Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Transkriptio

1 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

2 2

3 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan liitto Julkaisu D94 3

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Sarja A, julkaisu nro D94 ISSN ISBN PISA/101/MML/12 Kannen kuvat Inna Berg ja Risto Hyppönen Painosmäärä xxx kpl Painopaikka xxx 4 MKH

5 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitetila perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikenteellisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelma tähtää vuoteen Pirkanmaa on liikenteellisesti valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pirkanmaan ja Tampereen kautta kulkeva päärata muodostaa yhteispohjoismaisen Botnian korridori -hankkeen keskeisen runkoväylän yhdistämällä nykyisen EU:n Pohjolan kolmio prioriteettihankkeen Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Pirkanmaan vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansainvälisesti on vahvaa. Liikenteellisesti Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvusta huolimatta ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kehittymisvyöhykkeelle. Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta. Väestöstä noin 75% sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajamaalueista leimaa toiminnallinen yksipuolistuminen. Tämä on johtanut yhdessä ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan ja yksilöllisyyttä korostavien arvojen kanssa liikkumistarpeiden monipuolistumiseen ja autoistumiskehityksen kiihtymiseen. Suunnitelman aikatähtäin on ollut 2040 ja tavoitteena on ollut määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä, saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä, sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus sekä määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan. Maakunnan liikennejärjestelmän tavoitetilaan liittyviä ominaisuuksia on kuvattu toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti laaditussa Pirkanmaan liikennejärjestelmävisiossa. Sen keskeisin osa on päävisio, joka kuvaa Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetilaa tulevaisuudessa. Päävisiota tarkentavat liikennejärjestelmän toimivuutta, taloudellisuutta, sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta koskevat yksilöidymmät osavisiot. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin liittyy läheisesti myös alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä ympäristöä koskevia näkökohtia. Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat on ryhmitelty kahteen pääteemaan: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin sekä maakunnan asukkaiden arjen liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta palveleviin toimenpiteisiin. Maakunnan ulkoista kilpailukykyä on käsitelty erikseen maakunnan saavutettavuuden sekä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisen kannalta. Arjen liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus painottavat erityisesti maakunnan sisäisen liikenteen tarpeita. Maakunnan liikenteellinen saavutettavuus on oleellinen laatutekijä kilpailtaessa asukkaista ja elinkeinoelämän toimijoista osana Suomen ja Euroopan yhteistä talousaluetta. Hyvän saavutettavuuden myötä syntyvät edellytykset paikallisten vahvuuksien kuten koulutuksen, osaavan työvoiman ja korkealaatuisen ympäristön hyödyntämiselle kilpailutekijöinä. Saavutettavuutta voidaan parantaa sekä liikennepalveluja kehittämällä, että pääväyliin ja terminaaleihin kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä. Pääväylien kehittämisessä Pirkanmaalla on tarpeita suurille kehittämiskokonaisuuksille, mutta merkittäviä vaikutuksia voidaan saavuttaa nopeammalla aikataululla myös oikein kohdennetuilla pienillä toimenpiteillä. Elinkeinoelämän tarpeissa korostuvat metsä- ja teknologiateollisuuden ja kaupan tarpeet. Näiden toimialojen toimintaedellytysten parantamisen vaikutukset heijastuvat positiivisesti myös muille toimialoille. Toimitusketjujen sujuvuus ja luotettavuus edellyttävät toimivia logistiikka- ja henkilöliikennepalveluita. Kokonaisuuden toimivuutta voidaan liikenneinfraan kohdistuvien toimenpiteiden ohella merkittävästi edistää eri viranomaisten ja elinkeinoelämän sujuvan yhteistoiminnan, hyvän koulutuksen ja erilaisten tukipalveluiden kautta. Arjen liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden parantuminen pitkällä aikavälillä luodaan liikenteen, palvelujen ja maankäytön vuorovaikutuksella suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskeistä on lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta eri keinoin. Toisaalta on myös turvattava tarvittavat automatkat. 5

6 Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Resurssien niukkuus korostaa sitä, että liikkumista ja kuljetuksia on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta kuin pelkästään infrastruktuuria rakentamalla. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan silti nykyistä enemmän rahoitusta, varsinkin voimakkaan kasvun alueilla. Niin joukkoliikenteen tarjonnan säilyttäminen kuin houkuttelevuuden lisääminen vaativat nykyistä enemmän huomiota. Maantieverkon kuntoa ei nykyisellä rahoitustasolla voida säilyttää. Vaikutukset näkyvät ensimmäisenä vähäliikenteisillä teillä. Pääteiden ja katujen kehittäminen ei etene ilman erillisiä rahoituspäätöksiä. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Oleellinen osa suunnitelman toteutusta ja jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä on toteutumisen, liikennejärjestelmän tilan, ihmisten arvojen ja asenteiden ja muiden toimintaympäristömuutosten seuranta ja ennakointi. 6

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 5 ESIPUHE 9 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Valtakunnalliset linjaukset Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ELY-keskus on valtionhallinnon alueellinen toimija Alueelliset linjaukset Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet Toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymiä Väestö keskittyy ja ikääntyy Taajama-alueiden laajeneminen heijastuu liikkumiseen ja kustannuksiin Liikkumistarpeet yksilöityvät ja autoistuminen lisääntyy Elinkeinoelämän muutokset heijastuvat kuljetustarpeisiin Teknologian kehittyminen lisää vaikutuskeinoja Ilmastomuutoksen hillintä suunnittelun reunaehtona Resurssien rajallisuus edellyttää toiminnan tehostamista ja priorisointia Tulevaisuuden rahoitusnäkymät Liikennejärjestelmän nykytila Maantieverkko ja -liikenne Rataverkko ja raideliikenne Lentoliikenne Linja-autoliikenne Tarjonta Lippujärjestelmät Joukkoliikenteen organisointi maakuntatasolla Vesiliikenne 28 7

8 3.6. Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio Liikennejärjestelmän toimintalinjat ja kehittämistoimenpiteet Pirkanmaan kilpailukyky Pirkanmaan saavutettavuuden parantaminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen Arjen sujuvuus ja turvallisuus Liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutuksen tehostaminen Liikenneväylien päivittäisen liikennöitävyyden parantaminen Liikenneturvallisuustyön tehostaminen Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Matkaketjujen sujuvoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liikkumisen ohjauksen edistäminen Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Vaikutusten kuvaus ja seurantaindikaattorit Suunnitelman vaikutukset Toimivuus Taloudellisuus Sosiaalinen tasa-arvo Turvallisuus Ympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne Seurantaindikaattorit 57 8

9 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA ESIPUHE Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitetila perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikenteellisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelma tähtää vuoteen 2040 ja sitä on valmisteltu rinnakkain Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) kanssa. Maakuntaliiton ja maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun roolit vahvistuivat vuonna 2009 alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön uudistumisen myötä. Uuden lain mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Liikennejärjestelmän suunnittelu on osa maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää ja tukee erityisesti alueiden käytön ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Maakuntatasolla käsiteltäviä keskeisiä teemoja ovat liikennejärjestelmän ja alueiden kehittämisedellytysten välisen vuorovaikutuksen tunnistaminen sekä maakunnan tarpeet pääverkkojen/-solmujen kehittämiselle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on edistää yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen muodostumista kuntien välille sekä tunnistaa Pirkanmaan liiton rooli toimijana liikennejärjestelmätyön erilaisten rajapintahankkeiden ja isännättömien teemojen osalta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman perusteella voidaan tunnistaa ja hyväksyä maakuntatasolla liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tavoitteet sekä rahoitustarpeet. Maakuntakaavoituksen keskeisiä lähtökohtia on vuorovaikutteisuus liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on laadittu liikennejärjestelmäanalyysiin, erillisselvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa on määritelty kehittämisen painopisteet sekä maakunnan kärkihankkeet ja keinot liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Suunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen Suunnitelma muodostaa jatkossa lähtökohdan Pirkanmaan toimijoiden ja valtakunnallisten toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. Työ käynnistyi lokakuussa 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden kanssa. Päättäjät, virkamiehet ja eri alojen asiantuntijat sekä elinkeinoelämän keskeiset toimijat ovat osallistuneet työhön kyselyjen, seminaarien, työpajojen ja erillisselvitysten työryhmätyöskentelyn avulla. Erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien kautta työhön on osallistunut lähes 300 henkilöä. Suunnitelman yhteydessä on laadittu neljä tarkempaa osaselvitystä, jotka ovat käsitelleet logistiikkaa, joukkoliikennettä, liikenteen kysynnän hallintaa ja älyliikennettä sekä liikenneturvallisuutta. Osaselvityksistä on laadittu erilliset työraportit, joissa on kuvattu kyseisten teemojen työstämisprosessi ja tarkemmat tulokset. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, jossa ovat olleet edustettuina seuraavat osapuolet ja henkilöt: Reijo Väliharju, pj. Johanna Järvinen, pj. Karoliina Laakkonen-Pöntys Erika Helin Risto Laaksonen Jarmo Joutsensaari Heikki Partanen Ari Kulmala Hannu Koski Pirkanmaan liitto, ( saakka) Pirkanmaan liitto ( alkaen, saakka Tampereen kaupunkiseutu) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupunki Liikennevirasto Akaan kaupunki Hämeenkyrön kunta Juupajoen kunta Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta on vastannut Strafica Oy. Projektipäällikkönä on toiminut DI Markku Kivari ja erillisselvitysten vastuuhenkilöinä DI Kari Hillo (Joukkoliikenneselvitys), DI Juha Heltimo (Liikenneturvallisuusselvitys), DI Tomi Laine (Liikenteen kysynnän hallinnan ja älyliikenteen selvitys) Strafica Oy:stä ja DI Risto Hyppönen Logisma Oy:stä (logistiikkaselvitys). Lisäksi työhön on osallistunut DI Inna Berg Strafica Oy:stä projektisihteerinä ja logistiikkaosion laatijana. 9

10 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Suunnittelualue Pirkanmaalla asui vuoden 2010 alussa noin asukasta (9 % koko maan väestöstä). Väestöstä noin 75 % sijoittuu Tampereen seutukuntaan, joka on Suomen toiseksi suurin seutukunta. Alueellisesti suurin osa Pirkanmaata on kuitenkin maaseutua. Työpaikkoja maakunnassa oli noin Kuntaliitosten myötä kuntien määrä on viime vuosina vähentynyt ja vuoden 2011 alussa Pirkanmaalla oli 22 kuntaa. Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella on ollut kautta aikojen vahva teollisuuteen ja jalostukseen tukeutuva elinkeinorakenne, mikä on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan rooliin valtakunnantasolla ja kansainvälisesti. Vuorovaikutus muiden maakuntien suuntaan ja kansainvälisillä markkinoilla on ollut vahvaa ja liikenteellisesti Pirkanmaa on valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on valtakunnan toiseksi tärkein ulkomaan liikenteen lentokenttä. Teollisuuden rakennemuutos ja viime aikoina lisääntynyt taloudellinen epävarmuus maailmantaloudessa ovat heijastuneet myös Pirkanmaalle aiheuttaen muutospaineita elinkeinorakenteeseen. Teollisuuden ja jalostusalojen työpaikat ovat vähentyneet, mutta palvelujen osuus työpaikoista tulee lisääntymään Edellä mainituista lähtökohdista muodostuu haastava liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisuus. Liikennejärjestelmätyössä on sovitettava yhteen valtakunnan tärkeimpien pääväylien toimivuuden, toiseksi suurimman kaupunkiseudun vaikutusalueen ja maantieteellisesti laajan maaseudun liikennetarpeita. 10 Kuva 1: Pirkanmaa. Kuva 2: Pirkanmaan profiili (Pirkanmaan tilastokirja 2011).

11 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 1.2. Valtakunnalliset linjaukset Liikenneministeriö vastaa liikennepolitiikan yleisistä linjauksista. Liikenne- ja viestintäministeriö sovittaa yhteen muiden ministeriöiden (YM, TEM, VM) kautta tulevia tavoitteistoja (mm. valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, ilmasto- ja energiapolitiikka) liikennesektorille, osallistuu EU:n liikennepolitiikan valmisteluun ja linjaa kansallisen liikennepolitiikan tavoitteet. Liikennepolitiikan keskeisin ohjausväline on hallitusohjelma, jossa määritetään hallituksen liikennepoliittiset tavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii vaalikausittain hallitusohjelman pohjalta liikennepoliittisen selonteon, jossa tarkennetaan seuraavan hallituskauden kehittämisen painotukset ja alustavat linjaukset seuraaville hallituskausille. Vuosittain päivitettäviä ohjausinstrumentteja ovat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma, Liikennevirastolle asetettavat tulostavoitteet, tulostavoitteiden seuranta ja valtion budjetti. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu vuosittain valtion budjetin valmisteluprosessiin hallituskauden alussa laaditun liikennepoliittisen ohjelman ja hallitusohjelmassa sovittujen periaatteiden pohjalta. Valtion budjetti asettaa käytännössä reunaehdot hallinnonalan TTS:lle. Suurten kehittämishankkeiden osalta toteuttamiseen vaikuttavia linjauksia tai kannanottoja tehdään käytännössä vaalikausittain. Valtakunnallisen liikennepolitiikan kärkitavoitteiksi on 2010-luvulla linjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, Suomen logistisen kilpailukyvyn turvaaminen globaaleilla markkinoilla sekä kansalaisten arjen matkojen toimivuus niin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuin väestöään menettävällä maaseudulla Liikennevirasto vastaa valtion tieja rataverkosta sekä vesiväylistä Liikennevirasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa suurten tiehankkeiden toteuttamisesta vastaaminen, ratojen ja vesiväylien suunnittelu, ylläpito ja rakentaminen sekä julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen. Lisäksi Liikennevirasto ohjaa toiminnallisesti ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueita. Liikenneviraston visio - Toimivat liikenneyhteydet hyvinvoiva Suomi - kuvaa tavoitetilaa vuonna Tavoitetilan saavuttamisessa keskeistä on matka- ja kuljetusketjujen sujuvuuden sekä turvallisuuden varmistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä on kuvattu Liikenneolosuhteet raportissa. Se sisältää liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjaukset ottaen huomioon näköpiirissä olevat rahoituksen reunaehdot. Raportti käsittelee kaikkia väylänpidon ja väyläpalvelujen osa-alueita ja lisäksi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisperiaatteita ja roolia osana liikennejärjestelmää. Liikenneolosuhteet Liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset Päivittäinen liikennöitävyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa ovat prioriteetteja kehitettäessä valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys ovat prioriteetteja henkilöliikenteen ja sen palveluiden kehittämisessä. Joukkoliikenteestä luodaan houkutteleva vaihtoehto niillä kaupunkiseuduilla, missä se on mahdollista. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä liikkumistarvetta ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Turvallisuusajattelu on kiinteä osa Liikenneviraston toimintaa. Turvallisuuden varmistaminen on viraston toiminnan reunaehto. Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään. Käytetään monipuolista keinovalikoimaa, toimitaan yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä laajennetaan näkökulmaa väylänpidosta asiakkaiden tarpeita tyydyttäviin palveluratkaisuihin. Liikkumis- ja kuljetusolojen varmistaminen keskeisillä yhteyksillä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä mahdollistaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen. Rahoitusjaossa painotetaan liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen rahoituksen lisäystä erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille. 11

12 Suunnitelman strategiset painopistealueet korostavat: asiakaslähtöisyyttä, jossa otetaan huomioon sekä ihmisten että elinkeinoelämän tarpeet vastuuta tulevaisuudesta, mm. ilmastomuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen sekä turvallisuus- ja ympäristöajattelun korostamisen kautta uusien ongelmanratkaisumallien löytämisen tarvetta ja kehittämistarpeiden priorisointia, jotta niukat kehittämisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti päivittäisen liikennöitävyyden ylläpitämisen vaatiessa yhä suuremmat osan resursseista, sekä uusien toiminta- ja yhteistyömallien kehittämistä toiminnan tehostamiseksi ELY-keskus on valtionhallinnon alueellinen toimija Pirkanmaan ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Pirkanmaan alueella. ELY-keskus toimii kolmella vastuualueella, joista yksi on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, toinen liikenne ja infrastruktuuri ja kolmas ympäristö ja luonnonvarat. Kaikkien vastuualueiden toiminnalla on yhteyksiä liikennejärjestelmätyöhön. ELY-keskuksilla on työ- ja elinkeinoministeriön kanssa strateginen tulossopimus, joka perustuu keskuksia ohjaavien ministeriöiden yhteisesti vahvistamassa strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen 12 Kuva 3: Suomen liikenneverkon keskeiset yhteydet (Liikenneolosuhteet 2035, Taustaraportti).

13 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissopimuksiin. Pirkanmaan ELY-keskuksessa valmistelluissa, vuosia koskevissa strategisissa painotuksissa nousee esille hyvä yhdyskuntarakenne ja toimiva liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa liikkumisen eri kulkumuodoin. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtäviin kuuluu Pirkanmaan maanteiden tienpito sekä muun muassa joukkoliikenteen kehittämistä koskevia tehtäviä ja joukkoliikenteen ostoja. Tienpidossa keskeistä on turvata ihmisten matkojen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus ja turvallisuus. Toimien lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Tienpidon keskeiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: Varmistetaan koko olemassa olevan tieverkon toimintakunto ja liikennöitävyys Vasta tämän jälkeen parannetaan palvelutasoa (investoinnit) Rakenteellinen kunto varmistetaan ensisijaisesti keskeisellä tieverkolla (hyvä kunto) Muulla verkolla varmistetaan tyydyttävä kunto, mutta kunto joustaa rahoituksen myötä Kalliiden ja kriittisten taitorakenteiden kunnon säilyttäminen ensisijaista Alueelliset linjaukset Maakunnan kehittämisen tahtotila on kuvattu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa Maakuntasuunnitelmassa kuvataan maakunnan tulkinta valtiohallinnon tavoitteiden soveltamisesta maakunnan näkökulmasta. Maakuntasuunnitelman linjaukset täsmentyvät siihen perustuvassa maakuntaohjelmassa sekä maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt toimintalinjat ja toimenpiteet palvelevat maakuntasuunnitelman päivitystä ja maakuntakaavoituksen pitkän aikavälin tarpeita. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys ja kehittämislinjaukset vuoden aikatähtäimellä. Maakuntakaavassa puolestaan esitetään alueidenkäytölliset ratkaisut ja varautumistarpeet vuoden aikatähtäimellä. Maakuntaohjelmassa osoitetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet neljän vuoden aikatähtäimellä ja tarkempi eteneminen osoitetaan vuosittain päivitettävässä toteuttamissuunnitelmassa, jossa otetaan kantaa maakunnan edistämisvastuulle osoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Kuva 4: Pirkanmaan maakuntasuunnitelman visio. Infrastruktuurin kehittämiskokonaisuus (Pirkanmaan maakuntasuunnitelma) Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin ovat tässä tukena. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. 13

14 Tampereen kaupunkiseudun tahtotila on kuvattu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) muodostaa yhden keskeisen lähtökohdan Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalle. TASE 2025 valmistui Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman rinnalla vuonna Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisen edellyttämät maakuntatasolla vaikuttavat toimenpiteet ovat lähtökohtana tässä suunnitelmassa esitettäville Tampereen kaupunkiseudun toimenpiteille. TASE:n kehittämisohjelmassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämistoimenpiteet (suunnittelu, muu edistäminen, investoinnit) sekä muiden kärkiteemojen (keskustojen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen) edellyttämät edistämistoimet. Tampereen kaupunkiseudulla ei laadittu erillistä liikennejärjestelmäaiesopimusta, vaan kaupunkiseudulla laadittiin rakennesuunnitelman perusteella ns. MAL-aiesopimus (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne), jossa osapuolina ovat seudun kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, liikenneja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kuvattu liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitetila Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja valtakunnallisiin kehittämispainotuksiin perustuen. Suunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa selvityksiin ja laajaan vuoropuheluun tukeutuen maakunnan liikennestrategia, jossa kuvataan liikennejärjestelmän kehittämisen visio, kehittämisen painopisteet ja kehittämislinjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja keinot. Suunnitelman laatimiselle asetetut yleistavoitteet ovat olleet: Määrittää Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä Saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä Sovittaa yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tunnistaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja laatia ensimmäisen vaiheen toteutuksesta aiesopimus Määrittää miten maakunnallista liikennejärjestelmätyötä jatketaan. 14 TASE-työssä määriteltiin seuraavat liikenteelliset päämäärät: Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman liikennetavoitteet ovat: Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikenteen hyödyntämisen mahdollisuuksia vahvistetaan Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen.

15 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2. Toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymiä 2.1. Väestö keskittyy ja ikääntyy Väestö Pirkanmaalla on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Kasvu kohdentuu voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle ja jossain määrin Pirkanmaan eteläosiin lähinnä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kehittymisvyöhykkeelle. Muissa seutukunnissa väestökehitys on maltillista tai jopa alenevaa. Ikääntyneiden osuus nousee voimakkaasti. Väestökehityksen eriytyminen maakunnan eri osissa aiheuttaa erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet liikennejärjestelmän kunnossapidolle ja kehittämiselle. Tampereen seudulla on tarve liikennepalvelujen laajamittaisellekin kehittämiselle, kun muualla pääasiallisena haasteena on riittävän palvelutason ylläpitäminen. Tampereen seudun ulkopuolella kehittämistarpeet ovat pääväyliä lukuun ottamatta lähinnä yksittäisten olemassa olevien ongelmakohteiden poistamista tai maankäytön uudishankkeisiin liittyviä. Vuonna 2009 yli 65-vuotiaiden osuus Pirkanmaan väestöstä oli 17 % ja ennusteiden mukaan vuonna 2040 iäkkäiden osuus on jo 25 %. Tampereen kaupunkiseudulla ja erityisesti ympäristökunnissa positiivinen väestökehitys ja muuttoliike pitävät väestön ikärakenteen muutoksen hillitympänä ja ennusteissa yli 65-vuotiaiden osuus on selvästi alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. Sen sijaan muissa seutukunnissa ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaasti, ja on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi noin 30-35% väestöosuudella vuonna Maaseutumaisissa kunnissa on havaittavissa kaksi kehitystrendiä, osassa kuntia aleneva väestökehitys yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ja kehittyvissä maaseutukunnissa iäkkäiden autottomien talouksien korvautuminen useamman auton omistavilla nuorilla lapsiperheillä. Erilaisten kehityskulkujen asettama haaste liikennepalveluiden kehittämiselle ja liikenneympäristölle asetettuihin laatuvaatimuksiin on kuitenkin samansuuntainen - miten tuotetaan kustannustehokkaasti joukkoliikennepalveluja ja miten varmistetaan liikenneympäristön turvallisuus? Kuva 5: Pirkanmaan seutukuntien asukasmäärien kehittyminen ja ennuste (Tilastokeskus). Kuva 6: Väestön ikääntyminen Pirkanmaalla ja Suomessa. 15

16 2.2. Taajama-alueet laajenevat Taajama-asutuksen osuus koko maakunnan väestöstä on ollut tasaisessa kasvussa 1980-luvulta lähtien. Maakunnan väestöstä noin 90 % asuu taajamissa. Tämän positiivisen kehityksen taakse kätkeytyy samaan aikaan tapahtunut taajama-alueiden nopea laajeneminen, joka on johtanut taajamien väestötiheyden alenemiseen kaikissa seutukunnissa. Taajamatehokkuuden alenemiskehitys on pystytty pysäyttämään 2000-luvulla ainoastaan Tampereen seudulla ja Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen laajenemiskehityksen rinnalla on tapahtunut liikkumisen kannalta vastakkainen ilmiö, eli kaupan ja palveluverkon rakennemuutos, joka on johtanut palvelujen keskittymiseen. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja päivittäistavarakaupan keskittyminen suuriin yksiköihin, lähipalveluiden vähentyminen ja kouluverkon supistuminen ovat johtaneet liikkumistarpeiden lisääntymiseen ja matkasuoritteiden kasvuun. Taajamien väestötiheyden aleneminen heijastuu suoraan joukkoliikenteen ja lähipalvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen edellyttämän väestötiheytenä pidetään yleisesti noin 20 asukasta hehtaarilla. Lähipalvelujen syntyminen edellyttää myös riittävää väestöpohjaa. Lähipalvelujen määrä ja saavutettavuus puolestaan ovat keskeisimmät jalankulkua ja pyöräilyä lisäävät tekijät. Taajama-alueiden laajeneminen johtaa toisaalta kertaluonteisten väyläinvestointien tarpeeseen ja toisaalta jatkuvaa ylläpitoa vaativan liikenneverkon laajenemiseen. Näin liikennejärjestelmän rahoituksen painopiste siirtyy ajan myötä voimakkaasti kehittämisestä kunnossapidon suuntaan Liikkumistarpeet yksilöityvät ja autoistuminen lisääntyy Yhdyskunta- ja palvelurakenteen muutosten myötä osaa maakunnan kuntakeskuksista ja taajama-alueista leimaa jo toiminnallinen yksipuolistuminen. Samanaikaisesti ihmisten vapaa-ajan määrä on lisääntynyt ja käyttäytymisessä korostuvat yksilöllisyys ja työelämän uudistumisen myötä tapahtunut ajallinen riippumattomuus. Vapaa-aikaa on yhä enemmän kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina, jolloin myös vapaa-aikaan liittyvät liikkumistarpeet monipuolistuvat ja pirstaloituvat. Tämä vaikuttaa voimakkaasti matkojen suuntautumiseen, lisää matkapituuksia ja kiihdyttää autoistumiskehitystä. Pirkanmaalaisten keskimääräinen matkasuorite on 42,2 kilometriä vuorokaudessa, kun kaikkien suomalaisten keskimääräinen matkasuorite on 41,8 kilometriä vuorokaudessa. Liikennesuoritteesta suurin osa syntyy henkilöauton kuljettajana ja myös henkilöautosuorite Pirkanmaalla on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. 16 Kuva 7: Taajama-alueiden väestötiheyden kehitys Pirkanmaalla (YKR SYKE ja Tilastokeskus).

17 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Arkivapaa-ajan (vierailu-, ostos- ja asiointi- ja lyhyet vapaa-ajan matkat) matkojen osuus suomalaisten liikkumisesta on lähes kaksi-kolmasosaa kaikista matkoista ja kolmasosa liikennesuoritteesta. Työ- ja koulumatkojen osuus matkoista on lähes kolmannes ja liikennesuoritteesta neljännes. Päivittäisen liikkumisympäristön ulkopuolelle suuntautuvien erityis- ja lomavapaa-ajanmatkojen osuus kaikista matkoista on vajaa 10 %, mutta liikennesuoritteesta peräti 40 %. Pirkanmaan maankäytöllä ja liikennejärjestelmän kehittämisellä voidaan vaikuttaa erityisesti arjen sujuvuuteen, eli arkivapaa-ajan ja työmatkaliikenteen matkoihin. Erityis- ja lomavapaa-ajan liikkumisen tarpeet liittyvät pääasiassa valtakunnan tason ja kansainvälisten yhteyksien toimivuuteen. Edellä mainitut tekijät yhdessä varallisuuden lisääntymisen myötä ovat johtaneet autoistumisen lisääntymiseen. Autottomien kotitalouksien määrä on jatkuvasti laskenut, vastaavasti kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2005 joka neljännellä pirkanmaalaisella kotitaloudella oli käytössään kaksi tai useampia autoja. Kuva 8: Pirkanmaalaisten keskimääräinen liikennesuorite matkan tarkoituksen mukaan (HLT ). Kuva 9: Kotitalouksien autonomistuksen kehitys Pirkanmaalla (YKR SYKE ja Tilastokeskus). 17

18 Pirkanmaan sisäisen työssäkäynnin kokonaismäärä on noin työmatkaa. Tampereen seutukunnan sisäinen työssäkäynti edustaa koko maakunnan työssäkäynnistä noin 75 % osuutta. Työssäkäynti on suuntautunut vahvasti Tampereelle, mutta myös vastasuunnan pendelöinti seudun sisällä on merkittävää. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella verrattain suuria työmatkavirtoja on lisäksi Etelä-Pirkanmaalla Lempäälän, Valkeakosken ja Akaan välillä. Maakuntien välisessä työmatkaliikenteessä tärkein kumppani on Uusimaa. Maakuntien välillä tehdään lähes päivittäistä työmatkaa. Seuraavina tulevat Satakunta ja Kanta-Häme reilulla päivittäisellä työmatkalla. Keski-Suomen ja Pirkanmaan välillä tehdään vajaa päivittäistä työmatkaa. 18 Kuva 10: Pirkanmaan sisäiset kuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 200 matkan liikennevirrat, Tilastokeskus ). Kuva 11: Maakuntien väliset työssäkäyntivirrat (yli 100 matkan virrat, SYKE/YKR).

19 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2.4. Elinkeinoelämän muutokset heijastuvat kuljetustarpeisiin Pirkanmaa ja erityisesti Tampere on ollut yksi Suomen teollisuuden keskuksista. Tampereen seudulla teollisuuden ja muilla seuduilla erityisesti maa- ja metsätalouden suhteellinen merkitys on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1995 lähtien palvelujen osuuden lisääntyessä. Tämä muutos heijastuu myös kuljetustarpeisiin. Pirkanmaalla teollisuus on keskittynyt voimakkaasti Tampereelle ja Tampereen välittömään läheisyyteen. Muita merkittäviä teollisuuskeskittymiä on Mänttä-Vilppulassa, Valkeakoskella, Parkanossa, Sastamalassa ja Akaalla. Vuonna 2009 noin 37 % alueen liikevaihdosta syntyi teollisuudesta. Teknologiateollisuuden osuus liikevaihdosta oli 20 %, metsäteollisuuden 7 % ja kemikaali-, kumija muovituotteiden 4 %. Yli puolet teollisuuden liikevaihdosta syntyi viennistä. Pirkanmaalla oli vuonna 2009 noin tukkuja vähittäiskaupan toimipaikkaa ja kauppa työllisti noin henkilöä. Kaupan osuus liikevaihdosta oli 31 %. Suurimmat kaupan keskittymät ovat Tampereen ydinkeskustassa ja Lempäälässä. Kaupan alalla on tehty viime vuosina huomattavia investointeja Pirkanmaalla, kuten esimerkiksi Ideapark ja Ikea sekä kaupan keskusliikkeiden investoinnit. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Tampereen seudun olosuhteet ja houkuttelevuus ovat avainasemassa koko Pirkanmaan menestymisen kannalta. Seudun keskeisen sijainnin myötä liikennejärjestelmän toimivuuteen liittyy oleellisesti myös valtakunnan pääväylien toimivuus. Pirkanmaan ja Tampereen seudun saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on hyvällä tasolla, mutta yhteydet muihin naapurimaakuntiin, Länsi-Suomen satamiin ja maakunnan sisäisessä liikenteessä eivät ole kehittyneet liikenteen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen tahdissa. Kauppa, teollisuus ja palvelut tarvitsevat menestyäkseen monipuolisen logistisen toimintaympäristön, jossa kaiken lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Toimitusketjut ulottuvat moniportaisina kysyntä- ja tarjontaverkostoina tavarantoimittajilta asiakkaille. Tavarantoimitukset eri kuljetusmuodoilla hoitavat verkoston osapuolten väliset tavaroiden siirrot. Näiden materiaalivirtojen hoitamiseksi tarvitaan lisäksi terminaaleja ja varastoja sekä erilaisia lisäarvopalveluita. Työmatkaliikenteen ohella verkostoissa tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä henkilöliikennepalveluita hankintojen, myynnin ja yhteistoiminnan hoitamiseksi. Lisäksi kaupan ja palvelualan yrityksille on tärkeää hyvä asiakaskunnan tavoitettavuus. Elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys on toimipaikkojen saatavuus ja hyvä saavutettavuus. Kaavoitus ja toimitilatarjonta luo puitteet toimipaikkojen saatavuudelle. Hyvä saavutettavuus puolestaan turvataan toimintojen sijoittelun ja liikennejärjestelmän tarjoaman palvelutason avulla. Kuva 12: Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosina (Pirkanmaan liitto, Tilastokeskus). 19

20 20 Metsä- ja energiateollisuuden raaka-aineiden hankintakuljetukset Pirkanmaan sisältä alueen omille laitoksille tapahtuvat pääosin tiekuljetuksina lyhyen kuljetusetäisyyden takia. Rautatiekuljetuksia tarvitaan pitempimatkaisiin siirtoihin. Näiden hankintakuljetusten sekä tuotteiden vientikuljetusten kustannustehokkuus on perusedellytys alan menestykselle. Tulevaisuuden uudet bioenergiaratkaisut saattavat korostaa alemman tieverkon merkitystä enemmän tulevaisuudessa. Kaupan ja palveluiden saatavuuden turvaaminen väestökatoa potevilla haja-asutusalueilla asettaa haasteita uusille palvelumalleille. Toisaalta taajamien ahtaat ja ruuhkautuvat ympäristöt vaativat sujuvuutta tavarantoimitusten hoitoon Teknologian kehittyminen lisää vaikutuskeinoja Liikenteen kysynnän hallinta ja älyliikenne ovat tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa. Liikenteen kysynnän hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikenteen määrään ja kulkutapojen käyttöön siten, että mahdollistetaan tehokkaampi liikennejärjestelmän käyttö ilman suuria investointeja. Älyliikenteessä kehittäminen on siirtymässä markkinatoimijoiden vastuulle, mikä edellyttää julkisten tietovarastojen avaamista palveluntuottajien käyttöön. Liikenteen kysynnän hallinnan keinoja ovat esimerkiksi viestintäteknologian hyödyntäminen liikennetarpeen korvaajana (etätyöskentely, videoneuvottelut), joukkoliikenteen maksu- ja lippujärjestelmien kehittäminen, auton käytön tehostaminen (kimppakyytipalvelut, yhteiskäyttöautot) ja liikenteen hinnoittelu. Myös liikkumisen ohjaus (mobility management) on yksi kysynnän hallinnan keino, jolla pyritään edistämään kestävää liikkumista erilaisin kannustavin toimenpitein. Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen telematiikka on yksi älyliikenteen osa-alue. Älyliikenne on kokonaisuus, jonka lähtökohtana on liikkujien eli asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen kehittäminen. Älyliikenne korostaa julkisen sektorin ja kaupallisten palveluntarjoajien yhteistyötä. Älyliikenteessä toiminnan kehittäminen on siirtymässä yhä voimakkaammin markkinoille. Tämä tarkoittaa viranomaistoimijoiden kannalta sitä, että tekemällä yhteistyötä kaupallisten palveluntarjoajien kanssa voidaan säästää julkisin varoin tehtävissä investoinneissa. Kaupallisten palvelujen kautta voidaan myös tavoittaa entistä suurempi joukko liikkujia, jolloin esimerkiksi tiedottamisen vaikuttavuus paranee. Markkinamekanismit, kuten toimijoiden keskinäinen kilpailu, varmistavat palvelujen, laitteiden ja sisältöjen käyttäjälähtöisen ja nopean kehittämisen. Keskeinen markkinaehtoisten palvelujen syntyä edistävä toimenpide on julkisten tietovarastojen, kuten liikenteen tilannetietojen, avaaminen palveluntuottajien käyttöön. Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamisen näkökulmasta suuria odotuksia kohdistuu ns. kooperatiivisten järjestelmien kehittymiseen. Niillä tarkoitetaan telematiikkajärjestelmiä, jotka mahdollistavat suoran kommunikaation infrastruktuurin ja ajoneuvojen välillä tai ajoneuvosta ajoneuvoon. Kooperatiivisia järjestelmiä pidetään älyliikenteen seuraavana suurena kehitysaskeleena, joka merkittävästi muuttaa ja kasvattaa älyliikenteen roolia osana liikennejärjestelmää. Kooperatiivisten järjestelmien yleistyminen johtaa lopulta tilanteeseen, jossa jokainen kuljettaja tietää lähellä olevien tai lähestyvien muiden autojen sijainnin ja toisaalta jokainen kuljettaja voi olla varma, että myös hänen läsnäolonsa on huomattu. Järjestelmien liikenneturvallisuutta parantavat vaikutukset voivat olla valtavat, mutta laajamittaisen toteutuksen aikataulua on vaikeaa arvioida Ilmastomuutoksen hillintä suunnittelun reunaehtona Ilmasto- ja energiapolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Euroopan unioni on julkaissut hiljattain tiekartan, jossa linjataan suunnitelma kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen Eurooppaan vuonna Päätavoitteena on saavuttaa 80 % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä (v tasosta). Liikenteeseen kohdistuva vähentämistavoite vuoteen 2050 mennessä on 50 % suuruusluokkaa, mikä edellyttää kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapaa, uudenlaista innovatiivista otetta sekä eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä erilaisten intressien ja keinojen yhteensovittamiseksi. Kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteet perustuvat EU:n ilmasto- ja energiapakettiin vuodelta Tavoitteen mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta (30 %, mikäli muut teollisuusmaat hyväksyvät vastaavat tavoitteet). Ei-päästökauppasektorin päästöjä on vähennettävä 16 % vuoteen

21 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuodelta 2009 olevassa Ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa Suomen tavoitteeksi on linjattu 80 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa vuodelta 2010 on esitetty kaupunkiseudun yhteinen ilmastopolitiikan visio, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet sekä toimenpideohjelma, jolla kunnat yhteistyötahoineen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan unionin Suomea koskevien tavoitteiden mukaisesti ja varautuvat ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ilmastostrategian toimenpiteet koskevat seuraavia kuntia: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti. Seudun ilmastotyön päävision mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Kuva 13: Euroopan komission tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 80%:lla vuoden 1990 tasosta Resurssien rajallisuus edellyttää toiminnan tehostamista ja priorisointia Liikennejärjestelmän rahoituskokonaisuus muodostuu valtion, kuntien ja käyttäjien rahoittamista toimenpiteistä. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuurin hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista sekä julkisen liikenteen järjestämisestä. Suomessa ei ole joukkoliikennettä ja pysäköintiä lukuun ottamatta käytössä käyttäjärahoitukseen perustuvaa liikennejärjestelmän rahoitusinstrumenttia. Eri toimijoiden liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä oleva rahoituskehys on käynyt vuosi vuodelta pienemmäksi. Valtion rahoitus muodostuu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kautta ja varmistuu vuosittain valtion talousarviokäsittelyssä. Isot kehittämishankkeet, joilla parannetaan valtakunnallisesti merkittäviä väyliä, nimetään erikseen valtion talousarviossa. Talousarvion yhteydessä on usein myös tehty päätöksiä pienistä investoinneista koostuvista teemahankkeista. Joukkoliikennerahoitus muodostuu useista eri lähteistä. Asiakastulojen ohella joukkoliikennettä rahoittavat kunnat ja valtio pääasiassa lipputukien ja ostettujen liikenteiden muodossa. Valtionavustuksia voidaan myöntää seutulippujen hintojen alentamiseen ja palveluliikennekokeiluihin sekä erilaisille seudullisille joukkoliikenteen kehittämishankkeille. Valtionavustusten jakamisen ohella ELY-keskukset ostavat seudullisia matkustustarpeita palvelevia kannattamattomia vuoroja sekä ovat mukana seudullisissa joukkoliikennehankkeissa. Lisäksi Kela maksaa kuljetuksia ja rahoittaa opiskelijaseutulippuja. Henkilökuljetusten rahoitus Pirkanmaalla oli vuonna 2007 yhteensä noin 37 miljoonaa euroa, josta kuntien henkilökuljetuskustannusten (avoin joukkoliikenne sekä sivistys- ja sosiaalitoimen kuljetukset) osuus oli 33,9 miljoonaa euroa (vuodesta 2008 lähtien kuntien tietoja ei enää kerätty). Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen on ollut vuonna 2011 noin 3 miljoonaa euroa. Tampere sai vuonna 2011 suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Lisäksi Kela korvaa kuljetusten ja matkojen kustannuksia - esimerkiksi koulumatkatukea maksettiin noin 5 miljoonaa euroa Pirkanmaan 2. asteen opiskelijoille vuonna Pirkanmaan maanteiden perustienpitoon on ollut viime aikoina käytössä hieman alle 40 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoituksesta yli 90 % on kulunut tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua 21

22 22 avustusrahoitusta Pirkanmaan ELY-keskuksella on vuonna 2011 ollut käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa. Isoista tieverkon kehittämishankkeista viimeisin on Pirkanmaalla ollut valtatien 3 Tampereen läntisen kehätien rakentaminen moottoritieksi. Viimeisin teemahankerahoitus on kohdistunut metsäteollisuuden puuhuollon kuljetusten turvaamiseen. Radanpidon ja vesiväylien rahoituksesta ei ole saatavilla alueellista tietoa, vaan toimintaa ohjataan ja koordinoidaan valtakunnan tasolla Liikenneviraston toimesta. Kuntien liikennejärjestelmään käyttämä rahoitus on ollut kokonaisuutena keskimäärin noin miljoonaa euroa vuodessa (osuus kokonaiskustannuksista on ollut noin 70-80% suuruusluokkaa). Tampereen kaupunki on merkittävin yksittäinen rahoittajataho. Kokonaisuutena liikennejärjestelmään käytettävissä oleva rahoitus (ilman valtion suuria kehittämishankkeita) jakautuu vuositasolla keskimäärin seuraavasti: alueellisiin investointeihin on Pirkanmaalla käytetty keskimäärin noin M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 2-3 M väylien hoitoon ja ylläpitoon on käytetty keskimäärin noin 60 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 37 M yksityistieavustuksiin on käytetty keskimäärin noin 3,5 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 1,5 M Pirkanmaan henkilökuljetuksiin on käytetty noin 37 M, josta ELY-keskuksen osuus on ollut noin 3 M 2.8. Tulevaisuuden rahoitusnäkymät Julkisen talouden resurssien niukkuus vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös liikennesektorin käytettävissä oleviin resursseihin. Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän muutokset luovat paineita kuntien osuuksien kasvattamiseen ja samalla liikennejärjestelmän muun kehittämispanostuksen vähentämiseen. Kuntien vastuu liikennejärjestelmän kehittämisessä on viime vuosina kasvanut kaikilla liikennejärjestelmän osa-alueilla. Liikenneolosuhteet suunnitelmassa on esitetty rahoituksen suuntaamisesta seuraavat kannanotot: Ensisijaisesti turvataan päivittäinen liikennöitävyys Joukkoliikennepalvelujen ostoihin ja tukiin nykyistä enemmän rahoitusta Tieverkkoa parannetaan pääosin pienillä toimenpiteillä Rataverkon parantamisessa painottuvat isot välityskykyä parantavat pääratahankkeet sekä Helsingin seudun lähiliikenteen kehittämistarpeet Meriliikenteessä parantamisrahoitus suunnataan väylien syventämiseen tarpeen mukaan ja liikenteen ohjausjärjestelmien kehittämiseen Isoihin kehittämishankkeisiin kohdistuvan rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida siten pitää lähivuosina realistisena. Tulevaisuudessa isoja liikenneinvestointeja joudutaan katsomaan entistä tiukemmalla seulalla, joten on ensiarvoisen tärkeää, että alueella on selkeä yhteinen näkemys näiden hankkeiden sisällöstä ja toteuttamisjärjestyksestä. Valtion ja Pirkanmaan kuntien sitomatonta, pienempiin liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin tarkoitettua rahoitusta voidaan arvioida olevan lähitulevaisuudessa yhteensä muutamia miljoonia euroja vuodessa. Tämän vuoksi entistä tärkeämpää on kehittää liikennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehokkuutta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisen kannalta yhteistyön ja suunnittelun toimintamallien kehittäminen on avainasemassa. Myös se, miten liikennejärjestelmän rahoitukselle pystytään löytämään uusia yhteistyömalleja ja miten rahoitusta pystytään suuntaamaan koko maakunnan alueella kustannustehokkuus maksimoiden, on keskeistä.

23 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 3. Liikennejärjestelmän nykytila 3.1. Maantieverkko ja -liikenne Tieliikenne on Pirkanmaan pääliikennemuoto ja Pirkanmaa on tieverkolla solmukohta myös valtakunnallisesti. Maakunnassa kohtaavat Suomen tärkeimpiin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin kuuluva valtatie 3 Helsingistä Vaasaan, itä-länsisuuntaiset valtatiet 12 Rauma-Kouvola ja valtatie 11 Tampere-Pori sekä valtatie 9 Turusta Kuopioon ja valtatie 23 Porista Joensuuhun. Pirkanmaan maantieverkon kokonaispituus on noin 5000 kilometriä, josta valta- ja kantateihin kuuluu reilu 800 kilometriä ja noin 4200 kilometriä alempiasteisiin seutu- ja yhdysteihin. Maantieverkon pituus on 6,5% koko Suomen maantiverkosta, kun sillä ajettava liikennesuorite on noin 9% koko maantieverkon liikennesuoritteesta. Muita maakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä ovat kantatiet 44 (Äetsä-Kauhajoki), 56 (Jämsä-Mänttä), 58 (Kangasala-Keuruu-Kärsämäki), 65 (Tampere- Virrat), 66 (Orivesi-Lapua) ja 68 (Virrat-Pietarsaari). Pirkanmaalaisten liikkumiselle tärkeitä ovat myös seututieyhteydet. Suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 12 Tampereen Rantaväylällä (keskimääräinen vuorokausiliikenne ajon./vrk ) ja valtatiellä 3 (liikennemäärä välillä Marjamäki-Lakalaiva on ajon./vrk ja välillä Lakalaiva-Pirkkala ajon./vrk). Valtatie 9 liikennemäärä on Tampereella noin ajon./vrk ja Oriveden kohdallakin vielä noin ajon./vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 maakunnan etelärajalta Ylöjärvelle ja valtatiellä 9 Akaalta Kangasalalle. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä korostuu etenkin valtatiellä 3 Pirkkalassa ja maakunnan pohjoisosissa sekä valtatiellä 9 Orivedellä. Kuva 14: Pirkanmaan maantieverkosto ja liikennemäärät 2010 (Tierekisteri 2010). Kuva 15: Raskaan liikenteen keskivuorokausiliikenne (ajon/vrk) Pirkanmaalla v. 2010) (Tierekisteri 2010). 23