Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon)

Transkriptio

1 Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon)

2 Hankkeen loppuraportti LEPPÄVIRRAN MONIPALVELUAUTO( LEMON) YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Haja-asutusalueiden palveluja on siirretty keskustaajamiin. Taajamien ulkopuolella asuville ikäihmisille palvelujen käyttö voi olla hankalaa pitkien välimatkojen ja huonojen julkisten liikenneyhteyksien takia. Kylien väestön ikääntyminen sekä palvelujärjestelmän periaate kotona asumisen tukemisesta mahdollisimman pitkään haastavat pohtimaan vaihtoehtoja kylien palveluihin. Joissakin kunnissa on kokeiltu palveluautotoimintaa. Leppävirralla alettiin miettiä monipalveluauton konseptia, kun uuden kirjastoauton hankinta tuli ajankohtaiseksi. Miten ja millaisia palveluja voisi haja-asutusalueiden ikäihmiselle tuottaa moniammatillisin keinoin ja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Lemon -hankkeen tavoitteena oli ikäihmisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Toisena tavoitteena oli liikkuva monipalvelukonseptin mukainen palveluauto, joka vie julkisten kirjastopalvelujen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluja sekä esimerkiksi ns. kauppakassityyppisiä- ja lääkehuoltopalveluita syrjäisille harvaan asutuille maaseudun alueille. Kolmantena tavoitteena oli selvittää yhteistyömahdollisuudet yksityisen palvelusektorin kanssa sekä luoda liikkuvan palvelupisteen toimintakonsepti. Myös tarpeet ja mahdollisuudet antaa ao. palveluita naapurikuntien harvaan asutuilla alueilla selvitettiin. Hankkeen keskeisinä tehtävinä oli perehtyminen liikkuvien palvelujen historiaan ja toimintaan, ikäihmisten mielipiteiden kuuleminen haastatteluin ja kyselytutkimuksella, eri palveluntuottajien yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen, kunnan hoivasivujen päivittäminen, kirjastoautonkuljettajien ohjaus, teemapäivien toimintapäivien suunnitteleminen ja palveluista tiedottaminen. Palveluautohankkeella pystyttiin vaikuttamaan ikäihmisten palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Palveluauto sisältää kirjastopalveluiden lisäksi useita muita palveluita, joita ikäihmiset pitivät itselleen tarpeellisina. Esimerkkinä mainittakoon reseptilääkkeiden kuljetus, postipalvelut ja tietopalvelut. Ikäihmisten palvelusivuilta löytyy tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erilaisista etuuksista, joihin ikäihmisillä on oikeus.

3 Säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen esteeksi tulivat reittiaikataulut ja lyhyet pysähdysajat. Autoon järjestettiin mahdollisuus omaehtoiseen verenpaineen mittaamiseen, muut kontrolliluonteiset mittaukset tai vastaanottotoiminta eivät ole mahdollisia. Teemapäivinä auton mukana kulkee sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita ja toimijoita. Naapurikunnille tiedotettiin Leppävirran palveluautotoiminnasta. Yhteistyön mahdollisuudet mietitään jatkossa tapauskohtaisesti. Jatkossa vastuu palveluautotoiminnasta siirtyy kuljettajille. Hankkeen aikana saadut kokemukset osoittavat, että yhteistyö yli hallintokuntarajojen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. HANKEORGANISAATIO Hanke työllisti yhden työtekijän. Terveydenhoitaja Lea Hyvärinen toimi hankevastaavana ajalla Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Markku Tervahauta, kirjastotoimenjohtaja Miika Miettunen, hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen sekä terveydenhoitaja Paula Vänskä. Ohjausryhmään liittyi syyskuussa 2007 kotihoidonohjaaja Mari Korhonen. Miika Miettusen sanouduttua irti kirjastotoimenjohtajan tehtävästä elokuussa 2008 ohjausryhmään osallistuivat kirjastoauton kuljettajat Pekka Suhonen tai Pekka Sikanen. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahdeksan kertaa. Koko hankkeen ajan tehtiin tiivistä yhteistyötä kirjastoauton kuljettajien kanssa. HANKEVASTAAVAN TEHTÄVÄT Perehtyminen tutkimusten ja artikkelien kautta liikkuvien palvelujen historiaan, maaseudun tulevaisuuden näkymiin sekä monipalveluauton mahdollisuuksiin. 2 Tutustuminen Kemijärven ja Outokummun palveluautotoimintaan ja kokemuksiin. 3 Leppävirran palveluntuottajien ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen 4 Ikäihmisten mielipiteiden kuuleminen kylien palvelutarpeista osallistumalla eri kylillä järjestettyihin päivätoiminnanryhmiin. 5 Postikyselyn suorittaminen yli 65 vuotta täyttäneille haja-asutusalueen ihmisille. Kysely lähetettiin 873:lle ja kyselylomakkeen palautti 455 ikäihmistä. 6 Tutustuminen kirjastoauton toimintaan ja reitteihin. 7 Hankkeesta tiedottaminen Kyselylomakkeiden vastausten tallentaminen, analysointi ja kirjallinen raportointi. 2 Vastausten pohjalta mahdollisten palvelujen kehittäminen, joista tärkeimmäksi nousivat tietopalvelut sekä lääkehuolto- ja postinpalvelut. 3 Yhteistyö eri palveluntuottajien kanssa. 4 Ohjauksen järjestäminen kirjastoauton kuljettajille ja asiakkaille (esim.rr), kirjallisen ohjeistuksen kokoaminen palveluauton käyttöön.

4 5 Kunnan hoivansivujen päivittäminen ja täydentäminen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 6 Ikäihmisten palvelusivuja kokoavien opiskelijoiden ohjaaminen. 7 Hankkeen etenemisestä ja kyselyn tuloksista tiedottaminen Ikäihmisten palvelusivujen kokoaminen (opisk. sanoutuneet irti), hoivapalvelujen työntekijän ja kunnanjohtajan sihteerin avustuksella. Valokuvien tuottaminen palvelusivujen käyttöön. 2 Palvelukokeiluista sopiminen. 3 Teemapäivien toimintamallien suunnitteleminen ja sopiminen kevään asiantuntijoiden kanssa. 4 Osallistuminen eri kylillä järjestettyihin päivätoiminnan ryhmiin. 5 Naapurikuntien kiinnostuksen kartoittaminen kirjastoauton toimintaan ja yhteistyöhön. 6 Hankkeen etenemisestä ja mahdollisista palveluista tiedottaminen. 7 Loppuraportin kirjoittaminen. 8 LEMON -hankekansion kokoaminen. PALVELUJÄRJESTELMÄN JA TOIVEIDEN ALKUKARTOITUS Palveluautotoiminta Jo olemassa olevaan palveluautotoimintaan perehdyttiin tutkimusten ja artikkelien kautta. FM Jussi Lehtosella (Turun yliopisto) on tekeillä väitöskirja aiheesta Maaseudun liikkuvat palvelut. Autoissa toimivat kaupat, kirjastot, pankit ja postit. Projektivastaava oli projektin alkaessa syksyllä 2007 yhteydessä Lehtoseen, jolta hän sai tietoa aiheesta ja julkaisuista. Miia Mäntylä (Vaasan yliopisto) tarkastelee tutkimuksessaan maaseudun harvenevaa palveluverkostoa, sen merkitystä maaseudun asukkaille ja yrittäjille sekä keinoja korvata väheneviä palveluja. Tutkimuksessa tuodaan esille palveluauton mahdollisuudet tuotettaessa palveluja kotiin. Varsinaisia palveluautoja liikennöi kaksi, Kemijärvellä Yhteispalveluyksikkö Kulkuri ja Outokummussa Palveluauto Kyläilona. Lisäksi erilaisia palveluja tuottavia "yhdistelmiä" on kirjastoautoissa ja myymäläautoissa ympäri Suomea. Projektivastaava selvitti Kulkurin ja Kyläilonan toimintaa sekä niistä saatuja kokemuksia. Kunnalliset palvelut Hankkeen alussa kartoitettiin kunnan alueella saatavat palvelut ja mitä palveluita hajaasutusalueella asuvat kuntalaiset tarvitsevat niiden lisäksi. Projektivastaava haastatteli kuntalaisten lisäksi palveluntuottajia ja yrittäjiä. Leppävirralla oli kesäkuussa 2007 jatkuvan kotihoidon piirissä noin 100 asiakasta, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 76. Kotisairaanhoitajat kokivat, että palvelunpiirissä oleville asiakkaille palveluja on suhteellisen hyvin tarjolla. Omaiset pitävät tiiviisti yhteyttä ja ovat mukana läheistensä hoidossa.

5 Kylillä toimii vielä naapuriapu. Joidenkin yksinasuvien huonokuntoisten vanhusten kodin niukka varustetaso sekä yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien vähyys koettiin ongelmaksi. Palveluauton palveluiksi esitettiin lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta. Kiinnostusta ateriaja pyykkipalveluihin arveltiin myös olevan. Hyvänä ajatuksena pidettiin Kyläolohuone toimintaa, jossa voi tavata toisia ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Kunnan palvelukeskuksen päivätoiminnassa ikäihmisillä on mahdollisuus osallistua liikuntahetkiin ja erilaisiin ohjelmatuokioihin. Päiväkeskus tarjoaa ateriapalvelua ja kylvetys- ja saunotuspalvelua. Tarvittaessa on mahdollisuus myös terveydenhuollon palveluihin, mm. verenpaineen mittaamiseen ja verinäytteiden ottoon. Kuljetukset päivätoimintaan järjestetään PALI -autolla tai taksilla. Konnuslahdessa on palvelupäivä kerran viikossa. Palvelupäivässä käy noin 20 lähikylien ikäihmistä ruokailemassa, saunomassa ja virkistäytymässä. Toiminta on kaikille avointa ja palvelupäivään järjestetään tarvittaessa taksikuljetus. Ateriapalvelua tuotetaan terveyskeskuksen ravintokeskuksessa ja kahdeksalla kyläkoululla, joista yhtä koulua lukuun ottamatta ruoka valmistetaan koulukeittiöissä. Ateriapalvelua toimitetaan tarvittaessa edellä mainituista paikoista myös kotiin. Lisäksi ikäihmisillä on mahdollisuus ruokailuun kyläkouluilla. Kunnallisia palveluita täydentävät yksityiset kotisairaanhoito-, koti- ja tukipalveluntuottajat. Leppävirralla on käytössä palveluseteli, jolla asiakkaat voivat ostaa palveluja yksityisiltä palveluntuottajalta. Yksityiset palvelut Hankeen aikana kartoitettiin myös kotiin saatavat yksityiset hoiva- ja huolenpito- ja kotisairaanhoitopalveluntuottajat sekä siivous-, ateria-, kauppakassi- ja pyykkihuoltopalveluntuottajat. Tavoitteena oli selvittää, miten palveluja tällä hetkellä tuotetaan hajaasutusalueilla ja mihin palveluihin yksityiset yrittäjät voisivat järjestää yhteistyössä palveluauton kanssa. Samalla tavoin kartoitettiin järjestöjen ja yhdistysten mahdollisuudet. Leppävirran kirkonkylässä on neljä päivittäistavaroita myyvää kauppaa ja haja-asutusalueilla neljä kyläkauppaa. Outokumpulainen kauppa-autoyrittäjä liikennöi kunnan itäisellä rajalla kaksi kertaa viikossa. Kyläkauppiaat kertoivat toiminta-ajatuksenaan olevan monipuolinen ja asiakaslähtöinen palvelutarjonta sekä periaatteenaan mitä asiakas tarvitsee se hankitaan. Kaikissa kyläkaupoissa oli mm. asiamiesposti, Leppävirran apteekin lääkekaappi ja internet-yhteydet. Kauppiaat tarjoavat ostosten kotiinkuljetusta eivätkä he rajaa toiminta-aluettaan. Kyläkaupat toimivat myös tapaamispaikkoina kyläläisille ja ovat näin tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja. Kauppiaat näkivät kyliensä ikäihmisille tarpeellisena reseptilääkkeiden- ja ateriapalvelun kotiinkuljetuksen sekä mökkitalkkaritoiminnan. Yksi kauppias ehdotti, että kirjastoautoa voisi käyttää pienten matkojen kuljetukseen niin, että asiakkaan olisi mahdollista tulla itsenäisesti kauppaan. Kyydin takaisin kotiin voisi antaa kauppias. Kyläyhteisöt ja vapaaehtoisjärjestöt Perheen ja lähisukulaisten lisäksi naapureiden ja kyläyhteisön merkitys sosiaalisen tuen tarjoajana on merkittävä. Leppävirralla toimivat vapaaehtoistyön tekijät kylätoimikunnissa ja

6 kyläyhdistyksissä. Monet kylätoimikunnat ovat aktiivisesti edistämässä asukkaidensa sosiaalista kanssakäymistä ja järjestämässä vapaa-ajan toimintaa. Kylätoimikuntien puheenjohtajat näkivät palveluauton tarpeellisena lisänä haja-asutusalueelle. Ikäihmiselle tärkeänä he pitivät saada käsikauppa- ja reseptilääkkeet sekä verenpaine ja verinäyte -kontrollit palveluautolla. Postinpalvelut ja mahdollisuus nostaa rahaa koettiin tarpeellisina. Useat heistä kertoivat kyliltä puuttuvan paikan, jossa kyläläiset tapaisivat toisiaan, palveluauton toivottiin vastaavan tähän tarpeeseen. Hissi nähtiin tärkeänä lisävarusteena autoon. Ikäihmisten ajatuksia palveluautosta ja kylille tarvittavista palveluista oli mahdollista kuulla Leppärengas ry:n järjestämissä kyläpäiväkerhoissa. Kyläpäivä kerhot kokoontuvat kerran kuukaudessa kuudella eri kylällä sekä kirkonkylällä, osallistujia päiväkerhossa on 10-20/kylä. Tärkeimmäksi osallistujat kokivat tilaisuuden tavata toisia ihmisiä. Kerholaiset pitivät palveluautotoimintaa hyvänä, ensisijaisesti siksi, että palvelut tulevat heitä lähemmäs. Kerholaiset olivat kuitenkin vielä aktiivisia ja itsenäisesti toimeen tulevia ikäihmisiä ja heidän oli vaikea kuvitella, millaisia palveluja tulisivat myöhemmin autosta tarvitsemaan. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että kauppa niin kuin muutkin asiat halutaan hoitaa itse, niin kauan kun se on mahdollista. Postinpalveluihin oltiin tyytyväisiä, palveluautoon haluttiin kuitenkin jättää kirjepostia ja ostaa postimerkkejä. Käsikauppa- ja reseptilääkkeiden saanti auton välityksellä nähtiin arkielämää helpottavana. Lisäksi toivottiin verenpaineen mittausta, kontrolliverinäytteiden ottamista ja vitamiinipistosten saantia. Mahdollisuutta nostaa rahaa toivottiin myös. Keskusteluissa tuotiin esille huoli siitä, kuinka liikuntarajoitteiset pääsevät palveluautoon. Kirjasto Kirjastoautonkuljettajien Pekka Sikasen ja Pekka Suhosen mielestä palveluauton palveluiksi sopisi erilaisten tavaroiden (muiden kun elintarvikkeiden) kuljettaminen sekä pientavaran, kuten paristojen, postimerkkien ja lamppujen myynti. Mahdollisina palveluina nähtiin myös käsikauppalääkkeiden myynti sekä verensokerin ja verenpaineen mittaus. Edellisten lisäksi palveluohjausta, verkkoasioinnin tukemista, kopiointipalvelua ja atk- perustaitojen ohjausta pidettiin autoon sopivina palveluina. Kuljettajien mielestä autoa voitaisiin käyttää myös teemapäivien järjestämiseen, tukikohtana erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa, esittelytilana sekä ennakkoäänestyspaikkana. PALVELUAUTON TARVETTA KOSKEVA KYSELY Ikäihmisten toiveita palveluauton tarpeen ja toiminnan suhteen haluttiin tarkemmin selvittää kyselyllä. Postikysely lähetettiin 873:lle 65 vuotta täyttäneelle haja-asutusalueen ikäihmiselle. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken taajama-alueet. Kyselylomakkeen palautusprosentti oli 52. Kyselyyn vastanneissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä. Vastaajien ikä ei vaikuttanut aktiivisuuteen osallistua kyselyyn. Vastaajista puolet oli eläkkeellä maanviljelijän tai emännän ammatista. Vastaajista 25 prosenttia asui yksin.

7 Taustakysymyksinä vastaajilta kysyttiin asunnon varustetasosta ja mahdollisista muutostarpeista. Tarkoituksena oli selvittää, kokevatko puutteellisemmin asuvat tarvitsevansa enemmän palveluja ja apua kuin muut. Suurin osa vastaajista piti asuntonsa kuntoa niin hyvänä, ettei se vaadi kunnostusta tai he kokivat myös, että oli vaikea arvioida tulevia muutoksen tarpeita. Kyselystä selvisi, että 84:n (18%) vastaajan asunto ei täytä hyvin varustetun asunnon kriteerejä (Tilastokeskuksen määritelmä). Puutteista huolimatta asukkaat olivat tyytyväisiä omiin asuntoihinsa ja vain harva ilmoitti että muutostöihin oli tarvetta. Toisaalta osa vastaajista oli varautunut muuttoon kirkonkylälle sitten, kun asuminen omassa kodissa ei enää ole mahdollista. Kyselyyn vastanneiden liikuntakyky oli hyvä. 62 prosenttia pystyi kävelemään yhtäjaksoisesti yli kilometrin matkan ja heistä runsas puolet yli neljän kilometrin matkan. Liikkuminen sisätiloissa onnistuu valtaosalla vastaajista (87%) itsenäisesti. Kymmenen vastaajista ei pystynyt liikkumaan kodin ulkopuolella. Kyselyn mukaan kauppa, pankki ym. asiat haluttiin hoitaa itse. Vastaajista 334 käytti kauppa- ja asiointimatkojen hoitoon omaa autoa. Linja-autoa, taksia tai PALI -autoa käyttäviä ikäihmisiä oli 16 prosenttia. Pieni osa vastaajista kulki matkat lähiomaistensa tai naapureiden kyydissä. Useat vastaajat pitivätkin PALI -autoa ja kimppataksikuljetuksia tärkeinä kotona asumisen mahdollistajina ja näihin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Vastaajista 45 prosenttia oli erittäin tai hyvin tyytyväisiä elämäntilanteensa ja vain neljä prosenttia koki elämäntilanteensa heikoksi. Suurin osa vastaajista ei kokenut yksinäisyyttä tai koki sitä vain harvoin. 74 prosenttia vastanneista arvioi, että heillä on tarpeeksi tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista. 94 vastaajaa piti tietojaan riittämättöminä. Eniten lisätietoa kaivattiin terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen palveluista, Kelan etuuksista sekä seurakunnan järjestämästä toiminnasta. Kotikunnan palveluja kehitettäessä vastaajat pitivät ensisijaisina ja tärkeimpänä kotona asumista mahdollistavat palvelut. Toisena esille tuotiin liikkumista edistävät palvelut, jotka osaltaan ovat myös mahdollistamassa kotona asumista. Lisäksi esitettiin toiveita virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan järjestämisestä ja näihin liittyvät toivomukset yhdistettiin oleellisesti mahdollisuuteen tavata toisia ikäihmisiä. Valtaosa vastaajista oli valmis käyttämään palveluauton palveluja. Kuitenkin 73 prosenttia ilmoitti hoitavansa kauppa- ja asiointimatkansa jatkossakin omalla autolla.

8 Näitä palveluja toivottiin Postin palv elut Pyykki huolto Ostosten kotiin kulj Ti etopalvelut Matkustami nen Läkkeet/ hoitotarv. Terveyden huoltopalv Muut Sarja Tarpeellisimpana yksittäisenä palveluna pidettiin postin palveluja, joita toivoi 30 prosenttia vastaajista. Mahdollisuutta matkustaa palveluautossa toivottiin myös (26% ). Noin 20% vastanneista koki tietopalvelut sekä kauppaostosten kotiinkuljetuspalvelun tarpeellisina. Pyykkihuoltoon liittyvää kuljetuspalvelua arvioi tarvitsevan 6% vastaajista. Tarpeellisina pidettiin myös terveydenhuollon palveluja (verenpaineen mittaus, verinäytteen otto) sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta. Myös reseptien uusimismahdollisuutta ja terveydenhoitajan pitämää vastaanottoa toivottiin. Lisäksi toivottiin veikkauspalvelua nettiyhteyksien kautta, kopiointipalveluja, tiedottamista ikäihmisten tapahtumista ja palveluista ja luentoja terveyteen liittyvistä aiheista. Palveluautolta toivottiin myös, että sinne olisi helppo tulla sisälle, olisi erillinen tila yksityisyyttä vaativien asioiden hoitoon ja että henkilökunta olisi vanhuksia ymmärtävää. Noin puolet vastaajista oli tyytyväisiä nykyisen kirjastoauton käyttämän reittiaikatauluun ja pysäkkien sijaintiin. Loput vastaajista toivoivat, että auton pysäkki olisi lähempänä. Myös

9 viikoittaisia ajovuoroja ja pidempiä pysähdysaikoja toivottiin. Vastaajilla ei ollut tarvetta ateriapalveluihin. UUDET PALVELUT Kyselystä saatujen vastausten sekä eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta lähdettiin kehittämään mahdollisia palveluja. Tärkeimmäksi nousivat tietopalvelut sekä lääkehuolto- ja postinpalvelut. Tietopalvelujen tarve huomioitiin varustamalla auto Internet-yhteyksillä ja kopiokone/tulostimella. Siirrettävää asiakasmikroa on mahdollisuus käyttää auton etuosassa, joten asiakkaalla on mahdollisuus yksityisyyteen. Kuljettajat antavat tarvittaessa käytönohjausta. Ikäihmisille koottiin omat palvelusivut, joista saa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erilaisista etuuksista. Palvelusivut oli tarkoitus koota opinnäytetyönä, mutta tehtävään lupautuneet opiskelijat peruivat myöhemmin mukaan tulonsa. Sivut koottiin lopulta hoivapalvelujen työntekijän ja kunnanjohtajan sihteerin avustuksella. "Ikäihmisten palvelu" -sivut ovat luettavissa: Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljetusta asiakkaille kokeillaan. Apteekin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja palvelun kehittäminen jatkuu edelleen. Jatkossa palveluautoon haettaneen lupaa käsikauppalääkkeiden myynnille. Uusi auto on varustettu lukollisella lääkekaapilla. Kotihoidon työntekijät ovat tietoisia hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden kuljetusmahdollisuudesta. Postinpalvelut ovat nykyiselläänkin hyvin järjestetty. Ikäihmiset pitivät kuitenkin tarpeellisena saada postinpalveluja autosta. Autoon hankittiin lukittava postilaatikko, johon voi jättää kirjepostia. Autosta voi myös ostaa postimerkkejä. Autoon hankittiin verenpainemittari omaehtoisen seurannan idealla. Kirjastoauton kuljettajille ja asiakkaille on järjestetty ohjausta mittarin käytössä sekä laadittu kirjallinen ohjeistus verenpaineen mittaamisesta. Muutoin säännölliset terveydenhuollon palvelut eivät ole lyhyiden pysähdysaikojen vuoksi mahdollisia. Mm. terveyspalveluja ja tiedottamista toteutetaan jatkossa teemapäivien muodossa. Teemapäiviä varten on autolle rakennettu kolme erillistä reittiä. Kullakin reitillä on kolme haja-asutusalueella sijaitsevaa kylää, joilla auto pysähtyy tunnista puoleentoista tuntiin. Kuukauden ensimmäisenä tiistaina helmi-, maalis- ja huhtikuussa ja syksyllä syys-, loka- ja marraskuussa on auton mukana asiantuntija. Asiantuntijoina keväällä ovat Sydäntautiliiton edustajat. Kiinnostusta teemapäivien pitämiseen ovat ilmaisseet Kela, apteekki, päihdekeskus Veikkola ja muistineuvolan työntekijä. Uudet reitit eivät vaatineet muutoksia kirjastoauton reittiaikatauluun. Vaikka kauppa-asiointiin saa apua yksityisiltä yrittäjiltä, toivoi osa vastaajista kauppaostosten kotiinkuljetusta. Halutessaan palvelua asiakas ottaa yhteyden kauppiaaseen ja sopii käytännön asioista. Kyläkaupoille voi myös matkustaa palveluauton kyydissä. Matkasta ei peritä maksua.

10 Autossa voi kuljettaa edellisten lisäksi ateriapalveluaterioita. Pyykkihuoltopalveluja tarjoaa kirkonkylällä kaksi yrittäjää. Pyykkipussin voi jättää autoon toimitettavaksi palveluntuottajalle. Auto on varustettu invahissillä. Palveluautohankkeen etenemisestä, kyselystä saaduista tuloksista sekä autosta saatavista palveluista on tiedotettu kuntalaisille paikallislehdessä ja Leppärenkaan päiväkerhoissa eri kylillä. Lisäksi kylätoimikuntien puheenjohtajia on informoitu hankkeen etenemisestä ja tuloksista. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Uuden auton kulkureitit ovat lähes samat kuin vanhalla kirjastoautolla. Reitteihin tehdään tarvittaessa muutoksia käyttökokemusten ja uusien palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Suunnitteluvaiheessa lähdettiin ikäihmisten tarpeista ja ne otettiin huomioon auton palveluja rakennettaessa. Autossa asioi kuitenkin kaiken ikäisiä ihmisiä ja heidän esille tuomat palvelutarpeensa voivat olla erilaisia kuin ikäihmisten. Palveluiden päivittäminen palvelutoiveiden ja käytännön toiminnasta saatujen kokemusten myötä takaa monipuolisen ja joustavan palvelutarjonnan. Joustava yhteistyö kunnan, asukkaiden ja yrittäjien kesken luo edellytykset palvelujen kehittämiseen. Jatkuvuuden kannalta tärkeimmässä asemassa ovat monipalveluauton kuljettajat, joiden tehtävänä on jatkossa toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen. Lea Hyvärinen projektivastaava

11 LÄHTEET Kilpeläinen, Arja & Pohjola, Anneli Kyläläiset keskiössä. Tutkimus kylien hyvinvointipalveluista. Lapin yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja sarja B 55. Tutkimusraportteja ja selvityksiä. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi. Lemponen, Virpi Kotona mahdollisimman pitkään. Maaseudulla asuvien vuotiaiden näkemyksiä hyvinvointipalveluista. Seinäjoki. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsingin yliopisto. Mäntylä, Miia Monesta yhdeksi. Maaseudun palvelujen uudet mahdollisuudet. Vaasa. Vaasan yliopisto Levon-instituutti. Lehtonen, Jussi. Maaseudun tulevaisuus ja monipalveluauton mahdollisuudet. Referee-artikkeli. Futura lehti 4/2006. Palvelut pyörillä. Liikkuvien palvelujen kehitysvaiheita. Tekniikan Waiheita 1/2005. Leppävirran kunnan ikääntyvien hoito- ja palvelustrategia vuosille Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta

12 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 1/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, opiskelija Arja Ropponen ja Lea Hyvärinen. 1. Mari Korhonen aloittaa kunnassa kotihoidonohjaajan virassa ja liittyy ohjausryhmään. 2. Miika Miettuselta kuultiin terveiset Kuusamon kirjastoautopäiviltä. 3. Ohjeita projektityöntekijälle; 1 Kartoitetaan kunnan yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat sekä heidän kiinnostuksensa yhteistyö mahdollisuuksista. 2 Tiedotetaan kyläneuvostoille ja kylätyöntekijöille projektista. 3 Palveluauton toimintaa suunniteltaessa ei ole tarkoitus tuottaa vastaanotto tyyppistä/sitoutuvaa palvelua. Tulee olla asiakkaalle vapaaehtoista, valittavissa olevaa palvelua. 4 Toiminnalla ei tavoitella kylien kesken tasavertaisuutta. 5 Selvitetään mahdollisuudet kuntarajoja ylittävään palvelutarjontaan. 6 Selvitetään palveluauton mahdollisuudet järjestää "tietoiskuja" kirjastoautoon tai pysäkkien läheisyydessä oleviin julkisiin rakennuksiin. 7 Selvitetään ateriapalvelun tarve syrjäkylillä ja kirjastoauton käyttömahdollisuus jakelussa. 8 Tiedotetaan projektista paikallislehdessä.

13 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 2/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen ja Lea Hyvärinen. Projektityöntekijä kävi läpi tämän hetkistä tilannetta sekä tutkimusten ja kyselyjen tuloksia. 1. Tällä hetkellä liikennöivien monipalveluautojen, Kemijärven Kulkurin ja Outokummun Kyläilonan, toiminta ja käytännön kokemukset sekä palveluja tuottavat "yhdistelmät" kirjastoautoissa ja myymäläautoissa sekä projekteina olleet palvelukokeilut. 2. Kunnan kotihoidon ja päivätoiminnan työntekijöiden näkemykset syrjäkylien ikäihmisten palvelujen tarpeesta, mahdollisista palveluauton palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista. 3. Kyläkoulujen mahdollisuudet järjestää ateriapalvelua ja ruokailutila ikäihmisille. 4. Kyläkauppojen ja kauppa-autojen palvelut sekä kauppiaiden näkemys kyläläisten palveluntarpeesta. 5. Pienyritysten ja yhdistysten tuottamat palvelut ja heidän kiinnostus yhteistyöhön. 6. Kirjastoauton kuljettajien näkemys palveluauton palveluista. Palveluauton tarpeen selvittämiseksi päätettiin suorittaa postikysely 65 vuotta täyttäneille syrjäkylillä asuville kuntalaisille. Kyselyllä selvitetään ikäihmisten toiveita palveluauton tarpeen ja toiminnan suhteen.

14 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 3/2007 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, opiskelija Anna Torvinen ja Lea Hyvärinen. Käytiin läpi seuraavia asioita: 1. Kylätoimikunnan puheenjohtajilta saatua tieto kylien toiminnasta ja ikäihmisten palveluntarpeesta. 2. Seurakunnan järjestämä toiminta ikäihmisille. 3. Osallistuminen Leppärenkaan eri kylillä järjestämään päivätoimintaan ja ryhmissä mukana olleiden ikäihmisten esille tuomat palvelutoiveet. 4. Selvitys kyselyn vaiheista. Alustavaa tietoa palveluauton käytöstä ja tarpeellisimpina pidetyistä palveluista. 5. Kuopion Savonia-amk opiskelijat sairaanhoitaja Heidi Zadraks ja Arto Kaurala ovat lupautuneet tekemään opinnäytetyönään tietojärjestelmän palveluauton käyttöön. 6. Miika Miettunen kertoi uuden auton hankintaan liittyvistä asioista ja aikataulusta. 7. Tutustumiskäynti Kuopion kaupungin kirjastoautolle.

15 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 4/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen esitteli tarjouspyynnöt uuden kirjastoauton alustasta ja korityöstä sekä tekniset vaatimukset kirjastoauton korityölle.

16 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 5/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Paula Vänskä, Päivi Ahveninen, Miika Miettunen, Mari Korhonen, Pekka Sikanen, Pekka Suhonen, Arto Kaurala ja Lea Hyvärinen. Käsiteltävät asiat: 1. Kyselyn tulokset. 2. Kyselyn tuloksista tiedotetaan kuntalaisille paikallislehdessä ja kylätoimikunnan puheenjohtajia informoidaan asiasta. 3. Postin, Kelan, pesulan ja apteekin näkemykset palvelujen tuottamisesta palveluauton välityksellä. 4. Päivitetään kunnan sivuja hoivapalvelujen osalta ja kootaan ikäihmisille suunnatut palvelusivut, joiden sisällöstä vastaa Heidi Zadraks ja teknisestä toteutuksesta Arto Kaurala.

17 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 6/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Päivi Ahveninen, Miika Miettunen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen kertoi suunnittelupalaverista Kiitokorilla ja nähtiin auton pohjaratkaisu. Valittiin auton ulkoasu- ja maalausvaihtoehdot. 2. Palveluauton lääkekaappiluvan hakemista siirretään. Apteekkari Auvinen suosittaa hakemuksen lykkäämistä, kunnes selviää valitusvaiheessa olevien kyläkauppojen lääkekaappien jatkoluvat. 3. Autoon on hankittu verenpainemittari omaehtoisen seurannan idealla. Kirjastoauton kuljettajille annetaan ohjausta verenpaineen mittaamisen ohjaukseen. Asiakkaille järjestetään mittarin käytön ohjausta kesän aikana. 4. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet kotihoidon kanssa ateriapalvelu- ja hoitotarvikekuljetusten osalta.

18 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 7/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Päivi Ahveninen, Mari Korhonen, Pekka Suhonen ja Lea Hyvärinen. 1. Miika Miettunen on sanoutunut irti kirjastotoimenjohtajan tehtävästä ja hänen tilallaan ohjausryhmässä jatkavat kirjastoauton kuljettaja-virkailija Pekka Suhonen ja Pekka Sikanen. 2. Pekka Suhonen kertoi uuteen autoon liittyvistä asioista ja aikataulusta. Pekka Suhonen selvittää palveluauton kassajärjestelmän vaihtoehtoja. 3. Kunnansivujen päivitykset. Ikäihmisten palvelusivujen teknisen työn toteuttaja Arto Kaurala sanoutunut irti tehtävästä, tilalle haetaan uutta opiskelijaa Savonia-amk:sta. 4. Projektityöntekijä kuvaa palvelusivuilla käytettävät valokuvat. 5. Sovitaan lupa- ja käytännön asiat kunnan atk-vastaava Jukka Airaksisen kanssa. 6. Kesällä kirjastoautossa kuljetettu aterioita kotihoidon asiakkaalle. Tästä hyvät kokemukset. Koko kotihoitoa informoidaan toimintamallista. 7. Hankitaan autoon postilaatikko ja postimerkkejä myyntiin. 8. Reseptilääkkeiden kuljetusta kokeillaan yhteistyössä apteekin kanssa. 9. Ikäihmiselle tarjotaan vielä mahdollisuutta ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä ja kertoa palvelutarpeesta, ja toiveista reittiaikataulun ja pysäkkien suhteen (ilmoitus lehdessä). 10. Tiedotetaan ikäihmisille hankkeen etenemisestä paikallislehdessä ja Leppärenkaan järjestämissä päivätoiminnanryhmissä.

19 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 8/2008 Aika: Paikka: Terveyskeskus Läsnä: Markku Tervahauta, Pekka Suhonen, Päivi Ahveninen, Lea Hyvärinen Kokouksessa seuraavat asiat: 1. Ikäihmisten palvelusivujen sisällön kokoamisesta vastannut Heidi Zadraks sanoutui irti tehtävästä. Palvelusivut koottiin omana työnä. Apuna olivat kunnanjohtajan sihteeri Seija Heiskanen ja lähihoitaja/datanomi Annikki Kosunen. 2. Teemapäivien toimintamalli ja reittiaikataulu sekä kevään asiantuntijat. 3. Lähetetty Varkauden, Kuopion, Heinäveden, Suonenjoen ja Pieksämäen kirjastotoimenjohtajille ja sosiaali- ja terveysjohtajille tiedote sekä yhteydenottopyyntö, mikäli ovat kiinnostuneita auton toiminnasta ja yhteistyöstä. 4. Yhteenveto hankkeesta ja postikyselyn tuloksista Jussi Lehtoselle. 5. LEMON -hankkeesta koottu kansio. 6. Perustetaan työryhmä joka jatkossa kokoontuu pohtimaan palveluauton toimintaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmään kuuluvat kirjastoauton kuljettajat Pekka Sikanen ja Pekka Suhonen, hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen, kotihoidonohjaaja Mari Korhonen sekä sivistystoimenjohtaja. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran keväällä Kokoonkutsujana toimivat kirjastoauton kuljettajat.

20 Älybussin käyttötarpeet visiot Päijät-Hämeessä Sirkka-Liisa Pylväs Peruspalvelukeskus Aava- Liikelaitos/johtaja Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

21 Miksi älybussi/palvelubussi? Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan Päijät-Hämeessä neljän toimijan avulla (Aava, Oiva, Lahti ja Heinola) Aava ja Oiva tuottavat palvelut seudullisesti hajanaiselle alueelle Maaseutukunnat ovat myös alueellisesti laajoja ja harvaan asuttuja - joka niemeen notkoon saarelmaan kodin tahtoisin pystyttää Ihmisten oikeus valita asuinpaikkansa jopa kunnallistekniikan saavuttamattomiin kaikki eivät tule muuttamaan taajamiin Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

22 Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

23 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset takuumiehinä Lainsäädäntö määrittelee minimissään annettavat palvelut Päijät-Hämeen järjestämissuunnitelma määrittää miten ja missä palvelut tuotetaan Kuntakohtaiset palvelusopimukset määrittävät vielä tarkemmin palveluiden tuottamisen - lähipalvelulpainotus Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

24 Järjestämissuunnitelma - lähipalvelut Lähipalvelut ovat palveluja, joita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä joko siten, että ne ovat tarjolla joka päivä tai ovat tarjolla sovittuina ajankohtina Lähipalvelujen tarjonta riippuu kuntalaisten palvelujen tarpeesta sekä käytettävissä olevista resursseista. Lähipalvelujen piiriin on helppo hakeutua tai ne tuodaan ihmisille kotiin Lähipalvelujen tulee olla myös vammaisten saavutettavissa Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

25 Järjestämissuunnitelman ajatuksia Palveluiden järjestämisen yhtenä kriteerinä tulisi olla se, kuinka usein palvelua käytetään Toimintaympäristön muutoksissa keskittämisellä voidaan varmistaa henkilöstön osaamista ja saatavuutta sekä taloudellisuutta toiminnoissa Samanaikaisesti on selvitettävä, että kuinka paljon palveluita voidaan viedä sähköiseen muotoon On myös pohdittava liikkuvien palvelujen merkitystä ja käyttöä lähipalvelujen korvaajana Liikkuvat, matalan kynnyksen palvelut voisivat tavoittaa paremmin myös syrjäytyvän väestön Palvelurakenteen muutoksissa ja kehittämisessä tulee entistä enemmän vahvistaa kansalaisen vastuuta omasta hoidostaan Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

26 Syrjäytyminen Terveyserot Ikääntyminen Kovia haasteita Tulee löytää uusia keinoja tavoittaa ihmisiä Ennaltaehkäisevän työn sekä itsehoidon lisääminen tärkeää Kotona selviytymisen tukemista lisättävä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

27 Kyselytutkimus Aava-kunnissa Keväällä 2012 toteutettu kyselykokonaisuus, lomake ja kansalasifoorumit, tavoittivat kaikkiaan noin 1100 AAVA-kuntien asukasta orimattilalaisia lukuun ottamatta Tarkoituksena oli selvittää, miten kuntalaiset kehittäisivät omasta näkökulmastaan olemassa olevia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja mihin suuntaan niitä tulisi heidän mielestään ohjata Yhteenvetona voitaneen todeta, että vaikka selvitykseen osallistuneiden kanta sinällään olikin yksimielinen - kaiken pitäisi pysyä ennallaan - kunnissa oltiin kuitenkin valmiita muutoksiin ja palvelujen kehittämiseen, mikäli se on välttämätöntä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

28 Millaisia odotuksia/toiveita kuntalaisilla? Liikkuvat palvelut nousivat kehittämisen keskiöön, jotta ikäihmisten ja sivukylillä asuvien palvelut ja kotona mahdollisimman pitkään asuminen voitaisiin turvata, tulisi palvelut saattaa heidän ulottuvilleen Kehittämisajatuksena, poikkeuksetta kaikissa kunnissa, nousi esiin palvelujen sijoittaminen linja-autoon, palvelubussiin, ja reitin suunnittelu kuntalaisia tavoittavaksi Noin kolmannes kyselyyn vastanneista oli valmiita käyttämään tarvitsemiaan palveluja liikkuvassa muodossa järjestettynä Erityisen kiinnostaviksi palvelumuodoiksi nousivat terveyskeskuksen lääkäri sekä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotot sekä laboratorio-, röntgen- ja kuntoutuspalvelut Merkittäviä poikkeamia kuntien välisessä kiinnostuksessa ei löytynyt. Yhtä lailla valmiutta löytyi myös kaiken ikäisten, kuntakeskuksessa tai hajaasutusalueella asuvien ja työssä käyvien sekä eläkeläisten keskuudesta Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

29 Millainen älybussi/palvelubussi? Toivottavasti emme vielä tiedä sitä! Alueen ja väestön erityistarpeet huomioitava innovaatioita tarvitaan Esim. ikälain tuomat velvoitteet palveluohjaus, voisiko kulkea bussissa pitkin raittia? Terveyskioskin tyyppinen toiminta? Sosiaaliohjaus? Kelan palvelut jne. Tarvitaan innovaatiokykyinen, jalat maassa kulkeva kehittämisryhmä Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

30 Projektin haasteita Monta toimijaa vähentää sijoituksen riskiä, mutta miten päästään riittävän toimivaan loppuratkaisuun Aava ja Oiva, sote-toimijat n. 60 % käytöstä, koulutuskonserni n. 40 % EI liian suuria odotuksia palvelutuotannosta kyseessä pieni muotoinen palvelutuotanto n.1,5 pv- 2pv /vko/toimija Tietotekniikan toimiminen varmistettava myös haja-asutusalueella Sirkka-Liisa Pylväs Phsotey/Ppk Aava-LL

31

32 Lahden ympäristökuntien palvelujen kartoituskysely Ikä Työllisyystilanne Työssäkävijä Työtön Vapaaehtoisesti kotona Eläkkeellä Opiskelija Paikkakunta, johon Onko kyseessä: kaipaatte palveluja Asuinkunta Mökkikunta Asuinalue Taajama Keskusta Haja-asutusalue Asuuko kotonanne lapsia? Kyllä Ei Onko teillä ajoneuvo käytettävissänne? Kyllä Ei Mitä palveluja kaipaatte lähemmäksi? Mainitkaa viisi tärkeintä. Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Tähän voitte määritellä tarkemmin valitsemianne palveluita ja/tai listata muita palveluja, joita ei ole luettelossa. Hoidatteko asioita internetissä, jos hoidatte, niin mitä? Jos teillä on jokin ajatus palvelutarjonnan parantamiseksi, niin voitte kertoa siitä alla olevaan kenttään (tarvittaessa vastausta voi jatkaa myös lomakkeen kääntöpuolelle). Lahden ammattikorkeakoulun projektiryhmä Liikutus kiittää vastauksistanne!

33 Lahden ympäristökuntien palvelujen kartoituskysely Ikä Työllisyystilanne Työssäkävijä Työtön Vapaaehtoisesti kotona Eläkkeellä Opiskelija Paikkakunta, johon Onko kyseessä: kaipaatte palveluja Asuinkunta Mökkikunta Asuinalue Taajama Keskusta Haja-asutusalue Asuuko kotonanne lapsia? Kyllä Ei Onko teillä ajoneuvo käytettävissänne? Kyllä Ei Mitä palveluja kaipaatte lähemmäksi? Mainitkaa viisi tärkeintä. Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Tähän voitte määritellä tarkemmin valitsemianne palveluita ja/tai listata muita palveluja, joita ei ole luettelossa. Orimattila, S-market, 67 vastausta Hollola, Kauppakeskus Kompassi, 46 vastausta Nastola, K-market, 27 vastausta Yhteensä vastauksia 140 Eläkkeellä vastaajista oli 48% Hoidatteko asioita internetissä, jos hoidatte, niin mitä? Haja-asutusalueella asuvia oli 25% vastaajista Jos teillä on jokin ajatus palvelutarjonnan parantamiseksi, niin voitte kertoa siitä alla olevaan kenttään (tarvittaessa vastausta voi jatkaa myös lomakkeen kääntöpuolelle). Lahden ammattikorkeakoulun projektiryhmä Liikutus kiittää vastauksistanne!

34

35

36

37 Frekvenssi, koko materiaali Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Elintarvikekauppa Alko Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste Veropalvelut Kansaneläkelaitos Työvoimatoimisto Kirjasto Kaikista vastanneista Elintarvikekauppa Alko Ei halua palveluita 5 % Terveydenhoito/lääkäri 36 % Posti 32 % Erikoiskauppa 31 % Veropalvelut 26 % Kansaneläkelaitos 25 % Viihde/kulttuuri 25 % Apteekki Luennot/kurssit/opetus Hyvinvointipalvelut Kahvila/baari Viihde/kulttuuri Veikkaus Terveydenhoito/lääkäri Erikoiskauppa Posti Maksuautomaatti Tietokoneen käyttöpiste

38

39

40

41

42

43

44

45 Laadun arviointi Mallu-auton käyttöä koskeneeseen asiakaskyselyyn vastanneista 90 % koki saaneensa tarvitsemansa avun. Palvelut saivat kiitosta ja niiden saamista lähemmäs kotia pidettiin hyvänä. Muutama vastaaja koki saaneensa vain osittaisen avun tai ei saanut tarvitsemaansa apua lainkaan. Syiksi mainittiin muun muassa ongelmat verkkoyhteyksissä ja lääkärin odotetun yhteydenoton puuttuminen. Eksoten kotisivujen kautta voidaan jatkuvasti antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia. Palvelutarjonta laajenee Syksyllä 2012 toteutettavassa pilotissa kokeillaan Mallu-auton muuntumista Telluautoksi, jossa työvoiman palvelukeskus (TYP) tarjoaa yhdeksänä perjantaina yksilöllistä moniammatillista neuvontaa vaikeasti työllistyville. Lisäksi kahtena perjantaina pidetään kaikille kuntalaisille tarkoitetut infopäivät niin sanottuina toritapahtumina. Vuonna 2013 käyttöön otettavaan uuteen autoon asennetaan hammashuollon välineistöä, jolloin palvelutarjonta laajenee suuhygienistin ja -hoitajan palveluilla. Tämä mahdollistaa liikkuvien suun terveystarkastusten aloittamisen. Kehittämishaasteita Tietoliikenneyhteyksien toimivuuden varmistaminen koko toiminta-alueella. Joitakin pysähdyspaikkoja on jouduttu jättämään pois toimimattomien yhteyksien vuoksi. Ajankäyttö ja reititys. Miten matkoihin kuluvaa aikaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi etäyhteyden avulla. Tietoisuuden lisääminen ja tiedon levittäminen hyödyntämällä kylien tiedotuskanavia ja epävirallisia tahoja. Teemapäiväkonseptin, kuten sisältöjen, alueellisen koordinoinnin ja tiedottamisen kehittäminen. Yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa ja osallistuminen esimerkiksi terveydenhuoltolain kuntia velvoittavien hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi yhteistyötä voitaisiin tiivistää muun muassa seurakuntien, yrittäjien, apteekkien ja yhdistysten kanssa. Asiakkaiden palveleminen entistä paremmin hoitajien saadessa oikeudet lääkkeiden määräämiseen ja joidenkin tällä hetkellä vain lääkäreille kuuluvien tutkimusten ja pienten toimenpiteiden tekemiseen. LIIKKUVA PALVELUYKSIKKÖ Mallu-auto Toimintamalli Mallu-auto on uudenlainen liikkuva palveluyksikkö, jonka avulla sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluja viedään maakunnassa alueille, jotka sijaitsevat kaukana kiinteistä palvelupisteistä. Toiminnan alullepanijana ja kehittäjänä toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Kehittämistyön tukena on ollut ELY-keskuksen rahoittama Mallu kylillä -hanke. Ideoita liikkuvan palveluyksikön kehittämiseen on saatu muun muassa Pohjois-Savon Suupirssin ja Hambulanssin toimintamalleista. Työ jatkuu toiminnan koordinoimiseen ja kehittämiseen painottuvassa ELY-keskuksen rahoittamassa Mallu kylillä 2 -hankkeessa. Lisätietoja: Toimintamallin kuvaus on tehty Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmän ja Eksoten yhteistyönä (2012). Toiminta alkoi marraskuussa 2010 kausi-influenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu-autosta on saanut sairaan ja terveydenhoitajan palveluja Etelä-Karjalan haja-asutusalueilla.

46 Tavoitteet: Vastata kaukana kiinteistä toimipaikoista asuvien kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin. Turvata ja kehittää haja-asutusalueilla asuvan väestön peruspalveluja. Edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä. Tukea ikääntyvien hyvinvointia ja asumista kotona. Tuottaa uusia ja toimivia liikkuvien palvelujen käytäntöjä. Asiakkaat Mallu-auto palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta palvelun suurin asiakasryhmä ovat ikääntyneet haja-asutusalueilla asuvat ihmiset. Touko - kesäkuussa 2011 tehdyn asiakaskyselyn vastaajista kaksi kolmesta oli yli 65- vuotiaita. Ikääntyvien erityistarpeet ohjaavat pitkälti palvelutarjontaa. Palvelut ja niiden sisällöt Mallu-autosta saa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluja. Lisäksi järjestetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä. Auto kiertää säännöllistä reittiä keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Eri pysähdyspaikoilla käydään pääasiassa kahden viikon välein. Vastaanottoaika on tunnista kahteen. Vastaanotolle tullaan yleensä oman terveysaseman kautta tehdyllä ajanvarauksella, mutta myös ilman varattua aikaa. Sairaanhoitoon kuuluu pieniä toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluja ja tikkien poistoja, uusittavien lääkereseptien vastaanottoa, rokotuksia (punkki, hepatiitti) ja muita injektioita (esim. Cohemin). Palveluun kuuluvat myös verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri- ja muut pikanäytteet, esimerkiksi INR-määritykset. Klinikka-auton verkkoyhteydet mahdollistavat Eksoten potilastietojärjestelmän käytön, ja näin asiakkaan terveyteen liittyviä asioita voidaan arvioida myös laajemmin ja kirjata tietoja järjestelmään vastaanoton aikana. Lisäksi annetaan ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa. Asiakaslähtöisissä teemapäivissä painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä eri aiheita, kuten ravitsemusta, kuulonhuoltoa, omaishoitoa, muistin huoltamista, ikäihmisten liikuntaa ja apuvälineitä, teknologiaa, Kelan etuuksia, masennuksen ehkäisyä ja hoitoa sekä suun terveydenhuoltoa. -- Palvelun tuottajat ja yhteistyötahot -- Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) vastaa Mallu-auton palvelujen tuottamisesta ja toiminnan hallinnoinnista. Toiminnassa on mukana kahdeksan alueen kuntaa. Toiminnan käynnistämisessä tehtiin yhteistyötä erityisesti kyläyhdistysten kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen. Yhdistykset ovat tuoneet esille asukkaiden tarpeita ja vaikuttaneet reitin muodostumiseen. Reitillä ja teemapäivien järjestelyissä hyödynnetään usein kyläyhdistysten tiloja. Teemapäivien järjestämisessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä Eksotessa sisäisesti että toimintaa järjestävien sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa kaupungin liikuntatoimen, Kelan ja kuulonhuolto-yhdistysten kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä oppilaitosten, kuten Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, kuten esimerkiksi Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen -hankkeessa (HEA). Resurssit Mallu-autona toimii tavallinen matkailuauto. Vuoden 2013 aikana käyttöön otetaan C-kortilla ajettava uusi ajoneuvo, jolloin nykyinen auto jää pois käytöstä. Autossa on käytössä langaton verkkoyhteys (3G). Autoon on rakennettu sisäinen WLANverkko, joka mahdollistaa hoitajan toiminnan tarvittaessa auton ulkopuolella - esimerkiksi kylätalossa. Potilastietojärjestelmä Efficaa käytetään Citrix-ympäristössä reaaliaikaisesti. Suojattu verkkoyhteys mahdollistaa myös laboratoriojärjestelmä WebLabin käytön sekä Internet-yhteyden liittyen asiakkaan ohjaukseen. Työasemana toimii kannettava tietokone. Varusteisiin kuuluu pikamittareita ja muita hoitajan tarvitsemia välineitä ja tarvikkeita. Henkilöstö Mallu-auton vastaanottoa pitää alueen terveysaseman omahoitaja tai useamman kunnan alueella kiertävä hoitaja. Alueen omahoitaja voi pitää osan hajaasutusalueilla asuvien asiakkaidensa vastaanotoista Mallu-autossa. Näin asiakkaat saavat palvelut läheltä kotiaan tutulta hoitajalta, kynnys autossa asioimiseen alenee ja hoidon jatkuvuus sekä kokonaisvaltaisuus varmistuvat. Palvelujen käyttöaste onkin korkein alueellisen omahoitajan toimintaalueilla. Useamman kunnan alueella kiertävän hoitajan työskentely voidaan suunnitella jouhevasti. Mallu-auton toiminnan vakiintuessa ja palvelun käytön lisääntyessä syntyy pitkiä asiakassuhteita myös kiertävään hoitajaan. Mallu-auton kuljettaja vastaa auton pysymisestä reitillään aikataulun mukaisesti. Hänen tehtäviinsä kuuluvat auton tilojen ja laitteiden valmistelu vastaanottoa varten, pysähdyspaikoilla olevien toimintatilojen, kuten kylätalojen, avainten hallinnointi sekä yhteydenpito yhteyshenkilöiden kanssa. Kuljettaja pitää tarvittaessa seuraa vastaanotolle jonottaville asiakkaille. Hän vastaa auton huollosta, tankkauksesta ja pesusta. Palvelun kustannukset, niiden kattaminen ja asiakasmaksut Mallu-auton toiminnan kehittämis- ja selvitystyön aikana seurattiin palvelun kustannuksia ja arvioitiin niiden määrää vuoden aikana sekä asiakaskäyntiä kohti. Laskelmat perustuvat arvioon vakiintuneen toiminnan kulurakenteesta. Arvio kustannuksista vuodessa, kun auto työllistää täysipäiväisesti hoitajan ja kuljettajan: Palkat Auton vuokra (sis. vakuutus ) Ilmoitukset Polttoaine Autotallin vuokra Tietoliikenne (sis. tietokone) Muut kulut Yhteensä Teemapäivien osuus on noin 10 % toiminnan kustannuksista. Liikkuvien palvelujen tarkoituksena on tarjota palveluja eri alueilla kaukana kiinteistä toimipisteistä asuville asiakkaille. Näin ollen alla olevat laskelmat asiakaskohtaisista kustannuksista perustuvat eri pysähdyspaikkojen kustannusten keskiarvoon. Laskelmassa ei huomioida hoitotarvikekuluja, jotka voivat vaihdella suuresti eri asiakkaiden kohdalla. Kaikkien vastaanottoaikojen ollessa käytössä asiakaskohtaiseksi kustannukseksi muodostuu 52 euroa. Asiakaskohtainen kustannus eri käyttöasteilla (ka), jos auto on käytössä vuoden ympäri: 100 %:n ka: kustannus 52 / asiakas 75 %:n ka: kustannus 70 / asiakas 50 %:n ka: kustannus 104 / asiakas Pilottivaiheessa kustannukset olivat yli kaksinkertaiset käyttöasteen oltua toiminnan alkuvaiheessa joissakin kohteissa alhainen. Alkuvaiheessa kustannuksia kertyi myös ilmoittelusta ja työryhmätyöskentelystä, joita laskelmissa ei ole otettu huomioon. Käynti Mallu-autossa hoitajan vastaanotolla on maksuton. Pysähdyspaikoilla on määritellyt osoitteet ja vastaanotolle tulevat asiakkaat voivat tilanteesta riippuen olla oikeutettuja Kelan matkakorvauksiin.

47 :n matkassa

48 Vanha rouva & poika Museoautona Mobiliassa T A M P E R E E N K A U P U N K I

49

50

51

52

53 Netti-Nysse palvelemassa kyläyhdistystä

54 T A M P E R E E N K A U P U N K I

55 T A M P E R E E N K A U P U N K I

56 Siirikuvatietokanta Maitoa mukiin -mainos Tapsa Wikissä Tapio Rautavaara Olavi Virta Markus-setä Sankarivainajat Muistelua

57 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 a Aki Kaurismäki: Varjoja paratiisissa, Mies vailla menneisyyttä, Tulitikkutehtaan tyttö, Kauas pilvet karkaavat ja Ariel T A M P E R E E N K A U P U N K I

58 Seminaareja Vaaleja Valokuvamaratoneja Runoja ja taiteita, Vero- ja pankkipalveluja, edemokratiaa, Eu-tiettuoutta, Sähkösopimuksia, Asukastilaisuuksia, Nuorisoiltoja, Puutarhan hoitoa, Lukemisen edistämistä Rokotuksia.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

59 2001 Brysseli, Belgia 2002 Tartto, Viro Suomi: Helsinki, Tuulos, Espoo, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Suolahti, Seinäjoki, Vaasa, Vilppula, Kangasala, Lempäälä, Viiala, Ylöjärvi, Toijala, Kylmäkoski, Pirkkala, Jämijärvi, Nokia, Valkeakoski, Vammala... Pohjoismaat: Norrköping, Nässjö, Roskilde T A M P E R E E N K A U P U N K I

60 Kävijät Kävijät yhteensä Noin aikuista kurssilaista Noin esi- ja peruskoululaista Kurssilaisten ikäjakauma % % % % Yli % Sukupuolijakauma % Naisia 35-27% Miehiä Eläkkeellä 92% T A M P E R E E N K A U P U N K I

61 Aloite Alvarista Aloitti syksyllä 2012 Tarjoaa neuvontaa ja ohjausta terveys- ja sosiaalialan asioissa Ilman ajanvarausta tai lähetettä Paikalla terveydenhoitaja, (sos.työntekijä), mediasihteeri ja teemaviikoilla järjestöjen edustajia Ajaa to ja pe + kuun 1. ke iltavuoro T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

62 Ei kirurgisia toimenpiteitä, ei tiloja Influenssa rokotukset suosittuja 6 päivää ja 3893 rokotusta Opastusta verenpaineen mittaamisen Verensokeritarkistukset veti Korvatarkastukset mahdollisia Kävelysauvoja ja askelmittareita lainataan Lääkeneuvontaa Sosiaalipuolella vähän kysyntää Tietokone, internet- ja kurssineuvontaa T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

63 Terveysnyssen teemaviikot / Kevät 2013 / TAMMI Viikko Päivät Teema Yhteistyötaho Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalvelut Fysioterapia / Kaatumisten ehkäisy Fysioterapeutit / th. Seija Nordback HELMI Asiaa ikäihmisille Senioripysäkki Asiaa ikäihmisille / Ystävänpäivä Kotitori Sydän Sydänpiiri Suun terveys Hammashoito / suuhygienistit MAALIS Päihteettömyys Kirkas Mieli Aivoviikko Pirkanm. Muistiyhdistys / MEVA Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Mielenterveys Sopimusvuori Huom! Pe ei ajoa (pääsiäinen) HUHTI Päihteettömyys Aklinikka/ Akilta Diabetes Tampereen Diabetesyhdistys Sydänviikko Kaupungin ravitsemusterapeuti T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

64 Asiakkuusraportti loka-joulukuu Suuri pysäkkikohtainen vaihtelu Hervanta n.10 Peltolammi 4 (yhteensä neuvontaa 277 asiakkaalle) Naisia 69% Yli 60 vuotiaita 75% Terveyspalveluneuvonta kysymyksiä 59% Opastettiin omahoitoon 46%, vastaanotolle 14% ja järjestöille 8% 54% saanut palvelua, joka korvannut käynnin muissa sos.-terv. palveluissa T A M P E R E E N K A U P U N K I Etunimi Sukunimi

65 Pedagogia, hyvä huumorintaju ja kärsivällisyys tärkeimmät työkalut = ihmisten kohtaaminen Imitsillä on väliä Arjen iloksi ja hyödyksi Sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi, yhteisöllisyyden tueksi Verkostoituminen ja yhteistyö Sitoutuminen, sitkeys ja innovaatisuus T A M P E R E E N K A U P U N K I

66 10-vuotisjuhlissa tanssittiin kohti tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I

67 Suomalaisella osaamisella on kysyntää! PISA menestys Pohjoismainen hyvinvointimalli ja reilun pelin yhteiskunta Uusia malleja ja ratkaisuja etsitään joka paikassa Kuka/ketkä tuotteen omistaja? Miten julkisyhteisö tekee ulkomaankauppaa? => Konseptien tuotteistaminen, markkinonti

68 25

69 Fellmannia, tieto- ja kirjastopalvelut osana verkostoa Älybussi-projektin aloitusseminaari Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja Fellmannia

70 Koulutuskonsernin jäsenkunnat

71 Fellmannia s key services 1. Innovative Learning environments and educational guidance 2. Versatile information and library services 3. elearning development and services unit 4. Cafe, meetings, restaurant

72 Fellmannia s Learning Landscape concept light and innovative environment diverse study areas including group study rooms and cosy reading corners for studying, brainstorming Services available 24/7 ( research rooms for longterm research and and area for students writing their thesis) room specially dedicated to digital content, offering a wealth of digital resources with multible databases in a modern setting Information Skills Clinic for personal guidance laptops available to borrow

73 Toiminta-ajatus Tieto- ja kirjastopalvelut toimii maakunnallisena oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoverkkona, joka LAMKin (FUAS), Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Yliopistokeskuksen kanssa kehittää ja tuottaa toimialansa palveluja resurssina oppimiselle, opetukselle sekä TKItoiminnalle. Visio Tieto- ja kirjastopalvelut toimii joustavana oppimisympäristönä tuottaen ja kehittäen digitaalisia palveluja osana hyvää oppimista. Näin vahvistamme alueellista ja kansallista tietohuoltoa sekä kansainvälistä kirjastoverkostoa. Arvot Luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen, uudistuminen.

74

75 Fellmannia,Tieto- ja kirjastopalvelut Strategiset tavoitteet Tieto- ja kirjastopalveluja kehitetään verkostomaisesti korkeakoulujen yhteiskirjastona ja osana valtakunnallista AMKIT -konsortiota. Palveluiden perustana on ammatillisuuteen ja tutkimukseen painottuva ajantasainen kokoelma, ajanmukaiset toimitilat, asiantunteva ja verkkopalveluita tehokkaasti hyödyntävä henkilöstö. Tietokeskukset ovat toimintaympäristöjensä mukaisesti aineistoiltaan ja toiminnoiltaan erikoistuneita. Palvelut ovat laajasti saatavissa ja helppokäyttöisiä verkossa ja tietokeskuksissa. Henkilöstö tuntee koulutusalat, soveltaa uusinta tietoa ja saattaa sen käyttöön. Osalla henkilöstöä on pedagogiset valmiudet. Toimintaan hankitaan rahoitusta myös palvelujen räätälöinnillä ja tuotteistamisella. Toimitaan aktiivisesti mukana informaatiolukutaidon ja tietopalvelu- ja kirjastoalan opetusprosesseissa sekä työssäoppimisympäristönä opiskelijoille.

76 Fellmanniasta pyörille Hyvän oppimisprosessin keskeinen osa. Fellmannia sateelliitti -ajattelu pitkät aukiolot myös pyörillä helppokäyttöisyys, joustavuus, saavutettavuus palvelut joustavasti fokusoituen toiselta asteelta korkea-asteelle Tietokeskusverkko täydentää omalla osaamisalueellaan vahvasti alueellista ja kansallista tietohuoltoa sekä kansainvälistä kirjastoverkostoa Toiminta Lahden lisäksi Heinola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Hollola

77 Käytön helppous

78 Kosketa, liikuta, muuta, luo..

79 Oppiminen ja tieto- ja kirjastopalvelut Tiedon välittäminen: asiakaspalvelu ja neuvonta Asiakkaan ohjaus ja perehdyttäminen palvelujen käyttäjäksi. Tärkeä osa tietopalvelu, josta asiakas saa tietoaineistojen ja palvelujen käyttöön liittyvää ohjausta ja tukea asiantuntijalta. Tietopalvelua on mahdollista saada asiakkaan tarpeiden mukaisesti verkossa. Tietoaineistojen hallinta Tietoaineistot dokumentoidaan MASTO-tietokantaan Aineistotoimittajien kilpailutukset tuotetaan pääosin korkeakoulukirjastojen yhteistoimintana. E-aineistojen hankinnassa hyödynnetään korkeakoulukirjastojen aineistokonsortioita. Informaatiolukutaito Informaatiolukutaidon opintosuunnitelman tavoitteena on, että valmistuessaan opiskelija osaa tutkinnon suorittaneiden yleisten kompetenssien mukaan hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Opetussuunnitelmissa korostuu tietoyhteiskuntataitojen ja tiedonhankinnan merkitys elinikäisen oppimisen perustana. Räätälöidyt ja tuotteistetut palvelut Tieto- ja kirjastopalveluissa kehitetään nykyisestään räätälöityjä palveluja korkeakoulujen, yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeisiin.

80

81 Älybussiprojektin aloitusseminaari Kohti puhtaampaa älykästä palvelua Risto Ilomäki, KT, Projektijohtaja

82 Älykkääseen kysyntään perustuvien käyttäjälähtöisten palvelujen mobilisoiminen, Lahti Fellmannia Kahvit ja ilmoittautuminen (Fellmannia) Seminaarin avaus Projektijohtaja Risto Ilomäki (LAMK/FUAS) Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson ( LVM) Älybussi tutkimus, -selvitykset, -tarpeet ja mahdollisuudet. Professori Eero Miettinen ja Opiskelijoiden tutkimusryhmä (Aalto/LAMK) Internetbussin käyttökokemuksista, yhteistyöstä ja konseptin vientimahdollisuuksista. Projektijohtaja Elina Harju (Opinpaja Oy) ja Mediasihteeri Ari Solopuro (Tampereen kaupungin kirjasto) Älybussin rakenteet Toimitusjohtaja Raimo Virtanen (PRV energia Oy) Lounas aika (omakustanteinen lounas, esim. Fellmanniassa) Älybussin käyttötarpeet ja visiot Päijät- Hämeessä Peruspalvelukeskuksen johtaja Sirkka Liisa Pylväs (PHSOTEY) Älybussin käyttötarpeet Oppimiskeskus Fellmannialle.Tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka (Fellmannia) Mihin Koulutuskeskus Salpaus käyttää Älybussia? Vararehtori Keijo Makkonen (SALPAUS) Suomen muotoilusäätiön visiot Älybussin hyödyntämiseen. Muotoiluasiamies Jorma Lehtonen (Suomen Muotoilusäätiö) Iltapäivä kahvi Kehityspaneeli (PHSOTEY, SALPAUS, LAMK, AALTO, FELLMANNIA, SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖ, LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, PRV ENERGIA OY, OPIN PAJA OY) Päätössanat Professori Eero Miettinen (Aalto/LAMK)

83 Projektin tiedot Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) valmistuttaa Älybussi projektissa (LAMK- P-H liitto/eakr) palvelubussiprototyypin PHSOTEYn,OIVAn, SALPAUKSEN, FELLMANNIAn, SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖn, LAMKin ja AALLON palvelu-, tutkimus-, opetus- ja älyliikennekäyttöön. Älybussi on valmis 2013 aikana ja aloittaa toiminnot 2014 alussa. Projekti kestää 2014 loppuun ja pilotoinnit 2017 loppuun. Älybussi prototyyppi Käyttökokemukset Tutkimus ja sovellukset

84 Nykyinen tila Miten projektissa edistytty? o EAKR hakemus P-H liittoon o Käyttäjä sopimukset marraskuun aikana 2012 o EAKR päätös P-H liitosta * o EU-tasoinen alustan ja korin kilpailutus (HILMA) Onko projekti edellä aikataulustaan, aikataulussa vai myöhässä? o Projekti on vielä aikataulussaan, jos kilpailutus onnistuu helmi-maaliskuun aikana 2013 o Rakennus aika touko elokuu o Varustelu syys lokakuu o Testit ja säädöt marras joulukuu 2013

85 Aikataulu 2013

86 Älybussin käytön aikajana Käyttö alkaa Edelleen kehityskonseptit Mahdolliset lisäprojektit Pilotoinnit 2014 aikana. EAKR projekti päättyy Käyttöpilotoinnit jatkuvat 2017 loppuun asti

87 Sidonnaisuudet ja käyttö PHSOTEY ja OIVA 32% + 28% =60% Suomen Muotoilusäätiö Älybussi projekti LAMK 50%, EAKR 50% SALPAUS 20% LAMK 15% Fellmannia 5%