Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta oli seuraavaa sisällystä:

Transkriptio

1 VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1912 kuuluneet pankin- Lautakunnan johtaja Karl W. Sauren, puheenjohtajana, aistivialliskoulutarkastaja jasenet Y. Forsius, varapuheenjohtajana, sekä vapaaherra Emil Cedercreutz, neiti Bertha von Nandelstadh ja protokollasihteeri Osk. Zitting, jäseninä, ynnä vaivaishoitohallituksen edustajana vapaaherratar A. af Schulten osan vuotta sekä, sittenkun hänet ulkomaanmatkan johdosta oli lautakunnan jäsenyydestä vapautettu, ent. kuvernööri I. Gordie. Herrat Sauren ja Forsius, joiden vuoro oli vuoden lopussa lautakunnasta erota, olivat pyytäneet, ettei heitä täydennysvaalissa otettaisi huomioon, ja valittiin heidän sijaansa jäseniksi kirkkoherra K. W. Hurmerinta ja professori O. Tarjanne. Lautakunnan sihteerinä toimi filosofianmaisteri Henrik Stähl, talouden- ja kassanhoitajana herra Frans Rosendahl. Helsingin kasvatuslautakunta asetettiin kaupunginvaltuuston helmikuun 7 päivänä 1899 tekemän päätöksen johdosta, jolloin sille niinikään annettiin lyhykäinen johtosääntö, johon myöhemmin marraskuun 12 päivänä 1901 tehtiin muutoksia, jotta se lautakunnan kokoonpanoon nähden pitäisi yhtä yleisen kansakouluasetuksen kanssa. Kasvatuslautakunnan toiminta vuonna 1912 on pääasiassa jatkunut saman suunnitelman mukaan kuin edellisenäkin vuonna. Lautakunta kokoontui vuoden varrella 12 kertaa ja käsitteli Lautakunnan silloin 238 pöytäkirjaan kirjotettua asiaa. Vähemmän tärkeät asiat toimmta on juoksevina ratkaissut puheenjohtaja sihteerin esityksestä, mutta jos ne ovat olleet sen arvoisia, että niiden vaatimat toimenpiteet on katsottu olevan kirj otettava pöytäkirjaan, on ne lähinnä seuraavassa kokouksessa ilmoitettu hyväksyttäviksi. Vuoden kuluessa lähetettyjen kirjelmäin luku oli 205, vähemmän tärkeitä, konseptikirjaan kirj ottamattomia lukuunottamatta. Kertomusta seuranneita taulutietoja ei ole tässä julkaistu.

2 356 VI. Kasvatuslautakunta. poikain vas- Siihen nähden että Helsingissä jo kauan oli todettu tarpeelliperustaminen. seksi vastaanottokoti, jossa lautakunnan huostaansa ottamille lapsille ei ainoastaan voitaisi valmistaa ensimäistä olosijaa, vaan lisäksi jonkin aikaa heitä pitää lähemmin silmällä heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa ja mahdollisten henkisten puutteellisuuksiensa ja viallisuuksiensa selville saamiseksi, teki lautakunta helmikuun 7 päivänä 1912 kaupunginvaltuustolle esityksen tuollaisen 12 pojalle aiotun vastaanottokodin perustamisesta, ja myöntyi valtuusto tähän esitykseen seuraavan syyskuun 24 päivänä, jolloin tarpeellisiin perustamiskustannuksiin sekä laitoksen voimassapitoon vuonna 1913 osotettiin kaikkiaan 23,600 markkaa. Huoneisto vastaanottokodille vuokrattiin kaupunkilähetyksen talosta Perämieskadun 13:sta, ja kodin johtajaksi siirrettiin omasta pyynnöstään Bengtsärin kasvatuslaitoksen johtaja T. Vaarala. Vastaanottokodin perustaminen lautakunnan huostaansa ottamia tyttöjä varten on sitä vastoin voitu jättää toistaiseksi, kaupunkilähetyksen kanssa kun on tehty sopimus näiden tyttöjen ottamisesta yhdistyksen lastenkotiin silmällä pidettäviksi edellä mainituissa kohdin, jommoinen silmälläpito kuitenkin, sikäli kuin siihen tarvitaan lääkärin myötävaikutusta, lautakunnan poikakotia varten asetetun lääkärin tulee toimittaa. Bengtsärin kas- Sittenkun Bengtsärin kasvatuslaitoksen johtajan virka johtaja ^oma^anpx Vaaralan siirryttyä edellä mainittuun toimeen oli joutunut avonaiseksi, kankorotus. teki lautakunta, kun virkaa avonaiseksi julistettaessa oli varsin vähän luultavaa, että siihen voitaisiin saada täysin päteviä hakijoita vahvistetun vuosirahansäännön mukaan virasta maksettavalla palkalla, kirjelmässä kaupunginvaltuustolle lokakuun 30 päivältä 1912 esityksen tämän toimihenkilön rahapalkan korottamisesta 3,500 markasta 5,000 markkaan vuodessa, ja myöntyi kaupunginvaltuusto tähän esitykseen marraskuun 12 päivänä samaa vuotta. Kasvattiiasten hoidon valvonta. Kirjelmässä tammikuun 19 päivältä 1912 oli kasvatuslautakunta terveydenhoitolautakunnalta anonut, että viimeksi mainittu, siihen nähden että oli tietämätöntä, milloin laadittu uuden terveydenhoitojärjestyksen ehdotus siinä olevine määräyksineen kasvattiiasten silmälläpidosta voi saada lopullisen vahvistuksen, tästä ehdotuksesta murtaisi erilleen kasvattiiasten silmälläpitoa koskevat määräykset ja heti lähettäisi nämä vahvistettaviksi sillä tavoin kuin nykyään voimassa olevaan kasvattiiasten sääntöön nähden ennen oli tehty. Kasvatuslautakunnan kirjelmän oheen oli niinikään pantu ehdotus eräiksi muutoksiksi terveydenhoitolautakunnan laatimaan sääntöehdotukseen, jotka muutokset kasvatuslautakunnan kokemuksen mukaan näyttivät olojen vaatimilta. Esityksen johdosta asetettiin komitea, jossa kasvatuslautakuntakin tuli edustetuksi, ja komitean

3 357 VI. Kasvatuslautakunta. laatima mietintö, jossa asiaa on käsitelty koko laajuudessaan, on lähetetty kaupunginvaltuustolle, joka taas on antanut sen uuden komitean käsiteltäväksi. Kirjelmässä huhtikuun 9 päivältä 1912 oli kasvatuslautakunta esittänyt, että vaivaishoitohallitus tavallisia kuukausiavustuksia myöntäessään nimenomaan, samoin kuin vaivaishoidon elättämiin alaikäisiin nähden oli määrätty, panisi ehdoksi, että näiden avunsaajain lasten tulee, jos ovat täyttäneet 4 tai 7 vuotta, säännöllisesti käydä kansanlastentarhaa tai kansakoulua, sekä niinikään valvoisi, että tätä noudatettiin. Kirjelmässä saman kuukauden 15 päivältä vaivaishoitohallitus ilmoitti havainneensa esityksen erittäin huomiota ansaitsevaksi sekä antaneensa toimitusjohtajansa ja väliaikaisen ylitarkastajan tehtäväksi laatia ehdotuksen tuollaisen valvonnan järjestämiseksi. Kasvatuslautakunnan kokouksessa kesäkuun 27 päivänä 1912 pidettäväksi päätetty kasvatuslaitosten toimihenkilöjen yleinen opettajakokous pidettiin Helsingissä lokakuun 28 ja 29 päivänä, jossa tilaisuudessa keskusteluja johti maamme suojeluskasvatuksen v. t. tarkastaja. Kokouksen yhteydessä toimeenpantiin 28 päivän illalla yleinen keskustelukokous, johon oli kutsuttu niiden kaupungin hallitusten ja lautakuntain sekä armeliaisuusyhdistysten ja muiden liittymäin edustajia, joiden toiminta kosketti kasvatuslautakunnan työalaan. Kokouksen asiakirjain painatukseen on kaupunginvaltuusto lautakunnan pyynnöstä myöntänyt tarpeellisen määrärahan. Keskusteltaessa edellä mainitun opettajakokouksen ohjelmassa olevaa kysymystä kaupungin kasvatuslaitosten oppilaiden ruumiillisesta hoidosta lausuivat kaikkien laitosten johtajat ja johtajattaret toivottavaksi, että lääkäri saisi tarkoin tutkia kaikki nämä oppilaat, ja esitettiin tällöin semmoisia tosiasioita, että kasvatuslautakuntakin havaitsi suotavaksi, että näiden laitosten oppilaat mahdollisimman pian saatettaisiin tuollaisen tarkastuksen alaisiksi. Kirjelmässä kaupunginvaltuustolle joulukuun 14 päivältä 1912 kasvatuslautakunta sentähden teki esityksen tarpeellisen määrärahan myöntämisestä lääkärintutkimuksen kustantamiseen, ja saman kuukauden 30 päivänä kaupunginvaltuusto myöntyi esitykseen. Kuluneenakin vuonna on kasvatuslautakunta 5 tapauksessa ainoastaan holhouslautakunnan ja raastuvanoikeuden myötävaikutuksella voinut saada hoitoonsa lapsia, joiden vanhemmat olivat sellaista toimenpidettä vastustaneet. Sihteerin huolena oleva holhoojantoimi on siten lisääntynyt 70 tapaukseksi, käsittäen yhteensä 117 lasta, joista kuitenkin osa jo on lakannut nauttimasta lautakunnan huolenpitoa. Yhdessä tuollaisessa kasvatuslautakunnan alotteesta vireille pannussa holhousasiassa ei raastuvanoikeus ole Kuukausiapurahaa saavain vanhempain alaikäisten lasten koulunkäynnin valvonta. Opettajakokous. Kasvatuslaitosten oppilaiden lääkärintarkastus. Holhousasioita.

4 358 VI. Kasvatuslautakunta. katsonut olevan syytä ottaa vanhemmilta pois lastensa kasvatusoikeutta, ja eräässä toisessa tapauksessa määrättiin lautakunnan sihteeri holhoojaksi tarvitsematta lapsia ottaa lautakunnan hoitoon. Tilastotietoja Kasvatuslautakunnan hoidon ja silmälläpidon alaisina oli 1912 iranna^homet-vuoden alussa 233 lasta eli 158 poikaa ja 75 tyttöä. Vuoden vartavma vuonna rella otettiin hoidettaviksi 39 poikaa ja 11 tyttöä, jota vastoin saman 19 iapsista rta a J an kuluessa 21 poikaa ja 1 tyttö lakkasi nauttimasta lautakunnan huolenpitoa. Vuonna 1912 on siten kaikkiaan 283 lasta ollut lautakunnan huollettavina, ja näistä oli vuoden päättyessä jälellä 176 poikaa ja 85 tyttöä eli yhteensä 261 lasta. Edellä mainituista 283 lapsesta oli 114:11a ruotsi ja 168:11a suomi sekä yhdellä muu kieli äidinkielenään. Vuoden varrella hoidettaviksi otetuista 50 lapsesta oli yksi 7 vuotta nuorempi, 2 oli täyttänyt 7 vuotta, 1 täyttänyt 8 vuotta, 3 täyttänyt 9 vuotta, 16 täyttänyt 10 vuotta, 10 täyttänyt 11 vuotta, 6 täyttänyt 12 vuotta, 7 täyttänyt 13 vuotta ja 2 täyttänyt 14 vuotta, kun taas 2 oli 14 vuotta vanhempaa. Kaikista koko vuoden tai jonkin sen osan lautakunnan huollettavina olleista 283 lapsesta oli yksi 7 vuotta nuorempi, 4 oli täyttänyt 7 vuotta, 5 täyttänyt 8 vuotta, 19 täyttänyt 9 vuotta, 22 täyttänyt 10 vuotta, 32 täyttänyt 11 vuotta, 41 täyttänyt 12 vuotta, 37 täyttänyt 13 vuotta, 39 täyttänyt 14 vuotta, 44 täyttänyt 15 vuotta, 25 täyttänyt 16 vuotta, 9 täyttänyt 17 vuotta ja 5 täyttänyt 18 vuotta. Edellä mainituista 283 hoidokista oli 3 entisten kauppiaiden y. m. s., 21 pienempäin ammatinharjoittajani, vahtimestarien y. m. s., 42 tehdastyöläisten sekä 217 sellaisten työntekijäin lapsia, joiden ammattitaitoa ei ollut ilmoitettu. Hoidettaviksi otetuista kouluikäisistä lapsista oli 144 keskeyttänyt koulunkäyntinsä ennen aikojaan tahi ei ollut ensinkään käynyt koulua; 60 lapsessa oli ilmeisesti huomattavana sukuhuononemista; avioliitossa oli syntynyt 201 ja avioliiton ulkopuolella 82 lasta. Hoidettaviksi otettaessa oli 86 lapsella molemmat vanhempansa elossa, 82 oli varhain kadottanut isänsä ja 60 äitinsä. Isintimä oli 18 lapsella ja emintimä 12 lapsella, tässä ottamatta huomioon niitä lukuisia tapauksia, jolloin isä tai äiti julkisesti elivät salayhteydessä. Jompikumpi vanhemmista tai molemmat olivat rikoksesta rangaistuja 23 tapauksessa, suuressa määrin juoppouteen vajonneita 92 tapauksessa, ja mainittava köyhyys vallitsi lasten kodeissa 173 tapauksessa. Kaupungin Vuonna 1912 on kaupunki pitänyt voimassa seuraavia kasvasetla^ouiu-" tuslaitoksia ja koulusiirtoloja, joiden ohjesääntö on lisäyksenä kausiirtoiat. pungin kansakoujuohjesääntöön asianmukaisesti vahvistettu marraskuun 12 päivänä Bromarvin Bengtsärin kasvatuslaitos perustettiin vuonna 1909

5 359 VI. Kasvatuslautakunta. ja on aiottu sekä ruotsia että suomea puhuvia poikia varten, jotka on jaettu koulu- ja työosastolle. Laitoksen palveluksessa on, paitsi johtajaa, kaksi opettajaa, emäntä, emännän apulainen, leipuri, puutarhuri, pehtori, karjakko, puuseppä, seppä, räätäli, suutari ja lämmittäjä, joka viimeksi mainittu kesäisin toimii kalastajana. Lohjan Outamon kasvatuslaitos avattiin vuonna 1903 Vanajan pitäjässä ja muutettiin Lohjalle vuonna Se on aiottu suomea puhuvia tyttöjä varten ja siinä palvelee, paitsi johtajatarta, apulaisopettajatar ja emäntä. Finbyn Aisbölen kasvatuslaitos perustettiin vuonna 1906, muutettiin Kemiöstä Finbyhyn vuonna 1911 ja on, samoin kuin molemmat ensinmainitutkin, oppilasasumalaitoksella varustettu. Se on aiottu ruotsia puhuvia tyttöjä varten ja sen henkilökuntaan kuuluu johtajatar, apulaisopettajatar ja emäntä. Sipoon Paipisten koulusiirtola perustettiin vuonna 1900 ja on aiottu ruotsia puhuvia poikia varten. Paitsi johtajaa on sen palveluksessa räätälin- ja suutarinammatin tuntiopettajia. Nummen Tavolan koulusiirtola avattiin vuonna 1900 ja on aiottu suomea puhuvia poikia varten. Opettajahenkilökunta on samanlainen kuin edellisessä laitoksessa. Lohjan Karstun koulusiirtola perustettiin vuonna 1902 suomea puhuvia poikia varten. Opettajahenkilökunta on samanlainen kuin Sipoon siirtolassa. Porvoon pitäjän Laversin koulusiirtola perustettiin vuonna 1904 ja on aiottu ruotsia puhuvia poikia varten. Opettajahenkilökunta on samanlainen kuin Sipoon siirtolassa. Vihdin Vanjoen koulusiirtola perustettiin vuonna 1905 Sammattiin ja muutettiin Vihtiin vuonna Se on aiottu etusijassa suomea puhuvia, alemman kansakoulun ikä- ja kehitysasteella olevia poikia varten, mutta siinä on myös ylemmän kansakoulun I luokkaa vastaava osasto. Siirtolan palveluksessa on johtaja ja apulaisopettajatar. Porvoon pitäjän Vekkosken koulusiirtola avattiin vuonna 1906 ja on aiottu ruotsia puhuvia, alemman kansakoulun ikä-ja kehitysasteella olevia poikia varten. Sitä hoitaa johtaja. Finbyn Aisbölen laitoksen johtajatar on syyskuulla nauttinut virkavapautta kivulloisuuden tähden, ja hänen tehtäviään on sinä aikana hoitanut v. t. apulaisopettajatar H. M. Wallstens. Kaikki edellä luetellut kasvatuslaitokset ja koulusiirtolat ovat koulunpitoon nähden pääasiassa kaupungin kansakoulujen veroiset, ja on niissä mikäli mahdollista opetusta annettu niinikään kansakouluille vahvistettujen lukukaavain mukaisesti.

6 Bengtsärin m ci ci tiliä 360 VI. Kasvatuslautakunta. Yksityisiin koteihin elätteelle annettujen hoidokkiensa opetuksesta on lautakunta niinikään koettanut parhaansa mukaan pitää huolta hankkimalla heille tilaisuuden käydä kansakoulua asianomaisissa maalaiskunnissa. Samoin kuin aikaisemmin on myöskin vuonna 1912 eräille kasvatuslaitoksista päässeille oppilaille hankittu tilaisuus käydä sopivia jatko- ja ammattikouluja, ja on lautakunta tarkoitusta varten osotetuista varoista suorittanut tästä johtuvat kustannukset, mikäli niitä on ollut. Rippikouluikäisille hoidokeille on kustannettu yksityistä rippikouluopetusta, elleivät he ole voineet käydä yleistä rippikoulua niissä seurakunnissa, joissa asianomaiset kasvatuslaitokset sijaitsevat. Useimpiin lautakunnan hoidokkeihin nähden on kuluneenakin vuonna voitu todeta, että heidän käytöksensä ei ole antanut aihetta painaviin muistutuksiin. Eräät Bengtsärin kasvatuslaitoksen oppilaat ovat kuitenkin saattaneet itsensä syypäiksi törkeänlaisiin kurinpidollisiin hairahduksiin, ja karkausyrityksiä on sattunut. Hoidettaviksi otettujen lasten terveydentila on ylipäätään ollut hyvä; sairaalahoidon tarpeessa olevat on tuotu Helsinkiin, elleivät ole voineet saada tarpeellista hoitoa lähimmässä kunnan sairaalassa. Kun kasvatuslaitoksista eronneista oppilaista ei saavu lautakunnalle ilmoituksia näiden lakattua nauttimasta lautakunnan huolenpitoa, on mahdotonta heistä antaa luotettavia tietoja. Mikäli kasvatuslautakunnan tietoon on tullut, ovat kuitenkin useimmat pojat, senkin jälkeen kun ovat lakanneet olemasta lautakunnan silmälläpidon alaisina, yleensä käyttäytyneet hyvin ja elättäneet itsensä kunnollisella työllä, jota vastoin muista ja erittäinkin laitoksista päässeistä tytöistä varsin moni on lisännyt pääkaupungin kaduilla liikkuvia joutilaiden joukkoja. Jotkut on niinikään tuomittu rikoksista, ja eräitä tyttöjä on käsitelty irtolaisuuden johdosta. Päätöksellä helmikuun 25 päivältä 1908 on kaupunginvaltuusto antanut Bengtsärin maatilan taloudellisen hallinnon kasvatuslautakunnan hoidettavaksi tilalle sijoitetun kasvatuslaitoksen johtajan välityksellä, kuitenkin niin että kysymykset laitoksessa tarpeellisiksi havaituista rakennustöistä valmistelee rahatoimikamari yksissä neuvoin kasvatuslautakunnan ja rakennuskonttorin kanssa. Vuonna 1912 on kolmena kesänä rakenteilla ollut uusi talousrakennus valmistunut ja saatu käytettäväksi tarkoitukseensa. Uusi sikala, jota varten oli pantu määräraha 1912 vuoden menosääntöön, ei sitä vastoin vielä ole valmistunut.

7 VI. Kasvatus lauta kunta. 361 Kaupunginvaltuuston joulukuun 30 päivänä 1911 budjetinkä- varattomam, sittelyn yhteydessä tekemän päätöksen johdosta on kasvatuslauta- ^tmlmsten kunta 1912 vuoden alusta lähtien käsitellyt kysymykset kunnan ja raajarikkoiskustantaman opetuksen hankkimisesta varattomille, tylsämielisille, Opetus!* 1 kuuromykille, sokeille sekä raajarikkoisille ja kaatuvatautisille lapsille heille sopivissa kouluissa. Kunnall. kert