PALVELUSTRATEGIA

Transkriptio

1 Liite 11 valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan :än 53 PALVELUSTRATEGIA Valtuuston hyväksymä Versio 1.3 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PALVELUJEN NYKYTILA NYKYTILAN KUVAUS NYKYTILAN ARVIOINTI PALVELUTARPEIDEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI VÄESTÖ ELINKEINORAKENNE YHDYSKUNTARAKENNE KUNTALAISTEN ELINOLOT PALVELUJEN KOHDENTAMINEN PALVELUTUOTANNON VAIHTOEHDOT PALVELUTUOTANNON VOIMAVARAT TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA TASAPAINOTUKSEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA PALVELUJEN MÄÄRÄN JA LAADUN MUUTOKSIA KOSKEVA OHJELMA TAVOITTEET TOTEUTTAMISOHJELMA PALVELUTUOTANNON RAKENTEIDEN MUUTOSOHJELMA TAVOITTEET TOTEUTTAMISOHJELMA PALVELUJEN TUOTTAMISTAPOJEN KEHITTÄMISOHJELMA TAVOITTEET SEUTUYHTEISTYÖN PERIAATTEET V TOTEUTTAMISOHJELMA PALVELUPROSESSIEN PARANTAMISOHJELMA TAVOITTEET TOTEUTTAMISOHJELMA HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET ELÄKÖITYMISOHJELMA v HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA OMAISUUDEN REALISOINTIOHJELMA Liite 1: Palvelujen tuottamistapa, nykytila Liite 2: Palvelutilakartoitus: keskitetyt tukipalvelut Liite 3: Palvelujen muutoskartoitus, tukitoiminnot Liite 4: Palvelujen muutoskartoitus, perusturva Liite 5: Palvelujen muutoskartoitus, palvelutoimi Liite 6: Palvelujen muutoskartoitus, sivistystoimi Liite 7: Arvio v vanhuuseläkkeelle siirtyvistä työntekijöistä Liite 8: Henkilöstöpoliittinen toimenpideohjelma v

3 1. JOHDANTO Janakkalan kuntaan ollaan laatimassa ensimmäistä palvelustrategiaa. Palvelustrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2005 keväällä perustietojen keruulla. Varsinainen valmistelutyö käynnistyi vuoden 2006 alussa. Palvelustrategian sisältörakenne noudattaa soveltuvin osin Kuntaliiton suosituksia. Kunnan talouden epätasapainotilanteen johdosta talouden tasapainotusohjelmalla on keskeinen osuus. Sama pätee tasapainon saavuttamiseksi tarpeellisilla toimenpideohjelmilla (luvut 7 12). Raportin luvut 1-5 on kirjoitettu helmikuussa 2006 valmistuneen perusraportin version 0.4 pohjalta. Nykytilan kuvaus ja arviointi on tässä raportissa tehty pääasiassa raportin liitteinä 1-6 olevien tietojen avulla. Nämä liitteet ovat alkuvuonna 2006 tehtyjä alustavia kartoituksia ja pohdintoja eikä niiden tiedot sisälly välttämättä luvuissa 7 12 esitettyyn toimenpideohjelmiin. Nyt valmistunut palvelustrategian versio 1.3 on palvelustrategian kesäkuussa 2006 valmistuneen luonnoksen, syyskuussa pidetyn valtuustoseminaarin ja eräiden uusien näkemysten pohjalta laadittu kunnanhallituksen esitys, jonka valtuusto hyväksyi pienin muutoksin Palvelustrategiaa on valmisteltu kunnanhallituksen maaliskuussa asettaman ohjausryhmän alustavan käsittelyyn pohjautuen kunnanjohtajan johdolla. Palvelustrategian laatimisessa on kuntaa avustanut konsulttina ViaGroup Oy. Strategian valmistelun vastuu on koko ajan ollut kunnan omana toimintana. Raportin kokoamisesta on vastannut talous- ja suunnittelupäällikkö Heikki Horila. Kunnanhallitus käsitteli ja merkitsi tiedoksi palvelustrategian luonnoksen kunnanjohtajan esityksen pohjalta Tämän jälkeen luonnos lähetettiin lautakuntiin ja henkilöstöjärjestöille sekä kyläparlamentille lausunnolle mennessä. Lautakuntien odotettiin lausunnoissaan osoittavan erityisesti miten palvelustrategian talouden tasapainotusohjelman kokonaistavoitteet saadaan toteutettua kunkin lautakunnan toimialalla. Palvelustrategiatyö ei kuitenkaan lopu siihen, että valtuusto on sen hyväksynyt. Tämän jälkeen ja osittain jo ennenkin alkaa strategiasuunnitelmaan liittyvien eri ohjelmaosien toteuttaminen niille asetettujen selvien tavoitteiden ja aikataulujen puitteissa. Tässä vaiheessa palvelustrategiatyö laajenee entistä enemmän kattamaan koko henkilöstöä. Erityisesti tämä koskee palveluprosessien parantamisohjelmaa, joka on käynnistettävä välittömästi. 3

4 2. PALVELUJEN NYKYTILA 2.1. NYKYTILAN KUVAUS Liitteessä 1 on esitetty pääosin vuoden 2004 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2006 talousarviotietojen pohjalta palvelujen nykytilan tuottamistavan kuvaus. Koko kunnan kaikki palvelut on jaettu liitteessä 1esitettävällä tavalla 149 osapalveluun. Palvelujen jakaminen perustuu talousarvion hierarkiarakenteeseen. Monin paikoin jako noudattaa alimman tason eli kustannuspaikkatason jakoa. Eräin osin on muodostettu kuitenkin huomattavasti suurempiakin kokonaisuuksia. Jaottelun keskeisenä kriteerinä on ollut se kuinka todennäköistä on se, että palvelun tuottamistapa voi mahdollisesti seuraavan 10 vuoden kuluessa muuttua nykyisestä. Hallittavuuden kannalta jakoa ei haluttu tehdä liian yksityiskohtaiseksi. Liitteessä 2 on tukitoimintojen osalta yksityiskohtaisempi tarkastelu. Palveluhankintojen osuus Janakkalan kunnan käyttömenoista on merkittävä: vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan koko kunnan ulkoiset käyttömenot (ilman Janakkalan Vettä) olivat 60,3 milj.. Näistä asiakaspalvelujen ostot veivät 15,7 milj. ja muiden palvelujen ostot 6,5 milj.. Palveluhankinnat muodostavat luonnollisesti vain osan kunnan palvelutuotannon menoista: suuri osa kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista tuotetaan omana työnä, jolloin henkilöstömenot muodostavat pääosan (n 49 %) palvelujen aiheuttamista ulkoisista kuluista NYKYTILAN ARVIOINTI Liitteissä 3-6 on esitetty toimialojen valmistelemana tarkastelu palveluittain seuraavia seikkoja: - palvelut, joiden tuottamistavan muuttaminen on mahdollista - palvelut, joiden määrää tai laatua voidaan muuttaa - palvelut, jotka voidaan lopettaa Tarkastelutapa on paljolti talouden tasapainotuksen näkökulmasta tehty eikä toimialojen esityksiä ole millään tavoin keskenään tai eräin osin edes sisäisesti koordinoitu. 4

5 3. PALVELUTARPEIDEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI 3.1. VÄESTÖ Kunnan asukasmäärä pysyi melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Alimmillaan1990- luvulla asukasluku oli vuonna 1996, jolloin janakkalalaisia oli Vuoden 2002 alusta lähtien kunnan väkiluku on kääntynyt selvään kasvuun. Vuoden 2005 lopussa kunnan asukasluku oli Vuoden ensimmäisen kuukauden aikana väestönkasvu on jatkunut edelleen voimakkaana kasvun ollessa peräti 224 henkeä. Toukokuussa 2005 hyväksytyn kuntastrategian vision mukaan Janakkala on hallitusti kasvava kunta. Nyt esitettävä väestösuunnite on tarkistettu siten, että vuotuinen väestönkasvu asukasta. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa vastaava kasvu on 100/vuosi Edellä esitetyn mukaisesti tarkistettu väestösuunnite on seuraava: Väestönkehitys vv

6 Väestön ikärakennesuunnitelma on tarkistettu kokonaan lokakuussa 2006 ja on seuraava: Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Yhteensä , , , ,0 Ikärakenne-ennuste pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2004 julkaisemaan ns. omavaraisennusteeseen, joka siis ei sisällä lainkaan muuttoliikettä. Tämän ennusteen pohjana oli vuoden 2003 lopussa kunnassa asunut väestö. Tähän pohjaennusteeseen on lisätty tavoitellun muuttoliikkeen vaikutus siten, että suunnittelukauden muuttovoiton on oletettu ikärakenteeltaan olevan likimain vuosien muuttoliikkeen mukainen ja että, syntyväisyys jäisi likimain nykyiselle alhaiselle tasolle. Ikärakenne-ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä pysyisi likimain nykyisellä tasolla, mutta osuus koko väestöstä pienenisi. Peruskouluikäisten määrä kasvaisi vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen koulunsa päättäneet ikäluokat olisivat tuntuvasti suurempia kuin kouluun tulevat alhaisemman syntyväisyyden pienemmät ikäluokat: peruskouluikäisten määrä ja ennen kaikkea suhteellinen osuus kääntyisikin näistä kahdesta tekijästä johtuen tuntuvaan laskuun vuoden 2010 jälkeen. Muuttoliikkeen johdosta opiskelijaikäisten määrä ja osuus vähenisi nopeasti vuoteen 2010 saakka. Suurenevien opiskelijaikään tulevien ikäluokkien myötä opiskelijaikäisen väestön määrä ja osuus kasvaisi 2010-luvulla. Nuorten aikuisten ikäluokka (25-39 vuotta) kasvaisi muuttoliikkeen vaikutuksesta. Keski-ikäisten (45-64-vuotiaat) määrä kasvaisi vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkeikään nuorten aikuisten määrä ja osuus koko väestöstä vähenisi merkittävästi. Muuttoliike vaikuttaa varsin vähän vanhusväestön määrän muutoksiin. Vuoden 2010 jälkeen suuret ikäluokat alkavat siirtyä vanhusväestöön. Vanhusväestön osuutta ja määrää kasvattaa myös keski-iän nouseminen. Erityisesti tämä näkyy kaikkein vanhemmissa eli yli 75-vuotiaiden määrässä. 6

7 3.2. ELINKEINORAKENNE Janakkalassa asuvan työllisen työvoiman määrä on jatkanut kasvuaan vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2004 työllisen työvoiman määrä oli tilastokeskuksen tilaston mukaan 6757 kun se ennen lamaa vuonna 1990 oli Janakkalassa asuva työllinen työvoima vv Lähde: ( ) Työpaikkatavoitteeksi suunnitelmakaudella asetetaan 50 uutta työpaikkaa vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Janakkalan työpaikkaomavaraisuus on laskenut selvästi vuodesta 1997 alkaen; väheneminen on likimain pysähtynyt viime vuosina. Työpaikkaomavaraisuus vv ,0 81,0 80,0 80,8 79,8 81,2 80,7 81,1 80,6 79,4 80,8 80,0 Prosenttia 79,0 78,0 77,0 76,0 77,6 76,5 76,2 76,2 76,7 76,6 75,0 74,0 73, Lähde: ( ) 7

8 3.3. YHDYSKUNTARAKENNE Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti kunta laatii alueelleen yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa ja asemakaavassa kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Koska viimeisin koko kunnan kattava maankäytön yleiskaavallinen suunnitelma on 1980-luvun alusta, on Janakkalassa koettu tarpeelliseksi laatia lain mukaisten kaavatasojen lisäksi koko kunnan maankäytön rakennemalli ikään kuin strategisena yleiskaavana ohjaamaan kaavoitusta. Mallin tarve on tullut myös entistä ajankohtaisemmaksi viime vuosien kehityksen myötä, sillä kunnan asuin-, teollisuusja liiketonttien kysyntä on vilkastunut kovasti. Kunnan valtuuston hyväksymä malli ei tule sitomaan kunnan maankäyttöä oikeusvaikutteisten kaavojen tapaan, mutta on kuitenkin osa tavoitteellista kunnan kehittämistä ja antaa suuntaa osayleiskaavojen laatimiselle sekä toimii pohjana alueiden vaiheittaiselle toteuttamiselle ja muulle suunnittelulle, myös palvelurakenteen suunnittelulle. Tulevalla rakennemallilla on siis tarkoitus ratkaista kunnan yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämisperiaatteet (mm. taajamien kasvusuuntien varmistaminen) ja nykyisten suunnitelmien tarkistamistarpeet. Rakennemallin ohjevuosi on vähintään Malli tulee (yleisen kehityksen ennakoinnin lisäksi) vastaamaan merkittäviin tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat mm. varautuminen Helsinki-Tampere akselille kohdistuvaan asukkaiden ja yritysten muuttoliikkeeseen sekä toimivan ja monimuotoisen asuin- ja elinympäristön sekä kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen. Asumisessa ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä hyödynnetään kunnan eri osien niin taajamien kuin kylienkin suomat mahdollisuudet. Malli tulee ottamaan seudullisuuden huomioon asuin- ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisessa, palvelurakenteessa ja verkostojen linjauksissa sekä viestittämään kunnan tahdon mahdolliselle myöhemmälle seudulliselle maankäyttötarkastelulle. Rakennemallin ohjelmointi ja sisällön tarkka määrittäminen tehdään vuoden 2006 syksyllä. Vuoden 2006 aikana selvitetään kunnan alueen vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet tarvittavine aluevarauksineen. Tavoitteiden asettaminen, rakennemallivaihtoehtojen laatiminen ja mitoitustekijöiden hyväksyminen ajoittuvat vuoteen Varsinaisen rakennemallin laatiminen, nähtävillä olo ja hyväksyminen tapahtuvat vuonna

9 3.4. KUNTALAISTEN ELINOLOT Myönteisiä näkemyksiä: - Asuntojen laadun parantuminen ja koon suurentuminen - Asuinympäristön viihtyisyyden parantuminen - Kaupallisten palvelujen lisääntyminen - Kuntalaisten aktiivisuus kasvaa - Yksityisen palvelutuotannon lisääntyminen - Kylät eivät tule tyhjenemään osan muuttoliikkeestä suuntautuessa hajaasutusalueelle - Aktiivimaatilat suurenevat ja toisaalta syntyy uusia pienempiä harrastetiloja, joilta varsinainen toimeentulo hankintaan muualta - Maksukykyisten eläkeläisten osuus kasvaa - Seudullinen tarjonta tulee kasvamaan myös harrastusmahdollisuuksien tarjonnassa. Kielteisiä näkemyksiä - Perheiden ongelmat ja syrjäytyminen - Elämänhallinta heikkenee - Asukkaiden ja perheiden ongelmat ovat entistä monimuotoisempia ja vaikeammin hoidettavia. Erityisenä haasteena ovat päihde-, huume-, mielenterveysongelmien vähentäminen. - Tulevaisuudessa sosiaalipalveluissa korostunee entistä enemmän myös yksilöiden ja perheiden moniongelmaisuus ja ongelmien vakavuus, jolloin ongelmien ratkaisuun ja palvelujen järjestämiseen tarvitaan moniammatillista, eri alojen ja eri palveluntuottajien välistä yhteistyötä. Suomessa painotetaan avopalvelujen järjestämistä laitospalvelujen sijaan. Tämä lisää kotona annettavien palvelujen ja eritasoisten asumispalvelujen tarvetta. - Ihmisten eriarvoistuminen lisääntyy - Pätkätöiden lisääntyminen samalla kun monilla aloilla on työvoimapula - Ympäristön tilan huonontuminen mm liikenteen määrän ja päästöjen johdosta - Kunnallisten hyvinvointipalvelujen määrän ja laadun heikkeneminen - Muualla töissä käyvien osuus lisääntyy, koska paikkakunnan työpaikkatarjonta ei lisäänny samassa suhteessa kuin väestö - Työmatkat pitenevät ja työajat epäsäännöllistyvät - Ikääntyvien toimintakyvyn alentuminen - Työikäisten elintapasairaudet lisääntyvät 9

10 3.5. PALVELUJEN KOHDENTAMINEN Tärkeimmät kunnille laissa annetut tehtävät ovat peruskoulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen kunnan asukkaille. Yli 70 % kunnan menoista kuuluu edellä mainittujen tehtävien hoitoon. Lisäksi kunnan tulee vastata lukuisista muistakin asioista. Kunnan tulot eivät riitä kasvaviin menoihin; mm. terveyden- ja sairaudenhoito vie yhä enemmän. Kohdan 3.4 Kuntalaisten elinolot alaotsikon Kielteiset näkemykset kohdalla luetellaan joukko ongelmia, jotka lisäävät huomattavasti palvelutarpeita. Parhain tulos saavutetaan, jos kyetään ehkäisemään kyseisten ongelmien lisääntyminen tai jopa niitä vähentämään. Se on mahdollista, mutta edellytyksenä on johdonmukainen ja pitkäjännitteinen sekä hallintorajat ylittävä toiminta. Tällaisia ehkäistävissä olevia ongelmia ovat mm. liikalihavuus, alkoholin liikakäyttö, vanhusten yksinäisyys, lasten ja nuorten syrjäytyminen. Ongelmien ennalta ehkäisy otetaan kaiken kunnallisen toiminnan painopisteeksi. Ongelmien varhaiseksi havaitsemiseksi eri toimijoiden yhteistyötä parannetaan. Tämä edellyttää työprosessien kehittämistä ja joustavoittamista sekä henkilöstön koulutuksen lisäämistä. 10

11 4. PALVELUTUOTANNON VAIHTOEHDOT Kuntaliiton www-sivujen mukaan kuntien palvelutuotannossa on nähtävissä seuraavia vaihtoehtoja: kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu toisten kuntien kanssa yhteistyönä tuotettu palvelu ostopalvelu, jossa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista kunnan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle (kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen) kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin Kunnan omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, ns. kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat. 11

12 5. PALVELUTUOTANNON VOIMAVARAT Henkilöstö Kunnan palvelutuotannon tärkein voimavara on kunnan oma henkilöstö Vuoden 2005 henkilöstöraportin mukaan Janakkalan kunnassa oli vuoden 2005 lopussa vakinaisessa palveluksessa 726 henkilöä. Lisäksi tilapäisessä palvelussuhteessa oli 270 henkilöä. Koko henkilöstöstä oli perusturvan palveluksessa 58 %, sivistystoimen palveluksessa 24 % ja 15 % teknisen toimen ja Janakkalan Veden palveluksessa. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kunnan henkilöstön nettolisäys v on noin 8 henkilötyövuotta. Lisäys kohdistuu perusturvan ja opetustoimen alueille. Vuosina taloudelliset resurssit mahdollistanevat korkeintaan noin 2 3 henkilön nettolisäyksen vuosittain. Lisäys kohdistunee pääosin vanhustenhuoltoon ja perusopetukseen. Henkilöstä 100 asukasta kohden oli vuonna ,6. Vastaava luku vuonna 1998 oli 4,5. Henkilökunnan keski-ikä oli v ,8 vuotta ja oli noussut vuonna ,7 vuoteen ja laskenut sen jälkeen vuonna ,4 vuoteen. Suurin 5-vuotisikäryhmä oli vuotiaat, joiden osuus oli 21,5 % koko vakituisen henkilöstön määrästä. Alle 30-vuotiaiden osuus oli vastaavasti 5,6 %. Nykyisestä henkilöstöstä tulee jäämään vanhuuseläkkeelle kunnan omien arvioiden mukaan vuosina yhteensä 215 henkilöä. Näistä hieman runsas kolmasosa (34.9 %) on perusturvan palveluksessa olevia hoitotyötä tekeviä henkilöitä, hieman yli viidesosa sekä opettajia (21,9 %) ja tukipalveluissa (siivous ja ruokahuolto, 22,8) toimivia. Hallinnon tehtävistä eläkkeelle siirtyvien osuus on varsin pieni (5,6 %) samoin kuin vapaa-aikatoimenkin (2,8 %). Tekniseltä sektorilta eläkkeelle jäävien osuus on 12,1 %. Liitteenä n:o 7 on esitetty eläkkeelle siirtyvien määrät toimialoittain v Suurin osa vahuuseläkkeelle jäävistä toimii peruspalvelutehtävissä. Tämän vuoksi lähes kaikki eläköitymisen kautta vapautuvista vakansseista tullaan täyttämään nuoremmalla henkilöstöllä. On todennäköistä, että henkilöstön keski-ikä on vuonna 2016 selvästi nykyistä alhaisempi. Samanaikaisesti yli 55-vuotiaiden määrä tulee vielä 2010-luvun alkupuolelle saakka pysymään suurena. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan Janakkalan kunnan kokonaiseläkepoistuma Janakkalan kunnassa olisi v seuraavan kaavion mukainen. Luvuissa on vanhuuseläkkeelle siirtyvien lisäksi arvio työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä. Kokonaisuutena eläkkeelle siirtyvien osuus tulee Kuel:n ennusteen mukaan nousemaan 42 %:in nykyisestä vakinaisesta henkilökunnasta. Eläkkeelle jäänteihin on jatkossa varauduttava entistä suunnitelmallisemmin. Esimiesten on oltava hyvin perillä työntekijöiden aikomuksista ja työkykyisyydestä. Keskeinen väline tässä ovat kehityskeskustelut, joiden tulee perustua luottamuksellisiin ja luonteviin vuorovaikutussuhteisiin työyhteisössä. Eläköityminen ja vanhempien ikäluokkien suuri osuus muodostavat lähivuosina vakavan uhan peruspalvelujen tuotannolle. 12

13 Henkilöstön saatavuudessa on jo tällä hetkellä vaikeuksia erityisesti pätevien sijaisten osalta. Todennäköisesti hoitohenkilökunnan saatavuusongelmat lähivuosina pahenevat ja on mahdollista, että saatavuusongelmaa esiintyy muissakin tehtäväryhmissä. Henkilökunnan sairaspoissaolot ovat kahden viime vuoden aikana kääntyneet selvään nousuun laskettuaan sitä ennen kahden vuoden ajan. Vuonna 2005 oli sairaspoissaolopäiviä yhteensä kalenteripäivää. Sairaspoissaolojen palkkauskustannukset olivat yhteensä noin 1,1 milj. Kunnan taloudelliset resurssit Janakkalassa monen muun kunnan tavoin ovat viime vuosina tulot kasvaneet selvästi kuluja hitaammin. Kunnan tärkein tulolähde on verotulot, joista merkittävin on kunnallisveron tuotto, joka on riippuvainen verotettavien tulojen ja vähennysten kehityksestä sekä valtuuston päättämän tuloveroprosentin suuruudesta. Viime vuosina Janakkalan verotettavat tulot ovat kasvaneet jonkun verran hitaammin kuin maassa keskimäärin vaikka asukasluvun kasvu on ollut keskiarvoa suurempi. Veroprosentti on ollut likimain maan keskiarvossa. Verotettavien tulojen on oletettu lähivuosina kasvavan noin 4 4,5 % vuodessa. Mikäli veroprosenttia ei aiota nostaa tuntuvasti yli maan ja seudun keskiarvon, tulee käyttötalouden kasvu sopeuttaa likimain 4 %:n uralle. Yhteisöverojen ja kiinteistöveron osuus Janakkalan verotuloista on varsin vähäinen (n. 5 ja 4 %). Yhteisöveroon vaikuttaa kunnassa toimivien yritysten veromaksukyky, 13

14 johon kunnan toimenpitein voidaan vain vähän vaikuttaa. Yhteisövero myös vaihtelee taloudellisten suhdanteiden mukaisesti. Kiinteistövero on kunnallisen palvelutuotannon kannalta hyvä veromuoto, koska sen kasvu on vakaata ja kunta voi vaikuttaa siihen suuresti määräämällä verotuksessa käytettävät kiinteistöveroprosentit. Kiinteistöveron osuutta pyritäänkin lähivuosina nostamaan korottamalla hallitusti kiinteistöveroprosentteja. Toinen merkittävä tulonlähde kunnalle ovat valtionosuudet, joiden suuruus ja tuleva kehitys ovat täysin riippuvaisia valtiovallan kulloisistakin päätöksistä. Mikäli viime vuosina vallinnut kohtuullisen kustannusneutraali periaate valtionosuuksien määräytymisessä jatkuu lähivuosina, voidaan olettaa kunnan saamien valtionosuuksien kasvavan 2,5 4 %:n verran vuosittain. Tulevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida tätä kirjoitettaessa ( ). Toimintatuotot eli käyttötaloustulot ovat suuruudeltaan nykyisin likimain samansuuruiset kuin valtionosuudetkin. Kunnan palveluista perimät maksut ovat likipitäen kaikki valtiovallan toimesta määriteltyjä ja kunnan omilla päätöksillä asetettu vaihteluvälin ylärajaan. Maksu- ja myyntituottojen ei voida olettaa kasvavan lähivuosina missään tapauksessa enemmän kuin kunnan tulot keskimäärin. Volyymin kasvu lisää tietysti tuloja. Merkittävin tuottoerä, johon kunta voi itse vaikuttaa on tonttien myynnistä saatavat tulot, joiden oletetaan väestönkasvun jatkuessa säilyvän nykyisellä korkealla tasolla. Tarkemmin kunnallistalouden kehitystä tarkastellaan luvussa 6 Talouden tasapainotusohjelma. Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöresursseja lisääntyvään palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen, koska varsin merkittävä osa kunnan tarjoamista palveluista tuotetaan seuraavan 10 vuoden aikana kunnan omana tuotantona. 14

15 6. TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA 6.1. TASAPAINOTUKSEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Kunnan palvelujen kehittämisen välttämätön edellytys on tasapainossa oleva kuntatalous. Ennusteiden mukaan Janakkalan kunnan talous on lähestymässä tilannetta, jossa on syntymässä kattamatonta alijäämää. Tässä nyt esitettävän talouden tasapainotusohjelman tavoitteet ovat seuraavat: tasapainotusohjelma kattaa vuodet ; eräisiin tasapainotustoimenpiteisiin ryhdytään jo vuonna 2006 vuonna 2010 kunnassa ei saa olla kattamatonta alijäämää vuonna 2010 vuosikatteen on oltavan poistojen suuruiset tasapainotustoimenpiteet ovat kohdennettuja toimenpiteitä kunta takaa välttämättömät hyvinvointipalvelut vähemmän tärkeistä palveluista voidaan luopua ja/tai palveluiden nykyistä järjestämistapaa voidaan muuttaa Talouden tasapainotuksessa käytetään seuraavista keinoista koostuvaa kokonaisuutta: palvelujen määrää ja laatua koskevat tarkistukset palvelujen tuottamisrakenteeseen liittyvät muutokset palvelujen tuottamistapaan kohdistuvat muutokset palveluprosessien ja johtamisen jatkuva parantaminen eläköitymisen hyödyntäminen tiettyjen omaisuuserien myynti kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korottaminen Kaikkien keinoryhmien toteuttamisesta tullaan tekemään erilliset pääsääntöisesti 4- vuotiset toteuttamisohjelmat, joihin sisältyvät selkeät, mitattavat tavoitteet ja eri vuosille ajoitetut konkreettiset toimenpidesuunnitelmat. Talouden tasapainotuksessa ei tulla käyttämään seuraavia keinoja: henkilöstön lomauttaminen tuotannollis-taloudellisista syistä henkilöstön irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä Vaikkakaan henkilöstöä ei tulla lomauttamaan tai irtisanomaan tuotannollistaloudellisista syistä, tulee henkilöstön varautua siihen, että henkilöstöä voidaan käyttää nykyistä joustavammin eri tehtävissä ja on todennäköistä, että monien henkilöiden toimenkuva muuttuu nykyisestä. Eräät henkilöt saattavat siirtyä myös uusien seudullisten organisaatioiden palvelukseen. 15

16 6.2. TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA Vuoden 2005 tilinpäätöksessä kunnalla oli vielä kumulatiivista ylijäämää 1,3 M. Vuoden 2006 ennusteen mukaan alijäämää olisi tulossa noin 1,1 M, joten taseeseen jäisi vain noin ylijäämiä. Elokuun alussa 2006 voimaan tulleen kuntalain muutoksen mukaan taseeltaan alijäämäisten kuntien olisi laadittava taloussuunnitelma, jossa alijäämä on poistettu. Suunnitelma voisi olla enintään neljän vuoden pituinen. Ellei tässä onnistuta, on kunnan laadittava erillinen ohjelma tasapainon saavuttamiseksi. Oheisessa taulukossa on esitetty edellä esitetyn lainmuutoksen ehdot täyttämä tasapainossa oleva talouden tasapainotusohjelma, joka perustuu seuraaviin perusteisiin: ns. pohjalaskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: o vuoden 2006 luvut perustuvat valtuuston hyväksymään vuoden 2006 talousarvion 1. muutokseen o vuosien toimintatuotot ja kulut perustuvat kunnanjohtajan esitykseen taloussuunnitelmaksi o kunnallisveroprosentti korotetaan 0,5 %-yksiköllä vuodeksi ,00 prosenttiin; muita kunnallisveroprosentin korotuksia ei sisälly koko tarkastelukaudelle; verotulopohjan on ennustettu kehittyvän Kuntaliiton syyskuussa 2006 tekemän verotulokehikon mukaisesti pohjalaskelmasta on vähennetty jäljempänä luvuissa 7-12 kerrotulla tavalla ns. palvelustrategiaerinä vuosittain 0,6 1,5 M Edellä esitetyin perustein vuosikate on selvästi positiivinen koko kauden ja saavuttaa poistojen tason vuonna Tilikauden alijäämää syntyisi vähän vuosina ja Kattamatonta alijäämää ei syntyisi koko kaudella. Kumulatiivista ylijäämää olisi kauden lopussa vuonna 2010 noin Laskelmat perustuvat varsin optimistisiin tuloennusteisiin ja varsin tiukkoihin menojen kasvuennusteisiin. Näin ollen pienikin muutos näissä perusteissa saattaa aiheuttaa kuitenkin ajautumisen kohti uutta alijäämää, mitä ei pystytä ratkaisemaan ilman uusia veronkorotuksia. TP 2005 enn VUOSIKATE TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ) Tässä on huomioitu myös Janakkalan Vesi eli luvut ovat suoraan koko kunnan taseesta (tasekirja luku 3.3) 16

17 VUOSIKATE JA YLI-/ALIJÄÄMÄ TP/2004 TP 2005 enn VUOSIKATE TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Palvelustrategian osa-alueittain talouden tasapainotusohjelma v on toimielimittäin seuraavan taulukon mukainen: Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Perusturvalautaku nta Toimielimet yhteensä PALVELUSTRATEGIAN OSA-ALUE Kunnanhallitus Koulutuslautakunta Tekninen lautakunta PALVELUJEN MÄÄRÄ JA LAATU PALVELURAKENNEMUUTOKSET TUOTTAMISTAPAMUUTOKSET PROSESSIEN PARANTAMINEN ELÄKÖITYMISOHJELMA OMAISUUDEN MYYNTI YHTEENSÄ

18 7. PALVELUJEN MÄÄRÄN JA LAADUN MUUTOKSIA KOSKEVA OHJELMA 7.1. TAVOITTEET määrän ja laadun muutoksia koskevan ohjelman tavoitteena on talouden tasapainotustavoitteiden kannalta mahdollisten kuntalaisten peruspalvelujen määrän ja laadun turvaaminen siten, että ns. tarpeellisten hyvinvointipalvelujen ydin voidaan turvata kuntalaisille. Talouden tasapainotuskaudella tavoitellaan noin vuotuisia kulujen vähennyksiä tai tuottojen lisäyksiä. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 % toimintakatteen eli nettokäyttömenojen pienentämistä nykytasostaan TOTEUTTAMISOHJELMA PALVELUJEN MÄÄRÄ JA LAATU TOIMIELIN * avustusten vähentäminen KH * eu-hankkeiden vähentäminen KH * Joukkoliikennereittien tarkistaminen KH * Kauppakamarin jäsenmaksu KH * kirja- ja lehtihankintojen supistaminen KIKU * koulujen taksatarkistus KOU * musiikkiopiston kulujen vähentäminen KOU * tuntikehyksen pienentäminen KOU * liikuntatoimen taksatarkistukset LINU * uimahallin toimintojen kehittäminen LINU * kehitysvammahuollon ryhmälomitusta ei aloiteta PETULA * serhepäivähoidon varahoito päiväkodissa PETULA * psykiatriset asumispalvelut PETULA * kadunpidon laatutason tarkistus TEKLA * puistojen hoitotason lasku TEKLA * tilapalvelujen toiminnan tehostaminen TEKLA Kunnanhallituksen toimialan toimenpiteistä tulee olla yksityiskohtainen suunnitelma valmiina niin, että niiden keskeiset tiedot voidaan sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Avustusten vähentämisestä merkittävin osa koskee arvioita vesiosuuskunnille annettavia avustuksia, joiden määrää voidaan pienentää, koska tiedossa ei ole niin suuria vesiosuuskuntia kuin on ollut parina viime vuonna. Ns muita kunnanhallituksen myöntämiä vapaaehtoisia avustuksia karsitaan n. 50 %:lla. Liikunta- ja nuorisolautakunta toteuttaa uimahallin aukioloaikojen uudelleen järjestelyn ja toimintojen kehittämisen vuoden 2007 alusta alkaen. Vuoden alusta alkaen muutetaan liikuntatilojen taksojen määräytymistä niin, että luovutaan nykyisestä alle 16-vuotiaiden käyttäjien maksuttomuudesta. Sama koskee koulujen liikuntatilojen taksojen tarkistusta. Kuitenkin ennen uusien maksujen käyttöön ottamista kaikki lautakunnat selvittävät löytyykö korvaavia ratkaisuja alle 16- vuotiaiden käyttämien tilojen maksuttomuuden jatkamiseksi. 18

19 Koulutuslautakunnan jo päättämä tuntikehyksen vähentäminen 2 %:lla toteutettiin jo syyslukukauden 2006 alusta alkaen. Se vaikuttaa myös opetutusryhmäkokojen suurentamiseen. Perusturvalautakunnan kohteista voidaan lisätietona mainita seuraavaa: Kehitysvammaisten ryhmälomitus Kehitysvammaisten kotihoitoa helpottamaan suunnitelmissa ja talousarviossa varaus kehitysvammaisten henkilöiden ryhmälomituksen aloittamiseen v Uutta palvelua ei tässä taloustilanteessa aloiteta. Perhepäivähoidon varahoito päiväkodissa Perhepäivähoidon varahoitoa voidaan siirtää nykyistä enemmän päiväkoteihin, jolloin perhepäivähoidosta säästyy lähinnä palkkauskustannuksia. Psykiatriset asumispalvelut Menovähennykseen on laskettu yhden psykiatrista asumispalvelua tarvitsevan henkilön kotiuttaminen ostopalveluista kunnan omaan palvelujärjestelmään. Perusturvalautakunnan toimialan toimenpiteistä tulee olla yksityiskohtainen suunnitelma valmiina niin, että niiden keskeiset tiedot voidaan sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan käytössä olevia kirja- ja lehtiaineiston hankintamäärärahoja supistetaan vuositasolla :lla vuoden 2007 alusta lukien. Musiikkiopistolta ostettavien palvelujen määrää supistetaan asteittain vuosina niin, että niihin käytetään lähes 20 % vähemmän vuonna 2009 kuin vuonna Suunnitelma tästä vähennyksestä, joka merkitsee oppilasmäärän vastaavaa vähentymistä, tulee tehdä vuoden 2006 loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia musiikkiopistotalon myyminen ja tästä aiheutuva kiinteistökulujen vähentyminen. Tekninen lautakunta toteuttaa kadunpidon laatutason alentamisen, puistojen hoitotason laskun ja tietyt tilapalvelujen säästöt vuoden 2007 alusta alkaen. Näiden yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee sisällyttää vuoden 2007 talousarvioehdotukseen Kaikkien toteuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan normaalien osavuosikatsauksien ja tilinpäätösten yhteydessä kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 19

20 8. PALVELUTUOTANNON RAKENTEIDEN MUUTOSOHJELMA 8.1. TAVOITTEET Palvelutuotannon rakenteiden muutosohjelmalla tavoitellaan kunnalle kustannustehokkaampaa palvelujen tuottamistapojen rakennetta Talouden tasapainotuskaudella tavoitellaan noin vuotuisia kulujen vähennyksiä. Tämä merkitsee keskimäärin alle 0,1 % toimintakatteen eli nettokäyttömenojen pienentämistä nykytasostaan TOTEUTTAMISOHJELMA PALVELURAKENNEMUUTOKSET * terveysasematoiminnot PETULA * Turengin pienet ryhmäpäväkodit PETULA Kouluverkkoa supistetaan niin, että koulu lakkautetaan heti seuraavana syksynä, kun sen oppilasmäärä on laskenut alle 20 oppilaan. Koulutuslautakunta tutkii vaihtoehtoja oppilaaksiottoalueiksi. Koulutus- ja perusturvalautakunnat yhdessä tutkivat koulujen ja päivähoidon yhteistoimintamahdollisuuksia. Tervakosken terveysaseman toimintaa tarkistetaan röntgen-, laboratorio- ja muitten tukitoimintojen osalta vuoden 2007 alusta niin, että saadaan vuositasolla noin :n kokonaiskulujen väheneminen. Suunnitelma tästä on tehtävä niin, että se voidaan huomioida vuoden 2007 talousarviossa. Turengin pienten ryhmäpäiväkotien uudelleen järjestelyistä on jo tehty perussuunnitelma. Suunnitelman toteutus huomioidaan v taloussuunnitelmassa. 20

21 9. PALVELUJEN TUOTTAMISTAPOJEN KEHITTÄMISOHJELMA 9.1. TAVOITTEET Kunta tulee jatkossa käyttämään monipuolisesti oman tuotannon ohella muiden lähinnä seudulliset toimijat, yksityiset palvelujen tuottajat ja kolmas sektori tuottamia palveluja, mikäli niiden tuotekohtaiset tuottamiskustannukset ovat edullisemmat kuin itse tuottamien palvelujen SEUTUYHTEISTYÖN PERIAATTEET V Kunnan hyväksymän vision mukaisesti Janakkala tulee olemaan aktiivinen toimija seudullisten hankkeiden toteuttamiseksi. Seutuyhteistyö ei ole itsetarkoitus. Se on nähtävä yhtenä palvelujen tuottamiskeinona kuntalaisten palvelujen parantamiseksi ja/tai kustannustehokkaamman palvelun toteuttamiseksi. Uusien seutuyhteistyöhankkeiden on oltava toteutukseltaan sellaisia, että ne voidaan tuottaa nykyisiä tuotantokustannuksia edullisemmin ja/tai palvelujen laatu merkittävästi parantuu. Kunta lähtee mukaan kaikkiin hyvin valmisteltuihin ja suunniteltuihin hankkeisiin, jotka täyttävät tämän ehdon. Janakkala on valmis myös toimimaan seutuyhteistyössä aloitteellisena toimijana, joka on valmis myös vetämään hankkeita. Janakkala on myös valmis toimimaan seudulla yhteisesti sovittujen hankkeiden isäntäkuntana. Kunta- ja palvelurakenteen puitelaki: kunnalla on hyvä valmius tehdä lain vaatimat suunnitelmat suunnitelma koskien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen tehdään seudullinen suunnitelma yhteistyössä Hämeenlinnan seudun muiden kuntien kanssa; näillä yhteensovittamisen osa-alueilla ei ole suurempia ongelmakohtia perusterveydenhuollossa vaadittava vähintään noin asukkaan väestöpohja saavutetaan yhteistyöllä muiden naapurikuntien kanssa. Eri yhteistyömahdollisuudet ja -vaihtoehdot (Hämeenlinnan seutu, Hattula, Lammi sekä Riihimäen seutu) tutkitaan vuoden 2006 aikana. Janakkalan kunta tekee aloitteen Hämeen maakunnan muille kunnille selvityksen käynnistämistä aluepelastuslaitoksen organisointimallin muuttamiseksi nykyisestä isäntäkuntamallista joksikin muuksi malliksi. 21

22 9.3. TOTEUTTAMISOHJELMA Tuottamistapamuutoksilla tavoitellaan vuosittain noin :n kustannussäästöjä TUOTTAMISTAPAMUUTOKSET * puhelinpalvelujen seudullistaminen KH * siivoustoimen osittainen ulkoistaminen TEKLA * Teknisten palvelujen seudullistaminen tai ulkoistaminen TEKLA Puhelinpalvelujen seudullistaminen: koko Hämeenlinnan seudun yhteinen seudullinen selvitys valmistunee syksyllä Selvitetään teknisten palvelujen seudullistaminen/ulkoistaminen edellyttäen, että ostettavien palvelujen tuotekohtaiset kustannukset ovat keskimäärin nykyisin tuotettuja edullisemmat. Kunnan tilapalvelujen muuttaminen liikelaitokseksi tutkitaan vuonna Siivoustoimen ulkoistaminen toteutetaan tapauskohtaisesti sitä mukaan kuin siivoustoimessa tapahtuu eläköitymistä. Tämä koskee lähinnä kouluja ja muita tiloja terveyskeskusta lukuun ottamatta. Lisäksi on olemassa eräitä seudullisia hankkeita, jotka ovat joko laatua parantavia jo käynnissä olevia hankkeita tai hankkeita, joita tulisi ottaa tarkemman selvittelyn piiriin. Tällaisia hankkeita ovat Perusturvan käynnissä olevat seutuhankkeet ovat luonteeltaan lähinnä laadun parantamishankkeita, joista saattaa pitemmällä tähtäyksellä syntyä myös kustannussäästöjä. Janakkalan kunta toimii aktiivisesti seutumuseon aikaansaamiseksi. Tämäkin uusi hanke on lähinnä laadun parantamishanke, mutta voi oikein toteutettuna tuottaa myös kustannusten alenemisia. Seudullisen arkistotoimen selvitys tulisi käynnistää Seudullisen kirjastotoimen selvitys tulisi käynnistää uudelta pohjalta Seudullisen ruokahuollon selvitys tulisi käynnistää uudelta pohjalta Muista mahdollisista tuottamistavan muutoksista tehdään erillinen ohjelma, jonka ensimmäisenä vaiheena osana taloussuunnittelun kehittämistä tuotteistetaan suurin osa kunnan nyt järjestämistä palveluista suunnitelmakauden aikana osana asteittain toteutettavaa tilaaja-tuottajamallia, jossa valtuusto toimii tilaajana ja lautakunnat tuottajina joko itse tuottaen tai ostopalveluina. Tähän prosessiin liittyen viedään loppuun kunnan sisäinen kustannuslaskennan kehittäminen. Vuoden 2007 loppuun mennessä valmistellaan kunnan palvelujen kilpailuttamisohjeet. muutoksen ohjelman toisena vaiheena tehdään osana vuosien taloussuunnitelmaa yksityiskohtainen suunnitelma niistä palveluista, joiden tuottamistapa tullaan muuttamaan. 22

23 10. PALVELUPROSESSIEN PARANTAMISOHJELMA TAVOITTEET Kunnan tuottamien palveluprosessien jatkuvalla parantamisella pyritään joustaviin palvelu- ja työketjuihin, joihin ei sisälly ongelmallisia tuotannollisia tai muita pullonkauloja ja jotka lisäävät palvelujen tuottavuuden kasvua ja palvelutyötä tekevän henkilöstön työhyvinvointia. Palveluprosessien parantaminen on pitkäjännitteistä työtä, jonka tulokset ovat nähtävissä vasta useamman vuoden päästä. Talousohjelmakaudelle asetetaan tavoitteeksi viiden %:n tuottavuuden kasvu vuoteen 2011 mennessä. Vastaavasti vuonna 2010 on saatava prosessien parantamisella vähintään 0,6 %:n kustannussäästö vuoden 2006 tasoon verrattuna. Prosessien parantamisella saatava tuottavuuden kasvu kuluu siis lähinnä kasvavien väestöryhmien palvelujen kysynnän kasvun turvaamiseen TOTEUTTAMISOHJELMA PROSESSIEN PARANTAMINEN * kiinteistöverokannan läpikäynti KH * kuljetusten rationalisointiprosessi KH * puhelinkeskustekn muuttaminen KH * seudull ICT-ohjauskesk perustaminen KH * verkkolukio KOU * ydinprosessien parantaminen KOU * sivistystoimen lautakuntamäärä KIKU, LINU * ydinprosessien parantaminen PETULA * ydinprosessien parantaminen TEKLA Kolmelle suurelle lautakunnalle (perusturva, tekninen ja koulutuslautakunta) on asetettu loppukautta kohti kasvavat euromääräiset tavoitteet ydinprosessien parantamisen avulla saataville kustannusten alentamistavoitteille. Talous- ja suunnittelupäällikkö ohjeistaa prosessien mallintamis- ja parantamistyön. Ohjeet on annettu toimielimille syyskuun lopussa Ohjeisto on kaikkien kunnan yksiköitten käytettävissä myös kunnan intranet-sivuilla. Talous- ja suunnittelupäällikkö käyttää myös mahdollisimman suuren osan työajastaan prosessityön avustamiseen. Palveluprosessien selvittämistyöhön osoitetaan ulkopuolisia lisäresursseja perusturvaan. Kiinteistöverokannan läpikäyntiä varten palkataan vuosiksi tilapäinen asiantuntija selvittämään erityisesti nyt kiinteistöverotuksen ulkopuolelle mahdollisesti jääneet kiinteistöt ja kaikkien kiinteistöjen verotusarvot. Toimielimittäin nämä läpikäytävät ydinprosessit ovat seuraavat: 23

24 PERUSTURVALAUTAKUNTA 1. Vanhustyö ja pitkäaikaishoito - Kotiutussairaanhoitajakokeilu Asia on otsikkoa laajempi kokonaisuus, jonka avulla käydään läpi keskeiset prosessit. Asiaa selostettiin lyhyesti viime ohjausryhmässä. Mm. erikoissairaanhoidosta kuntaan jatkohoitoa odottavien potilaiden kotiuttamisen tehostaminen, päivystyspotilaiden kotihoidon järjestäminen ilman laitoshoitoa mahdollisuuksien mukaan, kotona asuvien ikäihmisten palvelutarve- ja toimintakykyarvioiden tekeminen ja toimintamallien kehittäminen kotiutusten ja kotihoidon turvaamiseksi ja parantamiseksi. 2. Terveyden- ja sairaanhoito - Asiakkaan/potilaan tulovaihe- ja osin hoitopolkuprosessi kuvataan ja parannetaan Liittyy kiinteästi edelliseen kotiutussairaanhoitajakokeiluun, joka tehdään yhteistyönä. Muussa vastaanottotoiminnassa hoitoarvion aikatavoite on 3 vrk:n sisällä ja lääkäriaikojen jonotusaika on < 4 viikkoa. 3. Kehitysvammahuolto - Asiakkaaksi tulo- ja sijoitusprosessi kuvattu kaikissa tapauksissa ja palvelusuunnitelmat tehty 100 %:lle asiakkaista Ko. prosesseihin sitoutuu merkittävä määrä mm. taloudellisia resursseja. Jo senkin johdosta otettava tarkempaan tarkasteluun. 4. Sosiaalityö ja toimeentuloturva - Työllisyyteen, työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä prosessi (asiakkaaksi tuloprosessi on jo kuvattu) Työllisyyden, työllistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä mm. lainsäädäntöuudistuksia, joilla on vahva heijastusvaikutus kuntalaisten arkielämästä aina kunnan talouteen asti. On käytävä läpi nykyiset perustoiminnot ja koko kunnan tasolla linjattava/kohdennettava resursseja uudella tavalla. Tämän perustyön tekemiseen tarvitaan noin 3-4 kuukauden asiantuntijatyöpanos. Lisäksi menossa mm. Lapsen polku laadukkaaksi -hanke 5. Lasten päivähoito - Päivähoidossa lapsen polut on kuvattu ja analysoitu palveluittain. Toimiva käyttöastemittaristo on luotu. 24

25 Liittyvät päivähoidon vuoden 2006 tavoitteisiin. Tähän liittyy keskeisesti myös mm. Turengin alueen päivähoidon tarveselvitys ja pienimpien yksiköiden lakkauttaminen. Perhepäivähoidon lisääminen vastaamaan päivähoidon kasvavaan kysyntään tulee tutkia. KOULUTUSLAUTAKUNTA 1. Vakinaisten opettajien valintaprosessin yksinkertaistaminen ja päätöksenteon siirtäminen koulutuslautakunnalta alemmalle tasolle Asia koskee vakinaisten opettajien valintaa, joista päättää nyt koulutuslautakunta. Valintaprosessit voitaisiin tehdä huomattavasti vähemmällä työllä. 2. Lukio-opetuksen kehittäminen mm. lisäämällä seudullista yhteistyötä sekä verkko- ja etäopetusta Lukio-opetuksessa on tällä hetkellä yhteistyötä kunnan omien lukioiden välillä sekä Kiipulan ammattiopiston kanssa. Yhteistyö Hämeenlinnan seudun lukioiden välillä on alkanut. Tavoitteena on mm. nykyistä tiiviimpi verkostoituminen, osaamisen jakaminen, yhteistyö opettajien koulutuksessa, yhteisten verkkokurssien järjestäminen ja etäopetuksen toteuttaminen videoneuvottelulaitteiden välityksellä. 3. Päivähoidon/esiopetuksen/perusturvan ja sivistystoimen rajapinnat Tarkoituksena on tehdä selvitys varhaiskasvatuksen pysymisestä perusturvan alaisuudessa tai siirtymisestä opetustoimen alaisuuteen. Kuvataan yhdessä perusturvan henkilöstön kanssa lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. (Päivähoidossa lapsen polku on jo kuvattu.) 4. Sivistystoimen lautakuntamäärä kolmesta yhteen lautakuntaan Prosessi koskee sivistystoimen kolmea lautakuntaa, koulutuslautakuntaa, kirjasto- ja kulttuurilautakuntaa sekä liikunta- ja nuorisolautakuntaa. Tavoitteena on sivistyslautakunnan perustaminen ja sitä kautta päällekkäisen työn poistaminen lautakunnan kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelussa ja kokouksiin muuten liittyvissä asioissa. 25

26 TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan alaisista toiminnoista on viime vuosina laatutyöhön liittyen läpikäyty seuraavia prosesseja: - asemakaava (muutos), (prosessikaavio + toimintaohje) - maa-ainesten ottolupa (prosessikaavio + toimintaohje) - poikkeamispäätös (prosessikaavio + toimintaohje) - suunnittelutarveratkaisu (prosessikaavio + toimintaohje) - maaomaisuuden käyttöluvat - maanvuokraus - rakennuspaikan tai muun alueen luovutus - sijoitusluvat kunnan maa-alueille - kiinteistötietojärjestelmä (toimintaohje) - haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä - tiejaoksen toimitukset - hankintaprosessi - tilahankeprosessi - katuhankeprosessi - liikenteenohjaussuunnittelu Seuraavat ydinprosessit otetaan tarkemman kuvauksen ja parantamisen kohteeksi heti kun on syyskuun lopussa saatu prosessikuvaus- ja parantamisohjeet. Nämä prosessit ovat luonteeltaan myös organisaatiorajat ylittäviä: - maanhankinta (ei vielä kuvattu) - asemakaavoitus - tilahankkeet - metsänhakkuu (ei vielä kuvattu) - huoltohenkilökunnan työaikojen porrastaminen ja muut työjärjestelyt - teknisen lautakunnan alaisen organisaation muuttaminen kevyeksi tilaajaorganisaatioksi. 26

27 11. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET Valtuusto on hyväksynyt henkilöstöohjelman Tähän ohjelmaan sisältyvät tavoitteet pidetään erikseen voimassa. Henkilöstöohjelma perustuu seuraaviin visioihin: Kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toiminta perustuu ennalta sovittuihin strategioihin ja tavoitteisiin, joihin sitoudutaan kaikille tasoilla. Kunnan organisaatioiden toiminta perustuu yhteistyöhön, luottamukseen ja mahdollistamiseen. Henkilöstön hyvinvointi on palvelutuotannon voimavara. Henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät resurssit. Henkilöstön määrä ja osaaminen suhteutetaan palvelutuotantoon ja palvelutarpeeseen. Palvelutarpeen muuttuessa toteutettavissa henkilöstön sisäisissä siirroissa huolehditaan ajoissa riittävän osaamisen turvaamisesta etukäteen tapahtuvalla koulutuksella ja perehdyttämisellä Henkilöstöohjelman tavoitteena on, että Janakkala on turvallinen, moderni ja henkilöstöstään huolta pitävä työnantaja. Osaava motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö tuottaa ja järjestää kuntalaisille laadukkaita palveluja. Kunta tarjoaa henkilöstölleen kilpailukykyisen palvelussuhteen ehdot. Henkilöstön työsuhdeturva on toiminnan lähtökohta. Kunnan henkilöstöasioita hoidetaan oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti. Henkilöstöstrategiset painopisteet ovat henkilöstöohjelman mukaan seuraavat: Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen Johtamisen ja esimiestyön tukeminen Kannustavan palkkauksen ja kannustavien palvelusuhteen ehtojen varmistaminen Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen Yhteistoiminnan edistäminen 27

28 11.2. ELÄKÖITYMISOHJELMA v ELÄKÖITYMISOHJELMA * kaavoitus ja maankäyttö TEKLA * kirjastonhoitajan osa-aikaeläkejärj. KIKU * perusturvan 2 hlön eläköityminen PETULA HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA Palvelustrategiaan liittyen on tarkistettu myös henkilöstöpoliittinen toimenpideohjelma, j oka on tämän raportin liitteenä 8. Sairauspoissaolojen määrä on vuosina 2004 ja 2005 kasvanut voimakkaasti. Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2005 yhteensä kalenteripäivää, mikä vastaa noin 70 henkilötyövuotta eli sairauspoissaolot ovat yhteensä noin 7,7 % kaikista kunnan henkilötyövuosista. Tämän määrätietoiseksi vähentämiseksi asetetaan kunnanhallituksen toimesta erityinen projekti, jonka tavoitteeksi asetetaan keskimäärin 2,5 henkilötyövuoden väheneminen vuosittain siten, että vuoden 2010 lopussa sairauspoissaoloissa saavutetaan 6,5 prosentin taso. 12. OMAISUUDEN REALISOINTIOHJELMA OMAISUUDEN MYYNTI Kunnanhallituksen toimesta myydään tiettyjä osakkuusomistuksia ja kunnan ydintoimintojen kannalta tarpeettomaksi käynyttä kiinteistökantaa erillisen ohjelman mukaisesti. 28

29 JANAKKALAN KUNTA Liite 1 PALVELUSTRATEGIA PERUSSRAPORTTI Valiraportti 1, versio 0.1 PALVELUJEN TUOTTAMISTAPA Nykytila Kaikki Ostopalvelun ulk. kulut v Kaikki Ostopalvelun ulk. kulut v ulk. kulut v (pääasiallisen tuottamistavan) ulk. kulut v. (pääasiallisen tuottamistavan) Täytetyt N:O Toimiala Tulosalue Palvelu Koodi Pääasiallinen tuottamistapa % -osuus 2006 % -osuus vakanssit 2005 Huomioitavaa 1 Tukitoiminnot Vaalit Valtiolliset ja kuntavaalit 1001 Oma tuotanto Osa ennakkoäänestyksistä ostopalveluna. Eu ja kuntavaalit v Tukitoiminnot Tarkastustoimi Tarkastustoimi 1011 Oma tuotanto Tilintarkastusyhteistön palvelut ostopalveluna 3 Tukitoiminnot Yleishallinto Kunnan johtaminen 1101 Oma tuotanto Kust.paikat: valtuusto - jäsenmaksut 4 Tukitoiminnot Yleishallinto Keskitetyt kuljetuspalvelut 1143 Ostopalvelu yksityisiltä , ,0 palveluliikenne ja lähettip 5 Tukitoiminnot Yleishallinto Joukkoliikenne 1144 Ostopalvelu yksityisiltä , ,0 linja-autol. ostop 6 Tukitoiminnot Yleishallinto Muu toiminta 1146 Ostopalvelu yksityisiltä , ,0 Sekalaisia palveluja, kissat, koirat, nettipisteet, vakuutus Seutukeskus Oy Hämeen ja Kehittämiskeskus Oy 7 Tukitoiminnot Yleishallinto Seutuyhteistyö 1147 Ostopalvelu seudull org:lta , ,0 Hämeen palvelut 8 Tukitoiminnot Yleishallinto Edunvalvonta 1148 Ostopalvelu muilta kunnilta , ,0 Ostetaan Riihimäen kaupungilta 9 Tukitoiminnot Yleishallinto Kuluttajaneuvonta 1149 Ostopalvelu muilta kunnilta , ,0 Hämeenlinnan kaupunki 10 Tukitoiminnot Yleishallinto Yleishallinnon avustukset 1151 Oma tuotanto Tukitoiminnot Hallintopalvelut Palvelutoimisto Lyyli 1153 Oma tuotanto lyyli, arkisto, toimistot + rakvalv toim.työt (rak.valvonnan työt 0,6 htv) 12 Tukitoiminnot Hallintopalvelut Monistamo 1154 Oma tuotanto Tukitoiminnot Hallintopalvelut Puhelinkeskus 1155 Ostopalvelu yksityisiltä??? , ,1 1 Pääosa kuluista on ostopalvelukuluja HPO:lta ja muilta operaattoreilta 14 Tukitoiminnot Hallintopalvelut Postitus 1156 Ostopalvelu yksityisiltä , ,0 Ulkoiset palvelut Suomen Posti Oyj:ltä 15 Tukitoiminnot Hallintopalvelut Toimistotarvikevarasto 1157 Oma tuotanto Tukitoiminnot Hallintopalvelut Keskitetty ATK 1158 Oma tuotanto vak 1ma 1siv/t Nettipalvelut 17 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöparaha- ja laskentatoimi 1166 Ostopalvelu seudull org:lta , ,6 1 Seutukeskus Oy Häme saakka 18 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpaverotus 1167 Ostopalvelu valtiolta , ,0 Verohallinto 19 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpavelkaneuvonta 1168 Ostopalvelu muilta kunnilta , ,0 Riihimäen kaupunki 20 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpahenkilöstöhallinto 1201 Oma tuotanto Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpahenkilöstön kehittäminen 1202 Ostopalvelu yksityisiltä , Useita yrityksiä. (V sis oma palkankorotus ja uudelleen sij ) 22 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpapalkanlaskentapalvelut 1212 Ostopalvelu seudull org:lta , ,0 Seutukeskus Oy Häme saakka 23 Tukitoiminnot Talous- ja henkilöstöpayhteistoiminta 1221 Oma tuotanto Yhteistyöryhmä ja luottamusmiestoiminta. 24 Tukitoiminnot Työllistäminen Työllistäminen 1231 Oma tuotanto Valtion tukema ja kunnan oma työllistäminen 25 Tukitoiminnot Elinkeinotoiminta Elinkeinopalvelut 1301 Ostopalvelu seudull org:lta , ,7 Yritysasiamiespalvelujen ja alueellisen elinkeitoiminnan osto Kehittämiskeskus Oy Hämeeltä. Kuntamarkkinointipalvelujen osto eri yrityksiltä 26 Tukitoiminnot Asunto- ja tilapalvelut Asumispalvelut 1501 Ostopalvelu JAS:lta , ,0 Janakkalan Asunnot Oy 27 Tukitoiminnot Asunto- ja tilapalvelut Osakehuoneistot 1503 Ostopalvelu JTA:lta , ,5 Virastotalo Heikki Horila 1/5