Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / Uudisrakennuslupa-asia, , Pyyntitie ESPOO, As. Oy Espoon Koho c/o Skanska Talonrakennus Oy ym. Päätöspäivämäärä Päätös annetaan julkipanon jälkeen Rakennuspaikka Pyyntitie 1 MATINKYLÄ Pinta-ala Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Valmiiden rakennusten kerrosala ESPOO Asemakaava AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue k-m k-m 2 Hakija As. Oy Espoon Koho c/o Skanska Talonrakennus Oy PL HELSINKI As. Oy Espoon Perho c/o Skanska Talonrakennus Oy PL HELSINKI As. Oy Espoon Popper c/o Skanska Talonrakennus Oy PL HELSINKI Toimenpide Asuinkerrostalo (1) Pääsuunnittelija: Rouhiainen Petri, arkkitehti Luvan rakennus Pysyvä rakennustunnus Kokonaisala Kerrosala Tilavuus Kerrosten lukumäärä X Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa Rakenteellinen paloturvallisuus Lausunnot Paloluokka P1 Naapurien kuuleminen, 5 kpl

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 Kaupunkimittausyksikkö Mahdollistava Kaupunkikuvatoimikunta Ehdollinen Kaupunkikuvatoimikunta Kieltävä Tekninen toimikunta Ehdollinen Hakemuksen liitteet Pääpiirustukset, 13 kpl Kaupparekisteriote Valtakirja Hankeselostus Suunnittelijoiden ilmoittamis- ja suostumuslomake Pääsuunnittelijan yhteenvetolomakkeet, 1 kpl Erityissuunnittelijoiden suunnittelutehtävien lähtötietolomakkeet, 10 kpl Rakennushankeilmoitus RH1 Rakennushankeilmoitus RH2 Rakennuslupakartta Katukorkeusilmoitus HSY:n liitoslausunto Selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta Rakennuksen paloturvallisuuden perustietolomake Palotekninen suunnitelma Esteetön rakennus Suunnittelu- ja tarkastusasiakirja Energiaselvitys ja -todistus (C), ilmanvuotoluku q50 (4,0), E-luku (120) Rakennetyypit Kerrosalakaavio Autopaikkaselvitys Väritetyt julkisivupiirustukset Lisäselvitykset ja poikkeukset RAKENNUSHANKE Haetaan lupaa 9-kerroksisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Tontilla on myönnetty teollisuusrakennukselle purkulupa P sekä Tiistiläntien puoleiselle asuinrakennukselle ja pysäköintilaitokselle piharakennuksineen rakennuslupa A. Nyt haetaan lupaa Suomenlahdentien puoleiselle läntisemmälle asuinrakennukselle, As Oy Perho. Itäisemmälle asuinkerrostalolle As Oy Popper on samanaikaisesti haettu rakennuslupa A. Tontille on myös haettu maisematyölupa T viimeksi mainittujen asuinkerrostalojen maanrakennustöille rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Tontille sijoittuva asuntohankekokonaisuus koostuu kolmesta asuinkerrostalosta ja näiden yhteisestä pihakannen alaisesta ja osittain maanpinnan alapuolisesta pysäköintilaitoksesta sekä pihakannen päällisistä piharakennuksista. Hanke käsittää kokonaisuudessaan 259 asuntoa. Pysäköintilaitoksessa on 135 autopaikkaa ja ajo tapahtuu Pyyntitieltä. Pihatoiminnot sijaitsevat kansipihalla pysäköintilaitoksen päällä. Pihakannelle on yhteys Pyyntitielle ja sille on sijoitettu jätetilat, ulkovälinevarastot, sekä polkupyörävarastoja. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien kulmaan tontin ulkopuolelle sijoittuu Pyyntiaukio, jonka

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 suunnittelusta vastaa Espoon kaupunki. Asemakaava velvoittaa rakentamaan Pyyntiaukion reunustavien rakennusten katutasoon vähintään 300 kem2 liike-, toimisto- tai palvelutilaa. Nyt rakennetaan Suomenlahdentien puoleinen 8 asuinkerrosta sekä yhden aputilakerroksen käsittävä asuinkerrostalo tontin luoteisnurkkaan. Asuinrakennuksessa on 66 asuntoa aputiloineen. Julkisivumateriaalit noudattavat asemakaavaa: jalustoissa tumma graafista betonia, asuinrakennuksen kadunpuoleisissa julkisivuissa hienopestyä valkobetonia, pihanpuoleiset julkisivut tummaa tiiltä. Julkisivujen tehosteena on käytetty puulaminaattia. ASEMAKAAVA Tontti on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Asemakaavassa on rakennusalat kansipihalle sekä sen alaiselle enintään kaksikerroksiselle pysäköintilaitokselle sekä kansipihan tasolta ylöspäin laskettuna 16-kerroksiselle ja kahdelle 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle ja kansipihan tasolta ylöspäin laskettuna 1-kerroksiselle enintään 220 kem2 suuruiselle talousrakennukselle. Asuntoja ei saa sijoittaa Tiistiläntien varrella olevissa rakennuksissa kansipihan alapuolella sijaitseviin kerroksiin, Suomenlahdentien varrella olevissa rakennuksissa asuntoja saa sijoittaa katutasokerroksen yläpuolelle. Rakennusten katutasossa saa olla liike-, toimisto-, palvelu- ja kokoontumistiloja. Asuinrakennusten katujulkisivujen ja parvekkeiden äänitasolle on kaavassa osoitettu ääneneristysvaatimuksia. Kaavamääräyksen mukaan asuinrakennusten ylin kerros tulee rakentaa noin 5 metriä sisään vedettynä rakennusalan rajasta. Kadun puolella rakennusten julkisivujen kansipihan tason alapuolinen osa tulee toteuttaa muusta julkisivusta poikkeavana yhtenäisenä jalustana niin, ettei se anna umpinaista vaikutelmaa. Rakennusten aukiolle avautuvan jalustaosan tulee olla vähintään 5 metriä korkea ja sen julkisivupinta tulee olla pääasiassa näyteikkunaa. Näkyviin jäävät pysäköintilaitoksen ja ilmanvaihtokonehuoneiden seinät tulee toteuttaa asuinrakennusten laatutasoa vastaaviksi ja arkkitehtuuriin sopiviksi. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä jalustassa tummaa kiviaineista materiaalia, keskiosassa kadunpuolella vaaleaa rappausta tai muuta yhtenäistä vaaleaa kivimateriaalia ja sisäpihan puolella tummaa tiiltä. Täydentävänä julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai puulaminaattia. Lisäksi kaavassa on määräyksiä rakennusten sopivuudesta ympäristöön, porrashuoneiden yhteyksistä, parvekkeiden sijoittamisesta rakennusalan ulkopuolelle, kansipihan, piha-alueiden ja katualueiden ja aukioiden käsittelystä, hulevesien viivyttämisestä, muuntamotilojen sijoittamisesta sekä maanalaisen kaavan huomioimisesta louhintarajoissa. RAKENNUSOIKEUS Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on kem2, josta 300 kem2 on varattu liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa pysäköintilaitoksen, teknisiä tiloja, huoltotiloja ja väestönsuojatiloja, asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia aputiloja yhteensä enintään 20 % kaavaan merkitystä

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 asuntokerrosalasta sekä porrastasoa kohden porrashuoneiden edellyttämät 20 kem2 ylittävät tilat edellyttäen että ylitys tuottaa viihtyisää, helposti käytettävää, ei-käytävämäistä tilaa. Piharakennusten koko on rajoitettu enintään 220 kem2:iin. Luvassa A kerrosalaa on käytetty kem2, josta kem2 muodostuu ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta varsinaisesta rakennusoikeudesta ja 399 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta ja kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta lisärakennusoikeudesta ja 138 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta. Nyt rakennettavan hankkeen kokonaiskerrosala on yhteensä kem2, josta kem2 muodostuu ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta varsinaisesta rakennusoikeudesta ja 177 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta sekä 838 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta lisärakennusoikeudesta ja 34 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta. Rakennettavan hankkeen asuntokerrosala on kem2, josta kem2 muodostuu ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta varsinaisesta rakennusoikeudesta ja 176 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta. Toimenpiteiden jälkeen tontilla käytetty kokonaiskerrosala on yhteensä kem2, josta kem2 muodostuu ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta varsinaisesta rakennusoikeudesta ja 576 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta sekä kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaisesta lisärakennusoikeudesta ja 244 kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta. Toimenpiteiden jälkeen asumista palvelevien asuntojen ulkopuolisten aputilojen yhteenlaskettu kerrosala on kem2 ulkoseinäpaksuuden 250 mm mukaista lisäkerrosalaa eli alle 20 % kaavan sallimasta asuntokerrosalasta. POIKKEAMAT KAAVASTA Rakennus ylittää rakennusalan rajan enimmillään noin 1,85 metriä istutettavalle alueelle. Asemakaavan mukaan pihan ja aukion puoleiset parvekkeet saavat ulottua enintään 2,5 metriä rakennusalan ulkopuolelle. Edellä mainitun poikkeamisen seurauksena itäpäädyn parvekkeet ulottuvat istutettavalle alueelle noin 4 metriä. Poikkeamista on pidettävä vähäisenä. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi polkupyöräpaikka asuntokerrosalan 30 kem2 kohti tai vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti. Polkupyöräpaikat tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa, ja lisäksi tulee osoittaa tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Tontille on asemakaavamääräyksen perusteella rakennettava yhteensä vähintään 518 polkupyöräpaikkaa (2 pp/as). Polkupyöräpaikkoja rakennetaan tontille yhteensä 506 polkupyöräpaikkaa pihavarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on 12 vähemmän kun kaavamääräys edellyttää. Asuntojen pieni koko sekä pihakannella rakennettavat 20 lisäpolkupyöräpaikkaa huomioiden poikkeamista on pidettävä vähäisenä.

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 AUTOPAIKAT SEKÄ VÄESTÖSUOJA Autopaikkoja on kaavamääräyksen mukaan rakennettava yksi autopaikka asuntokerrosalan 130 kem2 kohti tai vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden sekä lisäksi yksi autopaikka liike-, toimisto- ja palvelutilojen 70 kem2 kohti. Autopaikat on sijoitettava kansipihan alaiselle ma-1- rakennusalalle. Autopaikkavelvoite lasketaan kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta. Nyt rakennettavan rakennuksen autopaikat rakennetaan luvan A mukaiseen pysäköintilaitokseen. Asukkaiden käyttöön pysäköintilaitoksessa on varattu 33 autopaikkaa eli 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Autopaikoista 2 on suunniteltu liikuntaesteiseen käyttöön ja sijoitettu sisääntulon läheisyyteen. Nyt rakennettavan asuinkerrostalon suojapaikat sijaitsevat lupien A ja A mukaisten asuinrakennusten saman tontin S1-luokan väestönsuojissa siten, että luvan A mukaisessa väestönsuojassa 18,5 m2 ja luvan A mukaisessa väestönsuojassa 48,5 m2 on varattu nyt rakennettavan asuinkerrostalon käyttöön. Asuinkerrostalon suojatila on siten 67 m2 ja suojapaikat 89 henkilöä. MELU Asuinrakennusten Suomenlahdentien ja Tiistiläntien julkisivujen, ikkunoiden ja muiden rakenteiden rakenne on kaavamääräyksen perusteella oltava sellainen, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja asuinhuoneessa havaittavan päiväaikainen A-painotettu erotus on vähintään 30 db ja parvekkeiden lasituksen, kaideosan ja muiden rakenteiden tulee olla sellaiset, että liikenteestä niihin kohdistuvan äänitason yöaikainen A-painotettu erotus on vähintään 10 db. Lisäksi leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten tai meluesteiden melukatveeseen niin, että asuinalueelle asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Hakemukseen liitteenä on liikennemeluselvitys, jonka perusteella kaavan edellyttämät ääneneristysvaatimukset toteutuvat selvityksessä esitetyin ratkaisuin. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat pääosin melutason ohjearvon täyttävillä alueilla. ESTEETTÖMYYS Hakija on liittänyt hakemukseen esteettömyyden suunnittelu- ja tarkastusasiakirjan, jonka mukaan esteettömyyden määräykset täyttyvät. Asuinrakennuksesta on esteetön yhteys pihakannelle sekä pysäköintilaitokseen. Liikuntaesteisille soveltuvat autopaikat ovat sijoitettu asuinrakennuksen sisäänkäynnin läheisyyteen. TOIMIKUNTAKÄSITTELYT Hanke on esitelty kaupunkikuvatoimikunnassa kahdesti. Suunnitelma puollettiin mm. huomautuksella, että asuinrakennusten kadulle päin avautuvan välitilan istutusten kestävyyteen ja soveltuvuuteen kiinnitetään huomiota samoin kuin pienimpien makuuhuoneiden kalustettavuuteen. Suunnitelmat on muutettu huomautusten mukaisesti. Hanke on esitelty teknisessä toimikunnassa. Suunnitelma puollettiin

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / huomautuksilla. Suunnitelmia on muutettu ja lähtötietoja on korjattu huomautusten mukaisesti. NAAPUREIDEN KUULEMINEN Rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille. Länsimetro Oy on ilmoittanut, että suunniteltu rakentaminen ei ole uhkatekijä metron kalliotilojen kannalta ja siten heillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. Muilla naapureilla ei ole ollut huomautettavaa. MRL momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. Esittelijän päätösehdotus Ehdotuksen tekijä: Rakennuslupapäällikkö Solja Mäkelä Lupa myönnetään. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja KVV-työnjohtaja IV-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä: rakennesuunnitelmat lujuuslaskelmat salaojasuunnitelma pintavesisuunnitelma vesi- ja viemärisuunnitelmat ilmanvaihtosuunnitelmat lämpösuunnitelmat Suunnitelmien laatijoiden on esiteltävä yllä olevat suunnitelmansa seuraavasti: Esittelyä varten tarvitaan yksi (1) sarja paperisia suunnitelmia ja muita asiakirjoja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai hänen valtuuttamansa vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että kaikista esittelyissä leimatuista suunnitelmista ja asiakirjoista on toimitettu vastaava versio rakennusvalvontaan sähköisen lupapalvelun kautta viimeistään ennen käyttöönottokatselmuksen tilaamista. Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset: pohjakatselmus sijaintikatselmus rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä vesilaitteiden katselmus ilmanvaihtolaitteiden katselmus lämmityslaitteiden katselmus loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 mukaista ilmoitusta

7 Rakennuslautakunta Sivu 7 / 7 Muut ehdot: Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous. Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous. Tontin pelastusauton nostopaikkojen sovittaminen katualueeseen tulee hyväksyttää kaupunkitekniikan keskuksessa ennen rakennustöiden aloittamista. Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttöja huolto-ohje. Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ennen rakennusten käyttöönottoa on esitettävä melutasomittaukset, joista käy ilmi, ettei valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkooleskelutilojen melutasoja ylitetä parvekkeella eikä ulko-oleskelualueilla. Aloituskokoukseen mennessä on esitettävä pelastuslaitoksen hyväksymä savunpoistosuunnitelma. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki :t 125, 135, 175

8 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 8 Valmistelijat / lisätiedot: Thomas Meyer, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät lupaehtolisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Asemapiirustus - Karttaote - Hankekuvaus - Leikkaus A-A - Pohjapiirustukset - Väritetyt julkisivut 1 - Väritetyt julkisivut 2 - Pihasuunnitelma - Havainnekuvat Tiedoksi

9 Rakennuslautakunta Sivu 9 / 9