Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön. Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta
|
|
- Iivari Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun Kauppakamarilehti 2/2012 Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta Alueiden asema säilyy vahvana tulevallakin ohjelmakaudella Sampon Lauri Uotila näkee horisontissa jo toiveikkuutta
2 2 Oulun Kauppakamari
3 Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2012 Julkaisija Oulun kauppakamari Pääkirjoitus 5 Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Sanna-Riikka Hakio Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala Toimittajat Kari Arokylä Marko Jääskeläinen Osmo Knuutinen Tuula Kukkola-Räinä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Männikkö paula.mannikko@chamber.fi Puh Toimitus ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi Taitto Marja Sarkkinen Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön 6 7 Ylivieskan YIT:n ja pudasjärvisen Profinin vuosi lähti hyvin liikkeelle 8 9 Talenom ohjaa, neuvoo ja ennakoi CWT Kaleva Travelin kehitystyö jatkuu vahvana 12 Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten rahoitusta Varma odottaa jo rauhallisempia aikoja Alueiden asema säilyy vahvana uudellakin ohjelmakaudella Pohjoiseen kaivataan lisää vientiyrityksiä ELY-keskuksesta apua ja tukea yrityksille Sampon Lauri Uotila näkee horisontissa jo toiveikkuutta Sijoittaminen ja finanssikriisi: Ennustamista vai riskien hallintaa 26 Miten saat yrityksesi riskit haltuun 27 Lisää tuottoa oikealla ajoituksella ja hajautuksella Riittääkö rahoittajia hyvinvointialan yrityksille? 30 Bon Pankkiiriliikkeen Trendi-varainhoitokonsepti 31 Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusio etenee 33 Keinoja käyttöpääoman hallintaan 34 OP-Palvelut Oy täyteen vauhtiin Telatek näkee lähivuodet valoisina Esmo Oy kokenut liiketoiminnan asiantuntija ISSN Oulun Kauppakamari 3
4 Odotettavissa kasvua! BusinessOulu tarjoaa alueella toimiville yrityksille monipuolisia yrityspalveluita tavoitteenaan edistää yritysten kilpailukykyä ja menestymistä. Yritysten tukena sen elinkaaren eri vaiheissa on suuri joukko asiantuntijoita, kehitystyökaluja sekä laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot. BusinessOulun palvelut ovat yrityksille maksuttomia. Palvelumme on rakennettu tukemaan kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Tarjoamme avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. kansainvälistymissuunnitelmat yritysten rahoitus- ja tukimahdollisuudet valmistautuminen rahoittajan kohtaamiseen kohdemarkkinoihin tutustuminen avustaminen käytännön vientitoimenpiteissä räätälöidyt koulutus- ja valmennusohjelmat 4 Oulun Kauppakamari
5 Liikennehankkeiden tärkeysjärjestys, turhaako? Valtioneuvoston kehysriihestä tullut tieto liikenteen investoinneista pisti miettimään, mikä mättää. Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien, alueen kaupunkien ja elinkeinoelämän yhdessä laatima suunnitelma liikennehankkeiksi ja niiden priorisoinniksi jäi paperitavaraksi kehysriihen käsittelyssä. Koko pohjoisen Suomen vilkkain tavaraja henkilöliikenneväylä Iistä Simoon uhkaa jäädä taas ilman rahoitusta. Ainakaan riihessä siihen ei varauduta. Hyvin lähellä on aika, että Oulun ja Kemin väliä ajetaan kesät talvet 80 kilometrin tuntirajoituksella. Kyseisen tien liikenteessä näkee jo nyt, että kaikki ei ole kohdallaan. Yhä useammin kuulee puhetta, miten välttää tämä tie ja kiertää muita hiljaisempia väyliä kohti pohjoista. Toinen pullonkaula 4-tiellä on Oulun kodalla, jossa on useita vaarallisia liittymiä unohtamatta heikossa kunnossa olevia Oulujoen siltoja. Milloinkahan silloille tulee painorajoitukset? Milloin 4-tiellä ja sen liittymissä tapahtuu pahempaa kuin peltikolareita? Tällä päivämäärällä sitten tapahtui. Monet tiellä ajavat kertovat kauhutarinoita liittymiin ajoista ja liittymistä tielle tulosta. Lähellä piti tilanteita on päivittäin useita Pohjantiellä Zeppelinin liittymästä Teknologiakylän liittymään. Liittymään ajetaan 100 km/h ja ulosmenevä liikenne jarruttaa lähes pysähdyksiin. Kuskin hermostuminen ei liene ihme. Näihin asioihin pääsi liikenneministeri Kyllönen tutustumaan Oulussa käydessään. Liikenneviraston pääjohtaja Tervala sai saman informaation seuraavana päivänä. Esillä olivat kaikki liikennemuodot ja erityisesti alueen tiehankkeet. Liikennevirasto on monta kertaa kiittänyt alueen kykyä asettaa liikenneinvestoinnit tärkeysjärjestykseen. Parissa viikossa kaikki vakuuttelu näyttää unohtuneen, rahoitus suuntautuu varmasti tarpeellisiin kohteisiin, mutta ei ensisijaisiin. Kehysriihen viesti oli kylmää kyytiä pohjoisen liikenteen kehittymiselle, alueelle investointeja suunnitteleville, asiakkaiden turvalliselle liikkumiselle ja monelle toimialalle teollisuudesta ja kaupasta matkailuun. Alueen toimijat, elinkeinoelämä, kaupungit ja maakunnat ovat vuosia ihmetelleet, miten tärkeät liikennehankkeet eivät etene ja miten alueen kehitystä jarruttavat liikenteen pullonkaulat vain jäävät ratkaisematta. Miksi Pohjanmaan radan investointi kestää, miksi 4-tie koko maan huollon suonena jää jatkuvasti ilman rahoitusta? EU:tako tässä pitää huutaa mukaan? Botnian käytävä on merkki siitä, että EU-tasolla jotakin käsitystä pohjoisesta alkaisi viritä. Pääsiäisen jälkeen talvirajoituksia alettiin muuttaa kesärajoituksiin. Liikenneviraston mukaan muutos alkaa etelästä, mutta kokemus kertoi muuta. Jo ennen pääsiäistä 80:n rajoitukset oli poistettu Tornion pohjoispuolelta ja ensimmäisenä pääsiäispäivän iltana tuo rajoitus oli poistunut Simon eteläpuolelta lähelle Pohjois-Pohjanmaan rajaa. Rajoitusten poisto siis alkaa aivan toisesta ilmansuunnasta kuin liikennevirasto ilmoittaa. Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5
6 Tavoitteena sata yrityskumppania Innovaatiokeskukset hakevat yrityksiä yhteistyöhön Kuva: Juha Sarkkinen Oulun innovaatioallianssi (OIA) on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus. Sen tehtävänä on jatkaa jo 1980-luvulla syntynyttä Oulun perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. Tavoitteenamme on saada jo tänä vuonna sata yritystä mukaan innovaatiokeskusten kehittämishankkeisiin, kertoo innovaatiokeskusten toimintaa ohjaavan työvaliokunnan puheenjohtaja, Oulun yliopiston tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi. Innovaatioallianssin käytännön työ keskittyy innovaatiokeskuksiin, joita ovat painetun elektroniikan kehittämiskeskus PrintoCent, Internet-keskus CIE, Martti Ahtisaari-instituutti (MAI), terveydenhuoltoja hyvinvointialan CHT ja ympäristöteknologian CEE. Haluamme Oulun pysyvän maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena. Toimijat ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön, Pihlajaniemi kertoo. On ollut aivan mahtavaa nähdä, kuinka innostuksella ja sitoutuneesti innovaatioallianssin toimijat ovat yhteisessä työssä mukana. Yhdessä tehdään enemmän kuin erikseen. Innovaatioallianssia kokonaisuutena luotsaa sen johtoryhmä puheenjohtajanaan kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Allianssin perimmäisenä tarkoituksena on lisätä Oulun seudun kansainvälistä kilpailukykyä, yrittäjyysasennetta ja kiinnostusta yrittäjyyteen. CIE ja PrintoCent pisimmällä Viidestä innovaatiokeskuksesta CIE on pisimmällä toiminnan laajuudella mitaten. Yhteistyöhankkeita on yli 20. PrintoCent on kaikkein pisimmällä keskuksesta syntyneiden yritysten määrällä mitaten. Niitä on syntynyt jo kymmenkunta. PrintoCentin taustalla on VTT:n voimakas jo vuosia jatkunut strateginen satsaus painettavaan älykkyyteen. Aiemmin tänä keväänä vietettiin painettavan elektroniikan laitteiston avajaisia VTT:n Oulun yksikössä. PrintoCent tarjoaa ainutlaatuisen kehitysympäristön yrityksille niiden koosta riippumatta. Ouluun tilaustyönä rakennettu tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä, PrintoCentin ohjelmajohtaja Ilkka Kaisto kertoo. Mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön. Huomattava työllistämisvaikutus tulee Suomeen tuote- ja palveluyritysten tuotantosekä suunnittelutehtävien muodossa, vaikka osa asiakkaista onkin kansainvälisiä suuria teollisia yrityksiä. Kaiston mukaan tavoitteena on saada Suomeen ennustetusta globaalista 250 miljardin euron markkinasta yksi prosentti seuraavan 15 vuoden kuluessa. Käytännössä se toisi suomalaista vientiteollisuuden työpaikkaa. Yrityksille kilpailukykyä pienin kustannuksin Yrityksille tarjotaan uudenlainen alusta kehittää ketterästi täysin uudentyyppisiä teollisia tuotteita. Painokoneella tuotetun älykkyyden ideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toimivaa elektroniikkaa suuria määriä valtavalla nopeudella niin pienillä kustannuksilla, että se voidaan liittää massatuotteisiin. Kaisto muistuttaa, että painettu äly ei vielä kuulu yritysten teknologiaratkaisuihin. Fantastisimmat ja myyvimmät massatuotteet ovat vielä keksimättä! Esimerkkejä sovelluksista ovat kotidiagnostiikka, hajautettu energiantuotanto, elektroniikkatuotteet, älykkäät pakkaukset sekä ympäristöt. 6 Oulun Kauppakamari
7 CIE:n toiminta laaja-alaista CIE:n keskeisenä tutkimuskohteena on tulevaisuuden internet erilaisissa päätelaitteissa ja ympäristöissä, kuten kolmiulotteisia käyttöliittymiä hyödyntävissä virtuaalimaailman ja lisätyn todellisuuden sovelluksissa. Tutkimuksen avulla kehitetään vuorovaikutteista tietotekniikkaa, sisältötekniikoita ja tuotekonseptien testauspalveluja. Lisäksi keskus koordinoi monitieteisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita ja toimii verkostomaisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti, kertoo CIE:n johtaja Mika Ylianttila. Kokoamme tutkijayhteisöjä yhteen ja teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, Ylianttila lisää. CHT ja CEE tuoreimmat CHT rakentaa parhaillaan tutkimus- ja kehittämisohjelmaa vauhdittamaan monialaista kehittämistyötä yliopiston, tutkimuslaitosten, yritysten ja terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen ovat avainasemassa, CHT:n johtaja Maritta Perälä-Heape kertoo. Oulussa on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää tietotekniikan osaamista ja rakentaa esimerkiksi innovatiivisia internet- tai mobiilipohjaisia palveluja yksilön omaehtoisen sairauksien seurannan ja ennaltaehkäisyn tueksi. Tutkimuksen pääpaino tulee olemaan älykkään ympäristön luomisessa tukemaan yksilöllistä terveydenhoitoa ja hyvinvointia, Perälä-Heape lisää. CEE:n johtaja Pekka Tervonen kertoo, että ympäristöteknologian keskusta (CEE) ollaan luomassa. Se tulee yhdistämään ympäristö- ja energia-alan toimijat yhtenäiseksi klusteriksi, joka tuottaa uutta osaamista ja liiketoimintaa kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Keskittymä edistää tutkimus- ja yritysyhteistyötä sekä syntyvien innovaatioiden kaupallistamista. CEE:n keskeinen tavoite on kehittää, tukea ja tuotteistaa kestävää kehitystä, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ilmastomuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Näihin tavoitteisiin tähtäävät toiminnalliset teemat ovat energia, ilma, vesi, materiaali- ja energiatehokkuus sekä edellisiä poikkileikkaavana teemana mittaustekniikka. MAI-instituutti ja verkottuva talous Martti Ahtisaari Instituutti (MAI) kehittää Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisiä koulutus- ja tutkimustoimintoja laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Instituutti keskittyy luontevasti presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyön keskeisiin kysymyksiin, kuten globaalin, verkottuvan talouden moniin kehityshaasteisiin. Instituutin yhteydessä toimii kolme kansainvälistä tutkimusohjelmaa, jotka luovat uutta tietoa kansainvälisten kasvuyritysten ja talouden toiminnasta. Ne palvelevat lisäksi erityisesti Instituutin yhteydessä toimivien maisteriohjelmien sisällön kehittämistä sekä pohjoissuomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tarpeita. Esimerkiksi Oulu Growth Lab (OGL) -tutkimusohjelmassa perehdytään uuden liiketoiminnan luomisen sekä erityisesti pienten ja keskisuurten, nopeasti kasvavien yritysten kasvustrategioiden ja -mallien haasteisiin. Instituutin johtaja Veikko Seppäsen mukaan innovaatiokeskusten voimana on, että niissä on mukana yrityksiä seudullisesti ja että yhteistyöverkostossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä. Tavoitteena on synnyttää uutta innovaatioperustaista liiketoimintaa. Tässä tehtävässä yhteistyö esimerkiksi Oulun Yritystakomon, Starttaamon ja OAMK:n yrityshautomon kanssa on tärkeää. Lisäksi mm. BusinessOulun kautta tulevat kontaktit ja yhteistyö uusiin yrityksiin ovat tärkeitä. Niitä tuetaan käynnistyneellä, ja Pohjois-Pohjanmaan liiton tukemalla Oulu Growth Venturing -hankkeella, jossa muodostetaan Business Kitchen -ympäristö liiketoimintaideoiden kehittämiseen, Seppänen kertoo. Rahoitus moninkertaistuu hankkeiden kautta Kunkin innovaatiokeskuksen perusbudjetti on noin euroa. Siten koko innovaatioallianssin perusbudjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Taina Pihlajaniemi korostaa, että hankkeiden kautta rahoitus moninkertaistuu, koska silloin mukaan tulevat kilpaillut rahoitukset mm. Tekesin, Suomen Akatemian ja EU:n kautta sekä toimijoiden omat panostukset. Toivomme erityisesti kunkin keskuksen hyödyntävän aktiivisesti mm. Tekesin rahoitusta tulevassa hakumenettelyssä. Esimerkiksi yliopiston resursseja suunnataan innovaatiokeskuksiin siten, että ne ovat samalla osa yliopiston strategiaa. Lisätietoa: PrintoCent: printocent.net CIE: CHT: oulu.fi/yliopisto/cht CEE: MAI: Oulun Kauppakamari 7
8 Kilpailutilanne on tiukka, mutta Ylivieskan YIT painaa eteenpäin täysillä Kuva: Eeva-Maria Piiparinen YIT Teollisuuden palveluiden Ylivieskan tehtaalla on erittäin hyvä työtilanne. Tuotannossa on täystyöllisyys, tehtaan päällikkö Tiina Seppälä kertoo. Tilauskanta on pysynyt tasaisena viime syksystä alkaen. Kaikilla päätuotealueilla: energia-, telakka- sekä prosessi- ja kaivosteollisuudessa on tällä hetkellä hyvä kysyntätilanne, mutta toisaalta myös varsin tiukka kilpailutilanne. YIT:n Ylivieskan konepaja on Pohjois- Euroopan johtava putkistoesivalmistaja, joka on erikoistunut teknisesti vaativiin voimalaitosten korkeapaineputkistoihin sekä laiva- ja meriteollisuuden putkistoihin. Ylivieskan konepajan päätuotteet ovat putkistoesivalmisteet ja -komponentit, putkipaketit ja paineastiat sekä niihin liittyvät lämpökäsittely-, tarkastus- ja pintakäsittelypalvelut. 8 Oulun Kauppakamari
9 Vienti tasaa kotimaan varovaisuutta Vuosi 2012 on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tilauskanta on pysynyt vahvana. Viimeisten kuukausien aikana on kotimaan markkinoilla ollut havaittavissa varovaisuutta, mutta viennin vahva osuus on tasannut toimintaamme, kertoo Pudasjärvellä ovia, ikkunoita ja ulkoliukuovia valmistavan Profin Oy:n toimitusjohtaja Mikko Haapala. Hyvän tilanteen taustalla on osaltaan ollut Haapalan mukaan myös pääsy mukaan entistä suurempiin projektikohteisiin. Haastavasta tilanteesta huolimatta katsomme luottavaisesti loppuvuoteen. Rakennustoimialalla tulee tulevaisuudessa Haapalan mukaan pärjäämään entistä paremmin ne toimijat, joilla on valmius tarjota tuotteet ja ratkaisut koko ajan tiukentuviin rakennus- ja energiatehokkuusmääräyksiin. Nämä tekijät ovat olleet toiminnassamme koko ajan lähtökohtana, joten näemme tältä osin tulevaisuuden markkinatilanteessa selvää kasvumahdollisuutta. Profin Oy:n liikevaihto oli viime vuonna viisi miljoonaa euroa ja yritys työllistää 45 alan ammattilaista. Tuotannosta yli 60 prosenttia menee vientiin. Yrityksen Pudasjärvellä sijaitsevan modernin tuotantolaitoksen lisäksi yhtiöllä on studiotila ja myyntitoimisto Espoossa. Profin Oy:n ulkoliukuovien asennusta Helsingin Kalasataman työmaalla. Kerrostalotyömaalle liukuovea menee lähes kilometrin verran. Oulun Kauppakamari 9
10 Talenom kumppani, joka ohjaa, neuvoo ja ennakoi Kuva: Lauri Ponkala/Kaleva Talenomilaiset osaavat tsempata yrittäjiä. He haluavat olla niin pienille kuin suurillekin asiakkailleen ennen kaikkea kumppani, joka elää mukana yrittäjän arjessa. Yritysesittely Oululainen yrittäjä ostaa yrityksensä nimiin kiinteistön Oulun keskustasta. Vasta kaupanteon jälkeen hän kertoo asiasta tilitoimistolle. Jos kyseessä olisi meidän asiakkaamme, kokisimme epäonnistuneemme, kun yrittäjä ei jo aiemmin jutellut ostoaikeistaan kanssamme. Asiantuntijuudemme avulla pystymme valitsemaan erilaisia vaihtoehtoja kiinteistön ostoon, ja näin yritys voi säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja. Roolimme on neuvoa, että yrittäjä saa maksimaalisen hyödyn liiketoiminnastaan, tili- ja konsultointitoimisto Talenomin Oulun toimiston johtaja Sami Matinlompolo kertoo. Oululainen perheyritys Tänä päivänä Talenom on yksi Suomen johtavista tili- ja konsultointitoimistoista. Yritys perustettiin Ouluun vuonna 1972, joten se on palvellut oululaisia yrityksiä jo 40 vuotta. Oulun lisäksi 11 muulla paikkakunnalla toimivan Talenomin palveluihin kuuluvat normaalien kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelujen lisäksi monipuolisesti yritysten tarvitsemat taloushallinnon palvelut. Juuremme, päätoimintomme ja pääpaikkamme on Oulussa ja oululaiset yritykset ovat aina tärkeitä asiakkaitamme. Talenom on yhä oululainen perheyritys, Sami Matinlompolo korostaa. Aiemmin yrityksen eri puolille kaupunkia Asemakadulle, Voudintielle ja Limingantulliin sijoittuneet toiminnot muuttivat saman katon alle Limingantulliin viime vuoden lopussa. Nyt Oulun toimipisteessä työskentelee yhteensä yli kaksi sataa taloushallinnon ammattilaista. Kaiken kaikkiaan yritys työllistää yli neljä sataa osaajaa. Yrittäjillä oma tuki ja turva Talenom haluaa olla asiakkaalleen ennen kaikkea kumppani, joka ohjaa, neuvoo ja ennakoi. Toimintamallimme poikkeaa muista, sillä kaikilla asiakkaillamme on varsinaisten kirjanpitäjien lisäksi asiakkuusvastuulliset henkilöt, ikään kuin omat talouspäälliköt. He ovat kokeneita taloushallinnon ammattilaisia, jotka ohjaavat, ennakoivat ja sparraavat yrittäjää talousasioissa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta yrittäjä voi kes- 10 Oulun Kauppakamari
11 Johtaja Sami Matinlompolo (vas.) ja it-johtaja Aleksi Huhtala kertovat, että teknologinen edelläkävijyys ja oma taloushallinnon ohjelmistojen kehitys on merkittävä osa Talenomin toimintaa. kittyä omaan ydintyöhönsä, Matinlompolo muistuttaa. Hän kertoo, että tämä ainutlaatuinen konsepti on saanut yrittäjiltä todella paljon kiitosta ja se on koettu erittäin tärkeäksi. Talenomin tapa toimia lähtee kuitenkin yrittäjästä. Jos jokin yrittäjä haluaa antaa Talenomille vain kirjanpidon hoidon, sekin sopii. Suurin osa kuitenkin pitää kokonaisvaltaista taloushallintoa välttämättömyytenä ja haluaa laaja-alaisempaa palvelua. Laatua, luotettavuutta ja ammattitaitoa niin suurille kuin pienillekin Talenomin noin 4500 yritysasiakkaaseen kuuluu kaikenkokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta yhden hengen parturiyrittäjästä suuriin konserneihin. Yhtenä Suomen suurimmista taloushallinnon toimijoista yritys pystyy tarjoamaan niin suurille kuin pienillekin ison yrityksen edut ja kokemuksen. Pieni yritys saa Matinlompolon mukaan esimerkiksi käyttöönsä alun perin suurille asiakkaille kehitetyt sähköiset taloushallinnon ohjelmistot, jotka nopeuttavat ja helpottavat koko taloushallintoa. Vaivattomuus asiakkaalle, laatu, luotettavuus ja alan rautainen ammattitaito ovat Talenomin palveluiden periaatteita. Olemme mukana yrittäjän arjessa. Toimintamme laajuuden ansiosta meiltä löytyy resursseja ja kokemusta tarpeeksi. Meillä on takuulla aina myös viimeisin tieto esimerkiksi työlainsäädännöstä ja toimialakohtaisista muutoksista. Omat suomalaisen yrittäjän tarpeeseen kehitetyt palveluprosessimme takaavat myös palvelujen sujuvuuden ja luotettavuuden. Laki- ja muut konsultointipalvelut samasta talosta Taloushallinnon konsultointi on Talenomin nopeasti kasvava toimiala. Yrityksen konsultointiyksikössä asiakasyrityksiä palvelee muun muassa seitsemän omaa lakimiestä, joten suuret ja vaativatkin tapaukset pystytään hoitamaan kovalla ammattitaidolla. Konsultointipalveluihin kuuluvat muun muassa verosuunnittelu, työoikeudelliset asiat, sopimukset ja yritysjärjestelyt. Konsultoinnin osuus kasvaa jatkuvasti ja on tarpeen erityisesti yritysten muutostilanteissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa tai muissa yritysjärjestelyissä. Konsultointi yhdessä muiden palvelujemme kanssa antaa synergiaetua. Kun tarvittava tieto yrityksestä on jo talossa, menee perehtymiseen vähemmän aikaa. Näin pystymme reagoimaan nopeastikin muutostilanteisiin ja auttamaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Sähköisten taloushallintopalvelujen edelläkävijä Teknologinen edelläkävijyys ja oma taloushallinnon ohjelmistojen kehitys on pitkään ollut merkittävä osa Talenomin toimintaa. Yrityksen tuotekehitysyksikkö toimii Oulussa. Ohjelmistoja on alettu alun perin kehittää kasvavalle asiakasmäärälle ja asiakkaiden toivomuksesta. Talenomin suuri asiakasmäärä on mahdollistanut paljon resursseja vaativien IT-järjestelmien kehitystyöt. Samalla kun järjestelmiä on kehitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia niin myös pienet ja vanhat asiakkaat ovat saaneet saman hyödyn. E-ostolaskupalvelussa laskut tulevat automaattisesti nähtäville verkkopalveluun, josta asiakkaat voivat ne hyväksyä. Tämän jälkeen palvelu hoitaa laskujen maksatuksen ajallaan ja arkistoi laskut myöhempää tarkastelua varten. Kirjanpitäjälle laskut ovat nähtävissä palvelun kautta eikä yrittäjän tarvitse niitä erikseen lähetellä. Koko ketjuun tarvitaan siis asiakkaan toimesta vain yksi napin painallus, johtaja Sami Matinlompolo selventää. Nyt pilottivaiheessa oleva Talenomin kehittämä E-raportointipalvelu on edistyksellistä koko tilitoimistoalalla. Sen kautta yrittäjä näkee tuloslaskelmansa ja taseensa suoraan palvelusta ja pääsee porautumaan myös niiden takana olevin tietoihin eli laskuihin ja maksuihin. Näin tuloksen luvut pystytään jäljittämään operatiivisiin tapahtumiin mihin kellonaikaan tahansa ja vaikka kesämökiltä, kunhan verkkoyhteys toimii. Suuri hyöty ohjelmistosta on esimerkiksi isoille, eri paikkakunnilla toimiville yrityksille. Kun tieto valmistuu, se tulee määritettyjen suodattimien, kuten esimerkiksi kustannuspaikan, mukaisesti kaikkien yksiköiden nähtäville samanaikaisesti. Oulun Kauppakamari 11
12 CWT Kaleva Travelin kehitystyö jatkuu vahvana suomalaisasiakkaita kuunnellen Yritysesittely CWT Kaleva Travelin entinen konsernijohtaja Mika Kiljunen vastaa nyt CWT:n Pohjoismaisesta liiketoiminnasta ja on yhtiön Euroopan johtoryhmän jäsen. Tämän lisäksi Mika on ollut jo viime vuoden kesän jälkeen mukana CWT:n online toimintojen sekä mobiili- ja hotellituotteiden kehittämisessä ja jalkautuksessa. Suomalaisten asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat nyt välittömästi tiedossa aivan CWT:n huipulla. Vahvat resurssit Meillä on nyt valtavat muskelit kehitystoimintaan ja myös aivan uusien palveluiden tuottamiseen ja käyttöönottoon. Luvassa on aina vain edistyneempiä ratkaisuja liikematkustuksen haasteisiin, Mika kertoo. Esimerkkeinä alati kehittyvät mobiiliratkaisumme ja online-työkalumme, joka ainoana tarjoaa myös kotimaan hotellivaraukset ja junavaraukset. Hotellipuolella CWT Easy Stay -konseptimme laajenee jatkuvasti ja nimi on nyt CWT Value Rates. Lisää valinnanvaraa Tarjoamme nyt erilaisia tuotteita samaan tarpeeseen eli asiakkaan valintamahdollisuudet lisääntyvät. Esimerkiksi Online -järjestelmissä asiakkaamme voivat valita useista tuetuista vaihtoehdoista. Myös pk-yrityksille on tarjolla kaksi järjestelmää, joista asiakkaamme voivat valita omiin itsevaraustarpeisiinsa sopivamman. Rajattomat mahdollisuudet Maailman IT siirtyy vahvasti kannettaviin laitteisiin ja lähinnä puhelimiin. Mahdollisuudet ovat valtavat ja CWT:n monipuolisuus näkyy tässäkin: tarjoamme palveluita applikaatioina älypuhelimiin ja muihin kannettaviin päätelaitteisiin tai SMS-viesteinä kaikkiin mobiilipuhelimiin, jos ei halua tai voi applikaatiota ladata. Jo hyväksi havaituista mobiilipalveluista esimerkiksi CWT Travel Coach mielletään yhä turhan usein vain suuryritysten matkustuspolitiikan ohjaamisen työkaluksi, vaikka palvelu soveltuu yhtä hyvin pk-yritysten käyttöön. Sen avulla voidaan helposti ja tehokkaasti vaikuttaa matkustajan valintoihin ennen matkaa ja matkan aikana ennen kuin kulut ovat syntyneet. Vähän tuntemattomampi, mutta äärimmäisen hyvä mobiilipalvelumme on CWT Mobile Message Assistant, MMA. Muutaman euron kustannuksella per osallistuja voi hoitaa reaaliaikaisesti ja paperittomasti esimerkiksi tapahtumien agendat, äänestykset, viimehetken muutokset, aikatauluja paikkamuistutukset sekä palautteen keräämisen. Uusimmasta tarjonnasta mainittakoon CWT Market: applikaatiokirjasto, joka sisältää asiakkaan puolesta valikoituja, hyväksi havaittuja matkustukseen liittyviä applikaatioita. Uuden CWT To Gon ladattuaan voi puolestaan omalla matkapuhelimellaan tarkistaa varaustiedot, tehdä lähtöselvityksen ja vastaanottaa reaaliajassa aikataulumuutokset. Lisätietoja ja ajankohtaisimmat matkailu-uutiset: Yhteystiedot Oulussa: CWT Kaleva Travel, Sepänkatu 20, OULU Puh , 12 Oulun Kauppakamari
13 Oulun Kauppakamarilehden 2/2012 Rahoitusliite Onko eurokriisi ohi? Mihin sijoittaisin? Miten turvaudun riskeiltä?
14 Uusi rahasto käynnistää toimintansa tulevana syksynä Northern Start Up Fund tehostaa alkavien yritysten pääomarahoitusta Aloittavien yritysten rahoituksen tehostamiseksi on Oulun seudulle perusteilla uusi pääomasijoitusrahasto Northern Start Up Fund. Rahastoa valmistelevan BusinessOulun Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula uskoo, että sen toiminta pääsee alkuun jo ensi syksynä. Parhaillaan on menossa tarjouskilpailu, jolla haetaan rahastoa hallinnoivaa yhtiötä eli manageraajaa. Johtaja Ala-Mursulan mukaan pääomasijoitusrahasto on vastaus polttavaan ongelmaan Oulun seudulla: toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen niukkuuteen. Rahoittajia ja rahaa toki on, mutta ei riittävästi varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka vahva rakennemuutos elinkeinoelämässä on käynnissä. Suurin myllerrys käy ict-alalla, mutta muutos vaikuttaa laajasti myös muihin toimialoihin. Sen myötä pienten 14 Oulun Kauppakamari
15 ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä ja kasvun tekijöinä on kasvanut. Bisnesenkeleiden salkut täynnä Nykyisessä tilanteessa aloittaville yrityksille ei ole tarjolla riittävästi pääomarahoitusta, vaikka Ala-Mursula kehuukin muun muassa paikallisten bisnesenkeleiden aktiivisuutta. Näiden salkut alkavat kuitenkin olla täynnä. Bisnesenkeleiltä saa vuosittain pääomarahoitusta Oulun alueella kymmenkunta yritystä, Finnveralta pari ja Teknoventurelta yksi silloin tällöin, hän laskeskelee. Tavoitteena on, että Northern Start Up Fund kaksinkertaistaa vuosittain tällä alueella pääomasijoittajilta rahoitusta saavien yritysten määrän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoituksen piiriin pääsisi vuosittain kaikkiaan parikymmentä yritystä. Pääomasijoituksissa ei kysymys ole pelkästään rahasta, vaan myös muun muassa osaamisesta ja verkostoista. Sijoittaja tuo kohdeyritykseen paitsi rahansa myös asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja kontaktinsa. Tästäkin syystä rahaston hallinnoijalla on suuri merkitys. Manageraajayhtiö hakee rahoituskohteet, tekee sijoitukset ja on mukana kohdeyritysten toiminnassa lähinnä osallistumalla niiden hallitustyöskentelyyn, kuvailee johtaja Ala-Mursula. Aloitus kymmenellä miljoonalla eurolla Rahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi syksynä kymmenen miljoonan euron turvin. Päämääränä on kuitenkin kasvattaa Northern Start Up Fund lopulta 35 miljoonan euron suuruiseksi. Tästä summasta Oulun kaupungin osuudeksi on kaavailtu 5 miljoonaa, Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n 19,5 miljoonaa ja yksityisen sektorin sijoittajien 10,5 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki on sitoutunut 5 miljoonan euron panostukseensa edellyttäen, että yksityisiltä sijoittajilta saadaan kokoon yhtä paljon. Juha Ala-Mursula täsmentää vielä, että perusteilla oleva rahasto on niin sanotusti epäsymmetrinen suhteessa 70/30 EAKR-rahojen suhteen. Epäsymmetrisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että rahasto antaa yksityisille sijoittajille etusijan pääoman palautuksessa ja voitonjaossa. Epäsymmetrisyys on mielestämme perusteltu, koska julkinen sektori kuitenkin hyötyy rahastosta muun muassa verotulojen muodossa, hän kertoo. Pk-yritysten merkitys kasvanut Northern Start Up Fundin tarpeellisuutta Ala-Mursula perustelee ennen kaikkea Oulun alueen ict-toimialan isolla murroksella. Alan tuotteiden ja palvelujen kysyntä ei ole kadonnut mihinkään, mutta kysyntään vastaavat nyt osittain uudet yritykset. Isoista yrityksistä ja niiden alihankkijoista vapautuu osaavia ihmisiä, joista suuri osa työllistyy pienissä ja usein aivan toimintansa alussa olevissa yrityksissä. Pääomasijoituksia tarvitaan näiden uusien yritysten saattamiseen kasvun ja kansainvälistymisen tielle. Yrityspohjaa josta tulevia kansainvälisiä tähtiä voi ponnistaa on Pohjois-Pohjanmaalla varsin laajasti. Johtaja Ala-Mursulan laskujen mukaan alueelle perustetaan vuosittain satoja tietointensiivisiä yrityksiä. Tekes-rahoitusta hakee joka vuosi kolmisensataa yritystä ja BusinessOulun toiminnan piirissä on satakunta yritystä. Oulun Kauppakamari 15
16 Varma odottaa Eläkevakuuttajan sijoituksilta Varman sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Risto Murto arvioi varsin levollisesti niin viime kuin tätäkin vuotta. Kyllä, vuosi 2011 oli toki hankala, mutta Varma onnistui rajaamaan sijoitustensa tuoton miinuksen 2,1 prosenttiin. Ja kyllä, kuluvallekin vuodelle riittää haasteita, mutta se voi silti olla edellistä rauhallisempi ja parempi. Ennustuksensa hieman viimevuotista seesteisemmästä ajasta Risto Murto perustaa muutamiin seikkoihin. Velkojen sopeuttaminen Euroopassa on pitkä prosessi, mutta näyttää siltä, että jonkinlainen välirauha on nyt saavutettu. Euroopan keskuspankin toimenpiteet kuten tuhannen miljardin euron rahoituksen tarjoaminen eurooppalaisille pankeille on vähentänyt pelkoja kriisin eskaloitumisesta. Kansainvälisen talouden näkymät taas eivät suinkaan ole erinomaiset, mutta odotukset Yhdysvalloissa ja muuallakin ovat hieman aikaisempaa valoisammat, hän toteaa. Kansainvälisen ja suomalaisen talouden heilahtelut tuntuvat tietysti sijoitusmarkkinoilla ja Varma on Suomen suurin yksityinen sijoittaja. Sen salkussa, jonka arvo oli vuodenvaihteessa noin 31,9 miljardia euroa, on monenlaisia kohteita: suomalaisia ja ulkomaisia listattuja osakkeita, joukkovelkakirjalainoja ja muita korkopapereita, pääoma- ja hedge-rahastoja, ei-listattuja osakkeita, kiinteistöjä ja hyödykkeitä. Tavoitteena hyvä tuotto Työeläkeyhtiönä Varman sijoitustoimintaan liittyy erityinen vastuu, sillä se vastaa omalta osaltaan suomalaisten eläkevarojen riittävyydestä ja eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta. Pitkällä tähtäimellä Varman on hankittavan sijoituksille hyvä tuotto. 16 Oulun Kauppakamari
17 jo rauhallisempia aikoja vaaditaan tuottoa ja turvallisuutta Vuosittaista tuottotavoitetta sijoituksilleen ei Varma ole asettanut. Varatoimitusjohtaja Murron mukaan niiden historiallinen pitkän aikavälin reaalituotto on ollut vuositasolla noin 3,5 prosenttia. Tämä on jokseenkin saman verran kuin eläkejärjestelmän rahoituksen turvaaminen edellyttää. Varman sijoitusten vuotuiset tuottoprosentit toki vaihtelevat paljonkin. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana ne olivat huonoimmillaan 15,2 prosenttia miinuksella vuonna 2008 ja parhaimmillaan 14,1 prosenttia plussalla vuonna Vuoden 2011 talousmyllerrys näkyi Varmassa ennen kaikkea pörssilistattuihin osakkeisiin tehtyjen sijoitusten tuottojen laskuna. Osakesijoitukset olivat pakkasella, mutta muut pysyivät positiivisella puolella, hän kiteyttää. Oma haasteensa on myös muun muassa korkosijoituksissa, joille on nykyoloissa vaikea saada positiivista reaalituottoa. Tuottoa nakertavat historiallisen alhaiseksi pudonnut korkotaso ja varsin korkea inflaatio. Turvallisimpia korkopapereita ovat parhaan luottoluokituksen valtionlainat, mutta niiden tuotto on lähellä nollaa. Korkosijoituksissaan Varma kuitenkin ylsi 4,2 prosentin tuottoon. Vakavaraisuus säilynyt vahvana Murto myöntää, että viimeiset vuodet ovat kaiken kaikkiaan olleet sijoittajien kannalta vaikeat. Hän onkin erityisen tyytyväinen siihen, että Varma on pystynyt hankalissa olosuhteissa pitämään vakavaraisuutensa vahvana. Eläkevakuutusyhtiölle sijoitusten turvaavuus eli vakavaraisuuden ylläpitäminen on keskeisen tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riskitason suhteessa toimintapääomaan on oltava hallittu. Toimintapääoma ei saa koskaan vaarantua, hän toteaa. Vakavaraisuuden turvaaminen oli Varman sijoitustoiminnan keskeinen painopiste viime vuonna. Yhtiö piti salkkunsa vahvasti hajautettuna, käytti johdannaisia suojaustarkoituksessa, pienensi listattujen osakkeiden osuutta ja piti osakesalkkunsa hyvin likvidinä. Lisäksi se muun muassa lisäsi selvästi korkosijoituksia salkussaan. Kriiseistä oppia Kovin yksityiskohtaisesti Murto ei halua selvittää, kuinka Varma on salkkuaan pyörittänyt tai jatkossa sen tulee tekemään, sillä hän haluaa välttää sijoitusneuvoiksi tulkittaven lausuntojen antamista. Murto myöntää kuitenkin, että suursijoittajillekin on talouskurimuksissa ollut oppimista. Kriisit menisivät ihan hukkaan, jos emme oppisi niistä mitään. Jos nyt tulisi vuoden 2008 kaltainen myllerrys, niin olisimme siihen varmasti paremmin varautuneita, hän uskoo. Eläkevakuutusyhtiöt poikkeavat monista muista sijoittajista sikäli, että niiden sijoitustoiminta on säädeltyä. Varatoimitusjohtaja Risto Murto ei kuitenkaan näe säätelykehikossa mitään suuria ongelmia pikemminkin hän on varsin tyytyväinen sen sisältöön. Suomalainen kehikko mahdollistaa meille mainiosti järkevän sijoitustoiminnan ja hyvän sijoitusten hajauttamisen. Eurooppalaisessa eläkeyhtiöiden säätelykeskustelussa sen sijaan hieman huolestuttaa se, että osa lainsäätäjistä haluaa kovasti korostaa valtionlainoihin sijoittamista, hän toteaa. Oulun Kauppakamari 17
18 Saila Kukkonen (vas.) ja Hanna Saari Kalajoelta toivovat EU-byrokratian keventämistä ja yritystoiminnan tukemista tulevaisuudessakin. Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämään uuden ohjelmakauden valmistelua koskevaan EU-seminaariin osallistui noin kaksi sataa hankerahoituksen toimijaa. Alueiden asema säilyy vahvana uudellakin EU-ohjelmakaudella Vaikka EU:n kehittämisrahoituksen europotti Suomelle pienenee, on alueellinen päätösvalta varojen käytöstä vahvistumassa nykyisestä EU:n uudella ohjelmakaudella vuodesta 2014 alkaen. Kun päätöksenteko pysyy alueella, alueellisten varojen suhteellinen osuus kasvaa, vaikka kansallinen potti vaikuttaisi putoavan 1,7 miljardista eurosta ehkä noin 1,4 miljardiin, maakuntajohtaja Pauli Harju uskoo. Työ- ja elinkeinoministeriön äskettäisen linjauksen perusteella aluekehitysrahat olisivat siis pysymässä maakunnassa, vaikka uuden ohjelmakauden valmistelutyö on vielä pahasti kesken. Rahoituskehyspäätöksiä odotetaan mahdollisesti tämän vuoden aikana. Alueelliset painotukset jatkossakin ovat erinomainen asia. Valmistelussa on menty oikeaan suuntaan. Myös EU-linjaukset kehittämisrahojen kohdentamisesta ovat Pohjois-Pohjanmaan kannalta hyviä. Innovatiivisuutta tuetaan Uusi linjaus korostaa innovatiivisen yritystoiminnan ja niiden toimintaympäristöjen tukemista, tutkimus-, kehitys- ja tuotekehitystoimia sekä vähähiilisyyttä eli uusiutuvaa energiaa. Maakuntajohtajan mukaan uusia hankeaihioita näitä painotuksia ajatellen on jo kehräytymässä. Pohjois-Pohjanmaalla hankekiinnostus on ollut kuluvalla ohjelmakaudella hyvää. Tarvetta, kiinnostusta ja uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen tähtääviä suunnitelmia riittää jatkossakin. Nyt kaipaamme vielä selkeitä strategisia valintoja. Tässä vaiheessa on myös tärkeää, että kansallinen edunvalvonta hoidetaan mahdollisimman hyvin, jotta harvaanasuttujen ja pitkien etäisyyksien maakuntien hankerahoitusosuus olisi mahdollisimman iso, Harju korostaa. Helpotusta byrokratiaan? EU-hankkeiden kankea byrokratia, hallinnon raskasliikkeisyys ja neuvottelukäytäntöjen mutkikkuus ovat ne asiat, jotka etenkin yrityksiä tuskastuttavat. Tukimuotojen osalta on odotettavissa muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Toivottavasti meidän maakuntien toimijoiden toiveita myös kuullaan neuvottelu- ja hallintokäytäntöjen yksinkertaistamiseksi, Pauli Harju vaatii. Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä tulevan ohjelmakauden sisältöjä esitelleessä seminaarissa pariin sataan osallistujaan kasvaneesta joukosta kuultiin useita rakentavan kriittisiä puheenvuoroja, joissa myös toivottiin alueiden mielipiteen huomioimista valmistelutyössä. Uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Hankerahoituksella on Pohjois-Pohjanmaalle myötävaikutettu reilussa viidessä vuodessa yli 1100 uuden yrityksen syntymiseen. Naisyrittäjiä näistä on lähes 400. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli Projekteissa on ollut mukana lähes 4000 yritystä. 18 Oulun Kauppakamari
19 Rahoituksella on ollut erittäin hyvä kysyntä sekä Pohjois- Pohjanmaan liiton että ELY-keskuksen kautta. Viimeiset kehittämishankkeet ovat parhaillaan valmistelussa, ohjelmakoordinaattori Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo. Maakunnan yrityksissä, oppilaitoksissa, kunnissa ja kaupungeissa hankerahoitus on koettu mielekkääksi tavaksi kehittää toimintoja ja varautua tulevaisuuteen. Meillä on ollut selkeästi tilanne, että olemme tässä vaiheessa kuluvaa kautta joutuneet hylkäämään hyviä hankkeita, kun raha on loppumassa. Uutta ohjelmakautta varten meillä on jo valmiina hyviä ideoita toteutettavaksi. Painetun älyn pilottitehdas mahdollistui EU-euroilla EU-aluekehittämisvaroilla on muun muassa luotu elektroniikkateollisuuden tulevaisuutta. Painettavan älykkyyden kehittämiskokonaisuus on ollut yksi merkittävimmistä hankekokonaisuuksista. Hankkeen myötä Oulussa on otettu käyttöön maailman ainutlaatuisin painetun älyn pilottitehdas, joka tähtää tutkimuksen kaupallistamiseen, Keisanen sanoo. Oulun VTT:n tiloihin rakennettu PrintoCentin yksikkö edustaa alallaan kahden kolmen vuoden etumatkaa kansainvälisesti. Tämä tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilottivalmistuksen erittäin pienellä riskillä. Mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön. Kuusamossa, Syötteellä ja Rokualla toteutetut matkailuprojektit ovat myös parantaneet matkailun toimintaympäristön edellytyksiä, Keisanen listaa onnistumisia. Business Oulun kansainvälistymistoiminnassa mukana olevien kolmen hankkeen kokonaisuus on omalta osaltaan edistänyt Oulun ict-yritysten kansainvälistymistä ja auttanut toimialaa toipumaan ictkriisistä. Kaivostoiminnan kasvuun on Oulun yliopiston kautta pystytty EU-rahan turvin reagoimaan nopeasti ja näin vastataan Pohjois-Suomessa nopeasti kasvavaan osaamistarpeeseen. Tällä ohjelmakaudella koko rahapotista 35 prosenttia on mennyt yrityksille. Kunnat ovat käyttäneet 20 prosenttia ja yliopisto 15 prosenttia. On aivan olennaista, että voimme myöntää varoja elinkeinoelämän kehittämistoimiin. Hankerahoituksen avulla yritykset ja muut toimijat voivat tarttua työhön, joka omin resurssein jäisi tekemättä, Keisanen muistuttaa. Uudet tuotteet ja työpaikat keskiöön Yrittäjällä on iso toive tulevaisuudelle ja EU-päättäjille, jotka uutta ohjelmakautta valmistelevat. Yritystoiminnan rahoitusosuuksien pitäisi kasvaa. Rahan pitäisi ohjautua käytännön arkeen eli pienille ja keskisuurille innovatiivisille yrityksille uusien tuotteiden ja työpaikkojen luomiseksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja Hanna Saari Hiekkadyyni Oy:stä. Tämä on haastavaa, jos EU:n tarkoituksena on kasvattaa hankkeiden kokoa entisestään. Klusteroimalla yrityksiä hankkeisiin saavutetaan suurempia kokonaisuuksia. Hiekkadyyni on osallistunut Kalajoella useaan hankkeeseen. Saari on myös Maakunnan yhteistyöryhmän jäsen. Meillä on erinomaisia maakunnallisia tutkimus- ja kehityshankkeita oppilaitoksissa, mutta niissä pitäisi varoa tekemästä päällekkäistä työtä eli kehittää tuotteita tai tuotantoa, jota on jo olemassa. Enemmän euroja yritystukiin Tätä taustaa vastaan Saari ohjaisi pienenevää pottia enemmän yritystukiin kuin koulutukseen ja tutkimukseen. EU-seminaariin osallistunut Saari ja Kalajoen kaupungin hankeyritysasiamies Saila Kukkonen tarttuivat myös lupauksiin, että byrokratiaa viimeinkin purettaisiin ja hankkeen toteuttamiseen saataisiin parempi, pysyvä ohjeistus. Olisi jo viimeinkin aika yksinkertaistaa hanketoimintaa, he toivovat. Saila Kukkonen odottaa, että ainakin yritysten kehittämishankkeiden hakemus-, kehitys- ja maksatusprosesseja ehdottomasti nopeutetaan uudella ohjelmakaudella. Meillä julkishallinnon toimijoilla on aikaa, mutta ei yrityksissä jakseta odotella päätöksiä puolta vuotta, vaan työhön halutaan päästä käsiksi ripeästi, Kukkonen huomauttaa. Aluekehitysrahoituksen keventämiseksi on parhaillaan kokeiltavana ns. Lump Sum -malli, jossa pienten hankkeiden toteuttaja voi saada tulokseen perustuvan kertakorvauksen. Tätä kokeilua sekä yrittäjä Saari että hallinnoija Kukkonen pitävät erinomaisena. Oulun Kauppakamari 19
20 Pohjoiseen kaivataan lisää vientiyrityksiä Vientiä harjoittavien yritysten määrä pitäisi heti aluksi kaksinkertaistaa Lapissa kansainvälisyydestä pitää osaltaan huolen matkailun suhteellisesti laskien vahva osuus yritystoiminnasta. Eri puolilla Lappia on myös olemassa isoja matkailun investointisuunnitelmia. Kansainvälisyydestä ja ulkomaisten markkinoiden valloittamisesta puhutaan paljon, mutta tosiasia on, että Pohjois-Suomessa on vain vähän vientiä harjoittavia yrityksiä. Finnveran Oulun aluekonttorin johtaja Pentti Kinnunen laskee pikaisesti, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lienee hieman toistasataa yritystä, jotka vievät tuotteitaan ulkomaille. Finnveran asiakkaita näistä on noin seitsemänkymmentä. Aluejohtaja Kinnusen mielestä kansainvälisille markkinoille pyrkiviä ja myös pääseviä yrityksiä kaivataan ehdottomasti lisää. Hyvä tavoite aluksi olisi tuplata pohjoispohjalaisten vientikauppaa käyvien yritysten määrä, hän toteaa. Tuplaustavoitteelle on olemassa hyvä pohja, sillä nykyisin perustetaan yhä enemmän yrityksiä, joille maailmanmarkkinat ovat kirkas päämäärä ja joilla on myös kykyä saavuttaa se. Erityisen paljon tällaisia syntyy kovaa rakennemuutosta läpikäyvälle ict-alalle. Nokian ja sen alihankkijoiden palveluksesta vapautuneet ovat perustaneet paljon yrityksiä, joilla on halua ja osaamista kasvaa ja kansainvälistyä. Pentti Kinnunen haluaa kuitenkin korostaa, että pelkästään ict:n varassa ei kansainvälinen yritystoiminta toki ole. 20 Oulun Kauppakamari
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotOulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan
Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotRahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotBusiness Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely
Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?
Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotOulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel
Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotYritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy
Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotKiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?
Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,
LisätiedotJohtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen
Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten
LisätiedotValtion kasvurahoitus 2013-2015
Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma
LisätiedotFinnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen
1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotLADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä
LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
LisätiedotTeollisuussijoitus Oy
Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotTervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015
Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Anne Pulkkinen 11.4.2014 1 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotFinnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008
Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotFinnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla
Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:
LisätiedotTeam Finland kansainvälisen kasvun tukena
Team Finland kansainvälisen kasvun tukena Viennin rahoitusjärjestelyt Oulu, 14.4.2016 Juha Pulkkinen & Pauli Berg Sisältö Team Finland: Mikä, miksi, kenelle Mitä Team Finland tarjoaa viennin tueksi? Yritysten
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotSuomen Teollisuussijoitus Oy
Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
Lisätiedot300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000
Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ
LisätiedotTämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira
Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotSuomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén
Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa
LisätiedotKasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely
Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
Lisätiedot