FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA. Selostus 403-D1042

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA. Selostus 403-D1042"

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Suunnittelualue Tiivistelmä Osayleiskaavaprosessin vaiheet Kaavatyön aloitusvaihe Selvitysten laatiminen ja päivittäminen Keskustan kehittämissuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos Kaavaehdotusvaihe kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen Osallistuminen ja vuorovaikutus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema Luonnonympäristö Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Liikenne Väestö ja asuminen Työpaikat ja palvelut Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelun tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Kunnan asettamat tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Valmisteluvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute ehdotusvaiheen palaute Ylimääräisen kuulemisen palaute Yleiskaavan kuvaus Aluevaraukset Mitoitus Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset... 43

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus II Asuminen Maa- ja metsätalous Palvelut ja työpaikkatoiminnot Liikenne Yhdyskuntatekniikka, erityisalueet ja -merkinnät Pohjavesialueet Virkistys Rakennetun ympäristön arvot Ympäristön häiriötekijät Yleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Suhde maakuntakaavaan Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavatyön eteneminen LIITTEET Liite 1. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja Liite 2. Mitoitus (FCG Planeko Oy, 2008) Liite 3. Keskustan osayleiskaava: valmisteluvaiheen, ehdotusvaiheen, 2. ehdotusvaiheen ja 2. ehdotusvaiheen jälkeisen ylimääräinen kuulemisen vastineet LIITEMATERIAALI/ERILLISSELVITYKSET ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma, Kaupallinen selvitys ja Geologian tutkimuskeskus, GTK. Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kaustisen kunta, LVM, Liikenneturva, Poliisi (2006). Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Keski- Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Kokkola. Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma Oy Talentek Ab ja Strafica Oy (2006). Liikennemääräkartta 2007, Tiehallinto / Vaasan tiepiiri (2008). Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaustisen kunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vesihydro Oy (2002) Vesihuollon toiminta-alueen laajennus. Ramboll Oy (2007) Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). Maanmittauslaitos, Karttapaikka. Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna, kansallinen paikkatietoportaali, Tilastokeskus, Ympäristöhallinnon Hertta- ja Oiva tietojärjestelmät,

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 1 (62) KAUSTISEN KUNTA KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue Selostus liittyy päivättyyn keskustan osayleiskaavaan. Kaavan laatimisesta Kaustisen kunnan ohjauksessa on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (ent. FCG Planeko Oy). Kaavan vireille tulo: vuoden 2007 kaavoituskatsaus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): Osayleiskaavan selvitykset on tehty vuosina Kaustisen kunta teetti osayleiskaavan pohjaksi Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman, joka valmistui syksyllä 2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan, alkaen Kaavan nimi muutettiin muotoon keskustan osayleiskaava Kunnanhallitus päätti , KHALL 260 asettaa osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen tarkistuksin: Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): Viranomaistyöneuvottelu: Kaavaehdotukseen saatujen lausuntojen perusteella kaava päätettiin asettaa nähtäville toisen kerran Kunnanhallitus käsitteli muistutuksia, jotka koskivat ranta-asuinalueita ja pohjavesialueiden asuinalueita: Kunnanhallitus on hyväksynyt 2. kaavaehdotuksen kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): Viranomaistyöneuvottelu (MRA 18 ): kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestetty marras-joulukuussa 2014 MRA 32 :n mukainen erilliskuuleminen. Viranomaistyöneuvottelu Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan: :ssä 53 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan: :ssä 24 Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rantaalueeksi rajatulla alueella suoraan rakennusluvan perusteena A- ja AM-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta (MRL 72 ). Osayleiskaava-alue sijaitsee Kaustisen kirkonkylässä, kunnan keskustassa. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 2 (62) Suunnittelualuetta rajaavat lännessä Kruunupyyn kunnan raja, pohjoisessa Salonkylän osayleiskaava ja etelässä Järvelän osayleiskaava. Järvelän ja Salonkylän alueille on laadittu yhteinen osayleiskaava (2006). Idässä suunnittelualuetta rajaavat Österharjun metsäalueet. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 16 km², josta vesialueita noin 0,4 km². Rantaviivaa on Perhonjoen rannat mukaan lukien yhteensä noin 10 km. Suunnittelualueesta suurin osa on lähes rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Kaustisen ydinkeskusta, jota ympäröivät pientaloalueet. Kuva 1. Yleiskaava koskee Kaustisen keskustaa ja sen lähiympäristöä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010). 1.4 Tiivistelmä Laadittavalla osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Kaustisen kunnassa, Kirkonseudun alueella. Kunta on vuonna 2007 hyväksynyt Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 3 (62) Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2006) henkisenä. Kaavaa varten tehtiin kaava-alueen laajennusosien luontoselvitys sekä Kaustisen kuntaa koskeva kaupan selvitys. Lisäksi niiltä ranta-alueilta, jotka eivät ole asemakaavoitettuja tehtiin kantatilaselvitys. Kaavatyön pohjaksi luotiin keskustan kehittämissuunnitelma. Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tavoitteiden, selvitysten, viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, kehittämissuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos ja siitä edelleen osayleiskaavaehdotus neuvotteluiden ja saadun palautteen pohjalta. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin sellaisia muutostarpeita, jotka edellyttävät kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 2. kaavaehdotus laadittiin saadun palautteen ja viranomaisten kanssa käytyjen työneuvottelujen ja palaverien pohjalta sekä kunnanhallituksen tekemien päätösten pohjalta. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena ranta-alueella (ra-rajaus kartalla) AM- ja A- alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu asemakaava-alueille tai alueille, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 4 (62) 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe Kaustisen kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta Alueella on ollut voimassa rakennuskielto saakka. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaustisen kunta pyysi tarjousta kirkonkylän (keskustan) osayleiskaavan laatimisesta. Tekninen lautakunta valitsi kaavaa laativaksi tahoksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (ent. FCG Planeko Oy, Suunnittelukeskus Oy, nyk FCG Suunnittelu ja tekniikka Ou). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaustisella. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen liittyvät selvitykset tehtiin vuosina Rantavyöhykkeeltä, jota ei ole asemakaavoitettu, on tehty emätilaselvitys. 2.2 Selvitysten laatiminen ja päivittäminen FCG aloitti kaavan laatimisen keväällä Kaavatyöhön liittyen laadittiin seuraavat selvitykset: Luontoselvitys kaava-alueen laajennusosille (Toholammen ja Teerijärven suunnat). Pohjanmaan Luontotieto, Riina Ala-Risku, Kaustisen kaupallinen selvitys. Työssä päivitettiin Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tiedot Kaustisen kunnan osalta. FCG Planeko Oy, Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, Kaustisen kaupallinen selvitys Työssä tarkasteltiin yleiskaavassa osoitettujen kaupallisten alueiden seudullista vaikutusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Keskustan kehittämissuunnitelma Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työ tehtiin FCG:ssä Kaustisen kunnan toimeksiannosta. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle: keskustan kehittäminen entistä enemmän kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 5 (62) keskustan rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen yhdistettynä yhdyskuntarakentamisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen elinkeinoelämän toimintaedellytysten, palveluiden ja kevytliikenneympäristön kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena keskustaajaman toimivuuden, näkyvyyden, vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. 2.4 Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos 2.5 Kaavaehdotusvaihe kaavaehdotusvaihe 2.7 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville syksyllä Samalla kaavan nimi täsmennettiin kirkonkylä osayleiskaavasta muotoon keskustan osayleiskaava. Kaavan valmisteluvaiheen aineiston, kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen liitteineen, ollessa nähtävillä saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu vastineet. Vastineraportti on selostuksen liitteenä. Osayleiskaavan ehdotus on laadittu luonnoksesta saadun palautteen sekä kunnan ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Vuoden 2012 syksyllä nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin sellaisia muutostarpeita, jotka edellyttävät kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 2. kaavaehdotus laadittiin saadun palautteen ja viranomaisten kanssa käytyjen työneuvottelujen ja palaverien pohjalta. Kunnanhallitus käsitteli tiettyjä erityisesti ranta-alueille ja pohjavesialueille sijoittuneita muistutuksia ( 69). Vuoden 2013 kesällä nähtävillä olleesta 2. osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaavaan tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset. Tehtyjen muutosten katsottiin olevan luonteeltaan teknisluonteisia korjauksia ja täsmennyksiä sekä koskevan yksityistä etua. Niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen Kaustisen kunnan toimesta. Näin ollen Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaista uudelleen nähtäville asettamista ei tarvittu. Erillisen kuulemisen perusteella palautteina saadut muistutukset käsitellään joulukuun 2014 tammikuun 2015 aikana. Erillisen kuulemisen perusteella saatiin 1 lausunto. Erillisen kuulemisen perusteella ei annettu yhtään muistutusta. Osayleiskaavaa tarkistettiin tarpeelliselta osin saadun lausunnon perusteella. 2.8 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osayleiskaavan hyväksyy Kaustisen kunnanvaltuusto. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 6 (62) A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kunnassa työssäkäyvät henkilöt Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus o ent. Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Keski-Pohjanmaan liitto K.H.Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Museovirasto Palo-/pelastusviranomainen C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Energia- ja teleyhtiöt Luonnonsuojelupiiri Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 7 (62) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaustisen kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaustiselta on matkaa Kokkolaan 45 km, Pietarsaareen 55 km ja Kannukseen 60 km. Kaustisen pinta-ala on 361,22 km2. Vuonna 2012 Kaustisen asukasluku oli 4300 henkeä. Kaustisen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 13 ja kantatie Maisema Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. Maisemakuva Keski-Pohjanmaa sijoittuu kahden maisemamaakunnan, Pohjanmaan ja Suomenselän, alueelle. Maakunnalle on tyypillistä järvien vähäisyys sekä jokilaaksojen halkaisemat metsä- ja suoseudut. Rikasta merellistä perintöä edustavat rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastaja-yhdyskunnat. Merellisen luoteisosan vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen. Keski-Pohjanmaan perinteistä maisemakuvaa hallitsevat luonnonmaisemien ohella kulttuurimaisemat: kylät, asutusryhmät, viljelykset ja laitumet. Maakunnalle on tunnusomaista jokivarsille kehittynyt asustustoiminta. Viime vuosikymmenten suurimpia maisemallisia muutoksia aiheuttaneet tekijät ovat olleet etenkin maatalouden ja rakentamisen tehostuminen. Perinteisen, luonnon niittyjä laaja-alaisesti hyödyntäneen maatalouden nykyaikaistuminen on toisaalta lisännyt avoimuutta tehokkaasti käytetyillä viljelyalueilla ja toisaalta vähentänyt avoimuutta aiemmin laidunnetuilla tai niitetyillä viljelys-

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 8 (62) ten reuna-alueilla ja rannoilla. Muutosten myötä perinteinen rakennuskanta on väistymässä ja maisemakuva yksipuolistumassa. Muutos ei sinänsä ole haitallista, se kuuluu luonnollisena osa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Negatiivisena muutokset on koettu silloin kuin ne uhkaavat tärkeäksi koettuja arvoja, kuten maisemaa, luontoa tai perinteitä. Maisemarakenne Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksu sekä rannikko ovat tasaista kapeiden jokilaaksojen viljelysaluetta. Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksun kunnat kuuluvat siihen. Tälle alueelle sijoittuvat Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä, Ullava, Kaustinen, Veteli ja osa Toholampea ja Kokkolaa. Keski- Pohjanmaan jokiseutu ja rannikkoalueella vuorottelevat jokilaaksot, lähes huomaamattomiksi tasoittuneet harjujaksot ja drumliiniharjanteet. Harjujaksot päättyvät rannikolla Vattajan ja Kalajoen laajoihin lentohiekkakenttiin. Moreenimuodostumia, drumliineja, kumpumoreeneja, suuria siirtolohkareita ja huuhtoutuneita louhikoita esiintyy jokilaaksojen välisillä alueilla. Laajimmat peltoalueet avautuvat Lestijoen jokilaaksossa ja Kokkolan entisillä merenpohjan savikoilla. Muualla pellot seuraavat pikkujokien varsia kapeina nauhoina, leveten yleensä vain alajuoksun varsilla laajemmiksi aukeiksi. Jokilaaksojen väliin jää asumattomia sydänmaita, karuja mäntykankaita, rämeitä ja nevoja. Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti ja ylikunnallisesti arvokkaat maisemaalue-ehdotukset edustavat maakunnalle luonteenomaisia ja edustavimpia luonnonmaisemia, maatalouskyliä ja keskustaajamien kulttuurihistoriallisia kohteita. Paikallisesti arvokkaat maisema-alue-ehdotukset ovat pienempiä maalaisympäristöjä. Näistä kokonaisuuksista useilla on runsaasti hyvin arvokkaitakin osatekijöitä, mutta vähäisen laajuutensa vuoksi ovat karsiintuneet pois ylikunnallisesta luokasta paikallisesti arvokkaiksi. Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella Perhonjokilaakson kulttuurimaisema on kapea viljelty jokilaakso, noin seitsemän kilometrin pituinen ja keskimäärin kilometrin levyinen. Laakson kummallakin puolella kulkee maisemaa rajaava harjujakso. Laakso on vanhaa asuinaluetta, ja siellä on useita kyliä. Kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat nykyisten kylien läheisyyteen. Kaussenkankaaseen ja Luomalaan lienee tullut asutusta jo 1400-luvulla, sillä nämä ovat Penttilän talon kanssa vanhimpia taloja Kokkolan ylämailla. Kaussenkangas, Luomala ja Puumala ovat sijoittuneet Perhonjoen eteläpuolella vanhan maantien varteen mäkiosuuksille. Avoimen jokilaaksoviljelysmaiseman keskellä sijaitsevalla Kaussenkankaalla oleva vanha perinteinen maalaispiha erottuu ympäristöstään ja on maisemallisesti hyvin arvokas. Kankaalla on säilynyt kolme uljasta pohjalaistaloyksilöä joiden viereen on rakennettu kaksi uutta päärakennusta. Tänä päivänä pihapiirinä toimiva ympäristö edustaa vanhaa raittiasutusta.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 9 (62) Kuva 3. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan pohjoispuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan eteläpuolella Maisema-alue keskustan eteläpuolella on noin viiden kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Luonnonpiirteet asettavat kylämaisemalle selkeät visuaaliset rajat. Maisema- s- olemukseltaan maisema-alue edustaa kallio- ja harjualueiden kehystämää luode-kaakkoissuuntaista viljavaa jokivarsimaisemaa, jonka maisemarakenteen perusrungon muodostavat joki, melko tasainen viljelty Perhonjokilaakso ja sitä rajaavat ympäristöstä selkeästi, korkeammat karuhkot metsäiset, osittain soistuneet moreeni- ja kallioselänteet sekä joen itäpuolella harjujakso. Nämä ovat olleet perinteisesti kyläläisille myös näköala- marjastus- ja retkeilypaikkoja. Jokilaaksoa rajaavat kallioalueet ovat suhteellisen korkeita muuhun ympäristöön verrattuna ja hallitsevat maisemakuvaa. Perinteiseen kulttuurimaisemaan Kaustisella kuuluu jokivarsiasutus. Suurin osa asutuksesta on vieläkin jokivarsien tuntumassa, joskin maaviljelyn merkitys ei ole enää niin suuri. Perinteinen Perhonjokivarsimaisema on muuttunut varsinkin salaojituksen ja latojen katoamisen seurauksena. Maisemakuvallisesti joki on merkittävin elementti maisemarakenteessa, vaikkakin sen rantojen vesakoituminen onkin muuttanut sen luonnetta. Joelle avautuu nykypäivänä ainoastaan harvoista paikoista näköalaoja, sillä jokivarsi on hyvin pensoittunut ja ainoastaan maiseman halki kiemurteleva pensoittunut nauha kertoo joen olemassaolosta. Peltoalueiden avoimen kokonaisuuden säilyttäminen avoimena on sekä maisemakuvan että kulttuurihistorian kannalta tärkeää. Lisäksi useat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet pihapiireineen vaativat ympärilleen tilaa. Perhonjoen länsipuolella asutus on sijoittunut nauhamaisesti sekä jokirantaan että vanhan tien varteen. Vanhan tien varressa on sotilastorppa 1700-luvun puolivälistä, vanha kievari 1800-luvun puolivälistä sekä Kentalanmäen tiivis asutus. Kentalanmäkeen eli Pelimanninmäkeen liittyy voimakkaasti pelimannihistoria. Mäellä on mm. Konsta Jylhän vaimon kotitalo. Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti merkittävä Rantakosken laidun. Lampaat ja lehmät ovat laiduntaneet kivistä rantalaidunta noin 40 vuotta. Kohde on pinta-alaltaan 0,2 ha ja sen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kivikautisia asuinjäännöksiä.

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 10 (62) Jokilaakson itärannalla kulkee harjujakso, johon Perhonjoen itäpuolinen asutus tukeutuu. Järvelässä on asutusta myös jokirannassa. Täältä voidaan mainita vanhat Luomalan ja Kentalan (1700-luvulta) talot, jotka on siirretty jokirantaan muusikkojen taloiksi. Perhonjoen itäpuolella on tiehen tehty oikaisu, ja sen varrelle on tullut jonkin verran uutta asutusta. Vanhoista silloista on jäljellä Penttilän jokisilta keskustassa. Järvelän kohdalla olevan riippusillan osalle on suunniteltu palauttava saneeraus, joka tullaan toteuttamaan lähiaikoina. Saneerauksessa sillan puukaiteet palautetaan ja nykyään ainoastaan kevyen liikenteen käytössä oleva silta palautetaan myös ajoneuvoliikenteen käyttöön Luonnonympäristö Kuva 4. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan eteläpuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot Kuva 5. Kaustisen maaperäkartta (GTK 2008).

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 11 (62) Kaava-alueella on hyvin monipuolinen maaperä. Perhonjoen varsilla maaperä on pääosin hietaa. Joen varsilla on kuitenkin myös hiesualueita ja alueita, joilla on hienoa hietaa. Joen itäpuolella on hiekkavyöhyke, jonka sisällä on soraalue Kaustisen keskustan koillispuolella. Hiekkavyöhykkeestä itään löytyy sara- ja rahkaturvealueita. Turvealueiden jälkeen maaperä on pääosin moreenia. Perhonjoen länsipuoli koostuu pääosin sara- ja rahkaturvealueista sekä moreenialueista. Kaustisen keskustan lounaispuolella on kallioalue (Puhkion kallio). Puhkion kalliosta luoteeseen on myös toinen pienempi kallioalue. Vesiolosuhteet Pohjavesi Kaustisen kuntaa halkoo luode-kaakko suuntainen harjujakso, joka jakautuu Kaustisen pohjoispuolella kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi. Näistä laajempi harjujakso jatkuu luoteeseen Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin läpi Pohjanlahteen. Pienempi harjujakso jatkuu Kaustisen pohjoisosassa pohjoisluoteeseen haarautuen edelleen kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi Nuolinenjärven eteläpuolella. Murroslaaksoa reunustavat kallioiset selänteet, joiden rinnealueet ovat hiekkamoreenipeitteisiä. Parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jatkuvat murroslaakson keskiosiin paksun savikerroksen peittäminä. Suunnittelualueella on pohjavesialueita, mutta myös suunnittelualueen pohjoispuolella on myös vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna Pohjavesialueet sijoittuvat Kaustisen kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevat yksityiset Jylhän ja Kuorikosken vesiosuuskuntien vedenottamot sekä Kaustisen vesilaitoksen pohjavedenottamoita. Kuva 6. Kaustisen pohjavesialueet. Taulukko 1. Kaustisen pohjavesialueet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (Hertta/OIVA-tietojärjestelmä ).

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 12 (62) Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Åsen A A 1 166,44 1, Åsen A A 1 138,99 1, Oosinharju ,59 1, Oosinharju ,04 1, Oosinharju ,93 1, Kausti ,38 0, Kausti ,60 0, Kausti ,93 0, Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Kuva 7. Suojelusuunnitelman lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Suojelusuunnitelmassa on lisäksi osoitettu suojavyöhykkeet. Esitetyt vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet Oosinharjun ja Åsen A pohjavesialu-

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 13 (62) eella ovat Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisia. Vesioikeudellisten suoja-alueiden rajauksien tarkennuksessa on huomioitu esiintymien hydrogeologiset olosuhteet sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuerajaukset. Lähisuojavyöhykkeiden avulla pyritään turvaamaan pohjaveden laatu mm. rajoittamalla rakentamisesta ja viljelytoiminnasta pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Kaukosuojavyöhykkeillä tulee noudattaa suojelurajoituksia. Vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueille tule sijoittaa mm. seuraavia laitoksia tai toimintoja: teollisuuslaitoksia tai vastaavaa yritystoimintaa laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja matkailukeskuksia, ravitsemusliikkeitä ja vastaavia laitoksia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä kunnalliseen viemäriverkostoon hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja Pintavesi Kaustisen tärkein vesistö on Perhonjoki. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevista pienistä järvistä. Latvaalueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee 160 kilometrin pituisen juoksunsa jälkeen Perämereen maakuntakeskuksen, Kokkolan, pohjoispuolitse. Tulvariski Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta saadun lausunnon ( ) mukaan Kaustisen keskustan alueelle ei ole laadittu tulvakarttaa. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi Kaustisen keskustaan ja lähialueille lausunnon alimmasta rakennuskorkeuksista Rakennuskorkeuksien määrittämisperusteita on sen jälkeen täsmennetty maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän loppuraportissa. Siinä esitetään, että tulvaalueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. Yleiskaava-alue sijaitsee Perhonjoen paaluvälillä Perhonjokivarresta on hajahavaintoja tulvakorkeuksista ja alue on ilmakuvattu kevään 2000 tulvan aikana. Tuolloin tulva vastasi suuruudeltaan noin 1/20 tulvan toistuvuutta. Tulvahavaintojen ja Pirttikosken voimalaitoksen lupapäätöksen perusteella arvioidaan kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla vedenkorkeuden nykytilassa olevan N 60 -tasossa seuraavan: - kaava-alueen alavirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 53,70 m - Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella (paalulla ) + 54,00 m - Pirttikosken voimalaitoksen yläpuolella (paalulla ) + 55,30 m - Mosalankosken alapuolella (paalulla ) + 55,40 m - Mosalankosken yläpuolella (paalulla ) + 57,50 m - kaava-alueen ylävirranpuoleisella rajalla (paalulla ) + 57,70 m Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön lausunnon mukaan alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä näihin arvioituihin tulvakorkeuksiin lisätään laskennan epävarmuudesta, jääpatojen vaarasta, ilmastonmuutoksen ennakoinnista sekä muista tekijöistä johtuva lisäkorkeus 0,7 m. Kastuessaan vaurioituvat tavanomaiset rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympä-

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 14 (62) ristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi sijoittaa tätäkin ylemmäs. Suvannoissa välikorkeudet voidaan määrittää tapauskohtaisesti. Vuonna 2013 (sähköposti ) ely-keskus varmensi, että vuonna 1995 annettu lausunto pätee edelleen muutoin, mutta nykyisen ohjeistuksen mukaan mitoitusvedenkorkeutena tulee käyttää 1/100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Havaintoja kaava-alueen kohdalta on heikosti eikä alueelta ole tehty virtaamamallia. Karkeasti arvioiden alueella kerran sadassa vuodessa toistuva tulvakorkeus on n. 30 cm korkeampi kuin aiemmin arvioitu 1/50 tulvakorkeus. Lisäkorkeutena tulee käyttää samaa kuin aikaisemmassa lausunnossa eli 1 m. Tämän perusteella alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ovat N 60 -tasossa (arvioitu 1/50 korkeus + 30 cm + 1 m): Puumalan silta + 54,5 m Pirttikosken alapuoli + 54,9 m Pirttikosken yläpuoli + 56,3 m Mosalan myllypadon yläpuoli + 58,5 m Mosalan yläpuolinen suvanto + 58,9 m Kuva 8. Perhonjoki (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004) Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla Kaustisen yleiskaavaa varten tehtiin tarkempi luontoselvitys kahdelta erilliseltä yleiskaavan laajennusalueelta, jotka sijaitsevat Teerijärventien ja Toholammintien varressa yhteensä n. 360 ha alueella. Teerijärventien alue (n. 180 ha) muodostuu matalien moreenikankaiden talousmetsistä, joiden ympärillä on ojitettuja soita. Alueella on myös ampumarata ja viljelyksessä oleva pelto. Tervahauta Kanelbackenin pohjoispuolella on vielä

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 15 (62) epäselvästi näkyvissä. Alueen metsät ovat enimmäkseen karunpuoleista tuoretta kangasta (ns. metsälauhatyyppiä) sekä kangasrämettä. Kruuppakkalla ja Råbackenilla esiintyy kuivahkoa kangasta. Peruskallio on esillä muutamissa kohdin alueen eteläreunassa. Kalliopaljastumien ympärillä on kuivaa kangasta. Alueen suot ovat ojitettuja isovarpu- ja pallosararämeitä. Isonevan reunaalueen pohjoisrajalla on tupasvillarämettä. Teerijärventien alueella Hestopsin mäki on uudistusikäistä kuusikkoa. Muuten alue on männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Soilla kasvaa koivua runsaana sekapuustona. Toholammintien alue (n. 180 ha) muodostuu Ison ja Pienen Kalaveden sekä Mustaojan ympäristön rantanevoista sekä niitä ympäröivistä talousmetsistä ja ojitetuista puustoisista soista. Peruskalliota ei havaittu alueella mutta pieniä muinaisrantakivikoita eli ns. pirunpeltoja on useita, mm. Mustalammin pohjoisrannalla. Harjumuodostelmia ei havaittu. Kalavedenoja (Hyötyvedenoja) on tummavetinen ja hiekkapohjainen pikkujoki, jossa on kesäaikaan voimakas virtaus. Joki laskee Vissaveden tekojärvestä Ison Kalaveden kautta Tastulanjärveen. Toholammintien pohjoispuolella joki meanderoi ja siinä on muutama lohkareinen koskipaikka. Toholammintien alueen metsämaisema on tavanomaista nuorten metsien, taimikoiden ja aukeiden maisemaa. Pienen Kalaveden itäpuoli on suurimmaksi osaksi aukeaa. Lehtipuista esiintyy lähinnä vain koivua. Pienen Kalaveden etelärannalla erottuu ympäristöstä uudistusikäinen kuusikko. Kalavedenhaassa on vanha kuusen ja haavan muodostama "hoitoheitto" sekametsikkö, jossa on runsaasti lahopuuta ja pystyynkuolevia, yli-ikäisiä kuusia. Kuivahko kangas ja karunpuoleinen tuore kangas ovat vallitsevia Toholammintien alueella. Kalavedenojan varressa Toholammintien pohjoispuolella on kosteaksi lahdoksi palautunutta vanhaa peltoa. Lähellä tietä rinnelehto on luonnontilaisen kaltaista ja lievän pohjavesivaikutuksen ansiosta rehevää. Alueen soista Pienen ja Ison Kalaveden ympäristön suot muodostavat luonnontilaisen kokonaisuuden. Rantanevat ovat märkää ja melko karua luhtanevaa ja saranevaa. Purojen kohdalla on ruohoista luhtaa, pajuluhtaa ja Ison Kalaveden lähtöuoman ympärillä myös koivuluhtaa. Nevanreunoilla on luonnontilaista muurainkorpea, metsäkortekorpea, ruohoista kangaskorpea ja tupasvillarämettä. Pienen Kalaveden eteläpäähän laskee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Luonnontilaiset luhdat ja korvet on Suomessa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Mustalammen rantanevat ovat karua lyhytkorsinevaa. Muuten alueen suot ovat ojitettuja, runsaspuustoisia rämeitä. Alueella esiintyy lisäksi pensoittunutta joutomaata kaatopaikan vanhalla täyttömäellä. Täyttömäen alapuolella on suotovesistä syntynyttä märkää luhtaa. Kasvillisuus Toholammintien alueella Kalavedenojan varsi Toholammintien pohjoispuolella on kasvistoltaan paikallisesti arvokas alue. Se on tuoretta ja kosteaa lehtoa, lähdekorpea sekä lehdoksi palautuvaa vanhaa peltoa. Pohjavesivaikutus on heikkoa ja näkyy tihkupintoina, joilla kasvaa mm. suokelttoa ja korpiorvokkia (kuva). Paatsama, tuomi ja kataja muodostavat tiheän pensaskerroksen. Joen koskipaikkojen kohdalla on suursaniaisten, ruokohelven ja viitakastikan muodostamaa kosteaa lehtoa. Puusto on jokivarressa lehtipuuvaltaista ja osittain puhdasta harmaalepikkoa. Vesikasveista havaittiin Toholammintien alueen järvissä ulpukka, lumme ja isovesiherne. Ison Kalaveden länsipuoliskossa on laaja järvikorteikko.

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 16 (62) Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit Teerijärventien alueella Hestopsin rinteessä on pienialainen liito-oravan käyttämä metsikkö, joka on mahdollisesti myös pesäpaikka. Suohon viettävässä varttuneessa kuusikossa on ainakin kymmenen kuusen alla hyvin runsaasti liito-oravan papanoita. Kuusissa on palokärjen tekemiä liito-oravalle sopivia koloja, joiden alla on runsaasti papanoita. Metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä eikä koko luontoselvitysalueellakaan kasva lainkaan haapaa eikä leppää. Toholammintien alueella Kalavedenojalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka varttuneessa kuusikossa, jonka vieressä on leppää ja haapaa kasvava jokiranta-alue. Erään tiheäoksaisen kuusen alla on myös edellisiltä vuosilta peräisin olevia papanoita mattona maassa ja latvuksessa on (epäselvästi erottuvia) risupesiä. Kyseessä on todennäköisesti pesäpuu. Sen ympärillä on parisenkymmentä liito-oravan merkkaamaa kuusta. Toinen liito-oravan käyttämä metsikkö on Kalavedenhaassa, missä on yliikäisissä kuusissa runsaasti palokärjen tekemiä, liito-oravalle sopivia koloja sekä runsaasti liito-oravan papanoita. Selkeää pesäpuuta ei löytynyt. Alueella on runsaasti liito-oravalle sopivia ruokailupuita, erityisesti haapaa. Ympäristöhallinnon rekisterissä on tieto liito-oravasta Vanhanhaudankankaalta Kalavedentien varresta ( ). Tällä paikalla on kaksi haapaa, joissa liito-oravat käyvät ruokailemassa. Mitään pesintään viittaavaa ei havaittu tällä paikalla. Lepakoita ei havaittu Toholammintien alueen järvillä. Alueilta ei ole tiedossa lepakoille sopivia pesä-, päiväpiilo- tai talvehtimispaikkoja. Muista luontodirektiivilajeista viitasammakkoa voi esiintyä Toholammintien alueen järvillä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontoselvityksen alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain 10 :ssä luetelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä esiintyy luonnontilaisen kaltaisia puroja Pienellä Kalavedellä sekä rantaluhtaa Isolla ja Pienellä Kalavedellä. Luonnontilaisen kaltainen puro on myös vesilain 15 ja 17 :ssä mainittu suojeltava luontotyyppi. Uhanalaisista luontotyypeistä esiintyy Isolla ja Pienellä Kalavedellä mm. metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa, muurainkorpea ja metsäkortekorpea luonnontilaisen kaltaisina luontotyyppeinä. Kalavedenojan varressa esiintyy uhanalaista lähdekorpea. Uhanalaisista lajeista alueilla esiintyy tiltaltti ja liito-orava, joka on myös luontodirektiivin suojelema laji. Alueella on kolme liito-oravan elinympäristöä, jotka ovat Kalavedenhaassa, Kalavedenojan varressa (Toholammintien alue) sekä Hestopsin rinteessä (Teerijärventien alue). Pesimälinnusto Teerijärventien alueella ei esiinny huomionarvoisia lajeja. Toholammintien alueella Kalavesillä pesii vesilinnuista laulujoutsen ja rantalinnuista kurki, liro ja taivaanvuohi. Ison Kalaveden tiheä saraikko ja korteikko muodostavat suojaisan pesäpaikan kurjelle ja joutsenelle. Muille vesilinnuille alueen vedet eivät tarjoa juuri pesäpaikkoja. Sorsista havaittiin järvillä pesivänä vain haapana. Kalavedenojan rehevissä lehtomaisissa rinteissä pesii mm. uhanalaiseksi luokiteltu tiltaltti ja peukaloinen.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 17 (62) Suojelukohteet, erityiset luontokohteet Teerijärventien alue, Hestopsin rinne Liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedenoja Rehevä, lehtomainen jokivarsi. Eteläpäässä pienellä alueella lähdekorpea, missä tihkupintoja. Ruohojen, saniaisten ja pensaiden muodostama kasvillisuus, joka ei kestä hyvin kulutusta. Puusto lehtipuuvaltaista, runsaasti harmaaleppää. Rannassa iäkkäitä koivuja. Liito-oravan ruokailualuetta. Ylärinteessä kuusikon reunassa liito-oravan pesäpaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedet ja Kalavedenhaka Luonnontilainen, vaikeakulkuinen suomaisema, mihin kuuluu uhanalaisia luhta- ja korpityyppejä. Kurjen ja joutsenen pesäpaikka. Kalavedenhaan yliikäisessä metsikössä liito-oravan mahdollinen pesäpaikka. Voidaan esittää esim. virkistysalueena tai metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Kalavedenhaan metsikkö sopisi metsätalouden ympäristötukikohteeksi Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Kaustisen kirkonmäki Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä. Kirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini. Kaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. (Museoviraston kotisivut 2010) Muu rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Keski-Pohjanmaan maakunnan arvokkaimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat perinteisiä pohjalaisia pihapiirejä, kuntien kirkonympäristöjä, huvila-alueita, kuntien keskeisiä kauppapaikkoja sekä yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Suuri osa arvokkaista kulttuuri- ja rakennushistoriallisista kohteista sijaitsevat maisema-alueilla. Säilynyt keskipohjalainen rakennuskulttuuri on pääasiassa peräisin 1800-luvulta ja sitä nuoremmalta ajalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Puiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai ne on saatettu käyttää toisaalla uudelleen rakennusmateriaalina luvulta periytyvää rakennuskantaa on Suomessa vähän luvun rakennuskannasta on jäljellä Keski-Pohjanmaalla joitakin asuinrakennuksia.

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 18 (62) Tervakaupan tuoma hyvinvointi on tuonut mukanaan vaurautta, joka on edelleen nähtävissä korkeatasoisessa rakennuskulttuurissa. Laivanrakennus oli opettanut kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi, jota taitoa sovellettiin laajemmalti esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen. Tyypillisesti keskipohjalainen, vaurautta ilmentävä leveärunkoinen rakennustyyppi, sivukamaritupa, kehittyi 1700-luvulla leviten kautta maakunnan. Sivukamaritupia on vielä jäljellä kahdentoista Keski-Pohjanmaan kunnan alueella yhteensä runsaat 100 rakennusta. Tunnetuimpia sivukamaritupia ovat Kaustisen Pelimannitalo ja Kokkolan Hakalaxin voudintalo. Rakennuskulttuuria, joka on peräisin 1800-luvun lopulta, on lukumääräisesti jäljellä edellisiä enemmän sekä maaseudulla että taajamissa luvun aikana kehittyi uusklassismiin pohjautuva pohjalaiseksi mielletty rakennustyyppi. Kaksikerroksiset pohjalaistalot ovat tyypillisesti eteläpohjalaisia, mutta niitä on lukuisia myös Keski-Pohjanmaalla. Perinteisen talonpoikaisrakentamisen murros alkoi 1900-luvulle tultaessa, jolloin uudenaikaiset tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakentamiseen luvun alkupuolen rakennuskannasta on jäljellä kohtalaisen runsaasti. Alla on aikaisemmassa yleiskaavassa osoitetut kohteet ja niiden nykytilanne. Nykytilanteen tiedot tai muutoin muuttuneet tiedot on varmistanut Kaustisen kunnan rakennustarkastus. aikaisemman Kappelinmäki yleiskaavan nro 13 Kappelintie 12 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 15 Siltatie 1 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 16 Kappelintie 24 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 17 Kappelintie 26 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 18 Maalarin Jussin tupa, Siltatie 3 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 19 Vanha kunnantalo, Siltatie 5 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 20 Suutarin Mökki osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 21 Pikkutupa, Siltatie 10 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 22 Siltatie 11 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 42 Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta rakennuttama liikerakennus Pajalanmäki 31 Pajalantie 21 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 32 Pajalantie 16 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 33 Urheilutie 1 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 34 Konstantie 2 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 35 Pajalantie 12 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 36 Pajalantie 5 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 37 Pajalantie 7 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 38 Tallitie 2 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 39 Konstantie 4 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 40 Pelimannitalo, Konstantie 8 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 41 Konstantie 3 osa Palanmäen aluekokonaisuutta Muut kohteet 1 Kaussentie 23 olemassa oleva kohde 2 Kaussentie olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 3 Kaussentie olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 4 Rantalantie 22 olemassa oleva kohde 5 Saariketuntie 5 Saarenkangas 5 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 6 Saariketuntie 6 Saarenkangas 6 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 7 Lepistöntie 9 merkittävästi peruskorjattu 8 Kotosaarentie 18 vuonna 1983 rakennettu tiilitalo 9 Kotosaarentie 20 olemassa oleva kohde 10 Pikkupellontie 13 vuonna 1967 rakennettu matalaharjainen tiilitalo

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 19 (62) 11 Ketuntanhua 6 olemassa oleva kohde 23 Harjutie 46 asemakaavoitettu alue 24 Harjutie 48 Ylijoentie 132 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 25 Holminiemen ruumishuone olemassa oleva kohde 26 Virkkalantie 67 olemassa oleva kohde 27 Rantakoskentie 36 olemassa oleva kohde 28 Virkkalantie 136 olemassa oleva kohde 29 Pajalantie olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 43 Mosalan vesimylly olemassa oleva kohde 46/4 Pesolan talo, Virkkalantie 104 olemassa oleva kohde Kuva 9. Mosalan vesimyllyn rakennuksia (T. Uusitalo 2012). Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on neljä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Luomalankangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Koivuräme Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Isoklumpi Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Kangas Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 20 (62) Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on kolme muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Kalavedenoja Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Pööskallio Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Kultti- ja tarinapaikat Ajoitus: Ajoittamaton Kohdenimi: Ali-Huntus Muinaisjäännöstunnus: Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kuva 10. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010).

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 21 (62) Maanomistus Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Taajama-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Kaustisen kunnalle on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma (Vesihydro, 2002). Suunnitelma laadittiin tuolloin yhteistyössä kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnittelun yhteydessä rajattiin alueet, joille kunnan viemärilaitoksen laajentaminen katsottiin vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja kustannusten kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Laajennusalueiksi esitettiin ensimmäiseksi Puumala ja Varila sekä edelleen Virkkala, Järvelä ja Kalavesi. Kehittämissuunnitelman pohjalta laadittiin edelleen suunnitelma Vesihuollon toiminta-alueesta (Ramboll, 2007). Suunnitelmassa otettiin huomioon lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, lähinnä ns. hajavesiasetuksen vaikutukset. Asetuksen mukaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien tuli olla kunnossa vuoden 2014 alkuun mennessä (sittemmin aikaa on pidennetty maaliskuuhun 2016). Toiminta-alueeksi päätettiin määrätä kehittämissuunnitelman mukaiset alueet lukuun ottamatta Kalaveden suuntaa (kallis toteutus) sekä lisäksi Känsälä ja Nikula uusina alueina. Rajausten perusteena olivat ensisijaisesti kustannukset ja käytettävissä olevat resurssit. Jäteveden toiminta-alue ulottuu nykyisellään (vuoden 2014 lopussa) Vetelin rajalta Nikulan Kylälle Perhojoen molemmin puolin ja runkolinjojen rakentamisen viimeinen vaihe Nikulan kylällä toteutetaan 12/2014-2/15. Kuva 11. Jätevesihuollon toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (vihreä rajaus). (Ramboll 2007) Toiminta-aluetta laajennetaan hyvin todennäköisesti lähivuosina (vuodesta 2014 eteenpäin) Kalaveden teollisuusalueelle. Toiminta-alueen ulkopuolelle

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 22 (62) jäävät edelleen Salonkylä, Viiperi, Tastulan ja Kolan kylät, jotka sijaitsevat 4-8 km etäisyydellä nykyisestä toiminta-alueesta. Kunnallinen talousvesijohtoverkosto ja yksityiset vesiosuuskunnat kattavat yhdessä kaikki Kaustisen kunnan kylät. Kuva 12. Talousvesihuollon toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (vihreä rajaus). (Ramboll 2007) Liikenne 20 kv verkosto sähköverkosto kattaa koko rakennetun suunnittelualueen osan. 110 kv suurjännitelinja kulkee suunnittelualueen länsiosassa. Kaustisen kunta kuuluu seudulliseen jätehuoltoyhteistyön piiriin. Kaustisen tieverkon rungon muodostavat Perhonjoen suuntainen valtatie 13 (Kokkola-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta) ja kantatie 63 (Kauhava- Kaustinen-Ylivieska). Tieverkkoa täydentävät naapurikuntiin ja kyliin suuntautuvat yhteydet, joista tärkein on Köyhäjoentie (yhdystie 7511) Halsualle. Myös kyliin suuntautuvat tiet ovat Tiehallinnon ylläpitämiä yhdysteitä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Valtatie 13 kulkee kaava-alueen läpi etelä pohjoissuunnassa ja kantatie 63 lounais koillissuunnassa. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia luoteiskaakkoissuuntaisia poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella tapahtuvan tavaraliikenteen osalta valtatien 13 ja kantateiden merkitys raskaan liikenteen reittinä on kuitenkin suhteellisen vähäinen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 23 (62) Kuva 13. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet punaisella, kadut turkoosilla ja yksityistiet ruskealla (OIVA/HERTTA tietojärjestelmä). Keski-Pohjanmaan kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tieverkon rungon muodostaa alempiasteinen tieverkko, johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä yksityistiet. Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksinä ja keräävät liikennettä päätieverkolle. Pääosa yhdysteistä on paikallista maankäyttöä ja alueiden virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen parantamiseen. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tieverkolla on keskeinen rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointiliikenteestä suuntautuu sinne. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (2006) mukaan tulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla liikennemäärien kasvua tapahtuu Kokkolan alueen lisäksi lähinnä päätieverkolla alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät kasva, vaan saattavat paikoin jopa laskea. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on mainittu kehittämiskohteeksi kantatie 63, jonka geometriaan ja poikkileikkaukseen liittyvät puutteet poistetaan. Toimenpiteillä parannetaan erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Parantamisen myötä kantatielle 63 siirtyy jonkin verran liikennettä valtatieltä 8. Lisäksi mainitaan tarve kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä Kaustisen ja Vetelin kuntien välillä.

27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 24 (62) Kuva 14. Teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne Kaustisen lähialueella vuonna Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. (Elinkeino-, ja liikenne- ja ympäristökeskus 2014). Kaava-alueen tieverkko koostuu yleisten teiden lisäksi keskustan alueen katuverkosta sekä pää- ja yhdystieverkkoon liittyvistä yksityisistä ajoteistä. Keskustan alueen tärkeimmät yhteydet ovat yleisiä teitä. Jylhäntie on yhdystie 17947, Virkkalantie on yhdystie ja Kappelintie-Pajalantie Varilantie muodostavat yhdystien Asuntoalueilla liikennöidään kunnan ylläpitämiä katuja pitkin. Keskeisimpiä kokoojakatuja asuntoalueilla ovat Ylijoentie, Knöysingintie, Harjutie, Siltatie, Rajatie, Vissavedentie ja Kalliontie. Muut kadut palvelevat ensisijaisesti kadunvarren maankäyttöä tonttikatuna (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen alueen keskimääräiset liikennemäärät vuodelta 2013 on esitetty oheisessa kuvassa. Keskusta-alueella suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 13 ja kantatiellä 63. Keskustan asuinalueilla on otettu käyttöön alueelliset nopeusrajoitukset. Nopeusrajoituksia on tuettu rakentamalla rakenteellisia hidasteita asuinalueiden sisäisille väylille. Haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksena on 60 km/h, paitsi Salonkylän koululla, jossa perusnopeus on 80 km/h. Koulujen luona ei ole muita erityisjärjestelyitä kuin lapsista varoittava liikennemerkki. Saattoliikenteen järjestelyt sijoittuvat yleensä koulujen pihoille. Keskustan koululla puuttuu lapsimerkki ja saattoliikenteen järjestelyt ovat liiketalon pihalla muun liikenteen seassa jäsentymättömästi. Yleisten teiden ja keskusta-alueen nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 25 (62) Kuva 15. Nopeusrajoitukset keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2006) alueen liikenneturvallisuutta heikentäviksi ongelmatekijöiksi nousivat: piha-alueiden järjestelyjen sekavuus kevyen liikenteen järjestelyiden puutteet pääteiden risteysjärjestelyt (mm. nelihaaraliittymät) ylinopeudet Pääosa onnettomuuksista Kaustisella tapahtuu valtatiellä 13 ja kantatiellä 63. Liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelman mukaan kiireellisimpiä kehityskohteita ovat Oosinharjun ja keskustan välinen kevyen liikenteen yhteys, taajama-alueen aluerajoituksen päivittäminen, uuden Kansanopiston alueen liikenneyhteydet valtatien 13 poikki sekä kantatien 63 ja Jylhäntien liittymän parantaminen. Kevyt liikenne Kevyt liikenne on eroteltu yleisillä teillä omille väylilleen vain keskustan välittömässä läheisyydessä. Alikulkukäytäviä kevyelle liikenteelle on valtatien 13 ja kantatien 63 liittymässä, koulukeskuksen kohdalla sekä Virkkalantien ja kantatien 63 liittymässä. Koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun yhteydessä oiotaan paljon tasossa tien yli. Kevyen liikenteen väylät ja alikulut yleisillä teillä taajamassa ilmenevät oheisesta kuvasta (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 26 (62) Kuva 16. Kevyenliikenteen verkko keskusta-alueen yleisten teiden varsilla (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Juna-, lento- ja vesiliikenne Lähin rautatieasema sijaitsee Kokkolassa noin 45 kilometrin päässä Kaustiselta. Kokkolan läpi kulkeva Seinäjoki Oulu-ratayhteys kuuluu rautateiden runkoverkkoon. Rata on sähköistetty ja sillä on yksi linjaraide. Radalla liikennöidään sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Kaustisen kunta kuuluu ratakäytävän vaikutusalueeseen. Lähin lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä (Kokkolan-Pietarsaaren lentoasema) noin 40 kilometrin päässä Kaustiselta. Kruunupyyn lentoasema palvelee ensisijaisesti kotimaan lentoyhteyksiä. Joukkoliikenne Keski-Pohjanmaan alueen bussijärjestelmän perustana ovat vakiovuorot, jotka tarjoavat yhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Vakiovuoroliikennettä täydentää pikavuoroliikenne, jota liikennöidään muun muassa Kaustisen alueella valtatiellä 13. Vakiovuoroliikenne mahdollistaa kohtuulliset työmatkayhteydet ja välttävät asiointiyhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Kaustisen ja Vetelin välillä sekä Kaustiselta Kokkolan suuntaan linjaautoliikenne on melko vilkasta. Kaustisen kunnassa toimii lisäksi paikallinen palvelu- ja kutsuliikenne (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006) Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kaustisen asuminen sijoittuu pääosaltaan keskustaan ja kyliin (Jylhä, Järvelä, Köyhäjoki, Kola, Nikula, Puumalan kylät, Salonkylä-Viiperi sekä Vintturi ja Tastula). Noin puolet kunnan väestöstä asuu kirkonseudulla. Kunnan taajamoitumisaste on noin 64 %.

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 27 (62) Kaustisella on tarjolla yli 70 rakentamatonta tonttia, joista suurin osa sijoittuu keskustaan. Keskustan lisäksi tontteja on tarjolla mm. Holminiemen alueella, Vahinkokankaalla, Katajistontien ja Teerikujan varrella, Salonkylässä sekä Köyhäjoella. ( Uusi asuntorakentaminen jakautuu suunnilleen puoliksi keskustan ja haja-asutusalueen kesken. Kaustisen kunnan väkiluku oli vuoden 2013 alussa 4288, vuonna 2005 yhteensä Vuonna 2013 Kaustisen seudun väkiluku oli ja Keski- Pohjanmaan maakunnan yhteensä (Tilastokeskus 2013). Kaustisen väestömäärä on laskenut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä. Kaustisen kunnan kuntasuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti väkiluku tulisi kasvamaan 20 henkilöä vuosittain. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kaustisen väestö tulee edelleen vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2040 kunnan väestö on vähentynyt noin 1,1 % vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2040 Kaustisella olisi näin ollen noin 4288 asukasta. Ennusteen mukaan myös Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väkiluku vähenee. Taulukko 1. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan asukasluku vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2013 (Tilastokeskus 2014). Asukasluku Muutos % Kaustinen ,3 Kaustisen seutukunta ,9 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA ,8 Taulukko 2. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2014). Väestöennuste Muutos % Kaustinen ,1 Kaustisen seutukunta ,7 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA ,5 Kaustisen väestöstä oli vuonna 2013 alle 7-vuotiaita 9,6 %, 7-14-vuotiaita 9,2 %, vuotiaita 61,2 %, vuotiaita 10,8 % ja yli 74-vuotiaita 9,3 %. Lasten ja yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Kaustisella ja muualla Keski-Pohjanmaalla hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Kaustisella vuotiaitten osuus oli puolestaan noin 3 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Ruotsinkielisten henkilöiden osuus on 1,8 prosenttia ja muiden kielten osuus samoin 1,8 prosentti koko kunnan väestöstä. Taulukko 3. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja koko Suomen väestön ikärakenne vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Väestön ikärakenne Kaustinen 9,6 % 9,2 % 61,2 % 10,8 % 9,3 % Kaustisen seutukunta 9,2 % 10,1 % 58,5 % 11,4 % 10,8 % KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 9,1 % 9,8 % 61,2 % 11,1 % 8,8 %

31 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 28 (62) Asuminen Vuonna 2013 Kaustisella oli yhteensä 1780 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Kaustisella 2,4 henkeä. (Tilastokeskus 2008/2011). Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2013 lopussa oli puolestaan 95,5 % (Tilastokeskus 2014). Taulukko 4. Asuntokunnat Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asuntokunnat 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % 1 henkilö ,9 % 41,7 % 2 henkilöä ,7 % 33,3 % 3 henkilöä ,2 % 11,1 % 4 henkilöä ,5 % 9,1 % 5 + henkilöä 155 8,7 % 4,9 % Yhteensä 1780 Kaustisella oli vuoden 2013 lopussa yhteensä asuinrakennusta. Kaikista asuinrakennuksista 93,8 % oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista 76,7 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Kaustisella kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 5. Asuinrakennukset Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asuinrakennukset 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot ,8 % 89,2 % Rivi- ja ketjutalot 90 5,6 % 6,2 % Asuinkerrostalot 9 0,6 % 4,6 % Yhteensä 1882 Taulukko 6. Asunnot Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asunnot 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot ,7 % 40,2 % Rivi- ja ketjutalot ,8 % 13,8 % Asuinkerrostalot 40 2,2 % 44,1 % Muu rakennus 40 2,2 % 1,8 % Yhteensä 1780 Loma-asutus Työpaikat ja palvelut Vuonna 2013 Kaustisella oli yhteensä 189 kesämökkiä, mikä on 44 kesämökkiä 1000 asukasta kohti. Koko maassa kesämökkejä oli samana vuonna 91 kpl/1000 asukasta (Tilastokeskus 2014). Työpaikat ja työllisyys Kaustisen kunnan alueella oli työpaikkoja vuonna 2010 yhteensä Yritystoimipaikkoja oli vuonna 2011 yhteensä 466. Eniten työpaikkoja oli palve-

32 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 29 (62) lujen (57,4 %) ja alkutuotannon (20,7 %) parissa. Kaustisella alkutuotannon osuus on huomattavasti suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla keskimäärin. Taulukko 7. Työpaikkarakenne Kaustisella vuonna 2011 (Tilastokeskus 2014). Työpaikkarakenne 2011 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kaustinen ,7 % ,0 % ,4 % 34 1,9 % Kaustisella asuvien työllisten henkilöiden lukumäärä oli vuoden 2012 lopussa Työssäkäyvien henkilöiden osuus kunnan koko väestöstä oli näin ollen 45,6 %. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kaikista työssäkäyvistä oli vuonna 2011 noin 62,7 % (Tilastokeskus 2014). Kunnan ulkopuolelle suuntautuvat työmatkat keskittyvät pääasiassa Kokkolan ja Kruunupyyn alueille (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Vuodesta 1995 vuoteen 2011 Kaustisen työpaikkamäärä oli Tilastokeskuksen mukaan lisääntynyt 293 työpaikalla. Vuoden 1995 tasosta lisäystä oli tapahtunut 20 %. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin 1990-luvun loppupuolella. Taulukko 8. Työpaikkamäärä Kaustisella vuosina 1995, 2000, 2005 ja (Tilastokeskus 2014). Työpaikkamäärä Muutos % Kaustinen ,0 % Vuonna 2013 Kaustisen työttömyysaste oli 6,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin keskimäärin 135 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014). Päivähoito- ja koulupalvelut Kaustisella on viisi peruskoulua ja lukio. Kaava-alueella toimii Kaustisen keskuskoulu (peruskoulun luokat 1-9) sekä Kaustisen musiikkilukio. Muita kunnan alueella toimivia kouluja ovat Ala-Könni opisto, Kaustisen raviopisto ja Kaustisen Evankelinen kansanopisto. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan Lähdehaan päiväkodissa, Kinon esiopetuksen tiloissa, vuorohoitokoti Vesselissä. Lisäksi omassa kodissaan työskentelee yli 20 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitoa tarjotaan eri kylillä. Kauppa Osayleiskaavaa varten on laadittu kaupallinen selvitys (FCG Planeko Oy, 2007). Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi yhteensä kolme päivittäistavaramyymälää. Asukaslukuun suhteutettuna Kaustisella oli keskimäärin asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on suurempi kuin koko maan keskiarvo (1 351 asukasta/myymälä). Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi kaksi kioskia ja kaksi huoltoasemaa, joissa myytiin päivittäistavaroita. Kaustisen päivittäistavaramyymälät, toinen kioski ja huoltoasemat sijoittuvat keskustaan.

33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 30 (62) Koko Kaustisen seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli vuoden 2007 lopussa toiminnassa yhteensä 22. Kunnittain tarkasteltuna eniten myymälöitä sijoittui Toholammille, Veteliin ja Perhoon. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Kaustisen seutukunnassa oli eniten pieniä supermarketteja (36 % myymälöistä). Kioskeja Kaustisen seutukunnassa oli yhteensä kuusi: ja päivittäistavaraa myyviä huoltoasemia seutukunnassa oli yhteensä kymmenen. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kaustisella toimi yhteensä 25 erikoiskaupan myymälää vuonna Kaustisen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sijoittuvat pääasiassa keskustaan. Keskustaan sijoittuvan palvelutarjonnan koettua saavutettavuutta voidaan pitää suhteellisen hyvänä erityisesti henkilöautolla asioivien näkökulmasta. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille keskustan palvelut ovat saavutettavissa linja-autolla, mutta sekä fyysisen että koetun saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä voidaan käyttää asiointimatkoilla, mutta huomattavalle osalle asukkaista asiointietäisyydet ovat liian pitkiä säännölliselle kävellen/pyöräillen tapahtuvalle asioinnille. Päivittäistavara- ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymien valossa Kaustisen kunnan asukkaat käyttävät oman kuntansa myymälöitä. Tästä huolimatta myös oman kunnan ulkopuolella sijaitsevia päivittäistavara- ja erikoiskaupan palveluita käytetään - autolla liikkumaan tottuneet kuluttajat asioivat mielellään isommissa kaupallisissa keskittymissä ja hypermarketeissa, joita on tarjolla lähinnä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Autoileville kuntalaisille palvelujen saavutettavuus ei ole ylitsepääsemätön ongelma, suhteellisen pitkämatkaiseen asiointiin on totuttu niin päivittäistavaroita kuin erikoistavaroitakin hankittaessa. Matkailu ja virkistys Musiikki on luonut Kaustiselle sen leimallisimmat tekijät, jotka nykyisin värittävät kunnan matkailuelämää ympäri vuoden. Kulttuuritapahtumien pääpaikka on Kansantaiteenkeskus, jossa järjestetään konsertteja, näyttelyitä, teatteria, seminaareja ja kokouksia. Vuotuisia tapahtumia ovat Kaustinen Folk Music Festival sekä Kaustisen Kamarimusiikkiviikko. Lisäksi Kaustisella toimii Kansanlääkintäkeskus, joka houkuttaa matkailijoita. Kaustisella on pitkät perinteet hevosurheilussa, mm. Nikulan ravikeskuksessa. Liikunnan ja ulkoilun harrastajille löytyy pururata, tennis-, yleisurheilu- ja jalkapallokentät, kuntosalit, uimarannat Tastulassa, Nuolisessa ja Kolalla, jääkiekkokaukalo, valaistu latu ja slalomrinne. Uimahalli on naapuripitäjässä Vetelissä.

34 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 31 (62) 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. 4. vaihekaavan laatiminen on parhaillaan vireillä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumoaa vanhat seutukaavat. Maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihemaakuntakaavoja muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Kuva 17. Ote yhdistelmäkartasta: Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat I, II ja III. Vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartassa keskustan osayleiskaavan suunnittelualueelle on osoitettu erilaisia toimintoja.

35 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 32 (62) matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, mv-2, Kaustinen-Veteli o Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jonka kehittäminen tulee perustua kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön monipuolisuuteen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Kaustisen keskustassa kehittämistoimien lähtökohtana tulee pitää valtatie 13 varteen sijoittuneita matkailuelinkeino-, liikunta- ja virkistyskohteita (laskettelurinne, liikuntakeskus, kansantaiteenkeskus, juhla-alue, Pelimannitalo, Kansalääkintäkeskus ja Mosalan alue). Kehittämistoimien tulee tukea alueen toiminnallisia ja taajamakuvallista kokonaisuutta. [ ] uusi kantatie (kt) moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve taajamatoimintojen alue (A): o Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista keskustatoimintojen alue (C) o Alueelle voidaan sijoittaa asumista sekä palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita. Kaupallisia palveluja saadaan sijoittaa alakeskusten sekä sen vaikutusalueen oman väestöpohjan tarpeisiin. teollisuus- ja varastoalue (T) virkistys- ja matkailukohteita 2 kpl: o 252 ja 254 muinaismuistokohteita o toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa valtatie (vt) pääjohto- tai linja (z) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue o alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee huomioida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaa antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluohjeita. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle ja maakunnan liitolle tilaisuus antaa lausunto. tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) o alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. tulvavaaran huomioiminen o yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alavilla alueilla huomioida sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoiminen.

36 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 33 (62) Yleiskaava Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 4. vaihekaavan valmistelu. 4. vaihekaava on valmisteluvaiheessa ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohtana toimii Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tietoa tausta-aineistona. Esiselvityksessä on tutkittu tuulivoiman sijoittumisperiaatteita ja mahdollisuuksia esittää tuulisuusraja-arvon perusteella parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Ehdotetut alueet on rajattu ei-analyysien sekä teknistaloudellisten analyysien perusteella ja luokiteltu ympäristövaikutusriskin mukaisesti tuottaen lopputuloksena jatkotarkasteluihin kolmentasoisia kohteita, joilla on toisistaan poikkeava toteuttamispotentiaali. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Tutkimukset ja selvitykset -osiossa. Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, joka on vahvistettu Osayleiskaavassa (1997) alueelle on osoitettu sekä asumista, maa- ja metsätalousalueita että laajoja virkistysalueita. Lisäksi keskustan alueelle on osoitettu palvelualueita ja pääasiassa kantatie 63:n varteen teollisuusalueita. Kuva 18. Kirkonseudun osayleiskaava vuodelta 1997.

37 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 34 (62) Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa ja etelässä vuonna 2007 vahvistettu Järvelä-Salonkylä alueiden osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen täydentää ja ajantasaistaa Järvelä-Salonkylä kaavan väliin jäävän keskustan alueen maankäytön suunnittelua. Kaavoilla katetaan Perhonjoen varsi kokonaisuudessaan ja pyritään yhtenäistämään kaavamerkintöjä ja maankäytön ohjausta kunnan alueella. Kuva 19. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kattamat alueet. Kuvassa sinisellä keskustan osayleiskaavan likimääräinen sijoittuminen. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavassa keskustan kaava-aluetta sivuavat alueet on osoitettu pohjoispuolella pääasiassa maa- ja metsätalousalueiksi ja eteläpuolella asumiseen sekä maa- ja metsätalousalueiksi.

38 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 35 (62) Järvelä Salonkylä OYK Keskustan OYK Kuva 20. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 2:n eteläosa. Keskustan OYK Järvelä Salonkylä OYK Kuva 21. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 3:n pohjoisosa.

39 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 36 (62) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa mm. seuraavat asemakaavat: o o o o Kirkonseudun asemakaava (2000), noin 295 ha. Kirkonseudun asemakaavaan on sovitettu ko. alueen kaikki rakennuskaavat 1970-luvulta lähtien. Kirkonseudun asemakaavaan liittyen seuraavat laajennukset ja muutokset: Uutela Kirkonseudun asemakaavan (pohjoisosan) laajennus. Korttelit Kirkonseudun asemakaavan (luoteisosan) laajennus. Lisäksi kirkonseudun asemakaava-aluetta koskevat kaavamuutokset (korttelit 43 ja 54, 90 ja 91 sekä 153). Mikontanhuan asemakaava, noin 10 ha. Osayleiskaava-alueen eteläosassa 11 korttelia käsittävä asuinalueen (AO) kaava Rakennusjärjestys Kaustisen kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Siinä on annettu määräyksiä muun muassa rakennusten etäisyyksistä, rakennusten soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, rakentamisen määrästä ja rakentamisesta ranta-alueelle.

40 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 37 (62) 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna Niille asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja eritystavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän kaavan kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. kaavoituksessa huomion kiinnittäminen keinoihin, joilla yhdyskuntarakenteen hajautuminen voidaan estää ja saada jo rakennettu infrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön. rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja uusien toimenpiteiden toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta siten, etteivät merkittävät maisema- ja kulttuuriarvot vaarannu 4.2 Kunnan asettamat tavoitteet Kunta on asettanut Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä. Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan henkisenä.

41 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 38 (62) Kunnan väestötavoitteena on: vuonna asukasta vuonna asukasta. 4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet Yleiskaavan tavoitteita on käsitelty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Viranomaisneuvottelussa olivat edustettuina Kaustisen kunnan ja konsultin edustajien lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasan tiepiiri ja Keski-Pohjanmaan liitto. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tuli esiin seuraavat näkökulmat: maakuntaliiton kaupallinen selvitys tekeillä ranta-alueiden mitoitusta tulee harkita kaavamääräykset ranta-alueilla tulee harkita jo rakennetuilla alueilla rakentaminen voisi olla tiukempaa pohjavesialueiden suojelussa otettava huomioon riskitoiminnan sijoittaminen tulva-alueet tulee huomioida kaavoituksessa uusien liittymien sijoittaminen ei suotavaa, suositellaan toteutettavan mieluummin rinnakkaisteinä 4.4 Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet Osayleiskaavatyön aloitusvaiheen rinnalla tehtiin Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma, joka on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Keskustan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että suuri osa siinä esitetyistä toimenpide-ehdotuksista voidaan toteuttaa suhteellisen helposti eikä niiden toteuttaminen riipu pitkän tähtäyksen strategisista valinnoista. Viihtyisyyttä ja toimivuutta voidaan parantaa pienin askelin. Liikennejärjestelyitä voidaan selkeyttää ja turvattomuutta aiheuttavia epäkohtia poistaa. Keskustan kehittämisen tavoitteeksi asetettujen laajempien vaikutusten kuten keskustan vetovoimaisuuden parantaminen tai yhdyskuntarakentamisen tehokkuus ja taloudellisuus saavuttaminen edellyttää strategisia valintoja, strategian määrätietoista toimeenpanoa ja eri osapuolien sitoutumista ja yhteistyötä. Suurin haaste Kaustisen keskustan kehittämisessä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tiivistämistavoite on erityisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeä.

42 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 39 (62) Kuva 22. Keskustan kehittämissuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet. 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Valmisteluvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute Valmisteluvaiheessa saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka on esitetty osayleiskaavaselostuksen liitteessä. Lausunnoissa otettiin kantaa kaavan sisällöllisiin asioihin sekä kaavakartan esitystapoihin. Kaavakarttaa ja selostusta on täydennetty tarpeellisin osin, mm. pohjavesialueen vaikutuksia aluevarauksiin on tarkasteltu uudelleen. Mielipiteissä otettiin kantaa lähinnä yksittäisiin aluevarauksiin sekä kaavamerkintöihin. Ehdotusvaiheessa saatiin 3 lausuntoa ja 29 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka on esitetty osayleiskaavaselostuksen liitteessä. Kuten valmisteluvaiheessa, myös nyt lausunnoissa otettiin kantaa kaavan sisällöllisiin asioihin sekä kaavakartan esitystapoihin. Kaavakarttaa ja selostusta on täydennetty tarpeellisin osin, mm. pohjavesialueiden ja tulvavaara-

KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus Valmisteluvaihe, FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy KAUSTISEN KUNTA KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Suunnittelukeskus Oy [Asiakirjan_nimi] 2 [Asiakkaan_nimi] [pvm] [Projektin_nimi] [As.nro]

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

403-D1042 Ehdotus, 11.5.2012 (tark. 11.6.2012)

403-D1042 Ehdotus, 11.5.2012 (tark. 11.6.2012) FCG Finnish Consulting Group Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus Ehdotus, 11.5.2012 (tark. 11.6.2012) FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; KORTTELIN 201 POHJOISPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; KORTTELIN 201 POHJOISPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 29.4.2016 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; KORTTELIN 201 POHJOISPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kaustisen kunta

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kaustisen kunta Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 29.4.2016 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 1. MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kirkonseudun (19) kunnanosa, tiloja 1:47, 2:13, 3:1 ja 3:11 koskeva asemakaava. Kaava-alueen rajaus on merkitty kartalle

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; OSAKORTTELI 28 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kaustisen kunta

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; OSAKORTTELI 28 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kaustisen kunta Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 29.4.2016 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; OSAKORTTELI 28 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 1. MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE 1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Suunnittelun lähtökohdat, aiemmat suunnitelmat, laaditut ja laadittavat selvitykset

Suunnittelun lähtökohdat, aiemmat suunnitelmat, laaditut ja laadittavat selvitykset Teuva, Äystön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 TEUVA ÄYSTÖN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ÄYSTÖN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS.

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mäntsälän kunta 1(5) Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta 1(5) Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta 1(5) ASEMAKADUN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.NRO XXX Asemakaava tilalla 2:483 / 50540700020483 ja asemakaavan muutos siihen liittyvillä

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 C Maanmittauslaitos SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 1 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE KOSKI TL KUNTA SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE ALUSTAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.8.2017 Kosken Tl Sahatien alueen asemakaava / Sahatien alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: Turku, 4.1., tark

EURAJOEN KUNTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: Turku, 4.1., tark EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (korttelin 153 tontti 4, korttelin 154 tontti 5, kortteleita 155 ja 157, korttelin 172 tontteja 1 ja 2, korttelin 173

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot