7 8/2008 Kuopiolaisten sydämet sykkivät opiskelijoiden edunvalvonnalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 8/2008 Kuopiolaisten sydämet sykkivät opiskelijoiden edunvalvonnalle"

Transkriptio

1 7 8/2008 Kuopiolaisten sydämet sykkivät opiskelijoiden edunvalvonnalle UUSI

2 sisältö Kolumni... 5 Valoa putken päässä Uutisia... 6 Hyvä yhdessä tekemisen meininki kuvaa Kuopion Insinööriopiskelijoiden toimintaa. Kuvassa vasemmalta Jyri Hakkarainen, Satu-Maarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen. 14 Vantaan 12 kaupunki pitää tekniikan harjoittelijoistaan hyvää huolta. Laura Heinosen kesä on kulunut kantakartan vektoroinnin merkeissä Puheenjohtajan palsta... 8 Kenttä tukee puheenjohtajaa Opiskelija-asiaa Kuopion insinööriopiskelijoilla sydän mukana toiminnassa IOL valvoo insinööriopiskelijoiden etuja Vantaa valmentaa tekniikan tulevia huippuja Erilainen työharjoittelu ja kesätyö Insinööripulaan haetaan lievitystä Vaasan seudulla Totta ja tutkittua Vastavalmistuneet hyvin työn syrjään kiinni Maailmalta Palkansaajajärjestöt rajojen yli Akavalaisille aloille liikkuvuuskortti Osaaminen Veneinsinööreille riittää kysyntää Suunnittelijat ja rakentajat ilmastonmuutoksen kimppuun Formula tiimillä tuloksekas kausi Edunvalvontaa Pertti Porokari sai luottamuslauseen Insinöörien kesäpäivät onnistuivat Vaasassa Kuopion korkeakoulujen konsortiohanke edennyt hyvää vauhtia Metropolian opiskelijat projektitöissä Ympäristötekniikkaa englanniksi Vuoropuhelu mahdollistaa toimivan työyhteisön Tekniikkaa Koodi vie kännykän uusiin ulottuvuuksiin Oikeutta Työelämän ABC-sanastoa Suunnittele lahja huolella Opiskelija-asiaa Kuntauutisia Mennen tullen Järjestöyhteydet Jäsenasiaa Kannen kuva: Pentti Vänskä 2

3 21.8. numero 7 8/ ovat Veneinsinööriksi opiskelevien työllistymisnäkymät hyvät. Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 26 Stadian Formula-tiimillä on rankka kesän kilpailukausi takana. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4 4 Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Vakuutukset ja korvaukset mutkattomasti numerosta OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa kuukaudesa,

5 kolumni Hannu Saarikangas Koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja, Uusi Insinööriliitto Valoa putken päässä Uuden Insinööriliiton koulutuspoliittisen edunvalvonnan yhtenä kulmakivenä on ollut insinöörikoulutuksen määrän pitäminen tasolla, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita. UIL on edellyttänyt myös, että korkeatasoiseen kouluttamiseen on oltava riittävät resurssit. Viime vuosikymmenellä määriä kasvatettiin resurssien pysyessä samanaikaisesti paikallaan. Tehtyjen päätösten seuraukset eivät sitten ole olleet kaikin osin mitenkään mairittelevia. Opintonsa keskeyttäneiden määrä on noussut huolestuttavan korkeaksi, eivätkä kaikki työelämästä kantautuneet viestit valmistuvien insinöörien käyttökelpoisuudesta ole olleet positiivisia. Maamme nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä viime vuoden lopulla vahvistettuun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan lähivuosille kirjattiin kuitenkin mm. strategian laatiminen tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Asiakirjojen laatijat havahtuivat myös ikäluokkien pienenemiseen, joka pienimuotoisesti näkyy korkeakoulujen aloituspaikkamäärissäkin. Samanaikaisesti on käynnissä korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen, joka erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla on johtanut jo konkreettisiinkin toimenpiteisiin. Hyvä niin. Kevään yhteishaun tuloksissa ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä notkahti vajaalla hengellä mutta samanaikaisesti nuorisoasteen aloituspaikkamäärääkin on supistettu noin 700 paikalla. Tekniikan osalta hakijamäärä putosi noin 400 ja aloituspaikkamäärä saman verran. Tämä tarkoittaa sitä, että aloituspaikkaa kohden hakijamäärä kasvoi hitusen. Kokonaislukujen tarkastelu ei kuitenkaan kerro asias ta koko totuutta. Taustalla on monia tekijöitä, joiden voi olettaa parantavan insinöörikoulutuksen tasoa ja laatua. Rakenteellisen kehittämisen saralla ammattikorkeakoulut ovat lakkauttaneet joitakin yksiköitä ja koonneet sitä kautta suurempia kokonaisuuksia, joilla on paremmat mahdollisuudet ja resurssit monipuoliseen ja tasokkaaseen koulutustarjontaan. Koulutusohjelmatasolla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Aloituspaikkoja on tekniikan koulutusalan sisällä suunnattu uudelleen ja myös oppilaitosten kesken on tapahtunut siirtoja. Muutamissa oppilaitoksissa on tehty hyvinkin radikaaleja tekniikan koulutuspaikkojen vähentämisiä, jonka seurauksena jäljelle jäävälle osalle on saatu varsin mukavasti hakijoita. Koulutuksen määrällinen ja laadullinen suunnittelu on taitolaji, jossa jälkiviisaus on helppoa. Nykyinen kehitys näyttää kuitenkin kulkevan hyvään suuntaan ja mikä parasta itse ohjautuvasti. Nyt tehdyt päätökset ovat ammattikorkeakoulujen itsensä tekemiä. UIL on moneen otteeseen esittänyt, että päätökset on tehtävä ajoissa, jolloin niiden vaikutuksiin voidaan paremmin varautua. Ulkopuolinen asioihin puuttuminen paniikkinappulaa painaen ei ole koskaan johtanut hyvään lopputulokseen. Nyt käynnistyneen kehityksen on kuitenkin jatkuttava. Koulutuksen määrällinen ja laadullinen suunnittelu on taitolaji, jossa jälkiviisaus on helppoa. Uuden haasteen koulutuksen kehittämisen kokonaisuuteen tuo nuorisoikäluokkien pienenemisen lisäksi aikuiskoulutuksen kysynnän voimakas kasvu, johon pitää pystyä vastaamaan. Käynnissä oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuspaketin valmistelu antaa mahdollisuuden tämän ongelman ratkaisuun ja keinot insinöörikunnan ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen koko työuran ajan. UUSI Insinööri 5

6 uutisia Akava moittii verotuksen rakenteellisten epäkohtien unohtamista n Akava pitää valtiovarainministeriön esittämää 800 miljoonan euron veronkevennystä ensi vuodelle liian pienenä. Erityisesti Akava harmittelee, ettei valtiovarainministeriö vieläkään uskaltanut edes aloittaa suomalaisten palkansaajien verotuksen epäkohtien korjaamista. Viimeksi OECD sekä useat kotimaiset asiantuntijat ovat tuoneet selkeästi esiin kaksi Suomen verotusongelmaa. Ensimmäinen ongelma on palkansaajien tuloverotuksen jyrkkä progressio, joka näkyy erityisesti asiantuntija- ja johtotehtävissä ja joka heikentää palkkapolitiikan kannustavuutta. Suomessa ylimmässä marginaaliveroryhmässä olevia verotetaan noin kuusi prosenttiyksikköä muita vanhoja Euroopan unionin maita korkeammin. Akavan mielestä palkansaajien verotusta on laskettava kaikilla tulotasoilla niin sanottujen vanhojen EU-maiden keskitasoon ja alennettava ylin marginaaliveroaste 50 prosenttiin. Opiskelusta eläketurvaa jo neljännesmiljoonalle n Tutkintoon johtavalta opiskeluajalta karttuu eläkettä ikään kuin henkilö olisi töissä 588 euron kuukausipalkalla. Opiskelu alkoi kartuttaa eläkettä vuoden 2005 alusta lähtien. Eläketurvaa opiskelusta on karttunut jo ihmiselle. He voivat tarkistaa asian omasta vuosittaisesta työeläkeotteestaan. Useimmat vuotiaat, jotka eivät vielä ole eläkkeellä, saavat tästä vuodesta lähtien kotiinsa vuosittaisen työeläkeotteen. Työeläkeote on tärkeä tarkistaa, koska se sisältää tietoja, joista eläke aikanaan lasketaan. Työeläkeotteella näkyy tietoja yksityisellä työnantajalla tai yrittäjänä tehdystä työstä. Lisäksi otteella saattaa olla tietoja ns. palkattomista etuusajoista, joista vuoden 2005 alusta on karttunut eläkettä. Tällaisia tietoja kertyy esimerkiksi lapsenhoidosta ja tutkintoon johtaneesta opiskelusta. Opiskeluajasta otetaan huomioon perustutkintotasoiset ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot. Edun suuruus on kolmesta viiteen vuoteen suoritetun tutkinnon mukaan. Yleissivistävä opiskelu ja ammatillinen pätevöityminen eivät kuulu etuuden piiriin. Lisäksi edun saamiseksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä euron verran (2008). Oppilaitos ilmoittaa tutkinnon suorittamisesta Kelalle, joka välittää tiedon Eläketurvakeskukselle. Ulkomaisesta tutkinnosta voi myös saada hyväkseen eläkekarttumaa, mutta opiskelua varten on saatava opintotukea Suomesta. Opiskelusta karttuva eläke-etu näkyy työeläkeotteella valmistumista seuraavana vuonna. Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö kasvoi alkuvuodesta n Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet Suomessa myös alkuvuonna. Liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 74 miljardia euroa. Alan liikevaihto oli tammi-huhtikuussa runsaat 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuudesta arvioidaan, että tilauskantojen perusteella kasvu jatkuu myös lähikuukausina. Uusien tilausten saaminen on kuitenkin vaikeutunut. Aiempaa useampi yritys raportoi heinäkuussa myös tarjouspyyntöjen vähenemisestä. Kysyntänäkymät Euroopassa ovat viime kuukausina heikentyneet. Teknologiateollisuuden mukaan tuottavuuden jatkuva parantaminen on yritysten kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä. Henkilöstön määrä Suomessa kasvoi edelleen, joskin kesää kohden aiempaa hitaammin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa runsaat Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä on kasvanut huimasti ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä. Viime vuonna teknologiateollisuuden ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä oli enemmän henkilöstöä kuin Suomessa. Akava: Oppilaitosten on kiinnostuttava opiskelijoidensa työllistymisestä n Akavan mielestä korkeakoulujen aloitus paikkamäärät ovat monilla aloilla liian suuret. Tämä johtaa vastavalmistuneiden työllistymisongelmiin ja jopa pitkiin työttömyysjaksoihin. Kaikki eivät voi opiskella korkeakouluissa, vaan korkeakoulujen opiskelijamäärät on mitoitettava nykyistä paremmin työelämän tarpeiden mukaan. Ennen kaikkea on pohdittava, miten relevantteja tutkintojen sisällöt ovat työelämän kannalta. Koulutussuunnittelussa on ennakoitava sitä, millaista osaamista tarvitaan sen sijaan, että kaavamaisesti ennakoidaan vain tutkintojen määriä. Koulutuksen aloituspaikkamäärät pitää mitoittaa siten, että kouluttautuminen kannattaa. Oppilaitokset on saatava kiinnostumaan siitä, millaisiin tehtäviin niistä valmistuvat opiskelijat työllistyvät. Erityisen tärkeää tämä olisi eräiden ammattikorkeakoulututkintojen kohdalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on keskityttävä vahvuusalueisiinsa ja haettava strategisesti itselleen sopivia kumppaneita. Kahden korkeakoulusektorin välisen työnjaon on oltava sellainen, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden väliset profiilit selkiytyvät. Akava katsoo, että kaiken koulutuksen laatua pitää keskittyä parantamaan. Korkeakouluissa merkittävä laadun uhkatekijä on opettajakuntaan nähden suuri opiskelijoiden määrä. Panu Paajanen määräaikaiseksi työsuhdeneuvojaksi n Työsuhdeneuvoja Susanna Karlssonin sijai seksi ajalle on valittu oik.yo Panu Paajanen. Susanna Karlsson työskentelee syksyn ajan EU-tehtävissä Brysselissä. Päivi-Maria Isokääntä 6

7 Ehdota Vuoden Välkky -palkinnon saajaa n TJS Opintokeskus jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideas ta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edesauttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Etsimme ihmistä tai työryhmää, jonka hyvät ideat tai ahkera työpanos yhdistyksen jäsenpalvelun toteuttamisessa tai yhdistyksen kehittämiseksi ovat tehneet sinuun niin suuren vaikutuksen, että haluaisit hänen/heidän tulevan ansioistaan palkituksi. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi! Lähetä ehdotus perusteluineen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle mennessä, tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, Helsinki. Palkinto jaetaan TJS:n vuosipäivänä 12. joulukuuta. Irtisanominen uhkaa joka neljättä Kemiran ylempää toimihenkilöä n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on huolissaan Kemiran suunnitelmista vähentää väkeä. Irtisanominen uhkaa joka neljättä kemiralaista ylempää toimihenkilöä eli lähes 130 korkeasti koulutettua asiantuntijaa. Erityisen huolestuttavaa on, että Kemiran säästötoimet koskevat tutkimusta ja tuotekehitystä. Siellä työskentelevät ylemmät toimihenkilöt edustavat alan korkeinta osaamista ja asiantuntemusta. Ihmetellä täytyy, miten Kemira aikoo jatkossa kehittyä ja turvata kilpailukykynsä alati kiristyvillä markkinoilla, YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi kummastelee. Kemira ilmoitti maanantaina aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut noin 300 työpaikan vähentämiseksi Vaasan, Äetsän, Espoon, Helsingin ja Oulun toimipaikoistaan. Rankimmin Kemiran vähennyssuunnitelmat koskevat Vaasan ja Oulun yksiköitä. Kemira siirtää sekä Vaasan että Oulun tutkimusyksikkönsä kokonaan Espooseen. Vaasassa irtisanomisuhan alla työskentelee 45 ylempää toimihenkilöä, Oulussa heitä on 33. Näin laajoja irtisanomisia suunnittelevan Kemiran pitää kantaa yhteiskuntavastuunsa. Vaasasta ja Oulusta työttömäksi joutuvien kemian ammattilaisten on vaikea työllistyä uudelleen omalle alalleen kotipaikkakunnallaan. Kemiran on satsattava irtisanottavien työllistymisen tukemiseen ja myös uudelleen kouluttamiseen, Kauppi vaatii. Kemiran henkilöstön edustajat kokoontuvat käsittelemään Kemiran tilannetta ensi viikon perjantaina Vantaalle. Kemirassa työskentelee maailmanlaajuisesti noin henkilöä. Suomen 13 toimipaikalla heitä on vajaat Insinööri Aleksei Solovjew IAET-kassan kassanjohtajaksi n IAET-kassan hallitus on kutsunut insinööri Aleksei Solovjewin IAET-kassan kassanjohtajaksi lukien nykyisen kassanjohtajan Juha-Veikko Kurjen jäädessä eläkkeelle lähes 40 vuoden palvelun jälkeen. Aleksei Solovjew siirtyy kassan palvelukseen Aleksei Solovjew on nykyisin Uuden Insinööriliiton neuvotteluosaston johtaja ja YTN:n pääsihteeri ja toiminut useita vuosia IAET-kassan hallituksen varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan jäsenenä. Arvoisa UIL:läinen kunnallisvaaliehdokas! n Kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on 26. lokakuuta Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa ja ulko mailla Jos olet ehdolla vaaleissa, toimita seuraavat tiedot maanantaihin mennessä sähköpostitse osoitteella uil.fi. 1. Koko nimi 2. Ikä 3. Paikkakunta, jossa olet ehdolla 4. Puolue tai muu ryhmittymä 5. Ammatti 6. Yhteystiedot 7. (puh. ja sähköposti) Suomen parasta kesätyönantajaa etsitään n Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu on avattu osoitteessa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämän kilpailun tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja. Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa sekä kesätyöntekijät että -työnantajat. Voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Cronberg. Muina jäseninä raadissa ovat AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin ja varapuheenjohtaja Juha-Pekka Onnela. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa kilpailun verkkosivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella. Kilpailulomakkeita voi täyttää syyskuun loppuun asti. Suomen paras kesätyönantaja julkaistaan AOVAn kokouksen yhteydessä UUSI Insinööri 7

8 Kenttä tukee puheenjohtajaa Käynnistin toukokuussa huolellisesti valmistellun yt-menettelyn tarkoituksena tehostaa liiton organisaation toimintaa, parantaa työmarkkinaedunvalvonnan resursseja ja tasapainottaa liiton taloutta. Hallitus hyväksyi neuvottelujen aloittamisen ja velvoitti tiedottamaan neuvottelujen etenemisestä. Neuvottelun kohteena oli kolme johtajaa ja kaksi assistenttia. Assistenttien osalta neuvottelut johtivat neuvottelutulokseen nopeasti. Yt-neuvottelut käytiin tarkasti lain ja lain hengen mukaan käyttäen apuna juristien asian tuntemusta. Missään vaiheessa esillä ei ollut työntekijöiden irtisanominen vaan työtehtävien muutos. Perjantaina 13. kesäkuuta Suomen Kuvalehdessä julkaistiin laaja artikkeli, jossa arvosteltiin voimakkaasti toimintaani liiton puheenjohtajana. Artikkeli sisälsi lukuisia asiavirheitä ja muun muassa luottamuksellisia palkka- ja sairauspoissaolotietoja. Samana päivänä pidetyssä hallituksen kokouksessa varapuheenjohtajien kokoama ryhmittymä toteutti pitkään valmistellun vallankaappauksen. Esityslistalle tuotiin ylimääräisen edustajakokouksen koollekutsuminen, missä mitattaisiin puheenjohtajan luottamus. Hallituksen kokouksessa kerroin yt-neuvottelujen etenemisestä ja esittelin valmistellun organisaatiokaavion, jossa johtajien määrä 70 hengen organisaatiossa vähenisi kahdeksasta viiteen. Päätösesitykseni oli, että perustetaan työryhmä valmistelemaan organisaatiomuutosta syksyyn mennessä. Esitykseni kaatui ja hallitus päätti, poistettuaan minut kokouksesta, äänin 8 3 ettei minulla ole luottamusta. 8

9 elokuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Sen myötä hallitus siirsi minut sivuun puheenjohtajan asemasta ja työtehtävistä. Hallitus kutsui koolle ylimääräisen edustajakokouksen ja esitti sille erottamistani. Toistakymmentä jäsenjärjestöä eri puolilta Suomea reagoi tähän vaatimalla koolle toista ylimääräistä edustajakokousta, jossa käsitellään hallituksen luottamus ja mahdollisesti sen erottaminen ja uuden hallituksen muodostaminen. Toinen kokous kutsuttiin koolle samalle päivälle 1. elokuuta. Kesäkuun puolivälin ja elokuun 1. päivän välisenä aikana sain kentältä runsaasti myönteistä palautetta. Parin juristin lausuntojen mukaan hallitus oli ylittänyt toimivaltuutensa siirtäessään minut syrjään puheenjohtajan tehtävästä. Elokuun 1. päivänä ensimmäisessä ylimääräisessä edustajakokouksessa sain jäsenjärjestöjen luottamuksen äänin Toisessa edustajakokouksessa hallitus sai epäluottamuksen murskaluvuin äänin Hallitus erotettiin ja liitolle valittiin uusi hallitus ja varapuheenjohtajat. Edustajakokous teki päätökset laajojen keskustelujen jälkeen järjestödemokratiaa ja yhdistyslakia noudattaen. Liiton yhtenäistämisen ohella hallituksen tehtävänä on varautua seuraavaan tes-neuvottelukierrokseen. Keskeisenä tavoitteena on saada yhä useampi jäsen työehtosopimusten piiriin, jotta mm. työaikakysymykset kuten matka-ajan palkka ja ylityökorvaukset maksetaan heille. Tiedotusvälineissä on pohdittu Uuden Insinööriliiton hajoamista. UIL ei ole hajoamassa vaan on suuremmalta osaltaan hyvin yhtenäinen. Liitto tarjoaa kaikille rivijäsenille samat palvelut ja edunvalvonnan riippumatta siitä työskenteleekö jäsen yksityisellä sektorilla, kuntasektorilla vai valtiosektorilla. Jäsenpalveluita ja edunvalvontaa kehitetään vastaamaan rivijäsenten muuttuviin tarpeisiin. Liiton talous saadaan tasapainoon ja jäsenkehitys on kasvava. Tiedän, että saamme liiton toimimaan paremmin. Työ tehdään yhteistyössä liiton hallituksen, edustajakokouksen, jäsenjärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Tuloksena on tehokkaampi edunvalvonta eri sektoreilla ja paremmat palvelut rivijäsenille. Kiitos luottamuksesta jo kolmannen kerran vuoden aikana. Liiton hallituksen toimintakyky on palautunut. Hallitus pystyy jälleen hoitamaan tehtävänsä liiton toiminnan johtamisessa. Edessä on mittava työ liiton yhtenäistämiseksi. Yksityinen sektori on yhtenäisempi kuin koskaan mutta yksityisen sektorin ja kunta- ja valtiosektorin välillä on valitettavan jyrkkä erimielisyys, vaikkakin kentällä yhteystyö näyttäisi toimivan. Edessä on mittava työ liiton yhtenäistämiseksi. Insinööri UUSI 9

10 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Pentti Vänskä Juho Kauppinen, Mikko Ruotsalainen, Eero Karjalainen, Satu-Maarit Velling ja Jyri Hakkarainen uskovat yhdessä tekemisen voimaan. 10

11 Kuopion insinööriopiskelijoilla sydän mukana toiminnassa Kuopion Insinööriopiskelijat ovat ison haasteen edessä. Insinööriopiskelijapäivät järjestetään Kuopiossa lokakuuta. Luvassa on hyvää mieltä, hauskoja kilpailuita ja uusia kavereita. Tapahtumaan kannattaa lähteä mukaan yksin tai porukassa, koska Insinööriopiskelijapäivillä on tarjolla niin yksilösuorituksia kuin ryhmätemmellystäkin. Insinööriopiskelijapäiville osallistuu satoja insinööriopiskelijoita, joten tämä on loistava tilaisuus verkostoitua ja saada uusia kavereita, muistuttavat Kuopion Insinööriopiskelijoiden aktiivitoimijat Jyri Hakkarainen, Satu-Maarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen. Aktiivisen yhdistyksen toiminta palkittiin viime syksynä vuoden insinööriopiskelijayhdistyksen kunnianmaininnalla. Kuopiolaisten toimintaa kuvastavat hyvä yhdessä tekemisen meininki ja kovalla työllä saavutetut tulokset. Viime syksynä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden saavuttua Kuopion Tekulle KINRAlaiset olivat vastassa opiskelijoita ja kertomassa toiminnastaan sekä opiskelijoiden edunvalvonnasta. KINRAn sanoma kiinnosti kuulijoita, sillä ständille jonotettiin ja yhdessä tunnissa KINRA sai 56 uutta jäsentä. Tällä hetkellä KIN- RAlla on noin 800 jäsentä, mikä on noin puolet kaikista Savonia-ammattikorkeakoulussa tekniikkaa opiskelevista. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista lähes kaikki liittyivät KINRAn jäseniksi. Rengasratsiaa ja koulutusta Viime vuoden insinööriopiskelijayhdistykseksi valitun Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n aktiivit uskovat yhteen hiileen puhaltamiseen. Opiskelijoiden etujen ajaminen on heille tärkeää ja töitä tehdä yhdessä hyvillä mielin ja innostuneesti. KINRAn aktiivisen toiminnan takana on paljon osaavia ja aktiivisia nuoria. Tämän vuoden hallituksen puheenjohtaja Jyri Hakkarainen kertoo, että toimintaan otetaan kaikki mukaan. Yhdistyksessä kaikille riittää mielenkiintoista tehtävää. Yhdistyksen jatkon kannalta on tärkeää, että uusia toimijoita tulee. Hallitukseen on peräti enemmän tulijoita kuin paikkoja ja yhdistyksen uudet säännöt ovat nyt hyväksyttävänä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Uusien sääntöjen hyväksymisen myötä lisätään hallituspaikkoja. Hallitukseen pääseminen edellyttää, että on toiminut KINRAn yhteyshenkilönä. Tämä kokemus antaa hyvän pohjan hallitustyölle. Uusien jäsenten saaminen edellyttää aktiivista toimintaa ja konkreettisia tuloksia. KINRAn tapahtumakalenterin merkinnät puhuvat puolestaan. Jyri Hakkaraisen mukaan tapahtumia järjestetään laajalla rintamalla Pyörivistä Pallukoista, puoluepaneeleista, vappujuhlista ja Rengasratsiasta erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja opiskelijainfoihin. Rengasratsiassa insinööriopiskelijat vaihtavat auton renkaita ja tuotot luovutettiin edellisellä kerralla Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikan hyväksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat KINRAn erikoiskohtelussa, sillä on tärkeää, että opiskelijat tiedostavat alusta lähtien järjestäytymisen tärkeyden. KINRAn hallituksen jäsenet ovat mukana ensimmäisen vuoden opiskelijoiden saunailloissa ja tekemässä tutuksi sekä KINRAn toimintaa että ammattikorkeakouluopiskelua. KINRAn toiminnassa korostuu yhteyshenkilöiden ja aktiivien kouluttaminen. Yhteyshenkilöt osallistuvat toki Insinööriopiskelijaliiton koulutuksiin, mutta yhdistys järjestää myös omia koulutuksia, joissa kerrotaan mm. järjestötoiminnasta, työnhausta ja KINRAn toiminnasta. Koulutuksissa kuullaan samalla, mitä yhteyshenkilöt ja muut aktiivit haluavat KINRAlta. Valtaosa opiskelijoista ei tiedä, mitä asioita työsopimuksen pitää sisältää. Koulutustilaisuuksien järjestäminen on tärkeää, jotta opiskelijat tietävät työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista, Satu-Maarit Velling toteaa. Suuri luokkakoko johti aktiiviksi Viime vuoden puheenjohtaja Satu-Maarit Velling kertoo lähteneensä KINRAn toimintaan mukaan, koska hän suivaantui ensimmäisen vuoden opiskelijana liian suureen luokkakokoon. Opettajille ei jäänyt tarpeeksi aikaa opetukseen ja luokassa on sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat sisälle pakkohaun kautta. Hän osallistui ulosmarssille koulutuspaikkojen vähentämisen puolesta ja siitä aktiiviura käynnistyikin. Tällä hetkellä Satu-Maarit Velling vaikuttaa KINRAn lisäksi mm. Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa. Eero Karjalaisen, Mikko Ruotsalaisen ja Juho Kauppisen mukaan KIN- RAn toiminta on tarjonnut hyvän väylän päästä ajamaan opiskelijoiden etuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Toiminnan parista on saanut paljon uusia kavereita sekä oppinut paljon sellaisia taitoja, > > > UUSI Insinööri 11

12 Kinran jäsenmäärä on kasvanut huikeaa vauhtia, kertovat Jyri Hakkarainen, Satu- Maarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen. joita voi hyödyntää myöhemmin työelämässä. Esimerkiksi esiintymistaidot ovat harjaantuneet aktiivisen opiskelijayhdistystoiminnan myötä, toteavat aktiivit. Kuopion insinööriopiskelijatoiminnan lisäksi nuoret ovat mukana vaikuttamassa muidenkin foorumien kautta. Esimerkiksi Eero Karjalainen vetää Itä- Suomen insinööriopiskelijatoimintaa puheenjohtajan ominaisuudessa. Samalla hän toimii Uuden Insinööriliiton Itäja Kaakkois-Suomen piirissä opiskelijaedustajana yhdessä Satu-Maarit Vellingin kanssa. Energiaa nuorella miehellä riittää, sillä hänellä on kauhea palo tehdä työtä. Oman edun tavoittelu ei kiinnosta Vaikka yksilöllisyys ja yksilölliset valinnat ovat tämän päivän trendisanat, kuopiolaisia opiskelijoita ei oman edun tavoittelu kiinnosta. Miksi tyytyä oman edun tavoitteluun, kun voi saada aikaan paljon hyvää kaikille. Monet tulokset näkyvät vasta vuosien päästä, mutta on hienoa jos pikkusisaruksemme pääsevät myöhemmin nauttimaan saavutuksista. Opintotuen nouseminen on hieno saavutus, jonka eteen teimme kaikki opiskelijat paljon töitä, Satu-Maarit Velling korostaa. Eero Karjalaisen mukaan yhdistystoiminnassa mukana olevat ovat sosiaalisia ihmisiä, jotka tykkäävät touhuta yhdessä. Vaatii tietynlaista luonnetta lähteä kiertämään ympäri Suomea ajamassa opiskelijoiden etuja. Jyri Hakkarainen arvioi, että ensimmäisen opiskeluviikon aikana näkee selvästi, kuka lähtee yhdistystoiminaan mukaan. Ne, jotka tulevat aktiivisesti kyselemään opiskelusta ja KINRAn toiminnasta, lähtevät mukaan toimintaan ja pysyvät yleensä aktiiveina. Satu-Maarit Vellingin mukaan yhdistystoiminnassa sydämen on oltava oikealla paikalla, sillä työtä tehdään kaikkien puolesta ja vapaaehtoisesti. Jos toimintaan lähtee mukaan sillä asenteella, että tästä hyötyy jotain, aika nopeasti jää toiminnasta pois. Kiinnostus tekniikkaan johti insinööriopintoihin Kuopiolaiset insinööriopiskelija-aktiivit kertovat kiinnostuksena tekniikkaa kohtaan syntyneen jo leikki-iässä. Legoista se lähti, Jyri Hakkarainen toteaa. Mikko Ruotsalainen kertoo tutkineensa teknisiä laitteita jo lapsena, joten tekniikan opiskelu oli luonnollinen jatkumo myös opiskelussa. Käytännönläheinen opetus, arvostettu tutkinto ja hyvät työmahdollisuudet vaikuttivat myös nuorten opiskelijavalintoihin. Kuopiolaiset insinööriopiskelija-aktiivit ovat hankkineet kesän aikana arvokasta työkokemusta. Informaatioteknologiaa opiskeleva Jyri Hakkarainen työskenteli kesän Savonia-ammattikorkeakoulun tietohallinnossa. Tietojärjestelmien hallintaa opiskeleva Satu-Maarit Velling hankki työkokemusta teknisenä kotisivusuunnittelijana Highvision Oy:stä, jossa hän myös suoritti harjoittelunsa. Insinöörin tutkinnon hän toivoo saavansa suoritettua jouluun mennessä. Sähkötekniikkaa opiskeleva Eero Karjalainen on työskennellyt maaliskuusta lähtien Sähköinsinööritoimisto Leinosen&Mantsisen palveluksessa Jyväskylässä. Insinööriksi hän uskoo valmistuvansa jouluun mennessä. Hyvinvointiteknologiaa opiskeleva Mikko Ruotsalainen työskenteli osan kesää maatilalla ja loput kesästä oman alan tehtävissä. Insinöörin paperit hän uskoo saavansa vuoden kuluttua. Puutekniikkaa opiskeleva Juho Kauppinen hankki kesätyökokemusta tuotantotehtävistä Finnforestin Suolahden yksiköstä. n 12

13 Teksti: Ulla-Maria Pasala Insinööriopiskelijaliitto valvoo insinööriopiskelijoiden etuja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan tekniikan opiskelijoiden edunvalvontaan. Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa on noin jäsentä ja siihen kuuluu 28 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys. IOL:n tehtävä Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään tuomalla tietoa insinöörien ja tekniikan ammattilaisten sijoittumisesta koti- sekä ulkomaalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, harjoittelun valmennuksien ja työelämäpäivien kautta. Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, mm. kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu. Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen Laatua määrän sijasta. Laadukkaalla tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä asioissa. Opiskelijapuolella tärkeimmät tutkimukset ovat kesätyöpaikkatutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus, jotka laaditaan vuosittain. IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien tekniikan opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan. IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelija- ja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. YH toimii linkkinä Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen. Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri -lehden opiskelijasivut. Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja -sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen opiskelijajoukko juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja Laulumatti kuuluu luonnollisesti olennaisena osana opiskelijan varustukseen. Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta löydät osoitteesta Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. n UUSI Insinööri 13

14 Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Timo Syrjänen Vantaa valmentaa tekniikan tulevia huippuja Laura Heinonen on vieläkin selvästi ilahtunut ja innoissaan hyvästä onnestaan. Kun Vantaan kaupunki palkkasi keväällä 14 tekniikan opiskelijaa Tekniikan tulevat huippuosaajat -harjoitteluohjelmaan, Laura valittiin yli 60 hakijan joukosta mukaan. Laura on opiskellut Evtekissä (nyk. Metropolia) kaksi vuotta maanmittaustekniikkaa. Nyt Lauralla on vuoden määräaikainen työsopimus paikkatietosuunnittelijana Vantaan kaupungin mittaustoimessa. Kesällä työ on kokoaikaista, mutta kouluvuoden aikana osa-aikatyö mitoitetaan opiskelijan toiveiden mukaan, sillä Vantaan kaupunki haluaa opiskelijoitten myös edistyvän opinnoissaan. Lauran kesä on kulunut kantakartan vektoroinnin merkeissä. Vektoroinnissa kartan elementit, esimerkiksi tiet, ojat, pellot ja rakennukset, muutetaan vektorimuotoiseksi paikkatiedoksi. Alussa sain harjoitella helpoilla alueilla, joissa oli muutama oja. Nyt olen menossa Hakunilan raitilla. Loppukesästä työtehtäväni vaihtuvat, ja pääsen tekemään Itä-Vantaan ilmakuvien orientointia. Harjoittelijoista pidetään huolta Vantaan kaupunki pitää tekniikan harjoittelijoistaan hyvää huolta. Perehdytys- Laura Heinonen saa arvokasta työkokemusta Vantaan kaupungin mittaustoimesta. ohjelma on monipuolinen, ja harjoittelijat pääsevät tutustumaan laajasti yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen. - On ollut tutustumistilaisuuksia ja luentoja. Harjoittelun alkajaisiksi kävimme kiertoajelulla. Enpä olisi uskonut, mitä kaikkea Vantaalta löytyy. Työyhteisöään Laura kiittää ohjaamisesta ja kannustamisesta. Työstä saa palautetta, mutta kukaan ei hengitä niskaan. Olen saanut harjoitella rauhassa näitä töitä. Koko mittausosaston työntekijöitten asiantuntemus ja kokemus on käytettävissä. Ja esimiehet ja työkaverit ovat koko ajan rohkaisseet kysymiseen ja uuden oppimiseen. Jatkostakin on jo keskusteltu. Vantaa haluaa huiput palvelukseensa pysyvästi. 14

15 Maankäytön suunnittelusta syntyy moniulotteisempi kuva, kun tietää, mitä työ maastossa on. ojat, kaivot ja muut maaston merkit. Mittamiesten työ on näkyvä osa kaavoitusta, sillä kuntalaiset näkevät konkreettisesti asioitten etenemisen. Teemme usein työtä ihmisten takapihoilla. Paikalliset asukkaat tulevat kyselemään, mitä kotikulmilla mittaillaan. Asukkaat tarjoavat myös arvokasta apua, kun pitää löytää rajapyykki tai kaivonkansi. Antti on toista kesää pakollisessa harjoittelussa Tuusulan kunnallistekniikan mittaushommissa. Takana on kolme vuotta maanmittaustekniikan opintoja Evtekissä (nyk. Metropolia). Mielessä on erikoistuminen ympäristönsuunnitteluun. Tietoa ja kokemusta kertyy monipuolisesti Antti Piippo viihtyy kesätyössään Tuusulan kunnan palveluksessa. Maanmittaustekniikkaa maastossa Tuusulan Lahelan kylän maalaismaisemassa mittamiesharjoittelija Antti Piippo asettelee mittauslaitetta paikalleen. Päivä maastossa on alkamassa. Lahelaan on nousemassa uusi asuinalue kasvavan kunnan tarpeisiin. Ja mittamiehet ovat paikalla laatimassa alueesta maastomallia, johon merkitään pinnanmuodot, tiet, rakennukset, viemärit, Työkokemuksesta mittamiehenä on hyötyä opinnoissa. Maankäytön suunnittelusta syntyy moniulotteisempi kuva, kun tietää, mitä työ maastossa on. Tuusulan kokoisessa kunnassa mittamiesharjoittelijan työ on myös vaihtelevaa. Helsingissä mittamiehet tuskin käyvät kaupungintalolla jututtamassa suunnittelijoita. Täällä voi poiketa kunnantalolla keskustelemassa töiden yksityiskohdista, ja saada sitäkin kautta tietoa ja kokemuksia. Antti viihtyy Tuusulan kunnalla. Työyhteisö vaikuttaa paljon työn mielekkyyteen. Mielelläni tulin toiseksi kesäksikin tänne töihin. Työporukka on pieni ja rento. Jatkossa Antti on aikeissa hankkia kokemusta myös yksityisen sektorin töistä, mutta kuntatyö on vakavasti otettava vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Antti elättää itsensä nykyään ilman opintotukia paitsi kesätöillä myös ajamalla taksia. Opintoja ilta- ja yötyöt tietysti väkisinkin hidastavat. Jos lukujärjestykseen ensi vuonna sopii, toiveissa on osa-aikainen päivätyö, ja mielellään omalta alalta. n UUSI Insinööri 15

16 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Sami Javanainen ihastui ulkomaan menoon niin, että haluaisi mieluusti ulkomaille töihin, ainakin vähäksi aikaa. Erilainen työharjoittelu ja kesätyö Tietotekniikan opiskelijat Sami Javanainen ja Ilkka Hakkarainen saivat mahdollisuuden esitellä suomalaista teletekniikan osaamista sekä USA:n Marylandissa että Panamassa työharjoittelunsa aikana viime keväänä ja alkukesästä. Yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja ComSource -yrityksen kanssa poiki opiskelijoille lisäksi kahden kuukauden assistentuurin oman koulun NGN (New Generation Networks) -laboratoriossa ulkomaalaisten opettajina Työharjoittelumme oli kieltämättä hieman poikkeuksellinen, mutta loppu- peleissä ainutlaatuinen kokemus Ilkka Hakkarainen sanoo. SAMKin tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat pojat olivat ensin seitsemän viikkoa Yhdysvalloissa, Marylandin osavaltiossa ja sen jälkeen kaksi viikkoa Panama Cityssä, Panamassa. Tämän jälkeen heille tarjoutui mahdollisuus toimia kahden kuukauden ajan assistentteina koulunsa laboratoriossa ja suunnitella sekä toteuttaa amerikkalaisille ja panamalaisille koulutukseen kuuluvat laboratorioharjoitukset. Työharjoittelu oli kokemuksena kummallekin antoisa. Kielitaito parantui huomattavasti ja perehtyminen amerikkalaiseen työelämään havahdutti tajuamaan kulttuurien eroja. USA:ssa tehdään todella pitkiä työpäiviä ja lomat ovat lyhyitä. Hirveästi myös puhutaan small-talkia. Etuna oli luonnollisesti rento työilmapiiri, mutta tehokkuus kärsi selvästi. Ilkka Hakkaraisen ja Sami Javanaisen harjoittelujakson avaintehtäviä oli pitää esitelmä ngn-laboratoriossa käytössä olevasta älyverkkojärjestelmästä isäntäyrityksen työntekijöille. Esitelmä painottui älyverkkopalvelujen luomisen lisäksi verkkoelementtien ja protokollien esittelemiseen. He tekivät myös tutkimustyötä liittyen laboratorioympäristön päivitykseen sekä laskutusjärjestelmiin. Palaute esitelmästä oli kiitettävää ja antoi itseluottamusta esiintymiseen vieraalla kielellä. Sami Javanainen olisi innokas lähtemään uudestaan töihin ulkomaille. Ilkka Hakkarainen ehti toukokuussa valmistua ja sai samantien vakinaisen työpaikan kansainvälisestä ICT-yrityksestä. Opiskelun aikainen työharjoittelu sekä kansainvälinen kokemus olivat painavia meriittejä. n 16

17 Harjoittelu älyverkkolaboratoriossa antaa hyvän mahdollisuuden syventyä uusimpiin tekniikoihin, Ilkka Hakkarainen sanoo. NGN-laboratorio ainutlaatuinen maailmassa Satakunnan ammattikorkeakoulun NGN-laboratorio on ainutlaatuinen koko maailmassa, kertoo lehtori Juha Aromaa. Hän on osaltaan ollut kehittämässä laboratoriosta kansainvälisestikin kiinnostavaa oppimisympäristöä. Aromaan mukaan kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan yhä enemmän hyvin koulutettuja suomalaisia insinöörejä. SAMKin NGN-laboratoriosta tekee ainutlaatuisen se, että siellä opiskelijoiden käytössä on täydellinen matkapuhelinverkko. Laboratorio koostuu neljästä telecom-laitteistoympäristöstä: kiinteä puhelinverkko (PSTN), matkapuhelinverkko (GSM/ GPRS), älyverkko (IN) ja IP-verkko (VOIP). Ympäristöt liittyvät toisiinsa sekä yleisiin tele- ja IP-verkkoihin. Opiskelijat työskentelevät teleoperaattoriverkostossa ja saavat näin tavallista paremmat valmiudet siirtyä teollisuuteen sekä kotimaahan että ulkomaille, Aromaa sanoo. SAMKin laboratorio on jo herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Mainittu amerikkalainen yritys ja sen panamalainen tytäryhtiö ovat jo useamman kerran lähettäneet työntekijöitään koulutukseen Poriin. Uusin avaus on Japanissa, jossa on herännyt kiinnostus liittyä etäältä tukiasemin Porin opetusverkkoon. Insinöörikoulutukselle valtakunnallinen kehittämishanke A renen tekniikan ja liikenteen alan ryhmässä syntyi viime syksynä ajatus käynnistää kaikkien insinöörikoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke insinöörikoulutuksen vetovoiman ja läpäisyasteen parantamiseksi. Tavoitteeksi otettiin vetovoiman kasvattaminen 10 % ja keskeyttämisasteen alentaminen 10 %. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on rehtori Veijo Hintsanen (HAMK). Projektipäällikkönä toimii Juhani Keskitalo (HAMK). Hankkeen neuvottelukuntana toimii Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmä. Hanke on organisoitunut kolmeksi kehittämisryhmäksi, jotka ovat markkinointiviestintä, koulutusrakenne ja oppimisprosessit. Koulutusrakenneryhmän vetäjä on Matti Lähdeniemi (SAMK) ja varapuheenjohtaja Risto Kimari (OAMK). Oppimisprosessin kehittämisryhmän vetäjä on Janne Roslöf (Turun AMK). Markkinointiviestinnän tueksi rakennetaan verkkopalvelusivut, jotka on suunnattu lukiolaisille ja ammatillisessa koulutuksessa oleville. Tavoite on viestiä nuorille oikea positiivinen kuva insinöörin ammatista ja sen monipuolisuudesta. Ajan uudet haasteet tuodaan esille ja insinöörikunnan halu rakentaa hyvää maailmaa. Sen lisäksi organisoidaan medianäkyvyyttä insinöörikoulutukselle ja insinöörien työlle. Markkinointiviestinnän ryhmän vetäjä on Lea Mustonen (HAMK). Verkkopalvelun suunnittelusta vastaavat Anne-Maria Haapala ja Jouni Pienniemi (OAMK) sekä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius (HAMK). Medianäkyvyyttä suunnittelevat Eeva- Liisa Vallin (SAMK) ja Mats Lindholm (Novia). Ryhmän työtä tukee joka ammattikorkeakoulua edustava yhdyshenkilöryhmä. n UUSI Insinööri 17

18 Teksti: Jari Hakala Insinööripulaan haetaan lievitystä Vaasan seudulla Vaasan seudulla on pula insinööreistä. Yritysten kiusana pitempään väijyneeseen vaivaan haetaan apua suorilla värväysreissuilla. Muun Suomen lisäksi niitä tehdään myös muualle. Lähinnä pk-yrityksiä vaivaavaan insinööripulaan on lähtenyt antamaan apuaan Vaasassa toimiva, yritysten kehittämispalveluita tarjoava Vasek. Siellä markkinointi- ja projektisuunnittelijana toimivan Mari Katteluksen mukaan eri alojen insinöörien tarve liikkuu sadan ihmisen paikkeilla. Useamman tahon Oulun suunnalle tekemän värväysreissun synnyttämällä yleisellä kiinnostuksella pulmaa ei ratkaistu. Reissun parempana antina Kattelus pitää sitä, että teknologiaosaamisen kovasta tasosta tunnettuun Ouluun saatiin samalla levitettyä tietoa Vaasasta ja siellä toimivista tekniikan alan yrityksistä. Matkalla oli Vasekin Katteluksen mukana ihmisiä Vaasan työvoimatoimistosta sekä eri pkyritysten edustajia. Vasekin kanssa yhteistyötä tekevän, Vaasan yliopiston alaisen Levon-instituutin projektipäällikön Hannu Mittsin mukaan insinööripula johtuu paljolti Vaasan alueen pk-yritysten vakiintuneesta markkina-asemasta varsinkin isojen yritysten alihankkijoina. Sen myötä ne kasvavat. Osaavaa työvoimaa tarvitaan koko ajan lisää. Vaasassa on myös hyvä työllisyysprosentti. Omaa osaansa näyttelee se, että Vaasassa toimivat isot yhtiöt, ABB ja Wärtsilä, vievät vastavalmistuneista insinööreistä usein ison osan. Ongelma on tällä hetkellä suurikin, Kattelus kertoo ja näyttää samalla pinoa paikallislehtiä, joissa on runsaasti insinöörejä hakevien yritysten ilmoituksia. Mitts vieraili keväämmällä muutamassa kymmenessä Vaasan alueella toimivassa yrityksessä. Pula teknisen alan osaajista vaivasi insinööri- ja suunnittelutoimistoja laidasta laitaan. Sama ongelma näkyi niin mekaanisen suunnittelun kuin vaikkapa arkkitehtitoimistojen suunnalla. Työvoimapulaa voisi Katteluksen mukaan helpottaa se, että Vaasa pääsisi yhdestä kaupunkia sitkeästi vaivaavasta ongelmasta. Kun ihmiset Oulussa tulivat kyselemään, mitä teillä on tarjota, suurin piirtein ensimmäinen kysymys oli pärjääkö siellä suomenkielellä?. Vaasan imago on niin ruotsinkielinen. Se on yksi kynnys monelle. Vaasan asukkaista noin 70 prosentin äidinkieli on suomi. Kaupungissa on asukkaita reilu Mittsin mielestä Vaasa on hyvä paikka kansainvälistä työuraa havitteleville. Myös insinööri- ja suunnittelutoimistot ovat varsin kansainvälisiä. Vaasan kautta voi lähteä vaikka Intiaan tai Kiinaan, Mitts sanoo. Tämän luulisi Katteluksen mukaan kiinnostavan varsinkin nuoria. Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuvista moni tahtoo pätevyyden saatuaan muuttaa etelämmäs maatamme. Tuon porukan takaisin saaminen opiskeluseuduilleen on Katteluksen mielestä vaikeaa. Työnhaussa jyvät erottuvat akanoista. Töihin tulevan pitää olla paitsi muodollisesti pätevä, omata myös työkokemusta. Pk-yritykset ovat niin erikoistuneet omaan toimintaansa, Kattelus sanoo. n Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa 800 euron stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (älä siis lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana). Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri-lehdessä. Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä tulee olla seuraavat tiedot : stipendin tarkoitus henkilön täydellinen nimi henkilötunnus osoite puhelinnumero tai sähköpostiosoite jäsenyhdistys pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja ne tulee toimittaa lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, Helsinki. Sähköpostiosoite: Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari Anu-Leena Arola Pekka Hongell Keijo Houhala Matti Ollila Ari Rautakorpi Hannu Saarikangas 18

19 Helsingin Messukeskus Toimivan ympäristön rakentaja Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tule messuille päivittämään tietosi ja tapaamaan alasi ihmisiä! Tutustu huippuseminaareihin ja rekisteröidy maksutta kävijäksi: Mediayhteistyökumppanit Kuntamarkkinat 2008: Maksuton bussikuljetus messukävijöille Messukeskuksen ja Kuntatalon välillä. Avoinna: ke to klo 9 17, pe klo Paikka: Helsingin Messukeskus. Sisäänpääsy on maksuton. Rekisteröityminen ennakkoon tai tapahtuman aikana Messukeskuksen sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla käynnillä myös liikunta-alan Insinööri ammattimessut Arena 08. Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) UUSI 19

20 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies Vastavalmistuneet hyvin työn syrjään kiinni koulutusta vastaavan työn saaminen ei kuitenkaan itsestään selvää Tuore UIL:n vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus osoittaa, että työllistyminen ja työllisyystilanne on kehittynyt edelleen myönteisesti. Vuonna 2007 valmistuneista 73 prosenttia on saanut vakituisen työpaikan, määräaikaisessa työsuhteessa on noin 17 prosenttia. Työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on joka kahdeskymmenes vastavalmistunut. Yrittäjyyden suosio on edelleen laimeaa: omassa yrityksessä päätoimisesti työskentelevien osuus jää alle prosenttiin. Selvästi parhaiten vakituisiin työsuhteisiin ovat työllistyneet hyvistä talouden suhdanteista erityisesti hyötyvät rakennustekniikan insinöörit. Kolme neljästä insinööreistä sai töitä heti valmistuttuaan joko uudesta tai jo entuudestaan tutusta työpaikasta. Niistä työnhakijoista, jotka eivät välittömästi löytäneet työpaikkaa, yli kaksi kolmasosaa kuitenkin sai töitä viimeistään neljän kuukauden kuluttua valmistumisestaan. Opiskeluaikana solmitut työelämäyhteydet ovat monille keskeinen tekijä ensimmäisen työpaikan saamisessa: lähes puolet työllistyi paikkaan, johon oli tehnyt insinöörityön ja/tai jossa oli työskennellyt aiemmin harjoittelijana tai kesätyöntekijänä. Kysyttäessä tarkemmin eri tekijöiden merkityksestä nousee oma aktiivisuus ylitse muiden. Myös insinööritutkinnon, koulutusohjelman ja oman alan työkokemuksen merkitys tunnistetaan laajalti. Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä: noin puolet vastaajista on saanut ensimmäisen työpaikan ainakin osittain henkilökohtaisten suhteiden avulla. Merkillepantavaa on, että opintomenestyksen merkitys nähdään yleisesti ottaen hyvin vähäisenä. Miten tehtävät ja koulutus vastaavat toisiaan? Vuonna 2007 valmistuneiden insinöörien tämänhetkiset työpaikat vastaavat ,6 60,7 66,4 64,5 73,0 70,6 75,7 82,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 1. Vuosina valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavan vuoden keväällä. KUVIO 2. Vastavalmistuneiden arvioita eri tekijöiden merkityksestä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saamisen kannalta. koulutusta melko hyvin, sillä karkeasti ottaen kolme neljäsosaa ilmoittaa työskentelevänsä koulutusta vastaavissa tehtävissä. Noin neljäsosa joutuu (vain pienelle osalle se on vapaaehtoinen valinta) työskentelemään koulutusta vastaamattomissa tehtävissä heistä suurin osa ilmoittaa tekevänsä työntekijätason tehtäviä. 24,1 22,9 22,2 23,4 17,2 20,6 15,4 12,6 12,6 12,2 Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne Oma aktiivisuus Insinööritutkinto Koulutusohjelma Alan työkokemus Tuttu työpaikka Henkilökohtaiset suhteet Muu työkokemus Insinööritutkinnon aihe Kielitaito Opintomenestys Harrastukset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin merkittävä Melko merkittävä Ei juurikaan merkittävä Ei lainkaan merkittävä ,2 9,5 22 5,6 7,2 21 5,2 2,6 Kysyttäessä kuinka helppona piti/ pitää koulutusta vastaavan työpaikan saamista, ainoastaan noin puolet vastavalmistuneista kokee sen olleen/olevan helppoa. Koulutusohjelmien väliset erot ovat kuitenkin merkittävät: suurimmista koulutusaloista parhaiten koulutusta vastaaviin tehtäviin on valmistanut rakennustekniikka, sähkötekniikka sekä au

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf IKJ:N TALVIPÄIVÄT 28. 29.1.2009 TAMK AJANKOHTAISTA INSSI HANKKEESTA Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi AGENDA INSSI hankkeen yleisesittely Ajankohtaista kehittämisryhmistä Insinöörikoulutuksen hyvät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Markkinointiviestintä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Iltapäivän ohjelma Vetovoimakampanjasuunnitelman esittely Vaikuttamiskeinot ja kampanjan hyödyntäminen paikallisesti Insinööri-mielikuvat

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Miksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon.

Miksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon. Miksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon. Järjestäminen MIKSI?????? Jäsenmäärän ja järjestäymisasteenlasku Mitä? Mitä Sinä tarvitset, että olet valmis

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi 19.10.2015 1 Agenda Lyhyesti atalentista Miksi LinkedIn Profiilin hionti Kansikuva Otsikko Yhteystiedot Summary Skills Kiinnostuksenkohteet

Lisätiedot

Muutostarpeet Insinöörikoulutuksessa Samu Salo Puheenjohtaja Insinööriliitto

Muutostarpeet Insinöörikoulutuksessa Samu Salo Puheenjohtaja Insinööriliitto Muutostarpeet Insinöörikoulutuksessa Samu Salo Puheenjohtaja Insinööriliitto Taustatietoja Työelämänmuutos Insinöörialoilla on voimistunut oleellisesti 2010-luvulla 41 % insinööreistä työskentelee työpaikalla,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Oletko sinä seuraava cimcorpilainen?

Oletko sinä seuraava cimcorpilainen? Oletko sinä seuraava cimcorpilainen? Cimcorpin kanssa voit kasvaa, oppia ja valloittaa maailmaa kasvuyrityksen mukana. Mukavien työkavereiden ja yhteishengen ansioista työtä tehdään isolla sydämellä ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Korko korkeaa osaamista yrityksiin

Korko korkeaa osaamista yrityksiin Korko korkeaa osaamista yrityksiin Korko korkeaa osaamista yrityksiin Mikä: Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen kehittämishanke, joka tähtää korkeakoulutettujen osaajien ja yritysten osaamistarpeiden

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot