Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Järjestämisopas. Uudistettu ja toimitettu laitos Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Järjestämisopas. Uudistettu ja toimitettu laitos 2013. Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander"

Transkriptio

1 Valtakunnalliset kotiseutupäivät Järjestämisopas Uudistettu ja toimitettu laitos 2013 Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander

2 Sisällys Oppaan käyttäjälle TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEN AIKATAULUTUS KOTISEUTUPÄIVIEN PITKÄ HISTORIA Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät Kiertolaisena Suomessa Suomi tutuksi seutu kerrallaan Alueellinen kattavuus Kotiseutupäivien muodon ja sisällön kehittyminen Muoto ja tyyli Teemallisina vuodesta KOTISEUTUPÄIVIEN HAKEMINEN Hakijan on hyvä tietää Kotiseutupäivien tarkoitus Mitä hakijalta edellytetään Hakemisen aikataulu Liikkeelle lähtö Ajatuksesta aloitteeseen aloitteesta hankkeeseen Hakija ja hakemisen ajankohta Hakemuksen sisältö Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välinen työnjako KOTISEUTUPÄVIEN VALMISTELU Esivalmistelut ja organisaation luominen Organisaatio ja toimihenkilöt Sisällön suunnittelu Tavoitteiden määrittely ja sisältö Miten meillä muoto ja tyyli Teeman ja tunnuksen valinta Ohjelman suunnittelu oheistapahtumineen KOTISEUTUPÄIVIEN TOTEUTUS Ohjelman rakentaminen Hankinnat ja varaamiset Toimihenkilökoulutus Ostopalvelut ja ulkoistaminen Sopimiset Kotiseutupäivien toimisto ja palvelut Ilmoittautumiset ja majoitukset Osallistujamateriaalit Tapahtuman turvallisuus ja vakuutukset Ilmoitukset, luvat ja määräykset

3 6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Markkinointi Tiedotus Tiedottajat ja tiedotuksen kohteet Julkaisut Ennakkoesitteet Käsiohjelma eli pääesite Juliste TALOUS Kirjanpito Budjetointi Rahoitus Rahoitussopimukset Osallistumis-, majoitus- ja pääsymaksutuotot Yhteistyökumppanit eli sponsorit Avustukset KOTISEUTUPÄIVIEN AIKAAN Aattopäivinä Liputus Ilmoittautuminen ja tiedotus Palvelut päivien aikana Toimihenkilötyöskentely Liikenne-, turva- ja siivousjärjestelyt KOTISEUTUPÄIVIEN PÄÄTTÄMINEN Purku- ja siivoustyöt Kiittäminen Toimikuntien päätöskokoukset Arkistointi ja selvitykset Loppuraportti LIITTEET Luettelo kotiseutupäivistä

4 Oppaan käyttäjälle Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseutuliikkeen tärkein vuotuinen tilaisuus. Samalla ne ovat kansallisen kulttuurimme keskeinen kesätapahtuma. Ensimmäiset uusimuotoiset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, Lounais-Hämeen Pirtillä, vuonna Niillä päivillä perustettiin myös valtakunnallinen Kotiseutuliitto. Tuosta alkaen kotiseutupäivät on järjestetty vuosittain eri paikkakunnalla ja eri maakunnissa. Vuosien varrella kotiseutupäivät ovat kasvaneet pienehkön asianharrastajajoukon kokoontumisesta suureksi tapahtumaksi. Päiville osallistuu nykyisin satoja Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen edustajia, jotka ovat mukana yleensä koko päivien ajan. Lisäksi päivien yleisötilaisuuksien yleisömäärä on kasvanut tuhansiin. Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestäminen vaatii isäntäpaikkakunnilta monenlaisia resursseja. Riittävän suuret sisätilat juhlatapahtumia varten sekä melkoinen majoituskapasiteetti ovat niistä tärkeimpiä. Keskeistä on myös alueen väestön kuntien, paikallisten yhdistysten ja erilaisten harrastajaryhmien sitoutuminen järjestelytehtäviin. Nykyisin päivien järjestelyvastuun ovatkin ottaneet kuntaryhmät jopa kokonainen maakunta, kuitenkin niin, että isäntäkuntana on yksi kunta. Muiden suurten kulttuuritapahtumien tapaan valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestäminen on pitkäjänteinen ponnistus, joka vaatii huolellista suunnittelua. Aikajänteeksi on vakiintunut kolme vuotta, joiden kuluessa päivät on mahdollista valmistella ja toteuttaa hyvin. Jokaiselle järjestäjäalueelle ja järjestelyvastuuseen joutuneelle kotiseutupäivät ovat uusi haaste. Avuksi siihen vastaamiseen Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut tämän järjestämisoppaan. Se sisältää sekä tiedot suurista linjoista että runsaasti tietoja ja vihjeitä pienistä yksityiskohdista. Kotiseutupäivien järjestämisoppaan materiaalin ja ensimmäisen oppaan kokosi Leo Aittomäki vuonna Sen pohjalta on koottu tämä versio, joka on aiempia kevyempi käyttää ja soveltaa. Opas on tarkoitettu nimenomaan sovellettavaksi, joskin Kotiseutupäiviin liittyy eräitä traditioita ja käytänteitä, joita ei ole syytä unohtaa. Toivomme ja uskomme, että opas osaltaan auttaa tulevien kotiseutupäivien järjestäjiä ja helpottaa järjestelyihin liittyvistä lukuisista tehtävistä suoriutumista. Pysykööt Valtakunnalliset kotiseutupäivät kesiemme kulttuuritapahtumien helmenä tulevaisuudessakin. Lassi Saressalo pääsihteeri Suomen Kotiseutuliitto 4

5 1. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEN AIKATAULUTUS Valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelut alkavat ajatuksesta järjestää tapahtuma ja päättyvät loppuraportin julkaisemiseen. Tämä ajanjakso on kolmesta neljään vuotta. Järjestäjien on hyvä laatia heti tapahtuman suunnitteluvaiheessa itselleen aikataulu valmistelujen etenemisestä. Seuraavaan aikatauluun on koottu malliksi joitakin yleisimpiä asioita, jotka ovat kotiseutupäivien järjestämisen eri vaiheissa ajankohtaisia. Mallin aikamääritteet ovat luonnollisesti jo toteutettujen hankkeitten keskiarvoja, ja kulloisetkin järjestelyt voivat edetä näistä poiketenkin. Aikataulumalli kotiseutupäivien järjestämisestä Tapahtumaan: noin 4-3 v AJATUS, ALOITE JA ESISELVITYKSET Ajatus kotiseutupäivien järjestämisestä syntyy (useimmiten kotiseutuyhdistyksessä). Ajatus esitetään sellaiselle taholle, joka voi viedä hankealoitetta eteenpäin (useimmiten kunta/kaupunki). Perustetaan hanketyöryhmä, joka selvittää päivien järjestämisoikeuksien saamiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut sekä hakijatahon tai muut kanssahakijat sekä yhteistyökumppanit. Työryhmä tekee alustavan tavoitemäärittelyn, sisältö- ja rahoitussuunnitelmat ja paneutuu päivien teeman valintaan. Ollaan yhteydessä Suomen Kotiseutuliittoon, joka arvioi täyttääkö tuleva hakija järjestäjältä vaadittavat edellytykset. Sen jälkeen voidaan siirtyä hakemisvaiheeseen. 2-3 v HAKEMINEN JA ESIVALMISTELUT Isäntäkaupunkiehdokas (muu järjestäjätaho) tekee virallisen päätöksen järjestää kotiseutupäivät ja jättää Suomen Kotiseutuliitolle hakemuksen järjestämisoikeuksien saamiseksi. Liiton hallitus antaa päätöksen järjestämisoikeuksista. Valitaan päivien teema ja tunnus, jotka Kotiseutuliitto vahvistaa. Suunnitellaan ohjelma ja sen toteutus rahoituksineen. Varmistetaan yhteistyösopimuksin ja avustushakemuksin ulkoinen rahoitus. 2 v TOTEUTUS Luodaan varsinainen järjestäjäorganisaatio (päätoimikunta ja järjestelytoimikunta) ja nimetään pääsihteeri. Kotiseutupäivien toimisto perustetaan. Järjestäjäorganisaatiota vahvistetaan nimeämällä toiminnalliset vastuuhenkilöt ja alatyöryhmät. Valmistellaan ohjelmaa alkaen merkittävimmistä tilaisuuksista Varataan esiintymis-, majoitus-, kokous- ja muut toimipaikat. Tapahtuman markkinointi aloitetaan. 5

6 2-1 v alle 1 v ½ v 1 kk Julkaistaan ensimmäinen ennakkoesite. Osallistutaan kuluvan vuoden kotiseutupäiville omalla esittelymateriaalilla. Tärkeimmät puhujat, muut esiintyjät ja toimihenkilöt varataan. Tarvittaessa kilpailutetaan kongressi-, tilausajo-, äänentoisto- ja muut tarvittavat palvelut. Tehdään tarvittavat sopimukset. Isot kalusteet ja rakenteet, kuten ulkoesiintymislavat, varataan tai valmistetaan. Tehdään tarvittavat esiintyjäsopimukset. Huolehditaan toimihenkilökoulutuksesta. Julkaistaan ennakko-ohjelmalehtinen ja avataan tapahtuman kotisivut. Osallistutaan kuluvan vuoden kotiseutupäiville omalla esittelyosastolla. Markkinoidaan aktiivisesti omia kotiseutupäiviä. Varataan tilausajo-, äänentoisto- ja muut tarvittavat palvelut. Varataan ja varmistetaan vapaaehtoistyövoiman saanti. Huolehditaan tapahtuman turvallisuus- ja vakuuttamisasioista. Julkaistaan käsiohjelma ja järjestetään tiedotustilaisuus. Ilmoittautumisten vastaanotto aloitetaan. Ilmoittautumisaika päättyy n. 1,5 kk ennen tapahtumaa. Huolehditaan aktiivisesti hankinnoista, varaamisista ja asioitten varmistamisista. Nimetään ja valmennetaan stagemanagerit ja torivastaavat. Ilmoittautumisajan päätyttyä varmistetaan palvelujen riittävyys ja vahvistetaan muut tilaukset. Järjestelytoimikunta ja työryhmät pitävät kokouksensa ja varmistelevat vielä asioita. Näyttelyt ja tilapäiset rakenteet pystytetään, esiintymis- ja toimipaikat valmistellaan 0 kk KOTISEUTUPÄIVÄT Tapahtuman jälkeen: Tehdään viivyttelemättä purku- ja siivoustyöt. Huolehditaan kiittämisistä, palautteiden keruusta ja dokumentoinnista. Pidetään järjestelytoimikunnan ja päätoimikunnan päätöskokoukset. Toimitetaan loppuraportti päivistä. Huolehditaan dokumenttien arkistoinnista. Julkistetaan loppuraportti. JÄRJESTÄMISVUODEN LOPPU 6

7 2. KOTISEUTUPÄIVIEN PITKÄ HISTORIA Lyhyesti Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, nykyisen Kanta-Hämeen maakunnassa. Päivien aikana pidettiin kokous, jonka yhteydessä perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Jo ensimmäisten päivien ohjelmarakenne oli niin onnistunut, että sen keskeiset elementit ovat yhä käytössä. Tammelasta alkanut kotiseutupäivien järjestämisperinne on jatkunut vuotuisesti katkeamattomana ketjuna. Suomen Kotiseutuliitto on vastannut vuosittain eri yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuman järjestämisestä (vuonna 2013 pidettiin jo 65. päivät). Manner-Suomen nykymaakunnissa on jokaisessa vähintään yksi kunta, joka on ollut tapahtuman järjestelyissä mukana. Kaikkiaan näitä kuntia on ollut vuoteen 2010 mennessä 162. Tapahtuman kesto on vaihdellut kahdesta päivästä aina viikkoon asti. Nykyisin on vakiintunut kahden ja puolen päivän ohjelma, jota edeltää iltapäivän kestoinen seminaari. Kotiseutupäivien ajankohta on vaihdellut toukokuun lopun ja elokuun loppupuolen välillä. Elokuun alku on ollut nykyisten päivien pääasiallinen ajankohta jo pitkään. Kokonaiskävijämäärät ovat vuosittain vaihdelleet tuhansista kymmeniin tuhansiin Vuodesta 1970 alkaen kotiseutupäiville on nimetty aina teema Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät 1949 Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, nykyisen Kanta-Hämeen maakunnassa. Päivien aikana pidettiin kokous, jonka yhteydessä perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Jo ensimmäisten kotiseutupäivien ohjelmarakenne sisälsi ne keskeiset elementit, jotka yhä nykyisilläkin päivillä ovat käytössä: 1) Kokoukset ja muut keskustelutilaisuudet, 2) Ohjelmalliset tilaisuudet, 3) Retket, 4) Hartaustilaisuudet, 5) Pysyvän muiston jättäminen, kuten ensimmäisten päivien yhteydessä paljastettu muistokivi, kunnostettu tapahtumapaikka, pysyviksi jäävät kotiseuturetket jne Kiertolaisena Suomessa Tammelan pitäjässä järjestetyistä ensimmäisistä valtakunnallisista kotiseutupäivistä alkaen on päivien vietto jatkunut vuosittain katkeamattomana ketjuna. Perinnettä on ylläpitänyt Suomen Kotiseutuliitto, joka on vastannut perustamisestaan (1949) lähtien vuosittain eri yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuman järjestämisestä. Varsinainen järjestelyvastuu on sitä hakeneella kuntayhteisöllä tai vastaavalla. 7

8 Suomi tutuksi seutu kerrallaan Hämeestä liikkeelle lähtenyt kotiseutupäivien ketju on kiertänyt kattavasti Suomen eri kolkissa. Kaikkiaan järjestelyissä on ollut vuosina mukana 162 kuntaa, joista 21 on ollut järjestäjänä kahdesti. Peräti kolme kertaa järjestäjätahona toimineita kuntia on kolme: Keuruun ja Kokkolan kaupungit sekä Sievin kunta Alueellinen kattavuus Liitteenä (Liite 1.) on tähän mennessä järjestetyistä sekä tulevista jo päätetyistä kotiseutupäivistä luettelo, johon tutustumalla saa hyvän kuvan päivien pitopaikkojen valtakunnallisesta kattavuudesta. Luettelo kattaa vuodet Järjestäjäpaikkakuntien lisäksi luettelossa on mainittu päivien teemat Kotiseutupäivien muodon ja sisällön kehittyminen Muoto ja tyyli Kotiseutupäivien järjestämisen muoto on muuttunut aikojen saatossa loppujen lopuksi aika vähän. Sen sijaan tekemisen tyylit ovat vaihdelleet paljonkin. Tähän on vaikuttanut se, että joka vuosi kotiseutupäivät on pidetty eri seudulla. Paikalliset järjestäjät ovat toteuttaneet tapahtuman aina omalla tyylillään, mikä on tuottanut päiville persoonallisuutta ja rikastuttanut niiden ohjelman monivivahteisuutta. Nykyisin on vakiintunut 2 3 päivän ohjelma, jota edeltää asiantuntijaseminaari. Säännöllisesti seminaari on liittynyt päiviin vuodesta 1985 alkaen. Joensuun kotiseutupäivillä 2010 jätettiin edellisten vuosien osallistujien toivomuksesta sunnuntain pääjuhla pois. Se korvattiin laajennetulla lauantai-illan juhlagaalalla. Kotiseutupäivien ajankohta on vaihdellut toukokuun lopun (ensimmäiset kotiseutupäivät) ja elokuun loppupuolen välillä. Aikanaan kotiseutupäiviä järjestettiin valtaosin heinäkuussa, kunnes elokuun alku vakiinnutti jo pitkään kestäneen valta-asemansa. Ajankohta valittiin muun muassa sen vuoksi, ettei samaan aikaan ollut muita suuria kulttuuritapahtumia. Retket ovat olleet osa Kotiseutupäivien runkoa alusta alkaen. Niillä vieraat ovat päässeet opastetuille tutustumiskierroksille järjestäjäseudun merkittävimmille paikoille, mielenkiintoisten nähtävyyksien ja kiehtovien tarinoiden äärelle. Matkan varrella kotiseutupäivien avajaiset, jotka ovat siirtyneet perjantain puolipäivään, ja lauantain juhlagaala ovat kasvaneet merkittävimpien tilaisuuksien joukkoon. Niihin voidaan lukea myös viimeisen päivän juhlajumalanpalvelus ja sen jälkeinen kunniakäynti sankarihaudoilla. Myös näyttelyiden ja oheistapahtumien järjestäminen kotiseutupäivien yhteyteen on tullut osaksi kotiseutupäiväperinnettä. Oheistapahtumat ovat olleet usein paikkakunnalla tai seudulla jo olemassa olleita tapahtumia, jotka on siirretty pidettäväksi kotiseutupäivien yhteydessä. Toki ihan uusiakin oheistapahtumia on päivien yhteydessä järjestetty. Viime aikoina on kehittynyt kotiseutupäivätori, jolle järjestetään ohjelmaa ja jolla paikalliset yhdistykset ja mm. käsityöläiset ja muut kulttuuriperintöön toimintansa perustavat 8

9 yritykset ja ammatinharjoittajat voivat tulla esittäytymään ja myymään tuotteitaan. Pysyvän muiston jättäminen järjestäjäseudulle, kuten ensimmäisten päivien yhteydessä Tammelassa 1949 paljastettu muistokivi, on ollut kotiseutupäivien ohjelmassa yleistä. Muisto on voinut olla käytännössä jokin muukin kuin fyysinen, esimerkiksi uuden henkisen pääoman aikaansaamiseen tai tapakulttuurin syntymiseen liittyvä asia. Usein pääjärjestäjäkunta on ajoittanut jonkun merkittävän katu-, tori- tms. kunnostuskohteen valmistumisen kotiseutupäiväkesäksi Teemallisina vuodesta 1970 Vuodesta 1970 alkaen kotiseutupäivillä on ollut paikallista omaperäisyyttä tai kotiseutuliikkeen toiminta korostuva teema. Teeman vahvistaa Kotiseutuliitto. Liitteessä (Liite 1.)esitellään tähänastiset kotiseutupäiväteemat. 3. KOTISEUTUPÄIVIEN HAKEMINEN Lyhyesti Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jolle on asetettu tärkeitä sisältötavoitteita. Hakijan on täytettävä tietyt Suomen Kotiseutuliiton edellyttämät kriteerit, joista merkittävimmät ovat: - vastaavana hakijana on oltava kaupunki tai kunta - vastaavan hakijan on oltava Suomen Kotiseutuliiton jäsen - hakijalla on oltava riittävät resurssit järjestää tapahtuma, muun muassa tilojen ja majoituksen osalta - taloudellinen sitoutumien, talousvastuun ottaminen ja sen lisäksi vastuu päivien pääsihteerin rekrytoinnista 3.1. Hakijan on hyvä tietää Kotiseutupäivien tarkoitus Kotiseutupäivät on kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jonka yhteydessä (liiton vuosikokouksessa) tehdään myös Kotiseutuliiton tärkeimmät päätökset ja tavoiteasettelut. Päivien yleinen tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta sekä ylläpitää sen valtakunnallista näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Vuosittain niiden tarkoitus on antaa eri paikkakunnille ja alueille mahdollisuus päästä esiin omaleimaisuudellaan ja taidoillaan, ja näin edistää järjestäjäalueitten tunnetuksi tekemistä. Kotiseutupäivien tavoitteena on tärkeiden teemojen esille tuonti, alueiden elävöittäminen ja alueellisen yhteistyön edistäminen ja tätä kautta pysyvien vaikutusten aikaansaaminen. Lisäksi päivien tarkoitus on antaa eri puolelta Suomea ja sen ulkopuoleltakin osallistuville foorumi ajatusten ja kokemusten vaihtoon sekä elämysten ja virikkeiden saamiseen eli aktivoida ihmisiä. Kotiseututyö on lähtökohdiltaan paikallista, siksi kokemusten vaihto on tärkeää. 9

10 Kotiseutupäivien sisältötavoitteet tiivistetysti: Päätöksenteko ja tavoiteasettelu (Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous /liiton jäsenkenttä) Tärkeiden teemojen esilletuonti (keskustelukammarit) Ajatusten ja kokemusten vaihto Virikkeiden saaminen ja elämykset Alueellisen ja maakunnallisen omaleimaisuuden esilletuonti ja järjestäjäalueen tunnetuksi tekeminen Alueellisen yhteistyön edistäminen Pysyvät vaikutukset alueelle Päivien osanottajat: Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten, -kuntien ja -liittojen edustajat Tapahtumavieraat muualta maasta Alueen väestö Kansainväliset vieraat Mitä hakijalta edellytetään Hakijatahon tai -tahojen tulee täyttää tietyt edellytykset, jotta Suomen Kotiseutuliitto voi myöntää hakijalle kotiseutupäivien järjestämisoikeuden. Tärkein niistä on hakijan riittävät resurssit järjestää monipäiväinen iso yleisötapahtuma. Resursseja tarkasteltaessa katsotaan sekä taloudelliset että toiminnalliset valmiudet. Hakijapaikkakunnalla tulee olla tarjolla riittävät tilat, kuljetuspalvelut ja majoituskapasiteetti sekä mahdollisuuksien mukaan ammattimaisia tapahtumanjärjestelyorganisaatioita. Kotiseutupäivien kustannukset ovat viime vuosina olleet keskimäärin euron välillä. Osanottomaksut kattavat budjetista keskimäärin kolmanneksen, joten järjestäjiltä vaaditaan myös omarahoitusosuutta. Lisäksi pääjärjestäjän on varauduttava kustannuksiin jo ennen tapahtumavuotta, sillä kulut alkavat juosta ennen tuloja. Kustannuksiin osallistuvat erillisten sopimusten mukaisesti pääjärjestäjän lisäksi yhteistyökunnat, maakunnallinen liitto ja muut yhteistyökumppanit. Järjestäjätahon on päätöksiä tehdessään toki muistettava, millainen rahavirta osanottajilta ohjautuu alueen talouselämälle ja sitä kautta välillisesti isäntäkunnalle. Suomen Kotiseutuliitto edellyttää, että vastaavana hakijana on liiton jäsenyyden omaava kunta. Hakija vastaa tapahtuman hallinnosta ja taloudesta. Kotiseutupäiviä haettaessa voi hakijana olla kuntaryhmä, varsinkin jos alueen kunnat ovat pieniä. Kunnat päättävät keskinäisellä vastuunjakosopimuksella, mikä niistä toimii tapahtuman vastaavana pääjärjestäjänä. Edelleen Suomen Kotiseutuliitto edellyttää, että hakijoiden joukossa on tai muutoin kotiseutupäivien järjestelyissä mukana alueen maakunnan liitto. Hakijana voi yhdessä kunnan kanssa olla myös Suomen Kotiseutuliiton paikallinen jäsenyhdistys ja aluejärjestö. Käytännön valmiusedellytykset pitävät sisällään myös puitteet. Järjestäjäpaikkakunnalla tai - seudulla tulee olla riittävät tilat tapahtuman toteuttamista varten eli esiintymis-, majoitus-, 10

11 ruokailu- ja muut tarvittavat tilat. Esimerkiksi majoitustilojen osalta tulee paikkakunnalta ja lähiseudulta yhteensä olla varattavissa ainakin 400 vieraalle vuodepaikka. Myös linjaautokapasiteetin tulee olla riittävä retki- ja paikalliskuljetuksia sekä mahdollisia tapahtuma- ja majoituspaikkojen välisiä kuljetuksia varten Hakemisen aikataulu Kun paikkakunnalla tai seudulla on herännyt ajatus järjestää kotiseutupäivät, on hyvä heti aloitevaiheessa selvittää järjestämisen edellytysten lisäksi aikataulu. Selvitys kannattaa aloittaa yhteydellä Suomen Kotiseutuliittoon, josta tiedetään kertoa kulloinenkin tilanne. Kotiseutupäivien järjestämisvaraukset ulottuvat yleensä neljä vuotta eteenpäin. Mahdollisen hakijan on näin ollen varauduttava useamman vuoden tähtäyksellä tapahtuman järjestämiseen Liikkeelle lähtö Lyhyesti Kotiseutupäivien järjestämisaloitteen taakse on saatava sellainen taho, joka voi virallisesti viedä hanketta eteenpäin. Hankkeen vetäjätahon tulee selvittää päivien hakemiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut sekä hakijataho(t). Edellytykset täyttävän hakijatahon varmistuttua siirrytään hakemisvaiheeseen. Hakijakunta tekee oman päätöksentekokoneistonsa mukaisen sitovat päätöksen hakea kotiseutupäivien järjestämisoikeutta ja sitoutuu niiden järjestämiseen. Hakemus tulee jättää Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle noin kolme vuotta ennen päivien suunniteltua järjestämisajankohtaa. Liiton hallitus tekee asiassa päätöksen siten, että se on hakijan tiedossa kolmisen vuotta ennen aiottua ajankohtaa. Kotiseutupäivien järjestämisen työnjaosta sovitaan Suomen Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välillä aina erikseen Ajatuksesta aloitteeseen aloitteesta hankkeeseen Ajatus omalla paikkakunnalla järjestettävistä kotiseutupäivistä syntyy useimmiten aktiivisen ja valveutuneen kotiseutuihmisen mielessä. Ajatuksensa ääneen lausumalla hän tekee siitä aloitteen, jonka voi esittää esimerkiksi paikalliselle kotiseutuyhdistykselle tai kunnan kulttuuritoimelle. Aloitteen on joka tapauksessa välttämätöntä saada taakseen sellainen taho, joka voi virallisesti viedä asiaa eteenpäin. Käytännössä aloitteen eteenpäin viejäksi ryhtyneestä tahosta tulee hankkeen vetäjä ja kotiseutupäivien järjestämisestä hanke. Hankevetäjän ensimmäisenä tehtävä on selvittää päivien hakemiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut, joista on kerrottu kahdessa edellisessä kappaleessa Hakija ja hakemisen ajankohta Kotiseutupäivien hakijana tulee olla ainakin yksi kaupunki tai kunta. Seudullisia kotiseutupäiviä haettaessa on käytännöllistä, että järjestäjäalueen kaikki kunnat ovat yhdessä hakijoina. Tällöin 11

12 hakijoiden tulee keskenään sopia, mikä hakijakunnista kantaa kotiseutupäivien järjestämisessä operatiivisen vastuun eli toimii vastaavana pääjärjestäjänä, isäntäkuntana. Hakemus kotiseutupäivien järjestämisoikeudesta tehdään Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle Hakemuksen sisältö Kotiseutupäivien järjestämisoikeutta haetaan Suomen Kotiseutuliiton hallitukselta. Hakemuksesta tulisi ilmetä ainakin seuraavat seikat: Hakija - yksittäinen kaupunki, kunta tai kuntaryhmä ja mahdollinen muu taho - jos hakijana on useampi kunta, niin on mainittava erikseen vastaava isäntäkunta - jokaisen järjestäjäkunnan kunnanhallituksen päätös kotiseutupäivien järjestämisoikeuden hakemisesta tulee liittää hakemukseen Järjestävä alue - yksittäinen kaupunki, kunta tai seutukunta - jos järjestävä alue on laajempi kuin yksi kunta, niin mahdollinen isäntäkaupunit on mainittava erikseen Mahdolliset muut järjestäjätahot - jos maakunnan liitto ei ole varsinaisena hakijana eikä järjestäjätahona, niin on mainittava erikseen, miten liitto osallistuu hankkeeseen Tavoitteellinen ajankohta - jos ajankohtaan liittyy jokin merkkitapahtuma tai muu merkittävä asia, niin siitä on hyvä mainita erikseen Taloudellinen sitoutuminen Sitoutuminen päivien pääsihteerin palkkaukseen Infrastruktuuri - majoituskapasiteetti, tapahtuma-, kokous- ja toimipaikat, jne. Millaisia valmisteluja on jo tehty - sisältö, päätapahtumapaikat ym Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välinen työnjako Työnjaosta sovitaan Suomen Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välillä aina erikseen. Tällöin on otettava huomioon mm. seuraava: Liiton edustajat kotiseutupäivien päätoimikunnassa ja järjestelytoimikunnassa osallistuvat päivien sisällön ja ohjelman suunnitteluun. Liitto vahvistaa kotiseutupäivien teeman. Liitto vastaa tapahtuman valtakunnallisesta tiedottamisesta liiton jäsenyhteisöjen osalta. Tiedotusta varten laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma isäntäkunnan ja Kotiseutuliiton yhteistyönä. Keskeisimmät esiintyjävalinnat valmistellaan yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa. 12

13 4. KOTISEUTUPÄVIEN VALMISTELU Lyhyesti Pääjärjestäjä - vastaa pääsihteerin nimeämisestä ja palkkauksesta sekä tapahtuman kirjanpidosta - nimeää päätoimikunnan ja sen jäsenet yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa - antaa tarvittavat valtuudet järjestäjäorganisaatiolle Isäntäkunta kokoaa järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta kokoaa erilliset toteutusryhmät sekä niiden vastuuhenkilöt. Pääsihteerin ja muiden tarvittavien toimihenkilöiden lisäksi on hyvä nimetä kaikille tapahtuman eri osa-alueille oma vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö Esivalmistelut ja organisaation luominen Organisaatio ja toimihenkilöt Pääjärjestäjä Tapahtumapaikkakunnalla kotiseutupäivien perusorganisaationa toimii päivien hallinnosta vastaava pääjärjestäjäkunta (isäntäkunta). Järjestäjäorganisaatio Kotiseutupäivien järjestäjäorganisaation muodostavat päätoimikunta, järjestelytoimikunta ja mahdolliset niiden alaiset työryhmät sekä toimihenkilöt niin palkalliset työntekijät kuin vapaaehtoistyöntekijät eli talkoolaiset. Päätoimikunta Suomen Kotiseutuliitto nimeää kotiseutupäivien päätoimikunnan puheenjohtajan ja vähintään kaksi muuta jäsentä ja isäntäkunta varapuheenjohtajan. Muilta osin päätoimikunnan nimeämisestä ja sen jäsenmäärästä sovitaan järjestäjien kesken. Ne myös kutsuvat päätoimikunnan koolle. Yleensä päätoimikunnan jäseniksi nimitetään ainakin yksi jokaisen järjestäjätahon edustaja. Näiden tahojen edustajien lisäksi päätoimikunnan jäseniksi voidaan nimetä myös muidenkin merkittävien tahojen edustajia tai asemansa puolesta merkittäviä henkilöitä, jotka katsotaan tapahtumalle tärkeiksi. Päätoimikunnan sihteerinä toimii kotiseutupäivien pääsihteeri. Päätoimikunta kokoontuu 2 3 kerta ennen tapahtumaa ja kerran sen jälkeen. Järjestelytoimikunta Järjestelytoimikunta on kotiseutupäivien käytännön järjestelyistä vastaava elin. Sen 13

14 toimenkuvaan kuuluu nimetä vastuuhenkilöt sekä jäsenet työryhmiin. Toimikunnan puheenjohtajana on pääjärjestäjäkunnan nimeämä edustaja ja varapuheenjohtajana Kotiseutuliiton edustaja. Järjestelytoimikunnan jäsenistö koostuu työryhmien vastuuhenkilöistä. Järjestelytoimikuntaan kuuluu aina myös Suomen Kotiseutuliiton edustaja tai edustajia. Pääsihteeri on myös järjestelytoimikunnan sihteeri. Työryhmät Kotiseutupäivien järjestäjäorganisaatiota luotaessa on tarkkaan mietittävä, mitkä tapahtuman osaalueet tarvitsevat oman erillisen työryhmänsä. Oman työryhmänsä tarvitsevat yleensä ainakin ohjelma-, retki-, seminaari- ja tiedotustoiminta. Eniten tehtäviä on yleensä ohjelma-, retki- ja seminaarityöryhmillä. Niiden tehtävänä on kotiseutupäivien varsinaisen sisällön rakentaminen. Ohjelmatyöryhmän vastuulla on koko tapahtuman ohjelmiston käytännön suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus. Tässä ovat apuna omalta osaltaan retkityöryhmä, joka vastaa retkien suunnittelusta, tuotteistamisesta ja toteutuksesta sekä seminaarityöryhmä, joka vastaa seminaarin tuottamisesta. Nykyisin majoitusja ruokailupalvelut tilataan pääsääntöisesti paikallisilta yrittäjiltä. Seminaarien sisällön valmistelu tapahtuu pääsääntöisesti Kotiseutuliiton johdolla, toki paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Kotiseutuliitto vastaa vuosikokouksen, kammareiden ja muiden kokoustensa sisällöstä, isäntäkaupunki infrastruktuurista. Työryhmien oma päätäntävalta tulee määritellä, periaatteessa niiden tulee hyväksyttää keskeiset päätöksensä järjestelytoimikunnalla. Pääsihteeri ja muut toimihenkilöt Kotiseutupäivien vastaavan pääjärjestäjä tulee heti järjestelyiden alkuvaiheessa nimetä kotiseutupäivien pääsihteeri, jonka resursoinnista sen tulee myös vastata. Aluksi pääsihteeri voi hoitaa tointa oman työnsä ohessa, mutta kotiseutupäivien lähestyessä hänen tulee olla jo käytännön syistä kokopäivätoiminen. Tehtävän tulee jatkua siihen asti, että päivät on lopullisesti purettu. Pääsihteerin tärkein tehtävä on koordinoida tapahtuma ja valvoa, että järjestelyt etenevät suunnitelmien mukaan. Hänen ei tule itse tehdä kaikkea vaan isäntäkaupunki ja ja muut järjestäjätahot asettavat resursseja tarvittaviin työryhmiin. Pääsihteerin työmäärän ja vastuun vuoksi olisi suotavaa osoittaa hänelle toteutusorganisaation henkilökuntaa kotiseutupäivien järjestämisvuoden alusta lukien tapahtumaan asti. Isäntäkunnan on syytä antaa pääsihteerille tai hänen esimiehelleen riittävä mandaatti käyttää kuntaorganisaatiota tapahtuman toteuttamiseen. On muistettava myös, että pääsihteerille määrätään varahenkilö. Kaikki tapahtuman hyväksi työskentelevät ovat kotiseutupäivien toimihenkilöitä eli työntekijöitä, 14

15 olivatpa he sitten palkallisia työntekijöitä, palkattomia luottamushenkilöitä tai muita vapaaehtoisia työntekijöitä. Toimihenkilö voi olla myös varsinaisen järjestäjäorganisaation ulkopuolella työskentelevä. Kotiseutupäivien järjestämisessä tarvittavien toimihenkilöiden määrä saattaa kokonaisuudessaan nousta kymmeniin, kun lasketaan myös itse tapahtuman aikana tarvittavan (vapaaehtois)henkilökunnan määrä mukaan. Tämä tulee järjestäjätahojen ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa ja suunnitella vapaaehtoistyövoiman huolto ja palkinta Sisällön suunnittelu Lyhyesti Tapahtuman suunnittelu lähtee tavoitteiden ja niiden sisällön määrityksellä. Päätetään tapahtuman ajankohdasta ja kestosta. Suositus ajankohdaksi on elokuun ensimmäinen viikonvaihde ja kestoksi 3-4 päivää. Suunnitellaan tapahtuma toteutettavaksi omalla tyylillä, antaen alueellisen omaleimaisuuden näkyä päivien ohjelmassa. Valitaan omintakeinen ja tärkeän aiheen esille tuova teema, joka tukeutuu alueen ominaispiirteisiin, perinteisiin ja / tai ajankohtaan. Ohjelman suunnittelussa on otettava huomioon ennen kaikkea päivien teema ja ne kotiseutupäivien perinteiset osiot, jotka tulee ainakin olla ohjelmassa. Näitä ovat: asiantuntijaseminaari, keskustelukammarit, Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous, avajaiset, retket, juhlagaala ja sunnuntain jumalanpalvelukset ja sankarivainajain muistaminen. Muita ohjelman suunnittelussa huomioitavia asioita: - viime vuosien aikana on paikallisen kotiseutu- ja käsityötorin toteuttaminen noussut voimakkaasti esiin. - muistetaan kenelle ohjelmaa ollaan tekemässä ja miksi tapahtuma järjestetään - huomioidaan resurssit; budjetti, toimihenkilöt, esiintyjät, puitteet (tilat) sekä näyttelyt, museot ja oheistapahtumat Tavoitteiden määrittely ja sisältö Kotiseutupäivien suunnittelu lähtee tavoitteiden määrittelystä. Tavoitteiden määrittelyssä ja sisällön suunnittelussa voi käyttää apuna seuraavaa muistilistaa: Miksi tehdään (sisältötavoitteet)? - tärkeiden ja ajankohtaisten teemojen esilletuonti - ajatusten ja kokemusten vaihto - virikkeiden antaminen elämykset - paikallisen ja alueellisen omaleimaisuuden esittäytyminen - alueen tunnetuksi tekeminen 15

16 - alueellisen yhteistyön edistäminen - pysyvät vaikutukset - osallistuja- ja yleisötavoitteet Kenelle tehdään? - Suomen Kotiseutuliiton jäsenkuntien, -yhdistysten ja -liittojen edustajat - tapahtumavieraat eri puolilta Suomea - alueen väestö - kansainväliset vieraat Kuka tapahtuman toteuttaa? - järjestäjäorganisaatio nimettyine vastuuhenkilöineen - yhteistyökumppanit ja sidosryhmät - ostopalvelujen tuottajat Millä toimenpiteillä tapahtuma toteutetaan? - huolellinen suunnittelu ja selkeät sisältötavoitteet - kitkattomasti toimiva ja vastuuntuntoinen järjestäjäorganisaatio - tehokas resurssihallinta - pitävä aikataulutus - hyvä markkinointi ja viestintä - omaleimainen ja mielenkiintoinen ohjelma - realistinen budjetti Miten meillä muoto ja tyyli Toteutusstrategiaa suunniteltaessa kotiseutupäivien ajankohta ja kesto käsitellään ensimmäiseksi. Ajankohdan suhteen suosituksena on elokuun ensimmäinen viikonvaihde, joka on jo pitkään ollut päivien pääasiallinen ja hyväksi havaittu ajankohta. Tästä toki voidaan poiketa, mikäli siihen on paikallisesti tai muutoin perusteltuja syitä. Ainakin on selvitettävä, ettei ajankohta ole liian lähellä tai peräti päällekkäinen minkään muun kulttuurialan suuren vastaavan tapahtuman kanssa. On myös muistettava, että koulut alkavat joskus jopa elokuun toisella viikolla, millä on vaikutus osallistumisaktiviteettiin. Vuodesta 1955 lähtien kotiseutupäivät on järjestetty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmipäiväisinä eli perjantaista sunnuntaihin kestävinä. Varsinaisia päiviä on edeltänyt viime aikoina yksipäiväinen asiantuntijaseminaari, joten tapahtuman kokonaiskesto on vaihdellut kolmesta neljään päivään. Kustannustason nousu on johtanut siihen, että päiviä pyritään lyhentämään loppupäästä. Järjestäjien on syytä toteuttaa tapahtuma omalla tyylillään ja antaa alueellisen omaleimaisuuden, paikallisten erikoisuuksien ja taiteellisten kykyjen näkyä päivien ohjelmassa ja vaikuttaa tapahtuman osallistujiin Teeman ja tunnuksen valinta Kotiseutupäiviä on vietetty teemallisina vuodesta 1970 lähtien. Teema on tärkeä osa kotiseutupäivien perinnettä. Sen valinnalla on myös suuri imagollinen merkitys. Teema ohjaa päivien sisällön suunnittelua ja se näkyy eri tilaisuuksien ohjelmissa, muun muassa juhlapuheissa ja seminaarin sisällössä. 16

17 Teemaa pohdittaessa vaihtoehtojen määrä voi kasvaa hyvinkin suureksi. Teema voi tukeutua oman paikkakunnan tai alueen historiaan, kulttuuriin, luontoon, työ- ja vapaa-aikaelämään tai muihin ominaispiirteisiin ja perinteisiin. Teema voi olla ajankohtaan kytköksissä, kuten johonkin paikkakunnan tai alueen merkkitapahtumaan tai vastaavaan. Yleisesti ottaen teeman tulisi koskettaa jotakin kotiseututyön ajankohtaista osa-aluetta ja ilmentää järjestäjäalueen ominaispiirrettä. Lisäksi teeman olisi hyvä olla siten yleinen, että se on sovellettavissa muuallakin Suomessa samana vuonna. Parasta on olla omintakeinen ja valita kotikutoinen, iskevä ja ennen kaikkea tärkeän aiheen esille tuova teema. Teeman muodon ja tyylin valintaan saa hyviä vinkkejä, kun tutustuu liitteenä 1 olevaan kotiseutupäivien luetteloon, jossa on kerrottu tähän mennessä käytetyt teemat. Näin vältytään myös mahdolliselta toistolta. Sopivan teeman löydyttyä tulee sen tueksi suunnitella tunnus eli logo. Logo voi olla piirretty tai muulla taiteellisella tavalla tehty tunnus, joka kuvaa ja tukee hyvin valittua teemaa. Tunnus voi olla pelkästään teemaa myötäilevä kuva, mutta siihen voidaan sisällyttää myös tekstiä, kuten kotiseutupäivien nimi ajankohtineen ja itse teeman tekstikin. Varsinainen logo tulee olla helposti pienennettävissä esimerkiksi frankeerausleimaan, samoin suurennettavissa eri käyttötarkoituksiin. Tunnuksen suunnittelun voi antaa suoraan mainostoimiston tehtäväksi tai tarjouskilpailun kautta. Suunnittelusta voi järjestää myös yleisen kilpailun, jolloin vaihtoehtoja saadaan runsaammin. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että oman järjestäjäorganisaation piiristä saattaa löytyä asiantunteva taitaja tunnuksen suunnittelijaksi. Kun tunnus on valittu ja valmis, sitä käytetään kotiseutupäivien kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä: esitteissä, ilmoituksissa, tiedotteissa ja kirjekuorissa Ohjelman suunnittelu oheistapahtumineen Ohjelmarunko Kotiseutupäivien ohjelmarungon muodostavat seuraavat perinteiset tilaisuudet: 1. päivä, torstai Tapahtumaa alustava asiantuntijaseminaari, joka suunnitellaan yhdessä Kotiseutuliiton kanssa - seminaariaiheet kotiseutupäivien teemaan sopivia - alustajat korkeatasoisia - järjestetään mielellään yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa - tarjotaan myös seutukunnan väestölle 2. päivä, perjantai Keskustelukammarit tai muut vastaavan tyyppiset tilaisuudet, jotka Kotiseutuliitto suunnittelee - aiheet ajankohtaisia tai teemaa myötäileviä - tarjotaan myös seutukunnan väestölle Kotiseutupäivien avajaiset 17

18 - Kotiseutuliiton edustajan avauspuhe - paikallisen järjestäjän tervetulotoivotus - valtiovallan tervehdys - paikallista ohjelmaa - edellisen vuoden kotiseutupäivien järjestäjän viesti - yleisöohjelmaa - kytketään yhteen kotiseututorin kanssa, jossa paikallisilla yhdistyksillä ja yrittäjillä mahdollisuus esitellä toimintaansa ja myydä tuotteitaan. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous (iltapäivällä) - Kotiseutuliiton virallisille edustajille ja muille kiinnostuneille Kokouksen ajaksi voidaan suunnitella ns. avec-ohjelmaa. Vaikkapa kävelykierros isäntäkaupungissa. 3. päivä, lauantai Retket - kokopäiväretket paikkakunnalla ja lähiseudulla - puolipäiväretket lähikohteissa Kotiseutugaala - ruokavalinnoissa tulee mielellään ottaa huomioon paikallinen ruokaperinne - ohjelmallinen illallinen (pöytiin tarjoilu) - pöytäpuhe - kotiseututoimijoiden palkitseminen - seuraavien kotiseutupäivien järjestäjän kutsu - ilonpitoa 4. päivä, sunnuntai Juhlajumalanpalvelukset ja kunniakäynti sankarihaudoilla tai seppelpartiot - Jumalanpalvelus ev.lut. kirkossa ja ortodoksisessa kirkossa sekä haluttaessa muissa järjestäjäalueen kirkoissa - kirkkokahvit/lähtölounas Kotiseutupäivien vakiintuneeseen ohjelmatarjontaan kuuluvat myös näyttelyt ja museot. Näyttelyt on hyvä suunnitella sellaisten tilojen yhteyteen, missä kotiseutupäivien osallistujat muutoinkin liikkuvat. Tällaisia ovat varsinkin info- ja ruokailutilat (palvelukeskus) ja kaikki ohjelman esitystilat. Järjestäjäalueen museokohteet tulee listata ja esitellä päivien ohjelmassa. Hyvä olisi markkinoida yhtä kahvilaa tms. Kotiseututapaamispaikkana, jossa olisi myös tavataan -ilmoitustaulu. Tapahtuman keskuspaikassa on erityisesti paikallisilla kotiseutuyhteisöillä, yhteistyökumppaneilla ja osajärjestäjillä mahdollisuus esitellä toimintaansa pienillä näyttelyillä. Oheistapahtumat ja muu ohjelmatarjonta Oheistapahtumia mietittäessä on luontevaa ensimmäiseksi selvittää alueella jo ennestään järjestettävät tilaisuudet: markkinat, musiikki-, teatteri-, urheilu- ja muut kesätapahtumat. Näiden mahdollisten muiden tapahtumien järjestäjien kanssa voidaan sitten neuvotella siitä, että olisiko 18

19 jokin (tai jotkut) tapahtumista siirrettävissä pidettäväksi kotiseutupäivien yhteydessä. Siirrosta hyötyvät yleensä molemmat tapahtumat lisääntyneinä kävijämäärinä. Toki kotiseutupäivien yhteydessä voidaan järjestää myös uusia ja ainutkertaisia oheistapahtumia. Koska oheistapahtumien järjestämisestä vastaavat yleensä ulkopuoleiset sidosryhmät, nämä tapahtumat eivät silloin edes kuormita kotiseutupäivien organisaatiota eivätkä sen taloutta. Sen sijaan ne rikastuttavat kotiseutupäivien ohjelmatarjontaa. Suunnittelussa on otettava huomioon Ohjelmaa suunniteltaessa on syytä lähteä liikkeelle kysymyksestä: Kenelle ohjelmaa ollaan tekemässä? Kotiseutupäivin osallistujat voidaan jakaa kahteen ryhmään: oma väki ja vieraat. Omaan väkeen kuuluu järjestäjäalueen väestö ja vieraisiin muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat. Vieraiden joukon pääosan muodostavat viralliset osallistujat. Heitä ovat kaikki etukäteen ilmoittautuvat, kuten Suomen Kotiseutuliiton jäsenkuntien, -yhdistysten ja -liittojen edustajat. Virallisten osallistujien joukkoon kuuluvat niin ikään tapahtumavieraat eri puolilta Suomea, kansainväliset vieraat ja kutsuvieraat, jotka järjestäjät (Suomen Kotiseutuliitto ja järjestäjäorganisaatio yhteisesti sekä mahdollisesti järjestävä kunta) kutsuvat vieraikseen kotiseutupäiville. Kukin kutsuja vastaa omien kutsuvieraidensa kustannuksista päättämällään tavalla. Valtaosa kotiseutupäivien ohjelmatarjonnasta suunnataan suurelle yleisölle eli kaikille avoimina, joko maksullisina tai maksuttomina tilaisuuksina. Juhlagaalaan osallistuvat lähinnä ennakkoon ilmoittautuvat vieraat ja järjestäjien edustajat. Mikäli järjestäjät haluavat, ja kapasiteettia tilojenkin suhteen löytyy, niin gaalatilaisuus voidaan suunnitella vielä laajemmalle osallistujajoukolle, jolloin myös oman alueen väellä on paremmat mahdollisuudet osallistua tilaisuuteen. Ennakkoilmoittautumisten tärkeys on joka tapauksessa muistettava, jotta tarjoilun suhteen ei tule ongelmia. On muistettava, että kotiseutupäivät on seudullinen tapahtuma. Siksipä onkin jo suunnitteluvaiheessa panostettava siihen, että osallistujakunnilla ja -yhteisöillä on mahdollisuus ja innostusta järjestää omia paikallisia tapahtumia kotiseutupäivien aikana. Museot avoimiksi ja toimimaan, paikalliset toritapahtumat, avoimet ovet jne. Resurssit ja puitteet Kotiseutupäivien ohjelman suunnitteluvaiheessa tulee vastaan paljon ratkaistavia perusasioita. Yleisimmin ne liittyvät resursseihin esiintyjiin, toimihenkilöihin, talouteen tai puitteisiin, kuten ohjelman järjestämispaikkoihin. Perusasiat tulee ottaa huomioon jo sisältötavoitteita määriteltäessä. Ohjelman suunnitteluvaiheessa on hyvä tutustua myös aikaisempien kotiseutupäivien ohjelmiin, joita on esitelty käsiohjelmissa. Niitä voi kysyä Suomen Kotiseutuliitosta. 19

20 5. KOTISEUTUPÄIVIEN TOTEUTUS Lyhyesti Esiintyjät: - varattava riittävän ajoissa - tehtävä tarvittavat esiintyjäsopimukset - selvitettävä heidän tarpeensa ja toiveensa esityksiä koskien - varattava heille esiintyjätunnisteet Toimihenkilöt: - varattava riittävän ajoissa ja tarvittava määrä - huolehdittava heidän perehdyttämisestään ja koulutuksestaan - varattava heille toimihenkilöasusteet ja muut tarvittavat tunnisteet Esiintymis-, majoitus- ja muut tapahtuma- ja toimitilat: - varattava riittävän ajoissa, myös varapaikat ulkotilaisuuksille, joille se on mahdollista - hankittava tai varattava sisä- ja ulkotilaisuuksia varten tarvittavat kalusteet ja tarvikkeet Kuljetukset ja muut liikennejärjestelyt: - kartoitettava henkilökuljetustarve (majoitus-, paikallis- ja retkikuljetukset) ja tehtävä tilausajovaraukset kilpailuttamisen jälkeen - varattava tavarakuljetukseen kalusto - varattava riittävästi paikoitusalueita, myös asuntoautoille ja -vaunuille - hankittava kylttejä ja opasteita liikenteen ohjaamiseen ja paikkojen merkitsemiseen - liitettävä käsiohjelmaan opaskartta pysäköintialueineen Muut hankinnat, varaamiset ja vastaavat toimet: - nimettävä ja varattava ohjelmaan tulevat näyttelyt tiloineen - nimettävä ohjelmassa esiteltävät museot - varauduttava koristeluun ja liputukseen - varauduttava tapahtuman taltiointiin Järjestäjien tulee huolehtia tarvittavasta toimihenkilökoulutuksesta, erityisesti opaskoulutuksesta. Ostopalveluina toteutettavaksi aiotut palvelut tulee kilpailuttaa palvelujen tuottajilla. Toimihenkilöiden kanssa on sovittava selkeästi työnjaosta: kuka tekee mitäkin ja kuka kantaa vastuun mistäkin. Esiintyjien kanssa on sovittava esiintymisiin liittyvät yksityiskohdat ja stage managereiden sekä juontajien kanssa vielä tämän lisäksi tilaisuuksien aikataulutus. Toimihenkilöiden ruokailu- ynnä muut etuudet on sovittava ennen tapahtumaa Ohjelman rakentaminen Kotiseutupäivien varsinaiset käytännön valmistelut, eli toteutusvaihe, alkavat noin kolme vuotta ennen itse tapahtumaa. Kotiseutupäivien ohjelman ja puitteiden rakentamiseen liittyy monia käytännön valmisteluja varmistuksineen. Tyypillisiä ovat hankinta-, varaamis- ja sopimisasiat, jotka voivat liittyä 20

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija Tapahtumien järjestäminen Yhdistyskoulutus 2.12.2015 Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija TÄMÄN SETIN SISÄLTÖ Miksi tehdään tapahtumia? Tapahtuma=projekti Projektin osa-alueet Projektin elinkaari

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA Turvallisuusasiakirja Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen SISÄLTÖ: 1 Lomaxi...3 2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 3 Toimintojen käsitteiden määrittely...3

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen Työpaikkatoiminnan määritelmä Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka kattaa saman yrityksen kaikissa Suomen toimipisteissä työskentelevät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kari Sutinen, pj TOIMINNAN OSA-ALUEET KOKOUSTOIMINTA KOULUTUS/EDUNVALVONTA, AKTIIVIT, JÄSENISTÖ EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN, AKTIIVIT/JÄSENISTÖ/TYÖNANTAJAT

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5 Hallitus 2.12.2016 Sivu 1 / 5 Aika: pe 2.12.2016 klo 12.30-14.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion kaupungin vieraanvaraisuus, edustuskäytäntö ja menettelytapaohjeet

Kuopion kaupungin vieraanvaraisuus, edustuskäytäntö ja menettelytapaohjeet Kuopion kaupungin vieraanvaraisuus, edustuskäytäntö ja menettelytapaohjeet Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 2 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne... 2 3.1 Kaupungin omat

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015)

Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015) Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015) 1. Yleistä 1.1. Historia Pitäjänmäki-seura ry perustettiin vuonna 1960. Historiatietoja löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

Lisätiedot

Yritykseen perehdyttämisen yhteydessä tulee työntekijälle selvittää muun muassa seuraavat

Yritykseen perehdyttämisen yhteydessä tulee työntekijälle selvittää muun muassa seuraavat 1 UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla uusi työntekijä oppii tuntemaan yrityksen ja työpaikan sekä työssä noudatettavat työpaikan järjestykseen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa.

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Suomen Nuorisoseurojen Liitto OHJESÄÄNTÖ Hallitus LIITON HUOMIONOSOITUKSET 1. Vuoden Nuorisoseura Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous 19. 20.3.2016 A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 19. 20.3.2016 Hotelli Petäyksessä Hämeenlinnassa.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskus, Silokalliontie 160, Kullaa A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskuksessa

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

SUOMEN BELGIANPAIMENKOIRAYHDISTYS ry

SUOMEN BELGIANPAIMENKOIRAYHDISTYS ry 1/3 SUOMEN BELGIANPAIMENKOIRAYHDISTYS ry EDUSTUSJOUKKUESOPIMUS Koiranohjaaja ja koira Ohjaajan nimi: Ohjaajan osoite: Ohjaajan puhelinnumero: Ohjaajan sähköpostiosoite: Koiran nimi: Koiran rekisterinumero:

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

KILPAILUN JÄRJESTÄMISEN OHJEISTUS

KILPAILUN JÄRJESTÄMISEN OHJEISTUS KILPAILUN JÄRJESTÄMISEN OHJEISTUS 1. Kilpailupaikka 2. Kilpailusta tiedottaminen 3. Tuomareiden ja toimihenkilöiden varaaminen 4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen(viimeistään kilpailua

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan tekemään yhdessä hienoa Helsinki-päivää!

Tervetuloa mukaan tekemään yhdessä hienoa Helsinki-päivää! HELSINKI-PÄIVÄ 2017 OPAS TAPAHTUMA- JA OHJELMAJÄRJESTÄJILLE Taustaa 12. kesäkuuta vietettävä Helsinki-päivä on vuonna 1550 perustetun Helsingin ja helsinkiläisten kesäinen juhlapäivä, jota juhlitaan maalla,

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot