakari Matara Tapio Kalevi Marttila 59e Maija-Liisa (Maisa) Nissinen o.s. Ketola

13 70 VUOTTA Anneli Annikki Lindholm o.s. Ketonen Hans Helge Blomqvist Seija Helinä Wallin o.s. Oras Jorma Ilmari Kiiski Kurt Graeffe Antti Eino Ohristo Ritva Anneli Rantanen o.s. Vehmas Anita Margit Häyhtiö o.s. Bergström VUOTTA Mari Kaija Heliö o.s. Ahlholm Simo Olavi Lahtinen Jukka Aulis William Salonen Pertti Meijer Anja Annikki Renvall o.s. Virtanen Erkki Johannes Renvall Sirkka Irja Lahtinen o.s. Tenhunen VUOTTA Maija Mirjami Lehti o.s. Ketonen Tuovi Tellervo Lind o.s. Paasikari Anna-Liisa Häyhtiö o.s. Laakso Simo Nestor Faxby Toini Kyllikki Malmros os. Heinonen Kauko Johannes Pelttari VUOTTA Eila Kyllikki Juanoja os. Ketonen Saara Matilda Niemi os. Tuohiniemi Karin Marjatta Paatero 48 13

14 SYNTYNYT Jan-Erik Björnille ja Anna Lihavaiselle poika, Paavo Onni Jalmari Björn Tohmajärvellä. (Taulu 274) Tiina ja Marko Eevalle kolmoset, Topi Väinö Tapani Eeva, Olavi Onni Elis Eeva ja Taimi Emmi Elina Eeva Raumalla. (Taulu 236) Satu-Maria ja Jukka-Pekka Manniselle tyttö, Sofie Mikaela Manninen Vantaalla. (Taulu 105) Janette ja Eero Nylundille tyttö, Amalia Carla Isabella Nylund Porissa. (Taulu 351) Merita Ketoselle ja Jussi Viljaselle tyttö, Iida-Sofia Hannele Viljanen. Porissa. (Taulu 350) Pauliina ja Mikko Lammille tyttö, Siiri Sofi Josefiina Lammi Kullaalla. (Taulu 196) Tapio Häyhtiölle ja Pauliina Jalavalle poika, Leo Eino Olavi Häyhtiö. Porissa. (Taulu 230) Johanna ja Mika Lehdolle tyttö, Silja Maria Lehto Espoossa. (Taulu 187) Anna Wikströmille ja Jan Mattssonille poika, Karl Rune Mattias Wikström Hasselassa, Ruotsissa.(Taulu 259) Juha Mäkelälle ja Essi Myllymäelle tyttö, Elwiira Venla Kaarina Mäkelä Kullaalla.(Taulu 270) Maria Mailis Pelttarille ja Jukka Lehtoselle tyttö Hilda Mai-Lis LehtonenTampereella (Taulu 78) 14

15 YLIOPPILAAT 2008 Joonas Juho Samuel Virtanen ( ) (Taulu 220) Lauri Heikki Tuomas Vehkala (ent. Tuuliainen) (Taulu 310) Lasse Johannes Renvall ( ) (Taulu 307) TOHTORIN VÄITÖS Hilla Maria Rantala on väitellyt keväällä 2008 kauppatieteen tohtoriksi (The University of Kansas) ja työskentelee apulaisprofessorina Wyomingin yliopistossa. (Taulu 223) VUODEN 2007 YRITTÄJÄNAINEN Fysioterapeutti-yrittäjä Satu Hannele Ketonen-Heikkilä on valittu vuoden 2007 yrittäjänaiseksi Loimaalla. (Taulu 319) AVIOLIITTOON VIHITYT Pauliina Joutsenvirta ja Mikko Lammi Kullaalla. (Taulu 196) Jukka-Pekka Manninen ja Satu-Maria Pulsa Vantaalla. (Taulu 105) Elina Ranta ja Antti Vesanen Harjavallassa. (Taulu 398) 15

16 Hilla Rantala ja Alexandre Skiba Vantaalla (Taulu 223) Kerstin Refvem ja Arne Aasen jr. Mydland Tonstadissa, Norjassa. (Taulu 249) Jone Heldenius ja Linn Jåtten Stavangerissa, Norjassa. ( Taulu 247) Jaana Rintala ja Harri Peltomaa Porissa. (Taulu 213) Tuore aviopari Hilla Rantala ja Alexandre Skiba Tuore aviopari Jaana o.s. Rintala ja Harri Peltomaa 16

17 TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN Paavo Herman Räikkä Kaunialan Sotavammasairaalassa. (Taulu 151) Martti Eerik Häyhtiö Porissa. (Taulu 226) Jouko Olavi Pelttari Vammalassa. (Taulu 77) Huittisissa, marraskuun 8. päivänä 2008 Riitta Riikkilä Riitta Riikkilä pitää jäsenrekisteriä. Muistathan ilmoittaa muuttuneet osoitetiedot sekä syntyneiden, vihittyjen ja poisnukkuneiden ym muuttuneet tiedot. gsm tai (02) tai 17

18 Kun isoisä Heliölle muutti... Kirsti Manninen (taulu 105) Isoisäni Juho Anton Heliö on minulle tuttu vain muotokuvana salin seinällä, nimenä sukutaulussa ja -papereissa ja ennenkaikkea henkilönä sukulaisten ja naapureiden kertomuksissa ja anekdooteissa, joita olen kuunnellut lapsesta asti. Juho Anton Yli-Ketola, alkuaan Timm, avioitui vuonna 1899 Heliön talon tyttären Laine Elin Heliön kanssa. He asuivat aluksi Kokemäellä Ketolan kylän Yli- Ketolan talossa. Vanhin lapsi Aarne on syntynyt Kokemäellä. Vuonna 1901 perhe muutti Kauvatsan Lievikoskelle Heliön tilalle ja saivat tilan haltuunsa vaimon vanhempien kuoltua samana vuonna. Yli-Ketola myytiin. Perheeseen syntyi vielä kaksi lasta, Laina ja Yrjö. Laine kuoli 1904 ja Juho Anton avioitui vuonna 1905 Anna Kotkan kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, Hilja, Aili, Jaakko, kaksoset Asser ja Päiviö sekä Anders (Antti). Juho Anton kuoli 1934 ja tila siirtyi leskelle ja edelleen Jaakko Heliölle. Muutettuaan Lievikoskelle Juho Anton alkoi kohentaa Heliön tilaa ja rakennuksia. Yli-Ketolan myynnistä saatu kauppahinta sijoitettiin rakennuksiin. Lievikosken varrella saarella sijaitseva Heliön talouskeskus sai uutta ilmettä. Kivinavetta uusittiin heti vuonna Minäkin muistan vielä ne mahtavat kivipaadet, joista navetan lattia ja ruokintapöytä oli rakennettu. Rakennettiin kivikellari ja luhti kellarin päälle, yhdistettiin taloussiipi vinkkeliksi päärakennukseen. Päärakennusta jatkettiin, sali korotettiin ja saliin maalattiin Ojalan friisit, nekin olen lapsena ennen seuraavaa remonttia nähnyt. Niin ja rakennettiin tappurisuuli, johon tehtiin lähes kolmimetriset ovet. Suuruudenhulluksi isoisää sanottiin niiden ovien vuoksi, mutta nyt se olisi kaukonäköisyyttä, kun nykyisetkin maatalouskoneet mahtuvat niistä ovista. Ja mahduttiin siinä suulissa 60-luvulla minun häitäni tanssimaan....ja foordin osti Juho Anton oli monessa mukana, perustamassa säästöpankkia, myllärinä Lievikoskessa olevassa Lahvon myllyssä ja oli kova riista- ja kalamies. Talossa oli aina ajokoira tai kaksi ja Sääksjärvellä oli seilipaatti Matomäen rannassa. Vuosittain hän kävi Kokemäenjoella lohia pyytämässä. Myllynpito loppui vuonna 1911, kun Heliön tilan kanssa samalla saarella oleva saha ja mylly paloivat. Sen paloyön jälkeen ei Heliön ovia lukittu, kun talonväkeä ei lukittujen ovien takaa saatu helposti hereille, vaikka palo raivosi aivan vieressä. Unenlahjat näköjään periytyvät, 60-luvulla minä ja mieheni nukuimme makeasti, vaikka naapurissa oleva talo paloi yöllä. Aamukahvilla vasta ihmettelimme, mihin naapurista katto oli hävinnyt. 18

19 Ja se foordi, se tuli taloon suunnilleen 20-luvun puolivälissä. Juho Anton ei itse ajanut, vaan hänellä oli kuskina vääpeli Suhonen Sääkskoskelta. Tätini Aili halusi myös opetella ajamaan autoa. Kerrotaan, kun harjoitellessa tuli vastaantulija, Aili löi kädet silmille ja huusi mitä minä nyt teen. Siihen loppui ajoharjoittelu. Isäni Jaakko on naapurin kertoman mukaan ollut viiksifordin nokalla kaksitoistavuotiaasta asti. Siihen aikaan ei tainnut tienpäällä pahemmin ratsioita olla. Joka tapauksessa Jaakko sai ajokortin erikoisluvalla 16-vuotiaana ja toimi sitten laillisesti autokuskina. Ajotaitonsa vuoksi Jaakko määrättiin autokomppaniaan Helsinkiin. Se foordi oli vielä minun varhaislapsuudessani suulin nurkassa ja taisimme me lapset käydä salaa leikkimässä siellä. Viimeinen muistikuvani autosta on, kun se nostettiin kuorma-auton lavalle ja vietiin pois. Jäljelle jäi vain tarinat. Heliön tilan päärakennus Sukuhallitus suunnittelee ensi kesäksi matkaa. Koska aika ja matkakohde ovat vielä avoinna, lähetetään tieto kyseisestä matkasta jäsenille myöhemmin kirjeitse. Ensi kesänä sukuseuran perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta 19

20 Thaimaan Kanchanaburin isot kissat Irmeli Valjento (taulu 267) Kun poikani, Mikko Ville, Thaimaan matkallaan (helmikuussa 2008) ilmoitti tekstiviestillä lähtevänsä katsomaan tiikereitä Kanchanaburiin, lähetin takaisin viestin, että toivottavasti tiikerit ovat turvallisissa häkeissä. Onnekseni sain kuulla vasta tuon käynnin jälkeen, millaisesta tiikerijutusta oikein oli kysymys. Myöhemmin tuli nimittäin tekstiviesti: Heh. Pitelin just sylissä täysikasvuista päiväunilla olevaa tiikeriä (ei nukutettu tai huumattu) ja paijasin useaa hereillä olevaa. Kuvia otettu paljon. Tietysti Mikko Ville kavereineen oli juuri niitä rohkeita, jotka halusivat mennä niin lähelle tiikereitä, kuin vain pääsivät. Ihan riskitöntä tuo urheus ei ilmeisesti ollut, koska ennen tiikereiden luo pääsyä he joutuivat allekirjoittamaan paperin, jossa sitoutuivat ottamaan itselleen kaiken vastuun, jos jotain tapahtuisi. Tiikereiden luokse ei päästetty punaisen tai oranssin vaatekappaleen kanssa. Yksin ei saanut myöskään kuljeskella tiikereiden keskellä, vaan kulkeminen ja siirtyminen tapahtui ainoastaan vihreäpuseroisten tiikerinhoitajien saattamana, kädestä kiinni pitäen. Hoitajat hoitivat myös valokuvaamisen. Vierailijoita ei tiikerin kasvojen eteen päästetty. He tulivat tiikerin luokse aina takaapäin. 20

21 Mikko Villen kameraan tuli valokuvia taltioiduksi tapahtumasta lähes toistasataa. Mutta olihan tilannekin ainutlaatuinen. Tiikerinhoitajan paikkakin olisi avautunut, mutta valitettavasti työt Koti Suomessa odottivat. Taisi osa Mikko Villen sydäntä jäädä tiikereille, koska unelma tiikerinhoitajana jäi selvästi kytemään. Tiger Temple in Thailand on oikealta nimeltään Wat Pa Luangta Bua Yannasampanno ja se on buddhalaismunkkien perustama orpokoti tiikereille. 21

22 SERKKUTAPAAMINEN HASSELASSA Helga Hagström (taulu 262) Esiäiti Hilja Pauliina Quick, ent. Lahtinen o.s. Häyhtiö (Taulu 242) Kaj Faxby ja hänen vaimonsa Muk olivat valmistelleet serkkutapaamisen isoäitinsä Hiljan jälkeläisille. Mukana olivat Hiljan lapset: Anna Norjasta, Simo, Eino ja Helga Ruotsista. Poissa oli ainoastaan Hiljan vanhin, 83 -vuotias tytär Helli Australiasta. Serkkutapaamiseen oli saapunut yhteensä 64 sukulaista, joista suurin osa oli Ruotsista. Hiljan jälkikasvua oli läsnä jo neljännessä polvessa. Annan tytär Kerstin, miehensä Arnen ja kolmen lapsensa kanssa, tuli Norjasta ja kaikkein kauimpaa, Australiasta saakka, saapui Hellin poika Nils australialaissyntyisen vaimonsa ja tyttärensä Jasminen kanssa. Kaj ja Muk olivat nähneet tavattomasti vaivaa tämän hauskan serkkutapaamisen onnistumiseksi; ruokapöydän antimet olivat ylenpalttiset ja musiikki viihdytti. Mainittava on, että Kerstin-serkku saapui jo ennalta auttamaan juhlajärjestelyissä. Hän ja Muk poikiensa kanssa olivat leiponeet paljon herkullisia leivonnaisia. Serkkutapaaminen oli kaikille varmasti mieleenpainuva ja onnistunut juhla. Kiitos Kajille ja Mukille! Kuvassa vasemmalta: Muk (Kaj Faxbyn puoliso), Maijri Faxby ( Simo Faxbyn tytär) sekä Eino ja Karin Faxby Suomeksi alkuperäisestä ruotsinkielisestä tekstistä kääntänyt Riitta Riikkilä 22

23 SAARISTOLAISLEIPÄ (2 vuokaleipää) 1 l piimää g hiivaa 3 dl siirappia 3 dl vehnänleseitä 3 dl maltaita 3 dl ruisjauhoja 1 rkl suolaa noin 1 l karkeita vehnäjauhoja 1. Liuota hiivaa kädenlämpöiseen piimään. Lisää muut aineet hyvin sekoittaen esimerkiksi puuhaarukalla. Taikinaa ei vaivata, ja se jää melko löysäksi. Jaa taikina kahteen voideltuun pitkänomaiseen leipävuokaan. (Silikonivuoat osoittautuneet hyviksi.) 2. Anna leipien kohota noin 2 tuntia. 3. Paista leipiä 21/2 3 tuntia ensin 170 asteessa ja sitten, kun leivät ovat kohonneet ja pinta alkaa tummua, alenna lämpötila 160 asteeseen. Peitä leivät samalla kevyesti foliolla. Leipä säilyy hyvin. Sen maku on parhaimmillaan vasta pari päivää leipomisen jälkeen. Maukkaan leivän ohje on Nauvolaisen kalastajaperheen emännältä. Ohje: Lisbeth Kumlin, Helsinki Ohjeen lähettänyt Leena Matara (taulu 383) 23

24 Kesän 2006 sukujuhlassa Leena Mataralla oli näytteillä tekemiään ihania pajutöitä. Niille, joita kiehtoisi oppia pajunpunontaa, hän antaa vinkkejä siitä, miten materiaali tulee kerätä ja käsitellä. PAJU TAIPUU MONEKSI Marja-Leena Matara (taulu 383) Kuoripajun paras keruuaika on myöhään syksyllä, kun puusta ovat pudonneet lehdet ja se on vetäytynyt talvilevolle. Kätevintä on hakea vitsat ennen lumentuloa. Parasta punontapajua ovat suorat haarattomat yksilöt. Pajun pituus riippuu työstä, mutta tavallisesti kerättävät vitsat ovat hieman alle metristä kahteen ja puoleen metriin. Yksivuotinen paju on punontaan parasta. Sitä löytyy useasti raivattavilta paikoilta, kuten maantieojista, sähkölinjoilta ja peltojen reunoilta. Keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Viljelypajuakin on Suomessa saatavilla. Paras säilytyspaikka on ilmava, varjoisa ulkovarasto. Pajut voi kuivattaa ja ne pitää liottaa ennen punomista. Liotus kestää siihen asti, kunnes pajun voi taivuttaa katkaisematta suorakulman muotoon. Liotettuja pajuja voi työstää niin kauan kuin ne ovat kosteita. Oksat säilyvät taipuisina märän froteepyyhkeen sisällä muovisäkissä. PAJUJEN KÄSITTELY Lajittele pajut pituuden perusteella nippuihin Niputa pajut. Sido niput siten, että pajut ovat samansuuntaisesti ja tyvet tasan. Sido niput 2 3 kohdasta narulla ( sukkahousuista leikattu on paras). Varastoi niput pystyasennossa ulkovarastossa. Punottaessa pajujen tulee olla taipuisia, joten ne saavat olla tuoreita. Niitä tulee liottaa vedessä riittävän pitkään vähintään vuorokausi. 24

25 SUKUSEURAN OMIA MYYNTITUOTTEITA Myynnissä kauniita koboltinsinisiä kuulakärkikyniä. Tekstillä Timm-Ketonen sukuseura ry. Osta itsellesi tai lahjaksi! Hinta á 3 euroa Uusin sukukirja on mitä mainioin lahja kaikille sukulaisille, joilla sitä ei vielä ole. Henkilötietojen lisäksi kirja sisältää paljon kuvia ja tarinoita. Kirjan hinta 40 euroa. Sukuseuran keltasinisen pöytäviirin voi hankkia suvun jäsenelle lahjaksi merkkipäivän johdosta tai muuksi erityiseksi kunnianosoitukseksi. Pöytäviirin hinta on 40 euroa TIEDUSTELUT JA TILAUKSET Pöytäviiri: Marjatta Ruusunen gsm Sukukirja: Riitta Riikkilä gsm Kynät ja sukukirja: Irmeli Valjento gsm

26 Timm Ketonen sukuhallitus Varsinaiset jäsenet puheenjohtaja varapuheenjohtaja Riikkilä Riitta El Tobgy Helena Karhulantie 10 A 6 Timpurinpolku 6 D Huittinen Luvia riitta.riikkila@kopteri.net helena.eltobgy@dnainternet.net tai riitta.riikkila@luukku.com (02) , rahastonhoitaja Pahkala Raija Manninen Kirsti Kartanonranta 11 Hirvenpolku Pori Sotkamo raija.pahkala@dnainternet.net kirsti.manninen@fimnet.fi (02) , (08) , Pitkäranta Lasse Valjento Irmeli Varikontie 12 Rajatie 28 G Pori Vantaa lassetop@windowslive.com irmeli.valjento@solinet.fi Varajäsenet sihteeri Ketonen Kalevi Ruusunen Marjatta Puolukkatie 3 Lehtotie Pori Korvela anteroketonen@gmail.fi marjatta.ruusunen@gmail.com (02) , (02) , fax (02) Matara Leena Ylipykäläntie 3 A Sirkka kirjanpitäjä leikekirjanpitäjä Virtanen Ritva Ranta Mirja Huringinkatu 5 A 13 Vuorenpääntie 9 A Tampere Peipohja kaiccis@gmail.com (03) ,

27