KUUMA-HALLITUS. Esityslista 3/2009. Aika Tiistai , klo Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti Hallintokatu 4, Järvenpää

Transkriptio

1 KUUMA-HALLITUS Esityslista 3/2009 Aika Tiistai , klo Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti Hallintokatu 4, Järvenpää

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 3 KUUMA-hallituksen lisäpaikkojen edustajien nimeäminen KUUMA-kilpailukykystrategia Joukkoliikennelain edellyttämän toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitaminen KUUMA-seudulla Kutsuliikennejärjestelmä SAMPO 14 7 Kunnan/kaupunginhallitusten yhteiskokouksen palautekeskustelu 15 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon laajan neuvottelukunnan lakkauttaminen HUS:n ylikäyttömaksujen palauttamiskäytäntö Helsingin ja Vantaan mahdollinen yhdistämisselvitys Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 17

3 3 Aika Tiistai , klo Paikka Järvenpää-talo, Aino-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää Osallistujat Tapio Bergholm Kv:n puheenjohtaja Järvenpää Kaarina Wilskman Kh:n puheenjohtaja Järvenpää Markku Liimatainen Kv:n puheenjohtaja Kerava Eero Lehti Kh:n puheenjohtaja Kerava Anna Helin Kv:n puheenjohtaja Mäntsälä Veijo Peltola Kh:n puheenjohtaja Mäntsälä Petri Kalmi Kv:n puheenjohtaja Nurmijärvi Outi Mäkelä Kh:n puheenjohtaja Nurmijärvi Seppo Yrtti Kv:n puheenjohtaja Pornainen Risto Kuisma Kh:n puheenjohtaja Pornainen Merja Kuusisto Kv:n puheenjohtaja Tuusula Lauri Untamo Soster-lautakunnan puheenjohtaja Tuusula Kunnan- ja kaupunginjohtajat Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Rolf Paqvalin kaupunginjohtaja Kerava Esko Kairesalo kunnanjohtaja Mäntsälä Kimmo Behm kunnanjohtaja Nurmijärvi Hannu Haukkasalo kunnanjohtaja Pornainen Hannu Joensivu kunnanjohtaja Tuusula Puheenjohtaja Tapio Bergholm Kv:n puheenjohtaja Järvenpää Esittelijä Johanna Viita yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu Allekirjoittajat Tapio Bergholm Johanna Viita puheenjohtaja yhteistyöjohtaja Pöytäkirjan tarkastajat

4 4 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön mukaan kokouskutsut lähetetään lähetetään viimeistään kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Esityslista on nähtävillä ennen kokousta sivulla. Kokouskutsut toimitetaan myös KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille. KUUMA-hallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kokouksessa valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. KUUMA-hallitus päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3 KUUMA-HALLITUKSEN LISÄPAIKAT KUUMA-komissio ja KUUMA-hallitus , 3 KUUMAn yhteistoimintasopimuksen 8 :n (hallitus ) mukaan kukin kunta valitsee KUUMAn hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset vara-jäsenet. Kuntien valtuustot voivat KUUMA-hallituksen esityksestä päättää, että KUUMAhallitukseen valitaan enintään neljä lisäjäsentä ja heille varajäsenet. Kohdan tarkoitus on saada kunnallisvaalien suhteellisuus toteutumaan toimielimen kokoonpanossa. Kuntien valinnat ovat tiedossa ilmeisesti vasta helmikuun lopulla, koska osassa kuntia KUUMA-hallituksen jäsenet nimetään vasta helmikuussa. Valmistelutyönä voidaan laskea kuntien äänien suhteelliset osuudet ja vertausluvut lisäpaikkojen määrän arviointia varten. Kuntalain mukaan toimielin jatkaa, kunnes uusi on kokonaisuudessaan valittu. Näin ollen uusi KUUMA-hallitus saadaan nimettyä maaliskuun aikana: helmikuun lopulla tiedetään kuntien valinnat. Sen jälkeen voidaan arvioida lisäpaikkojen tarve ja sopia niistä lisäpaikan paikan saavien puolueiden piirissä ja valita ko. edustajat kuntien valtuustoissa maaliskuussa. Uusi hallitus on siten toimivaltainen vasta huhtikuussa.

5 5 Järkevää olisi soveltaa kohtaa siten, että valitut KUUMA-hallituksen jäsenet aloittavat heti hallitustyön ja vanhat jatkavat niiden kuntien edustajina, joissa uusia ei ole vielä valittu. Täydennyspaikkojen hallitusjäsenet tulevat mukaan valintansa jälkeen. Ehdotus: Kuullaan kuntien valintatilanne. Päätös: Komissio totesi kuntien valinneen KUUMA-hallitukseen seuraavat jäsenet eri puolueista ja ryhmistä: - Järvenpää: Tapio Bergholm (sdp), Kaarina Wilskman (kok) - Mäntsälä: Anna Helin (kok), Veijo Peltola (kesk) - Nurmijärvi: Petri Kalmi (kesk), Outi Mäkelä, (kok) - Tuusula: Juhani Sjöblom (kok), Päivö Kuusisto (sdp) - Kerava: valitsee edustajansa; luultavasti Markku Liimatainen (sdp) ja Eero Lehti (kok) - Pornainen: Seppo Yrtti (kok), Risto Kuisma (sdp) Yhteistyöjohtaja valmistelee kunnallisvaalilain mukaiset vertausluvut valintojen perusteella. Siten kartoitetaan hallituksen lisäpaikkatarpeet ja mille ryhmälle ne kuuluvat, jotta lain mukainen suhteellisuus toteutuu. Lisäpaikkatarve todetaan 3.3. komissiossa KUUMA-komissio Hallitukseen jo valituista ja todennäköisesti valittavista on ryhmillä jäseniä seuraavasti: kokoomus 6 jäsentä, sdp 4 jäsentä ja keskusta 2 jäsentä. Laskettaessa puolueiden ja ryhmien saamat äänimäärät saadaan 12-jäsenisen toimielimen vertausluvut seuraavasti (sitoutumattomia ): 12 jäsenen vertausluku: 1. kokoomus kokoomus sdp vihreät keskusta sdp kokoomus kokoomus sdp TuPu ja Järven keskusta pää sdp 4460 Uudenmaan liitosta saadun varmistuksen mukaan sitoutumattomien ryhmien saamat äänimäärät lasketaan yhteen. Vihreistä eniten ääniä sai Järvenpää, sitoutumattomista ryhmistä TuPu sai ääntä ja Järvenpää sai 1746 ääntä. Komissio toteaa lisäpaikkoja tarvittavan 2 kappaletta eli vertausluvun perusteella Vihreät ja vapaat ryhmät (Tupu: 3498 ääntä ja Järvenpää 2000+: 1746 ääntä) saavat kumpikin yhden lisäpaikan KUUMA-hallitukseen.

6 6 Päätös: Päätös: Komissio esittää KUUMA-hallitukselle , että lisäpaikkoja tarvitaan kaksi kappaletta. Vertausluvun perusteella vihreät ja sitoutumattomat ryhmät (TuPu ja Järvenpää 2000+) saavat kumpikin yhden lisäpaikan. Kokouksessa mainittiin Tuusulan osalta korjaus yllämainittuihin henkilövalintatietoihin KUUMA-hallituksen jäsenistä: - Lauri Untamo (kok), Merja Kuusisto (sdp) KUUMA-hallitus päättää - todeta, että lisäpaikkoja tarvitaan kaksi ja että vertausluvun perusteella vihreät ja sitoutumattomat ryhmät (TuPu) saavat kumpikin yhden lisäpaikan - nimetä lisäpaikkojen edustajat kokouksessaan KUUMA-hallitus päätti - todeta, että lisäpaikkoja tarvitaan kaksi ja että vertausluvun perusteella vihreät ja sitoutumattomat ryhmät (TuPu) saavat kumpikin yhden lisäpaikan - nimetä lisäpaikkojen edustajat kokouksessaan KUUMA-komissio , 9 Yhteistyösopimuksen mukaan "kuntien valtuustot voivat KUUMA-hallituksen esityksestä päättää" valita KUUMA-hallitukseen lisäjäseniä ja heille varajäseniä. Käytännössä KUUMA-hallituksen esitys kannattaa viedä hyväksyttäväksi niihin valtuustoihin, joita lisäjäsenet edustavat. Yhteistyöjohtaja on pyytänyt sitoutumattomia ja vihreitä ilmoittamaan esityksensä lisäjäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi. KUUMA-hallitus päättää - esittää kuntien valtuustoille, että ne valitsevat KUUMA-hallituksen lisäpaikkojen edustajiksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Sitoutumattomat ryhmät: - varsinainen jäsen: Tarja Kärkkäinen (TuPu), - henkilökohtainen varajäsen Mika Gilan (Järvenpään 2000+) Vihreä liitto: - varsinainen jäsen: Terho Pursiainen, (Järvenpää) - henkilökohtainen varajäsen: Tiina Liimatainen, (Järvenpää) 4 KUUMA-KILPAILUKYKYSTRATEGIA KUUMA-komissio (4 ) Metropolipolitiikan kärkihanke 3: Helsingin seudun kilpailukykystrategian laadinta ja toteuttaminen - KUUMAn anti ohjelmaan

7 7 Komissio (4 ) Metropolipolitiikan kärkihanke 3 osalta seudun kuntien ja valtion vastuulla on metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelu ja toteutus. Kärki on innovaatiopolitiikassa, osaamisen kehittämisessä, osaavan työvoiman saannin varmistamisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Strategia luo perustan oman aiesopimuk-sen laadinnalle vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, mitä testataan ulkomaisten investointien ja yritysten sijoittumisella seudulle. Osaamisen ja innovointikyvyn arvostaminen tuo strategian kohteeksi suurten yliopistokeskittymien lisäksi koko Helsingin seudun kehys-alueen. PKS-kaupunginjohtajakokous on hyväksynyt oman kilpailukykystrategiansa He ovat esittäneet ministeriöille jo oman listansa tarvittavista toimenpiteistä. Strategia viedään sen jälkeen Ympäristöministeriön muistion mukaan PKS-kuntien kapunginhallitusten käsittelyyn. Strategiaa on keväästä 2008 lähtien valmisteltu omassa PKS-kuntien asettamassa ryhmässä. Muistion mukaan KUUMA-kunnat päivittävät yhteisen elinkeinostrategian, joka liitetään PKSstrategiaan yhteiseksi Helsingin seudun kilpailukykystrategiaksi. Maaliskuussa 2008 käynnistyi metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelman valmistelu, jonka tarkoituksena on solmia aie- tai kumppanuussopimus valtion, seudun kuntien ja seudun yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen kesken. Uudenmaan liitto on mm kokouksessaan arvostellut kilpailukykystrategian laadintatapaa: kyse on Helsingin seudun eikä vain PKS-kuntien strategiasta. Valtio odottaa laadittavaksi koko Helsingin seudun kilpailukykystrategian ennen aiesopimuksen laatimista. Liiton mukaan ympäryskunnat tarjoavat vaihtoehtoja pääkaupunkiseudulle, kun puhutaan mm. yrityksistä, työpaikoista ja asumisesta. PKS-kunnat korostivat sitä, että kaupunginjohtajat ovat nähneet ensisijaiseksi PKS-kuntien strategian. Yhtymäkohtia kehyskuntien asemaan on tarkoitus etsiä vain toimenpiteistä. KUUMA-kuntia on kuitenkin pidetty ajan tasalla työn etenemisestä. KUUMAa kahdessa viimeisessä neuvottelussa on edustanut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin tj. Petri Palovaara. Kokouk-sessa yhtä mieltä oltiin siitä, että Culminatumin edistämät temaattiset innovaatio-ympäristöt / living labit muodostavat kilpailukykystrategian terävimmän kärjen. KUUMAn anti työlle KUUMA osallistui Laurean ja kuntaedustajien kautta Uudenmaan innovaatiostrategian laadintaan vuonna KUUMAn elinkeinostrategia on vuodelta 2006: sen päivittämistä on pidetty tarpeellisena. Etenemisen organisointi asiassa on KUUMAelinkeinoryhmän tehtävä ja sen anti ei ehdi nyt laadittavaan kilpailukykystrategiaan. Parhaillaan koostettava Helsingin seudun kilpailukykystra-tegia ja vuonna 2006 laadittu Uudenmaan innovaatiostrategia linjaavat osaksi myös kevään 2009 KOKOhakemuksen teemoja. Käsittelyn aikataulu: - asiaa käsittelee elinkeinoryhmä oppilaitosten rehtoreista ym. koostuva kehittäjäryhmä: tammikuun lopulla - mahdollinen neuvottelu kuntaryhmä Nelosten kanssa: pvm avoin - komissio uudelleen Asia käsitellään PKS:n, Uudenmaan liiton ja kehysalueen tapaami-sessa.

8 8 Komissio Liite 2: PKS-kuntien laatima luonnos kilpailukykystrategiaksi sisältäen harkitta-vaksi esitetyt KUUMAn muutokset ja lisäykset. Liite 3: Metropolipolitiikan hankkeet tilannekatsaus Liite 4: Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän muistio Ehdotus: Komissio toteaa laadintatilanteen KUUMAn osalta ja esittää näkemyksensä keskeisimmistä muutoksista liitteenä olevaan PKS:n laatimaan Kilpailukykystrategialuonnokseen. Varsinainen käsittely on komissiossa Elinkeinoryhmän ja KUUMAn kehittäjäryhmän (oppilaitokset, Keuke) käsittelyn jälkeen. Ellei kehysalueen rooli muuten nouse riittävästi esiin, niin harkitaan kokonaan uuden painopisteen valintaa. Päätös: Kireästä aikataulusta huolimatta KUUMA pyrkii saamaan muutaman toimenpide-esityksen PKS-kilpailukykystrategian kehittämislinjauksiin liittyen. Toimenpiteitä harkittaessa voidaan hyödyntää HGV-aineiston visiotiivistelmiä. PKS-kuntien ja KUUMAn erillisyys Helsingin seudun kilpailukykystrategian laadinnassa nähtiin ongelmallisena. Asiaa käsitellään seuraavassa komission kokouksessa sekä KUUMAhallituksen kokouksessa helmikuussa Yhteistyöjohtajana toimineen Kirsi Monosen kertoman mukaan on keväällä 2008 sovittu PKS:n elinkeinoryhmän kanssa metropolihankkeesta seuraavaa: PKS laatii oman kilpailukykystrategiansa, KUUMA päivittää oman elinkeinostrategi-ansa, ja ne sovitetaan yhteen Helsingin seudun kilpailukykystrategiaksi. Matti Vatilola Ympäristöministeriöstä kertoi kärkihankkeiden aikataulusta, että ne on tarkoitus toteuttaa tällä hallituskaudella kuntien asiana on sopia etenemisvauhdista valmistelun osalta. Näin ollen KUUMAlla on periaatteessa edelleen mahdollisuus laatia oma kilpailukykylinjauksensa esim. osana elinkeinostrategiaa. KUUMAn elinkeinostrategian päivitys aloitettiin v. 2008, mutta työ on pahasti kesken. Kuitenkin jo tehdystä päivitystyöstä tulisi saada esiin joitakin toimenpide-esityksiä PKS:n kilpailukykystrtegian toimenpiteisiin, joista valtion kanssa neuvotellaan KUUMA-kuntien tarpeet on määriteltävä. Alueen oppilaitosten rehtoreista koostuva KUUMAn kehittäjäryhmä kokoontuu ma , ja tapaamisen anti välitetään komissiolle heti kokouksen jälkeen. KUUMA tarvitsee tiiviin kilpailukykystrategiansa Helsingin seudun yhteistyötä varten: sitä edellyttää mm. metropolipolitiikan toteuttaminen. Myös aluekehitystyö (KOKO-hanke v:sta 2010 lähtien) tarvitsee kilpailukykyä koskevia seudun tavoitteita. Oman kilpailukykyosion laadinta vaatii aikaa helmi-maaliskuun. Pääkaupunkiseudun kuntien ja KUUMAn keväällä 2008 sovitun menettelytavan mukaan KUUMAlle ja Nelosille on suotu mahdollisuus esittää omat kilpailukykynäkemyksensä aikataulua liikaa venyttämättä.

9 9 Ehdotus: KUUMA kokoaa eri ryhmien työn avulla mennessä tiiviin kilpailukynäkemyksensä. Se sovitetaan yhteen PKS:n kilpailukykystrategian kanssa Helsingin seudun kilpailukykystrategiaksi. KUUMA työstää samassa aikataulussa myös toimenpide-esityksensä ko. strategiaan liittyen. Aikataulunäkemys esitetään PKS:n strategiaa laati-neille tahoille. Päätös: KUUMA-Kilpailukykystrategia laaditaan mennessä kehittäjäryhmän luonnostelemalta pohjalta: siinä sulautetaan yhteen KUUMAn tärkeitä linjauksia (mm. KOKO-linjaukset hakemuksessa), korostetaan Kuumaalueen innovatiivisten yksiköiden mittakaavaa, julkisten palvelujen tuottavuuden parantamista ja oppilaitosten kokonaisosaamisen hyödyntämistä. KUUMA käsittelee oleellisilta osin myös MAL-linjauksia kilpailukykyyn liittyen. KUUMA kertoo aikeensa PKS-tapaamisessa 5.2. Toiveena on, että aikataulu kävisi ja yhteensovittaminen luontevasti onnistuisi PKS:n ja kehysalueen kesken. Aikataulu sisältää kokonaisuuden: painopisteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet, joista sitten valtion kanssa laaditaan aiesopimus siitä, miten valtion budjettiin voidaan sisällyttää resursseja strategian toteuttamiseksi. KUUMA-komissio KUUMAn kilpailukykystrategian laadinta on käynnistetty sovitusti. Maaliskuun loppuun mennessä koostetaan osio, joka liittyy Helsingin seudun kilpailukykystrategiaan (kehittämislinjaus ja toimenpide-esitykset). KUUMA saa edustajan valtion kanssa toimenpiteistä käytäviin aiesopimusneuvotteluihin. Laadinnan aikataulu on jaettu komissiolle kokouksessa. Kuntien johtoryhmil-tä on pyydetty kehittäjäryhmän palaverin luonnoksesta (1. kokous) näkemyksiä painotuksista ennen tarkempaa jatkotyöstämistä. KUUMA-elinkeinoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan Elinkeinoryhmä haluaa olla tiiviisti mukana strategian laadinnassa. Kuntien kannanotot yleisasetelmasta on pyydetty viimeistään Liitteenä luonnos PKS:n laatimaksi toimenpideluonnokseksi, jota voidaan maaliskuun ajan täydentää ja josta käydään aiesopimusta varten neuvottelu valtion edustajien kanssa. Kyse on valtion panosta kaipaavista toimista. Liite 1: PKS-kaupunkien ja valtion välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukykystrategian toteuttamisessa (Luonnos ) Komissio seuraa tiiviin laadinta-aikataulun johdosta asian etenemistä jokaisessa kokouksessa sekä esittää mahdolliset lisäyksensä PKS-luonnokseen KUUMAn osalta Päätös: Komissio päätti - merkitä laatimistilanteen tiedoksi - todeta, että kuntien johtoryhmiltä on pyydetty lausunnot, jotka tulee palauttaa yhteistyöjohtajalle mennessä - palata asiaan seuraavissa kokouksissaan.

10 KUUMA-hallitus , 5 Liitteenä 2 on KUUMA-kilpailukykystrategian luonnos. Jukka Anttila esittelee KUUMA-kilpailukykystrategian taustaa, tavoitetta ja sisältöä KUUMA-hallitus - käy asiasta evästyskeskustelun - päättää merkitä tiedoksi KUUMA-kilpailukykystrategian luonnoksen. Päätös: KUUMA-hallitus - kävi asiasta evästyskeskustelun - päätti merkitä tiedoksi KUUMA-kilpailukykystrategian luonnoksen - päätti, että KUUMA-kilpailukykystrategiaa käsitellään KUUMA-hallituksessa KUUMA-komissio , KUUMAn kehittäjät- ja elinkeinoryhmät ovat käsitelleet pääkaupunkiseudun kaupunkien kilpailukykystrategiaa sekä niiden esitystä valtion ja kaupunkien välille solmittavaksi aiesopimukseksi. Työryhmät totesivat, että jos "kaupungit" -käsitettä ei ole aiesopimuksessa erikseen mainittu, sen tulee sisältää myös KUUMA-kunnat ja - kaupungit. KUUMA-työryhmät esittävät seuraavia toimenpide-ehdotuksia sisällytettäväksi aiesopimukseen KUUMAn osalta (esitykset lihavoidulla fontilla): Painopiste 2: Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen - toimenpide-ehdotus: Kaupungit osallistuvat yhdessä asumisen osaamiskeskuksen koordinoimaan hankkeeseen, jossa perustetaan asuntorakentamisen verkosto ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hankkeessa luodaan myös asiakaslähtöinen, yrityksiä ja loppukäyttäjiä palveleva, ympäristöä säästävien ratkaisujen toimintamalli, jossa tiedon tarvitsijat ja käyttäjät kohtaavat. Toimintamallia hyödynnetään erityisesti Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Östersundomin, Tapiola-Otaniemi-Keilaniemen, Marja- Vantaan ja KUUMA-alueiden (kuten Ristinummi Lepola, Jokela, Kytömaa- Kaskela sekä Keravan vankilan alue) kehittämisessä. - KUUMA-kunnat kehittävät em. alueistaan innovatiivisen ja ekologisen asumisen kokonaisuuden, joka sovelletaan uusia toimintatapoja mm. asukkaiden osallistamiseen, teknologian hyöydyntämiseen ja tutkimukseen kaavoituksessa, palveluissa, asumisessa ja liikkumisessa. KUUMA-kunnat tekevät yhteistyötä mm. pääkaupunkiseudun asumiseen liittyvien osaamiskeskittymien ja -keskuksen kanssa. - toimenpide-ehdotus: Kaupungit sopivat yhdessä valtion kanssa merkittävien tapahtumaympäristöjen sekä tiede- ja kulttuurilaitosten tukemisesta, esim. Olympiastadion, Emma, Heureka sekä Tuusulanjärven kulttuurikohteet.

11 11 Painopiste 3: Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen - innovaatioympäristö = alueellinen tai temaattinen toimintaympäristö, jonne on keskittynyt monialaista osaamista, kasvuhakuisia yrityksiä sekä kansainvälisesti verkostuneita tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita - "valitut temaattiset ympäristöt ovat seudullisia ja niistä muodostuu yhteinen strateginen tutkimus- ja kehitysagendakokonaisuus" - toimenpide-ehdotus: kaupungit ja valtio hyödyntävät yhdessä seudullisia temaattisia innovaatioympäristöjä kansallisen innovaatiostrategian toteuttamisessa (tämä PKS-kaupunkien esitys OK, kun alla mainitut seudulliset temaattiset innovaatioympäristöt myös KUUMA-alueella mainitaan) Luovat alat (KUUMA-kunnat) o KUUMA-kunnat hyödyntävät ainutlaatuista kulttuuriperintöään ja kehittävät luovien alojen kokonaisuutta tieteen, taiteen, talouden sekä asumisen ja yrittäjyyden vuorovaikutukseen perustuvana keskittymänä. Logistiikka (KUUMA-kunnat) o KUUMA-kunnat kehittävät (esitys vielä muotoilematta) Lisäksi työryhmät totesivat seuraavaa liittyen aiesopimuksen painopisteeseen 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen: - osaaminen on tärkeää KUUMA-seudulle erityisesti verkottumisen kannalta, vaikka pks-seudun kanssa ei voidakaan kilpailla huippuosaamisessa ja tutkimuksessa - myös KUUMA-seudun kunnat ja ammattikorkeakoulut on kytkettävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään sopimukseen kilpailukykystrategian toimenpiteiden toteuttamiseksi (pks-kaupungit eivät esitetä tätä aiesopimukseen, vaan omaksi keskenään toteutettavaksi toimenpiteeksi). Komissio - täydentää ja hyväksyy omalta osaltaan KUUMA-kuntien toimenpide-esitykset valtion ja kaupunkien kesken solmittavaan kilpailukykystrategian aiesopimukseen - toteaa, että toimenpide-esityksiä käsitellään ja täydennetään myös KUUMAhallituksen kokouksessa Yhteistyöjohtaja alustaa asiaa KUUMA-hallituksen kokouksessa. Liite 1: PKS-kaupunkien kaupunginjohtajien hyväksymä kilpailukykystrategia, joka on nimetty Metropolialueen kilpailukykystrategiaksi. Liite 2: PKS-kaupunkien strategian pohjalta laadittu esitys valtion ja kaupunkien kesken laadittavaksi aiesopimukseksi. KUUMA-hallitus - hyväksyy toimenpide-esityksen aiesopimukseen

12 12 5 JOUKKOLIIKENNELAIN EDELLYTTÄMÄN TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄ- VIEN HOITAMINEN KUUMA-SEUDULLA Komissio , 1 KUUMA-Liikenneryhmä ja joukkoliikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen osallistuvat aktiivisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan. Tehtävä on annettu YTV:lle, ja se valmistuu vuonna Toiminnan suunnittelussa on tärkeä tietää, milloin kunnat päättävät suunnitelman pohjalta kuntakohtaisista, lisärahaa vaativista sopimuksistaan, jotta päästään ainakin lähelle YTV:n joukkoliikenteen palvelutasoa. Parhaillaan laadittavan KUUMAn kilpailukykystrategian kannalta on hyvä kuulla, miten joukkoliikenteen järjestelyt tulisi todeta kilpailukykystrategiassa. Komissio käy kuulemansa perusteella evästyskeskustelun olennaisista joukkoliikenneasioista. KUUMA-kunnat ja YTV-yhteistyö Esityksessään Kyösti Ronkainen toi esille mm. seuraavat aihekokonaisuudet, joiden osalta on tarpeen muodostaa KUUMA-kuntien kanta suhteessa liikennejärjestelmien kehittämisen kokonaisuuteen sekä yhteistyön tapaan ja osallistumisen ajoitukseen: - KUUMA-kuntien palvelutasoselvitys tehty v. 2007: miten laajat tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle asetetaan - liittymistapa v tulossa olevaan uuteen lippujärjestelmään - kuka on jatkossa KUUMA:n joukkoliikenneviranomainen ja kuka hoitaa suunnittelua - lippusopimukset uusittava v alusta Joukkoliikenteen kannalta olennaista on KUUMA-kunnista pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkaliikenteen tapa ja tukemisaste. Sen sijaan vapaa-ajan liikennöinnissä on volyymiongelmana riittävien matkustajamäärien saaminen. Päätös: Komissio kuuli joukkoliikennesuunnittelija Kyösti Ronkaisen katsauksen ajankohtaisista liikenneasioista sekä YTV:n laajan liikennetutkimuksen LITU 2008:n esittelyn. Kokouksessa jäsenille jaettiin myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) puiteohjelma. Lisäksi käytiin keskustelu Sampo-kutsuliikennejärjestelmästä ja todettiin kuntakohtaiset selvitysvaiheet Komissio , 2 KUUMAn joukkoliikennekoordinaattori Kyösti Ronkainen on valmistellut lausuntoa Liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaa lausuntoa joukkoliikennelakiluonnoksesta (HE /2009).

13 13 Liitteenä on asiaan liittyvä tausta-aineisto (Liite 1) sekä liikenneryhmän esitys KUUMAn lausunnoksi (Liite 2). Komission jäsenille toimitetaan tiedoksi myös Helsingin seudun liikenne-järjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) puiteohjelma. KUUMA-kuntien on otettava kantaa mm. laissa tarkoitetun joukkoliikenneviranomaisen määrittämiseen. Toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista harkittaessa on hyvä muistaa myös KUUMA-kunnilla oleva mahdollisuus liittyä Helsingin seudun liikenne (HSL) kuntayhtymän jäseneksi. Liite 1: Joukkoliikennelain vaikutuksia HSL:n alueen ulkopuolisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa joukkoliikenteen tarjontaan, tariffeihin, kustannuksiin ja organisointiin Liite 2: Luonnos KUUMAn lausunnoksi Liikenne- ja viestintäministeriölle. Komissio hyväksyy KUUMA-kuntien yhteisen lausunnon liitteen mukaisena. Päätös: Komissio hyväksyi liitteen mukaisen lausunnon joukkoliikennelakiluonnoksesta. Ensimmäisessä vaiheessa KUUMA toimii yhteistyössä toimivaltaisena viranomaisena. Toisessa vaiheessa (lukuun ottamatta Keravaa) päätetään liittymisestä HSL:ään. Kanta käsitellään seuraavassa komission kokouksessa. KUUMA-komissio , 2 Uuden joukkoliikennelain lausuntopyynnön yhteydessä LVM pyysi lausunnonantajia esittämään alueellisia toimivaltaisia viranomaisia. Esitykset toimivaltaisista viranomaisista tulee antaa mennessä. Liitteenä 1 on joukkoliikennekoordinaattori Kyösti Ronkaisen esitys ja perustelut joukkoliikennelain edellyttämän toimivaltaisen viranomaisen tehtävän hoitamisesta. Liikennetyöryhmä käsittelee asiaa kokouksessaan torstaina Liikennetyöryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Saresma alustaa aiheesta komissiolle. Komissio päättää hyväksyä seuraavan esityksen LVM:lle joukkoliikennelain edellyttämästä toimivaltaisesta viranomaisesta: "KUUMA-kunnista Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula esittävät, että kyseiset kunnat muodostavat uuden voimaan tulevan joukkoliikennelain edellyttämän alueellisen toimivaltaisen viranomaisorganisaation joko kuntayhtymänä tai isäntäkaupunkimallilla. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa alkaen. KUUMA-kunnista Keravan kaupunki liittyy uuteen Helsingin seudun liikennekuntayhtymään (HSL). Hyvinkään kaupunki ja Sipoon kunta voivat liittyä uuteen organisaatioon ja olla perustamassa uutta organisaatiota täysvaltaisina jäseninä, mikäli pitävät sitä aiheellisena. Uuden lain tavoitteena on kehittää joukkoliikennettä ja lisätä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi KUUMA-kunnat pitävät välttämättömänä, että LVM huolehtii uudelle organisaatiolle nykyisten valtio-

14 14 osuuksien mukaiset lääninosuudet joko suoraan LVM:ltä tai uudelle väylävirastolle eli ELY:lle jakamien joukkoliikenteelle osoitettujen määrärahojen osuudesta. Ulkopuolisten selvitysten mukaan viiden KUUMA-kunnan joukkoliikenteen lisämäärärahojen tarve on lippujärjestelmien kehittämiseen ja palvelutason nostoon lähivuosina yhteensä 5 milj.. Nykyisten jakoperusteiden mukaan valtion tuen lisätarve on 2,5 milj.. Nykyinen tuki huomioiden valtion määrärahan tarve avoimelle joukkoliikenteelle on vuosittain 3,2 3,3 milj.." Liite 3: Esitys Liikenne- ja viestintäministeriölle alueellisista toimivaltaisista viranomaisista. Joukkoliikennelain edellyttämän toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoito KUUMA-alueella. KUUMA-hallitus - hyväksyy KUUMA-komission esityksen LVM:lle joukkoliikennelain edellyttämästä toimivaltaisesta viranomaisesta. 6 KUTSULIIKENNEJÄRJESTELMÄ SAMPO: JATKOTOIMENPITEET Keskustelu komission kokouksessa Sampo-kutsuliikenteestä luopuminen Nurmijärvellä on käynnissä selvitys Sampo-liikenteestä luopumisesta. Parhaillaan on kokeiltavana kaksi palvelulinjaa, liikennöitsijänä Korsisaari-yhtiö. Järvenpää on irtautumassa järjestelmästä ja Tuusulassa keskustelu luopumisesta on käynnissä. Nurmijärvi ja Tuusula tekevät Sampo-liikenteen kokonaistarkasteluun. Päätös asiasta tulisi tehdä nopealla aikataululla, koska vuoden vaihteessa pitäisi olla korvaava järjestelmä. Lisäksi käytiin keskustelu Sampo-kutsuliikennejärjestelmästä ja todettiin kuntakohtaiset selvitysvaiheet KUUMA-komissio , 3 Asia on esillä liikennetyöryhmän kokouksessa torstaina Työryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Saresma esittelee työryhmän kannan komissiolle kokouksessa. KUUMA-hallitus - päättää merkitä tiedoksi Sampo-kutsuliikennejärjestelmän tilannekatsauksen.

15 15 7 KUNNAN- JA KAUPUNGINHALLITUSTEN YHTEISKOKOUKSEN PALAUTEKESKUSTELU Järvenpää-talolla järjestettiin klo KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous, joka jatkossa korvaa aiemmin toimineen KUUMAparlamentin. Yhteiskokoukseen kutsuttiin kunnan- ja kaupunginhallitusten jäsenet, kunnan- ja kaupunginvaltuustojen puheen- ja varapuheenjohtajisto sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kokouksen ohjelman mukaisesti alustajien osuuksissa käsiteltiin seutuyhteistyötä, vuonna 2008 tehtyä KUUMA-yhteistyön arvioinnin sekä skenaariotyöskentelyn antia ja niiden hyödyntämistä. Pienryhmätyöskentelyssä ja yleisessä keskustelussa esille tuodut kommentit kerättiin jatkotyöstämisen pohjaksi. Yhteistyöjohtaja esittelee yhteenvedon KUUMA-hallituksen kokouksessa. KUUMA-hallitus - käy kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokouksesta palautekeskustelun 8 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAAJAN NEUVOTTELUKUNNAN LAKKAUTTA- MINEN KUUMA-komissio , 8 Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva laajan soster-neuvottelukunnan (KUUMA-kunnat, Hyvinkää ja HUS) toimintaa ja tehtäviä tulisi tarkastella uudelleen, koska osallistuminen neuvottelukunnan kokouksiin on ollut melko vähäistä. Joulukuun kokoukseen osallistui yksi luottamushenkilö, 13 oli poissa. Viranhaltijoista osallistui kuusi, 13 oli poissa. Lainaus neuvottelukunnan kokousmuistiosta : Laajan neuvottelukunnan tehtäväkuva ja toiminnan tavoitteet Neuvottelukunnalla on ollut KUUMA- soster yhteistyötä perustettaessa selkeä luottamustehtävää ja viestintää palveleva rooli. Laaja neuvottelukunta on perustettu luottamushenkilöiden tarpeista lähtien. Luottamushenkilöt eivät ole kuitenkaan kokouksiin juurikaan osallistuneet. Todettiin, että syinä tähän saattavat olla mm. viestinnän paraneminen ja se, että kuntien lautakunnat tekevät kuitenkin itsenäiset ja lopulliset päätökset yhteistoimintaan mukaan lähtemisestä. Samalla kuntien sisäinen asioiden käsittely ja KUUMAn omat rakenteet ovat tehostaneet yhteistyötä muin tavoin. Laajalla neuvottelukunnalla ei ole näin ollen ollut mielipiteiden ja päätösesityksien muodostamisen kannalta enää ratkaisevaa merkitystä. Taito Räsänen (henkilöstön edustaja, Tuusula) totesi, että neuvottelukunta on foorumi asioiden eteenpäin viemisessä, jossa yhteistoimintaa koskevista asioista keskustellaan ja asioista on mahdollisuus kysyä. Henkilöstölle tiedottamisesta on myös jatkossa huolehdittava.

16 16 Keskusteltiin neuvottelukunnan kokouksien ajankohdista ja esitettiin, että asioita voitaisiin jatkossa käsitellä laajempina temaattisina kokonaisuuksina, jolloin kokoontumisia voitaisiin harventaa. Neuvottelukunnan tehtävää voitaisiin näin myös osaltaan terävöittää. KUUMA-soster palvelustrategian seuranta voitaisiin liittää laajan neuvottelukunnan tehtäviin. Uuden valtuustokauden alussa on neuvottelukunnan kokouksella selkeä tiedotustehtävä. Edustajat totesivat yksimielisesti, että neuvottelukunta tässä muodossa on raskas organisaatio sen selkiytymättömän roolin ja tehtävän vuoksi, mutta sillä on tärkeä periaatteellinen merkitys yhteistä näkyä luovana, viestinnän kanavana ja keskustelufoorumina yhteistoiminnan toteuttamisessa. Tilanteen jäsentämiseksi neuvottelukunta esittää komissiolle, että laaja neuvottelukunta kutsutaan koolle käynnistyvän valtuustokauden alkuvaiheessa, sen toiminnan merkityksen selkiyttämiseksi ja tehtävien uudelleen linjaamiseksi. Laajalle neuvottelukunnalle esitettyä viestintätehtävää voitaisiin vaihtoehtoisesti viedä eteenpäin myös laajentamalla tarvittaessa suppean neuvottelukunnan kokoonpanoa henkilöstön edustajilla, lähinnä asioiden valmistelun yhteydessä. Kuntien lautakuntien yhteiskokous voisi toimia myös laajalle neuvottelukunnalle vaihtoehtoisena yhteistyön muotona. Ehdotus: Kutsutaan laaja soster-neuvottelukunta maaliskuussa 2009 kokoukseen neuvottelukunnan työn selkeyttämiseksi. Vaihtoehtona on neuvottelukunnan luottamushenkilöjäsenten korvaaminen kuntien lautakuntien puheenjohtajien ja neuvottelukunnan muun jäsenistön kokouksella. Päätös: Komissio tekee esityksen KUUMA-hallitukselle sosiaali- ja terveydenhuollon laajan sosterneuvottelukunnan lakkauttamisesta. Tilalle esitetään jatkossa kuntien perusturvalautakuntien tai sosiaali- ja terveyslautakuntien yhteiskokouksia, joissa tarvittaessa voi olla myös asiantuntijoita mukaan kutsuttuna. KUUMA-hallitus - käy keskustelun asiasta ja - päättää KUUMA-komission esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan neuvottelukunnan lakkauttamisesta - päättää KUUMA-komission esityksestä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon laajan neuvottelukunnan tilalle ehdotetaan järjestettäväksi kuntien perusturvalautakuntien tai sosiaali- ja terveyslautakuntien yhteiskokouksia. Yhteiskokouksiin esitetään kutsuttavaksi mukaan tarvittaessa myös asiantuntijoita.

17 17 9 HUS:N YLIKÄYTTÖMAKSUJEN PALAUTTAMISKÄYTÄNTÖ Asiakohdan materiaali lähetetään hallituksen jäsenille viimeistään maanantaina sähköpostitse. KUUMA-hallitus päättää - merkitä tiedoksi HUS:n ylikäyttömaksujen palauttamiskäytännön - hyväksyä lausunnon HUS:lle käytännön muuttamiseksi 10 HELSINGIN JA VANTAAN MAHDOLLINEN YHDISTÄMISSELVITYS KUUMA-hallitus - käy keskustelun asiasta ja - tarvittaessa päättää linjauksestaan asiaan 11 MUUT ASIAT 12 SEURAAVA KOKOUS Seuraava kokous on aikataulun mukaisesti klo Järvenpää-talolla. 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päättää kokouksen.