Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / Ympäristölautakunnan lausunto Espoon luonnonhoidon toimintamallista Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa kaupunkitekniikan keskukselle luonnonhoidon toimintamallin luonnoksesta seuraavan lausunnon: Yleistä Ympäristölautakunta toteaa, että luonnonhoidon toimintamalli vaikuttaa kokonaisuutena hyvältä ja kattavalta. Yleiset linjaukset sekä tarkemmat työskentelyohjeet on yhdistetty, mikä toivottavasti helpottaa linjausten huomiointia käytännön työskentelyssä ja parantaa toimintamallin ohjaavaa vaikutusta. Toimintamallin tulee olla luonnonhoidon suunnittelijoille ja toteuttajille toimiva ohjenuora, josta näkyy yksiselitteisesti kaupungin sitoutuminen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kuten virkistysarvojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ekosysteemipalvelut Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että ekosysteemipalvelut on nostettu toimintamallissa esille ja niiden sisältöä on avattu pelkkää virkistysnäkökulmaa laajemmin. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia ilmaisia hyötyjä, joiden arvo voi olla mittaamaton, ja joita on ihmistoimin mahdotonta korvata, jos ne menetetään. Mm. metsiemme hiilensidonnan huomioiminen edistää myös kaupungin ilmastotavoitteita. Tähän liittyy myös tavoite vahvistaa metsiemme kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia, joita ilmastonmuutoksen lisäksi aiheuttaa lisääntyvä rakentaminen ja kasvava asukasmäärä. Luonnon monimuotoisuus Toimintamallin kolmas päätavoite käsittelee monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on laajempi käsite kuin pelkästään metsissä elävien lajien monimuotoisuus. Otsikon tulee siten kattaa myös metsiin sisältyvien erilaisten luontotyyppien (myös ohjelmaan sisältyvät niityt) sekä metsien rakenteellinen (mm. lahopuusto) monimuotoisuus. Ekologisista yhteyksistä huolehtiminen ylläpitää lajien sisäistä perinnöllistä monimuotoisuutta. Osiossa tulisi vielä selvemmin avata, kuinka Espoon lumo-ohjelman tavoitteet on sisällytetty toimintamalliin eri osa-alueiden, kuten pienvesien, vanhojen metsien ja ekologisten yhteyksien tai lehto-, suo- ja kallioluonnon osalta.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Maisemakuva Maisemakuvaa koskevat tavoitteet ovat tärkeitä mm. asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Ranta-alueilla myös suojaisempien ranta-alueiden säilyttäminen on tärkeää niin ihmisten kuin eläin- ja kasvilajistonkin kannalta. Rantojen liiallisella raivauksella ei tule vaarantaa luonnon arvokohteiden säilymistä vesistöjen äärellä. Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen Viides päätavoite koskee asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksia, joiden puutteista Espoo on saanut viime aikoina kritiikkiä. Toimintamallissa on pääosin selkeästi kirjattu vaikuttamisen kanavat ja prosessit. Kaikessa luonnonhoidon suunnittelussa ja toiminnassa tulee noudattaa mahdollisimman avointa käytäntöä. Työkortit Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että työskentelyä ohjaavissa työkorteissa on luonnon monimuotoisuuden huomiointia koskeva osa. Toimintamallia viimeisteltäessä tulee tarkistaa, että kaikki yleisten linjausten periaatteet ovat siirtyneet myös työkorttien tarkempaan ohjeistukseen. Hoitamatta jättäminen Ympäristölautakunta toteaa lopuksi, että ei toimenpiteitä on myös olennainen toimenpide. Toimintamallissa tuleekin selvästi näkyä, ettei esimerkiksi kemiallista torjuntaa, lannoitusta, kunnostusojituksia tai avohakkuita tehdä muutoin kuin perustelluissa, harvinaisissa poikkeustapauksissa. Toimintamallin periaatteet, joiden mukaan metsiä jätetään kehittymään myös luonnontilaisesti, ovat tärkeitä. Käsittely Henna Partanen ehdotti Pekka Lempiäisen ja Riina Kososen kannattamana lausunnon eteen lisäystä siitä, että ympäristölautakunta päättää, että jatkossa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmista annettavat lausunnot tuodaan päätettäväksi ympäristölautakuntaan. (Lisäysehdotus 1). Bjarne Häggman ilmoitti vastustavansa lisäystä. Partanen ehdotti Marika Visakovan kannattamana lausunnon Yleistä - osion ensimmäiseen virkkeeseen lisättäväksi sana melko, jolloin virke kuuluisi seuraavasti: Ympäristölautakunta toteaa, että luonnonhoidon toimintamalli vaikuttaa kokonaisuutena melko hyvältä ja kattavalta. (Lisäysehdotus 2). Häggman ilmoitti vastustavansa lisäystä. Bjarne Häggman ehdotti Ekosysteemipalvelut - osion toisen virkkeen tilalle seuraavanlaista muutosta (poistettava teksti yliviivattu, lisäykset kursivoitu): Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia ilmaisia hyötyjä, joiden arvo voi olla mittaamaton, ja joita on ihmistoimin mahdotonta korvata, jos ne menetetään. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 aineellisia ja aineettomia palveluja. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Kaupungin metsissä tärkeimmät näistä ovat ylläpito-, sääntely-, ja kulttuuripalvelut, kuten metsien vaikutukset ilmastoon, vesistöihin, ihmisten virkistykseen ja maiseman eettisyyden kokemuksiin. Metsillä on myös suuri merkitys oppimispaikkana ja matkailukohteena. (Muutosehdotus 1). Partanen ehdotti Visakovan kannattamana, että Ekosysteemipalvelut - osion jälkeen lisätään uusi Metsien kestävyys -osio seuraavasti: Metsien kestävyys Toimintamallin toisena tavoitteena on vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia. Ympäristölautakunta painottaa, että uusien, rakennettavien alueiden puustoa kasvuolosuhteiden muutokseen valmentavia metsätoimenpiteitä voidaan alkaa toteuttaa vasta sitten, kun asemakaavalla on lainvoima. Muutoin tehtävät toimenpiteet eivät noudata demokratian periaatteita, jossa asukkailla ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. (Lisäysehdotus 3). Bjarne Häggman ja Magnus Selenius ilmoittivat vastustavansa lisäystä. Häggman ehdotti Luonnon monimuotoisuus -osion kolmanteen virkkeeseen seuraavaa muutosta (poistettavat kohdat yliviivattu, lisäykset kursivoitu): Otsikon tulee siten Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen ja sen edistäminen alkavat suunnittelusta. Sen ylläpitäminen kattaa myös metsiin sisältyvien erilaisten luontotyyppien (myös ohjelmaan sisältyvät niityt) sekä metsien rakenteellinen (mm. lahopuusto) monimuotoisuus. (Muutosehdotus 2). Partanen ehdotti Joni Vainikaisen kannattamana Luonnon monimuotoisuus -osion loppuun seuraavia lisäyksiä: Luonnoksessa mainitaan, että Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan on rajattu noin 570 ha Metso-ohjelman mukaisia kohteita. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Pohjois- Espoon loputkin, vielä tunnistamattomat Metso-kohteet selvitetään huolella. Lisäksi vastaava selvitys on syytä tuottaa osana Etelä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laadintaa. Lajistonsuojeluvastuun alle on syytä nostaa uhanalaisten lajien ja liitooravan lisäksi myös valtakunnallisesti silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit. Lahopuumäärän hallittu lisääminen on keskeisiä keinoja nostaa kaupunkimetsien monimuotoisuusarvoja. Kaupungin metsistä löytyy hyvin niukasti metsiä, joihin lahopuu ei lainkaan sovi. Tavoitteena tulisi olla vähintään 20 m 3 /ha maahan jätettävää lahopuuta. (Lisäysehdotus 4). Häggman ilmoitti vastustavansa lisäystä. Partanen ehdotti Riina Kososen kannattamana Maisemakuva -osion loppuun seuraavaa lisäystä: Ympäristölautakunta muistuttaa, että kaikkien ulkoilureittien varrella näkymien avaaminen ei ole tavoiteltavaa. Liian

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 avarien näkymien avaamissa on vaarana se, että metsän tuntu katoaa kokonaan. Usein metsiin lähdetään ulkoilemaan, jotta päästään sulkeutumaan pois kaupungin hälinästä. On siis tärkeää, että ulkoilu- ja virkistysalueilla metsän tuntu säilytetään jättämällä ulkoilureittien, teiden ja asutuksen väliin tiheämpiä kaistaleita, joista ei näy läpi. Ulkoilureitteihin rajautuu usein myös muilla perusteilla huomioitavia luontokohteita. (Lisäysehdotus 5). Häggman ilmoitti vastustavansa lisäystä. Häggman ehdotti, että Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen -osion ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sivulause: joiden puutteista Espoo on saanut viime aikoina kritiikkiä. (Muutosehdotus 3). Partanen ehdotti Vainikaisen ja Visakovan kannattamana, että Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen -osion toista virkettä muutetaan ja sen jälkeen tehdään lisäyksiä, jolloin Asukkaiden ja sidosrymien osallistaminen -osio kuuluisi seuraavasti (poistot yliviivattu, lisäykset kursivoitu): Viides päätavoite koskee asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksia, joiden puutteista Espoo on saanut viime aikoina kritiikkiä. Toimintamallissa on pääosin muuten selkeästi kirjattu vaikuttamisen kanavat ja prosessit, mutta sieltä puuttuu esimerkiksi monille järjestöille tärkeä lausunnonantomahdollisuus metsätyöohjelmista. Lausuntokäytäntö on aiemmin ollut olemassa, joten sitä ei ole syytä tämän toimintamallin myötä heikentää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että myös tästä luonnonhoidon toimintamallista järjestöjen on saatava lausua ennen päätöksentekoa. Metsien hoito on asukkaille tärkeää ja herättää paljon keskustelua. Siksi olisi perusteltua, että jatkossa luonnon ja maisemanhoitosuunnitelmista päätettäisiin demokraattisesti teknisessä lautakunnassa. Ympäristölautakunta pitää hyvänä koulujen ja päiväkotien osallistamista opetuksessa käytettävien metsien hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kaikessa luonnonhoidon suunnittelussa ja toiminnassa tulee noudattaa mahdollisimman avointa käytäntöä. (Muutos/lisäysehdotus 6). Häggman ilmoitti vastustavansa Partasen tekemää ehdotusta. Partanen ehdotti Visakovan kannattamana, että Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen -osion jälkeen lisätään seuraava uusi osio: Hoitoluokitukset Myös lähimetsissä on syytä välttää liian rankkoja hoitotoimenpiteitä, jättää eri-ikäistä puustoa kasvamaan ja huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Kaikissa hoitoluokissa täytyy olla mahdollisuus myös siihen, että osaa metsäkuvioista jätetään hallittuun luonnontilaan. Arvometsähoitoluokan (C5) kuvausta on syytä laajentaa siten, että esimerkit sisältävät suojelualueiden ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymien kaltaisten ääritapausten lisäksi myös normaaleja suunnittelualueilla sijaitsevia luontokohteita sekä yksittäisiä arvokuvioita. Kyseessä voi olla esimerkiksi vanha- tai lahopuustoinen metsä, vesitaloudeltaan luonnontilainen suo, uhanalaisen tai silmälläpidettävän

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 lajin esiintymispaikka tai maisemallisesti näyttävä kallio. (Lisäysehdotus 7). Häggman ilmoitti vastustavansa lisäystä. Partanen ehdotti Visakovan kannattamana Työkortit -osion alkuun seuraavia lisäyksiä: Pienaukkohakkuiden osalta olisi hyvä määritellä jokin raja-arvo, jota pienempiä uudistushakkuita voidaan kutsua avohakkuiden sijasta pienaukkohakkuiksi. Helsingissä tämä raja on 0,3 ha. Pienpuuston käsittelyn osalta olisi hyvä täsmentää, että käsittelytarve rajautuu erityisesti vain tonttien ja ulkoilureitin välittömään läheisyyteen. (Lisäysehdotus 8). Partanen ehdotti Visakovan kannattamana, että Työkortit -osion jälkeen lisätään uusi Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman toteutuminen -osio ja siihen seuraavat kaksi kappaletta: Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmassa, jonka toteuttamiseen valtuusto on sitoutunut, yhtenä toimenpiteenä on, että Uusia ja/tai menetettyjä kohteita korvaavia vanhan metsän alueita luodaan kehittämällä soveltuvilla hoidetun metsän kohteilla vanhan metsän piirteitä, kuten erirakenteisuutta, runsaampaa lahopuustoa ym.. Tämän toimenpiteen suunnitelmallinen toteuttaminen puuttuu luonnonhoidon toimintamallista kokonaan. (Lisäysehdotus 9). Toisena toimenpiteenä kyseisessä ohjelmassa on, että kulutukselle alttiilla paikoilla asutuksen lähellä huomioidaan erityisesti kulunohjaus ulkoilupoluin, kevyin ulkoilureitein ja muin keinoin (esim. maapuunrunkojen asettelulla). Tätä tulisi myös korostaa enemmän luonnonhoidon toimintamallissa. (Lisäysehdotus 10). Häggman ilmoitti vastustavansa tämän kappaleen lisäämistä. Häggman ehdotti, että Hoitamatta jättäminen -osion toinen virke poistetaan (yliviivattu): Ympäristölautakunta toteaa lopuksi, että ei toimenpiteitä on myös olennainen toimenpide. Toimintamallissa tuleekin selvästi näkyä, ettei esimerkiksi kemiallista torjuntaa, lannoitusta, kunnostusojituksia tai avohakkuita tehdä muutoin kuin perustelluissa, harvinaisissa poikkeustapauksissa. Toimintamallin periaatteet, joiden mukaan metsiä jätetään kehittymään myös luonnontilaisesti, ovat tärkeitä. (Muutosehdotus 4). Bjarne Häggman ehdotti Henna Partasen ja Ahti Ortjun kannattamana, että lausunnon loppuun lisätään seuraava osio: Lopuksi Kaupunki omistaa noin 5000 ha metsää. Metsien hoidolla ei ole puuntuotannollisia tavoitteita. Espoon luonnonhoidon toimintamallin päätavoite on ohjata kaupungin metsiä ja niittyjä kestävästi niin, että ne ovat monimuotoisia, viihtyisä, turvallisia, elinvoimaisia ja uudistumiskykyisiä niiden koko elinkaaren aikana. Samalla metsien tulee

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 lisätä asukkaiden hyvinvointia ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä muodostaa arvokkaita maisemia. Metsät ovat merkittävässä asemassa myös ilmastomuutoksen torjunnassa hiilinieluina ja ilmastomuutokseen sopeutumisessa yleisesti. Kaupungin metsät ovat keskeinen osa valmisteilla olevaa Espoon uutta viheralueohjelmaa. (Lisäysehdotus 11). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin tekemien muutosehdotusten rauenneen kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Häggmanin tekemä lisäysehdotus lausunnon loppuun (Lisäysehdotus 11) hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä lisäykset osioon Työkortit hyväksyä yksimielisesti (Lisäysehdotus 8). Koska lisäyksiä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen lisäykset. Lisäksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä lisäysehdotus Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman toteutuminen -osion ensimmäiseksi kappaleeksi (Lisäysehdotus 9) hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että muista hänen tekemistään lisäysehdotuksista oli äänestettävä, koska niitä oli vastustettu. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen kädennostoäänestyksestä. Lisäysehdotuksen 1 puolesta äänesti 12 jäsentä ja sitä vastaan 1 jäsen. Lisäysehdotuksen 2 puolesta äänesti 11 jäsentä ja sitä vastaan 2 jäsentä. Lisäysehdotuksen 3 puolesta äänesti 10 jäsentä ja sitä vastaan 3 jäsentä. Lisäysehdotuksen 4 puolesta äänesti 10 jäsentä ja sitä vastaan 3 jäsentä. Lisäysehdotuksen 5 puolesta äänesti 12 jäsentä ja sitä vastaan 1 jäsen. Muutos/lisäysehdotuksen 6 puolesta äänesti 12 jäsentä ja sitä vastaan 1 jäsen. Lisäysehdotuksen 7 puolesta äänesti 11 jäsentä ja sitä vastaan 2 jäsentä. Lisäysehdotuksen 10 puolesta äänesti 11 jäsentä ja sitä vastaan 2 jäsentä. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä ehdotukset olivat tulleet hyväksytyiksi edellä mainituin äänimäärin edellä mainittuja äänimääriä vastaan. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää, että 1. jatkossa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmista annettavat lausunnot tuodaan päätettäväksi ympäristölautakuntaan ja 2. antaa kaupunkitekniikan keskukselle luonnonhoidon toimintamallin luonnoksesta seuraavan lausunnon: Yleistä Ympäristölautakunta toteaa, että luonnonhoidon toimintamalli vaikuttaa kokonaisuutena melko hyvältä ja kattavalta. Yleiset linjaukset sekä tarkemmat työskentelyohjeet on yhdistetty, mikä toivottavasti helpottaa

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 linjausten huomiointia käytännön työskentelyssä ja parantaa toimintamallin ohjaavaa vaikutusta. Toimintamallin tulee olla luonnonhoidon suunnittelijoille ja toteuttajille toimiva ohjenuora, josta näkyy yksiselitteisesti kaupungin sitoutuminen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kuten virkistysarvojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ekosysteemipalvelut Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että ekosysteemipalvelut on nostettu toimintamallissa esille ja niiden sisältöä on avattu pelkkää virkistysnäkökulmaa laajemmin. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia ilmaisia hyötyjä, joiden arvo voi olla mittaamaton, ja joita on ihmistoimin mahdotonta korvata, jos ne menetetään. Mm. metsiemme hiilensidonnan huomioiminen edistää myös kaupungin ilmastotavoitteita. Tähän liittyy myös tavoite vahvistaa metsiemme kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia, joita ilmastonmuutoksen lisäksi aiheuttaa lisääntyvä rakentaminen ja kasvava asukasmäärä. Metsien kestävyys Toimintamallin toisena tavoitteena on vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia. Ympäristölautakunta painottaa, että uusien, rakennettavien alueiden puustoa kasvuolosuhteiden muutokseen valmentavia metsätoimenpiteitä voidaan alkaa toteuttaa vasta sitten, kun asemakaavalla on lainvoima. Muutoin tehtävät toimenpiteet eivät noudata demokratian periaatteita, jossa asukkailla ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. Luonnon monimuotoisuus Toimintamallin kolmas päätavoite käsittelee monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on laajempi käsite kuin pelkästään metsissä elävien lajien monimuotoisuus. Otsikon tulee siten kattaa myös metsiin sisältyvien erilaisten luontotyyppien (myös ohjelmaan sisältyvät niityt) sekä metsien rakenteellinen (mm. lahopuusto) monimuotoisuus. Ekologisista yhteyksistä huolehtiminen ylläpitää lajien sisäistä perinnöllistä monimuotoisuutta. Osiossa tulisi vielä selvemmin avata, kuinka Espoon lumo-ohjelman tavoitteet on sisällytetty toimintamalliin eri osa-alueiden, kuten pienvesien, vanhojen metsien ja ekologisten yhteyksien tai lehto-, suo- ja kallioluonnon osalta. Luonnoksessa mainitaan, että Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan on rajattu noin 570 ha Metso-ohjelman mukaisia kohteita. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Pohjois- Espoon loputkin, vielä tunnistamattomat Metso-kohteet selvitetään huolella. Lisäksi vastaava selvitys on syytä tuottaa osana Etelä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laadintaa. Lajistonsuojeluvastuun alle on syytä nostaa uhanalaisten lajien ja liitooravan lisäksi myös valtakunnallisesti silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Lahopuumäärän hallittu lisääminen on keskeisiä keinoja nostaa kaupunkimetsien monimuotoisuusarvoja. Kaupungin metsistä löytyy hyvin niukasti metsiä, joihin lahopuu ei lainkaan sovi. Tavoitteena tulisi olla vähintään 20 m 3 /ha maahan jätettävää lahopuuta. Maisemakuva Maisemakuvaa koskevat tavoitteet ovat tärkeitä mm. asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Ranta-alueilla myös suojaisempien ranta-alueiden säilyttäminen on tärkeää niin ihmisten kuin eläin- ja kasvilajistonkin kannalta. Rantojen liiallisella raivauksella ei tule vaarantaa luonnon arvokohteiden säilymistä vesistöjen äärellä. Ympäristölautakunta muistuttaa, että kaikkien ulkoilureittien varrella näkymien avaaminen ei ole tavoiteltavaa. Liian avarien näkymien avaamissa on vaarana se, että metsän tuntu katoaa kokonaan. Usein metsiin lähdetään ulkoilemaan, jotta päästään sulkeutumaan pois kaupungin hälinästä. On siis tärkeää, että ulkoilu- ja virkistysalueilla metsän tuntu säilytetään jättämällä ulkoilureittien, teiden ja asutuksen väliin tiheämpiä kaistaleita, joista ei näy läpi. Ulkoilureitteihin rajautuu usein myös muilla perusteilla huomioitavia luontokohteita. Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen Viides päätavoite koskee asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksia, joiden puutteista Espoo on saanut viime aikoina kritiikkiä. Toimintamallissa on muuten selkeästi kirjattu vaikuttamisen kanavat ja prosessit, mutta sieltä puuttuu esimerkiksi monille järjestöille tärkeä lausunnonantomahdollisuus metsätyöohjelmista. Lausuntokäytäntö on aiemmin ollut olemassa, joten sitä ei ole syytä tämän toimintamallin myötä heikentää. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että myös tästä luonnonhoidon toimintamallista järjestöjen on saatava lausua ennen päätöksentekoa. Metsien hoito on asukkaille tärkeää ja herättää paljon keskustelua. Siksi olisi perusteltua, että jatkossa luonnon ja maisemanhoitosuunnitelmista päätettäisiin demokraattisesti teknisessä lautakunnassa. Ympäristölautakunta pitää hyvänä koulujen ja päiväkotien osallistamista opetuksessa käytettävien metsien hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kaikessa luonnonhoidon suunnittelussa ja toiminnassa tulee noudattaa mahdollisimman avointa käytäntöä. Hoitoluokitukset Myös lähimetsissä on syytä välttää liian rankkoja hoitotoimenpiteitä, jättää eri-ikäistä puustoa kasvamaan ja huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Kaikissa hoitoluokissa täytyy olla mahdollisuus myös siihen, että osaa metsäkuvioista jätetään hallittuun luonnontilaan.

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9 Arvometsähoitoluokan (C5) kuvausta on syytä laajentaa siten, että esimerkit sisältävät suojelualueiden ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymien kaltaisten ääritapausten lisäksi myös normaaleja suunnittelualueilla sijaitsevia luontokohteita sekä yksittäisiä arvokuvioita. Kyseessä voi olla esimerkiksi vanha- tai lahopuustoinen metsä, vesitaloudeltaan luonnontilainen suo, uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin esiintymispaikka tai maisemallisesti näyttävä kallio. Työkortit Pienaukkohakkuiden osalta olisi hyvä määritellä jokin raja-arvo, jota pienempiä uudistushakkuita voidaan kutsua avohakkuiden sijasta pienaukkohakkuiksi. Helsingissä tämä raja on 0,3 ha. Pienpuuston käsittelyn osalta olisi hyvä täsmentää, että käsittelytarve rajautuu erityisesti vain tonttien ja ulkoilureitin välittömään läheisyyteen. Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että työskentelyä ohjaavissa työkorteissa on luonnon monimuotoisuuden huomiointia koskeva osa. Toimintamallia viimeisteltäessä tulee tarkistaa, että kaikki yleisten linjausten periaatteet ovat siirtyneet myös työkorttien tarkempaan ohjeistukseen. Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman toteutuminen Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmassa, jonka toteuttamiseen valtuusto on sitoutunut, yhtenä toimenpiteenä on, että Uusia ja/tai menetettyjä kohteita korvaavia vanhan metsän alueita luodaan kehittämällä soveltuvilla hoidetun metsän kohteilla vanhan metsän piirteitä, kuten erirakenteisuutta, runsaampaa lahopuustoa ym.. Tämän toimenpiteen suunnitelmallinen toteuttaminen puuttuu luonnonhoidon toimintamallista kokonaan. Toisena toimenpiteenä kyseisessä ohjelmassa on, että kulutukselle alttiilla paikoilla asutuksen lähellä huomioidaan erityisesti kulunohjaus ulkoilupoluin, kevyin ulkoilureitein ja muin keinoin (esim. maapuunrunkojen asettelulla). Tätä tulisi myös korostaa enemmän luonnonhoidon toimintamallissa. Hoitamatta jättäminen Ympäristölautakunta toteaa lopuksi, että ei toimenpiteitä on myös olennainen toimenpide. Toimintamallissa tuleekin selvästi näkyä, ettei esimerkiksi kemiallista torjuntaa, lannoitusta, kunnostusojituksia tai avohakkuita tehdä muutoin kuin perustelluissa, harvinaisissa poikkeustapauksissa. Toimintamallin periaatteet, joiden mukaan metsiä jätetään kehittymään myös luonnontilaisesti, ovat tärkeitä. Lopuksi Kaupunki omistaa noin 5000 ha metsää. Metsien hoidolla ei ole puuntuotannollisia tavoitteita. Espoon luonnonhoidon toimintamallin

10 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 10 päätavoite on ohjata kaupungin metsiä ja niittyjä kestävästi niin, että ne ovat monimuotoisia, viihtyisä, turvallisia, elinvoimaisia ja uudistumiskykyisiä niiden koko elinkaaren aikana. Samalla metsien tulee lisätä asukkaiden hyvinvointia ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä muodostaa arvokkaita maisemia. Metsät ovat merkittävässä asemassa myös ilmastomuutoksen torjunnassa hiilinieluina ja ilmastomuutokseen sopeutumisessa yleisesti. Kaupungin metsät ovat keskeinen osa valmisteilla olevaa Espoon uutta viheralueohjelmaa. Oheismateriaali Selostus - Espoon luonnonhoidon toimintamalli Kaupunkitekniikan keskus tuo ympäristölautakunnan nähtäväksi ja kommentoitavaksi uuden Espoon luonnonhoidon toimintamallin luonnoksen. Tämän jälkeen toimintamalli viedään teknisen lautakunnan kautta kaupunginhallitukseen. Luonnonhoidon toimintamallin hyväksyy kaupunginvaltuusto. Espoon luonnonhoidon toimintamalli on linjaus kaupungin omistamien metsien ja niittyjen hoidosta. Toimintamallissa on linjattu, miten eri hoitotyöt suunnitellaan ja toteutetaan ja kuinka asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa. Hoitotoimien vaikutuksia arvioidaan pitkälle aikavälille ottaen huomioon metsän koko elinkaari. Toimintamallin tavoitteet ovat: 1. metsät tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita 2. vahvistetaan metsien kykyä kestää kasvuolosuhteiden muutoksia, 3. metsissä elävän lajiston monimuotoisuutta suojellaan, 4. arvokkaita maisemia hoidetaan niiden ominaispiirteitä vahvistaen ja 5. asukkaat ja sidosryhmät voivat vaikuttaa luonnonhoidon prosesseihin. Luonnonhoidon toimintamallin päivityksen pohjaksi yhdistyksille ja valtuutetuille järjestettiin kaksi työpajaa keväällä Niissä kerättiin mielipiteitä ja näkemyksiä metsien hoidon nykytilasta, kehittämiskohteista ja hyviksi koetuista toiminnoista. Työpajojen tulosten ja sisäisen ohjausryhmän työskentelyn pohjalta on muokattu Espoon luonnonhoidon tavoitteita toimintamallin edellisestä versiosta. Edellinen luonnonhoidon toimintamalli hyväksyttiin 2006 ja työohjeet Tämän jälkeen yhteiskunnassa ja lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia. Ympäristökeskuksen tekemän luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman tavoitteet on huomioitu toimintamallin päivityksessä. Luonnonhoidon toimintamallin rakennetta on muutettu niin, että aiemmasta versiosta poiketen varsinainen tekstiosa ja työohjeet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Luonnonhoidon toimintamalli on osa Espoon uutta, valmisteilla olevaa viheralueohjelmaa. Ympäristökeskus on ollut mukana työn ohjausryhmässä, pitäen esillä luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman tavoitteita sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuden, mm. uhanalaisten lajien ja arvokkaiden luontokohteiden, huomioimisen tärkeyttä.

11 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 11 Tiedoksi - Kati Tuura, Kaupunkitekniikan keskus - Tekninen lautakunta

12 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 12