Rakuuna. Uudenmaan Rakuunarykmentin uudelleen perustamisesta 95 vuotta. 1. Rakuuna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakuuna. Uudenmaan Rakuunarykmentin uudelleen perustamisesta 95 vuotta. 1. Rakuuna 2013"

Transkriptio

1 Rakuuna 2013 Uudenmaan Rakuunarykmentin uudelleen perustamisesta 95 vuotta 1. Rakuuna 2013

2 2. Rakuuna 2013

3 Rakuunakilta ry:n toiminta Rakuunakilta ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Lappeenrannassa Rakuunamäen sotilaskodissa. Paikalla oli runsas 20 kiltalaista. Rakuunakilta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin niin ikään Lappeenrannassa Rakuunamäen sotilaskodissa. Kokoukseen osallistui noin 60 kiltalaista. Rakuunakilta ry:n hallitus on kokoontunut tänä vuonna lehden ilmestymiseen mennessä 6 kertaa. Rakuunakilta ry on ollut aktiivisesti mukana Maasotakoulun Rakuunaeskadroonan varusmiesten perehdyttämisessä rakuunaperinteisiin. Rakuunakilta ry on osallistunut tulojuhliin, sotilasvaloihin ja kotiuttamistilaisuuksiin, joiden yhteydessä se on palkinnut hyvin menestyneitä varusmiehiä. Pääsihteeri Heikki Haimi ja hallituksen jäsen Teuvo Rikkinen osallistuivat Maanpuolustuskiltojen liiton järjestämään kiltatiedottajien koulutuspäivään. Sotavahinkosäätiö myönsi tänä vuonna Rakuunakilta ry:lle tunnustuspalkinnon. Palkinto luovutettiin Oulussa Tunnustuspalkinnon suuruus on Rakuunakilta ry on siirtymässä enenevässä määrin sähköiseen viestintään. Tämän johdosta pyydämme kaikkia sähköpostin omaavia jäseniä lähettämään omat sähköpostiyhteystiedot (etunimi, sukunimi, osoite) wederlax@ gmail.com sähköpostiosoitteeseen. Näin toimiessanne teidän sähköpostiosoitteenne lisätään MPKL:n tietokantaan ja jatkossa tulette saamaan Rakuunakilta ry:n jäsenkirjeenne ja muun postin (pois lukien Rakuuna-lehti) sähköpostin välityksellä. Niiden jäsenten joilla ei ole käytössään sähköpostia tai niiden jotka eivät syystä tai toisesta halua sitä käyttää, lähetetään jäsenkirjeet ja muu posti jatkossakin vanhaan tapaan kirjepostina. Lisää Rakuunakilta ry:n toiminnasta lehtemme artikkeleissa. Rakuuna 2013 sisältö - Maasotakoulun Rakuunat - suorituskykyä isänmaalle - Tilaisuuksia ja tapahtumia vuonna Rakuunoissa yhdistyy nykyaika ja perinteet - Rakuunaeskadroona muutoksessa mukana - Valta vaihtui Rakuunaeskadroonassa Etelä-Pohjanmaan Eskadroonan toiminta Ratsastaa rakuunoiden kanssa Etelä-Karjalan Eskadroona Helsingin Eskadroona Matkakertomus Syvärin alueelta - Ratsuväen riveissä kaatuneiden muistomerkki - Perinneratsastus Rakuunoiden Aseveli-iltamat Kuopiossa Kiltamatka Breitenfeldin päivä Lappeenrannassa - Ratsumestarin väitöstilaisuus ja kornettiratsastus Rakuunasoittokunta uudistuu - Rakuunapäivät Lappeenrannassa - Veli Risto - Pari muistelmaa Risto Tarvaisesta - Ensikesänä Etelä-Karjalassa kajahtaa - Komentopalsta - Kiltamatka 2014 matkaohjelma Kiitokset Rakuunalehden pitkäaikaiselle taittajalle ja kuvaajalle Pekka Hakulille ansiokkaasta työstä! Kuva: Pekka Hakuli Rakuuna Rakuunakilta ry:n tiedotuslehti Lehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus Rakuunakilta ry Väinö Valveen katu Lappeenranta Päätoimittaja Kristian Värri wederlax@gmail.com Toimituskunta Reijo Hietamäki Arto Hokkanen Riku Huhtasalo Matti Meuronen Kyösti Miettinen Juha Pasonen Mervi Piipponen Kari Qvist Osmo Salo Fredrik Söderlund Timo Vihavainen Kalervo Välimaa Erkki Ylisippola Ulkoasu ja taitto Mira Viertokangas Paino Waasa Graphics Oy Kannen kuva Rakuunalippu matkalla seppeleenlaskuun Kuva: Pekka Hakuli Takakannen kuva Joulukuinen pakkasaamu Rakuunamäellä. Kuva: Puolustusvoimat / Ansa Räätäri 3. Rakuuna 2013

4 Maasotakoulun Rakuunat - suorituskykyä isänmaalle Otin vastaan Maasotakoulun apulaisjohtajan tehtävät ja samalla kunniakkaan rakuunakomentajan tehtävän eversti Kari Veijalaiselta. Hänelle kuuluu suuret kiitokset perehdyttämisestäni rakuunoiden toimintaan ja rakuunaperinteisiin. Olen nyt omakohtaisesti tutustunut 11 kuukauden ajan yhtäältä Rakuunaeskadroonassa varusmiespalveluksessa olevien rakuunoiden koulutukseen kuin toisaalta Rakuunasoittokunnan sotilassoittotoimintaan. Rakuunoiden ammattitaito, motivaatio ja henki sekä perinneasiat ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Maasotakoulu on johtanut kolme kertaa Itä-Suomen sotilasläänin sotilaspoliisien ampuma- ja taisteluharjoituksen, joihin kuhunkin on osallistunut seitsemän sotilaspoliisijoukkuetta kuudesta joukko-osastosta. Harjoitusten valmisteluissa ja toteuttamisessa Rakuunaeskadroonan henkilökunnalla on ollut merkittävä rooli. Rakuunaeskadroona on saavuttanut myös annetut joukkotuotantotehtävät ja yksikön koulutustulokset ovat olleet hyviä. Omien harjoitustensa lisäksi rakuunat ovat toimineet tukitehtävissä Maasotakoulun koulutuskeskuksen johtamissa maisterien, Kuva: Pekka Hakuli kadettien ja aliupseerien harjoituksissa. Varusmiesten antama palaute armeija-ajastaan Maasotakoulussa on tehtyjen kyselyjen mukaan ollut tasolla 4,1 asteikolla 1-5 mitattuna. Rakuunaeskadroonasta kotiutuneet ovat olleet erittäin tyytyväisiä muun muassa koulutusjärjestelyihin, kouluttajiin ja huoltoon. Saatuun varusmiespalautteeseen ovat vaikuttaneet varmasti myös yhteistyötahot. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen avustuksella on järjestetty tuleville alokkaille infopäivä noin kuukautta ennen palvelusta. Palvelukseen tulon jälkeen Leijona Catering on muonittanut varusmiehet ja Sotilaslääketieteen keskuksen Lappeenrannan terveysasema on hoitanut heidän terveyttään. Sotilaskotisisaret ovat huolehtineet rakuunoista ja osallistuneet muun muassa alokkaiden tulojuhlan järjestelyihin. Ennen valatilaisuutta Rakuunakilta on perehdyttänyt alokkaat rakuunaperinteisiin. Samassa yhteydessä Rakuunakillan kunniapuheenjohtaja Lalli Partinen on jo useamman kerran järjestänyt tapakouluttaja rouva Kaarina Suonperän opettamaan alokkaita hyviin käytös- ja ruokailutapoihin. Maasotakoulu kiittää mainittuja ja myös muita yhteistyötahojamme Rakuunaeskadroonan hyväksi tehdystä työstä. Rakuunasoittokunta on kiertänyt aktiivisesti sekä näkyvästi Etelä-Karjalan maakuntaa ja laajemminkin Itä-Suomea. Soittotapahtumia on ollut vuosittain noin 150. Tarvittaessa ruuhkahuippuja on ollut tasaamassa Ratsuväen perinnesoittokunta, muun muassa kuluvan vuoden Breitenfeldin päivän juhlissa. Rakuunasoittokunnan koko ja soittotoiminta-alue sekä soittotapahtumien määrä kasvavat puolustusvoimauudistuksen myötä jo alkaen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Maasotakoulun rakuunat tuottavat suorituskykyä nyt ja jatkossa Isänmaalle. Hakkaa Päälle! Pikkuhiljaa voimme jälleen kerran hiljentyä joulun viettoon perinteisin suomalaisin menoin ja tavoin. Uskon, että tällöin suomalaisten mielissä käy kunnioitus sotiemme sukupolvea, veteraaneja ja sankarivainajiamme kohtaan. Se näkyy konkreettisena kynttilän valon loistona sankarihautausmailla. Se näkyy joulukirkon seinässä ylipäällikön päiväkäskynä Suomen äideille ja se näkyy omalla tavallaan myös onnellisena hymynä pienen lapsen kasvoilla. Toivotan teille kaikille ja teidän lähimmäisillenne rauhaisaa Joulua ja onnellista Uutta Vuotta Everstiluutnantti Arto Hokkanen Rakuunakomentaja 4. Rakuuna 2013

5 Tilaisuuksia ja tapahtumia vuonna 2014 Tammikuu - 1/2014 saapumiserän alokkaiden tulojuhla Helmikuu - Rakuunakilta ry:n kevätkokousvalmistelut - Jäsenkirje ja kutsu Rakuunakilta ry:n kevätkokoukseen - Eskadroonien vuosikokoukset - 1/2014 saapumiserän valatilaisuus URR:n uudelleen perustamisen vuosipäivä Maaliskuu - Rakuunakilta ry:n kevätkokous - Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Huhtikuu - Perinteisiin perehdyttäminen 2/2013 rakuunoille (255) - 2/2013 rakuunoiden (255) kotiuttamisjuhla - Kiltamatka 2014 suunnittelu ja valmistelut Kansallinen veteraanipäivä - Matkakirje kiltamatkalle ilmoittautuneille Toukokuu - Joukko-osastovierailu Kaatuneiden muistopäivä - Kiltamatka 2014 valmistelut - Perinneratsastuksen suunnittelu ja valmistelut Kesäkuu Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraati ja muut tilaisuudet - Kiltamatka Karjalaiset kesäjuhlat 2014 Lappeenrannassa - Perinneratsastuksen valmistelut ja suunnitelman hyväksy-minen hallituksen kokouksessa - Perinteisiin perehdyttäminen 2/2013 ja 1/2014 rakuunoille - 2/2013 ja 1/2014 rakuunoiden kotiuttamisjuhla Heinäkuu - 2/2014 alokkaiden tulojuhla - Perinneratsastuksen toteutus suunnitelman mukaan - Breitenfeldin päivän valmistelut - Ilomantsin taisteluiden (1944) muistotilaisuudet Elokuu - Jäsenkirje ja kutsu syyskokoukseen ja Breitenfeldin juhlaan - 2/2014 saapumiserän valatilaisuus - Osallistuminen Linnoituksen Yö-tapahtumaan - Rakuunapäivät Perinteisiin perehdyttäminen 1/2014 rakuunoille (255) - 1/2014 rakuunoiden (255) kotiuttamisjuhla Syyskuu - Breitenfeldin juhla Lappeenrannassa Rakuunakilta ry:n syyskokous Lappeenrannassa - Rakuunalehti 2014 valmistelut Lokakuu - YK:n päivä Rakuunalehti 2014 valmistelut Marraskuu Saksanniemen Järjestyslipuston vuosipäivä - Rakuunalehti 2014 valmistelut Joulukuu Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet - Rakuunalehti 2014 ilmestyy - Perinteisiin perehdyttäminen 1/2014 ja 2/2014 rakuunoille - 1/2014 ja 2/2014 rakuunoiden kotiuttamisjuhla - Jouluaaton kunniavartio sankarihautausmaalla Rakuunakilta ry:n syyskokouksen valitsema hallitus vuodelle 2014 Kristian Värri Puheenjohtaja Yrjönkuja 3 B Lappeenranta Heikki Haimi Pääsihteeri Lentäjäntie 22 B Lappeenranta Pekka Salla Rahastonhoitaja Osmonkatu 15 D Lappeenranta Kalevi Markkanen Paraistentie 13 A Lappeenranta Reijo Hietamäki Kasöörinkatu 2 D Helsinki Teuvo Rikkinen Sammalsuontie Pulsa Juha Pasonen Kaura-ahontie Otava Erkki Wuolijoki Revontulentie 11 E Espoo Osmo Salo Hiekkajaalanranta 5 D Helsinki Fredrik Söderlund Vuohenkatu Lappeenranta Kalervo Välimaa Koulukatu 50 B Seinäjoki Aslak Lahti Valtakatu 23 A Lappeenranta Seppo Kostiainen Pasintie 1 A Lappeenranta Janne Kurkinen Jokioistentie 8 C Kangasala Rakuunakilta ry:n remontoitu toimisto. Teuvo Rikkinen ja Heikki Haimi valmistelevat jäsenkirjeiden postitusta. Kuva: Kristian Värri Kuvassa on meneillään puheenjohtajavaali. Kuva: Pekka Hakuli 5. Rakuuna 2013

6 Rakuunoissa yhdistyy nykyaika ja perinteet Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) perustamisesta tuli kuluneeksi tasan 95 vuotta. Uudenmaan Rakuunarykmentti sai tuolloin kunnian olla itsenäisen Suomen ensimmäinen vakinainen joukko-osasto. Huomion arvoista on se, että URR:n perustaminen tapahtui poikkeusolosuhteissa, sillä käynnissä oli vuoden 1918 Vapaussota. Perustamisesta lähtien on Suomen armeijassa ollut tähän hetkeen saakka Uudenmaan rakuunoita. Tätä kunniakasta joukkoa edustaa nykyisin Rakuunaeskadroona Maasotakoulussa. Kuva: Puolustusvoimat / Heta Toiskallio Omien juuriensa tiedostaminen on tärkeä osa sotilaan ja joukon identiteettiä. Historian tuntemus auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä ja suunnittelemaan menestyksellisesti tulevaa. Ilahduttavaa on havaita, että Rakuunaeskadroonassa palvelevat varusmiehet tietävät varsin hyvin oman joukkonsa historian. Lujan yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden luomisessa on edellä kerrotulla seikalla erittäin suuri merkitys. Vuoden alkupuolella saimme kuulla Lappeenrantaan sijoitetun Rakuunaeskadroonan siirtämisestä Haminaan. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Maasotakoulu tekee tämän vuoden lopulla esityksen rakuunaperinteiden vaalimisesta Puolustusvoimissa vuodesta 2015 eteenpäin. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan tulevaisuudessa myös Rakuunakilta ry:n toimintaan. Maasotakoulu on pyytänyt sidosryhmiltään lausunnot rakuunaperinteiden vaalintaan liittyen. Rakuunakilta ry on antanut oman esityksensä perinteiden vaalimisesta tulevaisuudessa. Puolustusvoimauudistuksesta huolimatta Rakuunakilta ry tulee jatkamaan tulevaisuudessa toimintaansa hyvin pitkälti nykyisen toimintatapamallinsa mukaisesti ja tukialueena tulee jatkossakin olemaan Lappeenranta. Rakuunakilta ry:n viideskymmenestoinen toimintavuosi lähestyy loppuaan. Haluan tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Maasotakoulua, Lappeenrannan kaupunkia ja Sotilaskotiyhdistystä sekä kaikkia muita tukijoitamme ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Toivotan kaikille Rakuunakilta ry:n jäsenille, sidosryhmille ja tukijoillemme mitä parhainta joulun odotusta sekä menestystä tulevalle vuodelle Jalustintuntumalla eteenpäin maarrrs! Hakkaa Päälle! Kristian Värri Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja 6. Rakuuna 2013

7 Rakuunaeskadroona muutoksessa mukana Saapumiserän vala Keskuskentällä. Kuva: Puolustusvoimat / Heta Toiskallio Uudet lyhyemmät palvelusajat ja entistä valveutuneempi varusmies Palvelusaikojen lyhentyminen vuoden 2013 alussa vaikuttaa Rakuunaeskadroonassa annettavaan sotilaskoulutukseen. Yksittäisen taistelijan osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulutuskauden aikana panostetaan aikaisempaa enemmän ase- ja ampumakoulutukseen sekä taistelijan perustaitoihin. Erikoiskoulutuskaudella koulutus painottuu koulutushaarakohtaisten perustaitojen koulutukseen. Vastaavasti joukkokohtainen harjoittelu vähenee hieman aikaisemmasta. Lisäksi aikaisemmasta poiketen kotiutuvan- ja palvelukseen astuvan saapumiserän väliin jää nyt tervetullut tauko. Myös varusmiesaines on muuttunut viimeisten vuosien aikana yhä vaativammaksi. Heidän tietonsa, taitonsa ja osaamisensa on todella korkealla tasolla. Tärkeää on tämän osaamisen ohjaaminen maanpuolustusta palvelevaan toimintaan. Tietenkin lähtökohtana on, että jokainen varusmies pystytään kouluttamaan ja sijoittamaan hänen kykyjään vastaavaan sodanajantehtävään. Rakuunaeskadroonan kotiuttamisjuhla Menestyneitä rakuunoita palkitaan Rakuunaristillä. Kuva: Puolustusvoimat / Samu Summanen Kotiuttamisjuhla Rakuunaruokalassa Sotilaspappi Sanna Timonen on juuri pitämässä puhetta kotiutuville. Kuva: Puolustusvoimat / Henri Kruskof Kranaatinheitin- ja viestikoulutus on alkanut Rakuunaeskadroonassa Rakuunoille annetaan jälleen yli 25 vuoden tauon jälkeen viesti- ja kranaatinheitinkoulutusta. Tammikuun 7. päivänä palvelukseen astuneesta joukosta koulutettiin Rakuunaeskadroonassa sotilaspoliisien lisäksi viesti- ja kranaatinheitinmiehiä. Kuljettajien-, keittäjien- ja lääkinnän peruskoulutus sekä aliupseerikoulutus toteutetaan entiseen tapaan muualla. Viesti- ja heitinkoulutus on asettanut Rakuunaeskadroonan henkilökunnalle aivan uudenlaisia haasteita. Haasteisiin on vastattu muun muassa rekrytoimalla yksikköön kranaatinheitin- ja viestikoulutettua henkilökuntaa. Viestikoulutusta on hankittu Viestirykmentistä ja Karjalanprikaatista. Kranaatinheitinkoulutus koeponnistettiin jo viime keväänä kouluttamalla 1/2012 saapumiserästä tulitukiryhmä, mutta viestikoulutuksen osalta koeponnistus tapahtui tänä keväänä. Kristian Värri 7. Rakuuna 2013

8 Valta vaihtui Rakuunaeskadroonassa Rakuunaeskadroonan päällikönvaihtotilaisuuden kutsuvieraat ovat järjestyneet Rakuunaeskadroonan etupihalle. Kuva: Heikki Haimi Lokakuun ensimmäinen päivä ratsumestari Ilkka Viisteensaari otti Rakuunaeskadroonan päällikön tehtävät vastaan ratsumestari Kristian Värriltä. Päällikönvaihtotilaisuus tapahtui aamulla kello 09:00 Rakuunaeskadroonan kasarmin pihalla sotilaallisin muodollisuuksin Rakuunalipun edessä. Paikalla tapahtumaa todistamassa oli Rakuunakomentaja everstiluutnantti Arto Hokkasen johdolla joukko kutsuvieraita Rakuunaeskadroonan eri sidosryhmistä ja yhteistyötahoista. Tilaisuus päättyi Ravintola Rakuunassa järjestettyyn kahvitilaisuuteen. Kapteeni Ilkka Viisteensaari siirtyi päällikön tehtävään Maasotakoulun Koulutuskeskuksesta ja kapteeni Kristian Värri siirtyi tutkijaupseerin tehtävään Maasotakoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolle. Kristian Värri Rakuunaeskadroonan väistyvä päällikkö ratsumestari Kristian Värri viimeistä kertaa ratsuväen vormussa juuri ennen tehtävien luovutusta. Kuva: Heikki Haimi Valta on juuri vaihtumassa Rakuunaeskadroonassa. Kuva: Heikki Haimi 8. Rakuuna 2013

9 Etelä-Pohjanmaan Eskadroonan toiminnasta 2013 Eskadroonamme järjesti tänä kesänä järjestyksessä jo viidennen kerran kesäisen ratsuväkitapahtuman Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtumiemme tavoitteena on ylläpitää ja elvyttää ratsuväkiperinnettä maakunnassamme. Tämän vuoden esiintymisemme oli Alavudella Alavuden Yrittäjien ja Alavuden kaupungin järjestämien Rysköö-markkinoiden yhteydessä. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina rakuunoilla oli tälläkin kertaa paikallinen ratsastusseura, eli Alavuden Ratsastajat ry, joka on kunnostautunut osaamisellaan ja aktiivisuudellaan. Seura vastasi pääosin käytännön järjestelyistä ja siltä saatiin tapahtumaan sekä ratsukoita että rakuunoiden tarvitsemia hevosia. Alavuden tapahtuma onnistui erinomaisesti sekä järjestelyjen että toteutuksen puolesta. Myös sää suosi tapahtumapäiväämme Ylisippola piti näyttelyn avajaisissa yleisöesitelmän aiheesta Suomen Rakuunarykmentti ja siinä palvelleet Alavuden seudun miehet. Alavuden näyttelyssä esillä olleet taulut siirrettiin syyskuun alussa Kauhavan kirjaston näyttelytilaan, jossa ne sekä ratsuväkiaiheiset postikortit olivat jälleen yleisön nähtävillä kuukauden ajan. Näyttelyissä esillä olleista tauluista on suurin osa Rakuunakilta ry:n varastosta lainattuja. Lisäksi tauluja on eskadroonan puheenjohtajan ja sihteerin omista kokoelmista. Kirjat sekä postikortit ovat eskadroonan puheenjohtajan antikvariaateista ja kirpputoreilta keräämiä. Näyttelyistä on saatu runsaasti myönteistä palautetta. ilmoitti kuulijoilleen: Olemme saapuneet Nurmoon, eteläpohjalaisen ratsuväen kehtoon! Museon pihalla Nurmoo-seuran aktiivit esittivät neliosaisen näytelmän, jonka kohtaukset olivat 1. Talvisodan kynnyksellä tulee tieto YH:n alkamisesta, 2. Talvisodan rintamalla, 3. Kotirintamalla enolaiset evakot saapuvat ja 4. Sankarivainajan hautajaiset kirkkoherra tuo tiedon Nurmon Eskadroonan tuhoutumisesta. Näytelmän väliajoilla Nurmon Veteraanikööri lauloi isänmaallisia lauluja. Rakuunapukuisella Välimaalla oli näytelmässä kaksi roolia, 1. kohtauksessa rakuuna Välimaana Jussi-hevosen kanssa sekä 2. kohtauksessa kornetti Peltolana. Näytelmän vaikuttavuudesta kertoi se, että moni katsojista liikuttui. Näytelmän jälkeen yleisö siirtyi museon tupaan tutustumaan Nurmon Suojeluskunnan toimintaa esittelevään näyttelyyn ja Äyräpään taistelupaikan pienoismalliin. Sama näytelmä ja Kalervo Välimaan esitelmä Nurmon ratsastavasta suojeluskunnasta esitettiin Nurmon museolla jo aikaisemmin järjestettynä Nurmoo-päivänä. YH:n aika on alkamassa. Miehet on käsketty aseisiin. Kuva: Nurmoo-Seura ry ja monisatapäinen yleisö seurasi ratsastusosaston taitavaa katrilliesitystä sekä juhlallista paraatimarssia sankarihaudoille. Alavuden tapahtumaamme sisältyi myös Eskadroonan esille panema suomalaista ratsuväkeä esittelevä valokuva- ja kirjanäyttely Alavuden kirjastossa. Näyttely oli esillä ajalla ja Erkki Kalervo Välimaalla oli kaksi esiintymistä Valtakunnallisilla Kotiseutupäivillä Seinäjoella Retkipäivänä päiville osallistujia kävi linja-autolastillinen Nurmon museolla. Linja-autossa rakuunapukuinen Välimaa kertoi retkeläisille Nurmon ratsastavasta suojeluskunnasta ja siitä muodostetun talvisodan Eskadroonan Äyräpään taistelusta Saavuttaessa museolle Välimaa Eskadroonamme työryhmä on ollut jo usean vuoden ajan huolestunut tulevaisuuden toimimismahdollisuuksista. Eskadroonan jäsenmäärä on vuosien aikana vähentynyt voimakkaasti luonnollisen poistuman kautta ja jäseniä on enää noin 40 henkilöä. Jäsenten poistumisen ohella on huolenamme myös se, että jäsenistä vain harvat osallistuvat millään tavoin Rakuunakilta ry:n toimintaan. Tämän ongelman vuoksi Eskadroona järjesti rakuunoille ja rakuunoiden ystäville Seinäjoella tapaamistilaisuuden, jonka varsinaisena tarkoituksena oli toisaalta tehdä Rakuunakilta ry:n toiminta tunnetummaksi maakunnassamme ja toisaalta koota yhteen Uudenmaan Rakuunoissa palvelleita miehiä sekä kutsua 9. Rakuuna 2013

10 toimintaan mukaan muita ratsuväkiperinteestä kiinnostuneita henkilöitä. Eteläpohjalaisen ratsuväkiperinteen ja Rakuunakilta ry:n toiminta tuli varmasti jälleen riittävässä määrin tunnetuksi, koska maakuntalehtemme Ilkka julkaisi vetoavasti kirjoitetun tapaamiskutsumme laajana viiden palstan kirjoituksena. Itse tilaisuus ei sitten onnistunutkaan toivomallamme tavalla. Siihen ei saapunut kuin Eskadroonamme aktiivisimmat jäsenet ja vain muutama muu asiasta kiinnostunut henkilö. Tapaamiskutsulla työryhmämme sai näin mitatuksi maakunnan miesten ja naisten kiinnostuksen kiltatoimintaamme, mikä oli tietenkin hyvä asia ja auttaa tulevaisuuden pohdinnassa. Eskadroonan tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä yhtään paremmalta kuin se on näyttänyt viime vuosina, ja nyt ovat hyvät neuvot tarpeen niin killan hallituksen taholta kuin muualtakin tulevat. Jokaisen miehen ajatuksissa käy lähes päivittäin oma sotaväkiaikansa ja tuskin ne muistot aina niin kovin ikäviäkään ovat. Tällä menolla Eskadroonamme tulee lähivuosina tiensä päähän, ellei se saa lisää uusia jäseniä ja uutta verta johtoonsa. Eskadroonamme tämän vuotisia esiintymisiä koskeva tiedottaminen alue- ja paikallislehtien välityksellä sujui edelleen hyvin. Maakuntamme sanomalehtien myönteisessä suhtautumisessa Eskadroonan toimintaan vaikuttanee eniten se, että ratsuväkia- selajilla on täällä syvät juurensa. Etelä-Pohjanmaan Eskadroona esittää mitä parhaimmat kiitokset Alavuden Ratsastajien puheenjohtajalle Irma Jokelalle sekä kaikille muille viime kesän tapahtumaamme osallistuneille ratsastusseuran jäsenille. Yhteistyö muidenkin Alavudella järjestelyissä mukana olleiden eri yhdistysten ja yhteisöjen edustajien kanssa sujui luotettavalla ja mutkattomalla tavalla, joten esitämme myös heille kaikille parhaat kiitokset. Puheenjohtaja Erkki Ylisippola Etelä-Pohjanmaan Eskadroona Sihteeri Kalervo Välimaa Etelä-Pohjanmaan Eskadroona Katrilliryhmä siirtymässä kentälle Reijo Hietamäen johdolla. Kuva: Alavuden Ratsastajat ry 10. Rakuuna 2013

11 Ratsastaa rakuunoiden kanssa Etelä-Pohjanmaan Eskadroona ja Alavuden ratsastajat ry järjestivät ratsastustapahtuman Alavudella. Etelä-Pohjanmaan Eskadroonan puheenjohtaja Erkki Ylisippola oli sopinut Alavuden Ratsastajat ry:n ja Alavuden kunnan kulttuurisihteerin kanssa ratsastustapahtumasta rysköiden yhteydessä. Koulutustilaisuus järjestettiin Huttusen tallin kentällä Siellä Hietamäki pystyi katsastamaan ja kouluttamaan osallistuvat hevoset ja ratsastajat. Tilaisuus oli hyvin merkittävä, koska aina joudutaan tekemään valintoja, varsinkin hevosten osalta. Merkittävän panoksen harjoitukseen ja koko tapahtumaan antoi Rakuunakilta ry:n uusi jäsen ylihärmäläinen Sauli Hautanen. Hän toi harjoitukseen kaksi hevostaan ilman puhettakaan mistään matkakuluista. Hautasen yksi suomenhevonen osallistui sitten varsinaiseen tapahtumaan. Tapahtuma oli Paikallinen ratsastusseura markkinoi tapahtumaa Ratsastaa Rakuunoiden kanssa. olivat rakuunat Sauli Hautanen ja Kalervo Välimaa sekä heidän keskellään lippua kantaen lottapukuinen Hillevi Huttunen. Paraati kulki Montusta kohti sankarihautausmaata. Paraatin vastaanottajina olivat: E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Erkki Ylisippola, eversti Jorma Jokisalo, sotaveteraani ja kunniarakuuna Ahti Mäntylä, Alavuden Ratsastajat ry:n puheenjohtaja Irma Jokela, kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavuden Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Erkki Tammela ja Alavuden reserviupseereista Erkki Annala. Sankaripatsaalla osasto järjestäytyi paririviin ja lippuvartio jalkautui. Ratsuosaston ollessa huomioasennossa, puheenjohtajat Erkki Ylisippola ja Irma Jokela laskettiin kukkalaitteen sankaripatsaalle. Seppeleen lasku Alavuden sankarihautausmaalla. Kuvassa vasemmalta Sauli Hautanen, Hillevi Huttunen ja Kalervo Välimaa. Kuva: Alavuden Ratsastajat ry Reijo Hietamäki sai tehtäväkseen suorittaa käytännön järjestelyt ratsastusasioissa ja pikakouluttaa osastoon osallistujat. Hietamäki sopi järjestelyistä Alavuden Ratsastajat ry:n puheenjohtajan Irma Jokelan ja talliyrittäjä Hillevi Huttusen kanssa. Sovittiin, että Hillevi Huttusen talli ja hevoset osallistuisivat tapahtumaan. Kesäkuun viimeisen lauantain aamu valkeni Alavudella kauniina ja aurinkoisena. Kokoontuminen oli Alavuden kirkonkylän urheilukentällä Montussa. Kun hevoset ja ratsastajat saapuivat paikalle, järjestäytyi katrilliosasto lähtövalmiiksi odottamaan sotilasmarssin alkamista. Osasto koostui neljästä rakuunasta ja neljästä lotasta. Katrilli onnistui vähäisestä harjoittelusta huolimatta erinomaisesti. Osastoon kuului kouluratsastuksessa valtakunnallisella tasolla pärjänneitä. Katrilliohjelman jälkeen osasto järjestäytyi riviin ja osaston johtaja vääpeli Reijo Hietamäki ilmoitti osaston eversti Jorma Jokisalolle. Jokisalo kiitti hyvästä suorituksesta. Esittelyn jälkeen osasto järjestäytyi täydennettynä paraatia varten. Paraatin lippuvartiossa Saamamme palautteen perusteella voimme todeta, että lähihistorian kunnioittaminen ja sen tuominen nykypäivään sekä Rakuunakilta ry:n toiminta käytännössä onnistuivat Alavudella. Reijo Hietamäki Rakuunakilta ry:n ratsastusvalmentaja Reijo Hietamäki. Kuva: Heikki Haimi 11. Rakuuna 2013

12 Etelä-Karjalan Eskadroona 2013 Touko- ja kesäkuun aikana pidettiin yhteensä kaksi perinneratsastajille suunnattua ratsastuskoulutusta Kiwigon tallilla. Ratsastuksen ohjaajina ovat toimineet Heidi Lanu ja Reijo Hietamäki. Eskadroonan päällikkö Fredrik Söderlund ja hallituksen jäsen Nina Lappalainen osallistuivat HÄMRJP:ssä Breitenfeldin päivään liittyneeseen vapaaehtoiseen harjoitukseen. Etelä-Karjalan Eskadroonan päällikkö Fredrik Söderlund. Kuva: Leo Karhula Vuosi 2013 oli Etelä-Karjalan Eskadroonan seitsemäs toimintavuosi. Eskadroonan päällikkö osallistui Talvisodan muistopäivän tilaisuuteen Lappeenrannan sankarihautausmaalla ja Lappeen kirkossa pidettiin Etelä-Karjalan Eskadroonan vuosikokous Lappeenrannan keskussotilaskodissa. Vuosikokouksessa oli läsnä kymmenkunta Etelä-Karjalan Eskadroonan jäsentä eskadroonan päällikkö osallistui kaatuneiden muistopäivän tilaisuuteen Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Loppukeväästä eskadroona suoritti perinneratsastuksen valmisteluja mukaan lukien hevos- ja hoitajavalinnat. Aikavälillä Etelä-Karjalan Eskadroona oli suurella panoksella mukana toteuttamassa perinneratsastusta. Merkittävää oli kesän ratsastuksen osalta, että yhden ratsastusvuoron suoritti Puolustusvoimien kenttäpiispa Hannu Särkiö eskadroonan päällikön Fredrik Söderlundin opastuksella. Mainittavaa on myös se tosiasia, ettei yhtään ratsastusvuoroa jäänyt suorittamatta koko perinneratsastuskauden aikana sääolosuhteiden takia. Hallitukseen on vuonna 2013 kuulunut: Eskadroonan päällikkö - Fredrik Söderlund Eskadroonan varapäällikkö Pasi Tiihonen Eskadroonan vääpeli Ritva Lappalainen Hallituksen jäsen Heidi Lanu Hallituksen jäsen Joonas Heikkeri Hallituksen jäsen Nina Lappalainen Hallituksen jäsen Jouko Korhonen Etelä-Karjalan Eskadroona asetti ratsukkoparin Rakuunakilta ry:n lipulle Rakuunaeskadroonan Breitenfeldin päivän viettoon liittyvissä kunnianosoituksissa. Lisäksi Etelä-Karjalan Eskadroonan päällikkö on vuoden aikana osallistunut Maasotakoulun Rakuunaeskadroonan vala- ja kotiuttamistilaisuuksiin. Etelä-Karjalan Eskadroona katsoo luottaen kohti uusia haasteita. Hakkaa Päälle! Fredrik Söderlund, yliluutnantti reservissä Etelä-Karjalan Eskadroonan päällikkö Hallitus on vuoden aikana kokoontunut kaksi kertaa. 12. Rakuuna 2013

13 Helsingin Eskadroona 2013 P.S. Aloitin oman varusmiespalvelukseni Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa kesällä Kotiuduttuani seuraavana keväänä palasin takaisin Hennalaan kesävänrikiksi Kranaatinheitineskadroonaan. Sieltä päädyin syksyllä 1974 Kadettikouluun upseeriopintojen pariin. Vuoden 1977 keväällä aloitin palvelukseni luutnanttina Uudenmaan Rakuunapataljoonassa, missä palvelin vuoden 1982 syksyyn. Reserviin siirryin vuoden 2004 lopussa Pääesikunnasta rakuunakauluslaatoissa. Kuvassa Päällystöopiston PO44 Y-vaiheen ( ) 1. joukkueen johtaja kapteeni Osmo Salo. Kuva: Puolustusvoimat Rakuunakilta ry:n Helsingin Eskadroona piti vuosikokouksensa päärautatieasemalla sijaitsevan Lehdistöklubin kabinetissa. Vuosikokoukseen olivat Lappeenrannasta saapuneet uusi rakuunakomentaja, everstiluutnantti Arto Hokkanen sekä Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja Kristan Värri. Rakuunakomentajan läsnäolo oli Helsingin Eskadroonalle harvinaista herkkua. Kristian Värri vieraili luonamme jo toistamiseen. Opin aikanaan omakohtaisen kokemuksen kautta arvostamaan molempia ratsuväkijoukko-osastojamme ja ratsuväkiperinteitä. Toista joukko-osastoa sanottiin hienommaksi ja toista paremmaksi. Lahden varuskunnan jouduttua nyt ilmeisen peruuttamattomasti jyrän alle ja lakkautettavaksi 2014 on aika keskittyä rakuunaperinteiden säilymisen turvaamiseen toistaiseksi Lappeenrannassa. Rakuunakilta ry onnittelee viisikymmentävuotiasta Helsingin Eskadroonaa ja toivottaa alati jatkuvaa menestystä seuraavalle 50:lle vuodelle! Rakuunakomentaja kertoi kuulijoille Maasotakoulun ja rakuunoiden tulevaisuuden näkymistä puolustusvoimauudistukseen liittyen. Esitystä seurasi vilkas keskustelu. Rakuunavarusmiesten säilyminen puolustusvoimien kokoonpanossa ja puolustusvoimien tuki rakuunaperinteiden vaalimiselle nähtiin tärkeäksi. Lappeenrannan mahdollinen jääminen ilman rakuunavarusmieseskadroonaa epäilytti. Rakuunakomentajalle luovutettiin Helsingin eskadroonan pienoislippu. Se oikea kornetti (2010) oli ainoana ratsuväkilippuna puolustusvoimien 95-vuotisparaatin järjestölippulinnassa Helsingissä Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja lavensi omalla esityksellään ratsuväen perinteiden vaalimisen ja killan tulevaisuuden näkymää. Vuosikokouksessa valittiin vanha puheenjohtaja ja hallitus jatkamaan. Läsnä oli noin 20 henkilöä. Helsingin eskadroona saavutti Rakuunakilta ry:n vanhimpana alue- ja paikallisosastona 50-vuoden iän Eskadroonan 50-vuotisjuhlavuoden vietto ajoittuu vuodelle Eskadroonan 50-vuotistaipaleesta on kerrottu vuoden 2012 rakuunalehdessä. Ratsain taikka jalan, on kunniamme sama! Majuri evp Osmo Salo Helsingin Eskadroonan päällikkö 13. Rakuuna 2013

14 Matkakertomus Syvärin alueelta Elokuussa tarjoutui minulle mahdollisuus osallistua metsäaiheiselle matkalle Venäjälle, tarkemmin Laatokan taakse Syvärin alueelle. Kun alkukesän killan kesäretki oli mennyt sivusuun työkiireiden vuoksi, päätin ottaa vahingon takaisin. Matkaohjelmaan oli merkitty, että tutustutaan paikalliseen metsätalouteen, puunkorjuuseen sekä sotahistoriallisiin kohteisiin. Kiinnostuin aiheesta ja alueesta, koska olin äskettäin lukenut tutun veteraanin kirjoittaman muistelmateoksen sota-ajoilta Syvärin maisemista vuosilta Otin tuon teoksen mukaan matkalle ja ihmeekseni matkamme suuntautuikin aivan samoille seuduille, missä tuo veteraani oli aikoinaan taistellut. Matkamme pääkohde oli Podporozen kaupunki Syvärin rannalla, jossa sijaitsi Suomalaisten omistama Svir Timberin nykyaikainen saha. Tutustuimme sahaan, sahan puunhankintaan ja metsänhakkuutoimintaan lähiseuduilla. Oppainamme toimivat suomalaiset sahan tuotantopäällikkö ja puunhankintayhtiön työnjohtaja. Lisäksi paikallinen metsäkoneurakoitsija piti parinkymmenen hengen seuruettamme vieraanaan yhden illan. Hän kuljetti meitä veneellään Syväriä pitkin kalamajalle saunomaan ja ruokailemaan sekä esitteli suomalaisten rakentamia betonibunkkereita ja asemia joen läheisyydessä. Näitä asemia ei ollut koskaan testattu taistelussa ja ne oli rakennettu ehkä vuosien 1943 ja -44 välisenä aikana. Bunkkereita oli kaikkiaan 14 ja ne sijaitsevat lähellä Yläsyvärin tekoallasta Plotichnon kylästä noin15 kilometriä Ääniselle päin, joen eteläpuolella. Yleisesti ottaen noilla alueilla teiden laidoilta erottaa vielä paljon sodanaikaisia varustuksia ja taisteluhautoja. Metsänhakkuukohteet, joissa vierailimme, sijaitsivat suurin piirtein Semenski (Shemenitsi) - Pertjärvi taistelupaikkojen maastoissa. Noilla alueilla suomalaiset joukot tuhosivat kevättalvella 1942 noin venäläistä sotilasta. Omat tappiot olivat vastaavasti noin 500 kaatunutta. Näissä taisteluissa muun muassa eräs Viljam Pylkäs niminen soturi tuhosi henkilökohtaisesti 83 vihollista yhdessä päivässä. Veteraani kertoo kirjassaan, että taisteluiden tauottua partioivat he muutaman hehtaarin aluetta öisin, joka oli täynnä ruumiita. Keväällä venäläiset sotavankiosastot sitten hautasivat ruumiit ja riisuivat heiltä manttelit pois, mitkä koottiin tien laitaan. Miehenkorkuista manttelikasaa oli ollut monta puhelintolpan väliä Homorovitsiin (Komoroviz) vievän maantien laidassa. Svir Timberin saha alue on kooltaan noin 15 hehtaaria. Samalla alueella oli ollut sodan aikana sotavanki- ja keskitysleirejä. Ennen Podporoze oli kylä, jossa oli ollut muun muassa rautatiepysäkki, ammattikoulu ynnä muuta. Nykyisin se on noin hengen kaupunki. Lähellä on sodan jälkeen rakennettu sulku, voimalaitos sekä laivaterminaali. Syvärin pintaa on nostettu sota-ajoista 2-3 metrillä, mikä mahdollistaa vilkkaan laivaliikenteen. Kaksi yötä vietimme Mandrogi nimisessä matkailupaikassa noin 20 kilometriä Podporozesta. Tämän paikan elättää kesäisin Pietarin ja Petroskoin välinen henkilölaivaliikenne. Kolmas yö menikin sitten Pietarin hulinassa. Poistulomatkalla tutustuttiin vielä Terijokeen ja Raivolan suuriin lehtikuusiin. Kun oli mahdollisuus jalkautua niin sanotun tavallisen kansan pariin, niin huomasin sen, että paikalliset venäläiset eivät tiedä juuri mitään sodanaikaisista tapahtumista, eikä se heitä edes paljon kiinnosta. Yhteenvetona suosittelen tutkimaan veteraanien tallentamaa tietoa ja hyödyntämään sitä venäjän matkoilla. Aina tulee eteen uutta ja mielenkiintoista. Juha Pasonen Etelä-Savon eskadroona Syvärin luostari kuvattuna SA-Kuva 14. Rakuuna 2013 Sirpalesuojattu hevostalli Syvärin lohkolla kuvattuna SA-Kuva

15 Eversti Adolf Ehrnroothin määräyksestä ratsumestari Lauri Putkonen suunnitteli ja toteutti muistomerkin. Ratsuväen riveissä kaatuneiden muistomerkki. Kuva: Puolustusvoimat Oheinen muistio on peräisin Arnold Nygrenin kotiarkistossa. Nygren toimi Paraisten Kalkki Oy:n Ihalaisten louhimolla esimiestehtävissä. Hänen tyttärensä sotilaskotisisar Karin Lähde on luovuttanut asiakirjasta kopion Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistyksen arkistoon. Muistiossa on hyvin kiteytetty muistomerkin alkuvaiheet ja siitä käy seikkaperäisesti ilmi monia muistomerkin rakentamiseen liittyviä yksityiskohtia. 15. Rakuuna 15. Rakuuna

16 Perinneratsastus 2013 Perinneratsastus toteutettiin Fredrik Söderlundin laatiman suunnitelman mukaan ja hänen asiantuntevalla johdolla. Käytännön toteutuksesta päävastuun kantoi Etelä-Karjalan Eskadroona. Kuten aikaisemmin, niin myös nyt uusia ratsastajia osallistui kaupunkikierroksille kokeneiden ratsastajien opastuksella. Näin varmistetaan toiminnan turvallisuus ja oikeiden toimintatapojen siirtyminen uusille ratsastajille. Kenttäpiispa Pekka Särkiö ja Fredrik Söderlund lähdössä kaupungille. Kuva: Kristian Värri Ratsukot partioivat ihmisten iloksi Lappeenrannan kaduilla koko heinäkuun ajan iltapäivisin tiistaista sunnuntaihin. Maanantai oli hevosten ja ratsastajien ansaittu lepopäivä. Ratsastajat noudattivat pääasiassa seuraavaa reittiä: Rakuunamäki (talli), satama, Kirkkopuisto, Linnoitus, Rakuunamäki. Kaupunkiratsastuksen lomassa niin hevosilla kuin ratsastajilla oli päivittäin lyhyt lepohetki kahvila Majurskassa. Perinneratsut Viivi ja Rollo levähtivät kahvilan edessä olevaan puomiin kiinnitettynä, samalla kun ratsastajat pistäytyivät kahvilassa. Virvokkeita nauttiessaan perinneratsastajat sulautuivat hyvin luurankopuvuissaan kahvilan viehättävään interiööriin. Virvokkeista ja välittömästä ilmapiiristä erityiskiitokset Majurskan emännälle! Myös ilmat suosivat perinneratsastajia ja kaikki sovitut ratsastuspäivät pystyttiin ratsastamaan. Perinneratsastajien ratsastustaitoja kohennettiin hyvissä ajoin keväällä ja vielä alkukesästä Kiwikon tallilla järjestetyissä ratsastusvalmennuksissa. Hyvä ratsastustaito on turvallisuuden peruslähtökohta. Rakuunakilta ry:n Rakuunamäellä sijaitsevia tallitiloja kunnostettiin alkukesästä ennen ratsastussesongin alkua. Tämä tehtiin lähinnä toimivuuden ja turvallisuuden parantamisen näkökulmasta. Myös käytössä kuluneita ratsastusvarusteita uusittiin. Rakuunakilta ry haluaa kiittää lämpimästi toimintamme tukijoille ja kaikkia toimintaan osallistuneita vapaaehtoisia. Ilman Lappeenrannan kaupungin ja Maasotakoulun tukea ei nykymuotoinen perinneratsastustoiminta olisi mahdollista. Perinneratsastustoiminta on mitä parhainta historian elävöittämistä ja perinteiden siirtämistä tuleville sukupolville. Rakuunakilta ry tulee jatkamaan perinneratsastustoimintaa tulevaisuudessa hyvin pitkälti nykyisen toimintatapamallin mukaisesti. Tarmokas puurtaminen perinteiden vaalimisen parissa, parhaansa yrittäminen ja rakuunoille tyypillinen reipas hyökkäyshenki kantaa varmuudella kauaksi tulevaisuuteen. Kristian Värri Perinneratsastaja Juhani Paasion otteista heijastuu kymmenien vuosien kokemus. Kuva: Leo Karhula Perinneratsastuksen johtaja Fredrik Söderlund lähdössä ratsastamaan. Kuva: Kristian Värri 16. Rakuuna 2013

17 Rakuunoiden Aseveli-iltamat Kuopiossa Kuopion Laulavien Rakuunoiden viidennet Aseveli-iltamat järjestettiin Savon Ammatti- ja aikuisopiston juhlasalissa Paikalle oli arviolta saapunut noin 800 kuulijaa. Ennen illan konserttia yleisöllä oli mahdollisuus nauttia Rissalan sotilaskotisisarien keittämää kahvia ja makoisia leivonnaisia. Uudenmaan Rakuunarykmentin lippu kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Sotilasmusiikista vastasi Karjalan Sotilassoittokunta musiikkimajuri Petteri Junnan johdolla. Yleisöllä oli mahdollisuus osallis- tua tuttuihin yhteislauluihin konsertin aikana. Kuopion Laulavien Rakuunoiden tahdittaman musiikillisen illan kruunasi illan solistina esiintyneen Vieno Kekkosen sydämet sulattavat tulkinnat aikakauden koskettavimmista kappaleista. Illan juontajana toimi rakuuna-asuinen Heikki Kahila. Ohjelmaosuuden päätteeksi oli yleisöllä mahdollisuus tanssia juhlasalin parketilla tanssimusiikin tahdissa. Illan päätteeksi tilaisuudesta poistui tyytyväinen ja onnellinen kuulijakunta. Kristian Värri Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua illan ohjelmaan yhteislaulun merkeissä. Kuva: Rane Haikonen Illan solisti Vieno Kekkonen tulkitsi koskettavalla tavalla aikakauden kappaleita. Kuva: Rane Haikonen Kuopiossa vietetään kuudensia Rakuunoiden Aseveli-iltamia Kuopion Laulavien Rakuunoiden Aseveli-iltamat järjestetään Savon Ammatti- ja aikuisopiston salissa 13. helmikuuta Salin odotetaan täyttyvän tälläkin kertaa sotilasmusiikin ja perinnelaulujen kuulijoista. Ilmavoimien Sotilassoittokunta tahdittaa iltaa 13-jäsenisen Kuopion Laulavien Rakuunoiden kanssa. Ohjelmaosuuden päätteeksi pannaan jalalla koreasti. Rissalan sotilaskotisisaret tarjoilevat ennen konserttia aidot sotilaskotikahvit munkkeineen. Luvassa on myös yhteislaulua ja harmonikkataiteilijan esityksiä. Iltaman tuoton Rakuunat ohjaavat sotien veteraanien virkistystoimintaan Kuopiossa. Kuopion Laulavat Rakuunat ovat tulossa esiintymään Lappeenrantaan elokuussa Silloin Laulavien Rakuunoiden ja Ratsuväen Perinesoittokunnan tiet yhtyvät, esiintyväthän molemmat rakuunoiden perinneasussa vuodelta Kuopion Laulavien Rakuunoiden puheenjohtaja, rakuunakapteeni Kyösti Miettinen. Rakuuna, mallia 1960 ja palvellut 2. Eskadroonassa. 17. Rakuuna 2013

18 Kiltamatka Viipuri - Pietari - Narva - Tallinna Matkan tarkoituksena oli tutustua jatkosodan viimeisiin vaiheisiin, lähinnä 4./URR kohtaloon Vammeljoella kesäkuussa 1944 sekä Kronstadtiin ja Pietarin tykistömuseoon sekä Mannerheimin jalanjälkiin Pietarissa, Pietarhoviin ja Narvaan sekä Sinimäkien taisteluun sekä käydä Viron Vapaustaistelu Museossa. Maanantaina sää oli kesäisen aurinkoinen. Kokoonnuimme perinteisesti Lappeenrannan kasarmeille Rakuunaruokalaan, jossa nautimme armeijan aamiaisen. Ennen lähtöä suoritettiin nimenhuuto ja asiakirjojen tarkastus. Sitten 27 matkalle lähtijää sai nousta Puolakan bussiin. Puolelta päivin saavuimme Viipuriin. Siellä saimme katsella kaupunkia tunnin verran omaan tahtiin. Jotain uutta sinne aina ilmestyy, nyt oli Alvar Aallon kirjasto huputettu ja siellä näkyi olevan menossa täysmittainen remontti. Ruokailimme Pyöreän tornin ravintolassa. Saimme hyvää perinteistä venäläistä ruokaa musiikkiesityksen kera. Viipurista suuntasimme noin 70 kilometriä Pietariin päin, kunnes saavuimme Roshchinoon (entinen Raivola). Kylän läpi ajo, Allegro-junan rautatien ylitys, Raivolan lehtikuusimetsän ohitus ja sitten tie laskeutui Vammeljoen laaksoon. Lyhyen sillan ylitys ja olimme pysähdyspaikassa joentörmällä. Vähän matkan päästä metsästä löytyi sota-aikaisia puolustusasemaan kuuluneita juoksuhautoja. Siellä keskellä hoitamatonta metsää Heikki Haimi kertoi kesän 1944 taisteluiden kulusta. 4./URR asemat olivat Vammeljoen kahta puolta osana VT (Vammelsuu-Taipale) -puolustuslinjaa. Kun suurhyökkäys alkoi, rakuunat joutuivat tykistökeskitykseen Kronstadtin suunnalta. Neuvostoliiton panssarit murtautuivat läpi Kuuterselän suunnalla ja yllättivät Ratsuväkiprikaatin esikunnan Vammeljärvellä. Koko muu prikaati irtautui asemista, yhteydet katkesivat ja rakuunat jäivät viimeiseksi asemiinsa. Kuin ihmeen kautta osa heistä kuitenkin pelastui. Pitkän korpipatikoinnin jälkeen he tapasivat Uudenmaan rakuunarykmentin pääosat Reisijärvellä. Meidän bussimatka jatkui Suomenlahden rantaan Vammelsuulle ja sieltä Terijoen kautta seuraavaan kohteeseen Kronstadtiin. Pietarin ohitustie on valmis. Suomenlahden pohjukan voi ylittää patotietä. Sitä pitkin ajoimme Suomenlahden toiselle rannalle ja palasimme Kronstadtiin. Näimme siellä vastakunnostetun Merikatedraalin ja kävimme kahvilla upseerikerholla. Päivän päätteeksi majoituimme Pietarissa tuttuun Hotelli Moskovaan, jossa meillä oli myös iltapala. Tiistai oli Pietarikeskeinen. Ajoimme suurkaupungin ruuhkaisia katuja ja sitten moottoritietä pitkin Pietarhoviin. Vettä satoi ajoittain, mutta meidän onnistui nähdä koko komeus kastumatta. Venäjän valtio pitää yhä hyvää huolta sodassa tuhoutuneista ja jälleenrakennetuista historiallisista rakennuksista ja alueista. Kultaakin on löytynyt yllin kyllin patsaiden ja kattojen koristeiksi. Suihkukaivot toimivat moitteettomasti ja istutukset ovat erinomaisessa kunnossa. Pienen maan asukasta tällainen loisto vähän häkellyttää. Paluumatkalla hotelliin seurasimme Mannerheimin jalanjälkiä. Hänellähän oli loistokas ura jo keisarillisella Venäjällä. Vaikka näimmekin erilaisia rakennuksia, joissa hän oli majaillut tai toiminut, jäi kierros enemmän oppaan muistikirjan sisäluvuksi. Illastimme jälleen Moskova Hotellin suuressa ruokasalissa. Sen jälkeen porukka hajaantui omille teilleen. Ratsuväkihenkinen yhteislaulu raikasi linja-autosiirtymisien aikana. Kuva: Kari Qvist 18. Rakuuna 2013 Kuvassa vasemmalta Martti Vaateri, Matti Sorsa, Seppo Savander ja Ahti Siiskonen Pietarin tykistömuseo pihalla. Kuva: Kari Qvist

19 Pietarhovin kesäistä loistoa. Kuva: Kari Qvist Keskiviikkoaamu oli pilvinen ja maa märkä. Aloitimme päivän tutustumalla tykistömuseoon. Ulkoalueella oli huomattavan paljoin kalustoa, suuri osa suhteellisen uutta. Sisääntuloaulan seinillä on suuret freskot. Toinen kertoo vallankumouksesta ja toinen paraatista Punaisella torilla. Museo on kokoelmiltaan laaja Venäjän tsaarin ajoista nykypäivään. Toista maailmansotaa käsitellään paljon. Sitä kutsutaan Venäjällä Suureksi Isänmaaliseksi Sodaksi. Isänmaallinen Sota sitä vastoin on sota jota Venäjä kävi Napoleonia vastaan 1800-luvun alussa. Suomalaisen on vaikea saada vastauksia omista sodistaan. Museossa Venäjä keskittyy kertomaan sodastaan natseja vastaan ja voitosta. Vaikka Suomi onkin Pietarin lähin naapuri, sillä ei ole niin suurta roolia. Venäjän kannalta Toisen maailmansodan rintama alkoi Mustalta mereltä ja päätyi Jäämereen. Paljon katseltavaa, sitä enemmän, mitä enemmän tuntee historiaa. Museokäynnin jälkeen alkoi pitkä automarssi, suuntana Narva. Matka on 150 kilometriä. Virolainen opas kertoi Narvan historiasta. Sota-aikana kaupunki tyhjentyi virolaisesta väestä. Nyt siellä on asukkaasta, joista noin 93% on venäläisiä. Kaupunginjohtaja on kuitenkin virolainen. Ennen sotia ja vallankumousta Kreenholmin textiilitehtaat työllistivät Narvan. Venäjän armeija sai sieltä sarkaa ja narvalaiset työtä. Tehtaita ei enää ole ja työttömyysprosentti on korkea. Taistelupaikan muistoristin äärellä meidän joukkomme asettui rivistöön ja Heikki Haimi ojensi Antti-Pekka Mustoselle Maanpuolustuskiltojen pronssisen Kiltaristin. Lisäksi tietokilpailun voittajat palkittiin. Sillamäen kaupunkiin saavuimme illansuussa. Siellä tutustuimme puhdasoppiseen neuvostoarkkitehtuuriin. Neuvostoliiton aikana kaupunki oli suljettu. Se kuului puolustusministeriölle, koska siellä käsiteltiin säteileviä aineita. Nykyään kaupunki on mielenkiintoinen tuulahdus menneisyydestä. Narvasta Tallinnaan on matkaa 200 kilometriä. Tien kunto on hyvä ja se on pääasiassa moottoritietä. Seuraava kohde oli vähän ennen Tallinnaa oleva Viron Vapaustaistelun Museo. Museon esitteli sen perustaja ja johtaja Johannes Törs. Paikan perustamisvuosi on Mielenkiintoista on, että hän on myös suuri Suomen ystävä ja Mannerheimin ihailija. Mukava paikka käydä ja nähdä. Ja sitten odotti ainoastaan laivamatka Tallinasta Helsinkiin. Matka oli mielenkiintoinen, taas voi oppia monta uutta asiaa ja ymmärtää paremmin niiden kulkua. Rakuunakilta ry täyttää omalta osaltaan tätä tiedon tarvetta. Kari Qvist Torstaina aamulla ajelimme Narva-joen suulle. Rannat ovat hienoa hiekkaa ja niistä odotetaan kilpailijaa Pärnulle. Hotelleja täytyy saada lisää ja välit paremmiksi venäjälle, jotta turistit tulisivat. Seuraava pysähtyminen oli Sinimäen taistelun muistomerkki Sinimäen laella. Taistelu oli yksi viime sotien suuria sotanäyttämöitä Neuvostoliiton pohjoisella rintamalla. Narvan antauduttua neuvostoliittolaiset yrittivät vallata kukkulat. Heidän miesvahvuutensa oli ja saksalaisten vastaava Saksalaisten joukossa oli myös virolaisia vapaaehtoisia. Suuresta ylivoimasta huolimatta neuvostoliittolaiset eivät saaneet valloitettua kukkuloita. Neuvostoliittolaisten menetykset olivat ja saksalaisten 2500 miestä. Mutta saksalaisten rintama luhistui myöhemmin Peipsijärven eteläpuolelta, jonka jälkeen Viro miehitettiin. 19. Rakuuna 2013 Matkanjohtaja Heikki Haimi Pietarhovin portailla. Kuva: Kari Qvist

20 Breitenfeldin päivä Lappeenrannassa Breitenfeldin päivän juhlallisuuksia vietettiin Lappeenrannassa perinteisin menoin Ilma oli juhlijoille suotuisa ja kauniin syksyinen. Rakuunalippu saapui Keskuskentälle ratsain. Lippu-upseerina Pasi Tiihonen ja lippualiupseerina Reijo Hietamäki. Kuva: Pekka Hakuli Rakuunakomentaja everstiluutnantti Arto Hokkanen ja rakuuna Kai Nordberg laskevat seppeleen ratsuväenmuistomerkille. Kuva: Pauli Paunonen Breitenfeldin päivän seppeleenlaskut Breitenfeldin päivän juhlallisuudet alkoivat kello 13:00 Rakuunamäen Keskuskentällä Rakuunakomentaja everstiluutnantti Arto Hokkasen laskiessa seppeleen viimesodissamme Ratsuväkiprikaatin riveissä kaatuneiden muistomerkille. Muistomerkille oli asetettu ryhdikkäät kunniavartiomiehet perinteisessä ratsuväen varustuksessa. Paikalla oli runsas kutsuvierasjoukko, Rakuunalippu lippuvartioineen ja lippuyksikkönä Maasotakoulun Rakuunaeskadroona. Lippuyksikön edessä olivat Rakuunasoittokunnan asettamat luurankopukuiset rummunlyöjät. Rakuunakilta ry:n lippu osallistui tilaisuuteen tällä kertaa ratsain kannettuna. Seppeleenlaskun jälkeen osasto siirtyi keskuskentältä Suomalaisen ratsuväen muistomerkille, jossa laskettiin seppele Suomalaisen ratsuväen muistolle. Täältä matka jatkui Huokaustensillan yli kaupungin keskustaan ja edelleen sankarihautausmaalle. Perinteisin kunnianosoituksin seppele laskettiin Sankarihaudalle. Kunniakäyntien jälkeen joukko palasi takaisin Rakuunamäelle lippuyksikön päällikön johdolla. Rakuunalipun poistuttua olivat päivän sotilaalliset kunnianosoitukset päättyneet. Rakuunalippu, rumpuryhmä ja lippueskadroona sankarihautausmaalla. Kuva: Pauli Paunonen 20. Rakuuna 2013

21 Seppeleenlaskuihin osallistui runsas joukko Rakuunakilta ry:n jäsenistöä sekä muita sidosryhmiä. Kuva: Pauli Paunonen Rakuunakilta ry:n syyskokous Kello 14:00 jälkeen Rakuunamäelle alkoi kenrränty kokousväkeä. Ennen Syyskokousta nautittiin Rakuunamäen sotilaskodissa kokouskahvit kello 14:15 alkaen. Kello 14:45 puheenjohtaja Kristian Värri toivotti kokousväen tervetulleeksi ja avasi kokouksen. Oli ilahduttavaa nähdä, että syyskokoukseen osallistui runsas osanottajakunta, yhteensä noin 60 henkilöä. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos esitys. Syyskokous hyväksyi Rakuunakilta ry:n toimintasuunnitelman vuodelle Syyskokous valitsi Kristian Värrin puheenjohtajaksi vuodelle Esillä ollut sääntömuutos ei toteutunut. Kokouksen jälkeen jokainen siirtyi valmistautumaan iltajuhlaa varten. Rakuunalippu palaa varuskuntaan ratsumestari Värrin johdolla. Kuva: Pauli Paunonen Kokouskahvit nautittiin perinteisesti Sotilaskodissa. Kuva: Pekka Hakuli Kokouksen puheenjohtaja eversti Seppo Pesonen johti kokouksen napakasti. Kuva: Pekka Hakuli Oli ilahduttavaa nähdä, että Rakuunakilta ry:n syyskokouksessa oli lukuisa joukko osallistujia. Kuva: Pekka Hakuli 21. Rakuuna 2013 Arto Eronen ja Ahti Heliö palkittiin Rakuunahistoriikin kirjoittamisesta Rakuunakilta ry:n puukolla. Kuva: Pekka Hakuli

22 Breitenfeldin päivän iltajuhla Ravintola Rakuunassa Tanssiaiset Upseerikerholla Breitenfeldin päivän iltajuhla vietettiin Ravintola Rakuunassa ja tanssiaiset Upseerikerholla. Kuten aikaisempina vuosina oli Breitenfeldin iltajuhlan suosio entisissä lukemissa. Juhlaan osallistui yli 140 henkilöä. Kenraali Matti Kopra piti juhlapuheen. Illan musiikista vastasi Ratsuväen perinnesoittokunta. Jälleen kerran Ravintola Rakuunan ammattitaitoinen henkilöstö oli Piia Jäkälän luotsaamana loihtinut erinomaisen illallisen. Juhlailta huipentui Upseerikerholla järjestettyihin tanssiaisiin. Iltaa vietettiin hilpeän riemumielen vallitessa. Puolen yön aikaan paikalle saapui odotettu vieras, ratsuväenkenraali Torsten Stålhandske. Hän ohjeisti meitä nykyajan rakuunoita satojen vuosien pettämättömällä kokemuksellaan. Breitenfeldin päivän viralliset juhlallisuudet päättyivät Upseerikerholla puoliltaöin, mutta osan juhlijoista tiedetään jatkaneen aina varhaiseen aamuun saakka. Rakuunakomentaja everstiluutnantti Arto Hokkanen toivottaa vieraat tervetulleeksi iltajuhlaan. Kuva: Pekka Hakuli Kristian Värri Iltajuhlan osanottajia. Etualalla Pekka Tiilikainen, Heikki Haimi ja Tapio Niemi. Kuva: Pekka Hakuli Ratsuväen perinnesoittokunta Antti Hirvikallion johdolla vastasi musiikista niin iltajuhlassa kuin tanssiaisissa. Kuva: Pekka Hakuli Juhlatanssiaiset Upseerikerholla. Etualalla Prikaatikenraali Antti Lankinen ja Sirpa Katajisto valssin pyörteissä. Kuva: Pekka Hakuli 22. Rakuuna 2013 Kuvassa vasemmalta Joonas Heikkeri, Haidi Lanu, Fredrik Söderlund, Pasi Tiihonen sekä Nina, Ritva ja Harri Lappalainen. Kuva: Pekka Hakuli

23 Torsten Stålhandsken puhe Lappeenrannassa Tässä puhun minä, kenraali ratsuväessä Torsten Stålhandske, suomalaisten hakkapeliittojen scheeffi 30-vuotisessa sodassa, rohkeista rohkein ja uskollisista uskollisin. Kaukaa sieltä, missä tuuheat tammilehdot luovat ylväitä varjojaan, missä minun uljaat draguunani uinuvat ikuista untaan, ja missä Breitenfeldin taistelun sankarit ovat kunniapaikallaan, sieltä olen minä suvainnut tänne kaukaiseen kotimaahani saapua. Tuon tervehdykseni teille Uudenmaan draguunat tuolta kaukaa Breitenfeldin taistelukentältä useiden vuosisatojen takaa. Halki vuosisatojen olen ylpeänä seurannut omien draguunoideni uljaita rivistöjä ja mittavia tekoja lukuisilla taistelukentillä. Ylpeänä katselen myös tänään minun draguunoiden ryhdikästä, rehtiä ja niin ylevää joukkoa. Suurta iloa ja tyydytystä minulle tuottaa nähdä toistasataapäisen joukon kasvavan reipashenkisen koulutuksen myötä rekryyteistä draguunoiksi ja nähdä nuorien uljaiden ja aina niin oikeamielisten ratsuväen upseereiden astuvan palvelukseen, aina valmiina uhraamaan oman halvan henkensä Isänmaan uhrialttarilla. Tässä lehmusten ja draguunoiden kaupungissa huokuu vuosisatainen ja niin aito ratsuväen henki. Tämän päivän ihmisiä minä en kuitenkaan täysin ymmärrä. Olen antanut itselleni jo vuosi sitten kertoa, että puolet minun ratsuväestäni ollaan lakkauttamassa. Tämä on minusta vallan ennenkuulumatonta maamme historiassa. Minusta näitä reippaalla hyökkäyshengellä varustettuja joukkoja tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää. Ja tärkeintä on, että Ratsuväen maineteot eivät saa unohtua. Pommer, Breitenfeld, jossa muuten minä taistelin everstiluutnanttina, Lützen, Wittstock ja monia muita taisteluita ei tule unohtaa. Ilokseni olen saanut kuulla, että täällä Willmanstrandissa on fundeerattu ratsuväen traditioasioita huolella ja mitä suurimmalla hartaudella. Wuosisatojen kokemuksesta minä sanon totisesti teille draguunat: Taistelussa voiton avaimina ovat tänäänkin pettämätön ja reipas soturihenki. Taistelu, se on sotilaan ilo ja nautinto. Pitäkää se aina mielessänne. Ettei asia nyt kuitenkaan menisi aivan liian vakavamieliseksi, on juhlista osattava ottaa kaikki ilo irti aivan kuin te olette tänään tehneet railakkaan ja reippaan riemumielen vallitessa. Torsten Stålhandske Kenraali ratsuväessä Hakkaa Päälle! 23. Rakuuna 2013

24 Ratsumestarin väitöstilaisuus ja kornettiratsastus Lappeenrannassa Uudenmaan Rakuunarykmentin Upseerikerho ry on pitänyt yllä vuosikymmeniä vanhaa perinnettä, jonka mukaan rakuunoissa palvelevien upseereiden ratsastustaito ja tietämys ratsuväestä tulee testata perinpohjaisesti. Näin tapahtui myös kauniina lauantaipäivänä Rakuunamäellä. Kornettiratsastus Breitenfeldin päivän juhlallisuuksien jälkeisenä lauantaina noin kello 09:30 eiliset pirteät juhlijat saapuivat Rakuunakilta ry:n tallille. Ensimmäiseksi tulevat kornettiratsastajat tutustuivat aitauksessa heiniä syöviin hevosiin. Rakuunaratsut Rollo ja Leksa olivat hieman epäilevän oloisia nähdessään pelokkaat kokelaat. Kornettiratsastuksen onnistuneesti suorittaneilla nuorilla rakuunaupseereilla on hymy herkässä. Kuvassa vasemalta lukien luutnantti Antti Stigell, luutnantti Tomi Valkonen, kornetti Mikko Kaipainen ja luutnantti Henri Väänänen. Kuva: Kristian Värri Esiratsastajana toiminut ratsumestari Värri ja vänrikki Kaipainen ilmoittautuvat suorituksen päätteeksi. Kuva: Heikki Haimi Hevoset talutettiin aitauksesta tallin seinustalle ja kiinnitettiin seinän lenkkeihin. Vuorossa oli oppitunti hevosen satuloinnista ratsumestari Värrin opastuksella. Armeijan satuloiden sijaan käytettiin hevosten omia satuloita ja päävehkeitä. Hevoset saatiin valmiiksi varsin nopeasti, vaikka kokelaista osa oli tekemisissä hevosten kanssa ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen muitta mutkitta siirryttiin varuskunnan keskuskentälle, jossa oli vuorossa oppitunti nimeltään ratsastuksen alkeet. Ensin noustiin satulaan ja säädettiin jalustimet oikealle pituudelle ratsastajan mittojen mukaan. Sitten ei muuta kun liikkeelle, maaarrs! Jokainen kokelas sai ratsastaa vuorollaan noin 15 minuuttia, jonka aikana käytiin lävitse kaikki perusliikkeet ja askellajeista käynti ja ravi. Heti harjoituksen jälkeen oli kokelailla tosi kyseessä. Ratsastusnäytteet keskuskentällä ottivat vastaan vanhemmat rakuunaupseerit paikalle saapuneen asiantuntevan yleisön seuratessa. Ratsastuksen aluksi everstiluutnantti Markkanen kysyi kokelailta; Ovatko nämä ratsastaneet aikaisemmin? Tähän kysymykseen voitiin hyvällä omallatunnolla sanoa, että jokainen on ratsastanut aikaisemmin. Kaikki kokelaat vuorollaan esittivät osaamistaan ratsunselässä. Kukaan kokelaista ei suistunut satulasta, vaikka välillä ravattiin varsin kovaa kyytiä. Loppujen lopuksi jokaisen kokelaan ratsastusnäyte hyväksyttiin. Uudenmaan Rakuunat saivat joukkoonsa seuraavat ratsuväenupseerit: Luutnantti Tomi Valkonen, luutnantti Antti Stigell, luutnantti Henri Väänänen ja kornetti Mikko Kaipainen. Ratsumestarin väitöstilaisuus ja kornettiesitelmät Tilaisuuteen osallistui kaksi Maasotakoulun rakuunoissa palvellutta upseeria kapteeni Jarkko Koistinen ja kapteeni Ilkka Viisteensaari sekä edellä mainitut kornettiratsastajat. Kumpikin kapteeneista oli suorittanut jo aikaisemmin kornettiratsastuksen ja -esitelmän, joten heidän tietoutensa suomalaisen ratsuväen historiasta on tullut jo toteen näytetyksi. Tämän johdosta kumpikin väittelijä oli saanut aiheekseen moderniin nykyaikaiseen ratsuväkeen liittyvän aiheen. 24. Rakuuna 2013

25 Itsekin Afganistanissa palvelleen kapteeni Jarkko Koistisen väitös käsitteli ratsuväen käyttöä viimeisimmässä Afganistanin sodassa. Väitös paljasti kuulijoille sen, että nykyisessäkin sodassa löytyy ratsuhevoselle käyttöä. Kapteeni Ilkka Viisteensaaren väitöksen aihe oli Yhdysvaltain ensimmäinen Ratsuväkidivisioona ja sen vaiheet 1920-luvulta nykyaikaan. Väitöksessä tuli hyvin selville perinteiden suuri merkitys joukolle ja niiden yhdistyminen nykyaikaiseen sotilaskoulutukseen. Kumpikin ratsumestarinväitös oli erittäin korkeatasoinen ja mielenkiintoinen. Väitökset hyväksyttiin yksimielisesti. Uudenmaan Rakuunat saivat joukkoonsa uudet ratsumestarit: Ratsumestari Jarkko Koistinen ja ratsumestari Ilkka Viisteensaari. Kapteeni Ilkka Viisteensaari luennoimassa USA:n 1. Ratsuväkidivisioonasta. Kuva: Kristian Värri Myös kornettiesitelmät olivat korkeatasoisia ja osoittivat perehtyneisyyttä aiheeseen. Kaikkien esitelmien aiheet liittyivät itsenäisen Suomen ratsuväkeen. Esitelmöitsijät joutuivat vastailemaan opponenttien kiperiin kysymyksiin, mutta oikeat vastaukset löytyivät kuin apteekin hyllyltä. Kaikki kornettiesitelmät hyväksyttiin. Uudenmaan Rakuunarykmentin Upseerikerho ry onnittelee uusia ratsumestareita ja kornetteja! Kristian Värri Kapteeni Jarkko Koistisen väitöksen aiheena oli ratsuväen käyttö Afkanistanin sodassa. Kuva: Kristian Värri Luutnantti Antti Stigell on saanut nostettua Rollon raviin, ratsumestari Kristian Värrin seuratessa tarkkaavaisesti taustalla. Kuva: Heikki Haimi 25. Rakuuna 2013

26 Rakuunasoittokunta uudistuu Puolustusvoimauudistuksessa sotilasmusiikkialalta lakkautetaan 7 soittokuntaa ja lakkautettavien soittokuntien henkilöstö siirretään pääosin viiteen jäljelle jäävään soittokuntaan. Yksi jäljelle jäävistä, Rakuunasoittokunta aloittaa uuden toimintavuoden 2014 uudessa kokoonpanossa. Soittokunnan vahvuus kaksinkertaistuu. Soittokuntaan siirretään henkilöstöä Karjalan-, Savon-, Kainuun-, Pohjanmaan- ja Satakunnan Sotilassoittokunnista. Musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Kuva: Kankaanpään Kuva-Center Toiminta alkaa vuoden alussa kahdella kapellimestarilla ja 34 soittajalla. Myös soittokunnan toiminta-alue laajenee käsittämään Savon Sotilassoittokunnan ja Karjalan Sotilassoittokunnan entiset toiminta-alueet. Uusi tilanne tuo soittokunnan toimintaan aivan uudenlaisia haasteita. Alueen kasvaessa ja matka-aikojen pidentyessä, joudutaan soittotoimintaa priorisoimaan uudella tavalla ja ottamaan huomioon asioita kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tilaisuuksien musiikki hoidetaan pääosin kahdella soitto-osastolla (1+15) ja suuremmat konsertit, paraatit tehdään täydellä vahvuudella. Vuodelle 2014 soittokunnalle on suunniteltu mittava määrä konsertteja ja muita tilaisuuksia. Solisteina tullaan kuulemaan sellaisia nimiä kuin Mikael Konttinen, Laura Virtala, Jyrki Anttila, Eeva-Maria Kopp sekä Pentti Hietanen. Pentti tulee viemään yleisön soittokunnan kanssa joulun tunnelmiin. Rakuunasoittokunnalle on koittamassa vilkas, uuden oppimisen vuosi, josta kerätyillä kokemuksilla on taas hyvä lähteä suunnittelemaan vuotta Tilaukset vuodelle 2015 kannattaa jättää hyvissä ajoin, jotta soittokunnan saatavuus varmistetaan. Toivotan kaikki tervetulleeksi kuuntelemaan ja nauttimaan Rakuunasoittokunnan konserteista vuonna Musiikkimajuri Riku Huhtasalo Rakuunasoittokunnan päällikkö Rakuunasoittokunta Ratsuväkimuseon portailla Lappeenrannan linnoituksessa. Kuva: Puolustusvoimat / Lisa Hentunen 26. Rakuuna 2013

27 Rakuunapäivät Lappeenrannassa Kuvassa Rakuunakilta ry:n perinneratsastajia Etelä-Karjalan Eskadroonan kornetin alla. Osasto on juuri lähdössä vuoden 2011 Rakuunapäivien marssikulkueeseen Lappeenrannan kaupungin halki. Kuva: Leo Karhula 125 vuotta suomalaista rakuunaperinnettä Lappeenrannassa Kesällä 2011 vietettiin Lappeenrannan varuskunnan keskuskentällä ja kaupungilla Rakuunapäiviä. Tuolloin tuli kuluneeksi tasan 90 vuotta Ratsuväkiprikaatin perustamisesta ja itsenäisen Suomen ratsuväen asettumisesta Lappeenrantaan. Vuoden 2014 rakuunapäivistä tekee merkittävän se, että tuolloin tulee kuluneeksi 125 vuotta Suomen Rakuunarykmentin perustamisesta ja sijoittamisesta Lappeenrantaan. Ratsuväen viikonloppu Lappeenrannassa Rakuunapäivät toteutetaan kaksipäiväisenä tapahtumana. Ensimmäiset joukot saapuivat lappeenrantaan jo perjantaina. Tarkoitus on saada ensimmäiset ratsukot partioimaan Lappeenrannan kaduilla jo illalla. Hevoset ja muu varustus pyritään säilyttämään aikaisempaan hyvään kokemukseen luottaen toistamiseen Rakuunamäelle perustetussa tilapäistallissa. Lauantaina Aamupäivän aikana osastot saapuivat Keskuskentälle. Puoliltapäivin alkaa valmistautuminen marssikulkueeseen. Iltapäivän aluksi marssiosasto lähti liikkeelle ja suuntaa kulkunsa Valtakatua pitkin kohti Lappeenrannan keskustaa. Marssin jälkeen on varattu aikaa harjoitteluun ja huoltoon. Illalla ratsukot suuntaavat jälleen partioimaan kaupungille. Lauantaipäivä päättyy perinteiseen tapaan reipashenkiseen Ratsuväki-iltaan. Sunnuntaina Rakuunamäen alueelle tullaan kasaamaan hevos- ja ratsuväkihenkinen näyttely. Lisäksi alueella on Rakuunakilta ry:n tuotteiden myyntiä. Rakuunapäivien pääjuhla alkaa puoliltapäivin varuskunnan keskuskentällä. Tuolloin Rakuunamäellä tullaan näkemään jälleen mielenkiintoista ratsuväkihenkistä ohjelmaa. Yleisöä odotetaan paikalle entiseen tapaan tuhatmäärin. Yhdessä tehty ratsuväen perinnetyö kantaa varmasti vielä kauaksi tulevaisuuteen. Jalustintuntumalla, Hakkaa Päälle! Kristian Värri Rakuunapäivien 2014 johtaja 27. Rakuuna 2013

28 Noin puoli vuosisataa sitten ilmestyi kouluumme salskea ja urheilullinen nuorimies. Hän oli avoin ja iloinen luonteeltaan ja erinomainen urheilija. Muun muassa hän hallitsi sellaisen koulussamme aiemmin tuntemattoman pelin kuin koripallo. Tämän nuorukaisen asema poikien hierarkian huipulla oli selviö ja tyttöjen kiinnostuksesta tulokasta kohtaan ei kannata erikseen mainitakaan. Kyseessä oli Tarvaisen Risto, jonka kanssa pian ystävystyin. Hän oli syystä tai toisesta ottanut asiakseen käydä kesken jääneen keskikoulun loppuun Sulkavalla. Hän asui minun kotonani, kanssani samassa huoneessa. Riston avoimuus ja huumori eivät tarkoittaneet sitä, ettei hän olisi pohjimmiltaan suhtautunut elämän tärkeisiin asioihin vakavasti, jo tuossa nuoressa iässä. Hän oli omaksunut jo varhain herrasmiehen ihanteen. Herrasmies oli ennen muuta eettinen kategoria. Symbolisesti tärkeä ominaisuus hänellä oli luotettavuus. Herrasmies oli se, joka suhtautui sitoumuksiinsa vakavasti, ei niiden mahdollisen tärkeyden tai näyttöarvon takia, vaan oman itsekunnioituksensa takia. Niin erikoiselta kuin se saattaakin kuulostaa, sellaiset seikat kuin kunnia ja arvokkuus olivat kuin olivatkin tuolloin nuorukaisen mielessä varsin keskeisiä. Herkkinä nuoruusvuosina lähes kaikki myös tuntevat kiinnostusta perimmäisiin kysymyksiin, uskontoon. Muistan miten koulussamme vieraillut maallikkosaarnaaja kerran saapui kämppäämme ja pelotteli vertahyytävillä tarinoilla ydinsodan vaarasta ja Ilmestyskirjan tapahtumien toteutumisesta nykyhetkellä. Saarnaaja pyysi lopulta Ristoa osallistumaan herätyskokoukseen parin päivän kuluttua Savonlinnassa. Risto sanoi olevansa tosiaankin menossa tuolloin Savonlinnaan, mutta ei antanut lupauksia osallistumisesta kokoukseen: Täytyy kysyä, mitä se tyttö sanoo Riston herätys taisi pysähtyä siihen. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, hänen asenteensa uskontoihin oli aina myöhemmin korrektin kunnioittava, mutta jalat maassa. Kun siellä pienellä tilallamme veljeksinä elelimme, jouduimme välillä tietysti hieman mukaan myös maanviljelijän arkiaskareihin. Silloin saattoi nähdä, miten paljon tämä elämänmuoto miellytti Ristoa. Sadonkorjuu oli juhlaa, jossa ihminen saattoi konkreettisesti nähdä työnsä tulokset. Joku antiikin auktori, muistaakseni Cicero arveli aikoinaan, että herrasmiehelle oli olemassa kaksi soveliasta ammattia: sotilaan ja maanviljelijän. Ristolle oli sallittu harjoittaa täysin määrin näitä molempia, mutta se tie ei ollut helppo. Suoritettuaan asevelvollisuutensa Lappeenrannassa Risto lähti sotilasuralle, joka näytti olevan hänen kutsumuksensa. Veli Risto Pari muistelmaa Risto Tarvaisesta Määrätietoisena ja työtä pelkäämättömänä hän ryhtyi myös suorittamaan lukiota, nyt jo aikuisiässä ja taaskin Sulkavalla. Unelma kadettikoulusta murskattiin mitättömästä syystä. Vuosien työ näytti valuvan hukkaan. Tämä isku oli kova. Vaadittiin suurta tahdonvoimaa siitä toipumiseksi. Kunnioitukseni Ristoa kohtaan kasvoi entisestään, Kuva: Paavo Pulli kun näin miten tavattomalla tyyneydellä hän oppi hyväksymään tapahtuneen ja jopa antamaan anteeksi. Pieni sielu olisi murskaantunut siinä, missä suuri vain kasvoi. Ja sotilasura oli sittenkin yhä tarjolla. Luulen, että tämä kutsumus saattoi lopultakin toteutua paljon antoisammin siinä kansainvälisessä ympäristössä, johon Risto kohtalon oikusta nyt joutui. Myös maanviljelijän ammatti oli hänelle tarjolla. Urhoollisia auttaa onnetarkin, sanoivat muinaiset roomalaiset. Yöllä oli aikansa ja se vaihtui päiväksi. Mutta mikään ei ole ikuista. Kuten tiedämme, elämä voi olla antelias, mutta kaiken se lopulta myös jokaiselta ottaa pois. Joskus se tapahtuu armeliaasti, joskus säälimättömästi. Sivullinen tuskin pystyy edes käsittämään, miten kova isku on menettää kukoistava terveys ja hyvät ruumiinvoimat. Moni ei sitä kestä masentumatta. On pakko ihailla sitä tyyneyttä, jolla Risto kantoi tämänkin onnettomuuden. Mieleen tulee antiikin sananlasku: Kulta koetellaan tulella, ihmisen mieli onnettomuudella. Liioittelematta voi sanoa, että Risto oli poikkeuksellisen komea esimerkki sellaisesta inhimillisestä arvokkuudesta, jota länsimaisen sivilisaation piirissä kerran yleisesti pidettiin esikuvallisena, mutta joka nykyään on yhä harvinaisempaa. Hänessä oli eleetöntä ryhdikkyyttä, jota toteutettiin sen itsensä takia, ei arvonannon saavuttamiseksi toisten silmissä. Juuri sellainen herättää aitoa ihailua. Ystävien ja tuttavapiirin kautta se välittyy tulevillekin sukupolville. Olemme kaikki vajavaisia ihmisiä ja omat heikkoutensa oli varmasti Ristollakin. Siitä huolimatta hänestä on jäänyt valoisa muisto, jossa herrasmiehen ja taistelijan hahmo näyttää sittenkin voittavan ne onnettomuudet, joihin kohtalo oli hänet heittänyt, onnen kukkuloilta. Kiitos ystävyydestä ja esimerkistä, Risto. Ilman niitä elämäni olisi jäänyt köyhemmäksi. Timo Vihavainen 28. Rakuuna 2013

29 Ensi kesänä Etelä-Karjalassa kajahtaa Miet ja siet tuplaantuvat ensi kesänä Lappeenrannassa, kun tuhannet karjalaiset muualta Suomesta tulevat Karjalan Liiton 66. Karjalaisille kesäjuhlille ja katsomaan, miten Etelä-Karjalassa eletään. Karjalan Liitto on järjestänyt Karjalaiset kesäjuhlat jo 65 kertaa, joten monenlaisia perinteitä on ehtinyt syntyä. Eri puolilla Suomea vuosittain järjestettävät kesäjuhlat pidetään viikkoa ennen juhannusta, Lappeenrannassa siis Jokavuotiseen ohjelmaan kuuluvat laulu, soitto ja tanssi, karjalainen tori, piirakkakisat, hengelliset ekumeeniset tapahtumat, lasten ja nuorten tilaisuudet, kyykkä- ja maratonkisat ja juhlien päätilaisuudet avajaiset ja päiväjuhla värikkäine kulkueineen. Kaikki alkoi urheilusta Nykyisten kesäjuhlien ulkoisia puitteita katsellessa tuskin arvaisi, että kaikki sai alkunsa vaatimattomista yleisurheilukilpailuista. Ensimmäiset kesäjuhlat järjestettiin Lahdessa vuonna 1949 kesäkisoina. Sodanjälkeisinä vuosina karjalaisen siirtoväen arki oli elämän rakentamista tyhjästä ja sopeutumista uusiin oloihin. Karjalaisuudella ei sopinut kehuskella naapureille, tulokkaissa kun oli muutenkin oudoksumista. Ei ihme, että maakuntiin syntyneissä karjalaisseuroissa ryhdyttiin ideoimaan juhlaa, jossa karjalaisuus saisi kukoistaa. Tuolloin alkaneita perinteitä on jatkettu ja uudistettu ajan hengessä, sillä vain uudistuvana perinne elää. Vuosien mittaan viesti karjalaisten yhteisestä ilonpidosta kiiri, ja yhä useammalta paikkakunnalta suunnattiin kesä toisensa jälkeen tapaamaan tuttuja, haastamaan suu makeaksi, kokemaan yhteistä identiteettiä ja jakamaan Karjalan ja kodin menetyksen tuottamaa tuskaa. Nykyisellään juhlaviikonlopun tapahtumiin osallistuu henkeä. Mukana on kaikenikäisiä karjalaisjuurisia tai muuten Karjalalle ja karjalaisuudelle sydämensä menettäneitä. Karjalainen sanankäyttö teemana Ensi kesän kesäjuhlien teemana on karjalainen sanankäyttö, mikä tulee esille viikonlopun juhlaohjelmassa. Karjalaiset kesäjuhlat alkavat Karjala-lehden 110-vuotisjuhlaseminaarilla jatkuen lukuisilla tilaisuuksilla Kimpisen koulu- ja urheilukeskuksen tuntumassa ja Lappeenrannan kirkoissa. Ja tietysti karjalaisten kotikentällä kun ollaan, uteliaina katsastamme, millaista on tämän päivän karjalaisuus Etelä-Karjalassa? Toivotamme niin eteläkarjalaiset kuin kaikki muutkin tervetulleeksi osallistumaan karjalaiseen juhlaviikonloppuun. On korkea aika juhlia lehmusten kaupungissa, sillä edellisen kerran Karjalaisia kesäjuhlia vietettiin Lappeenrannassa vuonna Karjalaisten kesäjuhlat järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä Etelä-Karjalan karjalaisseurojen, Karjalaisen Nuorisoliiton, Karjala-lehden, Lappeenrannan kaupungin ja Rakuunakillan kanssa. Haastellaan Lappeenrannassa! Mervi Piipponen Karjalan Liitto Karjalan Liitto on karjalaista perinnettä ja kulttuuria ylläpitävä järjestö. Se perustettiin viime sodissa kotinsa menettäneiden karjalaisten etujärjestöksi. Nykyisin perinteen siirtäminen on keskeinen osa liiton toimintaa. Karjalan Liitossa ja sen jäsenseuroissa on noin jäsentä eri puolilla Suomea. Jäsenkunta koostuu enenevässä määrin evakkokarjalaisten jälkeläisistä ja muista karjalaisuudesta kiinnostuneista Karjalaisten kesäjuhlien juhlakulkue on eräs kesäjuhlien huippukohdista. Juhlakulkue Turussa kesällä Kuva: Jorma Kallonen. 29. Rakuuna 2013

30 KOMENTO KUULUU Kapteeni Matti Neuronen Ylennykset kapteeniksi Jyrki Lukkarinen - vääpeliksi Daniel Stenvall : - majuriksi Kurt Makkonen - kapteeniksi Lauri Isoaho - yliluutnantiksi Antti-Pekka Kaarna Tehtävään määräykset everstiluutnantti Arto Hokkanen Maasotakoulun apulaisjohtajaksi - ylikersantti Janne Turunen kouluttaja-aliupseeriksi Rakuunaeska-droonaan musiikkimajuri Jyrki Koskinen Kaartin Soittokunnan päälliköksi - musiikkimajuri Riku Huhtasalo Rakuunasoittokunnan päälliköksi majuri Jussi Korpinen Maavoimien Esikuntaan luutnantti Simo Puumalainen opiskelijaksi MPKK:lle - yliluutnantti Heikki Heikkilä Rakuunaeskadroonan varapäälliköksi - luutnantti Henri Väänänen opetusupseeriksi Rakuunaeskadroonaan majuri Arto Jeskanen Etelä-Karjalan Aluetoimistoon - yliluutnantti Jani Pajari, yliluutnantti Juha Kainulainen ja yliluutnantti Tuomo Makkonen soittajaupseeriksi Rakuunasoittokuntaan - ylikersantti Veli Ala-Nikula ja ylikersantti Jooa-Maria Karoliina Väli-maa soittaja-aliupseeriksi Rakuunasoittokuntaan kapteeni Jouni Kärkkäinen soittajaupseeriksi Rakuunasoittokuntaan kapteeni Kristian Värri Tutkimus- ja Kehittämisosastoon - kapteeni Ilkka Viisteensaari Rakuunaeskadroonan päälliköksi Reserviin eversti Kari Veijalainen yliluutnantti Matti Karkia Everstiluutnantti Arto Hokkanen Rakuunoiden perinnekomentajaksi Kunniamerkillä ja Virkaansiomerkillä palkitut Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi - yliluutnantti Timo Pylsy Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali - toimistosihteeri Marjatta Valtonen Suomen Valkoisen Ruusun mitali - ylikersantti Mika Pettinen Valtion virka-ansiomerkki - kapteeni Matti Meuronen Breitenfeldin päivänä palkitut Rakuunaristi luutnantti Antti Stigell yliluutnantti Marko Saikko toimistosihteeri Marjatta Valtonen sihteeri Paula Salama musiikkimajuri Riku Huhtasalo Heidi Lanu Joonas Heikkeri Unto Marttinen Juha Maksimainen Hannu Ojalainen Pronssinen ansiomitali vääpeli Riku Penttilä Juha Pasonen Lasse Aarnio Esa Törmä Antti Hirvikallio Kuvat: Puolustusvoimat / Heta Toiskallio Paula Salama palkittiin Rakuunaristillä Ratsumestari Ilkka Viisteensaari Rakuunaeskadroonan päälliköksi Uudenmaan Rakuunoiden standaari kapteeni Matti Meuronen Uudenmaan Rakuunoiden pienoislippu eversti Kari Veijalainen musiikkimajuri Jyrki Koskinen kapteeni Kristian Värri Maanpuolustus-kiltojen liitto palkitsi Hopeinen kiltaristi Juha Pasonen Osmo Salo Fredrik Söderlund Erkki Ylisippola Pronssinen kiltaristi Antti-Pekka Mustonen Rakuunakilta ry palkitsi Rakuunakilta ry:n pienoislippu Juha Hyyryläinen Pauli Mikkola Rakuunakilta ry:n standaari Norjan Ratsuväki (350 vuotta) Rakuunakilta ry:n ansiomerkki Heidi Lanu 30. Rakuuna 2013

31 Kiltamatka Laatokan ympäri, matkaohjelma Perjantai Kokoontuminen ja maksullinen aamiainen Rakuunaruokalassa Matka-asiakirjojen tarkistaminen, lähtö matkalle Pajarinhovi; kahvit omakustannus Värtsilä; Suomen tulli (kellojen ajan korjaus +1h) Venäjän tulli Jänismäki; Ostokset Lounas Läskelässä Lemetti U-asema ja Salmi Venäläisen merijalkaväkiprikaatin maihinnousu Vitelessä Aunus; Majoittuminen hotelli Olongaan Päivällinen Lauantai Aamiainen Sammatus Syvärin voimalaitos metsälounas Uusi Laatokka Novaja Ladoga Repino; Majoitus hotelli Repinskaja Päivällinen hotellissa Illanvietto ohjelmineen Sunnuntai Aamiainen Lähtö hotellilta Terijoki Raivola Kuuterselkä Leipäsuo Viipuri pieni kierros Lounas Pyöreässä Tornissa Ostosaikaa Tullimuodollisuudet; Duty Free Rakuunamäki Hinta-arvio vuoden 2013 hinnoilla Matkan hinta on noin 380 euroa/hlö/minimi 40 henkeä Pidätämme oikeuden hinnan muutokseen Hintaan sisältyy Ryhmäviisumi, joilta viisumi puuttuu Lounas Jänismäellä 1 yö hotelli Olongassa Aunuksessa, 2hh, aamiaisella ja päivällisellä Metsälounas 1 yö hotelli Repinskajassa Repinossa, 2hh, aamiaisella ja päivällisellä Lounas Pyöreässä Tornissa Linja-autokuljetus 1 hengen huoneen lisä 40 euroa/hlö Yleistä Matkan teknillisestä toteuttamisesta vastaa Puolakan Valmismatkat Ilmoittautuminen Heikki Haimille mennessä osoitteeseen: Lentäjäntie 22 B 26, Lappeenranta. Ilmoittautuessa on toimitettava kuvalla varustettu viisumihakemus ja kopio passin kuvasivusta. Henkilöt, joilla on vuosiviisumi ilmoittavat vain syntymäajan Matkan aikana on taistelukuvauksia vuosilta Musiikista matkan aikana vastaa Juha Hyyryläinen Tervetuloa, lähde kokemaan Kiltamatkan ainutlaatuinen tunnelma! Kristian Värri Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja 31. Rakuuna 2013

32 LAPPEENRANNAN SOTILASKOTIYHDISTYS RY vuotta sotilaskotityötä 32. Rakuuna 2013

33 TILAA SUOMEN SOTILAS! Vuosikerta sisältää kuusi lehteä yhteensä yli 5000 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan / 20 alkaen edulliseen 67 kestotilaushintaan Tilaajan tiedot: Nimi: Osoite: Postinro: Postitoimipaikka: Puh. nro Sähköposti: Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES HELSINKI Vastauslähetystunnus nro Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) tai faxaa (03) Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 33. Rakuuna 2013

34 34. Rakuuna 2013

35 35. Rakuuna 2013

36 H yvää ja Rauhallista Joulua! Kiitämme ystäviämme ja tukijoitamme kuluneesta vuodesta! Hakkaa Päälle! Rakuuna 36. Rakuuna

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Smoolannin Husaarit Etelä-Karjalassa Suomen Rakuunarykmentti

Smoolannin Husaarit Etelä-Karjalassa Suomen Rakuunarykmentti Smoolannin Husaarit Etelä-Karjalassa Suomen Rakuunarykmentti 125 vuotta suomalaista rakuunaperinnettä Lappeenrannassa Sisällys Rakuunakilta ry:n tiedotuslehti. Lehti ilmestyy kerran vuodessa. Painosmäärä

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan

Lisätiedot

KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VIETTO LAPPEENRANNASSA Veteraanipäivä Lappeenrannassa alkaa lipunnostolla kello 8.00.

KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VIETTO LAPPEENRANNASSA Veteraanipäivä Lappeenrannassa alkaa lipunnostolla kello 8.00. 1 (6) Veteraanipäivän vietto Lappeenrannassa 27.4.2017 Ohjelma ja ohjeet osallistujille 18.4.2017 KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VIETTO LAPPEENRANNASSA 27.4.2017 Keskusta: Kansallista veteraanipäivää vietetään

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN KILLAN JÄSENILLE Killan vuosikokous pidetään Santahaminassa Perinnetalolla lauantaina 23.4.2016

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Porin prikaati Käsky 1 (6) Pohjanmaan aluetoimisto VAASA MO ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT VAASASSA JA SEINÄJOELLA

Porin prikaati Käsky 1 (6) Pohjanmaan aluetoimisto VAASA MO ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT VAASASSA JA SEINÄJOELLA Porin prikaati Käsky 1 (6) 30.10.2018 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT SSA JA SEINÄJOELLA 2018 1. YLEISTÄ 2. TILAISUUDET viettää Itsenäisyyspäivää Seinäjoella 5.12.2018 ja Vaasassa 6.12.2018. Aluetoimisto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Puheenjohtajan tervehdys

Puheenjohtajan tervehdys Puheenjohtajan tervehdys Hyvät sukuseuralaiset, terveiset täältä Savonlinnasta näin joulun alla. Saan tämän jäsenkirjeen viimein liikkeelle. Kesä oli lämmin ja ainakin minun osalta kiireinen, kaikenlaisten

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Lohjan Laivurit 40 vuotta

Lohjan Laivurit 40 vuotta Lohjan Laivurit 40 vuotta Lohjan Laivurit perustettiin keväällä 1976. Aluksi tarkoituksena oli laivurikurssien järjestäminen ja siksi seura liittyi Suomen Navigaatioliiton jäseneksi. Kolme vuotta myöhemmin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

EP Senioripoliisit. Tapaaminen ti

EP Senioripoliisit. Tapaaminen ti EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin

Lisätiedot

Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta

Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Toiminta alkoi 25. 3. 1997. Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden 03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät

14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät 14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksa 1.9.- 3.9.2017 Nuorisotapahtumat TEEMA: 100- vuotisen itsenäisyyden kokemuksella yhdessä valoisaan tulevaisuuteen 1.3-30.4 Kirjoitelmat

Lisätiedot

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA 1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Maasotakoulu Käsky 1 (7) Esikunta LAPPEENRANTA MN

Maasotakoulu Käsky 1 (7) Esikunta LAPPEENRANTA MN Maasotakoulu Käsky 1 (7) 11.4.2017 MAAVE SUUNNOS MM20836/30.9.2016:Liite 3.2.13 Toimintakyky MAAVE HENKOS MN756/12.1.2017 KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄ JA VALTAKUNNALLISET SANKARIHAUTAJAISET LAPPEENRANNASSA

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN!

TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN! TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN! 2 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Heimo Valtonen Joulu on vietetty ja vuosi vaihdettu. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vielä on kuitenkin aikaa

Lisätiedot

Seuran kevätkokous pidettiin ja syyskokous Lisäksi hallitus piti ylimääräisen

Seuran kevätkokous pidettiin ja syyskokous Lisäksi hallitus piti ylimääräisen Myllyn Ratsukot ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Vuosi 2014 oli seuran ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Seuran toiminnan tavoitteena on edistää ratsastusurheilua ja muuta siihen liittyvää toimintaa siten,

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin

Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO RY. Hallitus KUTSU Riihimäki 2.11.2017 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 25.11.2017 klo 12.00 alkaen Riihimäen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Yleisö hallintojohtaja Timo Rajalan hyvää esitystä kuuntelemassa.(lisää kuvia tekstin jälkeen.)

Yleisö hallintojohtaja Timo Rajalan hyvää esitystä kuuntelemassa.(lisää kuvia tekstin jälkeen.) Kevätretki Poliisiammattikorkeakoululle 23.3.2010 Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistyksellä ja TAMRUn senioreilla oli yhteinen kevätretki Poliisiammattikorkeakoululle Hervantaan 23.3.2010. Runsaan vierasjoukon

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

MMA Päijät-Häme syyskokous 2018

MMA Päijät-Häme syyskokous 2018 MMA Päijät-Häme syyskokous 2018 Yhdistyksemme syyskokousta vietettiin Hartwall Panimolla Kasaajankatu 13 Lahti torstaina 22.11.2018 klo 18.00. Paikalla oli 32 jäsentä. Kokouksen alussa, nautimme kahvit

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017 VER 20.3.2017 Hallituksen jäsenet Juha Virtanen Ville Rintala Ylärivi: Pekka Mertakorpi, Tapani Peltola, Sami Ahola, Jarkko Niittymaa Alarivi: Juha Taimisto,

Lisätiedot

Kiltauutiset 3/2015. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 3/2015. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 3/2015 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kutsumme jäsenet Kaartin Jääkärirykmentin killan sääntömääräiseen syyskokoukseen 14.11.2015 klo 11.00 Santahaminaan Perinnetalolle. Tervetuloa Hallitus

Lisätiedot

Heljä Näränen, Simo Mannervesi ja Kyösti Leikas. Ennen varsinaisen kokouksen alkua pidettiin hiljainen hetki vuoden aikana poisnukkuneille jäsenille.

Heljä Näränen, Simo Mannervesi ja Kyösti Leikas. Ennen varsinaisen kokouksen alkua pidettiin hiljainen hetki vuoden aikana poisnukkuneille jäsenille. Toimintavuosi 2015 Alkon Eläkkeensaajien yhdistys ry perustettiin 27.5.1960. Nykyisen nimensä Alko-Altian Seniorit ry se sai vuonna 2007. Kertomusvuosi oli siis 55. toimintavuotemme. Yhdistyksen useat

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 0 YLEISTÄ Vuosi 2001 oli :n 26. toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta nojasi edellisen vuoden mukaiseen ja toimintasuunnitelmassa mainittuihin toimintatapoihin. Päätehtävänä

Lisätiedot

TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella

TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella TUL:n Pohjanmaan piiri isännöö kesäkuun alussa pirettäviä veteraanipäiviä uimahalliurheilutaloon, areenan ja torin lähiympäristössä. Ohjelmassa

Lisätiedot

Lappeen Kotiseutuyhdistys ry. vuodelle 2017

Lappeen Kotiseutuyhdistys ry. vuodelle 2017 Lappeen Kotiseutuyhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Lappeen Kotiseutuyhdistys ry on vuonna 1991 uudelleen perustettu kotiseutuyhdistys, joka toimii Lappeenrannan kaupungissa. Suurin osa jäsenistä

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tehdasvierailu Adrian tehtaalle Slovenia Novo Mestoon

Tehdasvierailu Adrian tehtaalle Slovenia Novo Mestoon Tehdasvierailu Adrian tehtaalle Slovenia Novo Mestoon 22.10.2018. Hotelli / lentomatkalaisten matkakertomus 20.- 27.10.2018. Adria Clubin jo historian kolmas tehdasvierailu Oivan vetämänä alkoi lauantaina

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Tapahtui vuonna 2015 12.1. Johtokunnan kokous Salmissa 15.1. Pirkanmaan aluetoimiston tiedotustilaisuus Tampereella - Jari Jännetyinen yhdistyksen edustajana 2.2. Kevätkokouskutsu tekstiviestinä 9.2. Vanhankirjallisuuden

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 Kappelineuvosto

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.30 19.25 Paikka Virojoen seurakuntatalo, 2. krs, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Hanski Liisa kappelineuvoston varapj. (x) Niemelä Teuvo kappelineuvoston

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja- veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja- veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 21.10.2018 Arvoisat kiltasisaret ja- veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 17.11.2018 klo 13.00 alkaen Kouvolan

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kappelineuvosto

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.00 19.10 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Koivunen Anne kappalainen, puheenjohtaja (x) Hanski Liisa kappelineuvoston

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Sisällys. Rakuunakilta ry:n tiedotuslehti Lehti ilmestyy kerran vuodessa Painosmäärä 1500 lehteä

Sisällys. Rakuunakilta ry:n tiedotuslehti Lehti ilmestyy kerran vuodessa Painosmäärä 1500 lehteä Sisällys Rakuunakilta ry:n tiedotuslehti Lehti ilmestyy kerran vuodessa Painosmäärä 1500 lehteä Rakuuna ISSN 2342-0073 (painettu) ISSN 2342-0081 (verkkojulkaisu) Toimitus Rakuunakilta ry Väinö Valveen

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

LIONS-LIITON 60V. JUHLAVUODEN JA LIONSVIIKON AVAUS PORISSA LAUANTAINA 9.1.2010

LIONS-LIITON 60V. JUHLAVUODEN JA LIONSVIIKON AVAUS PORISSA LAUANTAINA 9.1.2010 LIONS-LIITON 60V. JUHLAVUODEN JA LIONSVIIKON AVAUS PORISSA LAUANTAINA 9.1.2010 Suomen Lions-liitto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi piirimme järjesti juhlan, joka oli samalla virallinen

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

Saarijärven Lossi 74/6 vuotta

Saarijärven Lossi 74/6 vuotta Saarijärven Lossi 74/6 vuotta 25.3.2017 Saarijärven Lossi juhli syntymäpäiväänsä ravintola White Ladyssa Helsingissä lauantaina 25.3. 2017 aiheenaan edesmennyt näyttelijä Tarmo Manni. Seuraavat henkilöt

Lisätiedot

KPYL Toiminnan vuosikello. KPYL toiminnan vuosikello

KPYL Toiminnan vuosikello. KPYL toiminnan vuosikello KPYL Toiminnan vuosikello TAMMIKUU Uusien luottamusjäsenten koulutus Viestintävastaavien päivä Ajankohtaista asiaa nettisivuille HELMIKUU Kesäjuhlajärjestelyt käynnissä Toripaikkavaraukset Pitäjäinfon

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Kiltauutiset 3/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 3/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 3/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo, Santahamina Aika: 25.10.2014 klo 12:00 Esityslista Kaartin Jääkärirykmentin killan syyskokoukseen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot