Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon)"

Transkriptio

1 Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon)

2 Hankkeen loppuraportti LEPPÄVIRRAN MONIPALVELUAUTO( LEMON) YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Haja-asutusalueiden palveluja on siirretty keskustaajamiin. Taajamien ulkopuolella asuville ikäihmisille palvelujen käyttö voi olla hankalaa pitkien välimatkojen ja huonojen julkisten liikenneyhteyksien takia. Kylien väestön ikääntyminen sekä palvelujärjestelmän periaate kotona asumisen tukemisesta mahdollisimman pitkään haastavat pohtimaan vaihtoehtoja kylien palveluihin. Joissakin kunnissa on kokeiltu palveluautotoimintaa. Leppävirralla alettiin miettiä monipalveluauton konseptia, kun uuden kirjastoauton hankinta tuli ajankohtaiseksi. Miten ja millaisia palveluja voisi haja-asutusalueiden ikäihmiselle tuottaa moniammatillisin keinoin ja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Lemon -hankkeen tavoitteena oli ikäihmisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Toisena tavoitteena oli liikkuva monipalvelukonseptin mukainen palveluauto, joka vie julkisten kirjastopalvelujen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluja sekä esimerkiksi ns. kauppakassityyppisiä- ja lääkehuoltopalveluita syrjäisille harvaan asutuille maaseudun alueille. Kolmantena tavoitteena oli selvittää yhteistyömahdollisuudet yksityisen palvelusektorin kanssa sekä luoda liikkuvan palvelupisteen toimintakonsepti. Myös tarpeet ja mahdollisuudet antaa ao. palveluita naapurikuntien harvaan asutuilla alueilla selvitettiin. Hankkeen keskeisinä tehtävinä oli perehtyminen liikkuvien palvelujen historiaan ja toimintaan, ikäihmisten mielipiteiden kuuleminen haastatteluin ja kyselytutkimuksella, eri palveluntuottajien yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen, kunnan hoivasivujen päivittäminen, kirjastoautonkuljettajien ohjaus, teemapäivien toimintapäivien suunnitteleminen ja palveluista tiedottaminen. Palveluautohankkeella pystyttiin vaikuttamaan ikäihmisten palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Palveluauto sisältää kirjastopalveluiden lisäksi useita muita palveluita, joita ikäihmiset pitivät itselleen tarpeellisina. Esimerkkinä mainittakoon reseptilääkkeiden kuljetus, postipalvelut ja tietopalvelut. Ikäihmisten palvelusivuilta löytyy tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erilaisista etuuksista, joihin ikäihmisillä on oikeus.

3 Säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen esteeksi tulivat reittiaikataulut ja lyhyet pysähdysajat. Autoon järjestettiin mahdollisuus omaehtoiseen verenpaineen mittaamiseen, muut kontrolliluonteiset mittaukset tai vastaanottotoiminta eivät ole mahdollisia. Teemapäivinä auton mukana kulkee sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita ja toimijoita. Naapurikunnille tiedotettiin Leppävirran palveluautotoiminnasta. Yhteistyön mahdollisuudet mietitään jatkossa tapauskohtaisesti. Jatkossa vastuu palveluautotoiminnasta siirtyy kuljettajille. Hankkeen aikana saadut kokemukset osoittavat, että yhteistyö yli hallintokuntarajojen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. HANKEORGANISAATIO Hanke työllisti yhden työtekijän. Terveydenhoitaja Lea Hyvärinen toimi hankevastaavana ajalla Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Markku Tervahauta, kirjastotoimenjohtaja Miika Miettunen, hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen sekä terveydenhoitaja Paula Vänskä. Ohjausryhmään liittyi syyskuussa 2007 kotihoidonohjaaja Mari Korhonen. Miika Miettusen sanouduttua irti kirjastotoimenjohtajan tehtävästä elokuussa 2008 ohjausryhmään osallistuivat kirjastoauton kuljettajat Pekka Suhonen tai Pekka Sikanen. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahdeksan kertaa. Koko hankkeen ajan tehtiin tiivistä yhteistyötä kirjastoauton kuljettajien kanssa. HANKEVASTAAVAN TEHTÄVÄT Perehtyminen tutkimusten ja artikkelien kautta liikkuvien palvelujen historiaan, maaseudun tulevaisuuden näkymiin sekä monipalveluauton mahdollisuuksiin. 2 Tutustuminen Kemijärven ja Outokummun palveluautotoimintaan ja kokemuksiin. 3 Leppävirran palveluntuottajien ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen 4 Ikäihmisten mielipiteiden kuuleminen kylien palvelutarpeista osallistumalla eri kylillä järjestettyihin päivätoiminnanryhmiin. 5 Postikyselyn suorittaminen yli 65 vuotta täyttäneille haja-asutusalueen ihmisille. Kysely lähetettiin 873:lle ja kyselylomakkeen palautti 455 ikäihmistä. 6 Tutustuminen kirjastoauton toimintaan ja reitteihin. 7 Hankkeesta tiedottaminen Kyselylomakkeiden vastausten tallentaminen, analysointi ja kirjallinen raportointi. 2 Vastausten pohjalta mahdollisten palvelujen kehittäminen, joista tärkeimmäksi nousivat tietopalvelut sekä lääkehuolto- ja postinpalvelut. 3 Yhteistyö eri palveluntuottajien kanssa. 4 Ohjauksen järjestäminen kirjastoauton kuljettajille ja asiakkaille (esim.rr), kirjallisen ohjeistuksen kokoaminen palveluauton käyttöön.

4 5 Kunnan hoivansivujen päivittäminen ja täydentäminen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 6 Ikäihmisten palvelusivuja kokoavien opiskelijoiden ohjaaminen. 7 Hankkeen etenemisestä ja kyselyn tuloksista tiedottaminen Ikäihmisten palvelusivujen kokoaminen (opisk. sanoutuneet irti), hoivapalvelujen työntekijän ja kunnanjohtajan sihteerin avustuksella. Valokuvien tuottaminen palvelusivujen käyttöön. 2 Palvelukokeiluista sopiminen. 3 Teemapäivien toimintamallien suunnitteleminen ja sopiminen kevään asiantuntijoiden kanssa. 4 Osallistuminen eri kylillä järjestettyihin päivätoiminnan ryhmiin. 5 Naapurikuntien kiinnostuksen kartoittaminen kirjastoauton toimintaan ja yhteistyöhön. 6 Hankkeen etenemisestä ja mahdollisista palveluista tiedottaminen. 7 Loppuraportin kirjoittaminen. 8 LEMON -hankekansion kokoaminen. PALVELUJÄRJESTELMÄN JA TOIVEIDEN ALKUKARTOITUS Palveluautotoiminta Jo olemassa olevaan palveluautotoimintaan perehdyttiin tutkimusten ja artikkelien kautta. FM Jussi Lehtosella (Turun yliopisto) on tekeillä väitöskirja aiheesta Maaseudun liikkuvat palvelut. Autoissa toimivat kaupat, kirjastot, pankit ja postit. Projektivastaava oli projektin alkaessa syksyllä 2007 yhteydessä Lehtoseen, jolta hän sai tietoa aiheesta ja julkaisuista. Miia Mäntylä (Vaasan yliopisto) tarkastelee tutkimuksessaan maaseudun harvenevaa palveluverkostoa, sen merkitystä maaseudun asukkaille ja yrittäjille sekä keinoja korvata väheneviä palveluja. Tutkimuksessa tuodaan esille palveluauton mahdollisuudet tuotettaessa palveluja kotiin. Varsinaisia palveluautoja liikennöi kaksi, Kemijärvellä Yhteispalveluyksikkö Kulkuri ja Outokummussa Palveluauto Kyläilona. Lisäksi erilaisia palveluja tuottavia "yhdistelmiä" on kirjastoautoissa ja myymäläautoissa ympäri Suomea. Projektivastaava selvitti Kulkurin ja Kyläilonan toimintaa sekä niistä saatuja kokemuksia. Kunnalliset palvelut Hankkeen alussa kartoitettiin kunnan alueella saatavat palvelut ja mitä palveluita hajaasutusalueella asuvat kuntalaiset tarvitsevat niiden lisäksi. Projektivastaava haastatteli kuntalaisten lisäksi palveluntuottajia ja yrittäjiä. Leppävirralla oli kesäkuussa 2007 jatkuvan kotihoidon piirissä noin 100 asiakasta, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 76. Kotisairaanhoitajat kokivat, että palvelunpiirissä oleville asiakkaille palveluja on suhteellisen hyvin tarjolla. Omaiset pitävät tiiviisti yhteyttä ja ovat mukana läheistensä hoidossa.

5 Kylillä toimii vielä naapuriapu. Joidenkin yksinasuvien huonokuntoisten vanhusten kodin niukka varustetaso sekä yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien vähyys koettiin ongelmaksi. Palveluauton palveluiksi esitettiin lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta. Kiinnostusta ateriaja pyykkipalveluihin arveltiin myös olevan. Hyvänä ajatuksena pidettiin Kyläolohuone toimintaa, jossa voi tavata toisia ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Kunnan palvelukeskuksen päivätoiminnassa ikäihmisillä on mahdollisuus osallistua liikuntahetkiin ja erilaisiin ohjelmatuokioihin. Päiväkeskus tarjoaa ateriapalvelua ja kylvetys- ja saunotuspalvelua. Tarvittaessa on mahdollisuus myös terveydenhuollon palveluihin, mm. verenpaineen mittaamiseen ja verinäytteiden ottoon. Kuljetukset päivätoimintaan järjestetään PALI -autolla tai taksilla. Konnuslahdessa on palvelupäivä kerran viikossa. Palvelupäivässä käy noin 20 lähikylien ikäihmistä ruokailemassa, saunomassa ja virkistäytymässä. Toiminta on kaikille avointa ja palvelupäivään järjestetään tarvittaessa taksikuljetus. Ateriapalvelua tuotetaan terveyskeskuksen ravintokeskuksessa ja kahdeksalla kyläkoululla, joista yhtä koulua lukuun ottamatta ruoka valmistetaan koulukeittiöissä. Ateriapalvelua toimitetaan tarvittaessa edellä mainituista paikoista myös kotiin. Lisäksi ikäihmisillä on mahdollisuus ruokailuun kyläkouluilla. Kunnallisia palveluita täydentävät yksityiset kotisairaanhoito-, koti- ja tukipalveluntuottajat. Leppävirralla on käytössä palveluseteli, jolla asiakkaat voivat ostaa palveluja yksityisiltä palveluntuottajalta. Yksityiset palvelut Hankeen aikana kartoitettiin myös kotiin saatavat yksityiset hoiva- ja huolenpito- ja kotisairaanhoitopalveluntuottajat sekä siivous-, ateria-, kauppakassi- ja pyykkihuoltopalveluntuottajat. Tavoitteena oli selvittää, miten palveluja tällä hetkellä tuotetaan hajaasutusalueilla ja mihin palveluihin yksityiset yrittäjät voisivat järjestää yhteistyössä palveluauton kanssa. Samalla tavoin kartoitettiin järjestöjen ja yhdistysten mahdollisuudet. Leppävirran kirkonkylässä on neljä päivittäistavaroita myyvää kauppaa ja haja-asutusalueilla neljä kyläkauppaa. Outokumpulainen kauppa-autoyrittäjä liikennöi kunnan itäisellä rajalla kaksi kertaa viikossa. Kyläkauppiaat kertoivat toiminta-ajatuksenaan olevan monipuolinen ja asiakaslähtöinen palvelutarjonta sekä periaatteenaan mitä asiakas tarvitsee se hankitaan. Kaikissa kyläkaupoissa oli mm. asiamiesposti, Leppävirran apteekin lääkekaappi ja internet-yhteydet. Kauppiaat tarjoavat ostosten kotiinkuljetusta eivätkä he rajaa toiminta-aluettaan. Kyläkaupat toimivat myös tapaamispaikkoina kyläläisille ja ovat näin tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja. Kauppiaat näkivät kyliensä ikäihmisille tarpeellisena reseptilääkkeiden- ja ateriapalvelun kotiinkuljetuksen sekä mökkitalkkaritoiminnan. Yksi kauppias ehdotti, että kirjastoautoa voisi käyttää pienten matkojen kuljetukseen niin, että asiakkaan olisi mahdollista tulla itsenäisesti kauppaan. Kyydin takaisin kotiin voisi antaa kauppias. Kyläyhteisöt ja vapaaehtoisjärjestöt Perheen ja lähisukulaisten lisäksi naapureiden ja kyläyhteisön merkitys sosiaalisen tuen tarjoajana on merkittävä. Leppävirralla toimivat vapaaehtoistyön tekijät kylätoimikunnissa ja

6 kyläyhdistyksissä. Monet kylätoimikunnat ovat aktiivisesti edistämässä asukkaidensa sosiaalista kanssakäymistä ja järjestämässä vapaa-ajan toimintaa. Kylätoimikuntien puheenjohtajat näkivät palveluauton tarpeellisena lisänä haja-asutusalueelle. Ikäihmiselle tärkeänä he pitivät saada käsikauppa- ja reseptilääkkeet sekä verenpaine ja verinäyte -kontrollit palveluautolla. Postinpalvelut ja mahdollisuus nostaa rahaa koettiin tarpeellisina. Useat heistä kertoivat kyliltä puuttuvan paikan, jossa kyläläiset tapaisivat toisiaan, palveluauton toivottiin vastaavan tähän tarpeeseen. Hissi nähtiin tärkeänä lisävarusteena autoon. Ikäihmisten ajatuksia palveluautosta ja kylille tarvittavista palveluista oli mahdollista kuulla Leppärengas ry:n järjestämissä kyläpäiväkerhoissa. Kyläpäivä kerhot kokoontuvat kerran kuukaudessa kuudella eri kylällä sekä kirkonkylällä, osallistujia päiväkerhossa on 10-20/kylä. Tärkeimmäksi osallistujat kokivat tilaisuuden tavata toisia ihmisiä. Kerholaiset pitivät palveluautotoimintaa hyvänä, ensisijaisesti siksi, että palvelut tulevat heitä lähemmäs. Kerholaiset olivat kuitenkin vielä aktiivisia ja itsenäisesti toimeen tulevia ikäihmisiä ja heidän oli vaikea kuvitella, millaisia palveluja tulisivat myöhemmin autosta tarvitsemaan. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että kauppa niin kuin muutkin asiat halutaan hoitaa itse, niin kauan kun se on mahdollista. Postinpalveluihin oltiin tyytyväisiä, palveluautoon haluttiin kuitenkin jättää kirjepostia ja ostaa postimerkkejä. Käsikauppa- ja reseptilääkkeiden saanti auton välityksellä nähtiin arkielämää helpottavana. Lisäksi toivottiin verenpaineen mittausta, kontrolliverinäytteiden ottamista ja vitamiinipistosten saantia. Mahdollisuutta nostaa rahaa toivottiin myös. Keskusteluissa tuotiin esille huoli siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät palveluautoon. Kirjasto Kirjastoautonkuljettajien Pekka Sikasen ja Pekka Suhosen mielestä palveluauton palveluiksi sopisi erilaisten tavaroiden (muiden kun elintarvikkeiden) kuljettaminen sekä pientavaran, kuten paristojen, postimerkkien ja lamppujen myynti. Mahdollisina palveluina nähtiin myös käsikauppalääkkeiden myynti sekä verensokerin ja verenpaineen mittaus. Edellisten lisäksi palveluohjausta, verkkoasioinnin tukemista, kopiointipalvelua ja atk- perustaitojen ohjausta pidettiin autoon sopivina palveluina. Kuljettajien mielestä autoa voitaisiin käyttää myös teemapäivien järjestämiseen, tukikohtana erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa, esittelytilana sekä ennakkoäänestyspaikkana. PALVELUAUTON TARVETTA KOSKEVA KYSELY Ikäihmisten toiveita palveluauton tarpeen ja toiminnan suhteen haluttiin tarkemmin selvittää kyselyllä. Postikysely lähetettiin 873:lle 65 vuotta täyttäneelle haja-asutusalueen ikäihmiselle. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken taajama-alueet. Kyselylomakkeen palautusprosentti oli 52. Kyselyyn vastanneissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä. Vastaajien ikä ei vaikuttanut aktiivisuuteen osallistua kyselyyn. Vastaajista puolet oli eläkkeellä maanviljelijän tai emännän ammatista. Vastaajista 25 prosenttia asui yksin.

7 Taustakysymyksinä vastaajilta kysyttiin asunnon varustetasosta ja mahdollisista muutostarpeista. Tarkoituksena oli selvittää, kokevatko puutteellisemmin asuvat tarvitsevansa enemmän palveluja ja apua kuin muut. Suurin osa vastaajista piti asuntonsa kuntoa niin hyvänä, ettei se vaadi kunnostusta tai he kokivat myös, että oli vaikea arvioida tulevia muutoksen tarpeita. Kyselystä selvisi, että 84:n (18%) vastaajan asunto ei täytä hyvin varustetun asunnon kriteerejä (Tilastokeskuksen määritelmä). Puutteista huolimatta asukkaat olivat tyytyväisiä omiin asuntoihinsa ja vain harva ilmoitti että muutostöihin oli tarvetta. Toisaalta osa vastaajista oli varautunut muuttoon kirkonkylälle sitten, kun asuminen omassa kodissa ei enää ole mahdollista. Kyselyyn vastanneiden liikuntakyky oli hyvä. 62 prosenttia pystyi kävelemään yhtäjaksoisesti yli kilometrin matkan ja heistä runsas puolet yli neljän kilometrin matkan. Liikkuminen sisätiloissa onnistuu valtaosalla vastaajista (87%) itsenäisesti. Kymmenen vastaajista ei pystynyt liikkumaan kodin ulkopuolella. Kyselyn mukaan kauppa, pankki ym. asiat haluttiin hoitaa itse. Vastaajista 334 käytti kauppa- ja asiointimatkojen hoitoon omaa autoa. Linja-autoa, taksia tai PALI -autoa käyttäviä ikäihmisiä oli 16 prosenttia. Pieni osa vastaajista kulki matkat lähiomaistensa tai naapureiden kyydissä. Useat vastaajat pitivätkin PALI -autoa ja kimppataksikuljetuksia tärkeinä kotona asumisen mahdollistajina ja näihin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Vastaajista 45 prosenttia oli erittäin tai hyvin tyytyväisiä elämäntilanteensa ja vain neljä prosenttia koki elämäntilanteensa heikoksi. Suurin osa vastaajista ei kokenut yksinäisyyttä tai koki sitä vain harvoin. 74 prosenttia vastanneista arvioi, että heillä on tarpeeksi tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista. 94 vastaajaa piti tietojaan riittämättöminä. Eniten lisätietoa kaivattiin terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen palveluista, Kelan etuuksista sekä seurakunnan järjestämästä toiminnasta. Kotikunnan palveluja kehitettäessä vastaajat pitivät ensisijaisina ja tärkeimpänä kotona asumista mahdollistavat palvelut. Toisena esille tuotiin liikkumista edistävät palvelut, jotka osaltaan ovat myös mahdollistamassa kotona asumista. Lisäksi esitettiin toiveita virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan järjestämisestä ja näihin liittyvät toivomukset yhdistettiin oleellisesti mahdollisuuteen tavata toisia ikäihmisiä. Valtaosa vastaajista oli valmis käyttämään palveluauton palveluja. Kuitenkin 73 prosenttia ilmoitti hoitavansa kauppa- ja asiointimatkansa jatkossakin omalla autolla.

8 Näitä palveluja toivottiin Postin palv elut Pyykki huolto Ostosten kotiin kulj Ti etopalvelut Matkustami nen Läkkeet/ hoitotarv. Terveyden huoltopalv Muut Sarja Tarpeellisimpana yksittäisenä palveluna pidettiin postin palveluja, joita toivoi 30 prosenttia vastaajista. Mahdollisuutta matkustaa palveluautossa toivottiin myös (26% ). Noin 20% vastanneista koki tietopalvelut sekä kauppaostosten kotiinkuljetuspalvelun tarpeellisina. Pyykkihuoltoon liittyvää kuljetuspalvelua arvioi tarvitsevan 6% vastaajista. Tarpeellisina pidettiin myös terveydenhuollon palveluja (verenpaineen mittaus, verinäytteen otto) sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta. Myös reseptien uusimismahdollisuutta ja terveydenhoitajan pitämää vastaanottoa toivottiin. Lisäksi toivottiin veikkauspalvelua nettiyhteyksien kautta, kopiointipalveluja, tiedottamista ikäihmisten tapahtumista ja palveluista ja luentoja terveyteen liittyvistä aiheista. Palveluautolta toivottiin myös, että sinne olisi helppo tulla sisälle, olisi erillinen tila yksityisyyttä vaativien asioiden hoitoon ja että henkilökunta olisi vanhuksia ymmärtävää. Noin puolet vastaajista oli tyytyväisiä nykyisen kirjastoauton käyttämän reittiaikatauluun ja pysäkkien sijaintiin. Loput vastaajista toivoivat, että auton pysäkki olisi lähempänä. Myös

9 viikoittaisia ajovuoroja ja pidempiä pysähdysaikoja toivottiin. Vastaajilla ei ollut tarvetta ateriapalveluihin. UUDET PALVELUT Kyselystä saatujen vastausten sekä eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta lähdettiin kehittämään mahdollisia palveluja. Tärkeimmäksi nousivat tietopalvelut sekä lääkehuolto- ja postinpalvelut. Tietopalvelujen tarve huomioitiin varustamalla auto Internet-yhteyksillä ja kopiokone/tulostimella. Siirrettävää asiakasmikroa on mahdollisuus käyttää auton etuosassa, joten asiakkaalla on mahdollisuus yksityisyyteen. Kuljettajat antavat tarvittaessa käytönohjausta. Ikäihmisille koottiin omat palvelusivut, joista saa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erilaisista etuuksista. Palvelusivut oli tarkoitus koota opinnäytetyönä, mutta tehtävään lupautuneet opiskelijat peruivat myöhemmin mukaan tulonsa. Sivut koottiin lopulta hoivapalvelujen työntekijän ja kunnanjohtajan sihteerin avustuksella. "Ikäihmisten palvelu" -sivut ovat luettavissa: Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta asiakkaille kokeillaan. Apteekin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja palvelun kehittäminen jatkuu edelleen. Jatkossa palveluautoon haettaneen lupaa käsikauppalääkkeiden myynnille. Uusi auto on varustettu lukollisella lääkekaapilla. Kotihoidon työntekijät ovat tietoisia hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden kuljetusmahdollisuudesta. Postinpalvelut ovat nykyiselläänkin hyvin järjestetty. Ikäihmiset pitivät kuitenkin tarpeellisena saada postinpalveluja autosta. Autoon hankittiin lukittava postilaatikko, johon voi jättää kirjepostia. Autosta voi myös ostaa postimerkkejä. Autoon hankittiin verenpainemittari omaehtoisen seurannan idealla. Kirjastoauton kuljettajille ja asiakkaille on järjestetty ohjausta mittarin käytössä sekä laadittu kirjallinen ohjeistus verenpaineen mittaamisesta. Muutoin säännölliset terveydenhuollon palvelut eivät ole lyhyiden pysähdysaikojen vuoksi mahdollisia. Mm. terveyspalveluja ja tiedottamista toteutetaan jatkossa teemapäivien muodossa. Teemapäiviä varten on autolle rakennettu kolme erillistä reittiä. Kullakin reitillä on kolme haja-asutusalueella sijaitsevaa kylää, joilla auto pysähtyy tunnista puoleentoista tuntiin. Kuukauden ensimmäisenä tiistaina helmi-, maalis- ja huhtikuussa ja syksyllä syys-, loka- ja marraskuussa on auton mukana asiantuntija. Asiantuntijoina keväällä ovat Sydäntautiliiton edustajat. Kiinnostusta teemapäivien pitämiseen ovat ilmaisseet Kela, apteekki, päihdekeskus Veikkola ja muistineuvolan työntekijä. Uudet reitit eivät vaatineet muutoksia kirjastoauton reittiaikatauluun. Vaikka kauppa-asiointiin saa apua yksityisiltä yrittäjiltä, toivoi osa vastaajista kauppaostosten kotiinkuljetusta. Halutessaan palvelua asiakas ottaa yhteyden kauppiaaseen ja sopii käytännön asioista. Kyläkaupoille voi myös matkustaa palveluauton kyydissä. Matkasta ei peritä maksua.

10 Autossa voi kuljettaa edellisten lisäksi ateriapalveluaterioita. Pyykkihuoltopalveluja tarjoaa kirkonkylällä kaksi yrittäjää. Pyykkipussin voi jättää autoon toimitettavaksi palveluntuottajalle. Auto on varustettu invahissillä. Palveluautohankkeen etenemisestä, kyselystä saaduista tuloksista sekä autosta saatavista palveluista on tiedotettu kuntalaisille paikallislehdessä ja Leppärenkaan päiväkerhoissa eri kylillä. Lisäksi kylätoimikuntien puheenjohtajia on informoitu hankkeen etenemisestä ja tuloksista. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Uuden auton kulkureitit ovat lähes samat kuin vanhalla kirjastoautolla. Reitteihin tehdään tarvittaessa muutoksia käyttökokemusten ja uusien palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Suunnitteluvaiheessa lähdettiin ikäihmisten tarpeista ja ne otettiin huomioon auton palveluja rakennettaessa. Autossa asioi kuitenkin kaiken ikäisiä ihmisiä ja heidän esille tuomat palvelutarpeensa voivat olla erilaisia kuin ikäihmisten. Palveluiden päivittäminen palvelutoiveiden ja käytännön toiminnasta saatujen kokemusten myötä takaa monipuolisen ja joustavan palvelutarjonnan. Joustava yhteistyö kunnan, asukkaiden ja yrittäjien kesken luo edellytykset palvelujen kehittämiseen. Jatkuvuuden kannalta tärkeimmässä asemassa ovat monipalveluauton kuljettajat, joiden tehtävänä on jatkossa toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen. Lea Hyvärinen projektivastaava

11 LÄHTEET Kilpeläinen, Arja & Pohjola, Anneli Kyläläiset keskiössä. Tutkimus kylien hyvinvointipalveluista. Lapin yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja sarja B 55. Tutkimusraportteja ja selvityksiä. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi. Lemponen, Virpi Kotona mahdollisimman pitkään. Maaseudulla asuvien vuotiaiden näkemyksiä hyvinvointipalveluista. Seinäjoki. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsingin yliopisto. Mäntylä, Miia Monesta yhdeksi. Maaseudun palvelujen uudet mahdollisuudet. Vaasa. Vaasan yliopisto Levon-instituutti. Lehtonen, Jussi. Maaseudun tulevaisuus ja monipalveluauton mahdollisuudet. Referee-artikkeli. Futura lehti 4/2006. Palvelut pyörillä. Liikkuvien palvelujen kehitysvaiheita. Tekniikan Waiheita 1/2005. Leppävirran kunnan ikääntyvien hoito- ja palvelustrategia vuosille Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta

12 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 1/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, opiskelija Arja Ropponen ja Lea Hyvärinen. 1. Mari Korhonen aloittaa kunnassa kotihoidonohjaajan virassa ja liittyy ohjausryhmään. 2. Miika Miettuselta kuultiin terveiset Kuusamon kirjastoautopäiviltä. 3. Ohjeita projektityöntekijälle; 1 Kartoitetaan kunnan yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat sekä heidän kiinnostuksensa yhteistyö mahdollisuuksista. 2 Tiedotetaan kyläneuvostoille ja kylätyöntekijöille projektista. 3 Palveluauton toimintaa suunniteltaessa ei ole tarkoitus tuottaa vastaanotto tyyppistä/sitoutuvaa palvelua. Tulee olla asiakkaalle vapaaehtoista, valittavissa olevaa palvelua. 4 Toiminnalla ei tavoitella kylien kesken tasavertaisuutta. 5 Selvitetään mahdollisuudet kuntarajoja ylittävään palvelutarjontaan. 6 Selvitetään palveluauton mahdollisuudet järjestää "tietoiskuja" kirjastoautoon tai pysäkkien läheisyydessä oleviin julkisiin rakennuksiin. 7 Selvitetään ateriapalvelun tarve syrjäkylillä ja kirjastoauton käyttömahdollisuus jakelussa. 8 Tiedotetaan projektista paikallislehdessä.

13 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 2/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen ja Lea Hyvärinen. Projektityöntekijä kävi läpi tämän hetkistä tilannetta sekä tutkimusten ja kyselyjen tuloksia. 1. Tällä hetkellä liikennöivien monipalveluautojen, Kemijärven Kulkurin ja Outokummun Kyläilonan, toiminta ja käytännön kokemukset sekä palveluja tuottavat "yhdistelmät" kirjastoautoissa ja myymäläautoissa sekä projekteina olleet palvelukokeilut. 2. Kunnan kotihoidon ja päivätoiminnan työntekijöiden näkemykset syrjäkylien ikäihmisten palvelujen tarpeesta, mahdollisista palveluauton palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista. 3. Kyläkoulujen mahdollisuudet järjestää ateriapalvelua ja ruokailutila ikäihmisille. 4. Kyläkauppojen ja kauppa-autojen palvelut sekä kauppiaiden näkemys kyläläisten palveluntarpeesta. 5. Pienyritysten ja yhdistysten tuottamat palvelut ja heidän kiinnostus yhteistyöhön. 6. Kirjastoauton kuljettajien näkemys palveluauton palveluista. Palveluauton tarpeen selvittämiseksi päätettiin suorittaa postikysely 65 vuotta täyttäneille syrjäkylillä asuville kuntalaisille. Kyselyllä selvitetään ikäihmisten toiveita palveluauton tarpeen ja toiminnan suhteen.

14 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 3/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, opiskelija Anna Torvinen ja Lea Hyvärinen. Käytiin läpi seuraavia asioita: 1. Kylätoimikunnan puheenjohtajilta saatua tieto kylien toiminnasta ja ikäihmisten palveluntarpeesta. 2. Seurakunnan järjestämä toiminta ikäihmisille. 3. Osallistuminen Leppärenkaan eri kylillä järjestämään päivätoimintaan ja ryhmissä mukana olleiden ikäihmisten esille tuomat palvelutoiveet. 4. Selvitys kyselyn vaiheista. Alustavaa tietoa palveluauton käytöstä ja tarpeellisimpina pidetyistä palveluista. 5. Kuopion Savonia-amk opiskelijat sairaanhoitaja Heidi Zadraks ja Arto Kaurala ovat lupautuneet tekemään opinnäytetyönään tietojärjestelmän palveluauton käyttöön. 6. Miika Miettunen kertoi uuden auton hankintaan liittyvistä asioista ja aikataulusta. 7. Tutustumiskäynti Kuopion kaupungin kirjastoautolle.

15 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 4/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen esitteli tarjouspyynnöt uuden kirjastoauton alustasta ja korityöstä sekä tekniset vaatimukset kirjastoauton korityölle.

16 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 5/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, Pekka Sikanen, Pekka Suhonen, Arto Kaurala ja Lea Hyvärinen. Käsiteltävät asiat: 1. Kyselyn tulokset. 2. Kyselyn tuloksista tiedotetaan kuntalaisille paikallislehdessä ja kylätoimikunnan puheenjohtajia informoidaan asiasta. 3. Postin, Kelan, pesulan ja apteekin näkemykset palvelujen tuottamisesta palveluauton välityksellä. 4. Päivitetään kunnan sivuja hoivapalvelujen osalta ja kootaan ikäihmisille suunnatut palvelusivut, joiden sisällöstä vastaa Heidi Zadraks ja teknisestä toteutuksesta Arto Kaurala.

17 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 6/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Päivi Ahveninen, Miika Miettunen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen kertoi suunnittelupalaverista Kiitokorilla ja nähtiin auton pohjaratkaisu. Valittiin auton ulkoasu- ja maalausvaihtoehdot. 2. Palveluauton lääkekaappiluvan hakemista siirretään. Apteekkari Auvinen suosittaa hakemuksen lykkäämistä, kunnes selviää valitusvaiheessa olevien kyläkauppojen lääkekaappien jatkoluvat. 3. Autoon on hankittu verenpainemittari omaehtoisen seurannan idealla. Kirjastoauton kuljettajille annetaan ohjausta verenpaineen mittaamisen ohjaukseen. Asiakkaille järjestetään mittarin käytön ohjausta kesän aikana. 4. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet kotihoidon kanssa ateriapalvelu- ja hoitotarvikekuljetusten osalta.

18 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 7/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Päivi Ahveninen, Mari Korhonen, Pekka Suhonen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen on sanoutunut irti kirjastotoimenjohtajan tehtävästä ja hänen tilallaan ohjausryhmässä jatkavat kirjastoauton kuljettaja-virkailija Pekka Suhonen ja Pekka Sikanen. 2. Pekka Suhonen kertoi uuteen autoon liittyvistä asioista ja aikataulusta. Pekka Suhonen selvittää palveluauton kassajärjestelmän vaihtoehtoja. 3. Kunnansivujen päivitykset. Ikäihmisten palvelusivujen teknisen työn toteuttaja Arto Kaurala sanoutunut irti tehtävästä, tilalle haetaan uutta opiskelijaa Savonia-amk:sta. 4. Projektityöntekijä kuvaa palvelusivuilla käytettävät valokuvat. 5. Sovitaan lupa- ja käytännön asiat kunnan atk-vastaava Jukka Airaksisen kanssa. 6. Kesällä kirjastoautossa kuljetettu aterioita kotihoidon asiakkaalle. Tästä hyvät kokemukset. Koko kotihoitoa informoidaan toimintamallista. 7. Hankitaan autoon postilaatikko ja postimerkkejä myyntiin. 8. Reseptilääkkeiden kuljetusta kokeillaan yhteistyössä apteekin kanssa. 9. Ikäihmiselle tarjotaan vielä mahdollisuutta ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä ja kertoa palvelutarpeesta, ja toiveista reittiaikataulun ja pysäkkien suhteen (ilmoitus lehdessä). 10. Tiedotetaan ikäihmisille hankkeen etenemisestä paikallislehdessä ja Leppärenkaan järjestämissä päivätoiminnanryhmissä.

19 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 8/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Pekka Suhonen, Päivi Ahveninen, Lea Hyvärinen Kokouksessa seuraavat asiat: 1. Ikäihmisten palvelusivujen sisällön kokoamisesta vastannut Heidi Zadraks sanoutui irti tehtävästä. Palvelusivut koottiin omana työnä. Apuna olivat kunnanjohtajan sihteeri Seija Heiskanen ja lähihoitaja/datanomi Annikki Kosunen. 2. Teemapäivien toimintamalli ja reittiaikataulu sekä kevään asiantuntijat. 3. Lähetetty Varkauden, Kuopion, Heinäveden, Suonenjoen ja Pieksämäen kirjastotoimenjohtajille ja sosiaali- ja terveysjohtajille tiedote sekä yhteydenottopyyntö, mikäli ovat kiinnostuneita auton toiminnasta ja yhteistyöstä. 4. Yhteenveto hankkeesta ja postikyselyn tuloksista Jussi Lehtoselle. 5. LEMON -hankkeesta koottu kansio. 6. Perustetaan työryhmä joka jatkossa kokoontuu pohtimaan palveluauton toimintaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmään kuuluvat kirjastoauton kuljettajat Pekka Sikanen ja Pekka Suhonen, hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen, kotihoidonohjaaja Mari Korhonen sekä sivistystoimenjohtaja. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran keväällä Kokoonkutsujana toimivat kirjastoauton kuljettajat.

20 Älybussin käyttötarpeet visiot Päijät-Hämeessä Sirkka-Liisa Pylväs Peruspalvelukeskus Aava- Liikelaitos/johtaja Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

21 Miksi älybussi/palvelubussi? Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan Päijät-Hämeessä neljän toimijan avulla (Aava, Oiva, Lahti ja Heinola) Aava ja Oiva tuottavat palvelut seudullisesti hajanaiselle alueelle Maaseutukunnat ovat myös alueellisesti laajoja ja harvaan asuttuja - joka niemeen notkoon saarelmaan kodin tahtoisin pystyttää Ihmisten oikeus valita asuinpaikkansa jopa kunnallistekniikan saavuttamattomiin kaikki eivät tule muuttamaan taajamiin Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

22 Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

23 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset takuumiehinä Lainsäädäntö määrittelee minimissään annettavat palvelut Päijät-Hämeen järjestämissuunnitelma määrittää miten ja missä palvelut tuotetaan Kuntakohtaiset palvelusopimukset määrittävät vielä tarkemmin palveluiden tuottamisen - lähipalvelulpainotus Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

24 Järjestämissuunnitelma - lähipalvelut Lähipalvelut ovat palveluja, joita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä joko siten, että ne ovat tarjolla joka päivä tai ovat tarjolla sovittuina ajankohtina Lähipalvelujen tarjonta riippuu kuntalaisten palvelujen tarpeesta sekä käytettävissä olevista resursseista. Lähipalvelujen piiriin on helppo hakeutua tai ne tuodaan ihmisille kotiin Lähipalvelujen tulee olla myös vammaisten saavutettavissa Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

25 Järjestämissuunnitelman ajatuksia Palveluiden järjestämisen yhtenä kriteerinä tulisi olla se, kuinka usein palvelua käytetään Toimintaympäristön muutoksissa keskittämisellä voidaan varmistaa henkilöstön osaamista ja saatavuutta sekä taloudellisuutta toiminnoissa Samanaikaisesti on selvitettävä, että kuinka paljon palveluita voidaan viedä sähköiseen muotoon On myös pohdittava liikkuvien palvelujen merkitystä ja käyttöä lähipalvelujen korvaajana Liikkuvat, matalan kynnyksen palvelut voisivat tavoittaa paremmin myös syrjäytyvän väestön Palvelurakenteen muutoksissa ja kehittämisessä tulee entistä enemmän vahvistaa kansalaisen vastuuta omasta hoidostaan Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

26 Syrjäytyminen Terveyserot Ikääntyminen Kovia haasteita Tulee löytää uusia keinoja tavoittaa ihmisiä Ennaltaehkäisevän työn sekä itsehoidon lisääminen tärkeää Kotona selviytymisen tukemista lisättävä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

27 Kyselytutkimus Aava-kunnissa Keväällä 2012 toteutettu kyselykokonaisuus, lomake ja kansalasifoorumit, tavoittivat kaikkiaan noin 1100 AAVA-kuntien asukasta orimattilalaisia lukuun ottamatta Tarkoituksena oli selvittää, miten kuntalaiset kehittäisivät omasta näkökulmastaan olemassa olevia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja mihin suuntaan niitä tulisi heidän mielestään ohjata Yhteenvetona voitaneen todeta, että vaikka selvitykseen osallistuneiden kanta sinällään olikin yksimielinen - kaiken pitäisi pysyä ennallaan - kunnissa oltiin kuitenkin valmiita muutoksiin ja palvelujen kehittämiseen, mikäli se on välttämätöntä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

28 Millaisia odotuksia/toiveita kuntalaisilla? Liikkuvat palvelut nousivat kehittämisen keskiöön, jotta ikäihmisten ja sivukylillä asuvien palvelut ja kotona mahdollisimman pitkään asuminen voitaisiin turvata, tulisi palvelut saattaa heidän ulottuvilleen Kehittämisajatuksena, poikkeuksetta kaikissa kunnissa, nousi esiin palvelujen sijoittaminen linja-autoon, palvelubussiin, ja reitin suunnittelu kuntalaisia tavoittavaksi Noin kolmannes kyselyyn vastanneista oli valmiita käyttämään tarvitsemiaan palveluja liikkuvassa muodossa järjestettynä Erityisen kiinnostaviksi palvelumuodoiksi nousivat terveyskeskuksen lääkäri sekä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotot sekä laboratorio-, röntgen- ja kuntoutuspalvelut Merkittäviä poikkeamia kuntien välisessä kiinnostuksessa ei löytynyt. Yhtä lailla valmiutta löytyi myös kaiken ikäisten, kuntakeskuksessa tai hajaasutusalueella asuvien ja työssä käyvien sekä eläkeläisten keskuudesta Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

29 Millainen älybussi/palvelubussi? Toivottavasti emme vielä tiedä sitä! Alueen ja väestön erityistarpeet huomioitava innovaatioita tarvitaan Esim. ikälain tuomat velvoitteet palveluohjaus, voisiko kulkea bussissa pitkin raittia? Terveyskioskin tyyppinen toiminta? Sosiaaliohjaus? Kelan palvelut jne. Tarvitaan innovaatiokykyinen, jalat maassa kulkeva kehittämisryhmä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

30 Projektin haasteita Monta toimijaa vähentää sijoituksen riskiä, mutta miten päästään riittävän toimivaan loppuratkaisuun Aava ja Oiva, sote-toimijat n. 60 % käytöstä, koulutuskonserni n. 40 % EI liian suuria odotuksia palvelutuotannosta kyseessä pieni muotoinen palvelutuotanto n.1,5 pv- 2pv /vko/toimija Tietotekniikan toimiminen varmistettava myös haja-asutusalueella Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

31

32 Lahden ympäristökuntien palvelujen kartoituskysely Ikä Työllisyystilanne Työssäkävijä Työtön Vapaaehtoisesti kotona Eläkkeellä Opiskelija Paikkakunta, johon Onko kyseessä: kaipaatte palveluja Asuinkunta Mökkikunta Asuinalue Taajama Keskusta Haja-asutusalue Asuuko kotonanne lapsia? Kyllä Ei Onko teillä ajoneuvo käytettävissänne? Kyllä Ei Mitä palveluja kaipaatte lähemmäksi? Mainitkaa viisi tärkeintä. Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Tähän voitte määritellä tarkemmin valitsemianne palveluita ja/tai listata muita palveluja, joita ei ole luettelossa. Hoidatteko asioita internetissä, jos hoidatte, niin mitä? Jos teillä on jokin ajatus palvelutarjonnan parantamiseksi, niin voitte kertoa siitä alla olevaan kenttään (tarvittaessa vastausta voi jatkaa myös lomakkeen kääntöpuolelle). Lahden ammattikorkeakoulun projektiryhmä Liikutus kiittää vastauksistanne!

33 Lahden ympäristökuntien palvelujen kartoituskysely Ikä Työllisyystilanne Työssäkävijä Työtön Vapaaehtoisesti kotona Eläkkeellä Opiskelija Paikkakunta, johon Onko kyseessä: kaipaatte palveluja Asuinkunta Mökkikunta Asuinalue Taajama Keskusta Haja-asutusalue Asuuko kotonanne lapsia? Kyllä Ei Onko teillä ajoneuvo käytettävissänne? Kyllä Ei Mitä palveluja kaipaatte lähemmäksi? Mainitkaa viisi tärkeintä. Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Tähän voitte määritellä tarkemmin valitsemianne palveluita ja/tai listata muita palveluja, joita ei ole luettelossa. Orimattila, S-market, 67 vastausta Hollola, Kauppakeskus Kompassi, 46 vastausta Nastola, K-market, 27 vastausta Yhteensä vastauksia 140 Eläkkeellä vastaajista oli 48% Hoidatteko asioita internetissä, jos hoidatte, niin mitä? Haja-asutusalueella asuvia oli 25% vastaajista Jos teillä on jokin ajatus palvelutarjonnan parantamiseksi, niin voitte kertoa siitä alla olevaan kenttään (tarvittaessa vastausta voi jatkaa myös lomakkeen kääntöpuolelle). Lahden ammattikorkeakoulun projektiryhmä Liikutus kiittää vastauksistanne!

34

35

36

37 Frekvenssi, koko materiaali Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Kaikista vastanneista Elintarvikekauppa Alko Ei halua palveluita 5 % Terveydenhoito/lääkäri 36 % Posti 32 % Erikoiskauppa 31 % Veropalvelut 26 % Kansaneläkelaitos 25 % Viihde/kulttuuri 25 % Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste

38

39

40

41

42

43

44

45 Laadun arviointi Mallu-auton käyttöä koskeneeseen asiakaskyselyyn vastanneista 90 % koki saaneensa tarvitsemansa avun. Palvelut saivat kiitosta ja niiden saamista lähemmäs kotia pidettiin hyvänä. Muutama vastaaja koki saaneensa vain osittaisen avun tai ei saanut tarvitsemaansa apua lainkaan. Syiksi mainittiin muun muassa ongelmat verkkoyhteyksissä ja lääkärin odotetun yhteydenoton puuttuminen. Eksoten kotisivujen kautta voidaan jatkuvasti antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia. Palvelutarjonta laajenee Syksyllä 2012 toteutettavassa pilotissa kokeillaan Mallu-auton muuntumista Telluautoksi, jossa työvoiman palvelukeskus (TYP) tarjoaa yhdeksänä perjantaina yksilöllistä moniammatillista neuvontaa vaikeasti työllistyville. Lisäksi kahtena perjantaina pidetään kaikille kuntalaisille tarkoitetut infopäivät niin sanottuina toritapahtumina. Vuonna 2013 käyttöön otettavaan uuteen autoon asennetaan hammashuollon välineistöä, jolloin palvelutarjonta laajenee suuhygienistin ja -hoitajan palveluilla. Tämä mahdollistaa liikkuvien suun terveystarkastusten aloittamisen. Kehittämishaasteita Tietoliikenneyhteyksien toimivuuden varmistaminen koko toiminta-alueella. Joitakin pysähdyspaikkoja on jouduttu jättämään pois toimimattomien yhteyksien vuoksi. Ajankäyttö ja reititys. Miten matkoihin kuluvaa aikaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi etäyhteyden avulla. Tietoisuuden lisääminen ja tiedon levittäminen hyödyntämällä kylien tiedotuskanavia ja epävirallisia tahoja. Teemapäiväkonseptin, kuten sisältöjen, alueellisen koordinoinnin ja tiedottamisen kehittäminen. Yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa ja osallistuminen esimerkiksi terveydenhuoltolain kuntia velvoittavien hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi yhteistyötä voitaisiin tiivistää muun muassa seurakuntien, yrittäjien, apteekkien ja yhdistysten kanssa. Asiakkaiden palveleminen entistä paremmin hoitajien saadessa oikeudet lääkkeiden määräämiseen ja joidenkin tällä hetkellä vain lääkäreille kuuluvien tutkimusten ja pienten toimenpiteiden tekemiseen. LIIKKUVA PALVELUYKSIKKÖ Mallu-auto Toimintamalli Mallu-auto on uudenlainen liikkuva palveluyksikkö, jonka avulla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluja viedään maakunnassa alueille, jotka sijaitsevat kaukana kiinteistä palvelupisteistä. Toiminnan alullepanijana ja kehittäjänä toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Kehittämistyön tukena on ollut ELY-keskuksen rahoittama Mallu kylillä -hanke. Ideoita liikkuvan palveluyksikön kehittämiseen on saatu muun muassa Pohjois-Savon Suupirssin ja Hambulanssin toimintamalleista. Työ jatkuu toiminnan koordinoimiseen ja kehittämiseen painottuvassa ELY-keskuksen rahoittamassa Mallu kylillä 2 -hankkeessa. Lisätietoja: Toimintamallin kuvaus on tehty Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmän ja Eksoten yhteistyönä (2012). Toiminta alkoi marraskuussa 2010 kausi-influenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu-autosta on saanut sairaan ja terveydenhoitajan palveluja Etelä-Karjalan haja-asutusalueilla.

46 Tavoitteet: Vastata kaukana kiinteistä toimipaikoista asuvien kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin. Turvata ja kehittää haja-asutusalueilla asuvan väestön peruspalveluja. Edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä. Tukea ikääntyvien hyvinvointia ja asumista kotona. Tuottaa uusia ja toimivia liikkuvien palvelujen käytäntöjä. Asiakkaat Mallu-auto palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta palvelun suurin asiakasryhmä ovat ikääntyneet haja-asutusalueilla asuvat ihmiset. Touko - kesäkuussa 2011 tehdyn asiakaskyselyn vastaajista kaksi kolmesta oli yli 65- vuotiaita. Ikääntyvien erityistarpeet ohjaavat pitkälti palvelutarjontaa. Palvelut ja niiden sisällöt Mallu-autosta saa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluja. Lisäksi järjestetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä. Auto kiertää säännöllistä reittiä keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Eri pysähdyspaikoilla käydään pääasiassa kahden viikon välein. Vastaanottoaika on tunnista kahteen. Vastaanotolle tullaan yleensä oman terveysaseman kautta tehdyllä ajanvarauksella, mutta myös ilman varattua aikaa. Sairaanhoitoon kuuluu pieniä toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluja ja tikkien poistoja, uusittavien lääkereseptien vastaanottoa, rokotuksia (punkki, hepatiitti) ja muita injektioita (esim. Cohemin). Palveluun kuuluvat myös verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri- ja muut pikanäytteet, esimerkiksi INR-määritykset. Klinikka-auton verkkoyhteydet mahdollistavat Eksoten potilastietojärjestelmän käytön, ja näin asiakkaan terveyteen liittyviä asioita voidaan arvioida myös laajemmin ja kirjata tietoja järjestelmään vastaanoton aikana. Lisäksi annetaan ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa. Asiakaslähtöisissä teemapäivissä painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä eri aiheita, kuten ravitsemusta, kuulonhuoltoa, omaishoitoa, muistin huoltamista, ikäihmisten liikuntaa ja apuvälineitä, teknologiaa, Kelan etuuksia, masennuksen ehkäisyä ja hoitoa sekä suun terveydenhuoltoa. -- Palvelun tuottajat ja yhteistyötahot -- Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) vastaa Mallu-auton palvelujen tuottamisesta ja toiminnan hallinnoinnista. Toiminnassa on mukana kahdeksan alueen kuntaa. Toiminnan käynnistämisessä tehtiin yhteistyötä erityisesti kyläyhdistysten kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen. Yhdistykset ovat tuoneet esille asukkaiden tarpeita ja vaikuttaneet reitin muodostumiseen. Reitillä ja teemapäivien järjestelyissä hyödynnetään usein kyläyhdistysten tiloja. Teemapäivien järjestämisessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä Eksotessa sisäisesti että toimintaa järjestävien sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa kaupungin liikuntatoimen, Kelan ja kuulonhuolto-yhdistysten kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä oppilaitosten, kuten Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, kuten esimerkiksi Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen -hankkeessa (HEA). Resurssit Mallu-autona toimii tavallinen matkailuauto. Vuoden 2013 aikana käyttöön otetaan C-kortilla ajettava uusi ajoneuvo, jolloin nykyinen auto jää pois käytöstä. Autossa on käytössä langaton verkkoyhteys (3G). Autoon on rakennettu sisäinen WLANverkko, joka mahdollistaa hoitajan toiminnan tarvittaessa auton ulkopuolella - esimerkiksi kylätalossa. Potilastietojärjestelmä Efficaa käytetään Citrix-ympäristössä reaaliaikaisesti. Suojattu verkkoyhteys mahdollistaa myös laboratoriojärjestelmä WebLabin käytön sekä Internet-yhteyden liittyen asiakkaan ohjaukseen. Työasemana toimii kannettava tietokone. Varusteisiin kuuluu pikamittareita ja muita hoitajan tarvitsemia välineitä ja tarvikkeita. Henkilöstö Mallu-auton vastaanottoa pitää alueen terveysaseman omahoitaja tai useamman kunnan alueella kiertävä hoitaja. Alueen omahoitaja voi pitää osan hajaasutusalueilla asuvien asiakkaidensa vastaanotoista Mallu-autossa. Näin asiakkaat saavat palvelut läheltä kotiaan tutulta hoitajalta, kynnys autossa asioimiseen alenee ja hoidon jatkuvuus sekä kokonaisvaltaisuus varmistuvat. Palvelujen käyttöaste onkin korkein alueellisen omahoitajan toimintaalueilla. Useamman kunnan alueella kiertävän hoitajan työskentely voidaan suunnitella jouhevasti. Mallu-auton toiminnan vakiintuessa ja palvelun käytön lisääntyessä syntyy pitkiä asiakassuhteita myös kiertävään hoitajaan. Mallu-auton kuljettaja vastaa auton pysymisestä reitillään aikataulun mukaisesti. Hänen tehtäviinsä kuuluvat auton tilojen ja laitteiden valmistelu vastaanottoa varten, pysähdyspaikoilla olevien toimintatilojen, kuten kylätalojen, avainten hallinnointi sekä yhteydenpito yhteyshenkilöiden kanssa. Kuljettaja pitää tarvittaessa seuraa vastaanotolle jonottaville asiakkaille. Hän vastaa auton huollosta, tankkauksesta ja pesusta. Palvelun kustannukset, niiden kattaminen ja asiakasmaksut Mallu-auton toiminnan kehittämis- ja selvitystyön aikana seurattiin palvelun kustannuksia ja arvioitiin niiden määrää vuoden aikana sekä asiakaskäyntiä kohti. Laskelmat perustuvat arvioon vakiintuneen toiminnan kulurakenteesta. Arvio kustannuksista vuodessa, kun auto työllistää täysipäiväisesti hoitajan ja kuljettajan: Palkat Auton vuokra (sis. vakuutus ) Ilmoitukset Polttoaine Autotallin vuokra Tietoliikenne (sis. tietokone) Muut kulut Yhteensä Teemapäivien osuus on noin 10 % toiminnan kustannuksista. Liikkuvien palvelujen tarkoituksena on tarjota palveluja eri alueilla kaukana kiinteistä toimipisteistä asuville asiakkaille. Näin ollen alla olevat laskelmat asiakaskohtaisista kustannuksista perustuvat eri pysähdyspaikkojen kustannusten keskiarvoon. Laskelmassa ei huomioida hoitotarvikekuluja, jotka voivat vaihdella suuresti eri asiakkaiden kohdalla. Kaikkien vastaanottoaikojen ollessa käytössä asiakaskohtaiseksi kustannukseksi muodostuu 52 euroa. Asiakaskohtainen kustannus eri käyttöasteilla (ka), jos auto on käytössä vuoden ympäri: 100 %:n ka: kustannus 52 / asiakas 75 %:n ka: kustannus 70 / asiakas 50 %:n ka: kustannus 104 / asiakas Pilottivaiheessa kustannukset olivat yli kaksinkertaiset käyttöasteen oltua toiminnan alkuvaiheessa joissakin kohteissa alhainen. Alkuvaiheessa kustannuksia kertyi myös ilmoittelusta ja työryhmätyöskentelystä, joita laskelmissa ei ole otettu huomioon. Käynti Mallu-autossa hoitajan vastaanotolla on maksuton. Pysähdyspaikoilla on määritellyt osoitteet ja vastaanotolle tulevat asiakkaat voivat tilanteesta riippuen olla oikeutettuja Kelan matkakorvauksiin.

47 :n matkassa

48 Vanha rouva & poika Museoautona Mobiliassa T A M P E R E E N K A U P U N K I

49

50

51

52

53 Netti-Nysse palvelemassa kyläyhdistystä

54 T A M P E R E E N K A U P U N K I

55 T A M P E R E E N K A U P U N K I

56 Siirikuvatietokanta Maitoa mukiin -mainos Tapsa Wikissä Tapio Rautavaara Olavi Virta Markus-setä Sankarivainajat Muistelua

57 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 a Aki Kaurismäki: Varjoja paratiisissa, Mies vailla menneisyyttä, Tulitikkutehtaan tyttö, Kauas pilvet karkaavat ja Ariel T A M P E R E E N K A U P U N K I

58 Seminaareja Vaaleja Valokuvamaratoneja Runoja ja taiteita, Vero- ja pankkipalveluja, edemokratiaa, Eu-tiettuoutta, Sähkösopimuksia, Asukastilaisuuksia, Nuorisoiltoja, Puutarhan hoitoa, Lukemisen edistämistä Rokotuksia.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

59 2001 Brysseli, Belgia 2002 Tartto, Viro Suomi: Helsinki, Tuulos, Espoo, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Suolahti, Seinäjoki, Vaasa, Vilppula, Kangasala, Lempäälä, Viiala, Ylöjärvi, Toijala, Kylmäkoski, Pirkkala, Jämijärvi, Nokia, Valkeakoski, Vammala... Pohjoismaat: Norrköping, Nässjö, Roskilde T A M P E R E E N K A U P U N K I

60 Kävijät Kävijät yhteensä Noin aikuista kurssilaista Noin esi- ja peruskoululaista Kurssilaisten ikäjakauma % % % % Yli % Sukupuolijakauma % Naisia 35-27% Miehiä Eläkkeellä 92% T A M P E R E E N K A U P U N K I

61 Aloite Alvarista Aloitti syksyllä 2012 Tarjoaa neuvontaa ja ohjausta terveys- ja sosiaalialan asioissa Ilman ajanvarausta tai lähetettä Paikalla terveydenhoitaja, (sos.työntekijä), mediasihteeri ja teemaviikoilla järjestöjen edustajia Ajaa to ja pe + kuun 1. ke iltavuoro T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

62 Ei kirurgisia toimenpiteitä, ei tiloja Influenssa rokotukset suosittuja 6 päivää ja 3893 rokotusta Opastusta verenpaineen mittaamisen Verensokeritarkistukset veti Korvatarkastukset mahdollisia Kävelysauvoja ja askelmittareita lainataan Lääkeneuvontaa Sosiaalipuolella vähän kysyntää Tietokone, internet- ja kurssineuvontaa T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

63 Terveysnyssen teemaviikot / Kevät 2013 / TAMMI Viikko Päivät Teema Yhteistyötaho Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalvelut Fysioterapia / Kaatumisten ehkäisy Fysioterapeutit / th. Seija Nordback HELMI Asiaa ikäihmisille Senioripysäkki Asiaa ikäihmisille / Ystävänpäivä Kotitori Sydän Sydänpiiri Suun terveys Hammashoito / suuhygienistit MAALIS Päihteettömyys Kirkas Mieli Aivoviikko Pirkanm. Muistiyhdistys / MEVA Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Mielenterveys Sopimusvuori Huom! Pe ei ajoa (pääsiäinen) HUHTI Päihteettömyys Aklinikka/ Akilta Diabetes Tampereen Diabetesyhdistys Sydänviikko Kaupungin ravitsemusterapeuti T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

64 Asiakkuusraportti loka-joulukuu Suuri pysäkkikohtainen vaihtelu Hervanta n.10 Peltolammi 4 (yhteensä neuvontaa 277 asiakkaalle) Naisia 69% Yli 60 vuotiaita 75% Terveyspalveluneuvonta kysymyksiä 59% Opastettiin omahoitoon 46%, vastaanotolle 14% ja järjestöille 8% 54% saanut palvelua, joka korvannut käynnin muissa sos.-terv. palveluissa T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

65 Pedagogia, hyvä huumorintaju ja kärsivällisyys tärkeimmät työkalut = ihmisten kohtaaminen Imitsillä on väliä Arjen iloksi ja hyödyksi Sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi, yhteisöllisyyden tueksi Verkostoituminen ja yhteistyö Sitoutuminen, sitkeys ja innovaatisuus T A M P E R E E N K A U P U N K I

66 10-vuotisjuhlissa tanssittiin kohti tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I

67 Suomalaisella osaamisella on kysyntää! PISA menestys Pohjoismainen hyvinvointimalli ja reilun pelin yhteiskunta Uusia malleja ja ratkaisuja etsitään joka paikassa Kuka/ketkä tuotteen omistaja? Miten julkisyhteisö tekee ulkomaankauppaa? => Konseptien tuotteistaminen, markkinonti

68 25

69 Fellmannia, tieto- ja kirjastopalvelut osana verkostoa Älybussi-projektin aloitusseminaari Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja Fellmannia

70 Koulutuskonsernin jäsenkunnat

71 Fellmannia s key services 1. Innovative Learning environments and educational guidance 2. Versatile information and library services 3. elearning development and services unit 4. Cafe, meetings, restaurant

72 Fellmannia s Learning Landscape concept light and innovative environment diverse study areas including group study rooms and cosy reading corners for studying, brainstorming Services available 24/7 ( research rooms for longterm research and and area for students writing their thesis) room specially dedicated to digital content, offering a wealth of digital resources with multible databases in a modern setting Information Skills Clinic for personal guidance laptops available to borrow

73 Toiminta-ajatus Tieto- ja kirjastopalvelut toimii maakunnallisena oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoverkkona, joka LAMKin (FUAS), Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Yliopistokeskuksen kanssa kehittää ja tuottaa toimialansa palveluja resurssina oppimiselle, opetukselle sekä TKItoiminnalle. Visio Tieto- ja kirjastopalvelut toimii joustavana oppimisympäristönä tuottaen ja kehittäen digitaalisia palveluja osana hyvää oppimista. Näin vahvistamme alueellista ja kansallista tietohuoltoa sekä kansainvälistä kirjastoverkostoa. Arvot Luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen, uudistuminen.

74

75 Fellmannia,Tieto- ja kirjastopalvelut Strategiset tavoitteet Tieto- ja kirjastopalveluja kehitetään verkostomaisesti korkeakoulujen yhteiskirjastona ja osana valtakunnallista AMKIT -konsortiota. Palveluiden perustana on ammatillisuuteen ja tutkimukseen painottuva ajantasainen kokoelma, ajanmukaiset toimitilat, asiantunteva ja verkkopalveluita tehokkaasti hyödyntävä henkilöstö. Tietokeskukset ovat toimintaympäristöjensä mukaisesti aineistoiltaan ja toiminnoiltaan erikoistuneita. Palvelut ovat laajasti saatavissa ja helppokäyttöisiä verkossa ja tietokeskuksissa. Henkilöstö tuntee koulutusalat, soveltaa uusinta tietoa ja saattaa sen käyttöön. Osalla henkilöstöä on pedagogiset valmiudet. Toimintaan hankitaan rahoitusta myös palvelujen räätälöinnillä ja tuotteistamisella. Toimitaan aktiivisesti mukana informaatiolukutaidon ja tietopalvelu- ja kirjastoalan opetusprosesseissa sekä työssäoppimisympäristönä opiskelijoille.

76 Fellmanniasta pyörille Hyvän oppimisprosessin keskeinen osa. Fellmannia sateelliitti -ajattelu pitkät aukiolot myös pyörillä helppokäyttöisyys, joustavuus, saavutettavuus palvelut joustavasti fokusoituen toiselta asteelta korkea-asteelle Tietokeskusverkko täydentää omalla osaamisalueellaan vahvasti alueellista ja kansallista tietohuoltoa sekä kansainvälistä kirjastoverkostoa Toiminta Lahden lisäksi Heinola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Hollola

77 Käytön helppous

78 Kosketa, liikuta, muuta, luo..

79 Oppiminen ja tieto- ja kirjastopalvelut Tiedon välittäminen: asiakaspalvelu ja neuvonta Asiakkaan ohjaus ja perehdyttäminen palvelujen käyttäjäksi. Tärkeä osa tietopalvelu, josta asiakas saa tietoaineistojen ja palvelujen käyttöön liittyvää ohjausta ja tukea asiantuntijalta. Tietopalvelua on mahdollista saada asiakkaan tarpeiden mukaisesti verkossa. Tietoaineistojen hallinta Tietoaineistot dokumentoidaan MASTO-tietokantaan Aineistotoimittajien kilpailutukset tuotetaan pääosin korkeakoulukirjastojen yhteistoimintana. E-aineistojen hankinnassa hyödynnetään korkeakoulukirjastojen aineistokonsortioita. Informaatiolukutaito Informaatiolukutaidon opintosuunnitelman tavoitteena on, että valmistuessaan opiskelija osaa tutkinnon suorittaneiden yleisten kompetenssien mukaan hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Opetussuunnitelmissa korostuu tietoyhteiskuntataitojen ja tiedonhankinnan merkitys elinikäisen oppimisen perustana. Räätälöidyt ja tuotteistetut palvelut Tieto- ja kirjastopalveluissa kehitetään nykyisestään räätälöityjä palveluja korkeakoulujen, yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeisiin.

80

81 Älybussiprojektin aloitusseminaari Kohti puhtaampaa älykästä palvelua Risto Ilomäki, KT, Projektijohtaja

82 Älykkääseen kysyntään perustuvien käyttäjälähtöisten palvelujen mobilisoiminen, Lahti Fellmannia Kahvit ja ilmoittautuminen (Fellmannia) Seminaarin avaus Projektijohtaja Risto Ilomäki (LAMK/FUAS) Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson ( LVM) Älybussi tutkimus, -selvitykset, -tarpeet ja mahdollisuudet. Professori Eero Miettinen ja Opiskelijoiden tutkimusryhmä (Aalto/LAMK) Internetbussin käyttökokemuksista, yhteistyöstä ja konseptin vientimahdollisuuksista. Projektijohtaja Elina Harju (Opinpaja Oy) ja Mediasihteeri Ari Solopuro (Tampereen kaupungin kirjasto) Älybussin rakenteet Toimitusjohtaja Raimo Virtanen (PRV energia Oy) Lounas aika (omakustanteinen lounas, esim. Fellmanniassa) Älybussin käyttötarpeet ja visiot Päijät- Hämeessä Peruspalvelukeskuksen johtaja Sirkka Liisa Pylväs (PHSOTEY) Älybussin käyttötarpeet Oppimiskeskus Fellmannialle.Tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka (Fellmannia) Mihin Koulutuskeskus Salpaus käyttää Älybussia? Vararehtori Keijo Makkonen (SALPAUS) Suomen muotoilusäätiön visiot Älybussin hyödyntämiseen. Muotoiluasiamies Jorma Lehtonen (Suomen Muotoilusäätiö) Iltapäivä kahvi Kehityspaneeli (PHSOTEY, SALPAUS, LAMK, AALTO, FELLMANNIA, SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖ, LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, PRV ENERGIA OY, OPIN PAJA OY) Päätössanat Professori Eero Miettinen (Aalto/LAMK)

83 Projektin tiedot Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) valmistuttaa Älybussi projektissa (LAMK- P-H liitto/eakr) palvelubussiprototyypin PHSOTEYn,OIVAn, SALPAUKSEN, FELLMANNIAn, SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖn, LAMKin ja AALLON palvelu-, tutkimus-, opetus- ja älyliikennekäyttöön. Älybussi on valmis 2013 aikana ja aloittaa toiminnot 2014 alussa. Projekti kestää 2014 loppuun ja pilotoinnit 2017 loppuun. Älybussi prototyyppi Käyttökokemukset Tutkimus ja sovellukset

84 Nykyinen tila Miten projektissa edistytty? o EAKR hakemus P-H liittoon o Käyttäjä sopimukset marraskuun aikana 2012 o EAKR päätös P-H liitosta * o EU-tasoinen alustan ja korin kilpailutus (HILMA) Onko projekti edellä aikataulustaan, aikataulussa vai myöhässä? o Projekti on vielä aikataulussaan, jos kilpailutus onnistuu helmi-maaliskuun aikana 2013 o Rakennus aika touko elokuu o Varustelu syys lokakuu o Testit ja säädöt marras joulukuu 2013

85 Aikataulu 2013

86 Älybussin käytön aikajana Käyttö alkaa Edelleen kehityskonseptit Mahdolliset lisäprojektit Pilotoinnit 2014 aikana. EAKR projekti päättyy Käyttöpilotoinnit jatkuvat 2017 loppuun asti

87 Sidonnaisuudet ja käyttö PHSOTEY ja OIVA 32% + 28% =60% Suomen Muotoilusäätiö Älybussi projekti LAMK 50%, EAKR 50% SALPAUS 20% LAMK 15% Fellmannia 5%

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspiste Hyvinvointikioski Terveyskioski Hyvinvointipiste Kiinteät

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT

IKÄIHMISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT päivitys 9.6.2016 1 (6) KOTIHOITO Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut muodostavat kotihoidon yksikön. Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 2/2016 25.4.2016 Asiat VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 VANH 16 VANHUSNEUVOSTON VUODEN 2016 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKENTAMINEN 16 VANH 17 IKÄIHMISTEN

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Mikkelin kirjastoauton konseptointia

Mikkelin kirjastoauton konseptointia Mikkelin kirjastoauton konseptointia Mari Haatainen Pääkirjasto, kahdeksan lähikirjastoa, kolme seutukirjastoa Yksi kirjastoauto Uuden auton hankinta v. 2015? Kirjastoauton toimintalukuja 2013 Lainat 29

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo Kuusamon kaupunki KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo KOTIHOIDON ARVOT * TURVALLISUUS * IHMISEN ARVOSTAMINEN * LUOVA OSAAMINEN *kunnioitamme asiakkaan vakaumusta, kotia ja yksityisyyttä *työtämme tekevät

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin

Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin Valtuustosali 30.9.2014 Mari Patronen Palvelutori tuo asiakkaalle: Iäkkäiden ihmisten ja omaisten ohjaus- ja neuvonta Auttaa löytämään ratkaisut mielekkääseen

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 3.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella Kysely lähipalveluista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot