Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön. Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön. Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 2/2012 Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta Alueiden asema säilyy vahvana tulevallakin ohjelmakaudella Sampon Lauri Uotila näkee horisontissa jo toiveikkuutta

2 2 Oulun Kauppakamari

3 Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2012 Julkaisija Oulun kauppakamari Pääkirjoitus 5 Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Sanna-Riikka Hakio Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala Toimittajat Kari Arokylä Marko Jääskeläinen Osmo Knuutinen Tuula Kukkola-Räinä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh Toimitus ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu Taitto Marja Sarkkinen Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön 6 7 Ylivieskan YIT:n ja pudasjärvisen Profinin vuosi lähti hyvin liikkeelle 8 9 Talenom ohjaa, neuvoo ja ennakoi CWT Kaleva Travelin kehitystyö jatkuu vahvana 12 Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta Varma odottaa jo rauhallisempia aikoja Alueiden asema säilyy vahvana uudellakin ohjelmakaudella Pohjoiseen kaivataan lisää vientiyrityksiä ELY-keskuksesta apua ja tukea yrityksille Sampon Lauri Uotila näkee horisontissa jo toiveikkuutta Sijoittaminen ja finanssikriisi: Ennustamista vai riskien hallintaa 26 Miten saat yrityksesi riskit haltuun 27 Lisää tuottoa oikealla ajoituksella ja hajautuksella Riittääkö rahoittajia hyvinvointialan yrityksille? 30 Bon Pankkiiriliikkeen Trendi-varainhoitokonsepti 31 Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusio etenee 33 Keinoja käyttöpääoman hallintaan 34 OP-Palvelut Oy täyteen vauhtiin Telatek näkee lähivuodet valoisina Esmo Oy kokenut liiketoiminnan asiantuntija ISSN Oulun Kauppakamari 3

4 Odotettavissa kasvua! BusinessOulu tarjoaa alueella toimiville yrityksille monipuolisia yrityspalveluita tavoitteenaan edistää yritysten kilpailukykyä ja menestymistä. Yritysten tukena sen elinkaaren eri vaiheissa on suuri joukko asiantuntijoita, kehitystyökaluja sekä laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot. BusinessOulun palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Palvelumme on rakennettu tukemaan kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Tarjoamme avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. kansainvälistymissuunnitelmat yritysten rahoitus- ja tukimahdollisuudet valmistautuminen rahoittajan kohtaamiseen kohdemarkkinoihin tutustuminen avustaminen käytännön vientitoimenpiteissä räätälöidyt koulutus- ja valmennusohjelmat 4 Oulun Kauppakamari

5 Liikennehankkeiden tärkeysjärjestys, turhaako? Valtioneuvoston kehysriihestä tullut tieto liikenteen investoinneista pisti miettimään, mikä mättää. Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien, alueen kaupunkien ja elinkeinoelämän yhdessä laatima suunnitelma liikennehankkeiksi ja niiden priorisoinniksi jäi paperitavaraksi kehysriihen käsittelyssä. Koko pohjoisen Suomen vilkkain tavaraja henkilöliikenneväylä Iistä Simoon uhkaa jäädä taas ilman rahoitusta. Ainakaan riihessä siihen ei varauduta. Hyvin lähellä on aika, että Oulun ja Kemin väliä ajetaan kesät talvet 80 kilometrin tuntirajoituksella. Kyseisen tien liikenteessä näkee jo nyt, että kaikki ei ole kohdallaan. Yhä useammin kuulee puhetta, miten välttää tämä tie ja kiertää muita hiljaisempia väyliä kohti pohjoista. Toinen pullonkaula 4-tiellä on Oulun kodalla, jossa on useita vaarallisia liittymiä unohtamatta heikossa kunnossa olevia Oulujoen siltoja. Milloinkahan silloille tulee painorajoitukset? Milloin 4-tiellä ja sen liittymissä tapahtuu pahempaa kuin peltikolareita? Tällä päivämäärällä sitten tapahtui. Monet tiellä ajavat kertovat kauhutarinoita liittymiin ajoista ja liittymistä tielle tulosta. Lähellä piti tilanteita on päivittäin useita Pohjantiellä Zeppelinin liittymästä Teknologiakylän liittymään. Liittymään ajetaan 100 km/h ja ulosmenevä liikenne jarruttaa lähes pysähdyksiin. Kuskin hermostuminen ei liene ihme. Näihin asioihin pääsi liikenneministeri Kyllönen tutustumaan Oulussa käydessään. Liikenneviraston pääjohtaja Tervala sai saman informaation seuraavana päivänä. Esillä olivat kaikki liikennemuodot ja erityisesti alueen tiehankkeet. Liikennevirasto on monta kertaa kiittänyt alueen kykyä asettaa liikenneinvestoinnit tärkeysjärjestykseen. Parissa viikossa kaikki vakuuttelu näyttää unohtuneen, rahoitus suuntautuu varmasti tarpeellisiin kohteisiin, mutta ei ensisijaisiin. Kehysriihen viesti oli kylmää kyytiä pohjoisen liikenteen kehittymiselle, alueelle investointeja suunnitteleville, asiakkaiden turvalliselle liikkumiselle ja monelle toimialalle teollisuudesta ja kaupasta matkailuun. Alueen toimijat, elinkeinoelämä, kaupungit ja maakunnat ovat vuosia ihmetelleet, miten tärkeät liikennehankkeet eivät etene ja miten alueen kehitystä jarruttavat liikenteen pullonkaulat vain jäävät ratkaisematta. Miksi Pohjanmaan radan investointi kestää, miksi 4-tie koko maan huollon suonena jää jatkuvasti ilman rahoitusta? EU:tako tässä pitää huutaa mukaan? Botnian käytävä on merkki siitä, että EU-tasolla jotakin käsitystä pohjoisesta alkaisi viritä. Pääsiäisen jälkeen talvirajoituksia alettiin muuttaa kesärajoituksiin. Liikenneviraston mukaan muutos alkaa etelästä, mutta kokemus kertoi muuta. Jo ennen pääsiäistä 80:n rajoitukset oli poistettu Tornion pohjoispuolelta ja ensimmäisenä pääsiäispäivän iltana tuo rajoitus oli poistunut Simon eteläpuolelta lähelle Pohjois-Pohjanmaan rajaa. Rajoitusten poisto siis alkaa aivan toisesta ilmansuunnasta kuin liikennevirasto ilmoittaa. Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5

6 Tavoitteena sata yrityskumppania Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön Kuva: Juha Sarkkinen Oulun innovaatioallianssi (OIA) on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus. Sen tehtävänä on jatkaa jo 1980-luvulla syntynyttä Oulun perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. Tavoitteenamme on saada jo tänä vuonna sata yritystä mukaan innovaatiokeskusten kehittämishankkeisiin, kertoo innovaatiokeskusten toimintaa ohjaavan työvaliokunnan puheenjohtaja, Oulun yliopiston tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi. Innovaatioallianssin käytännön työ keskittyy innovaatiokeskuksiin, joita ovat painetun elektroniikan kehittämiskeskus PrintoCent, Internet-keskus CIE, Martti Ahtisaari-instituutti (MAI), terveydenhuoltoja hyvinvointialan CHT ja ympäristöteknologian CEE. Haluamme Oulun pysyvän maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena. Toimijat ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön, Pihlajaniemi kertoo. On ollut aivan mahtavaa nähdä, kuinka innostuksella ja sitoutuneesti innovaatioallianssin toimijat ovat yhteisessä työssä mukana. Yhdessä tehdään enemmän kuin erikseen. Innovaatioallianssia kokonaisuutena luotsaa sen johtoryhmä puheenjohtajanaan kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Allianssin perimmäisenä tarkoituksena on lisätä Oulun seudun kansainvälistä kilpailukykyä, yrittäjyysasennetta ja kiinnostusta yrittäjyyteen. CIE ja PrintoCent pisimmällä Viidestä innovaatiokeskuksesta CIE on pisimmällä toiminnan laajuudella mitaten. Yhteistyöhankkeita on yli 20. PrintoCent on kaikkein pisimmällä keskuksesta syntyneiden yritysten määrällä mitaten. Niitä on syntynyt jo kymmenkunta. PrintoCentin taustalla on VTT:n voimakas jo vuosia jatkunut strateginen satsaus painettavaan älykkyyteen. Aiemmin tänä keväänä vietettiin painettavan elektroniikan laitteiston avajaisia VTT:n Oulun yksikössä. PrintoCent tarjoaa ainutlaatuisen kehitysympäristön yrityksille niiden koosta riippumatta. Ouluun tilaustyönä rakennettu tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä, PrintoCentin ohjelmajohtaja Ilkka Kaisto kertoo. Mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön. Huomattava työllistämisvaikutus tulee Suomeen tuote- ja palveluyritysten tuotantosekä suunnittelutehtävien muodossa, vaikka osa asiakkaista onkin kansainvälisiä suuria teollisia yrityksiä. Kaiston mukaan tavoitteena on saada Suomeen ennustetusta globaalista 250 miljardin euron markkinasta yksi prosentti seuraavan 15 vuoden kuluessa. Käytännössä se toisi suomalaista vientiteollisuuden työpaikkaa. Yrityksille kilpailukykyä pienin kustannuksin Yrityksille tarjotaan uudenlainen alusta kehittää ketterästi täysin uudentyyppisiä teollisia tuotteita. Painokoneella tuotetun älykkyyden ideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toimivaa elektroniikkaa suuria määriä valtavalla nopeudella niin pienillä kustannuksilla, että se voidaan liittää massatuotteisiin. Kaisto muistuttaa, että painettu äly ei vielä kuulu yritysten teknologiaratkaisuihin. Fantastisimmat ja myyvimmät massatuotteet ovat vielä keksimättä! Esimerkkejä sovelluksista ovat kotidiagnostiikka, hajautettu energiantuotanto, elektroniikkatuotteet, älykkäät pakkaukset sekä ympäristöt. 6 Oulun Kauppakamari

7 CIE:n toiminta laaja-alaista CIE:n keskeisenä tutkimuskohteena on tulevaisuuden internet erilaisissa päätelaitteissa ja ympäristöissä, kuten kolmiulotteisia käyttöliittymiä hyödyntävissä virtuaalimaailman ja lisätyn todellisuuden sovelluksissa. Tutkimuksen avulla kehitetään vuorovaikutteista tietotekniikkaa, sisältötekniikoita ja tuotekonseptien testauspalveluja. Lisäksi keskus koordinoi monitieteisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita ja toimii verkostomaisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti, kertoo CIE:n johtaja Mika Ylianttila. Kokoamme tutkijayhteisöjä yhteen ja teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, Ylianttila lisää. CHT ja CEE tuoreimmat CHT rakentaa parhaillaan tutkimus- ja kehittämisohjelmaa vauhdittamaan monialaista kehittämistyötä yliopiston, tutkimuslaitosten, yritysten ja terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen ovat avainasemassa, CHT:n johtaja Maritta Perälä-Heape kertoo. Oulussa on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää tietotekniikan osaamista ja rakentaa esimerkiksi innovatiivisia internet- tai mobiilipohjaisia palveluja yksilön omaehtoisen sairauksien seurannan ja ennaltaehkäisyn tueksi. Tutkimuksen pääpaino tulee olemaan älykkään ympäristön luomisessa tukemaan yksilöllistä terveydenhoitoa ja hyvinvointia, Perälä-Heape lisää. CEE:n johtaja Pekka Tervonen kertoo, että ympäristöteknologian keskusta (CEE) ollaan luomassa. Se tulee yhdistämään ympäristö- ja energia-alan toimijat yhtenäiseksi klusteriksi, joka tuottaa uutta osaamista ja liiketoimintaa kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Keskittymä edistää tutkimus- ja yritysyhteistyötä sekä syntyvien innovaatioiden kaupallistamista. CEE:n keskeinen tavoite on kehittää, tukea ja tuotteistaa kestävää kehitystä, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ilmastomuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Näihin tavoitteisiin tähtäävät toiminnalliset teemat ovat energia, ilma, vesi, materiaali- ja energiatehokkuus sekä edellisiä poikkileikkaavana teemana mittaustekniikka. MAI-instituutti ja verkottuva talous Martti Ahtisaari Instituutti (MAI) kehittää Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisiä koulutus- ja tutkimustoimintoja laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Instituutti keskittyy luontevasti presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyön keskeisiin kysymyksiin, kuten globaalin, verkottuvan talouden moniin kehityshaasteisiin. Instituutin yhteydessä toimii kolme kansainvälistä tutkimusohjelmaa, jotka luovat uutta tietoa kansainvälisten kasvuyritysten ja talouden toiminnasta. Ne palvelevat lisäksi erityisesti Instituutin yhteydessä toimivien maisteriohjelmien sisällön kehittämistä sekä pohjoissuomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tarpeita. Esimerkiksi Oulu Growth Lab (OGL) -tutkimusohjelmassa perehdytään uuden liiketoiminnan luomisen sekä erityisesti pienten ja keskisuurten, nopeasti kasvavien yritysten kasvustrategioiden ja -mallien haasteisiin. Instituutin johtaja Veikko Seppäsen mukaan innovaatiokeskusten voimana on, että niissä on mukana yrityksiä seudullisesti ja että yhteistyöverkostossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä. Tavoitteena on synnyttää uutta innovaatioperustaista liiketoimintaa. Tässä tehtävässä yhteistyö esimerkiksi Oulun Yritystakomon, Starttaamon ja OAMK:n yrityshautomon kanssa on tärkeää. Lisäksi mm. BusinessOulun kautta tulevat kontaktit ja yhteistyö uusiin yrityksiin ovat tärkeitä. Niitä tuetaan käynnistyneellä, ja Pohjois-Pohjanmaan liiton tukemalla Oulu Growth Venturing -hankkeella, jossa muodostetaan Business Kitchen -ympäristö liiketoimintaideoiden kehittämiseen, Seppänen kertoo. Rahoitus moninkertaistuu hankkeiden kautta Kunkin innovaatiokeskuksen perusbudjetti on noin euroa. Siten koko innovaatioallianssin perusbudjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Taina Pihlajaniemi korostaa, että hankkeiden kautta rahoitus moninkertaistuu, koska silloin mukaan tulevat kilpaillut rahoitukset mm. Tekesin, Suomen Akatemian ja EU:n kautta sekä toimijoiden omat panostukset. Toivomme erityisesti kunkin keskuksen hyödyntävän aktiivisesti mm. Tekesin rahoitusta tulevassa hakumenettelyssä. Esimerkiksi yliopiston resursseja suunnataan innovaatiokeskuksiin siten, että ne ovat samalla osa yliopiston strategiaa. Lisätietoa: PrintoCent: printocent.net CIE: CHT: oulu.fi/yliopisto/cht CEE: MAI: Oulun Kauppakamari 7

8 Kilpailutilanne on tiukka, mutta Ylivieskan YIT painaa eteenpäin täysillä Kuva: Eeva-Maria Piiparinen YIT Teollisuuden palveluiden Ylivieskan tehtaalla on erittäin hyvä työtilanne. Tuotannossa on täystyöllisyys, tehtaan päällikkö Tiina Seppälä kertoo. Tilauskanta on pysynyt tasaisena viime syksystä alkaen. Kaikilla päätuotealueilla: energia-, telakka- sekä prosessi- ja kaivosteollisuudessa on tällä hetkellä hyvä kysyntätilanne, mutta toisaalta myös varsin tiukka kilpailutilanne. YIT:n Ylivieskan konepaja on Pohjois- Euroopan johtava putkistoesivalmistaja, joka on erikoistunut teknisesti vaativiin voimalaitosten korkeapaineputkistoihin sekä laiva- ja meriteollisuuden putkistoihin. Ylivieskan konepajan päätuotteet ovat putkistoesivalmisteet ja -komponentit, putkipaketit ja paineastiat sekä niihin liittyvät lämpökäsittely-, tarkastus- ja pintakäsittelypalvelut. 8 Oulun Kauppakamari

9 Vienti tasaa kotimaan varovaisuutta Vuosi 2012 on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tilauskanta on pysynyt vahvana. Viimeisten kuukausien aikana on kotimaan markkinoilla ollut havaittavissa varovaisuutta, mutta viennin vahva osuus on tasannut toimintaamme, kertoo Pudasjärvellä ovia, ikkunoita ja ulkoliukuovia valmistavan Profin Oy:n toimitusjohtaja Mikko Haapala. Hyvän tilanteen taustalla on osaltaan ollut Haapalan mukaan myös pääsy mukaan entistä suurempiin projektikohteisiin. Haastavasta tilanteesta huolimatta katsomme luottavaisesti loppuvuoteen. Rakennustoimialalla tulee tulevaisuudessa Haapalan mukaan pärjäämään entistä paremmin ne toimijat, joilla on valmius tarjota tuotteet ja ratkaisut koko ajan tiukentuviin rakennus- ja energiatehokkuusmääräyksiin. Nämä tekijät ovat olleet toiminnassamme koko ajan lähtökohtana, joten näemme tältä osin tulevaisuuden markkinatilanteessa selvää kasvumahdollisuutta. Profin Oy:n liikevaihto oli viime vuonna viisi miljoonaa euroa ja yritys työllistää 45 alan ammattilaista. Tuotannosta yli 60 prosenttia menee vientiin. Yrityksen Pudasjärvellä sijaitsevan modernin tuotantolaitoksen lisäksi yhtiöllä on studiotila ja myyntitoimisto Espoossa. Profin Oy:n ulkoliukuovien asennusta Helsingin Kalasataman työmaalla. Kerrostalotyömaalle liukuovea menee lähes kilometrin verran. Oulun Kauppakamari 9

10 Talenom kumppani, joka ohjaa, neuvoo ja ennakoi Kuva: Lauri Ponkala/Kaleva Talenomilaiset osaavat tsempata yrittäjiä. He haluavat olla niin pienille kuin suurillekin asiakkailleen ennen kaikkea kumppani, joka elää mukana yrittäjän arjessa. Yritysesittely Oululainen yrittäjä ostaa yrityksensä nimiin kiinteistön Oulun keskustasta. Vasta kaupanteon jälkeen hän kertoo asiasta tilitoimistolle. Jos kyseessä olisi meidän asiakkaamme, kokisimme epäonnistuneemme, kun yrittäjä ei jo aiemmin jutellut ostoaikeistaan kanssamme. Asiantuntijuudemme avulla pystymme valitsemaan erilaisia vaihtoehtoja kiinteistön ostoon, ja näin yritys voi säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja. Roolimme on neuvoa, että yrittäjä saa maksimaalisen hyödyn liiketoiminnastaan, tili- ja konsultointitoimisto Talenomin Oulun toimiston johtaja Sami Matinlompolo kertoo. Oululainen perheyritys Tänä päivänä Talenom on yksi Suomen johtavista tili- ja konsultointitoimistoista. Yritys perustettiin Ouluun vuonna 1972, joten se on palvellut oululaisia yrityksiä jo 40 vuotta. Oulun lisäksi 11 muulla paikkakunnalla toimivan Talenomin palveluihin kuuluvat normaalien kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelujen lisäksi monipuolisesti yritysten tarvitsemat taloushallinnon palvelut. Juuremme, päätoimintomme ja pääpaikkamme on Oulussa ja oululaiset yritykset ovat aina tärkeitä asiakkaitamme. Talenom on yhä oululainen perheyritys, Sami Matinlompolo korostaa. Aiemmin yrityksen eri puolille kaupunkia Asemakadulle, Voudintielle ja Limingantulliin sijoittuneet toiminnot muuttivat saman katon alle Limingantulliin viime vuoden lopussa. Nyt Oulun toimipisteessä työskentelee yhteensä yli kaksi sataa taloushallinnon ammattilaista. Kaiken kaikkiaan yritys työllistää yli neljä sataa osaajaa. Yrittäjillä oma tuki ja turva Talenom haluaa olla asiakkaalleen ennen kaikkea kumppani, joka ohjaa, neuvoo ja ennakoi. Toimintamallimme poikkeaa muista, sillä kaikilla asiakkaillamme on varsinaisten kirjanpitäjien lisäksi asiakkuusvastuulliset henkilöt, ikään kuin omat talouspäälliköt. He ovat kokeneita taloushallinnon ammattilaisia, jotka ohjaavat, ennakoivat ja sparraavat yrittäjää talousasioissa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta yrittäjä voi kes- 10 Oulun Kauppakamari

11 Johtaja Sami Matinlompolo (vas.) ja it-johtaja Aleksi Huhtala kertovat, että teknologinen edelläkävijyys ja oma taloushallinnon ohjelmistojen kehitys on merkittävä osa Talenomin toimintaa. kittyä omaan ydintyöhönsä, Matinlompolo muistuttaa. Hän kertoo, että tämä ainutlaatuinen konsepti on saanut yrittäjiltä todella paljon kiitosta ja se on koettu erittäin tärkeäksi. Talenomin tapa toimia lähtee kuitenkin yrittäjästä. Jos jokin yrittäjä haluaa antaa Talenomille vain kirjanpidon hoidon, sekin sopii. Suurin osa kuitenkin pitää kokonaisvaltaista taloushallintoa välttämättömyytenä ja haluaa laaja-alaisempaa palvelua. Laatua, luotettavuutta ja ammattitaitoa niin suurille kuin pienillekin Talenomin noin 4500 yritysasiakkaaseen kuuluu kaikenkokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta yhden hengen parturiyrittäjästä suuriin konserneihin. Yhtenä Suomen suurimmista taloushallinnon toimijoista yritys pystyy tarjoamaan niin suurille kuin pienillekin ison yrityksen edut ja kokemuksen. Pieni yritys saa Matinlompolon mukaan esimerkiksi käyttöönsä alun perin suurille asiakkaille kehitetyt sähköiset taloushallinnon ohjelmistot, jotka nopeuttavat ja helpottavat koko taloushallintoa. Vaivattomuus asiakkaalle, laatu, luotettavuus ja alan rautainen ammattitaito ovat Talenomin palveluiden periaatteita. Olemme mukana yrittäjän arjessa. Toimintamme laajuuden ansiosta meiltä löytyy resursseja ja kokemusta tarpeeksi. Meillä on takuulla aina myös viimeisin tieto esimerkiksi työlainsäädännöstä ja toimialakohtaisista muutoksista. Omat suomalaisen yrittäjän tarpeeseen kehitetyt palveluprosessimme takaavat myös palvelujen sujuvuuden ja luotettavuuden. Laki- ja muut konsultointipalvelut samasta talosta Taloushallinnon konsultointi on Talenomin nopeasti kasvava toimiala. Yrityksen konsultointiyksikössä asiakasyrityksiä palvelee muun muassa seitsemän omaa lakimiestä, joten suuret ja vaativatkin tapaukset pystytään hoitamaan kovalla ammattitaidolla. Konsultointipalveluihin kuuluvat muun muassa verosuunnittelu, työoikeudelliset asiat, sopimukset ja yritysjärjestelyt. Konsultoinnin osuus kasvaa jatkuvasti ja on tarpeen erityisesti yritysten muutostilanteissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa tai muissa yritysjärjestelyissä. Konsultointi yhdessä muiden palvelujemme kanssa antaa synergiaetua. Kun tarvittava tieto yrityksestä on jo talossa, menee perehtymiseen vähemmän aikaa. Näin pystymme reagoimaan nopeastikin muutostilanteisiin ja auttamaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköisten taloushallintopalvelujen edelläkävijä Teknologinen edelläkävijyys ja oma taloushallinnon ohjelmistojen kehitys on pitkään ollut merkittävä osa Talenomin toimintaa. Yrityksen tuotekehitysyksikkö toimii Oulussa. Ohjelmistoja on alettu alun perin kehittää kasvavalle asiakasmäärälle ja asiakkaiden toivomuksesta. Talenomin suuri asiakasmäärä on mahdollistanut paljon resursseja vaativien IT-järjestelmien kehitystyöt. Samalla kun järjestelmiä on kehitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia niin myös pienet ja vanhat asiakkaat ovat saaneet saman hyödyn. E-ostolaskupalvelussa laskut tulevat automaattisesti nähtäville verkkopalveluun, josta asiakkaat voivat ne hyväksyä. Tämän jälkeen palvelu hoitaa laskujen maksatuksen ajallaan ja arkistoi laskut myöhempää tarkastelua varten. Kirjanpitäjälle laskut ovat nähtävissä palvelun kautta eikä yrittäjän tarvitse niitä erikseen lähetellä. Koko ketjuun tarvitaan siis asiakkaan toimesta vain yksi napin painallus, johtaja Sami Matinlompolo selventää. Nyt pilottivaiheessa oleva Talenomin kehittämä E-raportointipalvelu on edistyksellistä koko tilitoimistoalalla. Sen kautta yrittäjä näkee tuloslaskelmansa ja taseensa suoraan palvelusta ja pääsee porautumaan myös niiden takana olevin tietoihin eli laskuihin ja maksuihin. Näin tuloksen luvut pystytään jäljittämään operatiivisiin tapahtumiin mihin kellonaikaan tahansa ja vaikka kesämökiltä, kunhan verkkoyhteys toimii. Suuri hyöty ohjelmistosta on esimerkiksi isoille, eri paikkakunnilla toimiville yrityksille. Kun tieto valmistuu, se tulee määritettyjen suodattimien, kuten esimerkiksi kustannuspaikan, mukaisesti kaikkien yksiköiden nähtäville samanaikaisesti. Oulun Kauppakamari 11

12 CWT Kaleva Travelin kehitystyö jatkuu vahvana suomalaisasiakkaita kuunnellen Yritysesittely CWT Kaleva Travelin entinen konsernijohtaja Mika Kiljunen vastaa nyt CWT:n Pohjoismaisesta liiketoiminnasta ja on yhtiön Euroopan johtoryhmän jäsen. Tämän lisäksi Mika on ollut jo viime vuoden kesän jälkeen mukana CWT:n online toimintojen sekä mobiili- ja hotellituotteiden kehittämisessä ja jalkautuksessa. Suomalaisten asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat nyt välittömästi tiedossa aivan CWT:n huipulla. Vahvat resurssit Meillä on nyt valtavat muskelit kehitystoimintaan ja myös aivan uusien palveluiden tuottamiseen ja käyttöönottoon. Luvassa on aina vain edistyneempiä ratkaisuja liikematkustuksen haasteisiin, Mika kertoo. Esimerkkeinä alati kehittyvät mobiiliratkaisumme ja online-työkalumme, joka ainoana tarjoaa myös kotimaan hotellivaraukset ja junavaraukset. Hotellipuolella CWT Easy Stay -konseptimme laajenee jatkuvasti ja nimi on nyt CWT Value Rates. Lisää valinnanvaraa Tarjoamme nyt erilaisia tuotteita samaan tarpeeseen eli asiakkaan valintamahdollisuudet lisääntyvät. Esimerkiksi Online -järjestelmissä asiakkaamme voivat valita useista tuetuista vaihtoehdoista. Myös pk-yrityksille on tarjolla kaksi järjestelmää, joista asiakkaamme voivat valita omiin itsevaraustarpeisiinsa sopivamman. Rajattomat mahdollisuudet Maailman IT siirtyy vahvasti kannettaviin laitteisiin ja lähinnä puhelimiin. Mahdollisuudet ovat valtavat ja CWT:n monipuolisuus näkyy tässäkin: tarjoamme palveluita applikaatioina älypuhelimiin ja muihin kannettaviin päätelaitteisiin tai SMS-viesteinä kaikkiin mobiilipuhelimiin, jos ei halua tai voi applikaatiota ladata. Jo hyväksi havaituista mobiilipalveluista esimerkiksi CWT Travel Coach mielletään yhä turhan usein vain suuryritysten matkustuspolitiikan ohjaamisen työkaluksi, vaikka palvelu soveltuu yhtä hyvin pk-yritysten käyttöön. Sen avulla voidaan helposti ja tehokkaasti vaikuttaa matkustajan valintoihin ennen matkaa ja matkan aikana ennen kuin kulut ovat syntyneet. Vähän tuntemattomampi, mutta äärimmäisen hyvä mobiilipalvelumme on CWT Mobile Message Assistant, MMA. Muutaman euron kustannuksella per osallistuja voi hoitaa reaaliaikaisesti ja paperittomasti esimerkiksi tapahtumien agendat, äänestykset, viimehetken muutokset, aikatauluja paikkamuistutukset sekä palautteen keräämisen. Uusimmasta tarjonnasta mainittakoon CWT Market: applikaatiokirjasto, joka sisältää asiakkaan puolesta valikoituja, hyväksi havaittuja matkustukseen liittyviä applikaatioita. Uuden CWT To Gon ladattuaan voi puolestaan omalla matkapuhelimellaan tarkistaa varaustiedot, tehdä lähtöselvityksen ja vastaanottaa reaaliajassa aikataulumuutokset. Lisätietoja ja ajankohtaisimmat matkailu-uutiset: Yhteystiedot Oulussa: CWT Kaleva Travel, Sepänkatu 20, OULU Puh , 12 Oulun Kauppakamari

13 Oulun Kauppakamarilehden 2/2012 Rahoitusliite Onko eurokriisi ohi? Mihin sijoittaisin? Miten turvaudun riskeiltä?

14 Uusi rahasto käynnistää toimintansa tulevana syksynä Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten pääomarahoitusta Aloittavien yritysten rahoituksen tehostamiseksi on Oulun seudulle perusteilla uusi pääomasijoitusrahasto Northern Start Up Fund. Rahastoa valmistelevan BusinessOulun Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula uskoo, että sen toiminta pääsee alkuun jo ensi syksynä. Parhaillaan on menossa tarjouskilpailu, jolla haetaan rahastoa hallinnoivaa yhtiötä eli manageraajaa. Johtaja Ala-Mursulan mukaan pääomasijoitusrahasto on vastaus polttavaan ongelmaan Oulun seudulla: toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen niukkuuteen. Rahoittajia ja rahaa toki on, mutta ei riittävästi varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka vahva rakennemuutos elinkeinoelämässä on käynnissä. Suurin myllerrys käy ict-alalla, mutta muutos vaikuttaa laajasti myös muihin toimialoihin. Sen myötä pienten 14 Oulun Kauppakamari

15 ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä ja kasvun tekijöinä on kasvanut. Bisnesenkeleiden salkut täynnä Nykyisessä tilanteessa aloittaville yrityksille ei ole tarjolla riittävästi pääomarahoitusta, vaikka Ala-Mursula kehuukin muun muassa paikallisten bisnesenkeleiden aktiivisuutta. Näiden salkut alkavat kuitenkin olla täynnä. Bisnesenkeleiltä saa vuosittain pääomarahoitusta Oulun alueella kymmenkunta yritystä, Finnveralta pari ja Teknoventurelta yksi silloin tällöin, hän laskeskelee. Tavoitteena on, että Northern Start Up Fund kaksinkertaistaa vuosittain tällä alueella pääomasijoittajilta rahoitusta saavien yritysten määrän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoituksen piiriin pääsisi vuosittain kaikkiaan parikymmentä yritystä. Pääomasijoituksissa ei kysymys ole pelkästään rahasta, vaan myös muun muassa osaamisesta ja verkostoista. Sijoittaja tuo kohdeyritykseen paitsi rahansa myös asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja kontaktinsa. Tästäkin syystä rahaston hallinnoijalla on suuri merkitys. Manageraajayhtiö hakee rahoituskohteet, tekee sijoitukset ja on mukana kohdeyritysten toiminnassa lähinnä osallistumalla niiden hallitustyöskentelyyn, kuvailee johtaja Ala-Mursula. Aloitus kymmenellä miljoonalla eurolla Rahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi syksynä kymmenen miljoonan euron turvin. Päämääränä on kuitenkin kasvattaa Northern Start Up Fund lopulta 35 miljoonan euron suuruiseksi. Tästä summasta Oulun kaupungin osuudeksi on kaavailtu 5 miljoonaa, Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n 19,5 miljoonaa ja yksityisen sektorin sijoittajien 10,5 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki on sitoutunut 5 miljoonan euron panostukseensa edellyttäen, että yksityisiltä sijoittajilta saadaan kokoon yhtä paljon. Juha Ala-Mursula täsmentää vielä, että perusteilla oleva rahasto on niin sanotusti epäsymmetrinen suhteessa 70/30 EAKR-rahojen suhteen. Epäsymmetrisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että rahasto antaa yksityisille sijoittajille etusijan pääoman palautuksessa ja voitonjaossa. Epäsymmetrisyys on mielestämme perusteltu, koska julkinen sektori kuitenkin hyötyy rahastosta muun muassa verotulojen muodossa, hän kertoo. Pk-yritysten merkitys kasvanut Northern Start Up Fundin tarpeellisuutta Ala-Mursula perustelee ennen kaikkea Oulun alueen ict-toimialan isolla murroksella. Alan tuotteiden ja palvelujen kysyntä ei ole kadonnut mihinkään, mutta kysyntään vastaavat nyt osittain uudet yritykset. Isoista yrityksistä ja niiden alihankkijoista vapautuu osaavia ihmisiä, joista suuri osa työllistyy pienissä ja usein aivan toimintansa alussa olevissa yrityksissä. Pääomasijoituksia tarvitaan näiden uusien yritysten saattamiseen kasvun ja kansainvälistymisen tielle. Yrityspohjaa josta tulevia kansainvälisiä tähtiä voi ponnistaa on Pohjois-Pohjanmaalla varsin laajasti. Johtaja Ala-Mursulan laskujen mukaan alueelle perustetaan vuosittain satoja tietointensiivisiä yrityksiä. Tekes-rahoitusta hakee joka vuosi kolmisensataa yritystä ja BusinessOulun toiminnan piirissä on satakunta yritystä. Oulun Kauppakamari 15

16 Varma odottaa Eläkevakuuttajan sijoituksilta Varman sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Risto Murto arvioi varsin levollisesti niin viime kuin tätäkin vuotta. Kyllä, vuosi 2011 oli toki hankala, mutta Varma onnistui rajaamaan sijoitustensa tuoton miinuksen 2,1 prosenttiin. Ja kyllä, kuluvallekin vuodelle riittää haasteita, mutta se voi silti olla edellistä rauhallisempi ja parempi. Ennustuksensa hieman viimevuotista seesteisemmästä ajasta Risto Murto perustaa muutamiin seikkoihin. Velkojen sopeuttaminen Euroopassa on pitkä prosessi, mutta näyttää siltä, että jonkinlainen välirauha on nyt saavutettu. Euroopan keskuspankin toimenpiteet kuten tuhannen miljardin euron rahoituksen tarjoaminen eurooppalaisille pankeille on vähentänyt pelkoja kriisin eskaloitumisesta. Kansainvälisen talouden näkymät taas eivät suinkaan ole erinomaiset, mutta odotukset Yhdysvalloissa ja muuallakin ovat hieman aikaisempaa valoisammat, hän toteaa. Kansainvälisen ja suomalaisen talouden heilahtelut tuntuvat tietysti sijoitusmarkkinoilla ja Varma on Suomen suurin yksityinen sijoittaja. Sen salkussa, jonka arvo oli vuodenvaihteessa noin 31,9 miljardia euroa, on monenlaisia kohteita: suomalaisia ja ulkomaisia listattuja osakkeita, joukkovelkakirjalainoja ja muita korkopapereita, pääoma- ja hedge-rahastoja, ei-listattuja osakkeita, kiinteistöjä ja hyödykkeitä. Tavoitteena hyvä tuotto Työeläkeyhtiönä Varman sijoitustoimintaan liittyy erityinen vastuu, sillä se vastaa omalta osaltaan suomalaisten eläkevarojen riittävyydestä ja eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta. Pitkällä tähtäimellä Varman on hankittavan sijoituksille hyvä tuotto. 16 Oulun Kauppakamari

17 jo rauhallisempia aikoja vaaditaan tuottoa ja turvallisuutta Vuosittaista tuottotavoitetta sijoituksilleen ei Varma ole asettanut. Varatoimitusjohtaja Murron mukaan niiden historiallinen pitkän aikavälin reaalituotto on ollut vuositasolla noin 3,5 prosenttia. Tämä on jokseenkin saman verran kuin eläkejärjestelmän rahoituksen turvaaminen edellyttää. Varman sijoitusten vuotuiset tuottoprosentit toki vaihtelevat paljonkin. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana ne olivat huonoimmillaan 15,2 prosenttia miinuksella vuonna 2008 ja parhaimmillaan 14,1 prosenttia plussalla vuonna Vuoden 2011 talousmyllerrys näkyi Varmassa ennen kaikkea pörssilistattuihin osakkeisiin tehtyjen sijoitusten tuottojen laskuna. Osakesijoitukset olivat pakkasella, mutta muut pysyivät positiivisella puolella, hän kiteyttää. Oma haasteensa on myös muun muassa korkosijoituksissa, joille on nykyoloissa vaikea saada positiivista reaalituottoa. Tuottoa nakertavat historiallisen alhaiseksi pudonnut korkotaso ja varsin korkea inflaatio. Turvallisimpia korkopapereita ovat parhaan luottoluokituksen valtionlainat, mutta niiden tuotto on lähellä nollaa. Korkosijoituksissaan Varma kuitenkin ylsi 4,2 prosentin tuottoon. Vakavaraisuus säilynyt vahvana Murto myöntää, että viimeiset vuodet ovat kaiken kaikkiaan olleet sijoittajien kannalta vaikeat. Hän onkin erityisen tyytyväinen siihen, että Varma on pystynyt hankalissa olosuhteissa pitämään vakavaraisuutensa vahvana. Eläkevakuutusyhtiölle sijoitusten turvaavuus eli vakavaraisuuden ylläpitäminen on keskeisen tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riskitason suhteessa toimintapääomaan on oltava hallittu. Toimintapääoma ei saa koskaan vaarantua, hän toteaa. Vakavaraisuuden turvaaminen oli Varman sijoitustoiminnan keskeinen painopiste viime vuonna. Yhtiö piti salkkunsa vahvasti hajautettuna, käytti johdannaisia suojaustarkoituksessa, pienensi listattujen osakkeiden osuutta ja piti osakesalkkunsa hyvin likvidinä. Lisäksi se muun muassa lisäsi selvästi korkosijoituksia salkussaan. Kriiseistä oppia Kovin yksityiskohtaisesti Murto ei halua selvittää, kuinka Varma on salkkuaan pyörittänyt tai jatkossa sen tulee tekemään, sillä hän haluaa välttää sijoitusneuvoiksi tulkittaven lausuntojen antamista. Murto myöntää kuitenkin, että suursijoittajillekin on talouskurimuksissa ollut oppimista. Kriisit menisivät ihan hukkaan, jos emme oppisi niistä mitään. Jos nyt tulisi vuoden 2008 kaltainen myllerrys, niin olisimme siihen varmasti paremmin varautuneita, hän uskoo. Eläkevakuutusyhtiöt poikkeavat monista muista sijoittajista sikäli, että niiden sijoitustoiminta on säädeltyä. Varatoimitusjohtaja Risto Murto ei kuitenkaan näe säätelykehikossa mitään suuria ongelmia pikemminkin hän on varsin tyytyväinen sen sisältöön. Suomalainen kehikko mahdollistaa meille mainiosti järkevän sijoitustoiminnan ja hyvän sijoitusten hajauttamisen. Eurooppalaisessa eläkeyhtiöiden säätelykeskustelussa sen sijaan hieman huolestuttaa se, että osa lainsäätäjistä haluaa kovasti korostaa valtionlainoihin sijoittamista, hän toteaa. Oulun Kauppakamari 17

18 Saila Kukkonen (vas.) ja Hanna Saari Kalajoelta toivovat EU-byrokratian keventämistä ja yritystoiminnan tukemista tulevaisuudessakin. Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämään uuden ohjelmakauden valmistelua koskevaan EU-seminaariin osallistui noin kaksi sataa hankerahoituksen toimijaa. Alueiden asema säilyy vahvana uudellakin EU-ohjelmakaudella Vaikka EU:n kehittämisrahoituksen europotti Suomelle pienenee, on alueellinen päätösvalta varojen käytöstä vahvistumassa nykyisestä EU:n uudella ohjelmakaudella vuodesta 2014 alkaen. Kun päätöksenteko pysyy alueella, alueellisten varojen suhteellinen osuus kasvaa, vaikka kansallinen potti vaikuttaisi putoavan 1,7 miljardista eurosta ehkä noin 1,4 miljardiin, maakuntajohtaja Pauli Harju uskoo. Työ- ja elinkeinoministeriön äskettäisen linjauksen perusteella aluekehitysrahat olisivat siis pysymässä maakunnassa, vaikka uuden ohjelmakauden valmistelutyö on vielä pahasti kesken. Rahoituskehyspäätöksiä odotetaan mahdollisesti tämän vuoden aikana. Alueelliset painotukset jatkossakin ovat erinomainen asia. Valmistelussa on menty oikeaan suuntaan. Myös EU-linjaukset kehittämisrahojen kohdentamisesta ovat Pohjois-Pohjanmaan kannalta hyviä. Innovatiivisuutta tuetaan Uusi linjaus korostaa innovatiivisen yritystoiminnan ja niiden toimintaympäristöjen tukemista, tutkimus-, kehitys- ja tuotekehitystoimia sekä vähähiilisyyttä eli uusiutuvaa energiaa. Maakuntajohtajan mukaan uusia hankeaihioita näitä painotuksia ajatellen on jo kehräytymässä. Pohjois-Pohjanmaalla hankekiinnostus on ollut kuluvalla ohjelmakaudella hyvää. Tarvetta, kiinnostusta ja uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen tähtääviä suunnitelmia riittää jatkossakin. Nyt kaipaamme vielä selkeitä strategisia valintoja. Tässä vaiheessa on myös tärkeää, että kansallinen edunvalvonta hoidetaan mahdollisimman hyvin, jotta harvaanasuttujen ja pitkien etäisyyksien maakuntien hankerahoitusosuus olisi mahdollisimman iso, Harju korostaa. Helpotusta byrokratiaan? EU-hankkeiden kankea byrokratia, hallinnon raskasliikkeisyys ja neuvottelukäytäntöjen mutkikkuus ovat ne asiat, jotka etenkin yrityksiä tuskastuttavat. Tukimuotojen osalta on odotettavissa muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Toivottavasti meidän maakuntien toimijoiden toiveita myös kuullaan neuvottelu- ja hallintokäytäntöjen yksinkertaistamiseksi, Pauli Harju vaatii. Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä tulevan ohjelmakauden sisältöjä esitelleessä seminaarissa pariin sataan osallistujaan kasvaneesta joukosta kuultiin useita rakentavan kriittisiä puheenvuoroja, joissa myös toivottiin alueiden mielipiteen huomioimista valmistelutyössä. Uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Hankerahoituksella on Pohjois-Pohjanmaalle myötävaikutettu reilussa viidessä vuodessa yli 1100 uuden yrityksen syntymiseen. Naisyrittäjiä näistä on lähes 400. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli Projekteissa on ollut mukana lähes 4000 yritystä. 18 Oulun Kauppakamari

19 Rahoituksella on ollut erittäin hyvä kysyntä sekä Pohjois- Pohjanmaan liiton että ELY-keskuksen kautta. Viimeiset kehittämishankkeet ovat parhaillaan valmistelussa, ohjelmakoordinaattori Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo. Maakunnan yrityksissä, oppilaitoksissa, kunnissa ja kaupungeissa hankerahoitus on koettu mielekkääksi tavaksi kehittää toimintoja ja varautua tulevaisuuteen. Meillä on ollut selkeästi tilanne, että olemme tässä vaiheessa kuluvaa kautta joutuneet hylkäämään hyviä hankkeita, kun raha on loppumassa. Uutta ohjelmakautta varten meillä on jo valmiina hyviä ideoita toteutettavaksi. Painetun älyn pilottitehdas mahdollistui EU-euroilla EU-aluekehittämisvaroilla on muun muassa luotu elektroniikkateollisuuden tulevaisuutta. Painettavan älykkyyden kehittämiskokonaisuus on ollut yksi merkittävimmistä hankekokonaisuuksista. Hankkeen myötä Oulussa on otettu käyttöön maailman ainutlaatuisin painetun älyn pilottitehdas, joka tähtää tutkimuksen kaupallistamiseen, Keisanen sanoo. Oulun VTT:n tiloihin rakennettu PrintoCentin yksikkö edustaa alallaan kahden kolmen vuoden etumatkaa kansainvälisesti. Tämä tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä. Mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön. Kuusamossa, Syötteellä ja Rokualla toteutetut matkailuprojektit ovat myös parantaneet matkailun toimintaympäristön edellytyksiä, Keisanen listaa onnistumisia. Business Oulun kansainvälistymistoiminnassa mukana olevien kolmen hankkeen kokonaisuus on omalta osaltaan edistänyt Oulun ict-yritysten kansainvälistymistä ja auttanut toimialaa toipumaan ictkriisistä. Kaivostoiminnan kasvuun on Oulun yliopiston kautta pystytty EU-rahan turvin reagoimaan nopeasti ja näin vastataan Pohjois-Suomessa nopeasti kasvavaan osaamistarpeeseen. Tällä ohjelmakaudella koko rahapotista 35 prosenttia on mennyt yrityksille. Kunnat ovat käyttäneet 20 prosenttia ja yliopisto 15 prosenttia. On aivan olennaista, että voimme myöntää varoja elinkeinoelämän kehittämistoimiin. Hankerahoituksen avulla yritykset ja muut toimijat voivat tarttua työhön, joka omin resurssein jäisi tekemättä, Keisanen muistuttaa. Uudet tuotteet ja työpaikat keskiöön Yrittäjällä on iso toive tulevaisuudelle ja EU-päättäjille, jotka uutta ohjelmakautta valmistelevat. Yritystoiminnan rahoitusosuuksien pitäisi kasvaa. Rahan pitäisi ohjautua käytännön arkeen eli pienille ja keskisuurille innovatiivisille yrityksille uusien tuotteiden ja työpaikkojen luomiseksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja Hanna Saari Hiekkadyyni Oy:stä. Tämä on haastavaa, jos EU:n tarkoituksena on kasvattaa hankkeiden kokoa entisestään. Klusteroimalla yrityksiä hankkeisiin saavutetaan suurempia kokonaisuuksia. Hiekkadyyni on osallistunut Kalajoella useaan hankkeeseen. Saari on myös Maakunnan yhteistyöryhmän jäsen. Meillä on erinomaisia maakunnallisia tutkimus- ja kehityshankkeita oppilaitoksissa, mutta niissä pitäisi varoa tekemästä päällekkäistä työtä eli kehittää tuotteita tai tuotantoa, jota on jo olemassa. Enemmän euroja yritystukiin Tätä taustaa vastaan Saari ohjaisi pienenevää pottia enemmän yritystukiin kuin koulutukseen ja tutkimukseen. EU-seminaariin osallistunut Saari ja Kalajoen kaupungin hankeyritysasiamies Saila Kukkonen tarttuivat myös lupauksiin, että byrokratiaa viimeinkin purettaisiin ja hankkeen toteuttamiseen saataisiin parempi, pysyvä ohjeistus. Olisi jo viimeinkin aika yksinkertaistaa hanketoimintaa, he toivovat. Saila Kukkonen odottaa, että ainakin yritysten kehittämishankkeiden hakemus-, kehitys- ja maksatusprosesseja ehdottomasti nopeutetaan uudella ohjelmakaudella. Meillä julkishallinnon toimijoilla on aikaa, mutta ei yrityksissä jakseta odotella päätöksiä puolta vuotta, vaan työhön halutaan päästä käsiksi ripeästi, Kukkonen huomauttaa. Aluekehitysrahoituksen keventämiseksi on parhaillaan kokeiltavana ns. Lump Sum -malli, jossa pienten hankkeiden toteuttaja voi saada tulokseen perustuvan kertakorvauksen. Tätä kokeilua sekä yrittäjä Saari että hallinnoija Kukkonen pitävät erinomaisena. Oulun Kauppakamari 19

20 Pohjoiseen kaivataan lisää vientiyrityksiä Vientiä harjoittavien yritysten määrä pitäisi heti aluksi kaksinkertaistaa Lapissa kansainvälisyydestä pitää osaltaan huolen matkailun suhteellisesti laskien vahva osuus yritystoiminnasta. Eri puolilla Lappia on myös olemassa isoja matkailun investointisuunnitelmia. Kansainvälisyydestä ja ulkomaisten markkinoiden valloittamisesta puhutaan paljon, mutta tosiasia on, että Pohjois-Suomessa on vain vähän vientiä harjoittavia yrityksiä. Finnveran Oulun aluekonttorin johtaja Pentti Kinnunen laskee pikaisesti, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lienee hieman toistasataa yritystä, jotka vievät tuotteitaan ulkomaille. Finnveran asiakkaita näistä on noin seitsemänkymmentä. Aluejohtaja Kinnusen mielestä kansainvälisille markkinoille pyrkiviä ja myös pääseviä yrityksiä kaivataan ehdottomasti lisää. Hyvä tavoite aluksi olisi tuplata pohjoispohjalaisten vientikauppaa käyvien yritysten määrä, hän toteaa. Tuplaustavoitteelle on olemassa hyvä pohja, sillä nykyisin perustetaan yhä enemmän yrityksiä, joille maailmanmarkkinat ovat kirkas päämäärä ja joilla on myös kykyä saavuttaa se. Erityisen paljon tällaisia syntyy kovaa rakennemuutosta läpikäyvälle ict-alalle. Nokian ja sen alihankkijoiden palveluksesta vapautuneet ovat perustaneet paljon yrityksiä, joilla on halua ja osaamista kasvaa ja kansainvälistyä. Pentti Kinnunen haluaa kuitenkin korostaa, että pelkästään ict:n varassa ei kansainvälinen yritystoiminta toki ole. 20 Oulun Kauppakamari

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yrityspalveluiden esittely

Yrityspalveluiden esittely Yrityspalveluiden esittely Hannu Hiltunen BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM BO:n yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja alueelle

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot