METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN LAUSUNTO TUTKIJOIDEN KIRJEESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERILLE
|
|
- Anna-Leena Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO TME2244 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL VALTIONEUVOSTO Kirjeenne , dnro 872/69/2007 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN LAUSUNTO TUTKIJOIDEN KIRJEESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERILLE YLEISTÄ Joukko suomalaisia eri alojen tutkijoita ilmaisi avoimella kirjeellään ( maaja metsätalousministerille huolensa maamme luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta, erityisesti Lapin valtionmailla. Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään (Dnro 872/69/2007) pyytänyt Metsäntutkimuslaitoksen lausuntoa tutkijakirjeen kannanotoista mennessä. Tutkijakirjeen lopussa esitetään kaksi vetoomusta: Metsähallitus lopettaisi jo käynnistetyt hakkuut arvokkaiksi tiedetyissä luonnontilaisissa metsissä ja Lapin valtionmaiden metsätalouden tulostavoitteet tulee arvioida poliittisesti uudelleen ottaen huomioon luonnonmetsien pitkän aikavälin ekologiset ja taloudellis-sosiaaliset arvot, alueen seutukuntien muut elinkeinot ja Suomen kansainväliset sopimukselliset ja moraaliset velvoitteet. Tutkijakirjeessä esitetään näiden vetoomusten tueksi joukko näkökohtia, jotka liittyvät mm. Pohjois- Suomen suojelun tasoon, lajistolliseen ja geneettiseen monimuotoisuuteen Suomessa, luonnontilaisten metsien määrään ja vähenemiseen Lapissa, Lapin metsätalouteen ja hakkuumahdollisuuksiin, metsätalouteen Pohjois-Suomen korkeilla alueilla, metsiin perustuviin elinkeinoihin kuten metsien virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kansainvälisiin sopimuksellisiin velvoitteisiin. Lisäksi kirjeessä tuodaan esille Etelä-Suomen suojelualueverkoston täydentämisen tarve monimuotoisuuden kannalta tärkeimmillä alueilla. Tässä lausunnossa Metsäntutkimuslaitos (Metla) tarkastelee tutkijakirjeessä esitettyjä näkökohtia ja niiden tueksi esitettyjä, objektiivisesti arvioitavissa olevia väitteitä. Metla ei lausunnossaan analysoi tutkijakirjeen esittämiä lisäsuojelun vaikutuksia, koska tutkijakirjeessä ei ole yksilöity paljonko metsiä ja missä niitä suojeltaisiin. Suojeluvaihtoehtojen määritteleminen ja niihin liittyvät vaikutusarviot ovat osa Kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman jatkon valmistelua, jossa tutkimuksella on vahva rooli. Metsäntutkimuslaitos Unioninkatu 40 A Puh Faksi Skogsforskningsinstitutet FIN Helsinki Tel Fax Finnish Forest Research Institute Finland
2 LAUSUNTO TME (11) LAPIN SUOJELUALUEVERKON LAAJUUS Tutkijakirjeessä todetaan, että 'Pohjois-Suomessa sekä suojelun taso että jäljellä olevan luonnontilaisen metsän määrä on Etelä-Suomea huomattavasti korkeampi'. Euroopan valtioiden metsien suojelua on selvitetty Euroopan unionin COST -yhteistyön (European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research) puitteissa kymmenen vuoden ajan. Yli 200 metsien suojelun tutkijaa ja asiantuntijaa lähes 30 Euroopan maasta kartoitti Euroopan metsien suojelun tilanteen ja yhtenäisti metsien suojelun käsitteet (Frank ym. 2007). Selvitys osoittaa suuren kirjon metsien suojelussa Euroopan eri valtioiden välillä. Tämä johtuu mm. metsien käyttöhistorian, metsänomistusolojen sekä metsäalueiden pirstoutumisen eroista. Selvitys osoittaa, että Suomen metsien suojelun osuus on Euroopan korkein, ja suojelun aste kaikista tiukin Euroopassa. Tiukasti suojeltuja metsiä, joissa ei sallita mitään hakkuutoimenpiteitä, on 1,89 miljoonaa hehtaaria eli 8,2 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Metsämaasta on tiukasti suojeltua 0,9 miljoonaa hehtaaria eli 4,5 prosenttia metsämaan pinta-alasta (Metsien suojelu ). Suojeltujen metsien määrä ja osuus kasvavat Suomessa etelästä pohjoiseen. Suojellun (tiukasti suojellut metsät ja suojellut metsät, joissa varovaiset hakkuut ovat mahdollisia) ja rajoitetussa käytössä olevan metsä- ja kitumaan osuus on 29,7 % Lapin metsäkeskuksen alueella. Suojelualueverkosto on kaikkein laajin ja kattavin Metsä-Lapissa, missä kaikkien omistajien metsämaasta on tiukasti suojeltu 43,1 % ja Metsähallituksen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 51,3 % (Metsä-Lapin ). Lapin metsäkeskuksen alueella puuntuotantoon luettavalla metsä- ja kitumaalla puuston kasvu on 10,18 milj. m3. Täysin puuntuotannon ulkopuolella puuston kasvusta on 1,59 milj. m3/v eli 13,4 % (Tomppo et al. 2005). Luonnon monimuotoisuus Pohjois-Suomessa ja Lapissa on poikkeuksellisen hyvin turvattu kattavan ja laajoista yhtenäisistä alueista koostuvan suojelualueverkon avulla (liite 1 ja 2). Tämän ovat todenneet niin kansainvälinen Suomen suojelujärjestelmän ja -hallinnon arviointiryhmä (Gilligan ym. 2005) kuin myös Suomen ympäristöministeriö (Metsä-Lapin ). Keinoina verkoston luomisessa ovat olleet ensinnäkin luonnonsuojelulaki, jonka perusteella useimmat Lapin suurista suojelualueista (mm. UKKpuisto, Ylläs-Pallas-kansallispuisto) on perustettu. Erämaalain (Suomen Asetus ) turvin perustettiin 1990-luvulla Lappiin 12 laaja erämaa-aluetta koskemattomien erämaisten alueiden turvaamiseksi. Näiden pinta-ala on 1,5 miljoonaa hehtaaria. Erämaa-alueiden nk. erämaaosat, jotka kattavat suurimman osan pinta-alasta, ovat pysyvästi metsätaloustoiminnan ulkopuolella. Vanhojen metsien suojelua täydennettiin Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmalla Lisäksi metsien suojelua on täydennetty Metsähallituksen alue-ekologisella suunnittelulla ja nykyisin luonnonvarasuunnittelulla, joiden avulla arvokkaat luontokohteet on rajattu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton sekä WWF Suomen dialogiprosessin tuloksena metsätalouskäytön ulkopuolelle siirrettiin Metsähallituksen päätöksellä Itä- ja Pohjois-Suomessa yhteensä yli hehtaaria metsätalouden maata, josta ha on metsämaata.
3 LAUSUNTO TME (11) SUOMEN UHANALAINEN METSÄLAJISTO Vetoomuksessa todetaan, että Suomen uhanalaisiksi luokitelluista lajeista 37 % eli 564 lajia elää ensisijaisesti metsissä. Uhanalaisista metsälajeista kuitenkin 56 prosentilla ensisijaisen elinympäristön muodostavat lehtometsät. Myös uhanalaisista kangasmetsälajeista (loput 44 prosenttia uhanalaisista metsälajeista) suuri osa on levinneisyydeltään eteläisiä. Näiden lajien esiintymistä Suomessa ei voida turvata suojelemalla lisää metsiä Metsä-Lapissa tai pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä vaan edellyttäisi uusien suojelutoimien kohdistamista Etelä-Suomeen. Tutkijakirjeessä todetaan, että "metsiemme monimuotoisuus on erityisesti uhattuna Etelä-Suomessa, jossa luonnontilaisten kaltaisten metsien määrä on vain 1-2 % metsäpinta-alasta". Arvio uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymisestä eteläiseen Suomeen pitää paikkaansa, ja tästä johtuen useissa mietinnöissä ja selvityksissä on todettu metsien suojelun lisätarpeen keskittyvän nimenomaan Etelä-Suomeen (Metsien suojelun tarve 2000, Hildén ym. 2005, Hänninen ym. 2006). Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta parannettiin 1990-luvulla vanhojen metsien suojeluohjelmilla, joissa luonnontilaisen kaltaiset metsäalueet Etelä-Suomessa kartoitettiin valtionmailla ja yksityismailla, ja laajimmat ja arvokkaimmat alueet sisällytettiin suojeluohjelmiin (Vanhojen metsien suojelu 1992, Vanhojen metsien suojeluohjelman 1994). Näiden ohjelmien jälkeen Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta on pyritty parantamaan valtionmailla Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun avulla, uudessa metsälaissa määriteltyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoittamisella ja rajaamisella pääsääntöisesti metsätalouskäytön ulkopuolelle (Yrjönen 2006) sekä 2000-luvulla Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO-ohjelma) (Syrjänen ym. 2007). METSOohjelmassa on kehitetty erityisesti vapaaehtoisen suojelun keinoja, mutta myös jatkuvasti täydennetty suojelualueverkkoa perinteisen suojelun keinoin (Syrjänen ym. 2007). Suojelualueilla sijaitsevien, aiemmin metsätalouskäytössä olleiden metsien laatua on parannettu laajalla ennallistamisohjelmalla. Lisäsuojelun tarpeesta Etelä-Suomessa näyttäisi vallitsevan melko selkeä poliittinen yksimielisyys, ja METSO-ohjelman jatkosta päätetään Valtioneuvosto hyväksyi laajan valmistelun perusteella Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian vuosiksi Siinä todetaan Metlankin mielestä perustellusti, että erityisesti Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii lisätoimia. LUONNONTILAISET METSÄT LAPISSA Tutkijoiden vetoomus kohdistuu erityisesti luonnontilaisten metsien suojeluun. Vetoomuksessa viitataan siihen, että Pohjois-Suomen luonnontilaiset metsät ovat uhattuna, koska Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien (VMI9) mukaan sellaisten yli 140-vuotiaiden metsien, jossa on tiettyjä tuhoja (kuolleita, katkenneita tai lahoja puita tai monituhoa), ala on vähentynyt 1990-luvulla selvästi.
4 LAUSUNTO TME (11) Vetoomuksessa mainitut laskelmat on Metsäntutkimuslaitoksessa tehty Suomen Ympäristökeskuksen määrittelemien tunnusten mukaisesti tiettyjen luontotyyppien määrän arvioimiseksi. Tuloksia ei voida käyttää luonnontilaisten metsien pinta-alan kehityksen arvioimiseen, sillä laskelmissa käytetyt muuttujat eivät erottele puuntuotannossa olevia ja luonnontilaisia metsiä riittävällä tarkkuudella. Vetoomuksessa esitetyt laskelmat yli 140-vuotiasta metsistä eivät yksiselitteisesti kerro luonnontilaisten metsien hakkuista, vaan ensisijaisesti siitä, että yli 140-vuotiaiden talousmetsien ala on pienentynyt ja tuhot yli 140-vuotiaissa talousmetsissä ovat vähentyneet. LAPIN METSÄVARAT JA METSIEN KÄYTTÖ Tutkijavetoomuksessa esitetään Lapin metsäkeskuksen alueen puuvaranto- ja kasvutietojen perusteella, että "metsätalous tai hakkuumahdollisuudet Lapissa eivät siis ole millään tavalla uhattuna". Vetoomuksessa esitettiin myös metsien hakkuiden siirtämistä nuoriin talousmetsiin. Lapissa metsäteollisuus, kiinteistöt ja kotitaloudet käyttävät yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa, josta teollisen käytön osuus on yli 90 % (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Hakkuukertymä Lapin metsistä on 2000-luvulla ollut 4 4,5 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa. Tämä vastaa 5,1 5,8 miljoonan kuutiometrin kokonaispoistumaa (Metsätilastollinen ). Lapin metsäteollisuus tuo tarvitsemastaan puusta noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä (noin 45 %) vuodessa muualta Suomesta, Venäjältä ja Ruotsista (Keskimölö ja Pirkonen 2006). VMI9:n ( ) mukaan Lapin metsäkeskuksen alueen metsien runkopuun määrä on yli 340 miljoonaa kuutiometriä ja puuston kasvu inventointia edeltäneellä viiden vuoden jaksolla keskimäärin lähes 12 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (Tomppo ym. 2005). VMI9:n yhteydessä puuntuotannossa oleville metsille arvioitu suurin kestävä hakkuukertymä vuosille on 5,1 miljoonaa kuutiometriä, ja se olisi mahdollista nostaa 30 vuoden aikana 5,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa (Nuutinen ym. 2005). Lapin metsäkeskuksen alueen puuntuotannossa olevissa metsissä nuorten, nopeakasvuisten metsien osuus on suuri. Nuorista metsistä puuta korjataan harvennushakkuilla, joiden hehtaarikohtaiset hakkuukertymät ovat alhaisia. Metsien ikärakenteesta johtuen hakkuumahdollisuudet ovatkin huomattavasti pienemmät kuin puuston nykyinen kasvu. Lapin metsäohjelmassa vuosille (Keskimölö ja Pirkonen 2006) käyttöpuusuunnite arvioitiin 4,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Suunnite on määritetty metsäkeskuksen johtamassa laajapohjaisessa vuorovaikutteisessa prosessissa, jossa on otettu huomioon sekä valtion metsien käyttöä että yksityismetsien puun tarjontaa rajoittavat tekijät. Pohjois-Suomen metsävarojen kehittymistä ja käytön vaihtoehtoja on käsitelty laajapohjaisissa työryhmissä vuorovaikutteisesti jo 1990-luvulta lähtien metsäohjelmien (mm. Lapin metsästrategia, alueelliset metsäohjelmat) ja metsien käyttöä koskevien suunnitelmien (Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu ja alue-ekologinen suunnittelu) valmisteluprosesseissa.
5 LAUSUNTO TME (11) METSÄTALOUS POHJOIS-SUOMEN KORKEILLA ALUEILLA Tutkijakirjeessä todetaan, että "Metsähallitus on lisäksi ottamassa metsien uudistumiseen liittyvän suuren riskin laajentaessaan hakkuita ylänkö- ja suojametsäalueille, jotka on aiemmin rajattu metsätalouskäytön ulkopuolelle". Tutkimustietoa suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsien uudistumisesta ja uudistamisesta on runsaasti käytettävissä (esim. Pohtila ja Timonen 1980, Pohtila ja Valkonen 1985, Valtanen 1988, Valkonen 1992, Veijola 1998, Hyppönen 2002, Hyppönen ym. 2002, Hyppönen ym. 2003, Varmola ym. 2004). Tutkimusten mukaan metsien uudistuminen ja uudistaminen suojametsäalueella ja korkeilla mailla onnistuu, mutta vaatii enemmän aikaa kuin etelämpänä ja lähempänä merenpinnan tasoa. Valtioneuvoston päätöksessä suojametsistä (Valtioneuvoston ) Metsäntutkimuslaitokselle on annettu tehtäväksi seurata suojametsäalueen sekä Lapin ja Oulun läänin korkeiden alueiden metsien uudistumista ja tehdä asiasta selvitys maa- ja metsätalousministeriölle 10 vuoden välein. Ensimmäinen selvitys sekä suojametsäalueen että korkeiden alueiden metsien uudistumisesta tehtiin vuonna 2001 (Varmola ym. 2001, Kubin ym. 2001). Selvitysten perusteella uudistaminen on viime vuosikymmeninä onnistunut tyydyttävästi. Seuraava tarkempi selvitys metsien uudistumisesta suojametsäalueella sekä Lapin ja Oulun läänien korkeilla alueilla tehdään vuoteen 2011 mennessä. Suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla metsien käsittelyn periaatteena kaikkien metsäorganisaatioiden suosituksissa ja ohjeissa on varovaisuus (Hokajärvi 1997, Hyppönen ym. 2001), jota myös Metsälaki (Suomen Asetus ) soveltamisohjeineen (Valtioneuvoston ) edellyttää. Korkeiden alueiden käsittelylle asetettua varovaisuuden periaatetta tulee jatkossa noudattaa. METSIIN PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN PAIKALLIS- JA ALUETALOUDELLISET- VAIKUTUKSET Tutkijavetoomuksessa on esitetty väite "jos yrittäjien maksuhalukkuus ylittää Metsähallituksen hakkuista saamat nettotulot, olisi vastaavissa tapauksissa yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta aina rationaalista luopua hakkuista riippumatta siitä, suoritetaanko maksu vai ei. Luonnonsuojelu, luontomatkailu ja porotalous ovat metsätalouden ja teollisuuden ohella Lapille (tässä Lapin lääni) erittäin tärkeitä luonnonkäyttömuotoja ja elinkeinoja. Metsäsektorin merkitys Lapin aluetaloudelle on ollut suurempi kuin minkään muun luonnonkäyttöön perustuvan elinkeinon. Metsäsektorin liikevaihto ja arvonlisäys ovat moninkertaisia esimerkiksi matkailuun verrattuna. Lapin metsäohjelman (Keskimölö ja Pirkonen 2006) mukaan metsäsektori myös työllistää enemmän ihmisiä (4400 htv) kuin matkailu (3500 htv), vaikka matkailun merkitys työllistäjänä on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Paikallisesti ja alueellisesti matkailun suhteellinen merkitys kuitenkin vaihtelee. Ylä-Lapissa matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on arvioitu kaksi kertaa suuremmiksi kuin metsä- ja porotalouden. Inarin
6 LAUSUNTO TME (11) kunnassa matkailun osuus työllisyydestä oli 20 %, kun metsäsektorin osuus oli 5,3 % ja porotalouden 8,3 % (Vatanen ym. 2006). Inarin kunnan asukkaille suunnatun kyselyn mukaan eri metsänkäyttömuotojen yhteensovittamiseen suhtaudutaan alueella myönteisesti ja eri maankäyttömuotojen tämänhetkisiä määräsuhteita pidetään jokseenkin sopivina (Hallikainen ym. 2006). Lapissakin matkailu tulee toimimaan jatkossa yhä enemmän talousmetsissä, koska matkailun ohjelmapalvelut eivät yleensä sovi suojelualueille. Maisemaa koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa Euroopan neuvoston jäsenmaita edellytetään sisällyttämään maisemanäkökohdat luonnonvarojen käyttöön ja hoitoon (Eurooppalainen maisemayleissopimus 2006). Tutkijavetoomuksen väite paikallisten yrittäjien maksuhalukkuuden käytöstä yhteiskunnan kokonaisedun mittarina nojaa potentiaalisen kompensaation periaatteeseen, jonka ongelmat ovat tunnettuja (esim. Dasgupta ja Pearce 1972). Maksuhalukkuus kertoo, että jollekin tuotteelle tai palvelulle on kysyntää. Paikallisia yksittäistapauksia voidaan käyttää markkinakysynnän testaamiseen. Metsäpolitiikassa on lisäksi määritettävä yhteiskunnan kokonaisetu ja ratkaistava tulonjakokysymykset. Matkailu koetaan usein vähemmän luontoa rasittavana toimintona kuin metsätalous ja -teollisuus. Matkailun kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin liittyy monia ympäristövaikutuksia, joita tunnetaan varsin puutteellisesti. Matkailurakentamisen sekä liikenteen maisemalliset ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen laajamittaisen matkailun ekologinen kestävyys ja yhteensopivuus kestävän kehityksen periaatteiden kanssa ei ole ristiriidatonta. Metsähallituksessa on käynnissä liikelaitoslakiuudistukseen, valtion omistajastrategiaan, Metsähallituksesta säädettyyn lakiin (Suomen asetus ) ja Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaustavoitteisiin pohjautuva kehittämishanke, jonka tavoitteena on laatia seurantajärjestelmä Metsähallituslain 4 :ssä määriteltyjen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisesta aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen arviointia varten. Näin laaja kehittämishanke tarvitsee tuekseen uutta tietoa. SUOMEN KANSAINVÄLISET SOPIMUSVELVOITTEET JA NIIHIN VASTAAMINEN Suomi on allekirjoittanut neljä kansainvälistä sopimusta 1, joiden avulla pyritään turvaamaan luonnon ja metsien monimuotoisuuden säilyminen. Sopimuksia toteutetaan työohjelmien kautta, jotka asetetaan 1 Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (CBD-sopimus 1992), Euroopan ympäristöministeriöiden yleiseurooppalainen biologista ja luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia (PEBLDS, Sofia 1995), Euroopan metsäministerikonferenssien (MCPFE) päätökset Helsingissä 1993, Lissabonissa 1998 ja Wienissä 2003, Euroopan unionin biodiversiteettistrategia Lisäksi Suomi on allekirjoittanut 2006 Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) Countdown 2010 sopimuksen, joka tähtää EU:n biodiversiteettistrategian tavoin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä. Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsäministerikonferenssissa hyväksyttiin myös erillinen päätöslauselma (V4) metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja lisäämisestä.
7 LAUSUNTO TME (11) kansallisten päämäärien ja tavoitteiden, priorisoitujen tarpeiden ja käytettävissä olevien voimavarojen perusteella. Tämä tapahtuu kunkin valtion lainmukaisten ja yhteisesti hyväksyttyjen menettelyjen tuloksena. Käytännössä metsäluonnon monimuotoisuutta on toteutettu vanhojen metsien suojeluohjelmilla vuodesta 1996 alkaen, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO) vuosina , ja sen mahdollisella jatko-ohjelmalla vuodesta 2007 eteenpäin sekä Natura-2000 verkostolla. Suomen alpiinisten (Lapin) alueiden Natura-2000 kohteet hyväksyttiin vuonna 2004 ja boreaalisen vyöhykkeen alueet vuonna Suomen suojelualuejärjestelmästä ja -hallinnosta tehtiin myös kansainvälinen arvio vuonna 2005 (Gilligan ym. 2005) Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Maailman luonnonsäätiön (WWF) luokituksien mukaisesti. Varsin laajana toteutettu arviointi osoitti Suomen suojelualueiden hoidon olevan kansainvälisesti korkealuokkaista. Suomessa on myös meneillään laaja-alainen jo perustettujen suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja toteutuksen ohjelma, jossa luontoarvoja parannetaan mm. metsiä ennallistamalla. Ympäristöministeriön mukaan Suomi on edistänyt biodiversitettisopimuksen toimeenpanoa tehokkaasti, joten väitteet biodiversiteettisopimuksen rikkomuksista ovat vahvasti liioiteltuja (Metsä-Lapin ). Euroopan unionin biodiversiteettistrategian toteutumisen seurantaa varten on perustettu useita työryhmiä, jotka ovat kehittäneet monimuotoisuusmittareita mm. metsä-, maatalous- ja kalastuselinkeinojen ekosysteemivaikutusten toteamista varten. Koska ennallistamistoimenpiteiden vaikutusten muutokset ja havaitseminen luonnossa kestää kauan, on kaikissa työryhmissä todettu, että Euroopassa asetettu tavoite luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 on liian kunnianhimoinen. YHTEENVETO Tutkijakirjeessä esitettyihin kahteen päävetoomukseen Metla toteaa seuraavaa: Vetoomus 1: Metsähallitus lopettaisi jo käynnistetyt hakkuut arvokkaiksi tiedetyissä luonnontilaisissa metsissä. Suojelun kehittämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon olemassa oleva suojelualueverkko, Metsähallituksen talousmetsissä tehtävät toimenpiteet ja Metso-ohjelman toimenpiteet yksityismailla. Luonnon monimuotoisuus Pohjois-Suomessa ja Lapissa on poikkeuksellisen hyvin turvattu laajan ja kattavan suojelualueverkon avulla. Suomen uhanalaisiksi luokiteltujen lajien ensisijaisen elinympäristön muodostavat lehtometsät. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista suunnata suojelun kehittämiseen käytettävissä olevia rajallisia voimavaroja ensi sijassa Pohjois-Suomen tai Lapin kangasmaiden kohteisiin, joiden suojelun vaikuttavuus olisi monimuotoisuuden kannalta suhteellisesti vähäinen. Suojeluvaje ja lisäsuojelun tarve on ensisijaisesti Etelä-Suomen metsissä ja erityisesti rehevillä kasvupaikoilla.
8 LAUSUNTO TME (11) Vetoomus 2: Lapin valtionmaiden metsätalouden tulostavoitteet tulee arvioida poliittisesti uudelleen ottaen huomioon luonnonmetsien pitkän aikavälin ekologiset ja taloudellis-sosiaaliset arvot, alueen seutukuntien muut elinkeinot ja Suomen kansainväliset sopimukselliset ja moraaliset velvoitteet. Suomen eduskunta arvioi vuosittain budjettikeskusteluissaan valtionmaiden metsätalouden tulostavoitteita. Niissä otetaan huomioon metsien pitkän aikavälin ekologisen kestävyyden lisäksi myös metsätalouden ja -sektorin taloudellinen merkitys, sosiaaliset arvot, alueiden muut elinkeinot ja Suomen hyväksymät kansainväliset sopimukset. Tätä arviointikeskustelua valtionmaiden metsätalouden tulostavoitteista tulisikin jatkaa tavoitteena metsien käyttömuotojen hyvä yhteensovittaminen ja metsien kestävä käyttö. Kestävin ja hyväksyttävin keino sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden edistämiseen on eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, jota jo tehdäänkin käytännössä Pohjois- Suomessa ja Metsä-Lapissa. Tutkijakirje on yksi aloite laajentaa analyysiä ja keskustelua, miten Pohjois-Suomen valtion metsiä käytetään aluetaloudellisesti, kansantaloudellisesti ja yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta parhaiten. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Pasi Puttonen Tutkimusjohtaja, professori Lisätietoja: Ylijohtaja Hannu Raitio, , Tutkimusjohtaja Pasi Puttonen, , LIITTEET 1-2 Liite 1. Liite 2. Luonnonsuojelualueet metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin Suomessa. Luonnonsuojelualueet Lapin läänissä.
9 LAUSUNTO TME (11) VIITTEET Avoin kirje maa- ja metsätalousministerille. Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta. Dasgupta, A.K. and D.W. Pearce, D.W Cost-Benefit Analysis: Theory and Practice. The MacMillan Press Ltd., 270 s. Eurooppalainen maisemayleissopimus Frank,G. Parviainen, J:, Vandekerhove, K., Latham, J. Schuck & A. Little, D. (Editors) COST Action E27 Protected Forest Areas in Europe-Analysis and Harmonisation (PROFOR): Results, Conclusions and Recommendations. Federal Research and Training Centre for Forests, Natural Hazards and Landscape (BFW). Vienna, Austria. 211 s. Gilligan, B., Dudley, N., Fernandez de Tejada, A. & Toivonen, H Management Effectiveness Evaluation of Finland's Protected Areas. Nature Protection Publications of Metsähallitus. Series A 147. Hallikainen, V., Jokinen, M., Parviainen, M., Pernu, L., Puoskari, J., Rovanperä, S. & Seppä, J Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muusta luonnonkäytöstä. Metsätieteen aikakauskirja 4/2006: Hildén, M., Auvinen, A.-P. & Primmer, E. (toim.) Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770, 251 s. Hokajärvi, T. (toim.) Metsänhoito-ohjeet. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja s. Hyppönen, M Männyn luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä Lapissa. Summary: Natural regeneration of Scots pine using the seed tree method in Finnish Lapland. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitteet. Väitöskirja. Hyppönen, M., Hyvönen, J. & Valkonen, S Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapin yksityismetsissä 1960-, ja 1980-lukujen siemenpuuhakkuissa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2002: Hyppönen, M., Härkönen, J., Keränen, K., Riissanen, N. & Tikkanen, J Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset. Kajaanin kirjapaino Oy, ISBN s. Hyppönen, M., Varmola, M., Juntunen, V., Lohi, T., Mikkola, K., Mäkitalo, K. & Timonen, M Metsien uudistuminen suojametsäalueella. Metsätieteen aikakauskirja 1/2003:
10 LAUSUNTO TME (11) Hänninen, R., Penttilä, R., Punttila, P. & Sievänen, T Luku 2. Suojelualueet. Julkaisussa: Horne, P., Koskela, T., Kuusinen, M., Otsamo, A. & Syrjänen, K. (toim.). Metson jäljillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. s Keskimölö, A. ja Pirkonen, J (toim.). Lapin metsäohjelma Metsäkeskus Lappi. 49 s. Kubin, E., Pasanen, J. & Kemppainen, S Korkeiden alueiden metsien uudistuminen. Seurantaraportti. 12 s. Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 437, 284 s. Metsien suojelutilastot Metsä-Lapin suojelutilanneselvitys Metsähallitus. Metsä-Lapin luonnonmetsien hakkuut Ympäristöministeriön kirje Metsätilastollinen vuosikirja SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsäntutkimuslaitos, 438 s. Nuutinen, T. ja Niemelä, H. ja Salminen, O Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille Lapin metsäkeskuksen alueelle. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2005: Pohtila, E. & Timonen, M Suojametsäalueen viljelytaimikot ja niiden varhaiskehitys. Summary: Scots pine plantations and their early development in the protection forests of Finnish Lapland. Folia Forestalia s. Pohtila, E. & Valkonen, S Varttuneiden viljelytaimikoiden tila Lapin piirimetsälautakunnan alueen yksityismetsissä. Summary: Development and condition of artificially regenerated pine and spruce sapling stands in the privately owned forests of Finnish Lapland. Folia Forestalia 631:1-19. Suomen asetuskokoelma Erämaalaki /62. Suomen Asetuskokoelma Metsälaki /1093 Suomen Asetuskokoelma Laki Metsähallituksesta /1378. Syrjänen, K., Horne, P., Koskela, T. ja Kumela, H. (toim.) METSOn seuranta ja arviointi. Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. 348 s + liitteet.
11 LAUSUNTO TME (11) Tomppo, E., Tuomainen, T. Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Korhonen, K.T., Mäkelä, H. & Tonteri, T Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat Metsätieteen aikakauskirja 2B/2005: Valkonen, S Metsien uudistaminen korkeilla alueilla Pohjois-Suomessa. Summary: Forest regeneration at high altitudes in Northern Finland. Folia Forestalia s. Valtanen, J Korkeiden maiden metsien uudistaminen Oulun läänissä. Folia Forestalia s. Valtanen, J Männyn luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Valtioneuvoston päätös suojametsistä /1998. Vanhojen metsien suojelu valtion mailla Etelä-Suomessa Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö. Työryhmän mietintö 70/1992, ympäristöministeriö 59 s. + karttaliitteet. Vanhojen metsien suojeluohjelman täydennys Etelä-Suomessa Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö II. Työryhmän raportti 2/1994, ympäristöministeriö 334 s. Varmola, M., Hyppönen, M., Juntunen, V., Lohi, T., Mikkola, K., Mäkitalo, K. & Timonen, M Suojametsäalueen metsien uudistuminen. Raportti maa- ja metsätalousministeriölle. 16 s. Varmola, M., Hyppönen, M., Mäkitalo, K., Mikkola, K. & Timonen, M Forest management and regeneration success in protection forests near the timberline in Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Forest Research 19: Vatanen, E., Pirkonen, J., Ahonen, A., Hyppönen, M. & Mäenpää, I Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2006: Veijola, P Suomen metsänrajametsien käyttö ja suojelu. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yrjönen, K Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitus (METE-kartoitus). Julkaisussa: Horne, P., Koskela, T., Kuusinen, M., Otsamo, A. & Syrjänen, K. (toim.). Metson jäljillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. s
12 Luonnonpuistot Strict nature reserves Kansallispuistot National parks Erämaa-alueet Wilderness areas Soidensuojelualueet ja -ohjelma Mire conservation areas and conservation programme Yksityiset suojelualueet Protected areas on private land Vanhojen metsien suojelualueet ja -ohjelma Conservation areas and programme for old-growth natural forests Muut suojelualueet ja -ohjelmat Other protected areas and programmes Pohjoisboreaalinen Northboreal Eteläboreaalinen Southboreal Keskiboreaalinen Midboreal Hemiboreaalinen Hemiboreal Kilometers
13 Erämaa-alueet Erityiset suojelualueet Kansallispuistot Lehtojensuojelualueet Luonnonpuistot Soidensuojelualueet Yksityiset suojelualueet Rantojensuojelu Metsähallituksen päätöksellä suojellut kohteet ja Natura-alueet Mannyn metsänraja Kuusen metsänraja
METSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotTutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta
Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotYhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotPALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotTutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset
Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotMetsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa
Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotLakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma
Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.
Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.2015, Helsinki Alenevan tuotoksen laki Luonnon monimuotoisuus heikentyy
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
Lisätiedot