Valtuusto Sivu 1 / 79

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 79 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-22:45 Tauko Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (Sit.) Simon Elo (PerusS) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS) Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP), poistui klo , tilalle Antti Aarnio klo Sirpa Hertell (Vihr.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.), poistui klo , tilalle Jyrki Myllärniemi Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS), saapui klo Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui klo Arja Juvonen Kari Pajunen (PerusS) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi Kari Kuusisto (Kok.), saapui klo Jukka Kilpi (PerusS) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.), poistui tauon aika, tilalle Jussi Koskinen klo Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 79 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen Leo Hiltunen (PerusS) Susanna Rahkonen (Vihr.) Simo Repo (Kesk.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini (PerusS) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), saapui klo Muut saapuvilla olleet Toivo Hursti Jukka Mäkelä Juha Metso Aulis Pitkälä Olli Isotalo Mauri Suuperko Ari Konttas Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Virpi Ala-aho Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginreviisori, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 79 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Arja Juvonen Laura Kiijärvi Katja Lahti Kirsi Louhelainen Petri Pulkkanen Tarja Tallqvist Kurt Torsell

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 79 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kalevi Kivistö Kari Pajunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 79 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 30 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 31 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 32 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 8 Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja 13 terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen 19 työryhmän väliraportista 35 5 Valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukainen luettelo vireillä 22 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 36 Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen 23 "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Pöydälle ) 37 6 Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta 28 Espoon keskuksessa (Pöydälle ) 38 7 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta 32 (Pöydälle ) 39 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan Valtuustokysymys kaupunkikonsernin sisäisistä 56 riippuvuussuhteista Länsimetron rakentamisen ja laitteiden tarkastuksista ja hyväksymisistä sekä tästä johtuen turvallisuuden takaamisesta poikkeustilanteessa 41 Valtuustokysymys Matinkylän terveyskeskusta koskevista 60 suunnitelmista ja sen tulevaisuudesta 42 Valtuustokysymys Matinkylän terveysasematilanteesta Espoon kaupungin sekä kaupunkikonserniin kuuluvien 67 tytäryhteisöjen ja säätiöiden tilivuosien sekä vuosien 2019 (optio) ja 2020 (optio) tilintarkastuspalveluiden hankinta 44 Kokouksessa jätetyt aloitteet 73

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 30.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kalevi Kivistö ja Kari Pajunen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiinteistö Oy Honkahalli kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen, siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen, 3 päättää, että Kiinteistö Oy Honkahalli tulee pitää rahoitettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan,

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 9 / 79 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 päättää, että laina käytetään maksamaan takaisin Espoon kaupungin valtuuston päätöksellä taattu laina 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuuston päätös Tapiolan Honka ry ("Koripallohonka") on rakentanut Tapiolan urheilupuistoon koripallon harjoitushallin (Honkahalli) yleishyödylliseen ja voittoa tavoittelemattomaan tarkoitukseen vuonna Hallin pääasiallisena käyttötarkoituksena on edistää ensisijaisesti koripalloa ja siihen liittyvää harrastus- ja kilpailutoimintaa sekä toissijaisesti muuta liikuntatoimintaa erityisesti lasten, nuorten, vammaisten, vanhusten ja muiden erityisryhmien keskuudessa tuottamalla ja ylläpitämällä mahdollisimman hyvälaatuisia ja edullisia harrastustiloja niihin liittyvine oheispalveluineen sekä harjoittaa tätä toimintaa tukevaa toimintaa. Honkahalli sijaitsee Tapiolan urheilupuistossa Espoo Metro Areenan pohjois- ja Tapiolan Urheiluhallin itäpuolella. Hallin kokonaispinta-ala on m2 ja siinä on kolme täysmittaista koripallokenttää, pieni katsomo-, oheisharjoittelu- ja pukeutumistilat sekä kahvio ja seuran toimisto- ja kokoontumistilat. Hallin rakentamiskustannukset olivat 3,450 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa 2,805 milj. euroa) ja rakentaminen kesti noin 10 kuukautta. Hallin omistaa Koripallohongan täysin omistama Kiinteistöosakeyhtiö Honkahalli. Honkahallin omistaja Tapiolan Honka ry valittiin vuoden espoolaiseksi kasvattajayhteisöksi vuonna Honkahalli on palkittu vuoden liikuntapaikkana Honkahalli on lyhyttä kesätaukoa lukuun ottamatta avoinna päivittäin ja sen vuotuinen kävijämäärä on noin Normaalin päiväkäyttönsä, koripallon harjoitus- ja pelitapahtumat, lisäksi Honkahalli on toiminut apuna Espoon kaupungin järjestelyissä mm. Kansallisen Veteraanipäivän lounastilana yli 1000 veteraanille vuonna 2012, vammaisurheilulajin maalipallon MM-kilpailuiden pelipaikkana vuonna 2014 ja voimistelun SM-kilpailuiden 2015 sekä Voimistelupäivien 2016 kilpailupaikkana.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 10 / 79 Honkahallilla on lisäksi keskeinen rooli Espoon suurimmassa vuosittaisessa matkailutapahtumassa, kansainvälisessä Tallinkjuniorikoripalloturnauksessa, johon vuosittain ottaa osaa noin pelaajaa ja valmentajaa sekä katsojaa. Tallink-turnaus palkittiin vuoden 2015 espoolaisena urheilutekona. Suomen Koripalloliitto on jokaisena Honkahallin käytössäolovuotena osoittanut Etelä-Suomen alueen finaalit pelattaviksi Honkahallille. KOY Honkahallin rakennushankkeen valmistelun yhteydessä KOY Honkahalli järjesti omatoimisesti jäsenistönsä kautta hankkeelle noin 25 %:n ( euroa) omarahoituksen vaihtovelkakirjajärjestelyn avulla, josta maksetaan n 5 % vuotuista korkoa. Sijoittajia tässä vaihtovelkakirjajärjestelyssä ovat yksityishenkilöitä sekä Ilmarinen. Tämän lisäksi hanke sai Opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämän euron liikuntapaikka-avustuksen. Noin 50 % rahoituksesta hankittiin pankkilainalla, jolle Espoon valtuusto kokouksessaan myönsi kaupungin omavelkaisen takauksen. Lainan alkuperäinen suuruus oli Honkahalli on lyhentänyt pankkilainaansa suunnitelman mukaisesti ja lainaa on jäljellä noin euroa. Honkahalli ei ole saanut muuta kaupungin tukea rakentamiseen kuin edellä kuvatun takauksen, josta Honkahalli maksaa vuosittain 0,1 %:n takausprovision. Kaupunki ei ole tehnyt erillistä käyttövuorojen ostopalvelusopimusta Honkahallin kanssa, mutta ostaa koululiikuntaa varten tiloja noin euron arvosta vuosittain. Toisaalta Honkahalli maksaa vuosittain Honkahallin maa-alueesta vuokraa noin euroa sekä kiinteistöveroa noin euroa, josta se ei ole saanut huojennusta vaikka Honkahallin toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. Tapiolan Honka ry ja KOY Honkahalli tarjosivat vuoden 2016 aikana päätoimisen työpaikan viidelletoista (15) toimihenkilölle, valmentajalle, vahtimestarille ja kahvilatyöntekijälle. Yhteensä yhteisö maksoi erilaisia palkkoja tai palkkiota 130 hengelle vuoden 2016 aikana, kokonaisverojäljen ollessa noin euroa. Helpottaakseen rahoituskulujensa rakennetta, Honkahalli haluaa järjestellä lainarakennettaan korvaamalla vaihtovelkakirjalainat vastaavan suuruisella euron pankkilainalla ja pidentämällä laina-aikaa. Järjestelyn seurauksena Honkahallin rahoituksen korkokulut olisivat merkittävästi pienemmät ja samalla uudelleenjärjestely turvaisi paremmin kohtuuhintaiset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Espoossa. Järjestelyä varten Kiinteistö Oy Honkahalli anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta uudelleen järjestettävälle lainalle, jolla maksettaisiin pois sekä vaihtovelkakirjalainat että nykyinen Espoon kaupungin taattu laina euroa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 11 / 79 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiinteistö Oy Honkahalli kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen, siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen, 3 päättää, että Kiinteistö Oy Honkahalli tulee pitää rahoitettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä, 5 päättää, että laina käytetään maksamaan takaisin Espoon kaupungin valtuuston päätöksellä taattu laina 6 päättää, että takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 12 / 79 Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 75 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 13 / / Kaupunginhallitus Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Juha Metso, puh Markus Syrjänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 16): Kohta 23: Espoon kaupunki edellyttää, että palkkaharmonisointiin, 3 miljardin euron kustannussäästötavoitteeseen, pienten terveyspalvelutoimijoiden toimimiseen, väestön terveys- ja hyvinvointieroihin sekä muihin yksityiskohtiin liittyvät virheet ja puutteet on korjattava ennen lain täytäntöönpanoa. Espoo katsoo, että myös kunnille on annettava mahdollisuus toimia sotepalveluiden tuottajina tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa joko omistamiensa yhtiömuotoisten sote-keskusten kautta tai esimerkiksi tuottajapoolien kautta siten, että tuottajapoolin voisivat perustaa myös kunnat. Tämä helpottaisi valinnanvapauden toteuttamista vaiheittain ja lisäisi uskottavia vaihtoehtoja palvelutuotantoon. Sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen väestö- ja henkilöstöpohjaltaan muista maakunnista poikkeavalla Uudellamaalla edellyttää, että uuden toimintatavan ja organisaation luomiselle turvataan edellytykset, joista keskeinen on riittävät siirtymäajat. Kaikki huomio on kiinnitettävä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja riskien minimointiin siirtymävaiheessa 2018/2019. Maakunnan toimintojen käynnistäminen aikataulussa edellyttää, että valtio osoittaa siihen tarpeelliset voimavarat.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 14 / 79 Lisäksi Muutetaan vastaus kysymykseen 5: Ei Byman Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 10): Lisäys heti otsikon alle Alla oleviin vastauksiin viitaten Espoon kaupunki katsoo, ettei esitetyllä aikataululla ja sisällöllä lakiesitystä pidä hyväksyä ja toteuttaa. Se sisältää laajoja hallitsemattomia riskejä, eikä ole näytetty, että taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita edes kohtuudella tultaisiin saavuttamaan. Se voi johtaa ennakoimattomiin vaikeuksiin, jossa kärsijöinä ovat kuntalaiset, kunnat ja suuri osa asiaan liittyvät toimijoista. Seppä Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 17): Lisäksi valtuusto toteaa, samoin kuin Uudenmaan Liitto lausunnossaan , että SOTE-uudistuksen mahdollisesti toteutuessa , Uudenmaan maakunnalle jää liian vähän aikaa julkisen palvelutuotannon sopeuttamiseen niin, että se pystyisi kilpailemaan yksityisen palvelutarjonnan kanssa sekä sitä, että lakiluonnosta ei ole laadittu asiakkaan näkökulmasta, vaan se keskittyy hallinnollisten puitteiden rakentamiseen. Uudistukseen sisältyy myös taloudellisia riskejä, jotka saattavat johtaa kustannusten kasvuun ja nostaa palveluista perittäviä maksuja. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosesityksiä, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä muutosehdotuksista äänestetään siten, että äänestetään Huhdan muutosehdotuksesta, sen jälkeen Sepän muutosehdotuksesta ja lopuksi Bymanin lisäysehdotuksesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestys Huhdan muutosehdotuksesta nro 16 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Huhdan ehdotus nro 16 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Äänestys Sepän muutosehdotuksesta nro 17 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta Huhdan muutosehdotuksella muutettuna, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sepän muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 15 / 79 Äänestyksessä valtuusto 45 äänellä 16 ääntä vastaan ja 12 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin lisäysehdotuksesta nro 10 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta Huhdan muutosehdotuksella muutettuna, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 8 ääntä vastaan ja 19 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen Huhdan muutosehdotuksella. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella: Kohta 23: Espoon kaupunki edellyttää, että palkkaharmonisointiin, 3 miljardin euron kustannussäästötavoitteeseen, pienten terveyspalvelutoimijoiden toimimiseen, väestön terveys- ja hyvinvointieroihin sekä muihin yksityiskohtiin liittyvät virheet ja puutteet on korjattava ennen lain täytäntöönpanoa. Espoo katsoo, että myös kunnille on annettava mahdollisuus toimia sotepalveluiden tuottajina tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa joko omistamiensa yhtiömuotoisten sote-keskusten kautta tai esimerkiksi tuottajapoolien kautta siten, että tuottajapoolin voisivat perustaa myös kunnat. Tämä helpottaisi valinnanvapauden toteuttamista vaiheittain ja lisäisi uskottavia vaihtoehtoja palvelutuotantoon. Sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen väestö- ja henkilöstöpohjaltaan muista maakunnista poikkeavalla Uudellamaalla edellyttää, että uuden toimintatavan ja organisaation luomiselle turvataan edellytykset, joista keskeinen on riittävät siirtymäajat. Kaikki huomio on kiinnitettävä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja riskien minimointiin siirtymävaiheessa 2018/2019. Maakunnan toimintojen käynnistäminen aikataulussa edellyttää, että valtio osoittaa siihen tarpeelliset voimavarat. Muutetaan vastaus kysymykseen 5: Ei Liite 1 Espoon lausunto esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta 2 Äänestyslistat 33

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 16 / 79 Oheismateriaali Selostus - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, yleisperustelut - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, yksityiskohtaiset perustelut - Laki asiakkaan valinnanvapaudesta, tuettu päätöksenteko - Lausuntopyyntö - Lyhennelmä ehdotuksesta asiakkaan valinnanvapausmallista Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot liitteenä olevasta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Osana uudistusta valmistellaan lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jatkovalmistelussa lakiluonnosta täydennetään ja tarkennetaan maakunnan ohjaus- ja seurantajärjestelmää koskevien sekä tuottajien oikeuksien ja velvoitteiden täsmentämiseksi erityisesti asiakas- ja maksusetelijärjestelmässä. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisella tavalla ja laissa ja muussa valtakunnallisessa ohjauksessa huolehditaan maakuntien toimivan valtakunnallisesti riittävän yhtenäisellä tavalla. Lisäksi tarkentamisella turvataan asiakkaan oikeusturva sekä selkeytetään palvelutuottajien asemaa. Tarkennukset valmistellaan lausuntokierroksen aikana lausuntopalautteen pohjalta, lausuntopyynnössä on tätä palvelevia kysymyksiä. Valinnanvapauslainsäädäntöä on valmisteltu maakunta- ja soteuudistukseen liittyen. Sote- ja maakuntauudistuksessa lisäksi lakiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta laaditaan säännöksiä palvelun tuottamista koskevista olennaisista vaatimuksista (akkreditointi tai sertifiointi). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajia koskeva lakiesitys annetaan uudelleen lausunnolle. Näitä säädösehdotuksia koskevat lausuntopyynnöt annetaan helmikuussa Valinnanvapauslainsäädäntöön liittyen potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin esitetään lisättäväksi uudet säännökset tuetusta päätöksenteosta. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta yksinkertaistetaan myös rahoitusjärjestelmää. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 17 / 79 Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn vastauksia on mahdollisuus perustella, minkä lisäksi kyselyssä on mahdollisuus vapaamuotoisen kommentointiin ja yksilöityihin säädösmuutosehdotuksiin. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan 21: Esimerkiksi kaupungin sosiaalipalvelujen osittainen siirto KELA:lle, mm. maksusitoumukset ja toimeentulotuki, on aiheuttanut merkittäviä ja yllättäviä ylimenovaiheen haittoja alkuvuonna Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausunnon kohdan viisi vastaus muutetaan ei. Perustelut: Tämän hetkisen tiedon mukaan kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei 3 miljardin säästöt ole mahdollisia. Sistonen Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Vastaukseen toteutuuko demokratia, Ei. Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan 23: Valinnanvapaus pitää määritellä selkeästi ja laatia arvio valinnanvapauden vaikutuksista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Lehtolan lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 18 / 79 Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Kivekkään muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Sistosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena sosiaali- ja terveydenhuollon luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 19 / / Kaupunginhallitus Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.ukunimi@espoo.fi Jorma Valve, puh Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista. Käsittely Grönroos Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Uusi kappale kahden pohjaesityksessä olevan kappaleen väliin kohtaan 7 Näkemyksenne siitä, mitkä ovat skenaarioiden vaikutukset oman kuntaryhmänne/edustamanne tahon näkökulmasta: Innostava elinvoimakunta -skenaariossa monikulttuurisuus nähdään voimavarana, kun taas skenaariossa Lannistunut kunta, kunnalla ei ole ollut mahdollisuuksia integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille. Espoon nykyinen valtaosaltaan vieraskielisen väestön kasvuun perustuva väestönkasvu on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti äärimmäisen haitallista, riippumatta integrointiin käytetyistä resursseista. Skenaarioissa tulisi antaa esimerkkejä siitä, miten vieraskielisen väestön määrän kasvu saataisiin vähenemään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 60 äänellä 7 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 20 / 79 Liite Oheismateriaali Selostus 3 Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -kyselyyn 4 Äänestyslistat 34 - Tulevaisuuden kunta - kommenttipyyntö kunnille - Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, parlamentaarisen työryhmän väliraportti Tulevaisuuden kunnasta - Tulevaisuuden kunta - asiantuntijaryhmän muistio sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntiin Tulevaisuuden kunta on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman reformeista. Reformin tavoitteena on määrittää kuntien roolia, asemaa ja tehtäviä sekä suhdetta vuoden 2019 alussa perustettaviin maakuntiin. Sen tavoitteena on määritellä visio tulevaisuuden kunnasta vuonna Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistuksen ohelia monet kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset haastavat kunnat sekä laajemmin julkisen hallinnon uudistumaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Näiden muutosten vaikutuksia kuntiin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä on analysoitu Tulevaisuuden kunta -reformissa. Joulukuussa 2015 asetetun parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on määritellä kuntien rooli ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin maakuntiin ja valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna Parlamentaarisen työryhmän työ käynnistyi vuoden 2016 alussa tulevaisuuden ennakointiprosessina. Työ sisälsi työpajasarjan tammikuusta joulukuuhun ja se toteutettiin vuorovaikutteisesti. Ennakointiprosessin tulokset esitellään 7.2. julkaistussa parlamentaarisen työryhmän väliraportissa (liite). Raportin tarkoituksena on kannustaa kuntia oman roolinsa ja tulevaisuutensa ennakointiin ja arviointiin sekä antaa kunnille työkaluja strategisten valintojen tekemiseen. Väliraportti sisältää kuvaukset keskeisistä kuntien toimintaan, tehtäviin ja rooliin vaikuttavista muutoksista, parlamentaarisen ryhmän laatimat skenaariot ja niiden vaikutukset erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien näkökulmasta. Lisäksi siinä esitellään eri skenaarioiden visiot ja Tulevaisuuden kunta - reformin jatkovalmisteluvaiheet Liitteenä on myös Tulevaisuuden kunta - reformin asiantuntijatyöryhmän muistio, jossa on tarkasteltu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntiin. Tulevaisuuden kunta -reforimin jatkovalmistelua varten valtiovarainministeriö kartoittaa näkemyksiä ja kommentteja sekä parlamentaarisen työryhmän väliraportista että asiantuntijaryhmän muistiosta. Vastausaikaa on saakka. Päätöshistoria Kaupunginhallitus

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 21 / 79 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 22 / / Kaupunginhallitus Valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Päätös Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vireillä olevat valtuustoaloitteet vuonna 2016 Valtuuston työjärjestyksen 7 :n 8 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä annettava valtuustolle luettelo niistä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joihin kaupunginhallitus ei ole antanut ennen vuoden loppua vastausta. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 23 / / Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen "Rakkauden metsän" perustamiseksi Espooseen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Kati Tuura, puh Sari Knuuti, puh Sini Miettinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Anthoni Hertellin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: "Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki kehittää Suurpeltoon perustettavaa Rakkauden puutarhaa sekä tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavia muita vastaavia kohteita avoimessa ja hyvässä yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä voidaan kaupungille ilmaiseksi saavuttaa myönteistä näkyvyyttä, edistää matkailua, tarjota toimentuloa yrittäjille sekä luoda viihtyisämpää asuinympäristöä". Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Anthonin toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusehdotuksen: - Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki kehittää Suurpeltoon perustettavaa Rakkauden puutarhaa sekä tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavia muita vastaavia kohteita avoimessa ja hyvässä yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä voidaan kaupungille ilmaiseksi saavuttaa myönteistä

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 24 / 79 näkyvyyttä, edistää matkailua, tarjota toimentuloa yrittäjille sekä luoda viihtyisämpää asuinympäristöä. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Valtuutettu Mari Anthoni ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen. Aloitteessa todetaan seuraavaa: Espoon ehdoton valtti vetovoimaisena matkailukohteena on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja lähellä palveluita sijaitseva upea luonto. Tutkimusten mukaan nykypäivän kansainväliset matkailijat etsivät elämyksiä ja mahdollisuuksia kokea ja itse tehdä ainutkertaisia, kohteelle ominaisia asioita sekä ns. elämysympäristöjä. Luonnossa liikkuminen ja ympäristön vaaliminen ovat suomalaisille tärkeitä ja metsät lukuisine mahdollisuuksineen ovat myös pääkaupunkiseudulla lähellä. Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina. Sillat ovat vetovoimaisia kohteita, joiden luokse palataan useita kertoja elämän eri vaiheissa. Matkailualan ammattilainen Anu Nylund on ehdottanut, että Suomen kuntiin perustettaisiin lukkosilloille ekologisia vaihtoehtoja, rakkauden metsiä, joihin ihmiset voisivat istuttaa puun rakkautensa merkiksi. Matkailun edistämisen sekä elinkeino- ja kilpailukykypolitiikan näkökulmasta rakkauden metsien ideana olisi tuoda maksavia asiakkaita kaupunkiimme (myös puun istuttamisesta perittäisiin maksu) ja saada heidät myös palaamaan katsomaan puunsa kasvua. Oikein tuotteistettuna ja markkinoituna idean ympärille voisi rakentaa hienoja matkailupaketteja, jotka toisivat positiivista näkyvyyttä sekä toimeentuloa paikallisille yrittäjille, kuten liikennöitsijöille, ravintoloille, oppaille sekä ohjelmapalvelujen tuottajille. Rakkauden metsää voisi käyttää monipuolisesti kaupungin markkinoinnissa. Espoo luonnonläheinen ja innovatiivinen edelläkävijäkaupunki, missä rakkaus kasvaa Idealle ja Espoolle matkailukaupunkina olisi varmaan helppoa saada myös ilmaista näkyvyyttä, some -julkisuutta jne. Jotta idea kantaa, se tulee toteuttaa kestävästi, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Rakkauden metsän markkinointiin voisi yhdistää esim. sähköbusseja, opastettuja luontoretkiä, jokamiehenoikeuksia, ympäristönsuojelua jne. Jatkona voi tarjota esim. mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Metsän istutus ja hoito on toteutettava vastuullisesti, ammattilaisten avulla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää mahdollisuutta osoittaa viheralue, minne rakastavaiset voivat käydä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 25 / 79 istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan sekä käyttää sitä ja sen ympärille rakentuvia palveluita kestävänä ja vetovoimaisena tapana tuotteistaa ja markkinoida matkailua ja elämyksiä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupunkitekniikan keskus suhtautuu aloitteeseen myönteisesti. Kaupunkitekniikan keskus tutkii mahdollisuutta, että Rakkauden metsästä tehtäisiin hedelmäpuutarha, eli pariskunnat voisivat istuttaa hedelmäpuita osoitetulle alueelle. Ehdotettu kohde sijaitsee Suurpellossa, osoitteessa Hentebynkatu 4, Espoo. Kohde on viheralueeksi osoitettu (VL-1) ja sitä hoidetaan tällä hetkellä A2- luokassa. Maa on vanhaa pellonpohjaa, joka suosii rehevää maata tarvitsevia puulajeja. Alueen koko on n. 1,2 hehtaaria. Puiden istutusväli olisi n. 6 metriä, joten alueelle mahtuisi puita n. 350 kpl. Alueen hoitoluokitusta jouduttaisiin laskemaan vähintään A3 -luokkaan, mutta mahdollisesti B-luokkaankin. Hoitoluokituksen alentaminen (A2-nurmesta A3-niityksi) vähentäisi kaupungin kustannuksia kyseisen alueen hoidosta. Puulle laadittaisiin istutus- ja hoito-ohjeet, jotka laitettaisiin espoo.fi -sivuille nähtäville, sekä alueen reunaan teetetylle kyltille. Ensimmäisen istutustapahtuman voisi yhdistää Suurpeltoseuran jokavuotiseen Kukkiva Suurpelto- tapahtumaan, joka on toukokesäkuussa. Ehdotuksen mukaisesta toiminnasta ei koituisi kaupungille mainittavia kustannuksia silloin kun kaupunki toimisi ainoastaan toiminnan mahdollistajana. Kaikki mahdolliset lisäpalvelut, kuten puiden hoito, kuvaaminen jne. jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi.. Puiden hoidosta siis vastaisi istuttaja tai heidän maksama palveluntuottaja. Kaupungille jäävät vähäiset kustannukset kompensoituisivat alueen hoitoluokan alentamisella, eli vuotuiset kustannukset eivät nousisi. Alueen toteutus ja hoito suunnitellaan tarkemmin vasta jatkovalmistelussa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 26 / 79 Kartta 1. Kohteen sijainti opaskartalla Kartta 2. Ilmakuva hoitoluokituskartta Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 27 / 79 matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Anthonin ym jättämään valtuustoaloitteeseen ekologisesti kestävän matkailukohteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto Sivu 28 / / Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Sini Juuti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto kehottaa kaupunkitekniikan keskusta suunnittelemaan ja toteuttamaan Siltakadulla bussipysäkeille taskut niin, että muu liikenne voi ohittaa pysäkillä seisovat linja-autot. Muilta osin valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 57 äänellä 13 ääntä vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 6 Äänestyslista 37 - Valtuustoaloite

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto Sivu 29 / 79 Selostus Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee Siltakadun liikenteen sujuvoittamista Espoon keskuksessa. Valtuustoaloite Aloitteessa todetaan seuraavaa: Siltakatu on noin 60 metriä leveä katualue Espoon keskuksessa kauppakeskusten Entresse ja Espoon Tori välissä. Ajoneuvoliikenteelle on varattu kaksi yhdensuuntaista toisistaan erotettua noin 3,5 metrin levyistä ajokaistaa, joilla ajoneuvon ohittaminen ei ole mahdollista. Loput Siltakadun liikennealueesta on jalankululle, pyöräilylle ja istutuksille varattua aluetta, jonka ylläpito maksaa pintaalaltaan saman kuin varsinaisen katuliikenteen, mutta se on pääasiassa joutokäytössä. Koska bussipysäkit sijaitsevat ajokaistoilla, koko liikenne pysähtyy, kun linja-auto pysähtyy ja seisoo pysäkillä. Noin 200 metrin ajomatka voi kestää muulta ajoneuvoliikenteeltä jopa 5 minuuttia ja liikenne on yleensäkin hidasta ja takkuista monen suojatien ylittäessä ajoradan. Kadun suunnittelussa ei näytä olleen järjen häivääkään. Järjestely on kummeksuttanut ja ärsyttänyt sekä henkilöauto- että joukkoliikennettä jo 10 vuoden ajan, eikä parannusta lukuisista valituksista ja palautteista huolimatta ole tehty. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena seuraavaa: Siltakadun katualue suunnitellaan kokonaan uudestaan niin linja-auto- kuin muun joukkoliikenteen, yksityisautoilun, tavaraliikenteen, pyöräilyn, muun kevyen liikenteen ja jalankulun, valaistuksen, ohjaamisen ja opastuksen tarpeet huomioon ottaen esteettömyyden periaatteita noudattaen turvalliseksi ja toimivaksi kulkuväyläksi kaikille. Bussipysäkeille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille tehdään taskupaikat, jalankulkua ohjataan suojateille, ajokaistat tuplataan, yli- ja alikulkujen toteuttamista harkitaan. Kaikkien väylien pinnat tehdään sileiksi ja tarpeettomia tasoeroja vältetään niin, että lopputuloksena saadaan esimerkillinen esittelykohde kaikkien kulkutapojen onnistuneesta yhteensovittamisesta turvallisuudesta tinkimättä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloitteessa toivotaan Siltakadun suunnittelemista ja rakentamista uudelleen. Siltakadulla Entressen ja Espoontorin kohdalla kulkee päivittäin arkisin arviolta noin moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja suoritettujen mittausten perusteella tehtyjen arviointien mukaan noin jalankulkijaa sekä noin 40 pyöräilijää. Siltakatu on katu, joka sijaitsee kahden ostoskeskuksen välissä, joten kohdassa on poikkeuksellisen paljon jalankulkijoita. Tästä syystä

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto Sivu 30 / 79 moottoriajoneuvoliikennettä on tarkoituksellisesti haluttu rauhoittaa suunnitelmien mukaisilla ajoratapysäkeillä ja hidastimilla. Vilkkaasta moottoriajoneuvoliikenteestä ja tätä risteävästä suuresta kevyen liikenteen määrästä huolimatta kauppakeskusten välisellä alueella ei ole sattunut onnettomuuksia, joissa olisi ollut osallisena jalankulkija tai pyöräilijä. Autojen välisiä omaisuusvahinkoja on sattunut joitakin kertoja. Katu on turvallinen kulkea jalan tai pyörällä. Siltakadun katusuunnitelma on tehty ja hyväksytty vuonna 2008 ja tämän jälkeen Siltakatu on rakennettu katusuunnitelman mukaiseksi kaduksi. Kunhan kaupunkirata rakennetaan, tullaan Espoon asemalle asemalaitureiden viereen rakentamaan liityntäbussien terminaali. Tällöin bussit alkavat kulkemaan terminaalin kautta eivätkä kulje enää nykyistä reittiä Siltakatua pitkin. Kuntalaisilta taikka joukkoliikenteestä tai liikenneturvallisuudesta vastaavilta suunnittelijoilta ei ole saatu aikaisemmin negatiivista palautetta Siltakadun liikennejärjestelyistä. Kauppakeskus Entressen huoltoajoa varten kauppakeskuksella on omat tilansa. Uuden katusuunnitelman tekeminen ja kadun rakentaminen uudestaan maksaisi useita miljoonia euroa. Edellä mainituista syistä kaupunkitekniikan keskus ei näe syytä muuttaa Siltakadun liikennejärjestelyjä. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijä täsmensi selostusosan Siltakadun liikennemääriä koskevaa kappaletta kokouksessa (selostusosa korjatussa muodossa). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto Sivu 31 / 79 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto Sivu 32 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan sekä 23 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 2): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että opiskelijaasuntojen tuotanto-ohjelman valmistelua varten perustettu ohjausryhmä valmistelee valtuustoaloitteen mukaisen tuotanto-ohjelman valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 aikana. Uotila Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 3): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus tekisi selvityksen Otaniemen kampusalueelta vapautuvien pysäköintialueiden saamismahdollisuuksista opiskelija-asuntojen lisärakentamiseen. Hyrkkö Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 4): Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntoihin sovelletaan tavallista kevyempää parkkipaikkanormia ja että erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle voidaan jatkossakin kaavoittaa myös kokonaan autottomia opiskelija-asuntokohteita, kuten Tapiolan Tuuliniityssä. Hyrkkö Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 5): Valtuusto toivoo, että kaupunki osaltaan varmistaa, että laadittavan suunnitelman mukaisilla opiskelija-asunnoilla on tosiasialliset edellytykset toteutua ja että opiskelija-asuntojen tuottajat ovat jatkossakin tiiviisti mukana Espoon opiskelija-asuntotuotannon suunnittelussa.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto Sivu 33 / 79 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus nro 2 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Uotilan toivomusehdotusta nro 2, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 39 äänellä 32 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Uotilan toivomusehdotuksen nro 2. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus nro 3 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Uotilan toivomusehdotusta nro 3, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 33 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylkäsi Uotilan toivomusehdotuksen nro 3. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön toivomusehdotus nro 4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Hyrkön toivomusehdotusta nro 4, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 20 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön toivomusehdotuksen nro 4. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön toivomusehdotus nro 5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.