M20. -hanke. Uusia sisältöjä päihdetyön raameihin! Lue lisää aiheesta sivu 2-3. Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto 3/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M20. -hanke. Uusia sisältöjä päihdetyön raameihin! Lue lisää aiheesta sivu 2-3. Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto 3/2004"

Transkriptio

1 3/2004 Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto KUVA: AAKE HUURRESALO M20 -hanke Uusia sisältöjä päihdetyön raameihin! Lue lisää aiheesta sivu 2-3

2 Sitoutuneita vierellä kulkijoita syrjäytymiseen Yhteiskunnan yhdeksi pelottavaksi uhkatekijäksi on nimetty syrjäytyminen. Käytännön elämän arjessa punnitaan, onko tämän päivän ihmisestä todellisuudessa syrjäytymisen ehkäisijäksi. Nyt on suuri kysyntä niille, joilla on aito sisäinen kutsu talkoisiin. Tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiit uhraamaan omastaan, ja joilla on kyky viestiä aitoa toivoa pyyteettömän rakkauden avulla lähimmäiselle. Vierellä kulkijaa tarvitaan kovenevassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa hauraat potkitaan kehityksen tukkeina sivuun. Kuilu menestyvien ja syrjäytyneiden välillä uhkaa kasvaa yhä suuremmaksi. Kun tartutaan töihin lähimmäisen auttamiseksi, on kaikki turha puuhastelu ja näpertely jätettävä pois. Nyt ollaan isolla asialla. Kristillisen päihdehuollon toimijat kutsuvat omalla esimerkillään koko yhteiskuntaa suuren sydämen asennemuutokseen. Tämä on kutsu mennä kaduille ja elämän mutaisille ojille. Kuulemaan ja palvelemaan sitä, joka aluksi kulman takana näyttää uhkaavalta ja pelottavalta. Meidän kaikkien parasta on se, että syrjäytymiseen on tartuttu. Nyt vain tarvitaan vielä laajempi kansanliike asian puolesta. Voimavaroja yhdistämällä päästään parempaan tulokseen. Seuraavassa esimerkkejä Sininauhaliiton toimeen tarttumisesta kentällä. Liiton organisoiman Kipinä-hankkeen toteuttajat kohtaavat työssään huono-osaisten ja vakavan syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten raadollisen ja puhuttelevan todellisuuden. Pitkä työttömyys. Heikko terveydentila. Sosiaalisen toimintakyvyn puute. Ne eivät merkitse nauloja arkkuun. Jokainen päivä pitää sisällään uuden huomenen. Vaihtoehtoja on. Asiantuntijat valottavat mahdollisuuksia toivosta. Ja aina kipinän syttyessä on projekti täyttänyt tehtävänsä. M20-hankkeessa tartutaan yhteiskunnassamme vallitsevan uuden alkoholipolitiikan tuomiin uhkaaviin ongelmiin eri puolilla maatamme. Samalla M20 viestii omalla toiminnallaan kuinka vastuutonta olisi jäädä vain seuraamaan, miten vaaravyöhykkeessä olevien ihmisryhmien ongelmat moninkertaistuisivat alkoholin kulutuksen lisääntyessä. Koko maan kattavassa hankkeessa asuinalueilla, joissa ongelmien voidaan ajatella lisääntyvän, kehitetään vaihtoehtoista tukea ja toimintaa. Uudet toimipisteet antavat ihmiselle uutta näkökulmaa elämään. Todellinen sisältö ja mielekkyys sekä varsinkin lohtu elämään saadaan toisaalta kuin pullosta. Lähialuehanke Sillakaar on ollut monella tapaa uraauurtava lähialuehanke, jossa Sininauhaliitto on onnistunut verkottumaan ja luomaan tukiverkkoa Viroon. Koulutuksen, leiritoiminnan sekä monenlaisen tuen kautta on Suomenlahden eteläpuolelle annettu tukea vaikeaan tilanteeseen, jossa moniongelmaisuus tuo suuren haasteen toipumisprosesseihin ja koko päihdehuollon kentälle. Rikoskierteet ja HIV-positiivisuuden kasvu yhdistettynä huumeongelmaan ovat nuoren kansan vallitseva ongelma. On syntynyt tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta. Siihenkin on kristillisellä päihdehuollolla oma kokonaisvaltainen näkökulmansa. Toipuminen ei ole helppoa, mutta pienestä sinapinsiemenestä kasvaa puu, joka voi tuottaa uuden aamun hedelmää. Kristillinen päihdehuollon toimija ojentaa monella tapaa auttavan kätensä pimeällä kujalla kulkevalle toivottamalle, jolle syrjäytyminen ei ole enää vain sana. Se on tullut todeksi. g Aarne Kiviniemi KUVA: ILKKA PARTANEN JATKOA ETUSIVULTA M20 M20 tarkoittaa 20 maakuntaa, jossa kunkin maakunnan yhdelle paikkakunnalle kehitetään päihdeongelmaisille ja syrjäytymisuhan alla eläville päihteetöntä toimintaa yhteistyössä paikallisen jäsenjärjestön, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeella pyritään vastaamaan päihteidenkäytön lisääntymisen ehkäisemiseen kansalaistoiminnalla. Sen kohderyhmänä ovat nykyisestä palvelujärjestelmästä syrjäytetyt, pääosin yksinasuvat, joiden elämää leimaa sivuun jääminen ja ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja valtakunnallisesti päihdeongelmat. Toiminnan tuloksena ns. märille asuinalueille syntyy toimintakeskuksia. Näistä käsin työ organisoituu lähiyhteisöihin. Toiminta käynnistyy tänä vuonna 10:lla paikkakunnalla Toiminta on käynnistynyt Äänekoskella, Leppävirroilla ja Nykarlebyssä. Neuvotteluja toiminnan käynnistämiseksi käydään Forssan, Virtojen, Hangon, Joensuun, Haminan, Mikkelin ja Kauhajoen kanssa. Tunnusteluja vuonna 2005 mukaan tulevista kymmenestä uudesta paikkakunnista käydään vielä tämän kevään aikana. Hankkeeseen voi päästä mukaan, jos paikkakunnalla on Sininauhaliiton jäsenjärjestö tai sellainen on perusteilla. Tämän lisäksi edellytetään, että paikkakunnalla on valmiuksia yhteistyöhön sekä järjestö- että kuntatasolla. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys, jonka tuella paikallinen jäsenjärjestö voi palkata projektityöntekijän organisoimaan toimintaa Sininauhaliiton koordinoimana.g Lisätietoja: Hannu Rutanen, projektipäällikkö Padasjoentie 960, Iso-Evo puh. (03) ja KUVA: OLLI KARINIEMI 2

3 TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANEN M20-hanke Leppävirralla ehkäistään alkoholin kulutuksen kasvua kehittää uusia päihdetyön muotoja Toiminnanjohtaja Yrjöjä on ollut pitkään seurakunnan palveluksessa ja hän kuuluu myös kunnan luottamushenkilöihin, joten kunnan päihdetilanne ja auttamistarve ovat hänellä hyvin hanskassa. Pelkästään se, että kunnasta on hiljan lakkautettu raittiussihteerin virka, lisää tarvetta Leppälinnun kaltaisen yhdistyksen työn tehostamiseen. Arvo Yrjölä pursuaa uusia ideoita Leppälinnun toiminnan kehittämisessä. Toimintayhdistys Leppälintu sai kunnian olla ensimmäinen paikka, joka on mukana uudessa RAY:n rahoittamassa M20-hankkeessa. Tällä hankkeella on tarkoitus vähentää niitä väistämättömiä haittoja, joita seuraa kasvavasta alkoholin kulutuksesta. Alkoholin kulutuksen ennustetaan nousevan huomattavasti johtuen hintojen laskusta ja vapautuneesta tuonnista. Hanke on tarkoitus käynnistää tämän ja ensi vuoden aikana kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Huhtikuun alusta on Leppävirralle palkattu projektirahoilla kokoaikainen työntekijä vetämään ja edelleen kehittämään päivätoimintakeskus Veikkolan toimintaa. Tarkoitus on kehittää uudenlaisia, ulospäin suuntautuvia päihdetyön muotoja. Seurakunnasta virkavapaalla oleva diakoni Arvo Yrjölä aloitti työnsä itse asiassa jo paria kuukautta aiemmin kunnan palkkaamana. Hän on yhdistyksen toiminnanjohtaja ja ainoa kokopäiväisesti palkattu työntekijä. Kunta tukee toimintaa jatkossakin maksamalla toimintakeskuksen vuokran. Muutenkin yhdistys tekee läheistä yhteistyötä niin kunnan kuin seurakunnan kanssa monilla eri alueilla. Siivouspalvelu siivoa hankalia kohteita Talven aikana Veikkolassa on pyörinyt aktiivisesti kymmenkunta henkilöä. Sen verran on väkeä riittänyt, että lähitalojen pihatöitä on tehty ja tehdään edelleen niin kauan kuin niitä riittää, Arvo Yrjölä kertoo. Uutena työmuotona on käynnistynyt siivouspalvelu. Yhdistelmätuella on palkattu siivooja, joka yhdessä työkokeilussa olevien henkilöiden kanssa siivoaa päihdeongelmaisten asuntoja. Kunnassa on myös muita siivouspalvelua tarjoavia tahoja ja tässäkin tapauksessa on päihdetyötä tekevälle yhdistykselle langennut siivottavaksi kaikkein hankalimmat ja likaisimmat asunnot. Arvo Yrjölä kertoo, että aika monissa tapauksissa asunnot ovat olleet sellaisessa kunnossa, että ilman suursiivousta olisi asukkailla ollut edessä häätö. Alkukevään aikana Leppälinnussa rakennettiin linnunpönttöjä, jotka menivät hyvin kaupaksi. Nyt ideaa on hiukan laajennettu. Markkinoille on osin jo ilmestynyt jääkaapin oveen kiinnitettäviä magneettipönttöjä viidelle eri lintulajille, muun muassa Viskisiepolle ja Äimänkäelle. Tällaisia pönttöjä myymme vitosella kappale ja saaduilla rahoilla olisi tarkoitus ostaa yhdistykselle pakettiauto. Sillä voitaisiin tehdä erilaisia muuttohommia ja saada muutenkin miehiä töihin pitkin laajaa pitäjää, kiteyttää toiminnanjohtaja Yrjölä. g Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Päätoimittaja: Tuula Huurresalo. Toimittaja: Ilkka Partanen. Taitto: Terttu Hauhia. Painopaikka: Kainuun Sanomat Oy,

4 yhteyttä yli meren KUVA: CREDO IMAGEBANK / GÖRAN LINDBERG Rajat avautuivat yhteistyöhön Vappuna 2004 Euroopan Unioniin liittyi kymmenen uutta jäsenmaata. Suomelle muutos on läheinen, sillä Suomen ja Viron välisestä rajasta tuli EU:n sisäraja ja EU:n ulkoraja liikkui yhä idemmäs. Viron EU-jäsenyyden Suomelle mukanaan tuomia vaikutuksia on nostettu julkisuudessa esille, mutta otsikoihin on noussut myös EU:n ulkoraja, jolla Suomella on jo usean vuoden kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Euroopan Unioni tukee rajan ylittävää yhteistyötä Interreg-yhteistöaloitteessa. Perusajatus on, että kansalliset rajat eivät saa olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle 4

5 kehitykselle. Kehitykseen liittyy niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinenkin näkökulma. Konkreettisimmillaan tällaisen yhteistyön mahdollisuudet näyttäytyvät ihmisten kohdatessa arkipäivässä, liittyivätpä kohtaamiset sitten matkusteluun ja kulttuuririentoihin tai epämiellyttävämpiin kohtaamisiin esimerkiksi rikollisuuden tai tarttuvien tautien kanssa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg-yhteistyö alkoi Suomen liittyessä EU:n jäseneksi v Sen lisäksi Suomi on tukenut lähialueita, siis myös Viroa, omalla lähialuerahoituksellaan. Nyt toiminta muuttuu kahden EUjäsenmaan väliseksi yhteistyöksi, jota rahoitetaan EU:n yhteisistä varoista, rakennerahastoista. Yhteistyöohjelmassa v on korostettu valmiuksien parantamista toimimaan uudella EU:n sisärajalla, jossa ihmisten, palveluiden ja tavaroiden liikkuminen vapautuu. Sosiaali- ja terveyssektorilla ohjelmassa tuetaan hankkeita mm. päihdevalistuksen ja päihdetyön alalla, syrjäytymisen kysymyksissä, nuorisotyössä, lapsi- ja perhetyössä, vanhustenhuollon kehittämisessä, kriisiryhmille kohdennetussa toiminnassa ja tarttuvien tautien ehkäisyssä. Raja sulkee ja avaa mahdollisuuksia ja uhkakuvia Samoja teemoja on lähestytty myös Venäjäyhteistyön hankkeissa Kaakkois-Suomen Interreg IIIA, Karjalan Interreg IIIA ja Pohjoisen Interreg IIIA -ohjelmissa. Lähtökohta Interreg IIIA -yhteistyössä on paikallis- ja aluetason aloitteissa ja ajankohtaisissa kysymyksissä. Raja toisaalta sulkee, mutta myös avaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia - ja uhkakuvia. Näihin ruohonjuuritason yhteistyöllä pyritään tarttumaan. Interreg-ohjelmassa painotetaan rahoitettavan toiminnan innovatiivisuutta sekä kokemusten ja hyvien esimerkkien levittämistä perustoimintaan ohjelmasta ei saa rahoitusta. Etelä-Suomen ja Viron yhteistyössä kehitetään yhteisiä osaamisaloja ja yhteyksiä niin hallinnon kuin esimerkiksi koulutus-, tutkimus- ja järjestösektorin välillä. Hankkeet antaneet uutta varmuutta Ilahduttavaa on ollut järjestösektorin aktiivinen osallistuminen, mutta myös toimijoiden verkottuminen paisti Etelä-Suomen ja Viron välillä myös Etelä-Suomen sisällä. Virossa järjestösektori on kehittymässä ja yhteistyö suomalaispartnereiden kanssa antaa tukea tärkeässä vaiheessa. Hankkeet ovat antaneet osallistujien omaan toimintaan uutta varmuutta ja näkökulmaa: Viro-yhteistyö ei ole ollut vain antamista, vaan myös itselle saamista ja uuden oppimista eteläsuomalaisille toimijoille. Tämä lehti tutustuttaa Sininauhaliiton Sillakaar-hankkeen Viro-yhteistyöhön, jota on tukenut rahoituksellaan myös sosiaali- ja terveysministeriö. Interreg-hankkeissa on mukana laaja joukko toimijoita, ja sosiaali- ja terveysalan hankkeisiin on saatu paitsi STM:n myös mm. maakunnan liittojen, lääninhallitusten ja kuntien osarahoitusta. Rajanylittäviä hankkeita tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Interreg IIIA -ohjelmista myönnetään rahoitusta uusille hankkeille aina vuoden 2006 loppuun saakka. Etelä-Suomen ja Viron ohjelmassa suurin muutos on se, että samalla Interreg-hakemuksella haetaan rahoitus hankkeen toimille sekä Suomessa että Virossa. EU-rahoitusta vastaan on tultava osarahoitusta molemmista maista, ja hankkeisiin edellytetään myös toimijoiden omaa rahoitusta. Suomessa toteutettavat Interreg III -ohjelmat on esitelty sisäasiainministeriön internet-sivulla (alueellinen kehittäminen > EU-ohjelmatyö > Interreg). g PÄIVI PELLI Pääsihteeri Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelma Virossa järjestösektori on kehittymässä ja yhteistyö suomalaisten kanssa antaa tukea tärkeässä vaiheessa, sanoo pääsihteeri Päivi Pelli Etelä- Suomen Interreg IIIA-ohjelmasta. Hankkeet ovat antaneet osallistujien omaan toimintaan uutta varmuutta ja näkökulmaa. 5

6 yhteyttä yli meren KUVA: AAKE HUURRESALO Pähkinänkuori nimeltä Sillakaar Tavoiteohjelmaa suunniteltaessa ajatuksia ohjasi yhteistyövuosien kuluessa vakiintunut käytäntö, jonka mukaan Suomi toimii yhteistyöhankkeissa tavaran toimittajana, taloudellisen tuen antajana ja sopiviksi koettujen valmiiden toimintamallien välittäjänä. Tämän ajatuksen innoittamina suunniteltiin perustaa Tallinnaan projektille toimisto, joka hankkeen päätyttyä jäisi virolaisten kristillisten päihdetyöjärjestöjen käyttöön. Visioinnissa oli ajatus, että projektista voidaan maksaa virolaisille palkkoja. Perusidea suomalais-virolaisesta hankkeesta kiinnosti projektirahoittajia. Useissa kahden maan viranomaisyhteistoiminnoissa oli koettu hankaluuksia. Aivan vastaavaa virastoa tai työmuotoa oli vaikea löytää ja nuoressa virolaisessa yhteiskunnassa monet nuoret viranhaltijat vaihtoivat nopeassa tahdissa työpaikkojaan. Rahoittajia viehätti ajatus, voisiko kansalaisjärjestötoiminnasta löytyä viranomaisia joustavampia yhteistyömuotoja. Helsingin kaupungin ehkäisevän päihdetyön osastolla oli muutamia toimimattomiksi osoittautuneita yhteistoimintakokeiluja tallinnalaisten kanssa. Sininauhaliiton jo pitkään harjoittama järjestöyhteistyö virolaisten kanssa avasi Helsingille väylää tulla projektin taloudelliseksi tukijaksi ehkäisevän työn osalta. Hankesisältöjä jouduttiin tarkistamaan loppuvuodesta Euroopan aluekehitysrahaston ja Interreg-ohjelman painotukset liikkuivatkin tasavertaiskumppanuuden akselilla, vuorovaikutusjärjestelmän vahvistamisessa ja verkostojen rakentamisessa. Hankkeessa jouduttiin luopumaan Tallinnan toimistoajatuksesta ja tekemään käytettävissä oleviin varoihin mitoitettu ja toimintoihin tarkemmin kohdennettu uusi projektisuunnitelma. Virolaisilta edellytettiin omaa vastinhanketta, sillä Sillakaar-projektista ei voitu suorittaa virolaispalkkoja. Nyt pyrittiin keskittymään päihdeongelmaisten päiväkeskustoiminnan kehittämiseen, katulapsitoimintaan ja ehkäisevään päihdetyöhön. Sillakaar-projektin aktiivit (vas.) Ari Inkinen, Reijo Kurkela ja Juhani Haveri. Kuva: Päivi Veikkolainen. Arvioivana yhteenvetona voidaan mainita, että Sillakaar-projekti on ollut täynnä haasteita. Olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä projektista. Olemme kompastelleet syvällä talousvaikeuksiemme keskellä. Yksityiskohtaisen projektiohjeistuksen tunteminen ja sisäistäminen on ollut jatkuvana virtalähteenä. Sininauhaliittoon on koottu mittava suomalais-virolainen kristillisessä päihdetyössä toimivien henkilöiden luettelo yhteystietoineen. Olemme onnistuneet vakuuttamaan rahoittajatahot hanketoteutuksellamme. Projekti jättää haasteita jatkotyöskentelylle. Miten järjestöt voidaan sitouttaa yli rajan kantavaan yhteistyöhön? Kuinka ehkäisevän päihdetyön opetusmalli saadaan virolaiskoulujen opetusohjelmaan? Löytyykö päihdetyön ammatilliseen koulutukseen voimavaroja? Kuinka laajentunut EU soveltaa rahoitustaan kahden jäsenmaan yhteishankkeille? Projektista ollaan koostamassa vielä loppuraporttia. Siinä näihin ja moniin muihin kysymyksiin sekä arviointiin paneudutaan yksityiskohtaisesti. Raportti on valmiina elokuussa. g JUHANI HAVERI projektipäällikkö 6

7 Sillakaar kehitti kristillistä päihdetyötä Virolais-suomalainen elokuussa 2001 käynnistynyt ja kevääseen 2004 jatkunut yhteistyöprojektin aikakausi on tältä erältä lopussa. Tärkein kysymys kaikille osallistuneille onkin, miten projektin toimintakonsepti on onnistunut. Projekti jakaantui kolmeen alaprojektiin, jotka olivat aikuisten päiväkeskustoiminta, katulapsityö ja ehkäisevä työ. Viimemainittuun liittyivät nuorten elämyksellisen päihdekasvatuslabyrintti Camera obscuran toiminnot viron- ja venäjänkielisen sovelluksen toteutuksina Viron kouluissa. Alaprojekteissa toteutettiin virolais-suomalaisin voimin sekä päihdetyön koulutus että virolais-suomalaiset lastenleirit. Kaikki kolme alaprojektia ovat kehittyneet omissa toiminnoissaan. Jokainen projekteihin osallistunut työtekijä ilmeisesti tunnistaa, että laajemmin ajatellen tällä työllä on otettu askel siihen suuntaan, jota voidaan nimittää kristillisten järjestöjen imagoa ja keskinäistä työnjakoa edistäväksi prosessiksi. toiminta Otan tässä yhteydessä esille Sininauhaliiton Viroon suuntaaman päiväkeskustoiminnan laajennusprojektin, joka on mahdollistunut Ulkoasiainministeriön lähialuetuen turvin. Tämä hanke on kulkenut rinnatusten Sillakaar-projektin kanssa. Siinä uutena toimipisteenä on aloittanut ensinnäkin Eestin Siniristin Pärnun päiväkeskus, joka suuntaa työnsä aikuisille alkoholisteille ja sen johtajana on Peeter Randmäe. Työ on kehittynyt ja motivaatio työntekijöiden kohdalla on merkittävästi missiohenkinen. Murheita on tulossa, sillä toiminnan vaatima rahoituksen jatkuvuus on epäselvä. Toiseksi haluan mainita hyvän uutisen siitä, että edellä mainitun ja Sininauhaliiton rahoittaman päiväkeskustoiminnan lähialueprojektin päättyessä vuoden 2004 lopussa alueviranomaiset tulevat jatkamaan Sosiaalisen Kuntoutumiskeskuksen ylläpitämän Kuressaaren päiväkeskuksen toiminnan rahoittamista. Sen sijaan jo 1990-luvulla KUVA: AAKE HUURRESALO käynnistyneen Eestin Siniristin Tallinnan Nõmmella toimivan päiväkeskuksen tulevaisuus ei ole rahoituksen kannalta kunnossa. Virossa virallisen järjestelmän ja kolmannen sektorin välillä ei ole pysyvää toimintaa, joka koetaan suurena puutteena. Jokaisessa kunnassa on hyvin erilaisia suhtautumismalleja päihdetyöhön ja eritoten kristilliseen työmuotoon. Tärkeänä pidetään toimivan verkoston kehittämistä tälle akselille. Kolmannelle sektorille suunnattu taloudel- Kuvassa Narva-joen Viron puoleisella rannalla Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lähialuetyöryhmän jäsenet (vas.) Timo Ylönen, Seppo Saine, Pertti Korteniemi, Marja Heinänen ja Riitta Hokkanen. Kuvassa oikealla ryhmän tulkki Tiina Kasema. Kuva: Juhani Haveri. Rengossa pidettiin kesällä suomalaisvirolainen lastenleiri. Lapset tulivat Viron Järvakandista. Monet olivat ensimmäistä kertaa Suomessa. linen rahoitusmenettely on käytännössä hyvin usein vääristynyt. Se ei nykyisen muotoisena tue organisaatioiden välistä keskinäistä yhteistyötä, koska jokainen rahoitusta hakeva projekti joutuu keskinäiseen kilpailutilanteeseen; toinen projekti saa ja toinen ei. Yhteistyöhön perustuva toimijaverkosto helpottaisi mielekkäiden projektien taloudellista tukemista, sillä silloin (toimivalla Seuraavalle sivulle 7

8 Jatkoa sivulta 7 yhteistyöllä) vältyttäisiin samansuuntaisten projektien päällekkäisyyksiltä. Viron näkökulmasta katsottuna toiminnan erityisen käyttökelpoisia puolia ovat ilmaiseen asumiseen liittyvät toiminnot sekä ruuan, vaatteiden ja ohjauksen tarjoaminen. Voinkin todeta, että Sillakaar-projektin toiminnoissa päiväkeskustyön alaprojekti on edennyt heikoimmin. Odotukset projektia kohtaan olivat painottuneet toteutunutta enemmän taloudelliselle osuudelle. Tarve yhteiskunnan tiedottamiseen kristillisistä työmuodoista päihdehuollossa oli yksi syy, miksi Pärnussa järjestettiin lokakuussa 2003 eestiläis-suomalainen päiväkeskustoiminnan kehittämisseminaari. Siinä keskityttiin erityisesti syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja alkoholisoituneiden aikuisten keskuudessa tapahtuvaan päiväkeskustoimintaan. Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Markus Seppelin piti esitelmän Interreg-ohjelmasta. Katulapsityö Projektin toiminnoista katulapsityö on ollut hedelmällistä. Siinä on keskitytty lasten leiritoimintaan ja sen raportointiin sekä yhteistyöhön eri partnereiden välillä. Leiritoiminta tulee jatkumaan. Camera obscura Ehkäisevän päihdetyön painopiste on ollut lasten ja nuorten kanssa tehdyssä työssä, josta hyvänä esimerkkinä on Camera obscuran koulutusmateriaali. Camera obscuran Toiminnanjohtaja Juta Piirlaid toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin kehittää työntekijöiden valmiuksia päihdetyössä, koulutustehtävissä ja kansainvälisissä projekteissa. taustalla on ajankohtainen tarve kehittää päihteiden käyttöä ehkäisevää työtä arvokasvatuksen puitteissa. Toimintamalli onkin nyt siirretty Viroon. Ongelmia kyllä on ollut tiedottamisessa, käytännön työssä ja implementaatioon liittyvissä asioissa. Toimintamallin tekninen kehitys on onnistunut. Toiminnan yhteydessä olisi ollut hyvät mahdollisuudet verkoston rakentamiseen ja tähän olisikin tullut panostaa vielä vahvemmin. Camera obscuran osalta tavoitteena on toiminnan juurruttaminen paikallisille alueille. Toimintamallin käyttöoikeudesta on olemassa sopimus 2004 jälkeiselle ajalle, mutta toiminnan jatkon ja toimintamallin kehittämisen rahoitus on vielä avoin. KUVA: AAKE HUURRESALO KUVA: VEKA HELIN Päihdetyön koulutus Projektin aikana on saatu luotua opetusmoduli ja -materiaalia kristilliseen päihdetyöhön, sekä vahvistettu asiantuntijaverkostoa teeman ympärillä. Koulutussuunnitelmaa valmisteltiin yhteistyössä Tyynelän Kehittämiskeskuksen ja Tallinnan Pedagogisen Yliopiston kanssa kesäkuusta 2002 alkaen. 16 opintoviikon ns. pilottikoulutus käynnistyi maaliskuussa Virolaisia järjestöissä toimivia henkilöitä oli ilmoittautunut noin kymmenen. Luennoitsijoina olivat Seppo Sulkko ja Leena Paasikannas Tyynelän Kehittämiskeskuksesta, Jorma Niemelä Sininauhaliitosta, Tapio Pajunen, Anja Manninen ja Heikki Puukko Diakonia Ammattikorkeakoulusta, Ene Lausvee ja Tiia Tamm Tallinnan Pedgoogisesta Yliopistosta, Milvi Igalaan Tallinnan Psühhoneuroloogisesta sairaalasta ja Mari Järvelaid Eestin Sosiaaliministeriöstä. Koulutuksen johdosta osallistujien itsetunto ja rohkeus/itsevarmuus työssä ovat kehittyneet ja tämä on hyvä tulos. Niinikään eestiläisten väliset kurssilla vahvistuneet ja kurssin jälkeen jatkuneet keskinäiset yhteydet ovat olleet koulutuksen erinomaista antia. Jatkossa virolaisten koulutukseen on tavoitteena liittää päihdetyön ammatillinen tutkinto. Edessä on työ yhteisten näytön arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden valmistelussa. Merkittävän kannustuksen on antanut Suomen Opetushallitus, joka antoi oman ohjeistuksensa päihdetyön ammattitutkinnosta nyt valmisteilla olevan koulutussuunnittelun vapaaseen käyttöön. Lisäksi Opetushallitus omasta aloitteestaan on kääntänyt mainitun opetussuunnitelman omalla kustannuksellaan vironkieliseksi. Päätteeksi Yhteistyö on projektin keskeinen työväline niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Mutta täytyy sanoa, että tältä osin toiminta ei ole onnistunut aivan odotetusti. Toimivien ja tarkoituksenmukaisten verkostojen luominen on ollut osittain ongelmallista. Lähialueyhteistyön osalta kyllä lähtökohta on hedelmällinen ja Viron osalta verkostoitumisessa on tehty olosuhteisiin nähden hyvää työtä, vaikka parantamista vielä onkin. Viron toiminnan osalta kansallisen rahoituksen vähäisyys on luonut rajoitteita toiminnalle. Yhtenä toiminnan esteenä Viron puolella on ollut myös kokonaiskuvan luomisen hankaluus Viron toiminnan tavoitteista ja tarvittavista toimijatahoista. Ilman selkeää kuvaa siitä, mitä pitäisi tehdä, ei verkostoja pystytä luomaan tai laajentamaan. Sektorin olennaisilla toimijoilla ei välttämättä myöskään ole aikaa, motivaatiota tai kykyä työskennellä projektin hyväksi. Vuorovaikutteisuuden lisääminen ja kumppaneiden roolien tarkempi määritteleminen loisi pohjan entistä hedelmällisemmälle yhteistyölle. Toivomuksena on, että tulevaisuudessa yhteistyön avulla voitaisiin kehittää työntekijöiden ammatillisia valmiuksia päihdetyössä, koulutustehtävissä ja vaativissa kansainvälisissä projekteissa. g JUTA PIIRLAID Eestin Siniristin toiminnanjohtaja, ESRL projektin koordinaattori 8

9 Päihdetyökoulutukseen osallistunut Mati Sinisaari: Sain uusia eväitä työhöni Vuonna 2003 muutamat kristillistä sosiaalityötä Virossa tekevät henkilöt ja heidän joukossaan myös allekirjoittanut osallistuivat Suomen Sininauhaliiton puolelta järjestettyyn Sillakaar-koulutusprojektiin. Päihdetyökoulutus toteutettiin kolmipäiväisinä moduleina Tallinnassa. Kaikki kurssin suorittaneet saivat siitä todistuksen. Projektin taholta oli kouluttajiksi valittu oman alansa erityisasiantuntijat niin Suomesta kuin Virostakin. He olivat valmiita antamaan oman tietämyksensä ja kokemuksensa kristillisen, kuntouttavan ja ehkäisevän työn edistämisestä Virossa. Samoin erittäin merkittäväksi muodostui mahdollisuus saada tutustua ja vaihtaa keskinäisiä kokemuksia samalla alalla työskentelevien henkilöiden kanssa. Opiskelupäivämme alkoivat aina yhteisellä rukouksella ja Raamatun luvulla. Rukous yhdisti osanottajat niin toinen toiseemme kuin Jumalaankin. Itse olen tehnyt kirkossa lähes seitsemän vuotta hoivatyötä ja minulla oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus täydentää omaa tietämystäni. KUVA: CREDO IMAGEBANK / PAUL WILLIAMS Harjoittelujakso Helsingissä Tallinnan koulutusjakson jälkeen kurssin loppuun käyneillä oli mahdollisuus tehdä viiden päivän opintomatka Suomeen tammikuussa Matkalla tutustuttiin erilaisiin päihdetyön ehkäiseviin, hoitaviin ja kuntouttaviin työmuotoihin ja taustaorganisaatioihin. Jokainen sai valita koulutuksen käytännöllisen jakson oman mielenkiintonsa mukaisesti. Tallinnan katutyömuodot tuntien toivoin saavani tutustumismahdollisuuden helsinkiläisiin organisaatioihin ja niiden työtapoihin. Itselläni oli viiden päivän jaksolla majoituspaikkana Sininauhasäätiön asuntola, jossa sain mahdollisuuden keskustella niin asukkaiden kuin rakkauden hengessä työtä tekevän henkilökunnan kanssa. Kohtasin useita ihmisiä, jotka Jumalan ja hyvien työntekijöiden auttamina olivat löytäneet elämänsä ja oman paikkansa uudelleen. Erittäin lämmin tunnelma oli talon asukkaiden ja henkilökunnan välisissä keskusteluissa, joissa puhuttiin asiakkaiden menneistä elämäntilanteista ja nyt uudesta, päihteistä vapaasta elämäntavasta Jumalan turvautuen. Viime marraskuussa päättyi päihdetyökoulutus Tallinnan pedagogisella yliopistolla. Kurssitodistusta on saamassa vas. Ingrid Purge. Päätösseremoniaa toteuttivat Juta Piirlaid, Juhani Haveri ja Seppo Sulkko. Loput kurssin suorittaneista odottelevat vielä vuoroaan. Kuva Jaanika Kullerkupp. Tämä antoi minullekin mahdollisuuden tunnistaa itsessäni sellaista, miten Jeesuksen kohtaaminen muutti omaa elämääni loppuvuodesta Uskon Jumalan pelastavaan ja läsnä olevaan voimaan ja tiedän, että elämänmuutoksen kokeminen estää jokaista vaipumasta toivottomuuteen. Me kaikki olemme tien kulkijoita. Mieleeni tulee seurakuntamme kirkkoherra Avo Üprusen sanat, että merkittävimmät asiat elämässämme ovat anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen. Hän on ollut siinä oikeassa. Sain varsin hyvän yleiskatsauksen Helsingin ja lähiympäristön päihdetyöorganisaatioista viiden päivän aikana. Olimme viikon kuluessa yhtenä päivänä koolla koko ryhmänä. Silloin saimme mahdollisuuden vierailla Järvenpään sosiaalisairaalassa ja Keravan Suojakotiyhdistyksessä. Kotiin palatessamme jaoimme yhteisiä vaikutelmia ja kokemuksia. Meistä jokainen oli saanut jotakin uutta. Olimme saaneet suomalaisten työtavoista näkemyksiä jokapäiväiseen työhömme. Välillä on tarpeellista tutkia asioita etäämmältä, jotta näkisi omat työtapansa selkeämmin. Luotamme siihen, että monella tavalla tarpeellinen oppiminen voisi saada jatkuvuutta tulevinakin vuosina. Kiitän jokaista koulutuksen järjestäjää, kouluttajaa ja meidän ryhmäläisten vastaanottajia suomalaisiin kohteisiin tammikuussa. Odotamme teitä vastavuoroisesti kyläilemään Viroon. Terveisiä ja Jumalan siunausta teille! g MATI SINISAAR Peetelin kirkon sosiaalikeskuksen toiminnanjohtaja (Vapaa käännös: Juhani Haveri) 9

10 TEKSTI: TUULA HUURRESALO, KUVAT: AAKE HUURRESALO yhteyttä yli meren toimintaa kehitetään yhteistyössä rajan molemmin puolin Pärnussa kolmannen sektorin ja paikallishallinnon yhteinen huoli on, se, miten ihmiset jaksavat arjessa, sanoo Pärnun päiväkeskusta johtava, monitoimimies Peeter Randmäe. Hän puhui Pärnussa järjestetyssä päiväkeskustoiminnan kehittämisseminaarissa, johon osallistui Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen päiväkeskusten väkeä sekä virolaisia päihdealan työntekijöitä ja kehittäjiä. Seminaari saattoi yhteen Etelä-Suomen alueella ja Virossa toimivat päiväkeskustoimijat. Tavoitteena on verkostoitua ja sitouttaa päiväkeskustoimijat sellaiseen yhteistyöhön, jonka avulla kehitetään puolin ja toisin kristillistä päihdetyötä. Tarkoituksena on etsiä uusia toimintamuotoja ja vaihtaa toimintamalleja, kehittää menetelmiä ja yhteistä koulutusta, sanoo Sillakaar lähialuehankkeen työntekijä Paula Heinämäki. Keskusteleva seminaari oli myönteinen katsaus kristilliseen päiväkeskustoimintaan, toteaa projektipäällikkö Juhani Haveri. Kahden maan työmuotojen välille toivottiin kehitettäväksi hyvien käytäntöjen vientiä ja tuontia. Toki ongelmaksi todettiin kahden maan järjestelmien erot. Virossa työtä tehdään laajalla rintamalla niin lasten, perheiden kuin aikuistenkin kanssa ja kuntataho haluaa kehittää yhteistyötään kolmannen sektorin kanssa. Kristillisen kirkon sisältä on noussut nykyaikainen sosiaalityö, ja siinä autetaan heitä, joilla hätä on suurinta ja joita ei auteta muulla tavalla, Juhani Haveri sanoo. Kaupunki kehittää sosiaalista työtä asukkaan Pärnussa on neljä alueellista sosiaalitoimistoa ja neljä toimintakeskusta: Perheapukeskus, jossa on muun muassa ensisuoja lapsille ja perheille, vanhusten huoltokeskus, jossa on ilmainen ruoanjako, vammaisten huoltokeskus, jossa tarjotaan kuntoutusta ja kuljetuspalveluja sekä vanhainkoti. Lakimies, diakoni Peeter Randmäe johtaa aikuisille suunnattua päiväkeskusta Pärnussa. Toiminnan konsulttina on projektipäällikkö Juhani Haveri Sininauhaliitosta. Lisäksi Pärnussa on kuusi aatteellista yhdistystä, joiden kanssa kaupungin sosiaalitoimi tekee yhteistyötä. Päihdeongelmaisten omia palveluja ei kaupungilla ole Pärnun kaupungissa aloitti erillinen sosiaalihuolto-osasto vasta Osasto aloitti tukien maksatuksen neljälle riskiryhmälle: Lapsille, ikäihmisille, vammaisille ja kodittomille. Pärnussa on työttömiä vähemmän kuin muualla Virossa. Työttömyysprosentti on kahden kolmen välissä. Työttömänä olevat 10

11 saavat toimeentulotukea. Kaupunki voi tarjota työttömälle työharjoittelupaikkaa ja jos tämä kieltäytyy toistuvasti, tuki voidaan evätä. Päihdeongelmaisia kaupungin sosiaalivirasto ei hoida, vaan asia kuuluu terveyden huollolle. Huumeongelmaa on ryhdytty kartoittamaan ja kartoituksen tekijä on sosiaaliviraston palkkaama. Päihdeongelmana pidetään vain huumeiden käyttöä. Kaupungissa on rekisteröityä koditonta ja kymmenen kaatopaikalla asuvaa. Pärnun päiväkeskus tarjoaa keskustelua ja sielunhoitoa Pärnun aikuisten päiväkeskuksella on viiden vuoden vuokrasopimus. Huoneen käsittävät tilat sijaitsevat vanhassa, matalassa puurakennuksessa. Talon toisessa siivessä on keittiö ja ruokailutilat, jossa käyvät syömässä myös läheisen lasten päiväkeskuksen lapset. Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Markus Seppelin ja Samarian toiminnanjohtaja Krister Lindberg neuvottelivat Pärnussa. Seppelin esitelmöi seminaarissa Interregohjelmasta. Toimintaa johtaa lakimies, diakoni ja entinen alkoholisti Peeter Randmäe. Hänen palkkarahansa tulevat Sininauhaliitolta, joka Ulkoasianministeriön lähialueyhteistyötuen turvin tukee Eestin Siniristiä Pärnun päiväkeskushankkeessa. Sininauhaliitolla on aikuisten päiväkeskustoiminnassa toinenkin samoilla periaatteilla toimiva virolainen yhteistyökumppani, Sosiaalinen kuntoutuskeskus. Se ylläpitää päiväkeskuksen työpistettään Saarenmaan Kuresaaressa. Molempien järjestöjen suomalainen tukirahoitus päättyy vuoden lopussa johtuen Viron liittymisestä EU:n jäsenyyteen. Kaupunki ei ole tähän mennessä ollut kiinnostunut keskuksen tukemisesta johtuen ilmeisesti ulkomaisesta rahoitustuesta. Päiväkeskukseen on tultava selvänä, Peeter sanoo painokkaasti. Yöpymistä varten kaupungissa on ensisuoja. Ihmiset Shalompäiväkeskuksessa käy päivittäin viidestä kolmeenkymmeneen lasta. Ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisia. Osa lapsista tulee vaikeista sosiaalisista oloista. tulevat tänne keskustelemaan, saamaan neuvoja ja sielunhoitoa. Samaaria-koti kuntouttaa ruumista ja sielua Samaaria-koti kuuluu Samaaria Eesti Misjon organisaatioon, joka on Porvoon Samarian virolainen sisarjärjestö. Koti toimii Pärnussa entisessä lämmityskeskusrakennuksessa, jossa aikaisemmin oli vain seinät ja savupiippu, joka yhteistuumin purettiin. Tilat kunnostettiin ja rakennettiin lisärakennus. Talossa on nyt kolmetoista majoituspaikkaa, korjaustilat, työpaja, pannuhuone ja uusi iso maakellari. Miehet ovat itse remontoineet talon. Toimintaa avustetaan Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Asiakas saa vaatteita, ruokaa, asiapaperit ja neuvontaa lääkäripalveluissa. Miehille etsitään kaiken aikaa töitä ja vuonna 2003 jo kymmenen heistä on saanut työpaikan. Käytettyä tavaraa myydään ja annetaan niille, jotka ovat saaneet asunnon. Vuosibudjetti on 3,5 miljoonaa kruunua. Valtio avustaa toimintaa kruunulla ja perii veroja miljoona kruunua vuodessa. Pärnun kodin lisäksi Samarialla on turvakodit Hiidenmaalla ja Haapsalussa. Viljannissa on avattu Samaaria-myymälä ja sinne on suunnitteilla myös hoitokoti. Shalom yhdistyksen lasten päiväkeskus Shalom päiväkeskuksella on kiire löytää uudet toimitilat ja uusi rahoitus toiminnalleen, kertoo Peeter Randmäe. Rahaa toimintaan toki tulee Pärnun kaupungilta, Ruotsista saadaan avustuksia ja omaakin varainhankintaa on olemassa. Talossa käy päivittäin viidestä kolmeenkymmeneen 6-13-vuotiasta lasta. Lasten perheissä on joko taloudellisia vaikeuksia tai sitten vanhemmat tekevät töitä niin paljon, etteivät ole kotona juuri lainkaan. Joillakin lapsista on ahtaat asumisolot ja toisten lasten isä käy lastensa kanssa etsimässä tavaroita ja ruokaa roskiksista. on auki kello Vanhemmat hyväksyvät keskuksen antaman kristillisen kasvatuksen. Opettajia on neljä. Ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisia tai täydennyskoulutettuja. Vapaaehtoisia talossa työskentelee kolme. Johtaja on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. Talon alakerrassa on laaja ja hyvin hoidettu kirpputori. Tavarat saadaan Ruotsista lahjoituksina. Alakerran eräässä pikkuhuoneessa on ilmainen lääkärin vastaanotto. Pienikokoinen nainen tekee työnsä vapaaehtoisesti ja syvästä lähimmäisen rakkaudesta. Lääkkeet tulevat myös Ruotsista ja ne ovat pääasiassa särkylääkkeitä ja vitamiineja. Rauhoittavia lääkkeitä ei käytetä. Märkiviin haavoihin saa antibiootteja. Parhain hoitomuoto lääkärin mukaan on kuitenkin rukous. Rauha saadaan Jumalalta, hän sanoo hiljaa. g 11

12 Kristillisen päihdetyön opettajan opas valmistumassa Tekeillä oleva kristillisen päihdetyön opettajan opas on alansa uranuurtaja. Kristillisestä päihdetyöstä on olemassa hajanaista tietoa ja yksi väitöskirja, mutta perusteos on puuttunut. Kirjaa työstävät Sininauhaliiton toimeksiannosta toimittaja, teologi Annika Treuthardt ja tutkija Reijo Kurkela. Lähtökohtana Päihdetyön ammattitutkinto Opetushallituksen antamassa määräyksessä Päihdetyön ammattitutkinnon perusteista, yhtenä valinnaisena osana on kristillinen päihdetyö. Kristillisen päihdetyön osion valinneen päihdetyöntekijän on tunnettava kristillisen päihdetyön toimintatavat ja periaatteet. Siihen kuluu muun muassa päihdeongelman synnyn, olemuksen ja ratkaisumallien tunteminen. Lisäksi on tunnettava keskeiset, teologiset selitysmallit sekä kristillisen päihdehoidon keskeiset toteutusmallit, joita ovat elämänkatsomusmalli, ammatillinen malli, yhdistelmämalli ja palvelumalli. Päihdetyöntekijällä on myös oltava valmius osallistua asiakkaan sielunhoitokeskusteluun. Hänen on siis kyettävä erottamaan terapia tai hoitotyö varsinaisesta sielunhoitotyöstä. Tietopohja Tallinnan koulutuksesta Perusoppaan tarve on näkynyt erilaisissa kristillisen päihdetyön koulutuksissa. Sillakaar-projekti järjesti Tallinnassa virolaisille, käytännön kristillistä päihdetyötä tekeville työntekijöille, pilottikoulutuksen päihdetyön keskeisistä ammatillista periaatteista ja kristillisen päihdetyön perusteista. Koulutusta suunniteltaessa törmättiin siihen tosiasiaan, että kristillisen päihdetyön kouluttajia ja koulutukseen liittyvää kirjallista materiaalia oli hankala löytää. Englanninkielistä materiaalia on toki olemassa, on olemassa dosentti Jorma Niemelän väitöskirja, ja erilaisia luentojen kalvopaketteja, mutta juuri kristillisen päihdetyön periaatteisiin ja lähtökohtiin liittyvä perusopas puuttuu. Opas syntyi keskustelun avulla Kristillisen päihdetyön oppaan tuotantomalli on hyvin mielenkiintoinen. Oppaan toimittajina ovat olleet Annika Treuthardt ja Reijo Kurkela. Treuthardt on toimittaja ja teologi, Kurkela on uskonnollisesti sitoutumaton tutkija, joka työskenteli Niemelän väitöskirjan haastatteluosuudessa haastattelijana, konsulttina ja opponenttina. Annika Treuthardt kuunteli Tallinnassa pidetyt koulutusluennot, luki Jorma Niemelän väitöskirjan ja muuta materiaalia ja kirjoitti toistasataa sivua erilaista tekstiä. Reijo Kurkela luki ja kommentoi tekstiä. Ajatuksena on, että keskustelu jatkuu. Keskustelun, kysymysten, vastausten ja käytön kautta kouluttajan opas saa käytännöllisen, toimivan muodon ja sisällön. Tarkoitus on, että noin vuoden kuluttua Sininauhaliitolla on netissä jaettava Kristillisen päihdetyön opettajan opas, jossa on tekstiosa sekä kalvopaketti. Ajatuksena on myös, että tämän oppaan avulla esitelmän pitäjän, luennoitsijan tai kouluttajan on aiempaa helpompi koota kutakin käyttötarkoitusta varten oma esityskokonaisuutensa. g Lisätietoja: Reijo Kurkela, puh. (019) , Kehitysvammaisten päihdehoidossa tarve ja palvelut eivät kohtaa Työntekijät kaipaavat koulutusta ja materiaalia Yli puolet kehitysvammapalveluiden henkilöstöstä kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta päihdeongelmien puheeksi ottamisessa, toipumisen tukemisessa ja ehkäisevässä työssä. Lisäksi he kokevat tarvitsevansa tietoa päihdeperheiden kehitysvammaisten lasten asemasta. Tämä käy ilmi Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin eli Vapan osaprojektissa tehdystä selvityksestä. Integraatiota vai syrjäytymistä selvityksen mukaan kehitysvammapalveluiden työntekijöistä lähes puolet on kohdannut kehitysvammaisia päihdeongelmaisia. Kuusi prosenttia on koh- dannut kehitysvammaisia huumeidenkäyttäjiä. Sininauhaliitossa valmistuneen selvityksen perusteella erityisammattikouluissa alkoholia käyttävistä opiskelijoista lähes viidennes on henkilökunnan kokemuksen mukaan suurkuluttajia. Asumispalveluissa päihdeongelmien esiintyvyys kasvaa asumismuodon muuttuessa avustetusta asumisesta itsenäisempään suuntaan. Lisäksi on olemassa päihdeongelmaisia, jotka elävät kaikkien palvelujen ulkopuolella. Heidän tavoittamisensa on erittäin haasteellista. Kehitysvammapalvelut on paras kontaktipinta tavoittaa kehitysvammaiset päihdeongelmaiset, sanoo Vapa projektin projektityöntekijä Tero Hintsa. Puheeksi ottaminen on kuitenkin vaikeaa, ellei henkilökunta osaa puuttua päihdeongelmiin. Sininauhaliiton koordinoima Vapaprojekti on järjestänyt useita koulutuksia vammais- ja päihdepalvelujen henkilöstölle. Vammaispalvelujen tuottajille on projektin puitteissa valmisteilla malli päihdestrategian tekemisen tueksi. Lisäksi on kehitetty kehitysvammaisille soveltuva leirimalli päihdehaittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen. Sekä leiri- että päihdestrategiamalli julkistetaan syksyllä 2004 ilmestyvässä kehitysvammaisten riippuvuuksia käsittelevässä kirjassa. g 12

13 Sininauhaliiton uusi toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi: Järjestöjen tekemällä työllä suuri merkitys Tämä on koko järjestödiakoniatyön kehittämistä, sanoo pastori, teologian maisteri Aarne Kiviniemi, 30, uudesta tehtävästään Sininauhaliiton toiminnanjohtajana. Nuoren toiminnanjohtajan perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi lasta, 3-vuotias Kristian ja kohta vuoden ikäinen Sofia. Kauhajoen evankelisen opiston rehtorin tuolilta siirto pääkaupunkiseudulle ei ollut iso harppaus. Pohjanmaalla sijaitsevalle opistolle Kiviniemi tuli nimittäin runsas vuosi sitten Saksasta, Frakfurt am Mainin suurkaupungin melskeestä. Kauhajoen opisto oli lyhyt jakso Aarne Kiviniemen elämässä. Sain kuitenkin sinä aikana tuntumaa opetushallintoon ja kasvatuspuoleen sekä johtamiseen. Ne ovat hyvä lisämauste diakoniapainotteiseen osaamiseeni. Kansanopistotyötä edelsi neljä ja puoli vuotta kestänyt työ Saksassa siirtosuomalaisten parissa. Se aika antoi Aarne Kiviniemelle hyvän ja laaja-alaisen käytännön kokemuksen diakonisesta seurakuntatyöstä. Aarne Kiviniemi on siis telogi, hänen edeltäjänsä Sininauhaliiton johdossa oli yhteiskuntatietelijä. Tuleeko tämä jatkossa näkymään liiton toiminnassa? Edeltäjäni Jorma Niemelä on tehnyt valtavasti hienoa työtä kristillisen päihdehuollon ja Sininauhaliiton puolesta. Yhteiskunnassa on sen seurauksena ymmärretty kansalaistoiminnan merkitys ja nähty se osaaminen ja taito, jota Sininauhaliiton ja sen jäsenjärjestöjen tekemä työ pitää sisällään. Itse lähestyn kristillisen päihdehuollon asioita mielelläni teologisten kysymystenasettelujen kautta. Minua kiinnostaa uskon ja hengellisyyden merkitys tässä työssä, tässä päivässä ja yleensäkin yhteiskunnassa. Ihmisen hengellisen osa-alueen kysymyksien työstämisellä on Aarne Kiviniemen mukaan suuri paikka tässä ajassa. Jos uskallamme pysähtyä kärsivän, KUVA: ILKKA PARTANAN Tavoitteenani on, että Sininauhaliitto voisi tulevaisuudessa toimia laajasti diakonisen järjestötoiminnan kokoavana ja yhdistävänä voimavarana, sanoo toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi. heikko-osaisen ja tuskissa sekä ahdistuksissa elävän ihmisen vierellä, joudumme elämän syvimpien peruskysymysten äärelle: Mihin ihminen nojaa kriisissä, mitkä asiat kantavat elämässä? Ne ovat juuri niitä kysymyksiä ja pohdintoja, joihin kristillisessä päihdetyössä meidän tulee tarjota asiantuntijaosaamistamme ja lähimmäisen palvelua. Kristillisyys tarjoaa yhteisöllisyyttä, se luo elämäntarkoitusta, antaa näkökulmia. Se on myös perusta, joka kantaa, ettei kriiseissä ja haavoittuneena elämästä lähde koko matto alta, hän perustelee kristillisyyden tuomia turvarakenteita. Sininauhaliitto on 89:n kristillisen päihdejärjestön yhteistoimintaliitto. Millaisena näet sen tulevaisuuden ja tehtävän? Sininauhaliitto kokoaa ennen muuta yhteen tällä kentällä toimivia järjestöjä ja palvelee niitä. Se on yhteistoimintafoorumi. Tavoitteenani on, että Sininauhaliitto voisi tulevaisuudessa toimia laajasti diakonisen järjestötoiminnan kokoavana ja yhdistävänä voimavarana. Katson, että meillä on järjestökentällä tehtävään diakoniatyöhön paljon annettavaa, Aarne Kiviniemi visioi. Meillä tehdään jo nyt paljon jäsenjärjestöissä ja liittotasolla sellaista työtä, jota ei aina nimetä diakoniatyöksi, vaikka se sitä itse asiassa onkin. Emme halua puhua enää yksinomaan päihdetyöstä, vaan riippuvuuksista, kriiseistä, ja haavoittavista ongelmatilanteista. Puhumme kriiseissä olevien sekä hädänalaisten kokonaisvaltaisesta auttamisesta, jossa kristillistä ihmiskäsitystä korostaen ihmisessä nähdään myös hengellinen osa-alue. Syrjäytyminen on kirjattu yhdeksi suurimmista turvallisuusriskeistä maassamme. Mitä annettavaa kristillisyydellä on tässä tilanteessa? Aarne Kiviniemi on varma siitä, että syrjäytymisen ehkäisyyn ja lieventämiseen Sininauhaliitolla ja sen jäsenjärjestöjen tekemällä työllä on paljon annettavaa. Kun toiminta tukee yhteiskunnassa tärkeiksi nimettyjen arvojen esillä oloa, on sille annettava kaikki mahdollinen yhteiskunnallinen tuki. Haluamme olla rakentamassa järjestelmää ja yhteiskunnallisia arvoja siten, että jokainen näkee paremmin ympärilleen. Voimme olla luomassa tukihenkilöverkostoa, jolla saadaan kansalaiset toimimaan syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi. Haluamme olla myös herättämässä keskustelua lähimmäisen vastuusta, olla heikoimpien puolestapuhujia. Meidän on vain uskallettava kysyä, mistä syrjäytyminen kertoo, millaiset yhteiskunnan arvot se paljastaa. Kiviniemi listaa yhteiskuntaa peilaavia kysymyksiä: Onko täällä tilaa elää yhteisöllisyyttä todeksi yhteisöllisyyden perusyksikössä, perheessä? Onko ihmisellä ylipäätään tarjolla yhteisöä, joka ehkäisee syrjäytymistä? Miten yhteiskunta tukee kansalaistaan syrjäytymistä ehkäisevän arvomaailman rakentamisessa? Kristillisen päihdehuollon kentällä tiedetään, kuinka osaavat ja aktiivisesti toimivat järjestöt lisäävät merkitystään yhteiskunnan kehityksessä. Kunnissa ja myös laajemmalti valtiovaltaa myöten pidetään järjestöjen merkitystä suurena. Emme todellakaan ole enää yhteiskunnassa aukkojen paikkaajia ja tukitoimijoita. Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on tarjota vahvuutenaan lujaa asiantuntijuutta, arvomaailmaan perustuvaa syvää sitoumusta sekä vankkaa käytännön kokemusta. g TUULA HUURRESALO 13

14 TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANEN Kan-ketju avasi kontakitkodin naisille Naisten vaikea hakeutua hoitoon Kiristillillistä alkoholisti- ja narkomaanityötä tekevä Kan ry haluaa panostaa yhä enemmän naisten hoitoon. Muutenkin hoitopaikkojen tarve lisääntyy jatkuvasti. Salossa on vuoden alusta lähtien toiminut naisille tarkoitettu vastaanottokoti. Koti oli aiemmin suunnattu miehille. Vaikka tarve olisi kuinka suuri, näyttää edelleen vahvasti siltä, että naisten hakeutuminen ja sitoutuminen hoitoon, on vaikeampaa kuin miehillä. Kaikkien tutkimusten mukaan naiset kuitenkin alkoholisoituvat miehiä nopeammin ja monissa tapauksissa välilliset vaikutukset ovat suurempia. Myös Salossa on huomattu, miten vaikeaa naisten on hakeutua hoitoon. Vaikka naisia olisi otettu vastaan jo vuoden alusta, ei tähän mennessä ole yhtään asiakasta ilmaantunut perille asti. Aila Nyman, joka miehensä Jukan kanssa yhdessä huolehtii Salon kontaktikodista, kertoo että kyselyjä on kyllä ollut aika paljon ja oli yksi henkilö jo lähettykin sinne, mutta matkalla tämä oli tullut katumapäälle. Ensimmäinen kontaktikoti naisille Raimo Leppälä Kanin hallituksesta kertoo, että heillä on kiinnitetty huomiota naisten kasvavaan aineiden käyttöön ja siihen, kuinka naisten alkoholisoituminen lisää välillisiä haittoja yhä kasvavassa määrin. Tälläkin hetkellä Kanin naisten hoitokotien paikat ovat aika täynnä. Meillä ei tähän mennessä ole ollut varsi- Raimo Leppälä on ollut mukana Kanissa alusta lähtien ja on huomannut, että hoito pitää sopeuttaa yhteiskuntaan ja pelata samoilla säännöillä sen kanssa. naisesti naisille suunnattuja kontaktikoteja, vaikka hoitokoteja heille on. Näimme nyt tarpeelliseksi avata yhden kontaktikodin ja vaikka homma on lähtenyt käyntiin hiukan hitaalla tempolla, ei ole syytä epäillä etteikö Jumala tälläkin kertaa ohjaisi hommaa eteenpäin juuri sillä oikealla aikataululla, vakuuttaa Leppälä. Hoitoon ketjun kautta Jo 70-luvulta Suomessa toiminut Kan ry toimii useilla paikkakunnilla ja sillä on erilaisia kontaktipisteitä, kontaktikoteja ja hoitokoteja jo parikymmentä. Palkattua väkeäkin on reilusti päälle puolensataa ja kun tähän lisätään vapaaehtoistyöntekijät ja työn tukijat, voidaan jo puhua sadoista, jopa tuhansista ihmisistä. Kanin hoitokoteihin hakeudutaan hoitoon kontaktipisteiden tai kontaktihenkilöiden kautta. Hyvin paljon yhteistyötä tehdään myös paikallisten seurakuntien kanssa. Esimerkiksi Salossa hoitokotitoimikuntaa johtaa paikallisen seurakunnan vanhemmistoon kuuluva Jari Mustonen. Hänen mukaansa kotitoimikuntien tarkoituksena on toimia kontaktikodissa tapahtuvan työn tukena ja pitää yhteyttä seurakunnan ja kodin välillä. Heiltä käydään myös säännöllisesti pitämässä hartaustilaisuuksia kodissa. g Heidät saatat Salossa tavata Aila Nyman, Jukka Nyman, Reino Lipponen, Jari Mustonen. Keravalla avattu uusi päihteetön asumisyksikkö Keravan Suojakotiyhdistys ry on avannut päihdeongelmista eroon pyrkiville uuden asumisyksikön Vuorela III:n. Helmikuussa valmistuneessa talossa on yhdeksän yksiötä ja yksi kaksio. Asukkaat ovat keravalaisia asunnottomia, jotka ovat valmiita sitoutumaan päihteettömään elämäntapaan. Asiakkaiden käytössä on täysipäiväinen työntekijä, jolta saa tarvittaessa tukea. Talon vastaavana ohjaajana toimii Jari Savola. Asuntoihin on jatkuva haku. Hakulomakkeita on saatavilla Keravan suojakotiyhdistyksen toimintakeskuksesta tai vastaavalta ohjaajalta. g Keravan Suojakotiyhdistys ry Vuorela III Päihdeongelmaisten päihteetöntä asumista Vuorelanmäki 1 A, Kerava Puh. (09) Vastaava ohjaaja Jari Savola puh

15 Lapsidiakonian teemapäivä RIIRROS: VILLE SAINIO Raumalla klo Toivonpiha, Lyseokatu 7 (Rauman seudun katulähetys) Teemapäivän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien henkilöiden ymmärrystä riippuvuusperheessä olevan haavoittuneisuuden vaikutuksista lapseen sekä opastaa näkemään, mitä lapsi tarvitsee tuekseen ja vahvistuksekseen ja osoittaa suuntaviivoja, miten lapsen tarpeisiin voidaan käytännön työssä vastata. Kouluttajana toimii TT Kati-Pupita Mattila Päivän sisältö n Mitä on riippuvuus? Ja mitä vanhemman riippuvuus merkitsee lapsen kannalta? n Sukupolvien ketju n Miten vanhempaa voi vahvistaa, ja miten ohjata? n Mitä lapsi tarvitsisi? n Miten voi vahvistaa ja tukea heikkoa lasta, jos vanhemmuus ei muutu? n Lapsen tukeminen käytännössä - lapsidiakoniaa n Lapsidiakonian tavoite ja tehtävä n Lapsidiakonian periaatteet n Ideologia arjen ratkaisuissa Ilmoittautumiset mennessä Sininauhaliittoon, puhelin (09) tai sähköpostitse. Osanottomaksu on 60 euroa, joka sisältää aamu- ja päiväkahvin sekä lounaan Toivon talossa. Lisätietoja antaa projektityöntekijä Helena Haavisto puh. (02) tai kehittämispäällikkö Ari Inkinen puh. (09) Pietarilaiset kuurot tutustuivat Heijastus-seikkailurataan Joukko pietarilaisia paikallisesta kuurojen liitosta tutustui huhtikuun alussa Selkikeskuksessa sijaitsevaan Heijastus -seikkailurataan. Tutustuminen kuului osana delegaation matkaan, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia jatkaa ja samalla laajentaa yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa. Pietarilaiset ovat nyt jo kolmatta vuotta tehneet yhteistyötä Suomen kuurojen liiton ja A- klinikkasäätiön kanssa. Yhteistyö alkoi järjestökoulutushankkeena, jossa on eri tavoin yritetty vahvistaa Pietarin kuurojen järjestöä. Jatkossa olisi tarkoitus ulkoministeriön rahoittamana tutkia mahdollisuuksia käynnistää Suomen mallin mukaan erilaisia päihdepalveluja. Sininauhaliitto on kutsuttu mukaan kehittämään toimintaa. Pietarilaiset haluavat apua eri tavalla vammaisten henkilöiden päihdepalveluprojektien vetämiseen. Sininauhaliitto osallistuu tulevaisuudessa toimintaan laatimalla erilaisia koulutusmalleja yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa./ilkka Partanen g Kaksikielisessä tapaamisessa jouduttiin tulkkaamaan paisti sanallisesti, myös kahdella kielellä viittoen. 15

16 TEKSTI JA KUVAT ILKKA PARTANEN Joensuun Kipinä auttaa neljävitosia työelämään Tämän vuoden lopussa päättyvä Kipinä-hanke on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa. Joensuussa on suurin osa kurssin käyneistä joko sijoittunut ainakin osin takaisin työelämään tai sitten päässyt eläkkeelle. Kurssilaiset ja vetäjät kokoontuvat kerran viikossa palaveeraamaan ja keskustelemaan menneen viikon kokemuksista koko kolme kuukautta kestävän työharjoittelun ajan. Kelan ja Sininauhaliiton yhteishankkeeseen osallistuvat ovat iältään vähintään 45-vuotiaita ja he ovat olleet erilaisista syistä pitkään poissa työelämästä. Vaikka syyt ovat moninaisia, on suurella osalla eriasteinen päihderiippuvuus ainakin yhtenä syynä työelämästä poisjääntiin ja syrjäytymiseen. Projektivastaava Saara Hiltunen on jo vuoden verran puskenut ympäripyöreitä päiviä projektinsa parissa, ja vaikka yksi puolivuotinen kurssi on vielä pitämättä, alkaa homman luonne jo pikku hiljaa hahmottua. Mitään helppoa työtä ei yli neljävitosen ihmisen palauttaminen työelämään ole. Tämän ikäiset ihmiset alkavat olla yli- ikäisiä työmarkkinoilla, vaikka he olisivat kuinka ammattilaisia omalla alallaan eikä heillä olisi painolastinaan oikeastaan muuta kuin ikänsä. 16 Monisyistä paneutumista Aika monet tähän mennessä kursseille osallistuneet ovat olleet jo pelkästään fyysiseltä kunnoltaan enemmän ja vähemmän rapakunnossa ja siksi fysiikkaa onkin paranneltu erilaisin tavoin. On pelattu erilaisia pelejä, käyty kuntosalilla, kävelty sauvat kourassa, hiihdetty, lumikenkäilty ja uitu, ihan vaan muutamia mainiten. Erilaisia luentoja kaikilta mahdollisilta ja mahdottomiltakin elämän alueilta on käyty kuuntelemassa ja taiteita seurattu. Tätä kaikkea on siis tehty kurssin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Yksi tärkeimpiä kurssin tehtäviä on myös yhdessäolo ja kokemusten jakaminen. Ainakin ryhmäläisten itsensä mielestä juuri tällaiset kokemukset ovat olleet kaikkein arvokkaimpia ja eniten antavia. Kun ihminen on ollut paljon yksin ja tuijotellut ainoastaan omaan napaansa, alkaa kanssaihmisen kohtaaminen olla yhä vaikeampaa, ainakin selvin päin. Tällaista kohtaamista on kurssin aikana harjoiteltu. Työhön, edes kokeilemaan Kolmen kuukauden perusjakson jälkeen on kaikilla kurssilaisilla edessä ollut työkokeiluvaihe, jossa osallistujat ovat saaneet kokeilla heille mieluisaa työtä. Joillekin se on ollut paluu vanhaan työhön, mutta hyvin monille kurkistus johonkin kokonaan uuteen ja tuntemattomaan. Työkokeilun aikana on testattu omat voimavarat ja jaksaminen yleensä. Työkokeilua on

17 TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANEN Kiihtelysvaaran tytöt pääsivät kiinni leivän syrjään Kiihtelysvaaralta kotoisin olevat Tuula ja Pirjo ovat kaksi ensimmäiselle kurssille osallistunutta naista, joille kummallekin on käynyt hyvin kurssin jälkeen. Molemmilla on takanaan aika rankat taustat, mutta ainakin nyt näyttää elämä kohtuullisen valoisalta. Riitta Turpeinen on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä Kipinän kanssa alusta lähtien. Pirjolla oli alussa vaikeaa sopeutua säännölliseen päivärytmiin. Se tuntui aluksi melkoiselta pakkopullalta, mutta kun sitä ajattelee tällä hetkellä, se tuntuu oikeastaan hyvältä. Myös ihmisten kohtaaminen ryhmässä oli aluksi ahdistavaa, koska itsetunto oli maailman kolhuissa kadonnut kokonaan. Sen jälkeen kun itsetunto pikku hiljaa palasi, alkoi ihmisten seurassa olokin tuntua paremmalta. Pirjo on ollut tammikuun alusta lähtien työkokeilussa pesulassa, mutta huhtikuussa työ oli määrä muuttaa yhdistelmätuella tapahtuvaksi. Pirjo ja Tuula viihtyivät pesulahommissa kohtalaisesti. Molemmista työssä olo voittaa aina joutenolon. Tuula oli kyyhöttänyt vuosia omassa mökissään ennen Kipinään menoaan. Hänelle neljän seinän sisältä pääsy oli alusta lähtien yhtä juhlaa, suorastaan seikkailua. Hän piti kurssissa suurin piirtein kaikesta. Huhtikuun alussa Tuula oli ollut pesulassa kolme kuukautta töissä ja töitä on luvassa jatkossakin. Kiihtelysvaarassa hyvät kokemukset Riitta Turpeinen toimii sosiaalityöntekijänä Kiihtelysvaaran kunnassa ja hän on tyytyväinen niihin tuloksiin, jotka projekti on tähän mennessä tuottanut. Kiihtelysvaarasta on tähän mennessä Kipinään osallistunut kolme henkilöä, joista kaksi on sen jälkeen päässyt töihin ja kolmas on parhaillaan kursseilla. Meillä on ollut heti alusta saakka tosi hyvä yhteistyö kipinäläisten kanssa. Jo silloin heti alussa, kun tästä tiedotettiin, todettiin, että meillä on muutamia sellaisia ihmisiä, joille tämä on juuri se, mitä on kaivattu. Tähän mennessä on tavoitteet saavutettu ja oikeastaan vähän enemmänkin, kehaisee Turpeinen. g neljänä päivänä viikossa ja kerran viikossa kokoonnutaan yhdessä pohtimaan, missä kulloinkin mennään. Yhteisinä päivinä tehdään myös tutustumiskäyntejä eri työpaikkoihin ja oppilaitoksiin. Harri innostui kurssin aikana ATK:sta ja surffailu netissä sujuu jo juohevasti. Monenlaista mieltä Mielipiteet kurssista sen annista ja kurssin jälkeisestä elämästä riippuvat näköjään aika tavalla siitä, minkälaisista lähtökohdista niille on tultu. Henkilöt, joille päihteet olivat suuri ongelma ja niiden myötä niin sanottu normaali päivärytmi oli kadonnut, kokivat joka aamuisen heräämisen ja mahdolliset pitkätkin matkat kurssipaikalle aika tavalla rasittaviksi. Myöhemmin tosin päivärytmistä kiinni saaminen koettiin positiiviseksi. Sellaiset ihmiset, jotka olivat muista syistä joutuneet eroon työelämästä ja niin sanotusta normaalista elämästä yleensäkin, kokivat kurssin enemmänkin suureksi seikkailuksi kuin rasitukseksi. Ainakaan kukaan kurssin jo läpikäynyt tai sitä parhaillaan tarpova, ei kokenut kurssia tarpeettomaksi. Kaikki eivät luonnollisesti kurssin jälkeenkään pysty sijoittumaan työelämään. Joistain päihteet ovat vuosien kuluessa ottaneet jo niin kovan otteen, ettei edes työkokeilu tai opetteleminen itsenäiseen elämään omassa asunnossa tahdo onnistua, mutta jos ei vielä tällä kerralla tärppää, ei ole syytä luovuttaa. Aina voi koittaa uudestaan. g 17

18 Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö: Peliongelmaisten auttavaa puhelinta on odotettu pitkään KUVA: ILKKA PARTANEN Ongelmapelaajat ja heidän läheisensä saavat syksyllä valtavakunnallisen auttavan puhelimen. Sopimus asiasta allekirjoitettiin maanantaina 3. toukokuuta Sosiaali- ja terveysministeriössä. Käytännössä palvelun tuottaa kaksi päihdealan järjestöä Sininauhaliitto ja A- klinikkasäätiö. Palveleva puhelin toimii aluksi kokeilujakson eli kuusi kuukautta. Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö ovat tutkineet peliongelmaa jo vuodesta 1989 lähtien. Ne ovat myös tuottaneet liikaa pelaaville ja heidän läheisilleen oma-apuoppaita ja järjestäneet hoitoa. Kolmisentuhatta suomalaista tekee kuukausittain A-klinikkasäätiön Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) peliriippuvuustestin. Päihdelinkin neuvontapalvelu onkin ollut monelle peliongelmaiselle ensimmäinen kosketus hoito- ja auttamisjärjestelmään. Peliongelmaisia on maassamme tutkimusten mukaan noin eli suurin piirtein sama määrä kuin huumeongelmaisia. Ihmiset eivät kuitenkaan tiedä mihin pitäisi ottaa yhteyttä näissä asioissa. Auttavaa puhelinta tarvitaan, koska peliongelmaisilla ja heidän läheisillään on tarve puhua asiasta ja saada siitä tietoa, konsultti Tapio Jaakkola sanoo. Auttava puhelin on matalan kynnyksen palvelu, jonka kautta voidaan myös ohjata hoidon piiriin. Jaakkola on tutkinut maailmanlaajuisesti peliongelmaisten palveluita ja on Sininauhaliiton palkkaamana kehittämässä peliongelmaisten palvelevaa puhelinta. Auttavan puhelimen toiminta käynnistyy Palveluun sisältyy myös päivystys, jonne ohjataan ne soittajat, jotka tarvitsevat vaativampaa apua. Seuraavaksi on tarkoitus luoda liikaa pelaaville palvelua myös internetiin. Pelipuhelimen toiminnan rahoittavat kolme rahapeliyhtiötä Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toiminnan arvioinnista ja seurannasta. Peliongelmaisten palveleva puhelin on jo olemassa kaikissa muissa pohjoismaissa. g Lisätietoja: Konsultti Tapio Jaakkola, puh TEKSTI JA KUVA: PÄIVI STRANDÉN Pohjoisen kunnat eivät ole vielä löytäneet tuettua asumista Tornionlaakson Suojapirtti tarjoaa portaittaiseen malliin perustuvia päihdehoidon ja tuetun asumisen palveluja Pohjanlahden pohjoisimmassa perukassa. Tornion kaupungin lisäksi palveluja ostavat muun muassa Kemi ja Keminmaa. Myös Oulu ja Haukipudas ovat ryhtyneet ostamaan jossain määrin kuntoutuspalveluja. Tuettua asumista kunnat eivät ole vielä oikein löytäneet, Tornionlaakson Suojapirtin toiminnanjohtaja Markku Alatalo kertoo. Tuetussa asumisessa asumisen minimikesto on Suojapirtillä yksi kuukausi. Asumiseen liittyy tiettyjä sääntöjä muun muassa paikallaolosta öisin. Tavoitteena on, että asukas oppisi asumaan yksin, mutta on kuitenkin samalla osa koko yhteisöä. Tuetun asumisen aikana hänellä on esimerkiksi käytettävissään oma hoitaja. Vaikka asuminen voi olla hyvinkin lyhytaikaista, Tornion mallissa siihen on mahdollista saada Kelan asumistuki. Portaittaiseen malliin kuuluen asiakas tulee ensin katkolle, joka kestää pari viikkoa. Katkaisun jälkeen on mahdollista jatkaa kuntoutusjaksolla, jonka luontevana jatkona on tuettu asuminen. Jatkumon loppupäässä on kolme Suojapirtin pihapiirissä sijaitsevaa rivitaloasuntoa, joissa asuminen on päihteetöntä. Asukkaan kanssa tehdään muuten normaali vuokrasopimus. Suojapirtin asunnoissa asumisessa ei missään vaiheessa ole kyse pelkästä asumisesta. Asuminen on aina myös hoitoa. Asunnottomuus ei ole ongelma Tornion seudulla riittää Alatalon mukaan vapaita asuntoja. Vuoden kestävän rivitaloasumisen jälkeen ei ole vaikeuksia löytää uutta kotia. Mutta ennen kuin siihen vaiheeseen päästään, Alatalo pitää tärkeänä itsenäiseen asumiseen oppimista. Monella on synkkä yksinäisyys, kun yrittää aloittaa päihteetöntä elämää, Alatalo painottaa. Tornionlaakson Suojapirtin tulevaisuuden näkymiin kuuluu palvelujen tarjoaminen yhä laajemmalle. Kuntien lisäksi asiakkaita ohjataan hoitoon myös alueen isoilta tehtailta, Outokummulta ja Veitsiluodosta. Työtahti on kiristynyt ja vastaavasti ongelmiin puututaan nyt Tornionlaakson Suojapirtin toiminnanjohtaja Markku Alatalo kertoo, että portaittaisesta hoito- ja asumisen mallista on saatu hyviä kokemuksia. jo varhaisemmassa vaiheessa, Markku Alatalo kertoo. Päihdehoidon ja tukiasumisen lisäksi Suojapirtti aikoo keskittyä myös työkokeiluihin. Työvoimahallinnon kanssa on jo käyty keskusteluja työkokeilupaikkojen tarjoamisesta. Yhteisössä on paljon tekemisen mahdollisuuksia, joita mielellään tarjottaisiin niille ihmisille, joiden on vaikea päästä edes kokeilemaan työkykyään yksityisillä markkinoilla. g 18

19 Sinisiin hetkiin Sijoitettujen lasten perheiden tukeminen Koulutuspäivä Keskusseurakuntatalolla Yliopistonkatu 12, Jyväskylä Koulutuspäivä on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstölle, sekä muille aiheesta kiinnostuneille. H a n n a - M a r i a V a h a l a sininen rukouskirja On tilanteita, joihin kauniit, runolliset rukoukset eivät tunnu sopivan. Joskus taas kaipaisi juuri sellaisia, mutta sanat ovat hukassa. Sininen rukouskirja on avuksi silloin, kun tuntuu, ettei osaa rukoilla. Hanna- Maria Vahala haluaa jakaa tavallisia arjen rukouksiaan niille, jotka etsivät sanoja rukoukseen. Rukouskirjassa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on tuttuja Raamatun rukouksia, joiden merkitystä rukoilija pohtii oman elämänsä kannalta. Toinen osa koostuu sanattomista mielikuvarukouksista. Ne ovat syntyneet hetkinä, jolloin rukoilija on vain levännyt ja ollut hiljaa. Kolmannessa osassa on rukouksia, joita on rukoiltu kerta kerran jälkeen erilaisissa elämäntilanteissa. Rukouksiin johdattelevat Hanna- Maria Vahalan isän, näyttelijä Veikko Ikosen, runot. Kuvituksena on käytetty kirjoittajan omia maalauksia. Julkaistu yhteistyössä Päivä Osakeyhtiön kanssa Hinta 15 euroa Koulutuspäivän tavoitteet ovat n Esitellä sijoitettujen lasten perheiden tukemiseksi kehitettyjä toimintamalleja n Kehittää ammattihenkilöstön valmiuksia työskennellä sijoitettujen lasten perheiden kanssa. n Herättää keskustelua ja yhteistä pohdintaa asiasta Ohjelma 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Koulutuspäivän avaus Toiminnanjohtaja Olavi Hartikainen, Kuopion Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistys ry 9.45 Biologisten perheiden tukeminen lastensuojelutyössä Johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio, Jyväskylän kaupunki, sijaishuoltoyksikkö Lapsen näkökulma Kehittämispäällikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry Toivo ja Ilona projektin Ilona toimintamallin esittely Toiminnanjohtaja Jari Ketola, Perhehoitoliitto ry Lounastauko Ilona projektin kommenttipuheenvuoro ja oman leiritoimintamallin esittely Marjo Minkkinen, sosiaalityöntekijä; Anne Herzig, sosiaalityöntekijä Helsingin kaupungin sosiaalitoimi Kuopion ja Keski-Suomen Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistysten toimintamallien esittely Toiminnanjohtaja Olavi Hartikainen Iltapäiväkahvi Vertaisryhmätoiminta sijoitettujen lasten vanhempien tukena Projektikoordinaattori Virpi Kujala, Sininauhaliitto Päivän yhteenveto ja keskustelu toiminnan kehittämisestä Tilaukset: Sininauhaliitto puh. (09) , faksi (09) tai sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista. Ilmoittautuminen pe mennessä Raili Haaki, Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus, puh. (050) tai Osallistumismaksu 50 euroa, sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin, maksetaan Keski- Suomen Sijoitettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen tilille NORDEA ilmoittautumispäivään mennessä. HUOM: Erillistä laskua ei lähetetä. Koulutuspäivän järjestäjät: Jyväskylän kaupungin sijaishuoltoyksikkö, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Keski-Suomen Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistys ry, Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus, Kuopion Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistys ry, Perhehoitoliitto ry, Pesäpuu ry ja Sininauhaliitto ry. 19

20 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt valtakunnallinen palveluntuottaja 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI, puh. (06) Alavuden päiväkeskusyhdistys ry Järviluomantie 16, ALAVUS, puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry Kirkkokatu 10, KANKAANPÄÄ, puh. (02) Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI, puh. (05) , ETRA-liitto ry Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Sähköposti: Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2004 Helsingin ETRA ry Eeva Partonen, puh. (09) Hopeaniemen ETRA ry Hilkka Korhonen, puh. (09) , Hyvinkään ETRA ry Tapani Saarinen, puh. (019) , Mirva Kärkkäinen, puh. (09) Hämeenlinnan ETRA ry Heikki Kannisto, puh. (03) , Iisalmen ETRA ry Kari Kauhanen, puh. (017) Isonkyrön ETRA ry Sanelma Suokko, Kellosepäntie 4, TERVAJOKI, puh. (06) Joensuu: Elämäntavat raittiiksi - Pohjois-Karjalan osasto r.y. Elsa Poikonen, puh. (013) Jyväskylän ETRA ry Maija Jokinen, puh. (014) Kuopion ETRA ry Taneli Pirskanen, puh Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y. Joel Häkkinen, puh. (03) Lieksan ETRA Inkeri Immonen, puh. (013) , Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y. Reijo Karhiniemi, puh. (02) , Pohjois-Suomen ETRA ry Rauno Heikkinen, puh. (08) Porin ETRA ry. Karhunkatu 13, PORI, puh. (02) Tampereen ETRA ry Vuokko Viljanen, puh. (03) Sirkka Hillberg, puh. (03) Turun ETRA ry Erkki Rouhe, puh. (02) Risto Räty, puh. (02) Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y. Ritva Eronen Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y. Harri Lehtonen, puh. (05) Friskt Folk r.f. Annegatan 7 C 19, HELSINGFORS, tel (09) Harriet Fagerholm, tel. (06) Evankeliointi ja vankilalähetys ry Vankilatyötä, ryhmätoimintaa Vaulokuja 2 A 36, TURKU, Puh. (02) , Ev. lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäen hoitokoti Lehtomäentie 211, NILSIÄ, puh. (017) For life Polttolinja 19 b, JYVÄSKYLÄ, Jarmo Visuri, puh , Heikki Yli-Hietanen, puh Forssan katukirkko Katulähetystoimintaa Hämeentie 15, Forssa 10. Haapamäen katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Haapamäen katulähetyksen kirpputori Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Hangon katulähetys ry ja työllistämistoiminta Korsmanninkatu 40, HANKO, puh. (019) Hartolan päiväkeskusyhdistys ry ja puutyöverstas Vuorenkyläntie 35 A, HARTOLA, puh. (03) Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Alppitupa Alppikatu 2, Helsinki, puh. (09) Alppimyyrä Myyrmäentie 4 A, Vantaa, puh. (09) Villa Nova Karistimentie 4, Helsinki puh. (09) Pikku Villa Karistimentie 4, Helsinki, puh. (09) Naisten asumisyksikkö Munkkisaarenkatu 16, Helsinki, puh. (09) Asunnottomien naisten tukipiste Salli Hylkeenpyytäjänkatu 5, Helsinki, puh. (09) Lehmustupa Alppikatu 2, Helsinki, puh. (09) Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, Helsinki. Ympärivuorokautinen päivystysnumero: (09) Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu Pellaksen huumehoitoyksikkö Pellaksenmäki 12, Espoo, puh. (09) Munkkisaaren toimintakeskus Munkkisaarenkatu 16, Helsinki, puh. (09) Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö PYY Ingaksentie 7, Espoo, puh. (09) Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Breikki Sylvesterintie 10, Helsinki, puh. (040) Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Pikku-Pellas Sylvesterintie 10, Helsinki, puh. (09) Kohtaamispaikka Alppikatu 2, Helsinki Villa Familiaris Itäreimarintie 19, Helsinki, puh. (09) Herne & Nauris Munkkisaaren toimintakeskus Munkkisaarenkatu 16, Helsinki Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus Helsinki, puh. (09) Cafe Nova Karistimentie 4, Helsinki 14. Helsingin Vieraskoti ry Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot Pursimiehenkatu 10, HELSINKI, puh. (09) Hyvinkään päivätoimintakeskus ry, ensisuoja, asuntola ja tukiasunnot Koulukatu 13, HYVINKÄÄ, puh. (019) Hämeenlinnan Sininauha ry Aake Huurresalo, puh soluasunnot, avustusruuanjako, kirpputori Kauratie 2, Hämeenlinna, puh. (03) Perheasunnot, soluasunnot Korventorpantie 8, Hämeenlinna, puh. (03) Perhetukiasunto Valimopolku 3, Hämeenlinna, puh. (03) Miesten puutyöpaja Haitintie 169, Harviala, puh Naistentyöpaja, Sinitori kirpputori, kahvio, EU-ruuanjakopiste Katumantie 25, Hämeenlinna, puh Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU, puh. (013) Joutsan päiväkeskus ry ja työpaja Jousitie 68, JOUTSA, puh. (014) , Kirpputori, Savontie JSK-kellari Maariankatu 10, HAMINA, puh. (05) Juvan p.o. päiväkeskus ry, kierrätyskeskus-kirpputori, ekologista diakoniaa Yhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p Huttulan pappila, Huttulantie 81, JUVA puh. (015) , Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) , , EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot Kankitie 9, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) / Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Itsenäistymiskeskus Tessio Backa Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, KUUSA, puh. (014) Kalliomäki Puolimatkankoti Koluntie 105, PUUPPOLA, puh Melting Pot, Kotouttamiskahvila Väinönkatu 13, JYVÄSKYLÄ, puh Myllyjärvi Puolimatkankoti Roninmäentie 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Nurmela Puolimatkankoti Nurmelankuja 92, VESANKA, puh. (014) Päättymätön Tarina Nuorisotalo Asemakatu 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Takalaiton ja tukiasunnot Kolmospesänkatu 6, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Karhukoti ry Kauppakatu 12, Forssa Puh Postios. Rautatienkatu 21 B 15, Forssa 23. Karismakoti ry Hoitokoti Karskogintie 418 A, SIUNTIO, puh. (09) tai (09) Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA, puh. (06) Selvis- ja päiväkeskus Roihankuja 5, KAUHAVA 25. Keravan Suojakotiyhdistys ry Kisapolku 5, KERAVA, puh. (09) Työttömien Päivätupa Tuusulantie 40, KERAVA, puh. (09) Vuorelan tukikoti Kisapolku 5, KERAVA 26. Kirkkopalvelut ry/ Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Koulutusta ja kuntoutusta Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI, puh. (015) , faksi

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 Riippuvuuksien teoriaa ja käytk Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot