ASIA: Vastaselitys Pohjois-Pohjanmaan liiton vastineisiin koskien Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta tehtyä valitusta.

Transkriptio

1 Pro Hanhikivi ry Laitatie Parhalahti Puhelin: Sähköposti: Ympäristöministeriö PL Valtioneuvosto YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ASIA: Vastaselitys Pohjois-Pohjanmaan liiton vastineisiin koskien Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta tehtyä valitusta. ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE: Pro Hanhikivi ry Laitatie Parhalahti Puhelin: Sähköposti: Pro Hanhikivi ry:n ja sen myötä maanomistajien (34 nimeä) sekä asianosaisten ja kaavaan osallisten (29 nimeä) puolesta annettu vastaselvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen antamaan vastineeseen ydinvoimavaihemaakuntakaavavalituksesta. Maakuntahallituksen antamat vastineet on numeroitu juoksevalla numeroinnilla ja merkitty sivunumerolla selvyyden vuoksi. s. 19 Vastine MkH: Vastineet esitetään jäljempänä kunkin asiakohdan yhteydessä erikseen. Vastine, Pro Hanhikivi:

2 Pro Hanhikivi ry esittää vastineensa Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen (lyhennettynä tässä asiakirjassa MkH) antamaan vastineeseen edelleen maakuntahallituksen antaman vastineen yhteydessä. s. 20 Vastine1 MkH: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta vastineet on annettu kohdissa 1.2 ja 1.6. Vastine 1 Pro Hanhikivi Pro Hanhikivi ry esittää vastineensa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta myös kohdissa 1.2 ja 1.6. Vastine 2 MkH: Perustuslain 20 säännös on tarkoitettu toteutettavaksi ensisijassa erityislakien kautta eikä siitä suoraan tule oikeudellisia velvoitteita. Kaavoittaja ei vahvista maakuntakaavaa, vaan ympäristöministeriö. Vastine 2 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry on valituksessaan kohta 1.1 tarkoittanut tietenkin että: Suomen perustuslain 20 :n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille eli myös kaavoittajalle, jonka teettämiä ja laatimia lain määräämän luonto- ja ympäristövastuun vastaisesti laadittuja kaavoja ei ympäristöministeriön tule vahvistaa. s. 21 Vastine 3 MkH: Myös energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen sisältyy yleistavoitteena valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja lisäksi erityistavoitteisiin sisältyy ydin-voimaloiden suojavyöhykkeiden varmistaminen sekä varautuminen ydinjätteen loppusijoitukseen. Ydinvoimalan toteutukseen liittyvä maakuntakaavoitus on siten lähtökohdiltaan alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Yksityiskohtaiset vastineet valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeviin kysymyksiin ovat kohdassa 1.6. Vastine 2 Pro Hanhikivi: Kaava ei pääosin ole lähtökohdiltaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen, vaan useimpien yleis- ja erityistavoitteissa mainittujen kohtien vastainen. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava siis täyttää em. tavoitekohdan vain osittain, ei kuitenkaan tavoitekohdassa mainittua uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämismahdollisuuksia lisäten, pikemminkin niitä heikentäen. Edelleen erityistavoitteiden mukaisesti alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen, minkä tavoitteen kaava täyttää myöskin vain osittain. Ydinjätteen loppusijoitukseen kaavan mukaisen ydinvoimalaitoksen osalta ei kaavassa ole varauduttu. Vastine 4 MkH: Säteilyturvakeskuksella ei ole ollut lausunnossaan huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. STUK on antanut ydinenergialain mukaisen alustavan turvallisuusarvion periaatepäätöshakemuksesta, ja sen mukaan alueella voidaan toteuttaa YVL-ohjeen 1.10 tarkoittama turvallisuustaso, pelastusviranomaisen vastuulla olevat ydinvoimalaitoksen ympäristön väestön varoitus- ja pelastusjärjestelyt. Vastine 4 Pro Hanhikivi:

3 Kohdassa 1.2, 1) Pro Hanhikivi ry kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että kaavaa laadittaessa on ollut ja on edelleen voimassa Säteilyturvakeskuksen ohje, joka rajaa suoja-alueella olevien vakituisten asukkaiden määrän 200. On näin ollen kysyttävä, mistä syystä viranomaiset ovat valmiita muuttamaan omia ohjeitaan ydinvoimayhtiön tarpeiden mukaan. Vastine 5 MkH: Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät kysymykset ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen rakentamisluvan yhteydessä. MRL tai valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet eivät edellytä asian ratkaisemista yhtä ydinvoimalaa koskevassa kaavassa. Vastine 5 Pro Hanhikivi: Kysymykseen ydinjätteiden loppusijoituksesta on vastattu alueidenkäyttötavoitteita koskien kohdan 3 vastineessa. MRL 28 :n tarkoittama alueiden käytön ekologinen kestävyys ei kaavassa toteudu, ellei myös kaavan mukaisen ydinvoimalaitoksen jätteiden loppusijoitusta osoiteta kaavan yhteydessä. s. 22 Vastine 6 MkH: Tavoite koskee lähinnä taajamien maankäytön suunnittelua eikä sitä voida soveltaa yksittäisen energiantuotantolaitoksen kaavoitukseen. Ydinvoimalan lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuottamiseen on selvitetty hankkeen YVAssa. Se on todettu teknisesti mahdolliseksi, mutta epätaloudelliseksi eikä sillä vaikutusta ole maakuntakaavan sisältöön. Valtakunnalliseen energiapolitiikkaan liittyvät kysymykset eivät kuulu maankäyttö- ja rakennuslain perusteella maakuntakaavassa ratkaistaviin asioihin Vastine 6 Pro Hanhikivi: VAT:ssa mainittua tavoitetta energian säästämisestä ja uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksistä ei ole määritelty koskemaan ainoastaan taajamien maankäytön suunnittelua. Tavoite energian säästämisestä on ymmärrettävä laajemmin liittyvän muuhunkin alueiden käyttöön kuin taajamarakenteiden tiivistämiseen, eikä ydinvoimakaava näin ollen toteuta alueidenkäyttötavoitteiden laajempaa merkitystä. Kaukolämmön käyttöedellytyksiä on kaavan mukaisessa hankkeessa alueidenkäyttötavoitteisiin viitaten selvitetty (Fennovoima Oy. Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus. Lisäselvitykset. Huhtikuu 2009, s. 60), mikä osoittaa ko. tavoitekohdan liittyvän yksittäiseen ydinvoimalaitokseen ja näin ollen myös sen kaavoitukseen. Kaavan mukaisesta hankkeesta vastaava Fennovoima Oy on hankkeensa perusteluissa esittänyt kaukolämmön hyödyntämisen yhtenä mahdollisesti saavutettavana etuna. Maakuntahallitus vastineessaan esittää, etteivät valtakunnalliseen energiapolitiikkaan liittyvät kysymykset kuuluisi MRL:n perusteella maakuntakaavassa ratkaistaviin asioihin. Kuitenkin maakuntahallitus ydinvoimamaakuntakaavan perusteluna viittaa toisaalla vastineessa VAT:n velvoitteeseen turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet, sekä kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan, jotka selvästi liittyvät valtakunnalliseen energiapolitiikkaan. Vastine 7 MkH: Hankkeen YVA:ssa ja ydinenergialain mukaisessa periaatepäätöshakemuksessa on esitetty mahdollisia uraanin hankintamaita ja tuotantotapoja. Maakuntakaavoittajan MRL 9 mukaista selvitysvelvollisuutta ei voida ulottaa uraanivarojen riittävyyteen tai uraanin kansainväliseen tuotantoon. Vastine 7 Pro Hanhikivi: Kaavan mukaisen hankkeen YVA:ssa ei ole esitetty ekologisesti kestäviä uraanin tuotantotapoja. MRL:n 9 :n selvitysvelvollisuutta ei voida uraanivarojen suhteen ulottaa maakuntakaavoittajalle,

4 em. selvitykset on edellytettävä hankkeesta vastaavalta Fennovoima Oy:ltä, jonka teettämät selvitykset kaavan mukaisessa voimalaitoksessa käytettävän uraanin- eli polttoaineentuotannon vaikutuksista tulisi olla kaavoittajan käytettävissä. Kaavoittajan on huomioitava MRL:n 5 :n mukaiset tavoitteet ympäristönsuojelusta, ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja luonnonvarojen säästeliäästä käytöstä sekä 28 :n mukaiset tavoitteet alueiden käytön ekologisesta kestävyydestä. Vastine 8 MkH: Valtakunnallisen tason ydinvoimalahankkeen vaikutusta uusiutuvan energian tuotantoon ja maakunnalliseen energiatalouteen on käsitelty kaavaselostuksessa. Vaiku-tukset on otettu asiassa huomioon. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu hankkeen vaikutusta matkailuun YVA-selostuksen pohjalta, ja sen mukaan matkailun merkitys alueella voi kasvaa, eikä nykyisten ydinvoimapaikkakuntien kokemusten perusteella todettu olevan merkittävää imagohaittaa matkailulle. YVA-yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu elinkeinotoimintaa koskeva selvitys riittävän kattavaksi. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset on otettu tältäkin osin maakuntakaavassa huomioon. Vastine 8 Pro Hanhikivi: Kaavaselostuksessa ei ole perustellusti tuotu esiin, millä tavalla kaavan vaikutukset uusiutuvan energian tuotantoon ja maakunnalliseen energiatalouteen olisi otettu huomioon ja miten haitallisia vaikutuksia näitä koskeviin maakunnallisesti ja valtakunnallisesti asetettuihin tavoitteisiin on kaavaratkaisussa mahdollista ehkäistä. Maakunnan matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten ei voi kaavalla katsoa paranevan, kun maakuntasuunnitelman ja ohjelman mukainen maakunnan matkailun kehittäminen perustuu pääosin luonnonympäristön vetovoimatekijöihin. s. 23 Vastine 9 MkH: Sukkessiometsäkysymystä on käsitelty vastineessa kohdassa Vastine 9 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry antaa myös vastineen kohdassa Vastine 10 MkH: Myös maakuntakaavan kaavaselostuksessa hankkeella on todettu olevan paikallisia ja osin seudullisia vaikutuksia Hanhikiven virkistyskäyttöön ja läheisen merialueen kalatalouteen. Kaikelle rakentamisen mahdollistavalla kaavoitukselle on tyypillistä, että se rajoittaa alueen muuta käyttöä; ydinvoimamaakuntakaavan hyväksyntä perustuu siihen että vaikutukset paikalliseen käyttöön jäävät kohtuullisiksi ottaen huomioon valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamisesta ja muut hankkeen hyödyt. Vastine 10 Pro Hanhikivi: Kohdassa 1.2, 7) Pro Hanhikivi ry toteaa, että kaavan vaikutukset nimenomaan paikallisesti ovat erityisen suuret ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja sen, että kaavamuutoksella Hanhikiven alue muuttuisi luonteeltaan monimuotoisesta ja arvokkaasta luonnonympäristöstä teollisuusalueeksi, mikä pirstoisi aluekokonaisuuden luonto- ja virkistyskäyttöarvoineen täysin. Kaavamuutos on laadittu lähtökohtanaan yhden yhtiön tarve, eikä suunnitelmallinen tarve osoittaa alueidenkäyttötavoitteen mukaisia ydinvoimalaitoksille sopivia alueita. Lisäksi kyseessä on jo toinen ydinvoimayhtiölle laadittu kaava, joka ei tässä vaiheessa ole pystynyt tekemään päätöstä siitä, kumpi paikka on heidän kannaltaan edullisempi. Vastine 11 MkH: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta vastineet on annettu kohdassa 1.6.

5 Vastine 11 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry antaa myös vastineen kohdassa 1.6. s. 24 Vastine 12 MkH: Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikoista ja niiden soveltuvuudesta suhteessa toisiinsa päättää valtioneuvosto ja eduskunta ydinenergialain mukaisten periaatepäätöksen ja rakentamisluvan yhteydessä. Se, että jokin muu sijaintipaikka Suomessa kuin maakuntakaavassa varattu voi olla tarkoituksenmukaisempi, ei tee kaavasta lainvastaista. Vastine 12 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry huomauttaa, että valtioneuvosto ja eduskunta eivät ole ottaneet kantaa sijaintipaikkojen soveltuvuudesta suhteessa toisiinsa, vaan ovat jättäneet Fennovoiman osalta päätöksen yhtiön omaan harkintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön lausuman mukaan ympäristövaikutukset ja alueen soveltuminen ydinvoimalan rakentamiseen tutkitaan varsinaisesti rakentamislupavaiheessa, jolloin mahdollinen vahinko ja ympäristöhaitta on jo voinut toteutua. MRL 9 mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. s. 25 Vastine 13 MkH: Maakuntakaavassa on otettu huomioon Natura-arvioinnin lausunnoissa esitetyt näkö-kohdat lisäämällä voimajohtolinjan merkintään suunnittelumääräys, jolla pyritään varmistamaan, ettei sähköjohdolla ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen linnustoon. Tämä on todettu jo kaavaselostuksessa. Valituksessa mainittujen lausuntojen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut täydentävän lausunnon. Se selventää Natura-lausunnon johtopäätöstä, että luonnonsuojelulain 65 tarkoittamia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille ja lajeille ei aiheudu. Hanke tai mikään hankkeeseen liittyvä rakenne ei sijoitu Natura-alueelle. Lausunnossa on tuotu esille riskejä Natura-alueen ulkopuolelta heijastuvista vaikutusmekanismeista. Nämä lausunnon ydinjohtopäätöstä täydentävät, mutta tarkemmin yksilöimättömät ja selittämättömät mahdolliset vaikutukset eivät ole sellaisia LSL:n 66 :n mukaisia arviointi- ja lausuntomenettelyssä todennettuja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, jotka olisivat esteenä maakunta-kaavan hyväksymiselle. Merkittävin rakentaminen (laitos) keskittyisi noin 2 km:n päähän Natura-alueesta ja alueen yleinen topografia ja maa-/kallioperä huomioon ottaen on pidettävä varsin epätodennäköisenä sitä, että rakentaminen heijastuisi pitkälläkään tähtäimellä Natura-alueen vesitalouteen ja edelleen muihin luonnonpiirteisiin. Lisäksi alueen maaperän kosteusolosuhteiden säilyminen on mahdollista varmistaa yksityiskohtaisesti rakentamiseen liittyvässä kuivatussuunnittelussa. Ympäristökeskuksen lausunnoissa ei ole todettu minkään vaikutuksen olevan LSL 66 tarkoittamalla tavalla merkittävää. Lisäksi P-P:n ELY-keskus on ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa todennut, että maakuntakaavoitusprosessin aikana tehdyissä selvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka estäisivät ydinvoimamaakuntakaavan vahvistamisen. Vastine 13 Pro Hanhikivi: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen antamassa täydentävässä lausunnossa Parhalahden-Syölätinlahden ja Heinikarinlammen Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille koituvien pitemmän aikavälin riskien todetaan koskevan mm. muutoksia Heinikarinlammen lähellä ja voimalinjojen linnustolle aiheuttamia törmäysriskejä. ELY-keskus myös toistaa kantansa, jonka mukaan Natura-arvioinnin yhteydessä tehdyillä selvityksillä pitemmän

6 aikavälin riskeistä tai niiden aiheuttamista merkittävästi heikentävistä vaikutuksista ei ole näyttöä, mutta riskiä ei tehdyillä selvityksillä myöskään voi pitemmällä aikavälillä kokonaan poissulkea. Kaavan mukaisen hankkeen YVA:ssa korkean törmäysriskin lintulajistolle aiheutuvia vaikutuksia on vähätelty. Petolintuja, pieniä sorsalintuja ja kuikkalintuja ei ole mainittu, eikä niille ole tehty kvantitatiivisia törmäysarvioita. Hanhikiven alueen kautta tapahtuva lintujen muutto on kuitenkin Suomessa valtakunnallisesti hyvin runsasta ja lajistoltaan monipuolista. Kymmeniä tuhansia sorsalintuja tai tuhansia kuikkalintuja (Tuohimaa 2009) joutuisi voimalinjan muodostamalle törmäyslinjalle. YVA:ssa esitetty arvio 45 törmäyksestä vuodessa on vailla perusteluja. Tällaisten rohkeiden arvioiden esittäminen vaatisi sekä yöaikaisen että päiväaikaisen lintuliikkeen lukumäärien tarkkaa tuntemista. Kaavan mukainen rakentaminen noin 2 km päähän Natura-alueesta vaikuttaa myös suojelun perusteena olevan lajiston ekologisiin yhteyksiin lähiympäristössään. s Vastine 14 MkH: Hanhikiven luontoarvot on tiedostettu ja otettu huomioon kaavan laadinnassa. Kaavaselostuksessa on luontoarvoja ja kaavaratkaisujen vaikutusta niihin käsitelty yhtenä kaavan keskeisimmistä kysymyksistä. Kaava perustuu selvityksiin, joissa ko. luonto-arvoja on käsitelty yksityiskohtaisesti. Ympäristöviranomaisten lausunnot on otettu huomioon ja kaavaratkaisut on pystytty pääosin tekemään niin, että luontoarvoille aiheutuu vain vähän vahinkoa rakentamisvarauksista ja että luontoarvojen turvaamiseksi tehdään aluevarauksia ja annetaan suunnittelumääräyksiä. Kaavaa laadittaessa on tehty seuraavat luontoarvoja huomioon ottavat ratkaisut: - Yleisperiaatteena on ollut, että rakentamisvaraukset on sijoitettu luontoarvokohteita välttäen. - Rakentaminen ei kohdistu arvokkaille linnustoalueille. - Takarannan merkittävä linnustoalue, joka ei kuulu suojeluohjelmiin, on kaavassa varattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Kaavassa annettu suunnittelumääräys velvoittaa sekä linnuston että kasvien elin-olojen varmistamiseen. - Uhanalaisten kasvien esiintymispaikat, joita alueella on runsaasti, jäävät lähes kauttaaltaan rakentamisvarausten ulkopuolelle. - Tärkein uhanalaisten kasvien esiintymiskeskittymä Takaranta on osoitettu em. luo-alueena. - Osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve on suunnittelumääräyksellä velvoitettu toteuttamaan niin, ettei voimajohtoyhteys aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen linnustolle. Samalla suunnittelumääräys turvaa myös muun kuin Natura-alueen linnuston elinympäristöä. - Raskain rakentaminen on suunniteltu niemen keskiosaan, jossa ei esiinny arvokkaita luontotyyppejä johtuen metsänuudistamisesta. - Luonnon monimuotoisuudella arvokkainta osaa, varsinaista rantaa, on osoitettu ydinvoimalarakentamiseen vain rajoitetusti: Hanhikivenniemen oikaistu rantaviiva on tyveltä, Rovastinperukka Lipinlahti linjalta laskien noin 6 km, josta noin 1,5 km eli 25 % on varattu ydinvoimalan rakentamiseen. Edellisestä huolimatta ydinvoimamaakuntakaavan on arvioitu toteutuessaan heikentävän Hanhikiven kokonaisuusarvoa maankohoamisrannikon sukkessiosarjojen hyvänä edustajana. Tämä ei kuitenkaan ole MRL:n vastaista johtuen seuraavasta: Maankohoamisrannikon luontoarvojen käsittelyä maakuntakaavoituksessa ohjaa ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohta, jossa todetaan, että rakentamisen sijoittelussa on turvattava maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Vaikka Hanhikivi arvioitiin laajuudeltaan ja yhtenäisyydeltään edustavimmaksi primäärisukkessiometsien alueeksi, on sen suhteellinen osuus maakunnassa niin pieni, etteivät ydinvoimalaa varten tehdyt varaukset vaaranna primäärisukkessiometsien esiintymistä maakunnassa. Hanhikivestä noin 200 ha eli 5 %:a maakunnan primäärisukkessiometsien alasta, joutuu ydinvoimamaakuntakaavassa rakentamiseen varatuille alueille. Todellinen merkitys on tätäkin pienempi, koska huomattava osa varausalueesta on metsänuudistusalaa ja toisaalta rakentamistoimet eivät muuta koko varausalaa. Primäärisukkessiometsien yleinen suojeluaste maakunnassa on hyvä muihin luontotyyppeihin nähden: arviolta 1100 ha eli yli neljännes sukkessiometsistä sisältyy maakunnan

7 Natura-alueisiin ja maakuntakaavassa luonnonsuojelualueiksi varattuihin alueisiin. Asiassa on myös otettava huomioon kokemusten perusteella hyviksi osoittautuneet mahdollisuudet primäärisukkessiometsien suojeluasteen nostamiseksi; mahdollisen ydinvoimalahankkeen päätöksentekoprosessi on niin pitkä, että suojeluastetta voidaan nostaa käytettävissä olevin vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin. Valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite kohdentuu nimenomaan alueelliseen edustavuuteen. Alueellisen tavoitteen toteutumista ei voida tarkastella pienialaisen Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan sisällä, vaan asiassa on otettava huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan muodosta ma kokonaisuus. Maakunnallisesti ydinvoimamaakuntakaavan primäärisukkessiometsiä supistava merkitys jää pieneksi ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava varaa sukkessiometsien suojeluun yli viisinkertaisen alan Hanhikiven koko rakentamisalueeseen nähden. Lisäksi tarvittaessa on käytettävissä supistuvan sukkessiometsäalan kompensoimiseksi tehokkaita vapaaehtoisen suojelun keinoja. Ympäristökeskuksen lausunnossa ( ) toivottu täydennys ja korvaavien toimien tarkastelu on lisätty kaavaselostukseen laaditun lisäselvityksen perusteella. Vastine 14 Pro Hanhikivi: Kaavan perustana olleita selvityksiä koskevia ympäristöviranomaisten lausuntoja ei ole huomioitu: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus : Hanhikiven luonnon kokonaisuuden arviointi on puutteellinen ja toiminnan muutosten arviointi vähättelee vaikutuksia. Uhanalaisten luontotyyppien tulevaisuus alueella ohitetaan toteamuksella, että kyseisillä luontotyypeillä ei ole lainsäädäntöön perustuvaa asemaa tai suojeluvelvoitetta. Hyvän suunnittelutavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu merkittävien luonnonarvojen huomioon otto kaikessa toiminnan suunnittelussa. Valtakunnallisen, korkealle arvostetun uhanalaisluokituksen tulisi näkyä myös vaikutusarvioinnissa keskeisesti. Kaavassa osoitettua rakentamista kohdistuu arvokkaille linnustoalueille, kun koko Hanhikiven alueen on todettu linnuston levähdys- ja kerääntymisalueena olevan valtakunnallisesti merkittävä, sisältävän huomattavan monimuotoisen lintulajiston, mukaan lukien joukon maamme uhanalaisimpia lintulajeja ja sijaitsevan kansainvälisesti merkittävällä lintujen muuttoreitillä, johon nähden voimajohdot sijoittuisivat poikkisuuntaisesti. Luo-alueeksi osoitetun Takarannan asema linnuston ja uhanalaisten kasvilajien elinolojen varmistamisessa on kyseenalainen, kun toisaalla on todettu selvitysten ja lausuntojen perusteella esiin tullut lauhdevesipäästöjen myötä syntyvä rehevöitymisen uhka, joka heikentäisi mm. uhanalaisen ruijanesikkopopulaation säilymistä Takarannalla. Kaavassa ei ole tarkemmin määritelty niemen keskiosaan sijoittuvaa raskaimman rakentamisen aluetta (tarkoittaen ilmeisesti itse voimalaitosrakennusta), eikä tämä ilmene myöskään vireillä olevista asema- tai osayleiskaavoista. Maakuntakaavan EN-yv merkintä on kuitenkin laaja, samoin osayleiskaavan ehdotuksen ( ) EN-1 merkinnän alue, joten voidaan perustellusti olettaa tapahtuvan raskasta rakentamista uhanalaisten luontotyyppien alueella. Kaavaselostuksessa viitataan tehtyyn selvitykseen primäärisukkessiometsistä todeten kuitenkin, ettei niiden määrää Pohjois-Pohjanmaalla ole selvitetty tarkasti. Käytettävissä on vain karkea arvio kokonaismäärästä sekä kartta, johon on merkitty kaikki maakunnan suojelualueet, joilla sukkessiosarjoja, niiden laajuudesta tai määrästä riippumatta esiintyy. Ottaen huomioon, että kyseessä on koko maassa erittäin uhanalaiseksi (CR) luokiteltu luontotyyppiyhdistelmä, on karkeaan määräarvioon perustuen arveluttavaa todeta alueellisen edustavuuden säilyvän hyvänä, etenkin, kun kaava-alueen kohde on katsottu laajuudeltaan ja yhtenäisyydeltään edustavimmaksi primäärisukkessiometsien alueeksi maakunnassa. Kaavan toteutumisen myötä tapahtuvaa edustavan kohteen pirstoutumista todetaan voitavan kompensoida suojeluastetta nostamalla, määrittelemättä kuitenkin tarkimmin, missä ja miten suojeluasteen nostaminen vapaaehtoisen suojelun keinoin tapahtuisi. s. 29

8 Vastine 15 MkH: EU:n luontodirektiiviä sekä lintudirektiiviä toteutetaan jäsenvaltioiden kansallisella lain-säädännöllä, Suomessa luonnonsuojelulailla, sen rauhoitussäännöksillä ja Natura 2000-verkostoa koskevilla säännöksillä. Direktiivien edellyttämä suotuisan suojelun tason säilyminen toteutetaan pääasiassa osoittamalla Natura 2000-suojelualueita. Luonnonsuojelulaki on otettava huomioon maakuntakaavoituksessa MRL:n 28 mukaisesti. Hankkeen suhdetta luonnonsuojelulakiin ja Natura-alueisiin on käsitelty seikkaperäisesti hankkeen YVA:ssa ja LSL:n mukaisessa Natura-arvioinnissa, ja näiden arviointien johtopäätökset on otettu huomioon maakuntakaavassa. Ympäristöviranomaisten lausunnoissa maakuntakaavaehdotusta ei ole mitenkään todettu luonto- tai lintudirektiivin vastaiseksi. Kaavaratkaisussa jäävät ns. tiukasti suojeltujen lajien esiintymispaikat (noin 20 kpl) rakentamisvarauksen ulkopuolelle tai rajalle lukuun ottamatta yhtä satamarakentamisen lähelle sijoittuvaa kohdetta. Pääosa esiintymispaikoista on ruijanesikon esiintymiä Taka-rannalla. Ydinvoimamaakuntakaavan kokonaisvaikutus on näitä esiintymiä turvaava johtuen luo-varauksesta ja siihen liittyvästä suunnittelumääräyksestä s. 30 Vastine 15 Pro Hanhikivi: Kansallisen lainsäädännön kautta sovellettavan, EU:n luontodirektiivin liitteen I mukaisen äärimmäisen uhanalaisen luontotyypin (primäärisukkessiometsät) harvinaisen yhtenäisenä ja luonnontilaisena säilyneen edustavan kohteen pirstominen ja heikentäminen kaavassa esitetyllä tavalla on MRL 28 :n tarkoittamien sisältövaatimusten vastaista. Takarannalle osoitetun luomerkinnän turvaavuuteen suhteessa ruijanesikon esiintymiin on otettu kantaa aiemmassa vastineen kohdassa. Vastine 16 MkH: EU:n pohjavesiä sekä sisä- ja rannikkovesiä koskevaa vesipuitedirektiiviä toteutetaan vesienhoitolailla ja siihen perustuvalla vesienhoidon suunnittelulla. Vesienhoitosuunnitelmilla ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Vuonna 2009 valmistuneessa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa on Pyhäjoen rannikkoveden tila todettu hyväksi lukuun ottamatta aivan rannan läheisintä kaistaletta. Suunnitelmassa on arvioitu, että rannikkoalueen tavoitetila saavutetaan Pyhäjoen edustalla kokonaisuudessaan vuoteen Ydinvoimalaitoksen lämpötilavaikutus rajoittuu paikalliseksi, eikä sitä voida pitää ongelmallisena suhteessa vesienhoitosuunnitelman toteutumiseen koko Pyhäjoen rannikkoalueen osalta. Ympäristöviranomaiset eivät ole lausunnoissaan todenneet maakuntakaavaa mitenkään vesipuitedirektiivin vastaiseksi. Vastine 16 Pro Hanhikivi: Se, ettei vesienhoitosuunnitelmilla ole suoria oikeusvaikutuksia ei voine johtaa siihen, ettei vesipuitedirektiivin mukaista tavoitetta vesien hyvän tilan saavuttamisesta ja säilyttämisestä huomioitaisi maakuntakaavoituksessa. Vastine 17 MkH: Maakuntakaavaehdotuksesta ja sen taustaselvityksistä pyydettyjen lausuntojen ajoitus liittyy maakuntavaltuuston päätöksentekoon, ja kaikki tarvittavat lausunnot ovat olleet siihen mennessä käytettävissä. Mahdollisuus lausunnon täydentämiseen on annettu pyynnöstä ympäristöviranomaiselle, jonka lausunto on ratkaiseva kaavan luontoarvovaikutuksia harkittaessa. Maakuntahallitukselle esitettyyn maakuntakaavaehdotuksen karttaan ei ole tehty mitään muutoksia nähtävilläolon jälkeen. Natura-alueeseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia vähentävä kaavamääräys on lisätty voimajohdon merkintään, ja siitä on saatu ympäristöministeriön viranomaisneuvottelussa hyväksymällä menettelyllä suostumus osalliselta (Fingrid Oyj), jota muutos koskee. Näin ollen MRA 32 mukaisesti kaavaehdotusta ei ole tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaselostukseen on tehty tarkistuksia ja täydennyksiä, ja nähtävillä ollut toinen kartta, keskeisen alueen käsittävä 1: mittakaavainen kaavakartan osasuurennos on siirretty selostuksen liitteeksi A4-kokoiseksi selvityskartaksi. Selostus ei kuitenkaan ole vahvistettava kaava-asiakirja. Vastine 17 Pro Hanhikivi:

9 MRL 6 mukaan: Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Ja MRL 62 mukaan: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRA 32 mukaan: Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Osallisia, esimerkiksi Natura-alueen maanomistajia ei ole kuultu muutoksesta, joka koskee Naturaalueen vaikutuksia ja kaavan valmisteluun oleellisesti kuuluneet YVA-lisäselvitykset eivät olleet osallisten saatavissa kaavaehdotuksen nähtävillä olon ja muistutusten jättämisen aikana. Asiassa on selkeä menettelyvirhe. s. 31 Vastine 18 MkH: Kaikille Natura-alueen yksityisille maanomistajille on lähetetty kaavaehdotus sekä Natura-arviointiraportti. Lausuntopyynnössä on todettu: "Koska ydinvoimahankkeen ja sitä koskevan maakuntakaavaehdotuksen vaikutukset voivat koskea myös Parhalahden - Syölätinlahden ja Heinikarinlammen Natura-suojelualueita, siitä on laadittu erillinen arviointi. Teillä on Natura-alueen maanomistajana mahdollisuus antaa lausunto Hanhikiven maakunta-kaavan ehdotuksesta ja sen vaikutusten arvioinnista..." Ympäristöviranomaisia ja perustetun luonnonsuojelualueen haltijoita koskevan LSL 65 mukaisen lausuntomenettelyn lisäksi kaikilla Natura-alueiden maanomistajilla on siten ollut mahdollisuus tutustua Natura-arviointiin ja antaa siitä lausunto, joten menettely ei ole loukannut heidän oikeuksiaan. Maakuntavaltuuston kokouksen ajoittumisesta johtunut lausuntomenettely oli esillä viranomaisneuvottelussa eikä ympäristöministeriöllä ollut siitä huomauttamista. Maanomistajat eivät ole pyytäneet lisäaikaa lausuntojen antamiselle, eikä niitä ole myöhemminkään jätetty. Vastine 18 Pro Hanhikivi: Natura-alueen yksityisille maanomistajille on lähetetty kaavaehdotus sekä Natura-arviointiraportti, mutta maanomistajilta ei ole pyydetty lausuntoa Natura-arvioinnista, vaan ainoastaan kaavaehdotuksesta päivätyllä kirjeellä. Lisäksi kyseisen lausunnon jättämiseen on annettu aikaa ainoastaan yksi (1) kuukausi ( mennessä), kun LSL 65 mukaan lausunnot Natura-arviosta on annettava viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa. Menettelytapa ko. lausuntopyynnön osalta on ollut harhaanjohtava. Koska maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavaehdotuksen jo , on kaavaehdotus hyväksytty LSL 65 vastaisesti. s. 32 Vastine 19 MkH: Kaavaselostuksessa on todettu kaavan mahdollistaman ydinvoimalahankkeen edistävän Raahen seudun kilpailukykyä ja elinkeinotoimintaa osana Perämerenkaaren kansainvälistä teollisuusvyöhykettä. Nämä ovat painavimpia VAT:n aluerakenteen tasapainoisen kehittämisen näkökohtia, joita kaava toteuttaa. Mahdollinen energiantuotannon ylikapasiteetti ei ole VATssa tarkoitettu aluerakenteellinen kysymys.

10 Vastine 19 Pro Hanhikivi: Aluerakenteen tasapainoisen kehittämisen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamiseen liittyen on todettava, ettei kaavoitettavalla alueella ole olemassa olevia rakenteita kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen, kaava ei edistä elinympäristön laadun paranemista eikä luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, päinvastoin. s. 33 Vastine 20 MkH: Maakuntakaavan ehdollinen rakentamisrajoitus ei koske voimassa olevien yleiskaa-vojen mukaista asuntorakentamista eikä siten rajoita kylän kehittymistä. Hankkeen YVAssa on arvioitu ydinvoimalan rakentamisen ja käytön edistävän lähiseudun elin-keinotoimintaa. Vastine 20 Pro Hanhikivi: Kaavan mukaisen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen sijoittuminen ja sitä koskevat STUK:in ohjeistukset asettavat rajoituksia Parhalahden kylän asuntorakentamisen suhteen. Kaava ei myöskään edistä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Ympäristöarvojen säilymistä kaava heikentää Vastine 21 MkH: Elinkeinotoiminta ei rajoitu ydinvoimalaitokseen, vaan siihen liittyy monenlaista paikallista tuotanto- ja palvelutoimintaa, jonka työllistävä vaikutus on merkittävä. Uraanikaivosten ympäristöriskejä on tarkasteltu periaatepäätöshakemuksessa, eivätkä ne kuulu MRL n tai VATn perusteella yksittäisessä maakuntakaavassa selvitettäviin kysymyksiin. Vastine 21 Pro Hanhikivi: Itse ydinvoimalaitoksesta ja siihen suoraan kytköksissä olevan, kaavan vaikutusalueella ja laitosalueella tapahtuvan elinkeinotoiminnan ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen ei kaavassa esitetyillä ratkaisuilla toteudu. Vastine 22 MkH: Ydinvoimalahankkeella on paikkakunnalle ja lähialueelle huomattava taloudellinen ja työllistävä vaikutus, mikä mahdollistaa väestön pysymisen kotiseudullaan. Hankkeen YVAssa on selvitetty sosiaalisia vaikutuksia, joita on kaavaselostuksessa esitetty maakuntakaavan kannalta tarpeellisessa laajuudessa. Ydinvoimamaakuntakaavan eteneminen on ollut normaali kaavaprosessi, joka on kestänyt kaksi vuotta ja sinä aikana on ollut mahdollista antaa palautetta useissa vaiheissa ja monella tavalla. Palautteen määrästä päätellen sen antaminen ei ole ollut kohtuuttoman vaikeaa. Vastine 22 Pro Hanhikivi: Kaavan mukaisen ydinvoimalahankkeen taloudellinen ja työllistävä vaikutus ei toteudu yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä edistävällä tavalla. Väestön mahdollisuuksia pysyä kotiseudulla ei voida kaavoituksella, ei myöskään ydinvoimalahankkeella varmistaa. Palautteen antaminen kaavaprosessin eri vaiheissa on teknisesti mahdollistettu asianosaisten ja paikallisten ihmisten ja toimijoiden palautteiden mukaisten seikkojen huomiotta jättäminen kaavan sisällössä s. 34 Vastine 23 MkH:

11 Hankkeen vaikutukset terveyteen on selvitetty YVA-aineiston pohjalta MRL:n vaatimuksien kannalta riittävästi, siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vastine 23 Pro Hanhikivi: Kaavassa ei ole kiinnitetty erityistä huomiota kaavan mukaisesta alueidenkäytöstä ihmisten terveydelle aiheutuviin haittoihin eikä niiden ennaltaehkäisemiseen tai haittojen poistamiseen Vastine 24 MkH: Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (2008) päälinjauksena on vähentää energiantuotannon hiilipäästöjä. Yhtenä osana tätä on todettu tarve varautua lisäydinvoiman rakentamiseen. Ydinvoimamaakuntakaavalla on täytetty valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta, joka velvoittaa turvaamaan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. s. 35 Vastine 24 Pro Hanhikivi: Kaavoituksen mahdollistaman toiminnan ja rakentamisen odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ei ole riittävästi tunnistettu tai ehkäisty. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on eri asia kuin ilmastopäästöjen vähentäminen, mikä sekään ei kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (2008) mukaan edellytä ydinvoimamaakuntakaavoitusta Hanhikiven alueelle. Vastine 25 MkH: Säteilyturvakeskuksella ei ole ollut lausunnossaan huomautettavaa maakuntakaava-ehdotuksesta. STUK on antanut ydinenergialain mukaisen alustavan turvallisuusarvion periaatepäätöshakemuksesta, ja sen mukaan YVLohjeen 1.10 mukaiset sijoitus-paikkaa koskevat vaatimukset voidaan toteuttaa Hanhikiven alueella. Myöskään kemikaaliturvallisuudesta vastaavan Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunnossa ei ollut maakuntakaavaehdotuksesta huomautettavaa. Vastine 25 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että kaavaa laadittaessa on ollut ja on edelleen voimassa Säteilyturvakeskuksen ohje, joka rajaa suoja-alueella olevien vakituisten asukkaiden määrän 200. On näin ollen kysyttävä, mistä syystä viranomaiset ovat valmiita muuttamaan omia ohjeitaan ydinvoimayhtiön tarpeiden mukaan. Vastine 26 MkH: GTK:n lausunnon mukaan alue soveltuu kallioperän ominaisuuksien puolesta ydinvoimalaitoksen paikaksi. Hanhikiven maisemakalliomerkintä on informatiivinen eikä sisällä suojelumääräystä. Alueen käyttö voidaan ratkaista MRLn mukaisella kaavalla. Vastine 26 Pro Hanhikivi: Valtakunnallisesti arvokas, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä kallioalue on huomioitava suojelustatuksesta riippumatta. Vastine 27 MkH: Melu-, tärinä- ja päästökysymyksiä on selvitetty hankkeen YVAssa, yhteysviranomaisen lausunnon mukaan riittävän kattavasti. s. 36 Vastine 27 Pro Hanhikivi: YVA-selvityksen mukaiset päästökysymykset ovat viimeaikaisten tietojen mukaan erittäin kiistanalaisia ja vaatisivat perusteellisempaa selvitystä. Vastine 28 MkH:

12 Tavoite koskee lähinnä taajamien maankäytön suunnittelua, eikä sitä voi soveltaa yksittäisen energiantuotantolaitoksen kaavoitukseen. Vastine 28 Pro Hanhikivi: VAT:ssa mainittua tavoitetta energian säästämisestä ja uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksistä ei ole määritelty koskemaan ainoastaan taajamien maankäytön suunnittelua. Tavoite energian säästämisestä on ymmärrettävä laajemmin liittyvän muuhunkin alueiden käyttöön kuin taajamarakenteiden tiivistämiseen, eikä ydinvoimakaava näin ollen toteuta alueidenkäyttötavoitteiden laajempaa merkitystä. Kaukolämmön käyttöedellytyksiä on kaavan mukaisessa hankkeessa alueidenkäyttötavoitteisiin viitaten selvitetty (Fennovoima Oy. Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus. Lisäselvitykset. Huhtikuu 2009, s. 60), mikä osoittaa ko. tavoitekohdan liittyvän yksittäiseen ydinvoimalaitokseen ja näin ollen myös sen kaavoitukseen. Kaavan mukaisesta hankkeesta vastaava Fennovoima Oy on hankkeensa perusteluissa esittänyt kaukolämmön hyödyntämisen yhtenä mahdollisesti saavutettavana etuna. Vastine 29 MkH: Voimassa olevan maakuntakaavan luo-alue supistuu hankkeen vuoksi, mutta niemen pohjoisrannalla merkintä säilyy ja myös muulla alueella luo-merkinnän perusteena olleita luontokohteita on osoitettu ydinvoimakaavassa. Vastine 29 Pro Hanhikivi: Ekologiset yhteydet luo-merkinnän ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden sekä vielä läheisten Natura-alueiden välillä eivät kaikilta osin säily, eikä niiden säilymistä kaavassa näin ollen edistetä vaan heikennetään. Vastine 30 MkH: Vrt. vastine kohdan 1.2 alakohtaan 7. Luonnon monikäyttöalueen merkintä on maakuntakaavassa erittäin laaja, koko Pyhäjoen merenrannikon käsittävä kehittämisperiaatemerkintä, ei aluevaraus. Ydinvoimalahankkeen vuoksi merkinnän piiristä poistuva Hanhikiven alue ei muodosta laajuudeltaan suurta osaa alueesta, mutta sen merkitys kokonaisuudessa on huomattava, mikä on kaavaselostuksessakin todettu. Vastine 30 Pro Hanhikivi: Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Pro Hanhikivi ry toteaa, että Ydinvoimalahankkeen vuoksi merkinnän piiristä poistuva Hanhikiven alue on erittäin merkittävä osa alueesta ja sen merkitys kokonaisuudessa on huomattava koska se pirstoisi aluekokonaisuuden luonto- ja virkistyskäyttöarvoineen täysin. s. 37 Vastine 31 MkH: Valtakunnalliset energiapolitiikkaan ja mm. sähkönkulutusennusteisiin liittyvät kysymykset eivät kuulu maankäyttöja rakennuslain perusteella maakuntakaavassa ratkaistaviin asioihin. Vastine 31 Pro Hanhikivi: Kaava ei edistä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Maakuntahallitus vastineessaan esittää, etteivät valtakunnalliseen energiapolitiikkaan liittyvät kysymykset kuuluisi MRL:n perusteella maakuntakaavassa ratkaistaviin asioihin. Kuitenkin maakuntahallitus ydinvoimamaakuntakaavan perusteluna viittaa toisaalla vastineessa VAT:n velvoitteeseen turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet, sekä kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan, jotka selvästi liittyvät valtakunnalliseen energiapolitiikkaan. Vastine: 32 MkH:

13 Lämpökuorman leviämistä on hankkeen YVAssa selvitetty tarkkaan, koska se on etukäteen tiedetty yhdeksi hankkeen merkittävimmistä ympäristövaikutuksista. Myös lämpenemisen seurausvaikutuksia luonnolle ja kalataloudelle on arvioitu. Tehtyjen selvitysten mukaan huomattavat muutokset rajoittuvat suppealle alueelle eivätkä siten ole esteenä ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymiselle. Vuonna 2009 valmistuneessa EU:n vesipuitedirektiiviä toteuttavassa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa on Pyhäjoen rannikkoveden tila todettu hyväksi lukuun ottamatta aivan rannan läheisintä kaistaletta. Suunnitelmassa on arvioitu, että rannikkoalueen tavoitetila saavutetaan Pyhäjoen edustalla kokonaisuudessaan vuoteen Ydinvoimalaitoksen lämpötilavaikutus rajoittuu paikalliseksi, eikä sitä voida pitää ongelmallisena suhteessa vesienhoitosuunnitelman toteutumiseen koko Pyhäjoen rannikkoalueen osalta. Vastine 32 Pro Hanhikivi: Alueidenkäyttötavoitteissa mainittu vesien hyvän tilan ylläpitäminen koskee myös paikallisesti merkittäviä vesistövaikutuksia. s. 38 Vastine 33 MkH1: Suomen ympäristökeskuksen inventointiraportti Luonnon ja maiseman suojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet ei sisälly VATssa mainittuihin viran-omaisten laatimiin kulttuuriympäristö- ja luonnonperintöinventointeihin. Luettelossa olevat kallioalueet eivät siten ole valtakunnallisella päätöksellä suojeltuja. Hanhikiven valtakunnallinen arvo perustuu sen historialliseen merkitykseen, ja maisemallinen merkitys on toissijainen. Se ei ole myöskään luonnonperintökohde. Vastine 33 Pro Hanhikivi: Valtakunnallisesti arvokas, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä kallioalue on huomioitava suojelustatuksesta riippumatta. Hanhikiven arvo joka tapauksessa heikkenisi, jos välittömässä läheisyydessä olisi Vastine 34 MkH: Hanhikivenniemen aluekokonaisuutta ei ole tarpeettomasti pirstottu kaavassa, vaan siihen on osoitettu perusteltu tarve. Kyse on valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen mukaisesta energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamisesta. Vastine 34 Pro Hanhikivi: Ydinvoimamaakuntakaavan ja sen mukaisen hankkeen tarpeesta perusteluineen on esitetty useita ristiriitaisia asiantuntijanäkemyksiä. Mikäli ydinvoimalahanke katsottaisiin tarpeelliseksi ja perustelluksi, ei Hanhikivenniemen alueen kaavoittaminen energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamiseksi kuitenkaan ole alueen ekologiset erityispiirteet huomioiden perusteltua, kun huomioidaan aiemmin vastaavaan käyttötarkoitukseen kaavoitettujen aluevarausten valtakunnallinen olemassaolo. Vastine 35 MkH: Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ydinvoimaloiden toteuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. TEM:n sähköntarvelaskelmiin perustuen ydinvoiman lisärakentamista pidetään esityksessä tarpeellisena. Ydinvoimamaakuntakaava toteuttaa VATn tavoitetta energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamisesta. Vastine 35 Pro Hanhikivi: Ydinvoimamaakuntakaava ei toteuta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaamista ja edistä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. TEM:in sähköntarvelaskelmat eivät kaavaa laadittaessa ole osoittaneet tarvetta ydinvoiman lisärakentamiselle. Ydinvoiman tarpeena nähtävissä oleva lisäys

14 TEM:n sähköntarvearvioihin on ilmestynyt vasta kaavan laadinnan ja sen hyväksymisen jälkeen. Sähköntarvearvion kattamista uusiutuvan energian tuotantomuodoilla, sähkönsäästöllä ja älykkäitä sähköjärjestelmiä hyödyntäen ei kuitenkaan ole selvitetty. Siksi kaavan mahdollistamaa lisäydinvoiman rakentamista ei pelkästään kulutusarvioihin nojaten voida pitää perusteluna. s. 39 Vastine 36 MkH: Maakuntakaavassa on osoitettu VATn edellyttämä ydinvoimalan suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. STUK on lausunnoissaan todennut, että asukasmäärä ei ole ratkaiseva peruste alueen soveltuvuuden arvioinnissa, vaan se arvioidaan YVL-ohjeen mukaisesti pelastustoiminnan ja evakuoinnin järjestämismahdollisuuksien perusteella. STUKn alustavan turvallisuusarvion mukaan alueella voidaan toteuttaa pelastusviranomaisen vastuulla olevat ydinvoima-laitoksen ympäristön väestön varoitus- ja pelastusjärjestelyt. Ydinjätteiden loppusijoitus on oma kansallisen tason hankkeensa. Siihen liittyvä kaavoitus ja lupamenettely tapahtuu erikseen. Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät kysymykset ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen rakentamisluvan yhteydessä. MRL tai valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät edellytä asian ratkaisemista yhtä ydinvoimalaa koskevassa kaavassa. Vastine 36 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että kaavaa laadittaessa on ollut ja on edelleen voimassa Säteilyturvakeskuksen ohje, joka rajaa suoja-alueella olevien vakituisten asukkaiden määrän 200. On näin ollen edelleen kysyttävä, mistä syystä viranomaiset ovat valmiita muuttamaan omia ohjeitaan ydinvoimayhtiön tarpeiden mukaan. Koska on nähtävissä, että ydinvoimayhtiöllä, jota varten kaava on laadittu, ei ole sopimusta korkeaaktiivisen jätteen loppusijoituksesta suunnitteilla olevaan luolastoon Olkiluodossa, on harhaanjohtavaa valmistella ja hyväksyä kaava, jossa ei ole huomioitu korkea-aktiivisen jätteen sijoitusta laitospaikalle. Toisaalta on kyseenlaista valmistella ja hyväksyä kaava, joka sallii ydinlaitoksen sijoittumisen alueelle, jos näköpiirissä on sen muuttaminen välittömästi (viimeistään 6 vuoden kuluessa) ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan yhteydessä. Lisäksi maakuntahallituksen vastineessa puhutaan, että MRL tai valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät edellytä asian ratkaisemista yhtä ydinvoimalaa koskevassa kaavassa. Kaavaa on kuitenkin laadittu siten, että se sallii kahden ydinlaitoksen ( 2 reaktoria) sijoittumisen alueelleen. Vastine 37 MkH: Voimajohto on maakuntakaavassa osoitettu yhteystarpeena, ja sen linjaus ratkaistaan tarkemmassa kaavoituksessa ja sähkömarkkinalain mukaisessa lupamenettelyssä, jolloin ympäristövaikutukset selvitetään yksityiskohtaisesti. 400 kv yhteyksien suunnitteluhankkeisiin liittyy YVA-lain mukainen selvitys- ja vuorovaikutusprosessi. s Vastine 37 Pro Hanhikivi: Tämä tarkoittaa, että siinä vaiheessa päätökset ydinlaitoksen rakentamisesta on tehty ja tarkemmalla kaavoituksella sekä YVA-menettelyllä ei enää tutkita toteutusedellytyksiä, vaan korkeintaan pyritään lieventämään haitallisia vaikutuksia, mikäli joku yhteysviranomainen tuo niitä esille. Vastine 38 MkH:

15 Ydinvoimalan rakentamisella on useita vaikutuksia asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Kielteisimpiä ovat vaikutukset loma-asumiseen lähialueella ja myönteisimpiä vaikutukset seudun elinkeinotoimintaan. Ydinvoimala ei vaikuta Parhalahden kylän kulttuurimaisemaan, myös voimajohtokäytävä sijoittuu kyläasutuksen ulkopuolelle. Laitoksen maisemavaikutus kohdistuu merenrannan näkymiin. Vastine 38 Pro Hanhikivi: Koska Hanhikivenniemi on pitkälle työntyvä niemi ja maastoltaan erittäin matalaa ja koska suunnitelma ydinlaitoksesta (havainnekuvien mukaan) vie lähes koko niemen leveyden, voidaan sen arvioida hallitsevan laajasti näkymää pitkälle pitkin rannikkoa ja erityisesti mereltä päin katsottuna. Vastine 39 MkH: Maankohoamisrannikon luontoa koskeva valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite kohdentuu nimenomaan alueelliseen edustavuuteen. Alueellisen tavoitteen toteutumista ei voida tarkastella pienialaisen Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan sisällä, vaan asiassa on otettava huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan muodostama kokonaisuus. Maakunnallisesti ydinvoima-maakuntakaavan primäärisukkessiometsiä supistava merkitys jää pieneksi ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava varaa sukkessiometsien suojeluun yli viisinkertaisen alan Hanhikiven koko rakentamisalueeseen nähden. Lisäksi tarvittaessa on käytettävissä tehokkaita vapaaehtoisen suojelun keinoja. Näin ollen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoitus, Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava täyttävät kokonaisuutena maankohoamisrannikkoa koskevan alueidenkäyttötavoitteen hyvin. Vastine 39 Pro Hanhikivi: Primäärisukkessiometsien luontotyypin määrää Pohjois-Pohjanmaalla ole selvitetty tarkasti. Kaavoittajan käytettävissä on ollut vain karkea arvio kokonaismäärästä sekä kartta, johon on merkitty kaikki maakunnan suojelualueet, joilla sukkessiosarjoja, niiden laajuudesta tai määrästä riippumatta esiintyy. Ottaen huomioon, että kyseessä on koko maassa erittäin uhanalaiseksi (CR) luokiteltu luontotyyppiyhdistelmä, on karkeaan määräarvioon perustuen arveluttavaa todeta alueellisen edustavuuden säilyvän hyvänä, etenkin, kun kaava-alueen kohde on katsottu laajuudeltaan ja yhtenäisyydeltään edustavimmaksi primäärisukkessiometsien alueeksi maakunnassa. Maakunnan rannikon Natura-alueita vertailtaessa on kuitenkin havaittavissa, että Hanhikiven veroista kokonaisuutta ei kyseisen luontotyypin määrässä kuitenkaan niiden joukossa ole yhtään., totesi lausunnossaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ( ). Kaavan toteutumisen myötä tapahtuvaa edustavan kohteen pirstoutumista todetaan voitavan kompensoida suojeluastetta nostamalla, määrittelemättä kuitenkin tarkimmin, missä ja miten suojeluasteen nostaminen vapaaehtoisen suojelun keinoin tapahtuisi. Vastine 40 MkH Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat kokonaisuus, johon kuuluu keskenään risti-riidassakin olevia yksittäisiä tavoitteita. Kaavaa laadittaessa joudutaan sovittamaan yhteen eri tavoitteita. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan (MRL opas 9) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskinäinen yhteensovittaminen ja priorisointi tehdään kaavoituksessa tapauskohtaisesti. Valtakunnalliset tavoitteet voivat painottua eri tavoin ja mahdollisuudet niiden edistämiseen voivat vaihdella kaavan tarkoituksesta ja tehtävistä sekä olosuhteista ja tarpeista riippuen. Vastine 40 Pro Hanhikivi: Pro Hanhikivi ry toistaa näkemyksensä siitä, ettei suurta osaa Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavoitusta koskevista VAT:n tavoitteista ole kaavassa huomioitu, vaan kaava on useiden tavoitekohtien sekä MRL:n 24 :n vastainen. Vastine 41MkH:

16 Luonnonsuojelualueet (SL) ja niiden väliset yhteydet säilyvät voimassa olevan maa-kuntakaavan mukaisina. Niemeen sijoittuvan alueen merkitys ekologisille yhteyksille on pieni lukuun ottamatta alueen merkitystä muuttolinnustolle; tätä kysymystä on käsitelty yksityiskohtaisesti erillisselvityksissä ja kaavaselostuksessa. Vastine 41 Pro Hanhikivi: Luonnon monimuotoisuuden ja alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä ei kaavassa edistetä vaan heikennetään. Yhtenäisen aluekokonaisuuden on kaavan laadinnan pohjana olevissa selvityksissä ja myös kaavaselostuksessa todettu pirstoutuvan. s. 42 Vastine 42 MkH: Maakuntakaavan suunnittelumääräykset eivät ole voimassa maakuntakaavaa muutettaessa. Luonnon monikäyttöalueen rajaus on käsitelty vastineessa kohdassa 1.6. Maakuntakaavaa voidaan muuttaa kuten muitakin kaavoja, ja muutoksessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyjä. Vastine 42 Pro Hanhikivi: Viitaten kaavavalituksessa esitettyihin perusteluihin Pro Hanhikivi ry toteaa, ettei ydinvoimamaakuntakaavaa ei ole laadittu noudattaen kaikin osin MRL:n mukaisia menettelyjä. Vastine 43 MkH: Luonnon monimuotoisuusalueen merkintöjä on käsitelty edellä vastineessa kohdassa 1.6. Vastine 43 Pro Hanhikivi: Vastineen kohtaan on vastattu edellä kohdassa 14. Vastine 44 MkH: Maisemakallioalueille ei ole maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräystä, vaan merkintä on informatiivinen ja osoittaa Suomen ympäristökeskuksen inventointijulkaisussa valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet. Arvioinnissa on käytetty maa-aineslain mukaisia kriteerejä. Luettelo ei sisälly VATssa mainittuihin kulttuuriympäristö- ja luonnonperintöinventointeihin. Vastine 44 Pro Hanhikivi: Valtakunnallisesti arvokas, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä kallioalue on huomioitava suojelustatuksesta riippumatta. s Vastine 45 MkH: Maakuntaohjelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ohjausvaikutusta maa-kuntakaavaan, eikä ohjausvaikutusta ole alueiden kehittämislainkaan perusteella. MRL 25 mukaan maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, mutta laissa ei ole määrätty maakuntasuunnitelman sisällöstä eikä sillä ole myöskään ohjausvaikutusta maakuntakaavaan. Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ohjaavat maakunnan liiton toimintaa; ne ovat maakunnan ylimmän päättävän elimen hyväksymiä, ja maakunta-valtuusto päättää myös niiden muuttamisesta. Samanaikaisesti ydinvoimamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu uutta maakuntasuunnitelmaa ja ohjelmaa, joissa ydinvoimahanke on otettu huomioon, ja ne on hyväksytty maakuntavaltuustossa Sekä maakuntakaavan että maakuntasuunnitelman hyväksyy sama toimielin eli maakuntavaltuusto, joten se on voinut päätöstä tehdessään arvioida mahdollista ristiriitaa. Vastine 46 MkH: