Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010"

Transkriptio

1 Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010 Helsinki 2011

2 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 4 Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous 4 Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot 5 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka 6 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 29 Yhteenveto julkaisuista

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Toimintavuosi oli VATT:n kahdeskymmenes, minkä kunniaksi kirjoitettiin talon omin voimin toiminnan painopisteiden ja organisaation muutoksia kuvaillut historiikki sekä järjestettiin juhlaseminaari, jonka teemana oli tutkimuksen ja päätöksenteon välinen suhde. VATT:n ylijohtaja siirtyminen uusiin tehtäviin heijastui VATT:n loppuvuoden toimintaan. Toimintavuoden aikana kansatalous alkoi elpyä voimakkaasta taantumasta, joka kasvatti huolta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä. Politiikkalinjauksissa korostuivat julkisten menojen hillintä ja talouskasvun edellytysten turvaaminen, mikä heijastui myös VATT:n tutkimustoimintaan ja antoi lisää painoarvoa useille tutkimuskeskuksen perinteisille ydintehtäville kuten vero ja tuottavuustutkimukselle sekä työllisyysasteen nostamiseen tähtäävien politiikkatoimien arvioinneille. Toiminta palveli talouspolitiikan valmistelua erityisen tiiviisti valtiovarainministeriön asettaman verotuksen kehittämistyöryhmän työssä. Verotyöryhmän lisäksi keskeinen panos verotukien määrää ja laajuutta selvittäneessä työssä korostaa tutkimuksen ja politiikkavalmistelun vuorovaikutusta ja samalla myös tutkimuskeskuksen keskeistä roolia linkkinä niiden välillä. Myös kuntatalouden ja julkisten palveluiden vaikuttavuuden tutkimuksessa useat hankkeet liittyivät ajankohtaisiin uudistuksiin. Valtioneuvoston kanslian kanssa yhteistyönä tehty tutkimus vertaili paikallishallinnon tehtäviä, rahoitusta ja viimeaikaisia uudistuksia Pohjoismaissa. Tuottavuustutkimuksessa valmistui vanhuspalvelujen vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuustutkimus sekä valtion virastojen työhyvinvointia ja tuottavuutta vertaillut hanke. VATT:lla on vahvana painopisteenä myös yksittäisten lakimuutosten vaikuttavuuden analyysi. Toimintavuoden aikana arvioitiin muun muassa kotouttamislain, matalapalkkatuen, korotetun ansiopäivärahan ja yksilöllisen varhaiseläkkeen vaikutuksia. Tutkimuskeskuksen pitkäjänteinen panostaminen malliperustan kehittämiseen sekä laajojen tietoaineistojen hallintaan tukevat tällaisia eri ajankohtien tietotarpeiden mukaisia arviointitutkimuksia. Tutkimuskeskus on saanut entistä painokkaamman roolin eri hallinnonalojen ennakointityön tukemisessa. VATT:n malliympäristössä toteutettiin kertomusvuonna ennakointihankkeita sekä työvoima ja koulutustarpeisiin että ilmasto ja energiapolitiikkaan liittyen. Vuoden aikana panostettiin erityisesti työllisten määrien toimialakohtaisten kehitysarvioiden laadintaan, ja tämän ennakoinnin tilaajana oli neljän ministeriön (OPM, TEM, VM ja STM) muodostama konsortio. Työ kytkeytyy myös ilmasto ja energiapolitiikan pitkän aikavälin laskelmiin. Merkittävä osa tutkimushankkeista on muutoinkin liittynyt useiden hallinnonalojen tietotarpeisiin. Niitä on toteutettu usein eri ministeriöiden osarahoittamina yhteishankkeina ja usein myös yhdessä toisella hallinnonalalla toimivan sektoritutkimuslaitoksen tai laitosten kanssa. Tutkimustulokset ovat siis palvelleet laajasti eri hallinnonalojen, valtioneuvoston kanslian ja myös eduskunnan työtä, ja VATT on toteuttanut sektoritutkimuksen kehittämisen keskeistä päämäärää eli sektorirajat ylittävää tutkimustoimintaa. Tutkimuskeskus toteutti lisäksi runsaasti talouspolitiikan lyhyen tähtäimen välitöntä valmistelua palvelleita selvityshankkeita erilaisten taustalaskelmien ja muistioiden muodossa. Haasteena onkin säilyttää myös pitkäjänteisen tutkimustyön edellytykset, sillä tieteellisen vaikuttavuuden perustana on tutkimuksen akateemisin kriteerein arvioitu laatu ja tutkimustulosten kiinnostavuus tutkimusyhteisöissä. Lisäksi korkeatasoinen asiantuntijatoiminta rakentuu luotettavan ja kriittisen ulkopuolisen tarkastelun kestävän tutkimuksen perustalle. 3

5 VATT:n tutkimusresurssit hieman laskivat edellisestä vuodesta osittain talouskriisin mahdollisiin seurauksiin varautumisen ja osittain VATT:n tutkimustarpeisiin sopivan henkilöstön rekrytointihaasteiden vuoksi. Siksi myös eri tuotosten kokonaismäärä laski. Julkaisuja kuitenkin tuotettiin tutkimukseen käytettyjä henkilötyövuosia kohti seitsemän enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmen viime vuoden keskiarvona tarkastellen näin laskettu tuottavuus on kohonnut 15 % vuodessa, mikä on VATT:n tulostavoitetta (+1%) korkeampi ja johtuu pääosin vuoden 2008 poikkeuksellisen suotuisasta vuodesta. Asiantuntijatehtävien suoritteet vähenivät julkaisuja enemmän, mitä osittain selittää erityisen suuri asiantuntijatehtävien määrä edellisenä vuonna ja osittain voimakas panostus yksittäiseen valtiovarainministeriön asettaman verotyöryhmän työhön. Yhteistyö VATT:n ja ECONOMICUM:n kolmen kansantaloustieteen laitoksen ja HECER:n kanssa on edelleen tiivistynyt. Tämän kampusyhteistyön muotoja olivat muun muassa yhteisvirat, yhteiset tutkimusprojektit, seminaaritoiminta sekä opetustoiminta, ja sen edelleen kehittäminen on sekä tutkimuksen laadun että tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta ensiarvoista. Tutkimuskeskuksen yhteydet kansantaloustieteen korkeinta opetusta antaviin laitoksiin laajentavat kiinnostusta julkisen talouden kysymyksiin, mikä heijastuu positiivisesti esimerkiksi uudistusten taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja helpottaa VATT:n tulevissa rekrytoinneissa. Valtionhallinnon uudistusvirtaukset ovat kaiken kaikkiaan vaatineet runsaasti muutosvalmiutta sekä toimintojen ja työnjakojen uudelleenorganisointeja. Niiden ohella muutoksissa pärjääminen on edellyttänyt panostusta myös työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen. VATT on jatkanut yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa muun muassa tekemällä konkreettisia valmisteluja KIEKUhankkeen edistämiseksi tutkimuslaitosympäristöä paremmin palvelevaksi. 1.2 VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalueella tehty tutkimus jakautui kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) kuntatalous, (ii) julkisten palvelujen tuottavuus ja (iii) hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistuminen. Kuntataloustutkimuksessa valmistui hanke, jossa käsiteltiin pohjoismaisia paikallishallinnon järjestelmiä niiden tehtävien, rahoituksen ja viimeaikaisten uudistushankkeiden näkökulmista. Myös tutkimus kuntaliitosten syntyyn vaikuttavista tekijöistä valmistui. Tulosten mukaan kunnanvaltuutettujen henkilökohtaiset poliittiseen uraan ja siviilityöuraan liittyvät vaikuttimet vaikeuttavat kunnan asukkaiden kannalta optimaalisten kuntaliitosten muodostumista. Lisäksi valmistui tutkimus koskien yleisen valtionavun menovaikutuksia. Tulosten mukaan kunnat käyttävät yleisen valtionavun kulutukseen, eikä tuella siten ole vaikutusta paikallisiin veroasteisiin. Uusina hankkeina aloitettiin tutkimukset koskien optimaalista kuntarakennetta, kuntaliitosten vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, uudelleenvalinnan roolia kuntaliitosäänestyksissä sekä Helsingin seudun metropolihallintoa. Tutkimuskokonaisuudessa osallistuttiin myös merkittäviin asiantuntijatehtäviin, mm. verotuksen kehittämistyöryhmälle tuotettiin kuntien verotusta koskevia muistioita ja osallistuttiin työryhmän sihteeristön työhön. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti OECD:n Fiscal Federalism Networkin työhön. Julkisten palvelujen tuottavuus teemassa valmistui tutkimus koskien valtion tuottavuusohjelman vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että tuottavuusohjelmalla aikaansaatu työn tuottavuuden kasvu ei ole heikentänyt mitattavissa olevaa työhyvinvointia (työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot). Toinen valmistunut tutkimus käsitteli vanhuspalveluiden tuottavuutta ja siinä saatiin tulos, jonka mukaan vaikuttavuuden huomioon ottaminen nostaa tuottavuusarviota noin puoli prosenttiyksikköä. Myös tutkimus ammattikorkeakoulujen tehokkuuseroista valmistui. Tulosten mukaan 4

6 ammattikorkeakoulujen väliset tehokkuuserot ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta erot näyttävät johtuvan kulttuurialan koulutuksesta. Uutena hankkeena projektikokonaisuudessa valmisteltiin ammattikorkeakoulutuksen koulutustarpeen ennakointiin liittyvää hanketta. Tuottavuuteen liittyvää asiantuntijatyötä tehtiin mm. osallistumalla valtiovarainministeriön kuntien tuottavuusohjelman seuranta ja koordinaatioryhmän työhön. Hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistumisen teemassa valmistui tutkimus jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutuksista. Tulosten mukaan siirtyminen sopimusperusteisesta järjestelmästä keskitettyyn järjestelmään alentaa jätteidenkeruun hintoja. Myös kaksi tutkimusta asfalttikartellien vaikutuksista toimitettiin vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten. Nämä tutkimukset julkaistaan vuonna Lisäksi edistettiin useita käynnissä olevia julkisia hankintoja käsitteleviä projekteja, kuten julkisten hankintojen päätyminen markkinaoikeuteen, paikallispolitiikan vaikutukset julkisten palveluiden tuottamistapoihin, sähköiset hankintamenetelmät, tarjouskartellien havaitseminen ja vanhushoivan rahoitus. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkisen talouden tasapainoon. Vuonna 2010 tutkimusalueen työssä korostui osallistuminen talouspolitiikan valmistelua palveleviin hankkeisiin. Kaksi tutkimusalueen tutkijaa oli pysyvästi mukana syyskuussa 2008 asetetun verotuksen kehittämistyöryhmän työssä. Lisäksi neljä muuta tutkijaa laati työryhmälle laskelmia ja asiantuntijaselvityksiä. Tutkimusalueen tutkijoiden vastuulla oli erityisesti arvonlisäverotusta, yritys ja pääomatuloverotusta, asumisen verotusta ja työryhmän muutosesitysten tulonjakovaikutuksia koskevat asiantuntijaselvitykset. He olivat keskeisessä roolissa myös työryhmän väliraportin (kesäkuu 2010) ja loppuraportin (joulukuu 2010) kirjoittamisessa. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös laajaan verotukia koskevaan selvitykseen. Selvityksessä uudistettiin verotukien määrittämisperusteet, laajennettiin verotukiseuranta kattamaan Suomen koko verojärjestelmä ja laadittiin arviot verotukien määristä. Hankkeen loppuraportti valmistui lokakuussa Politiikan valmisteluun liittyvän työn ohessa alueella oli käynnissä useita tutkimusprojekteja. Kahdessa syksyllä valmistuneessa osaraportissa arvioitiin viime vuosien arvonlisäveromuutosten vaikutuksia hintoihin ja kysyntään. Euroopan Unionin yritysverokoordinoinnin vaikutuksia Suomen verotuottoon arvioitiin keväällä valmistuneessa selvityksessä. Tulonjaon kehitystä arvioitiin keväällä valmistuneessa monivuotisen hankeen osaraportissa. Suomen viime vuosina toteutettujen pääomaverouudistusten vaikutuksia tarkasteltiin kolmessa vielä keskeneräisessä tutkimuksessa. Näiden tuloksia esiteltiin kokouksissa kotimaassa ja ulkomailla. Tutkimusalue panosti kertomusvuoden aikana mallien ja tutkimusaineistojen kehittämiseen. Se osallistui ministeriöiden ja virastojen väliseen yhteistyöhön uuden mikrosimulointimallin kehittämisessä ja vastasi TUJA mallin ylläpitämisestä. Lisäksi käynnistettiin verohallinnon tietoihin perustuvan yritysaineiston järjestäminen ja dokumentointityö. Tutkimusalue oli mukana kansainvälisessä yhteistyössä mm. osallistumalla pohjoismaisen veroekonomistikokouksen järjestelyihin toukokuussa Helsingissä. Lisäksi tutkijat esittelivät tutkimuksiaan useissa kansainvälisissä kokouksissa. 5

7 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Tutkimusalueen tutkimustoiminta on keskittynyt politiikkamuutosten vaikuttavuusarvioihin ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen tutkimukseen. Politiikkamuutosten arviointeja on suoritettu etenkin työllisyyden ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana julkisen vallan lakimuutosten vaikuttavuutta on arvioitu mm. kotouttamislain, matalapalkkatuen, korotetun ansiopäivärahan ja yksilöllisen varhaiseläkkeen osalta. Työmarkkinoita käsitteleviä tutkimuksia on tehty myös sovitellusta ansiopäivärahasta, työurien muuttumisesta sekä yleisemmin vaikuttavuusarvioinnista. Ympäristötaloustieteen ja innovaatiopolitiikan tiimoilta on vuoden 2010 aikana tehty useita tutkimuksia eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Lisäksi tutkimuksia on julkaistu vihreistä työtehtävistä, vapaa ajan ekotehokkuudesta, päästöjen ohjauskeinoista sekä talouskriisin ja ympäristöpolitiikan yhteyksistä. Tutkimusalueella on käynnissä useita, monivuotisia tutkimushankkeita, jotka käsittelevät maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia, työttömyysturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksia sekä yritysten kansainvälistymisen vaikutuksia. Lisäksi tutkimusalue on mukana useampivuotisessa Paltamon täystyöllisyyskokeilua arvioivassa tutkimuskonsortiossa. Tutkimusalueen tutkijat ovat vuoden aikana osallistuneet eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimintaan sekä valtiovarainministeriön nuorten työmarkkinoita koskevaan projektiin. Kaikkiaan tutkijoita on mukana lähes kahdessakymmenessä erilaisessa työ, asiantuntija tai ohjausryhmässä, joita ovat asettaneet mm. OECD, Tilastokeskus, työ ja elinkeinoministeriö sekä maa ja metsätalousministeriö. Vuoden aikana on lisäksi annettu erinäinen määrä lausuntoja ja haastatteluja, julkaistu lukuisia lehtikirjoituksia sekä pidetty lukuisia esitelmiä. Tutkimusalueen tutkijoiden tuotoksia on vuoden aikana julkaistu useissa kansainvälisissä aikakausijulkaisuissa. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on syvennetty kotimaisten artikkeleiden ja muiden tutkimuslaitosten sarjoissa julkaistujen tutkimusten välityksellä. Kaikkiaan tutkimusalueelta on vuoden aikana julkaistu VATT:n ulkopuolisilla foorumeilla lähes 40 tutkimusta tai artikkelia. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Yksikön keskeiset hankkeet ovat koskeneet yksikön vastuulla olevien mallien kehittämistä ja raportointia. Yksikön keskeiset hankkeet ovat liittyneet talouskehityksen ennakointiin sekä talouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan vaikutusten arviointiin. Mallien kehittäminen on painottunut etenkin julkisen sektorin tietokantojen kehittämiseen. Tietokanta kattaa nykyisellään sekä valtion että kuntatalouden maakuntatasolla, minkä lisäksi sosiaaliturvarahastoja voidaan tarkastella erikseen. Tietokannan perusteella on mahdollista arvioida julkisten menojen kohdentumista eri sektoreille ja tarkastella vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseen. Malleja on laajennettu myös tulonjaon ja työmarkkinoiden käsittelyn osalta ja ne mahdollistavat nyt sekä tulonjako että työmarkkinakysymysten tarkastelun. Vuoden 2010 merkittävimmät hankkeet koskivat talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointia. Huhtikuussa julkaistiin vuoteen 2025 ulottuva perusskenaario talouskehityksestä ja työvoiman tarpeesta kolmessa eri skenaariossa, jotka täydentyivät syksyllä politiikkatoimia ja tavoitteita sisältävällä tavoiteskenaariolle. Skenaariot ovat muodostaneet pohjan OPH:n suorittamalle koulutuksen aloituspaikkojen arvioinnille. Sitä on hyödynnetty myös alueellisen toimialakehityksen ennakoinnin lähtökohtana. Ennakointityöhön on liittynyt mittava panostus ennakoinnin eri toimijoiden kanssa käytävään dialogiin, jossa on tiivistynyt maakuntien ja ELY keskusten omat näkemykset kymmenien toimialojen kehityksestä. 6

8 Vuoden mittaan yksikkö toteutti useita päätöksenteon valmistelua tukevia hankkeita. Näitä olivat muun muassa päästökaupan vaikutusten arviointi sekä kotimaisesta että pohjoismaisesta näkökulmasta sekä ydinvoimahakemusten taloudellisia vaikutuksia koskevat arviot. Työn tuloksia hyödynnettiin myös verotyöryhmän työssä. Lisäksi arvioitiin asevelvollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia asevelvollisuutta pohtineen Siilasmaan työryhmän käyttöön. Yksikkö osallistui useisiin yhteishankkeisiin muiden tutkimusalueiden kanssa. Aluemallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä tutkimusalue I:n kanssa, kun taas hyödykeverotuksen ja hallinnollisen taakan vähentämisen vaikutuksia arvioitiin yhteistyössä tutkimusalue II:n kanssa. Tutkimusalue III:n kanssa arvioitiin ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vaikutuksia ja ilmastopolitiikan ohjauskeinoja vuonna 2010 käynnistyneessä sektoritutkimushankkeessa. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, esimerkiksi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa, ja niitä on käytetty verotyöryhmän ja asevelvollisuutta pohtineen työryhmän mietinnöissä. Eräitä energiatutkimuksen hankkeiden tuloksia julkaistiin lisäksi VTT:n tutkimusraporteissa. Näistä merkittävimpiä on Nordic Energy Perspectives hankkeen useat loppuraportit. Neuvottelukunta Toimintavuonna aloitti uusi neuvottelukunta kolmivuotiskautensa. Neuvottelukunnalla oli neljä kokousta. Kokouksissa tarkasteltiin tutkimuskeskuksen toimintakatsauksia, pohdittiin valtion sektoritutkimuksen vaihtoehtoja ja VATT:n yhteistyötä Economicum yhteisössä ja esiteltiin vastavalmistuneita tutkimustuloksia. Vastavalmistuneista tutkimuksista olivat esillä valtion tuottavuus ja työhyvinvointitutkimus, paikallisjulkistalouden pohjoismainen vertailu ja VATT:n 20 vuotishistoriikki. Neuvottelukunta: puheenjohtaja: jäsenet: talousasioiden alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen, Valtioneuvoston kanslia ylijohtaja Seija Ilmakunnas (7.12. alkaen ylijohtaja Aki Kangasharju), VATT professori Anni Huhtala, Maa ja elintarviketalouden tutkimuslaitos ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, työ ja elinkeinoministeriö professori Otto Toivanen, Katholieke Universiteit Leuven johtaja Raija Volk, Sosiaali ja terveysministeriö tutkija Janne Niemi, VATT tutkija Jussi Ahokas, sihteeri 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset muodostuvat tutkimusjulkaisuista ja asiantuntijatoiminnasta, ja niiden erilaisesta luonteesta johtuen eri tuotostyyppien kehitystä seurataan hieman eri tavoin. VATT:n keskeiset tuotokset on esitetty Liitteessä 1. Julkaisutoiminnan tuottavuutta mitattaessa julkaisuille on määritelty painokertoimet. Ulkoisen arvioinnin suositusten mukaisesti kriteerinä painoille on käytetty arvioita eri julkaisutyyppien vaikuttavuudesta sekä tutkimustulosten näkyvyydestä ja levinneisyydestä, ja tuottavuuslaskennassa painotettu julkaisumäärän muutos suhteutetaan tutkimusprojekteihin käytettyjen tutkimustyövuosien muutokseen. Uudistettu julkaisutuotannon tuottavuusindeksi painoineen on esitetty VATT:n toimintakertomuksessa

9 Vuonna 2010 julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi nousi seitsemän prosenttia. Kehityksen taustalla oli painotetun julkaisumäärän vähäisempi supistuminen tutkimustyövuosien supistumiseen verrattuna. VATT:n tutkimusresurssit laskivat edellisestä vuodesta osittain talouskriisin mahdollisiin seurauksiin varautumisen ja osittain VATT:n tutkimustarpeisiin sopivan henkilöstön rekrytointihaasteiden vuoksi. Tulostavoitteissa julkaisutoiminnan tuottavuudelle on asetettu keskimäärin yhden prosentin vuosittainen kasvutavoite kolmen vuoden ajanjaksoja tarkasteltaessa. Merkittävät vuosittaiset tuottavuusvaihtelut ovat tyypillisiä tutkimusorganisaatioille, jolloin julkaisutoiminnan tuottavuutta on perusteltua tarkastella useamman vuoden keskimääräisen kehityksen perusteella. Julkaisutoiminnan tuottavuus nousi toimintavuonna kolmen vuoden keskimääräistä tavoitetta hieman nopeammin, kun taas keskimääräinen kolmen vuoden tuottavuuden muutos on ollut +15 %, mikä on selvästi tavoitetta nopeampaa. VATT:n asiantuntijatehtäville ei aseteta painokertoimia eikä niistä lasketa tuottavuusindeksiä, vaan niiden kehitystä seurataan suoritteiden määrän perusteella. Vuonna 2010 asiantuntijatoiminnan suoritteiden määrä aleni edellisvuodesta. Tutkimuskeskuksen aktiivinen panos ajankohtaisia uudistuksia palvelevissa hankkeissa, etenkin verotyöryhmän väli ja loppuraporttien valmistelu, vähensi mahdollisuuksia osallistua muihin asiantuntijatehtäviin. VATT:n toimintaa ja sen muutosta paremmin kuvaavan julkaisutoiminnan tuottavuusindeksin käyttöönoton jälkeen luovuttiin kokonaistuottavuuden muutosta kuvaavan indeksin käytöstä. Kuitenkin Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan VATT:n tulee edelleen sisällyttää toimintakertomukseen kokonaistuottavuusindeksillä laskettu muutos. Tulostavoiteasiakirjan linjauksen mukaisesti VATT tuottaa kokonaistuottavuusindeksiä alkaen vuoden 2012 panos ja tuotoskehityksestä verrattuna edelliseen vuoteen. Tukitoiminnot Tutkimuskeskuksen tukitoimintoja on edelleen kehitetty. Lähtökohtana on, että tarkoituksenmukaisilla tehtäväjärjestelyillä voidaan palvella paremmin ja tehokkaammin ydintoimintaa. Tukitehtävien sisältö muuttuu jatkuvasti vaativammaksi, mikä tuo tukitehtävissä toimivalle henkilöstölle haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Tästä syystä on ryhdytty järjestämään koulutuksia räätälöitynä VATT:n tarpeisiin. VATT on jatkanut käynnistämäänsä hallintotehtävien yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Kuluvana vuonna on tehty konkreettista toimia, joiden avulla on KIEKU saatu tutkimuslaitosympäristöä paremmin palvelevaksi. Yhteistyö tiivistyy vuonna 2011, sillä valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan KIEKU käyttöön keväällä 2012 ja VATT ottaa näin ollen sen ensimmäisenä tutkimuslaitoksena käyttöön. Tietohallinto Toimintavuoden aikana palvelinympäristön integraatiota parannettiin uudella tekniikalla ja virtuaalisointiympäristöä laajennettiin. Käyttöön otettiin myös rakennuksen suojakopiointiratkaisu. Toimikortit otettiin käyttöön loppuvuodesta. Myös työasemakannan harmonisointi edistyi. Sovellusohjelmistojen osalta sekä toimisto että laskentasovelluksista otettiin käyttöön entistä suorituskykyisempiä versioita. Talous ja henkilöstöhallinto VATT on ollut palvelukeskuksen asiakkaana vuodesta 2008 ja ollut pääosin tyytyväinen saamaansa palveluun. 8

10 Palvelukeskusasiakkuuden taloudellisia vaikutuksia on seurattu vuodesta 2008 lähtien, jolloin asiakkuus asteittain aloitettiin. Kustannustietojen vertailu on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi johtuen vertailtavuutta heikentävistä kertaluonteisista tekijöistä. Mm. vuoden 2010 VATT:n talous ja henkilöstöhallinnon kustannukset kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta ( euroa), mihin on syynä talous ja henkilöstöhallinnon henkilöstömuutokset ja Palkeiden palvelun laskutusajankohta. Toimitilat Kasvanut vierailijoiden ja kesäharjoittelijoiden määrä on edellyttänyt toimitilojen käytössä entistä laajempaa suunnittelua ja joustavuutta. Lisäksi Economicum yhteisö on mahdollistanut erilaisia yhteistyömuotoja tilajärjestelyissä. Hankintatoimi VATT otti toimintavuoden aikana käyttöön valtion uuden matkanhallintajärjestelmän M2. VATT liittyi Valtion IT palvelukeskuksen puitejärjestelyihin. Kausijulkaisujen hankinnassa siirryttiin Hanselin puitesopimuksen piiriin. Näin VATT on edelleen kasvattanut Hanselin puitesopimusten kautta toteutettujen hankintojen osuutta Toiminnan taloudellisuus Työajan jakautuminen Työajan käytöllä mitattu henkilötyöpanos on 53. Lukuun sisältyy palvelussuhteessa toimivat tutkijat ja tutkimushenkilöstön eri tutkimusorganisaatioiden kanssa yhteisvirkajärjestelyillä VATT:lle tehty työ. Edellä mainitut järjestelyt ovat näissä tapauksissa olleet kustannustehokas tapa tuottaa tutkimustietoa. Työajan jakautuminen vastuualueittain vuosina : Htv Htv Htv Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Tukitoiminnot Yhteensä Seuraavasta taulukossa on esitetty tutkimustoiminnan ja muun työajan jakautuminen vuosina Htv Htv Htv Tutkimusprojektit 23,5 26,8 29,4 Muu tutkimustoiminta 1) 6,2 7,5 5,0 Muu työaika 23,3 23,7 25,8 Yhteensä 53,0 58,0 60,2 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 11,2 10,0 10,2 saatu koulutus 0,9 1,0 1,3 lomat 8,7 9,2 8,4 sairauspoissaolot 2,0 2,8 3,9 muu 0,5 0,7 2,0 1) Muu tutkimustoiminta koostuu pääosin tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintoon kirjataan hallinto, tietopalvelu ja tietohallintotehtävät sekä johtaminen 9

11 Ydintoimintaan käytetty työaika oli 29,7 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 htv:tä vähemmän kuin vuonna Ydintoimintaan käytetyn työajan väheneminen johtuu eläköitymisistä, muusta vaihtuvuudesta ja perhevapaista. Korvaavat pysyvät rekrytoinnit osoittautuivat haasteellisiksi, joten VATT:ssa otettiin käyttöön vaihtoehtoisia rekrytointitapoja. Nämä ovat tuottaneet tuloksia ja tutkijoiden määrän kasvu näkyy vuoden 2011 henkilöstömäärissä. Muuhun tutkimustoimintaan käytetyn työajan suhteellinen osuus on samaa tasoa kuin edellisvuonna eli noin 20 % ydintoimintaan käytetystä työajasta. Hallintoon käytetty työaika on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Tähän vaikuttaa alkaen täsmennetyt työaikakirjausten periaatteet sekä erityisesti johtamiseen ja esimiestyöhön panostaminen. VATT:n henkilöstölle on järjestetty aikaisempia vuosia runsaammin koulutustilaisuuksia. Siitä huolimatta saatuun koulutuksen käytetty työaika on vähentynyt. Tähän on syynä puutteelliset työaikakirjaukset, johon tullaan kiinnittämään huomiota. Toisaalta koulutuksen osuus on yleisesti ottaen vähenemässä, sillä osaamisen kehittämisessä on käytössä muita muotoja. Muun työajan jakautumisessa on myönteistä se, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Toiminnan kustannukset VATT:n toiminnan kokonaiskustannukset olivat 4,9 milj. euroa ja vähenivät 0,1 milj. euroa edellisvuodesta. Kustannusten lievä lasku johtuu pääosin tutkimushenkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuneiden rekrytointien siirtymisestä vuodelle 2011 ja perhevapaista, joita kohdistui erityisesti tutkimusalueelle III. Tukitoimintojen osuus kaikista kustannuksista oli 22 %, mikä on huomattavasti aikaisempia vuosia suurempi. Osuuden muutos selittyy lähes kokonaisuudessaan sillä, että tukihenkilöstö on pysyvää ja kun toimintavuonna henkilövajaus oli tutkimushenkilöstössä, on seurauksena tukihenkilöstön suuri suhteellinen osuus. Edellä esitetty huomioon ottaen on tukitoimintojen osuutta kuvaava tunnusluku ongelmallinen ja tästä syystä sitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Ydintoiminnan kustannukset vuosina : toteutuma tavoite toteutuma toteutuma milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa Tutkimusalue I 1,4 1,4 1,4 1,7 Tutkimusalue II 1,4 1,4 1,4 1,3 Tutkimusalue III 1,4 1,4,1,6 1,5 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 0,7 0,6 0,6 0,6 Yhteensä 4,9 5,1 5,0 5,1 10

12 Talousarvion (mom.28.30) mukainen kustannusten suhteellinen jakauma tulosalueittain vuosina : % % % Ydintoiminnot Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Yhteensä Tukitoiminnot Yhteensä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2010 yhteensä euroa, kun ne edellisvuonna olivat euroa. Vuoden 2010 tavoitteeksi oli asetettu euroa. Muutosta selittää mm. se, että sidosryhmät ovat olleet halukkaita luomaan yhteisiä tutkimushankkeita, jolloin tutkimus on muodostunut yhteisrahoitteiseksi. Toisaalta maksulliselle toiminnalle on tyypillistä suuretkin vaihtelut vuosien välillä. Lisäksi on huomioitava VATT:n strateginen painopiste panostaa yhteisrahoitteiseen tutkimustoimintaan. Kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä vuodelta 2010, sillä tulot alittavat euroa. Kustannusvastaavuus jäi alle asetetun 100 %:n tavoitteen, mihin on selityksen yksittäisen rahoittajan maksusuorituksen siirtyminen vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat ,64 euroa, mikä ylittää vuodelle 2010 asetetun tavoitteen ( euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus ylittää asetetun tavoitteen 80 % ulkopuolisesta rahoituksesta (1 milj. euroa). VATT:n strateginen valinta on lisätä tutkimusyhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. Merkittävimmät yhteisrahoitteiset hankkeet toteutettiin Suomen Akatemian ja TEKESin rahoittamana sekä eri ministeriöiden ja Eduskunnan kanssa. Lisäksi VATT toteutti yhteisrahoitteisia hankkeita, joissa rahoittajana olivat valtionhallinnon ulkopuoliset tahot, kuten Helsingin ja Tampereen yliopistot, kuntasektori ja University College London. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 52 %, mikä on VATT:n yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetetun kustannusvastaavuustavoitteen (vähintään 50 %) mukainen. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä

13 Kustannukset yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Tuotot kustannukset Kustannusvastaavuus % 52,0 48,1 45,7 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalueen I keskeiset hankkeet: Valtionosuusjärjestelmä ja kuntien rahoitus Valmistuneessa hankkeessa laadittiin Talousneuvoston toimeksiannosta kirja Local public sector in transition: A Nordic perspective. Kirjassa kuvattiin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan paikallishallinnon järjestelmiä niiden tehtävien, rahoituksen ja viimeaikaisten uudistushankkeiden näkökulmista. Lisäksi julkaisussa arvioitiin Suomen paikallishallinnon järjestelmää sekä käsiteltiin julkisten tehtävien ja rahoituksen hajauttamiseen liittyviä politiikkakysymyksiä myös laajemmin, muun muassa OECD maiden näkökulmasta. Hankkeesta valmistui 2 raporttia ja 1 VATT valmisteluraportti Valtion tuottavuusohjelma, palkkausjärjestelmät ja työhyvinvointi Valmistuneessa hankkeessa selvitettiin, miten valtion virastojen ja laitosten työhyvinvointi on kehittynyt tuottavuusohjelman aikana. Erityisesti tutkimuksessa pyrittiin tilastollisesti selvittämään, onko työn tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin (työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot) välillä yhteyttä. Tutkimuksessa ei kyetty osoittamaan, että työn tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin muutoksen välillä olisi negatiivista yhteyttä. Sen sijaan tuottavuusohjelman aikana esimerkiksi yleinen työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen. Hankkeesta valmistui 1 VATT tutkimus. Kilpailutuksen ja yksityistämisen kansantaloudellisten vaikutusten arviointi Hanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen: Osahanke 1, Asfalttikartellien vahingonkorvausten taloustieteellinen arviointi on valmistunut. Hankkeessa on tehty kaksi tutkimusta, yksi kunnille ja toinen Liikennevirastolle. Näiden tulokset on toimitettu tilaajille ja molemmat tutkimukset raportoidaan myös VATT Valmisteluraportit sarjan julkaisuissa keväällä Erilliset raportit tullaan myös yhdistämään tieteelliseksi julkaisuksi. Osahanke 2, Jätteenkuljetuksen hankintamallien yritysvaikutusten selvitys on valmistunut. Ympäristöministeriön ja VATT:n rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin asuinkiinteistöjen jätteen kuljetuksessa vallitsevien eri sopimusmallien yritysvaikutuksia. Tulosten mukaan siirtyminen sopimusperusteisesta järjestelmästä keskitettyyn järjestelmään alentaa jätteidenkeruun hintoja. Hankkeesta valmistui 1 VATT valmisteluraportti. 12

14 Osahanke 3, Hankintamenetelmien tehokkuus ja optimaalisuus on käynnissä ja päättyy Hankkeessa tehdään tutkimusta kolmessa laajassa kokonaisuudessa. Ensimmäisessä käsitellään julkisten hankintojen joutumista markkinaoikeuteen ja miten hankintamenetelmät ja yritysten kilpailu vaikuttavat siihen sekä millainen oikeusjärjestelmä parhaiten suojaisi tarjoajia ja veronmaksajia hankkijoiden väärinkäytöksiltä. Tämän hankkeen aineisto saatiin koottua vuoden 2010 aikana. Toisessa hankkeessa tehdään kenttäkokeita liittyen sähköisiin huutokauppamekanismeihin ja tarjouskartellien ennaltaehkäisyyn. Ensimmäinen koe toteutettiin vuonna 2010 ja toista valmisteltiin. Kolmannessa hankkeessa tutkitaan paikallispolitiikan yhteyttä kuntien hankintakulttuuriin ja sen tehokkuuteen sekä kilpailuttamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämänkin hankkeen aineisto kerättiin vuoden 2010 aikana. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Verotuksen kehittämistyöryhmälle tehtävät selvitykset Valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita tehdä esitykset kehittämisen suuntaviivoiksi. Työryhmä antoi väliraportin kesäkuussa 2010 ja loppuraportin joulukuussa Alueen tutkijat osallistuivat työryhmän kokousohjelman järjestämiseen ja asiantuntijaraporttien laatimiseen. Alueen osallistuminen työryhmän työhön toteutui suunnitellusti. Hanke on päättynyt. Verotukien laskenta ja raportoinnin kehittäminen Valtiovarainministeriön vuonna 2008 käynnistämässä hankkeessa oli määrä uudistaa verotukien määrittelyperusteet, laajentaa verotukiselvitysten kattavuus Suomen koko verojärjestelmää vastaavaksi ja tehdä arvio verotukien määrästä. Alueen tutkijoilla oli hankkeessa keskeinen rooli. Hankkeen tavoitteet toteutuivat ja raportti julkaistiin lokakuussa 2010 VATT:n Valmisteluraportteja sarjassa. Hanke on päättynyt. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytymisen taloudelliset ulottuvuudet Monivuotinen, osittain Suomen Akatemian rahoituksella toteutettu, tutkimus selvitti tuloerojen kasvun syitä Suomessa. Erityisesti kiinnitettiin huomiota julkisen sektorin rooliin tässä kehityksessä. Yksi osajulkaisu ilmestyi VATT:n Tutkimuksia sarjassa. Tutkimus ylimpien tulo osuuksien pitkänaikavälin kehityksestä julkaistiin myös kansainvälisessä kokoomateoksessa. Tuloksia on esitelty lisäksi useissa seminaareissa ja kokouksissa. Hanke on toteutunut suunnitellusti. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Aktivointipolitiikan vaikuttavuus Tutkimushanke on VATT:n koordinoima ja Suomen Akatemian rahoittama. Nelivuotisessa hankkeessa arvioidaan perusturvan vastikkeellistamisen vaikutuksia. Hanke on nyt puolivälissä ja sen tiimoilta on tähän mennessä julkaistu 1 laajempi tutkimus, 3 keskustelualoitetta sekä 3 laajemmalle yleisölle tarkoitettua suomenkielistä artikkelia. Tutkimushanke on aikataulussa. Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset (Norface) VATT on mukana kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa, jonka nelivuotinen tutkimushanke alkoi vuoden 2010 alussa. Suomalaisen tiimin tuotoksia on tähän mennessä valmistunut seuraavasti: 1 kansainvälinen julkaisu, 3 suomenkielistä artikkelia ja 3 keskustelualoitetta. Tutkimushanke on aikataulussa. Ympäristöpolitiikan uudet ohjauskeinot Tutkimushanke toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston ympäristöntutkimuksen yksikön kanssa. Tutkimushanke on kolmivuotinen ja siinä arvioidaan ilmastopolitiikan ohjauskeinoja erityisesti päästökaupassa. Hanke on aikataulussa valmistuen vuoden 2011 kuluessa. 13

15 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Yleisen tasapainon mallin kehittäminen ja soveltaminen Hankkeessa on laajennettu dynaamisen yleisen tasapainon mallia VATTAGE mallin erityisesti tulonjaon ja kulutuksen kuvauksien sekä työllisyyden ja kulutuksen välisten linkkien osalta. Mallia on sovellettu useissa ympäristöpolitiikkaa koskevissa hankkeissa sekä VATT:ssa että KO:n kanssa. Vuonna 2010 julkaistiin tulonjakomodulia koskeva raportti. Lisäksi VATTAGE mallista tehtiin koulutuskäyttöön soveltuva, aggregoitu versio, jota on tarkoitus soveltaa VATT:n lisäksi myös Oulun yliopistossa ja tarpeen mukaan KO:lla ja muissa ministeriöissä. Mallin alueellinen laajennus on valmistunut, mutta sen raportointi siirtyi keväälle Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset kunnallistalouteen Hankkeessa on arvioitu ikääntymisen aiheuttamia menopaineita maakuntatasolla ja Keski Suomen osalta myös seutukuntatasolla. Hankkeen tulokset viittaavat siihen, että valtionosuusjärjestelmä on auttanut kunnallistalouden kestävyyden säilyttämisessä viime vuosien taantuman yli. Jo lähivuosina ikääntyminen voi kuitenkin vaatia nykyistä mittavampia toimia kunnallistalouden kestävyyden vaarantuessa ikäriippuvien menojen kasvaessa ja työvoiman saatavuuden vaikeutuessa väestön ikääntymisen myötä. Hankkeen loppuraportti julkaistaan kevään 2011 aikana. Verotuksen rakenteen vaikutukset Hankkeessa on tarkasteltu eri verolajien vaikutuksia verotuksen tehokkuus ja hyvinvointikustannusten näkökulmasta. Hanke tähtää akateemiseen julkaisuun yhteistyössä Centre of Policy Studies tutkimuslaitoksen kanssa, jonka arvioitu julkaisu ajoittunee vuoteen Hankkeen tuloksia raportoidaan yhteistyössä KO:n kanssa vuoden 2011 kevään aikana. Talouskriisi ja julkisen talouden kestävyys Hankkeessa on tarkasteltu eri verolajien vaikutuksia verotuksen tehokkuus ja hyvinvointikustannusten näkökulmasta, kun verotuksella tähdätään kestävyysvajeen kaventamiseen. Hankkeen tuloksia raportoidaan yhteistyössä KO:n kanssa vuoden 2011 kevään aikana. Nordic Energy Perspectives Hanke on yhteispohjoismainen, jossa tarkastellaan energiaintensiivisen teollisuuden ja energiasektorin kehitysnäkymiä Pohjoismaissa, erityisesti ilmasto ja energiapolitiikan näkökulmasta. Hanke on valmistunut ja sen useat loppuraportit on julkaistu. Aikaansaadut julkishyödykkeet Ennakointihanke on tuottanut vuoden 2010 aikana julkaistujen raporttien lisäksi OKM:n, OPH:n, TEM:n, VM:n ja STM:n käyttöön ennakointityötä tukevaa materiaalia, jota on käytetty ministeriöiden tulevaisuuskatsaustyön valmisteluun. ELY leskusten ja maakuntien liittojen ennakointikäyttöön on tuotettu julkaistua hienosyisempää materiaalia alueellisen ennakointityön käyttöön. VATT:n tasapainomalliin perustuva lähestymistapa on mahdollistanut alueellisen ennakoinnin toteuttamisen aiempaa realistisemmin, koska lähestymistapa on tehnyt eksplisiittiseksi linkit alueellisen ja koko kansantalouden kasvun välillä. Ennakointiin käytetystä mallista on myös järjestetty koulutus ja luentotilaisuuksia yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa. Ydinvoimahakemusten ja päästökaupan vaikutusarviot ovat suoraan tukeneet päätöksentekoa ja tuoneet valmistelun taustalla olevat argumentit esille Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 14

16 Tietopalvelu VATT juhli 20 vuotista taivaltaan Vanhalla ylioppilastalolla juhlaseminaarin ja historiikin sekä tutkimustoiminnan esittelyn merkeissä. Tietopalvelussa ja viestinnässä edistettiin edelleen sähköistä tiedonjakelua. Vuonna 2010 oli www sivuilla 156 käyntiä/vrk vuonna käyntiä/vrk). Käyntien määrä riippuu kunakin vuonna ilmestyneiden tutkimusten ja tiedotteiden määrästä, siksi vuosittainen vaihtelu vo i olla suurikin. Vuonna 2010 järjestettiin kolme tiedotustilaisuutta. Tutkimusuutisointi oli vilkasta juhlavuonna. Mediatiedotteita välitettiin medialle ja niitä siteerattiin kattavasti mm. sähköisessä mediassa. VATT:n asiantuntijat olivat myös usein median haastateltavana talouden tilasta ja ajankohtaisista tutkimusaiheista. VATT NYT tiedotuslehti ilmestyi 12 sivuisena kaksi kertaa. Kolumneja ajankohtaisista talouspoliittisista aiheista kirjoitettiin lähes joka kuukausi. Uusimmasta tutkimuksesta välitetään tietoa viikottain VATT semina arissa, johon Economicumin tutkijat osallistuvat aktiivisesti. Vuonna 2010 käynnistettiin VATT:n tiedonkulun parantamiseksi intranetin sisällön, rakenteen ja käyttäjäystävällisyyden parantaminen sekä hajautetun päivityksen tehostaminen. Lisäksi sisäistä viestintää edelleen lisättiin ylijohtajan lukuisilla henkilöstöinfoilla, joissa keskusteltiin ajankohtaisista aiheista ja saatiin palautetta kehittämistä kaipaavista asioista. Toimintavuoden lopulla aloitettiin asiakastyytyväisyyskyselyn valmistelu Kysely toteutetaan vuonna Julkaisujen painatusta ja kirjastopalvelua selvittämään perustettiin työryhmä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilömäärä vuoden 2010 lopussa oli 50, mikä on kuusi henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilömäärän vähennystä selittää se, että tutkimushenkilökunnan eläköitymisestä, tavanomaisesta vaihtuvuudesta ja perhevapaista. Jokainen rekrytointi vaatii strategialähtöistä harkintaa ottaen huomioon myös valtion talouteen liittyvät haasteet. Tästä syystä syksyn 2010 aikana toteutetut rekrytoinnit näkyvät vuonna Toimintavuonna rekrytoinnit osoittautuivat haasteellisiksi ja todettiin, että yliopistot eivät välttämättä tuota VATT:n tutkimustarpeisiin sopivaa henkilöstöä. VATT:n henkilötyövuosimäärä oli 53,0, mikä määrä on jonkin verran edellisvuotta pienempi (v htv ja v ,2 htv). Henkilötyövuosimäärässä on huomioitu yhteisvirkajärjestelyt eri tutkimusorganisaatioiden kanssa. Naisten osuus henkilöstöstä oli 40,0 % ( ,9 %, ,7 %) ja miesten osuus 60,0 %. Naisten osuuden lievä lasku johtuu tavanomaista korkeammasta naistutkijoiden perhevapaiden määrästä toimintavuonna. Tutkijoiden lyhyiden perhevapaiden ( n. vuosi) ajaksi on erittäin haasteellista rekrytoida sijaista. Lähtökohtaisesti naisten osuuden arvioidaan kasvavan johtuen yliopisto opintoihin hakeutuvien naisten määrän ja tutkijakoulutettujen naisten osuuden kasvusta. Toisaalta naisvaltaisissa tukitehtävissä toimivien määrä tulevaisuudessa tulee vähenemään. 15

17 Henkilöstön kokonaismäärän vähenemisestä johtuen niin vakinaisten kuin määräaikaisten määrä on laskenut vuodesta Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 32,0 % koko henkilöstöstä ( ,5 %, ,5 %). Taustalla ovat tutkimushenkilöstön määräaikaiset tutkimusprojektit sekä säädösperusteiset määräaikaiset virkasuhteet. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 25 % kaikista määräaikaisista ( %, %). Miesten osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla. Toisaalta vuosittaiset vaihtelut voivat pienessä organisaatiossa olla merkittäviä johtuen projektien muutoksista. Henkilöstön keski ikä oli 45,6 vuotta, kuten edellisvuonnakin. Vuonna 2008 se oli 45,9 vuotta. Keski iän aleneva suunta johtuu eläköitymisistä, vaikkakin vuosien välillä voi olla suuria eroja. Lisäksi rekrytointien ajoittuminen vaikuttaa keski iän määräytymiseen. Koko valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön keski ikä vuonna 2010 oli 45,1 vuotta, mikä on nousua edellisvuoteen johtuen yliopistolaitosmuutoksesta. 16

18 Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,7, kuten vuonna 2009 ja vuonna 2008 se oli 6,4. Tutkijakoulutuksen saaneita oli 36 %. Naisten ja miesten keskimääräisessä koulutustasossa on edelleen eroa, mutta tilanne on muuttumassa tulevina vuosina. Koko valtion koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 5,1 laskien edellisvuodesta, mikä myös johtuu myös yliopistolaitosmuutoksesta. Palkkausjärjestelmää kehitettiin edelleen vuoden 2010 aikana ja sopimusten mukaiset tarkistukset kohdistuivat samapalkkaisuuden toteuttamiseen. Työhyvinvointi Työhyvinvointityötä on jatkettu yksiköissä vuonna 2009 tehdyn työtyytyväisyystutkimuksen tulosten pohjalta sekä TYKY ja virkistystoimikunta ovat toimineet aktiivisesti järjestäen useita tapahtumia. Erityisesti VATT:n 20 vuotisjuhlan kunniaksi henkilöstölle tarjottiin oma juhlatilaisuus. Työkykyä edistävänä toimenpiteenä otettiin käyttöön liikuntasetelit, joiden tarkoituksena on tukea henkilöstön liikunnallisuutta ja siten työssäjaksamista. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus kulttuuritapahtumiin. Liikuntapäivä järjestettiin yhdessä Economicumin muiden organisaatioiden kanssa. Tapahtuma osoittautui menestykseksi ja laajensi osaltaan verkostoitumista. Toimintavuonna TYKY ryhmässä valmisteltiin VATT:n ensimmäinen työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma vuodelle Painopisteinä olivat intranetin kehittäminen VATT:n perehdytysoppaaksi, henkilöstöruokailun järjestäminen sekä kuntoutusmahdollisuuksien tiedottaminen. Henkilöstöruokailun järjestämisestä TYKY ryhmä teki loppuvuodesta esityksen mahdollistaen uudet järjestelyt vuoden 2011 alkupuolella. Osaamisen kehittämisessä on edetty koulutussuunnitelman mukaisesti ja järjestetty useita koulutustilaisuuksia sekä oman henkilöstön että ulkopuolisten kouluttajien toimesta. Sairauspoissaolot olivat yhteensä 9,0 pv/htv. Edellisvuonna ne olivat 10,3 pv/htv ja vuonna 2008 vastaavasti 16,4 pv/htv. Sairauspoissaolojen määrässä on tapahtunut myönteinen kehitys viime vuosina ja ovat vähemmän kuin valtiolla yleensä (9,7 pv/htv). Lyhyet sairauspoissaolot olivat 2,8 pv/htv, kuten vuonna 2009 ja

19 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne VATT:lla oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 5,4 milj. euroa. Varsinaisia toimintamenomomentille kertyneitä tuloja saatiin 1 milj. euroa. Käytettävissä oleva rahoitus jakaantui vuosina seuraavasti: Toimintamenomääräraha Siirtynyt toimintamenorahoitus Toimintamenorahoitus yhteensä Maksullisen toiminnan tuotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Muiden virastojen momenttien käyttö Muut Yhteensä Rahoituksesta suurin osa ( euroa) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa euroa. Toiminnan tuotot olivat euroa, mikä ylitti hieman toimintavuodelle asetetun tavoitteen euroa Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna VATT sai valtion talousarviosta rahoitusta euroa, josta euroa saatiin lisätalousarviossa. Edelliseltä vuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli euroa. Vuodelle 2011 siirtyneiden määrärahojen kokonaismäärä oli euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvän erän määrä johtuu erityisesti rekrytointien siirtymisestä vuodelle 2011 ja edellisvuonna aloitettuja säästötoimenpiteitä on jatkettu. Niillä pyritään turvaamaan tutkimustoiminnan kohtuulliset toimintaedellytykset myös tulevina vuosina. Lisäksi varaudutaan valtiokonsernin yhteisistä ratkaisuista (mm. KIEKU, VIP, Tilha) aiheutuviin sekä kertaluontoisiin että pysyviin lisämenoihin. Myös tulojen hankkiminen voi osoittautua haasteelliseksi valtion talouden mahdollisesta heikkenemisestä johtuen Tuotto ja kululaskelma Tuotto ja kululaskelma vuodelta 2010 osoittaa euroa toiminnan tuottoja, mikä on euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Maksullisen toiminnan tuotot olivat euroa. Muut toiminnan tuotot olivat euroa ja olivat euroa enemmän kuin edellisvuonna. Muut toiminnan tuotot sisältävät pääosin muilta valtion virastoilta saatua rahoitusta euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä n. 4,9 milj. euroa, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisvuonna (5 milj. euroa). Henkilöstökulut olivat suurin yksittäinen kuluerä, ollen euroa ja euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Syynä henkilöstökulujen vähenemiseen, on vuodelle 2011 siirtyvät rekrytoinnit. 18

20 Palvelujen ostot ovat henkilöstökulujen jälkeen merkittävin kuluerä ( euroa), mikä on euroa suurempi kuin edellisvuonna. Kasvun syynä on muutos yliopistoille maksettavien menojen kirjaamisperusteissa. Ko. menot kirjattiin aikaisemmin sisäisiin kuluihin. Muissa kuluissa ( euroa) on lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Sisäiset kulut olivat euroa, kun ne vuonna 2009 olivat euroa. Väheneminen johtuu yliopistolaitosuudistuksesta (vrt. palvelujen ostot) Tase VATT:n taseen loppusumma on ,28 euroa, mikä on edellisvuoden tasoa ( ,24 euroa). Käyttöomaisuuden arvo oli ,63 euroa, mikä muodostuu pääosin it laitteista. Myyntisaamisten määrä oli ,00 euroa ja laski 48 % edellisvuodesta. Siirtosaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (yhteensä ,65 euroa) ovat laskeneet hieman edellisvuodesta. Vieraasta pääomasta suurin yksittäinen erä on siirtovelkoihin sisältyvä lomapalkkavelka ( ,29 euroa). 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA VATT:n johto on valtiontalousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan siitä annettuja normeja. Vuonna 2009 perustetun riskienhallintaryhmän painopisteenä on ollut VATT:n riskienhallinnan kehittäminen. Tässä työssä on haettu menetelmiä VATT:ia kohtaavien riskien tunnistamiseen, analysointiin ja arviointiin kvalitatiivista asteikkoa käyttämällä. Tärkeä osa alue ryhmän työssä on ollut myös valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen mukaiseen perustasovalmiuteen pyrkiminen tulevien tietojärjestelmäratkaisujen perustaksi. VATT:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu käyttäen COSO ERM mallia. Tavoitteena oli tunnistaa mallia hyödyntäen keskeiset riskitekijät ja määritellä niiden pohjalta toimenpiteet mitoittaen ne järkevästi riskeihin nähden. Keskeisiksi riskitekijöiksi tunnistettiin edelleen resursseihin liittyvät riskit, joista keskeisinä ovat mm. osaamisen laaja alaistamiseen sekä hallinnon henkilöstön määrään liittyvät riskit, mikä ilmenee erityisesti varahenkilöjärjestelyiden vaikeutena. Riskienhallinnan menetelmiä on kehitettävä em. riskienhallintaryhmän toimintaan nojautuen. Kokonaisuutena VATT:n sisäinen valvonta täyttää pääosin sille säädetyt vaatimukset. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Ei arviointeja vuonna

I Strategiset linjaukset

I Strategiset linjaukset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Helsinki 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011

Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011 Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 17.7.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 30.6.2009 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 11.4.2005 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2004 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Helsinki 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Metsähallituksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Metsähallituksesta annetun

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %).

Toteutuneet bruttomenot (432,7 milj. euroa) olivat kertomusvuonna 15 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna (muutos 3 %). TALOUSKATSAUS 2007 Tilinpäätösanalyysi Rahoitus ja varojen käyttö Talousarvion nettovaroja oli vuonna 2007 käytettävissä 422,4 miljoonaa euroa, josta varsinainen budjetti oli 339,8 miljoonaa euroa (80

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 661 352,05 9 211

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 31.03.2008 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2007 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 26.3.2009 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2008 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2008 31.12.2008 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 139/53/06 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 16.5.2007 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2018 31.12.2018

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3.4.2006 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2005 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 7.4.2004 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2003 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 02.04.2007 Valtiontalouden kuukausitiedote 31.12.2006 Valtion talousarvion toteutumalaskelma Verot ja veronluonteiset tulot talousarviokirjanpidosta (erittely) Valtion tuotto-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry Y-tunnus: 01.01.2016-31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2016-31.12.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilinpäätös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

Tilinpäätös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Tilinpäätös 2018 Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki Keskuspuistikko 14, 61300 Kurikka Kotipaikka: Isojoki www.leadersuupohja.fi etunimi.sukunimi@leadersuupohja.fi Tel +358 20 7470 205 Tilinpäätös 2018

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT 60 LIITE 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SISÄLLYS 1. Tilinpäätöslaskelmat Talousarvion toteumalaskelma 61 Tuotto- ja kululaskelma 01.01.-31.12.2005 63 Tase 31.12.2005 64 2.

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016 Säilytettävä vähintään 31.12.2026 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2016 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016

Lisätiedot

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä 1 / 10 15505490 TILINPÄÄTÖS Iiden ry Ytunnus: 15505490 01.01.2017 31.12.2017 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2027 asti 2 / 10 15505490 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2017 31.12.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Y-tunnus: 01.01.2018-31.12.2018 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2028 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Toimintakertomus tilikaudelta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry

TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry 1 / 8 TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry Y-tunnus: 1.1. 31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 8 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 Sisällysluettelo Tase... 3 Tuloslaskelma...

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA LIITE 1 KAIKKI MOMENTIT YHTEENSÄ LAPIN POLIISILAITOS Selite 2013 2014 2015 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018

LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018 LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018 LPOnet Osk Anl 1 Y-tunnus 0129056-4 T U L O S L A S K E L M A 2018 2017 LIIKEVAIHTO 4 528 004,57 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 55 708,20 5 035 225,82 Materiaalit ja palvelut

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot