Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Järjestämisopas. Uudistettu ja toimitettu laitos Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Järjestämisopas. Uudistettu ja toimitettu laitos 2013. Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander"

Transkriptio

1 Valtakunnalliset kotiseutupäivät Järjestämisopas Uudistettu ja toimitettu laitos 2013 Lassi Saressalo, Heikki Saarinen, Liisa Lohtander

2 Sisällys Oppaan käyttäjälle TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEN AIKATAULUTUS KOTISEUTUPÄIVIEN PITKÄ HISTORIA Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät Kiertolaisena Suomessa Suomi tutuksi seutu kerrallaan Alueellinen kattavuus Kotiseutupäivien muodon ja sisällön kehittyminen Muoto ja tyyli Teemallisina vuodesta KOTISEUTUPÄIVIEN HAKEMINEN Hakijan on hyvä tietää Kotiseutupäivien tarkoitus Mitä hakijalta edellytetään Hakemisen aikataulu Liikkeelle lähtö Ajatuksesta aloitteeseen aloitteesta hankkeeseen Hakija ja hakemisen ajankohta Hakemuksen sisältö Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välinen työnjako KOTISEUTUPÄVIEN VALMISTELU Esivalmistelut ja organisaation luominen Organisaatio ja toimihenkilöt Sisällön suunnittelu Tavoitteiden määrittely ja sisältö Miten meillä muoto ja tyyli Teeman ja tunnuksen valinta Ohjelman suunnittelu oheistapahtumineen KOTISEUTUPÄIVIEN TOTEUTUS Ohjelman rakentaminen Hankinnat ja varaamiset Toimihenkilökoulutus Ostopalvelut ja ulkoistaminen Sopimiset Kotiseutupäivien toimisto ja palvelut Ilmoittautumiset ja majoitukset Osallistujamateriaalit Tapahtuman turvallisuus ja vakuutukset Ilmoitukset, luvat ja määräykset

3 6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Markkinointi Tiedotus Tiedottajat ja tiedotuksen kohteet Julkaisut Ennakkoesitteet Käsiohjelma eli pääesite Juliste TALOUS Kirjanpito Budjetointi Rahoitus Rahoitussopimukset Osallistumis-, majoitus- ja pääsymaksutuotot Yhteistyökumppanit eli sponsorit Avustukset KOTISEUTUPÄIVIEN AIKAAN Aattopäivinä Liputus Ilmoittautuminen ja tiedotus Palvelut päivien aikana Toimihenkilötyöskentely Liikenne-, turva- ja siivousjärjestelyt KOTISEUTUPÄIVIEN PÄÄTTÄMINEN Purku- ja siivoustyöt Kiittäminen Toimikuntien päätöskokoukset Arkistointi ja selvitykset Loppuraportti LIITTEET Luettelo kotiseutupäivistä

4 Oppaan käyttäjälle Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseutuliikkeen tärkein vuotuinen tilaisuus. Samalla ne ovat kansallisen kulttuurimme keskeinen kesätapahtuma. Ensimmäiset uusimuotoiset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, Lounais-Hämeen Pirtillä, vuonna Niillä päivillä perustettiin myös valtakunnallinen Kotiseutuliitto. Tuosta alkaen kotiseutupäivät on järjestetty vuosittain eri paikkakunnalla ja eri maakunnissa. Vuosien varrella kotiseutupäivät ovat kasvaneet pienehkön asianharrastajajoukon kokoontumisesta suureksi tapahtumaksi. Päiville osallistuu nykyisin satoja Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen edustajia, jotka ovat mukana yleensä koko päivien ajan. Lisäksi päivien yleisötilaisuuksien yleisömäärä on kasvanut tuhansiin. Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestäminen vaatii isäntäpaikkakunnilta monenlaisia resursseja. Riittävän suuret sisätilat juhlatapahtumia varten sekä melkoinen majoituskapasiteetti ovat niistä tärkeimpiä. Keskeistä on myös alueen väestön kuntien, paikallisten yhdistysten ja erilaisten harrastajaryhmien sitoutuminen järjestelytehtäviin. Nykyisin päivien järjestelyvastuun ovatkin ottaneet kuntaryhmät jopa kokonainen maakunta, kuitenkin niin, että isäntäkuntana on yksi kunta. Muiden suurten kulttuuritapahtumien tapaan valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestäminen on pitkäjänteinen ponnistus, joka vaatii huolellista suunnittelua. Aikajänteeksi on vakiintunut kolme vuotta, joiden kuluessa päivät on mahdollista valmistella ja toteuttaa hyvin. Jokaiselle järjestäjäalueelle ja järjestelyvastuuseen joutuneelle kotiseutupäivät ovat uusi haaste. Avuksi siihen vastaamiseen Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut tämän järjestämisoppaan. Se sisältää sekä tiedot suurista linjoista että runsaasti tietoja ja vihjeitä pienistä yksityiskohdista. Kotiseutupäivien järjestämisoppaan materiaalin ja ensimmäisen oppaan kokosi Leo Aittomäki vuonna Sen pohjalta on koottu tämä versio, joka on aiempia kevyempi käyttää ja soveltaa. Opas on tarkoitettu nimenomaan sovellettavaksi, joskin Kotiseutupäiviin liittyy eräitä traditioita ja käytänteitä, joita ei ole syytä unohtaa. Toivomme ja uskomme, että opas osaltaan auttaa tulevien kotiseutupäivien järjestäjiä ja helpottaa järjestelyihin liittyvistä lukuisista tehtävistä suoriutumista. Pysykööt Valtakunnalliset kotiseutupäivät kesiemme kulttuuritapahtumien helmenä tulevaisuudessakin. Lassi Saressalo pääsihteeri Suomen Kotiseutuliitto 4

5 1. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEN AIKATAULUTUS Valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelut alkavat ajatuksesta järjestää tapahtuma ja päättyvät loppuraportin julkaisemiseen. Tämä ajanjakso on kolmesta neljään vuotta. Järjestäjien on hyvä laatia heti tapahtuman suunnitteluvaiheessa itselleen aikataulu valmistelujen etenemisestä. Seuraavaan aikatauluun on koottu malliksi joitakin yleisimpiä asioita, jotka ovat kotiseutupäivien järjestämisen eri vaiheissa ajankohtaisia. Mallin aikamääritteet ovat luonnollisesti jo toteutettujen hankkeitten keskiarvoja, ja kulloisetkin järjestelyt voivat edetä näistä poiketenkin. Aikataulumalli kotiseutupäivien järjestämisestä Tapahtumaan: noin 4-3 v AJATUS, ALOITE JA ESISELVITYKSET Ajatus kotiseutupäivien järjestämisestä syntyy (useimmiten kotiseutuyhdistyksessä). Ajatus esitetään sellaiselle taholle, joka voi viedä hankealoitetta eteenpäin (useimmiten kunta/kaupunki). Perustetaan hanketyöryhmä, joka selvittää päivien järjestämisoikeuksien saamiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut sekä hakijatahon tai muut kanssahakijat sekä yhteistyökumppanit. Työryhmä tekee alustavan tavoitemäärittelyn, sisältö- ja rahoitussuunnitelmat ja paneutuu päivien teeman valintaan. Ollaan yhteydessä Suomen Kotiseutuliittoon, joka arvioi täyttääkö tuleva hakija järjestäjältä vaadittavat edellytykset. Sen jälkeen voidaan siirtyä hakemisvaiheeseen. 2-3 v HAKEMINEN JA ESIVALMISTELUT Isäntäkaupunkiehdokas (muu järjestäjätaho) tekee virallisen päätöksen järjestää kotiseutupäivät ja jättää Suomen Kotiseutuliitolle hakemuksen järjestämisoikeuksien saamiseksi. Liiton hallitus antaa päätöksen järjestämisoikeuksista. Valitaan päivien teema ja tunnus, jotka Kotiseutuliitto vahvistaa. Suunnitellaan ohjelma ja sen toteutus rahoituksineen. Varmistetaan yhteistyösopimuksin ja avustushakemuksin ulkoinen rahoitus. 2 v TOTEUTUS Luodaan varsinainen järjestäjäorganisaatio (päätoimikunta ja järjestelytoimikunta) ja nimetään pääsihteeri. Kotiseutupäivien toimisto perustetaan. Järjestäjäorganisaatiota vahvistetaan nimeämällä toiminnalliset vastuuhenkilöt ja alatyöryhmät. Valmistellaan ohjelmaa alkaen merkittävimmistä tilaisuuksista Varataan esiintymis-, majoitus-, kokous- ja muut toimipaikat. Tapahtuman markkinointi aloitetaan. 5

6 2-1 v alle 1 v ½ v 1 kk Julkaistaan ensimmäinen ennakkoesite. Osallistutaan kuluvan vuoden kotiseutupäiville omalla esittelymateriaalilla. Tärkeimmät puhujat, muut esiintyjät ja toimihenkilöt varataan. Tarvittaessa kilpailutetaan kongressi-, tilausajo-, äänentoisto- ja muut tarvittavat palvelut. Tehdään tarvittavat sopimukset. Isot kalusteet ja rakenteet, kuten ulkoesiintymislavat, varataan tai valmistetaan. Tehdään tarvittavat esiintyjäsopimukset. Huolehditaan toimihenkilökoulutuksesta. Julkaistaan ennakko-ohjelmalehtinen ja avataan tapahtuman kotisivut. Osallistutaan kuluvan vuoden kotiseutupäiville omalla esittelyosastolla. Markkinoidaan aktiivisesti omia kotiseutupäiviä. Varataan tilausajo-, äänentoisto- ja muut tarvittavat palvelut. Varataan ja varmistetaan vapaaehtoistyövoiman saanti. Huolehditaan tapahtuman turvallisuus- ja vakuuttamisasioista. Julkaistaan käsiohjelma ja järjestetään tiedotustilaisuus. Ilmoittautumisten vastaanotto aloitetaan. Ilmoittautumisaika päättyy n. 1,5 kk ennen tapahtumaa. Huolehditaan aktiivisesti hankinnoista, varaamisista ja asioitten varmistamisista. Nimetään ja valmennetaan stagemanagerit ja torivastaavat. Ilmoittautumisajan päätyttyä varmistetaan palvelujen riittävyys ja vahvistetaan muut tilaukset. Järjestelytoimikunta ja työryhmät pitävät kokouksensa ja varmistelevat vielä asioita. Näyttelyt ja tilapäiset rakenteet pystytetään, esiintymis- ja toimipaikat valmistellaan 0 kk KOTISEUTUPÄIVÄT Tapahtuman jälkeen: Tehdään viivyttelemättä purku- ja siivoustyöt. Huolehditaan kiittämisistä, palautteiden keruusta ja dokumentoinnista. Pidetään järjestelytoimikunnan ja päätoimikunnan päätöskokoukset. Toimitetaan loppuraportti päivistä. Huolehditaan dokumenttien arkistoinnista. Julkistetaan loppuraportti. JÄRJESTÄMISVUODEN LOPPU 6

7 2. KOTISEUTUPÄIVIEN PITKÄ HISTORIA Lyhyesti Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, nykyisen Kanta-Hämeen maakunnassa. Päivien aikana pidettiin kokous, jonka yhteydessä perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Jo ensimmäisten päivien ohjelmarakenne oli niin onnistunut, että sen keskeiset elementit ovat yhä käytössä. Tammelasta alkanut kotiseutupäivien järjestämisperinne on jatkunut vuotuisesti katkeamattomana ketjuna. Suomen Kotiseutuliitto on vastannut vuosittain eri yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuman järjestämisestä (vuonna 2013 pidettiin jo 65. päivät). Manner-Suomen nykymaakunnissa on jokaisessa vähintään yksi kunta, joka on ollut tapahtuman järjestelyissä mukana. Kaikkiaan näitä kuntia on ollut vuoteen 2010 mennessä 162. Tapahtuman kesto on vaihdellut kahdesta päivästä aina viikkoon asti. Nykyisin on vakiintunut kahden ja puolen päivän ohjelma, jota edeltää iltapäivän kestoinen seminaari. Kotiseutupäivien ajankohta on vaihdellut toukokuun lopun ja elokuun loppupuolen välillä. Elokuun alku on ollut nykyisten päivien pääasiallinen ajankohta jo pitkään. Kokonaiskävijämäärät ovat vuosittain vaihdelleet tuhansista kymmeniin tuhansiin Vuodesta 1970 alkaen kotiseutupäiville on nimetty aina teema Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät 1949 Ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tammelassa, nykyisen Kanta-Hämeen maakunnassa. Päivien aikana pidettiin kokous, jonka yhteydessä perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Jo ensimmäisten kotiseutupäivien ohjelmarakenne sisälsi ne keskeiset elementit, jotka yhä nykyisilläkin päivillä ovat käytössä: 1) Kokoukset ja muut keskustelutilaisuudet, 2) Ohjelmalliset tilaisuudet, 3) Retket, 4) Hartaustilaisuudet, 5) Pysyvän muiston jättäminen, kuten ensimmäisten päivien yhteydessä paljastettu muistokivi, kunnostettu tapahtumapaikka, pysyviksi jäävät kotiseuturetket jne Kiertolaisena Suomessa Tammelan pitäjässä järjestetyistä ensimmäisistä valtakunnallisista kotiseutupäivistä alkaen on päivien vietto jatkunut vuosittain katkeamattomana ketjuna. Perinnettä on ylläpitänyt Suomen Kotiseutuliitto, joka on vastannut perustamisestaan (1949) lähtien vuosittain eri yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuman järjestämisestä. Varsinainen järjestelyvastuu on sitä hakeneella kuntayhteisöllä tai vastaavalla. 7

8 Suomi tutuksi seutu kerrallaan Hämeestä liikkeelle lähtenyt kotiseutupäivien ketju on kiertänyt kattavasti Suomen eri kolkissa. Kaikkiaan järjestelyissä on ollut vuosina mukana 162 kuntaa, joista 21 on ollut järjestäjänä kahdesti. Peräti kolme kertaa järjestäjätahona toimineita kuntia on kolme: Keuruun ja Kokkolan kaupungit sekä Sievin kunta Alueellinen kattavuus Liitteenä (Liite 1.) on tähän mennessä järjestetyistä sekä tulevista jo päätetyistä kotiseutupäivistä luettelo, johon tutustumalla saa hyvän kuvan päivien pitopaikkojen valtakunnallisesta kattavuudesta. Luettelo kattaa vuodet Järjestäjäpaikkakuntien lisäksi luettelossa on mainittu päivien teemat Kotiseutupäivien muodon ja sisällön kehittyminen Muoto ja tyyli Kotiseutupäivien järjestämisen muoto on muuttunut aikojen saatossa loppujen lopuksi aika vähän. Sen sijaan tekemisen tyylit ovat vaihdelleet paljonkin. Tähän on vaikuttanut se, että joka vuosi kotiseutupäivät on pidetty eri seudulla. Paikalliset järjestäjät ovat toteuttaneet tapahtuman aina omalla tyylillään, mikä on tuottanut päiville persoonallisuutta ja rikastuttanut niiden ohjelman monivivahteisuutta. Nykyisin on vakiintunut 2 3 päivän ohjelma, jota edeltää asiantuntijaseminaari. Säännöllisesti seminaari on liittynyt päiviin vuodesta 1985 alkaen. Joensuun kotiseutupäivillä 2010 jätettiin edellisten vuosien osallistujien toivomuksesta sunnuntain pääjuhla pois. Se korvattiin laajennetulla lauantai-illan juhlagaalalla. Kotiseutupäivien ajankohta on vaihdellut toukokuun lopun (ensimmäiset kotiseutupäivät) ja elokuun loppupuolen välillä. Aikanaan kotiseutupäiviä järjestettiin valtaosin heinäkuussa, kunnes elokuun alku vakiinnutti jo pitkään kestäneen valta-asemansa. Ajankohta valittiin muun muassa sen vuoksi, ettei samaan aikaan ollut muita suuria kulttuuritapahtumia. Retket ovat olleet osa Kotiseutupäivien runkoa alusta alkaen. Niillä vieraat ovat päässeet opastetuille tutustumiskierroksille järjestäjäseudun merkittävimmille paikoille, mielenkiintoisten nähtävyyksien ja kiehtovien tarinoiden äärelle. Matkan varrella kotiseutupäivien avajaiset, jotka ovat siirtyneet perjantain puolipäivään, ja lauantain juhlagaala ovat kasvaneet merkittävimpien tilaisuuksien joukkoon. Niihin voidaan lukea myös viimeisen päivän juhlajumalanpalvelus ja sen jälkeinen kunniakäynti sankarihaudoilla. Myös näyttelyiden ja oheistapahtumien järjestäminen kotiseutupäivien yhteyteen on tullut osaksi kotiseutupäiväperinnettä. Oheistapahtumat ovat olleet usein paikkakunnalla tai seudulla jo olemassa olleita tapahtumia, jotka on siirretty pidettäväksi kotiseutupäivien yhteydessä. Toki ihan uusiakin oheistapahtumia on päivien yhteydessä järjestetty. Viime aikoina on kehittynyt kotiseutupäivätori, jolle järjestetään ohjelmaa ja jolla paikalliset yhdistykset ja mm. käsityöläiset ja muut kulttuuriperintöön toimintansa perustavat 8

9 yritykset ja ammatinharjoittajat voivat tulla esittäytymään ja myymään tuotteitaan. Pysyvän muiston jättäminen järjestäjäseudulle, kuten ensimmäisten päivien yhteydessä Tammelassa 1949 paljastettu muistokivi, on ollut kotiseutupäivien ohjelmassa yleistä. Muisto on voinut olla käytännössä jokin muukin kuin fyysinen, esimerkiksi uuden henkisen pääoman aikaansaamiseen tai tapakulttuurin syntymiseen liittyvä asia. Usein pääjärjestäjäkunta on ajoittanut jonkun merkittävän katu-, tori- tms. kunnostuskohteen valmistumisen kotiseutupäiväkesäksi Teemallisina vuodesta 1970 Vuodesta 1970 alkaen kotiseutupäivillä on ollut paikallista omaperäisyyttä tai kotiseutuliikkeen toiminta korostuva teema. Teeman vahvistaa Kotiseutuliitto. Liitteessä (Liite 1.)esitellään tähänastiset kotiseutupäiväteemat. 3. KOTISEUTUPÄIVIEN HAKEMINEN Lyhyesti Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jolle on asetettu tärkeitä sisältötavoitteita. Hakijan on täytettävä tietyt Suomen Kotiseutuliiton edellyttämät kriteerit, joista merkittävimmät ovat: - vastaavana hakijana on oltava kaupunki tai kunta - vastaavan hakijan on oltava Suomen Kotiseutuliiton jäsen - hakijalla on oltava riittävät resurssit järjestää tapahtuma, muun muassa tilojen ja majoituksen osalta - taloudellinen sitoutumien, talousvastuun ottaminen ja sen lisäksi vastuu päivien pääsihteerin rekrytoinnista 3.1. Hakijan on hyvä tietää Kotiseutupäivien tarkoitus Kotiseutupäivät on kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jonka yhteydessä (liiton vuosikokouksessa) tehdään myös Kotiseutuliiton tärkeimmät päätökset ja tavoiteasettelut. Päivien yleinen tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta sekä ylläpitää sen valtakunnallista näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Vuosittain niiden tarkoitus on antaa eri paikkakunnille ja alueille mahdollisuus päästä esiin omaleimaisuudellaan ja taidoillaan, ja näin edistää järjestäjäalueitten tunnetuksi tekemistä. Kotiseutupäivien tavoitteena on tärkeiden teemojen esille tuonti, alueiden elävöittäminen ja alueellisen yhteistyön edistäminen ja tätä kautta pysyvien vaikutusten aikaansaaminen. Lisäksi päivien tarkoitus on antaa eri puolelta Suomea ja sen ulkopuoleltakin osallistuville foorumi ajatusten ja kokemusten vaihtoon sekä elämysten ja virikkeiden saamiseen eli aktivoida ihmisiä. Kotiseututyö on lähtökohdiltaan paikallista, siksi kokemusten vaihto on tärkeää. 9

10 Kotiseutupäivien sisältötavoitteet tiivistetysti: Päätöksenteko ja tavoiteasettelu (Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous /liiton jäsenkenttä) Tärkeiden teemojen esilletuonti (keskustelukammarit) Ajatusten ja kokemusten vaihto Virikkeiden saaminen ja elämykset Alueellisen ja maakunnallisen omaleimaisuuden esilletuonti ja järjestäjäalueen tunnetuksi tekeminen Alueellisen yhteistyön edistäminen Pysyvät vaikutukset alueelle Päivien osanottajat: Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten, -kuntien ja -liittojen edustajat Tapahtumavieraat muualta maasta Alueen väestö Kansainväliset vieraat Mitä hakijalta edellytetään Hakijatahon tai -tahojen tulee täyttää tietyt edellytykset, jotta Suomen Kotiseutuliitto voi myöntää hakijalle kotiseutupäivien järjestämisoikeuden. Tärkein niistä on hakijan riittävät resurssit järjestää monipäiväinen iso yleisötapahtuma. Resursseja tarkasteltaessa katsotaan sekä taloudelliset että toiminnalliset valmiudet. Hakijapaikkakunnalla tulee olla tarjolla riittävät tilat, kuljetuspalvelut ja majoituskapasiteetti sekä mahdollisuuksien mukaan ammattimaisia tapahtumanjärjestelyorganisaatioita. Kotiseutupäivien kustannukset ovat viime vuosina olleet keskimäärin euron välillä. Osanottomaksut kattavat budjetista keskimäärin kolmanneksen, joten järjestäjiltä vaaditaan myös omarahoitusosuutta. Lisäksi pääjärjestäjän on varauduttava kustannuksiin jo ennen tapahtumavuotta, sillä kulut alkavat juosta ennen tuloja. Kustannuksiin osallistuvat erillisten sopimusten mukaisesti pääjärjestäjän lisäksi yhteistyökunnat, maakunnallinen liitto ja muut yhteistyökumppanit. Järjestäjätahon on päätöksiä tehdessään toki muistettava, millainen rahavirta osanottajilta ohjautuu alueen talouselämälle ja sitä kautta välillisesti isäntäkunnalle. Suomen Kotiseutuliitto edellyttää, että vastaavana hakijana on liiton jäsenyyden omaava kunta. Hakija vastaa tapahtuman hallinnosta ja taloudesta. Kotiseutupäiviä haettaessa voi hakijana olla kuntaryhmä, varsinkin jos alueen kunnat ovat pieniä. Kunnat päättävät keskinäisellä vastuunjakosopimuksella, mikä niistä toimii tapahtuman vastaavana pääjärjestäjänä. Edelleen Suomen Kotiseutuliitto edellyttää, että hakijoiden joukossa on tai muutoin kotiseutupäivien järjestelyissä mukana alueen maakunnan liitto. Hakijana voi yhdessä kunnan kanssa olla myös Suomen Kotiseutuliiton paikallinen jäsenyhdistys ja aluejärjestö. Käytännön valmiusedellytykset pitävät sisällään myös puitteet. Järjestäjäpaikkakunnalla tai - seudulla tulee olla riittävät tilat tapahtuman toteuttamista varten eli esiintymis-, majoitus-, 10

11 ruokailu- ja muut tarvittavat tilat. Esimerkiksi majoitustilojen osalta tulee paikkakunnalta ja lähiseudulta yhteensä olla varattavissa ainakin 400 vieraalle vuodepaikka. Myös linjaautokapasiteetin tulee olla riittävä retki- ja paikalliskuljetuksia sekä mahdollisia tapahtuma- ja majoituspaikkojen välisiä kuljetuksia varten Hakemisen aikataulu Kun paikkakunnalla tai seudulla on herännyt ajatus järjestää kotiseutupäivät, on hyvä heti aloitevaiheessa selvittää järjestämisen edellytysten lisäksi aikataulu. Selvitys kannattaa aloittaa yhteydellä Suomen Kotiseutuliittoon, josta tiedetään kertoa kulloinenkin tilanne. Kotiseutupäivien järjestämisvaraukset ulottuvat yleensä neljä vuotta eteenpäin. Mahdollisen hakijan on näin ollen varauduttava useamman vuoden tähtäyksellä tapahtuman järjestämiseen Liikkeelle lähtö Lyhyesti Kotiseutupäivien järjestämisaloitteen taakse on saatava sellainen taho, joka voi virallisesti viedä hanketta eteenpäin. Hankkeen vetäjätahon tulee selvittää päivien hakemiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut sekä hakijataho(t). Edellytykset täyttävän hakijatahon varmistuttua siirrytään hakemisvaiheeseen. Hakijakunta tekee oman päätöksentekokoneistonsa mukaisen sitovat päätöksen hakea kotiseutupäivien järjestämisoikeutta ja sitoutuu niiden järjestämiseen. Hakemus tulee jättää Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle noin kolme vuotta ennen päivien suunniteltua järjestämisajankohtaa. Liiton hallitus tekee asiassa päätöksen siten, että se on hakijan tiedossa kolmisen vuotta ennen aiottua ajankohtaa. Kotiseutupäivien järjestämisen työnjaosta sovitaan Suomen Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välillä aina erikseen Ajatuksesta aloitteeseen aloitteesta hankkeeseen Ajatus omalla paikkakunnalla järjestettävistä kotiseutupäivistä syntyy useimmiten aktiivisen ja valveutuneen kotiseutuihmisen mielessä. Ajatuksensa ääneen lausumalla hän tekee siitä aloitteen, jonka voi esittää esimerkiksi paikalliselle kotiseutuyhdistykselle tai kunnan kulttuuritoimelle. Aloitteen on joka tapauksessa välttämätöntä saada taakseen sellainen taho, joka voi virallisesti viedä asiaa eteenpäin. Käytännössä aloitteen eteenpäin viejäksi ryhtyneestä tahosta tulee hankkeen vetäjä ja kotiseutupäivien järjestämisestä hanke. Hankevetäjän ensimmäisenä tehtävä on selvittää päivien hakemiseen liittyvät edellytykset ja aikataulut, joista on kerrottu kahdessa edellisessä kappaleessa Hakija ja hakemisen ajankohta Kotiseutupäivien hakijana tulee olla ainakin yksi kaupunki tai kunta. Seudullisia kotiseutupäiviä haettaessa on käytännöllistä, että järjestäjäalueen kaikki kunnat ovat yhdessä hakijoina. Tällöin 11

12 hakijoiden tulee keskenään sopia, mikä hakijakunnista kantaa kotiseutupäivien järjestämisessä operatiivisen vastuun eli toimii vastaavana pääjärjestäjänä, isäntäkuntana. Hakemus kotiseutupäivien järjestämisoikeudesta tehdään Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle Hakemuksen sisältö Kotiseutupäivien järjestämisoikeutta haetaan Suomen Kotiseutuliiton hallitukselta. Hakemuksesta tulisi ilmetä ainakin seuraavat seikat: Hakija - yksittäinen kaupunki, kunta tai kuntaryhmä ja mahdollinen muu taho - jos hakijana on useampi kunta, niin on mainittava erikseen vastaava isäntäkunta - jokaisen järjestäjäkunnan kunnanhallituksen päätös kotiseutupäivien järjestämisoikeuden hakemisesta tulee liittää hakemukseen Järjestävä alue - yksittäinen kaupunki, kunta tai seutukunta - jos järjestävä alue on laajempi kuin yksi kunta, niin mahdollinen isäntäkaupunit on mainittava erikseen Mahdolliset muut järjestäjätahot - jos maakunnan liitto ei ole varsinaisena hakijana eikä järjestäjätahona, niin on mainittava erikseen, miten liitto osallistuu hankkeeseen Tavoitteellinen ajankohta - jos ajankohtaan liittyy jokin merkkitapahtuma tai muu merkittävä asia, niin siitä on hyvä mainita erikseen Taloudellinen sitoutuminen Sitoutuminen päivien pääsihteerin palkkaukseen Infrastruktuuri - majoituskapasiteetti, tapahtuma-, kokous- ja toimipaikat, jne. Millaisia valmisteluja on jo tehty - sisältö, päätapahtumapaikat ym Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välinen työnjako Työnjaosta sovitaan Suomen Kotiseutuliiton ja paikallisten järjestäjien välillä aina erikseen. Tällöin on otettava huomioon mm. seuraava: Liiton edustajat kotiseutupäivien päätoimikunnassa ja järjestelytoimikunnassa osallistuvat päivien sisällön ja ohjelman suunnitteluun. Liitto vahvistaa kotiseutupäivien teeman. Liitto vastaa tapahtuman valtakunnallisesta tiedottamisesta liiton jäsenyhteisöjen osalta. Tiedotusta varten laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma isäntäkunnan ja Kotiseutuliiton yhteistyönä. Keskeisimmät esiintyjävalinnat valmistellaan yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa. 12

13 4. KOTISEUTUPÄVIEN VALMISTELU Lyhyesti Pääjärjestäjä - vastaa pääsihteerin nimeämisestä ja palkkauksesta sekä tapahtuman kirjanpidosta - nimeää päätoimikunnan ja sen jäsenet yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa - antaa tarvittavat valtuudet järjestäjäorganisaatiolle Isäntäkunta kokoaa järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta kokoaa erilliset toteutusryhmät sekä niiden vastuuhenkilöt. Pääsihteerin ja muiden tarvittavien toimihenkilöiden lisäksi on hyvä nimetä kaikille tapahtuman eri osa-alueille oma vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö Esivalmistelut ja organisaation luominen Organisaatio ja toimihenkilöt Pääjärjestäjä Tapahtumapaikkakunnalla kotiseutupäivien perusorganisaationa toimii päivien hallinnosta vastaava pääjärjestäjäkunta (isäntäkunta). Järjestäjäorganisaatio Kotiseutupäivien järjestäjäorganisaation muodostavat päätoimikunta, järjestelytoimikunta ja mahdolliset niiden alaiset työryhmät sekä toimihenkilöt niin palkalliset työntekijät kuin vapaaehtoistyöntekijät eli talkoolaiset. Päätoimikunta Suomen Kotiseutuliitto nimeää kotiseutupäivien päätoimikunnan puheenjohtajan ja vähintään kaksi muuta jäsentä ja isäntäkunta varapuheenjohtajan. Muilta osin päätoimikunnan nimeämisestä ja sen jäsenmäärästä sovitaan järjestäjien kesken. Ne myös kutsuvat päätoimikunnan koolle. Yleensä päätoimikunnan jäseniksi nimitetään ainakin yksi jokaisen järjestäjätahon edustaja. Näiden tahojen edustajien lisäksi päätoimikunnan jäseniksi voidaan nimetä myös muidenkin merkittävien tahojen edustajia tai asemansa puolesta merkittäviä henkilöitä, jotka katsotaan tapahtumalle tärkeiksi. Päätoimikunnan sihteerinä toimii kotiseutupäivien pääsihteeri. Päätoimikunta kokoontuu 2 3 kerta ennen tapahtumaa ja kerran sen jälkeen. Järjestelytoimikunta Järjestelytoimikunta on kotiseutupäivien käytännön järjestelyistä vastaava elin. Sen 13

14 toimenkuvaan kuuluu nimetä vastuuhenkilöt sekä jäsenet työryhmiin. Toimikunnan puheenjohtajana on pääjärjestäjäkunnan nimeämä edustaja ja varapuheenjohtajana Kotiseutuliiton edustaja. Järjestelytoimikunnan jäsenistö koostuu työryhmien vastuuhenkilöistä. Järjestelytoimikuntaan kuuluu aina myös Suomen Kotiseutuliiton edustaja tai edustajia. Pääsihteeri on myös järjestelytoimikunnan sihteeri. Työryhmät Kotiseutupäivien järjestäjäorganisaatiota luotaessa on tarkkaan mietittävä, mitkä tapahtuman osaalueet tarvitsevat oman erillisen työryhmänsä. Oman työryhmänsä tarvitsevat yleensä ainakin ohjelma-, retki-, seminaari- ja tiedotustoiminta. Eniten tehtäviä on yleensä ohjelma-, retki- ja seminaarityöryhmillä. Niiden tehtävänä on kotiseutupäivien varsinaisen sisällön rakentaminen. Ohjelmatyöryhmän vastuulla on koko tapahtuman ohjelmiston käytännön suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus. Tässä ovat apuna omalta osaltaan retkityöryhmä, joka vastaa retkien suunnittelusta, tuotteistamisesta ja toteutuksesta sekä seminaarityöryhmä, joka vastaa seminaarin tuottamisesta. Nykyisin majoitusja ruokailupalvelut tilataan pääsääntöisesti paikallisilta yrittäjiltä. Seminaarien sisällön valmistelu tapahtuu pääsääntöisesti Kotiseutuliiton johdolla, toki paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Kotiseutuliitto vastaa vuosikokouksen, kammareiden ja muiden kokoustensa sisällöstä, isäntäkaupunki infrastruktuurista. Työryhmien oma päätäntävalta tulee määritellä, periaatteessa niiden tulee hyväksyttää keskeiset päätöksensä järjestelytoimikunnalla. Pääsihteeri ja muut toimihenkilöt Kotiseutupäivien vastaavan pääjärjestäjä tulee heti järjestelyiden alkuvaiheessa nimetä kotiseutupäivien pääsihteeri, jonka resursoinnista sen tulee myös vastata. Aluksi pääsihteeri voi hoitaa tointa oman työnsä ohessa, mutta kotiseutupäivien lähestyessä hänen tulee olla jo käytännön syistä kokopäivätoiminen. Tehtävän tulee jatkua siihen asti, että päivät on lopullisesti purettu. Pääsihteerin tärkein tehtävä on koordinoida tapahtuma ja valvoa, että järjestelyt etenevät suunnitelmien mukaan. Hänen ei tule itse tehdä kaikkea vaan isäntäkaupunki ja ja muut järjestäjätahot asettavat resursseja tarvittaviin työryhmiin. Pääsihteerin työmäärän ja vastuun vuoksi olisi suotavaa osoittaa hänelle toteutusorganisaation henkilökuntaa kotiseutupäivien järjestämisvuoden alusta lukien tapahtumaan asti. Isäntäkunnan on syytä antaa pääsihteerille tai hänen esimiehelleen riittävä mandaatti käyttää kuntaorganisaatiota tapahtuman toteuttamiseen. On muistettava myös, että pääsihteerille määrätään varahenkilö. Kaikki tapahtuman hyväksi työskentelevät ovat kotiseutupäivien toimihenkilöitä eli työntekijöitä, 14

15 olivatpa he sitten palkallisia työntekijöitä, palkattomia luottamushenkilöitä tai muita vapaaehtoisia työntekijöitä. Toimihenkilö voi olla myös varsinaisen järjestäjäorganisaation ulkopuolella työskentelevä. Kotiseutupäivien järjestämisessä tarvittavien toimihenkilöiden määrä saattaa kokonaisuudessaan nousta kymmeniin, kun lasketaan myös itse tapahtuman aikana tarvittavan (vapaaehtois)henkilökunnan määrä mukaan. Tämä tulee järjestäjätahojen ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa ja suunnitella vapaaehtoistyövoiman huolto ja palkinta Sisällön suunnittelu Lyhyesti Tapahtuman suunnittelu lähtee tavoitteiden ja niiden sisällön määrityksellä. Päätetään tapahtuman ajankohdasta ja kestosta. Suositus ajankohdaksi on elokuun ensimmäinen viikonvaihde ja kestoksi 3-4 päivää. Suunnitellaan tapahtuma toteutettavaksi omalla tyylillä, antaen alueellisen omaleimaisuuden näkyä päivien ohjelmassa. Valitaan omintakeinen ja tärkeän aiheen esille tuova teema, joka tukeutuu alueen ominaispiirteisiin, perinteisiin ja / tai ajankohtaan. Ohjelman suunnittelussa on otettava huomioon ennen kaikkea päivien teema ja ne kotiseutupäivien perinteiset osiot, jotka tulee ainakin olla ohjelmassa. Näitä ovat: asiantuntijaseminaari, keskustelukammarit, Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous, avajaiset, retket, juhlagaala ja sunnuntain jumalanpalvelukset ja sankarivainajain muistaminen. Muita ohjelman suunnittelussa huomioitavia asioita: - viime vuosien aikana on paikallisen kotiseutu- ja käsityötorin toteuttaminen noussut voimakkaasti esiin. - muistetaan kenelle ohjelmaa ollaan tekemässä ja miksi tapahtuma järjestetään - huomioidaan resurssit; budjetti, toimihenkilöt, esiintyjät, puitteet (tilat) sekä näyttelyt, museot ja oheistapahtumat Tavoitteiden määrittely ja sisältö Kotiseutupäivien suunnittelu lähtee tavoitteiden määrittelystä. Tavoitteiden määrittelyssä ja sisällön suunnittelussa voi käyttää apuna seuraavaa muistilistaa: Miksi tehdään (sisältötavoitteet)? - tärkeiden ja ajankohtaisten teemojen esilletuonti - ajatusten ja kokemusten vaihto - virikkeiden antaminen elämykset - paikallisen ja alueellisen omaleimaisuuden esittäytyminen - alueen tunnetuksi tekeminen 15

16 - alueellisen yhteistyön edistäminen - pysyvät vaikutukset - osallistuja- ja yleisötavoitteet Kenelle tehdään? - Suomen Kotiseutuliiton jäsenkuntien, -yhdistysten ja -liittojen edustajat - tapahtumavieraat eri puolilta Suomea - alueen väestö - kansainväliset vieraat Kuka tapahtuman toteuttaa? - järjestäjäorganisaatio nimettyine vastuuhenkilöineen - yhteistyökumppanit ja sidosryhmät - ostopalvelujen tuottajat Millä toimenpiteillä tapahtuma toteutetaan? - huolellinen suunnittelu ja selkeät sisältötavoitteet - kitkattomasti toimiva ja vastuuntuntoinen järjestäjäorganisaatio - tehokas resurssihallinta - pitävä aikataulutus - hyvä markkinointi ja viestintä - omaleimainen ja mielenkiintoinen ohjelma - realistinen budjetti Miten meillä muoto ja tyyli Toteutusstrategiaa suunniteltaessa kotiseutupäivien ajankohta ja kesto käsitellään ensimmäiseksi. Ajankohdan suhteen suosituksena on elokuun ensimmäinen viikonvaihde, joka on jo pitkään ollut päivien pääasiallinen ja hyväksi havaittu ajankohta. Tästä toki voidaan poiketa, mikäli siihen on paikallisesti tai muutoin perusteltuja syitä. Ainakin on selvitettävä, ettei ajankohta ole liian lähellä tai peräti päällekkäinen minkään muun kulttuurialan suuren vastaavan tapahtuman kanssa. On myös muistettava, että koulut alkavat joskus jopa elokuun toisella viikolla, millä on vaikutus osallistumisaktiviteettiin. Vuodesta 1955 lähtien kotiseutupäivät on järjestetty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmipäiväisinä eli perjantaista sunnuntaihin kestävinä. Varsinaisia päiviä on edeltänyt viime aikoina yksipäiväinen asiantuntijaseminaari, joten tapahtuman kokonaiskesto on vaihdellut kolmesta neljään päivään. Kustannustason nousu on johtanut siihen, että päiviä pyritään lyhentämään loppupäästä. Järjestäjien on syytä toteuttaa tapahtuma omalla tyylillään ja antaa alueellisen omaleimaisuuden, paikallisten erikoisuuksien ja taiteellisten kykyjen näkyä päivien ohjelmassa ja vaikuttaa tapahtuman osallistujiin Teeman ja tunnuksen valinta Kotiseutupäiviä on vietetty teemallisina vuodesta 1970 lähtien. Teema on tärkeä osa kotiseutupäivien perinnettä. Sen valinnalla on myös suuri imagollinen merkitys. Teema ohjaa päivien sisällön suunnittelua ja se näkyy eri tilaisuuksien ohjelmissa, muun muassa juhlapuheissa ja seminaarin sisällössä. 16

17 Teemaa pohdittaessa vaihtoehtojen määrä voi kasvaa hyvinkin suureksi. Teema voi tukeutua oman paikkakunnan tai alueen historiaan, kulttuuriin, luontoon, työ- ja vapaa-aikaelämään tai muihin ominaispiirteisiin ja perinteisiin. Teema voi olla ajankohtaan kytköksissä, kuten johonkin paikkakunnan tai alueen merkkitapahtumaan tai vastaavaan. Yleisesti ottaen teeman tulisi koskettaa jotakin kotiseututyön ajankohtaista osa-aluetta ja ilmentää järjestäjäalueen ominaispiirrettä. Lisäksi teeman olisi hyvä olla siten yleinen, että se on sovellettavissa muuallakin Suomessa samana vuonna. Parasta on olla omintakeinen ja valita kotikutoinen, iskevä ja ennen kaikkea tärkeän aiheen esille tuova teema. Teeman muodon ja tyylin valintaan saa hyviä vinkkejä, kun tutustuu liitteenä 1 olevaan kotiseutupäivien luetteloon, jossa on kerrottu tähän mennessä käytetyt teemat. Näin vältytään myös mahdolliselta toistolta. Sopivan teeman löydyttyä tulee sen tueksi suunnitella tunnus eli logo. Logo voi olla piirretty tai muulla taiteellisella tavalla tehty tunnus, joka kuvaa ja tukee hyvin valittua teemaa. Tunnus voi olla pelkästään teemaa myötäilevä kuva, mutta siihen voidaan sisällyttää myös tekstiä, kuten kotiseutupäivien nimi ajankohtineen ja itse teeman tekstikin. Varsinainen logo tulee olla helposti pienennettävissä esimerkiksi frankeerausleimaan, samoin suurennettavissa eri käyttötarkoituksiin. Tunnuksen suunnittelun voi antaa suoraan mainostoimiston tehtäväksi tai tarjouskilpailun kautta. Suunnittelusta voi järjestää myös yleisen kilpailun, jolloin vaihtoehtoja saadaan runsaammin. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että oman järjestäjäorganisaation piiristä saattaa löytyä asiantunteva taitaja tunnuksen suunnittelijaksi. Kun tunnus on valittu ja valmis, sitä käytetään kotiseutupäivien kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä: esitteissä, ilmoituksissa, tiedotteissa ja kirjekuorissa Ohjelman suunnittelu oheistapahtumineen Ohjelmarunko Kotiseutupäivien ohjelmarungon muodostavat seuraavat perinteiset tilaisuudet: 1. päivä, torstai Tapahtumaa alustava asiantuntijaseminaari, joka suunnitellaan yhdessä Kotiseutuliiton kanssa - seminaariaiheet kotiseutupäivien teemaan sopivia - alustajat korkeatasoisia - järjestetään mielellään yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa - tarjotaan myös seutukunnan väestölle 2. päivä, perjantai Keskustelukammarit tai muut vastaavan tyyppiset tilaisuudet, jotka Kotiseutuliitto suunnittelee - aiheet ajankohtaisia tai teemaa myötäileviä - tarjotaan myös seutukunnan väestölle Kotiseutupäivien avajaiset 17

18 - Kotiseutuliiton edustajan avauspuhe - paikallisen järjestäjän tervetulotoivotus - valtiovallan tervehdys - paikallista ohjelmaa - edellisen vuoden kotiseutupäivien järjestäjän viesti - yleisöohjelmaa - kytketään yhteen kotiseututorin kanssa, jossa paikallisilla yhdistyksillä ja yrittäjillä mahdollisuus esitellä toimintaansa ja myydä tuotteitaan. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous (iltapäivällä) - Kotiseutuliiton virallisille edustajille ja muille kiinnostuneille Kokouksen ajaksi voidaan suunnitella ns. avec-ohjelmaa. Vaikkapa kävelykierros isäntäkaupungissa. 3. päivä, lauantai Retket - kokopäiväretket paikkakunnalla ja lähiseudulla - puolipäiväretket lähikohteissa Kotiseutugaala - ruokavalinnoissa tulee mielellään ottaa huomioon paikallinen ruokaperinne - ohjelmallinen illallinen (pöytiin tarjoilu) - pöytäpuhe - kotiseututoimijoiden palkitseminen - seuraavien kotiseutupäivien järjestäjän kutsu - ilonpitoa 4. päivä, sunnuntai Juhlajumalanpalvelukset ja kunniakäynti sankarihaudoilla tai seppelpartiot - Jumalanpalvelus ev.lut. kirkossa ja ortodoksisessa kirkossa sekä haluttaessa muissa järjestäjäalueen kirkoissa - kirkkokahvit/lähtölounas Kotiseutupäivien vakiintuneeseen ohjelmatarjontaan kuuluvat myös näyttelyt ja museot. Näyttelyt on hyvä suunnitella sellaisten tilojen yhteyteen, missä kotiseutupäivien osallistujat muutoinkin liikkuvat. Tällaisia ovat varsinkin info- ja ruokailutilat (palvelukeskus) ja kaikki ohjelman esitystilat. Järjestäjäalueen museokohteet tulee listata ja esitellä päivien ohjelmassa. Hyvä olisi markkinoida yhtä kahvilaa tms. Kotiseututapaamispaikkana, jossa olisi myös tavataan -ilmoitustaulu. Tapahtuman keskuspaikassa on erityisesti paikallisilla kotiseutuyhteisöillä, yhteistyökumppaneilla ja osajärjestäjillä mahdollisuus esitellä toimintaansa pienillä näyttelyillä. Oheistapahtumat ja muu ohjelmatarjonta Oheistapahtumia mietittäessä on luontevaa ensimmäiseksi selvittää alueella jo ennestään järjestettävät tilaisuudet: markkinat, musiikki-, teatteri-, urheilu- ja muut kesätapahtumat. Näiden mahdollisten muiden tapahtumien järjestäjien kanssa voidaan sitten neuvotella siitä, että olisiko 18

19 jokin (tai jotkut) tapahtumista siirrettävissä pidettäväksi kotiseutupäivien yhteydessä. Siirrosta hyötyvät yleensä molemmat tapahtumat lisääntyneinä kävijämäärinä. Toki kotiseutupäivien yhteydessä voidaan järjestää myös uusia ja ainutkertaisia oheistapahtumia. Koska oheistapahtumien järjestämisestä vastaavat yleensä ulkopuoleiset sidosryhmät, nämä tapahtumat eivät silloin edes kuormita kotiseutupäivien organisaatiota eivätkä sen taloutta. Sen sijaan ne rikastuttavat kotiseutupäivien ohjelmatarjontaa. Suunnittelussa on otettava huomioon Ohjelmaa suunniteltaessa on syytä lähteä liikkeelle kysymyksestä: Kenelle ohjelmaa ollaan tekemässä? Kotiseutupäivin osallistujat voidaan jakaa kahteen ryhmään: oma väki ja vieraat. Omaan väkeen kuuluu järjestäjäalueen väestö ja vieraisiin muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat. Vieraiden joukon pääosan muodostavat viralliset osallistujat. Heitä ovat kaikki etukäteen ilmoittautuvat, kuten Suomen Kotiseutuliiton jäsenkuntien, -yhdistysten ja -liittojen edustajat. Virallisten osallistujien joukkoon kuuluvat niin ikään tapahtumavieraat eri puolilta Suomea, kansainväliset vieraat ja kutsuvieraat, jotka järjestäjät (Suomen Kotiseutuliitto ja järjestäjäorganisaatio yhteisesti sekä mahdollisesti järjestävä kunta) kutsuvat vieraikseen kotiseutupäiville. Kukin kutsuja vastaa omien kutsuvieraidensa kustannuksista päättämällään tavalla. Valtaosa kotiseutupäivien ohjelmatarjonnasta suunnataan suurelle yleisölle eli kaikille avoimina, joko maksullisina tai maksuttomina tilaisuuksina. Juhlagaalaan osallistuvat lähinnä ennakkoon ilmoittautuvat vieraat ja järjestäjien edustajat. Mikäli järjestäjät haluavat, ja kapasiteettia tilojenkin suhteen löytyy, niin gaalatilaisuus voidaan suunnitella vielä laajemmalle osallistujajoukolle, jolloin myös oman alueen väellä on paremmat mahdollisuudet osallistua tilaisuuteen. Ennakkoilmoittautumisten tärkeys on joka tapauksessa muistettava, jotta tarjoilun suhteen ei tule ongelmia. On muistettava, että kotiseutupäivät on seudullinen tapahtuma. Siksipä onkin jo suunnitteluvaiheessa panostettava siihen, että osallistujakunnilla ja -yhteisöillä on mahdollisuus ja innostusta järjestää omia paikallisia tapahtumia kotiseutupäivien aikana. Museot avoimiksi ja toimimaan, paikalliset toritapahtumat, avoimet ovet jne. Resurssit ja puitteet Kotiseutupäivien ohjelman suunnitteluvaiheessa tulee vastaan paljon ratkaistavia perusasioita. Yleisimmin ne liittyvät resursseihin esiintyjiin, toimihenkilöihin, talouteen tai puitteisiin, kuten ohjelman järjestämispaikkoihin. Perusasiat tulee ottaa huomioon jo sisältötavoitteita määriteltäessä. Ohjelman suunnitteluvaiheessa on hyvä tutustua myös aikaisempien kotiseutupäivien ohjelmiin, joita on esitelty käsiohjelmissa. Niitä voi kysyä Suomen Kotiseutuliitosta. 19

20 5. KOTISEUTUPÄIVIEN TOTEUTUS Lyhyesti Esiintyjät: - varattava riittävän ajoissa - tehtävä tarvittavat esiintyjäsopimukset - selvitettävä heidän tarpeensa ja toiveensa esityksiä koskien - varattava heille esiintyjätunnisteet Toimihenkilöt: - varattava riittävän ajoissa ja tarvittava määrä - huolehdittava heidän perehdyttämisestään ja koulutuksestaan - varattava heille toimihenkilöasusteet ja muut tarvittavat tunnisteet Esiintymis-, majoitus- ja muut tapahtuma- ja toimitilat: - varattava riittävän ajoissa, myös varapaikat ulkotilaisuuksille, joille se on mahdollista - hankittava tai varattava sisä- ja ulkotilaisuuksia varten tarvittavat kalusteet ja tarvikkeet Kuljetukset ja muut liikennejärjestelyt: - kartoitettava henkilökuljetustarve (majoitus-, paikallis- ja retkikuljetukset) ja tehtävä tilausajovaraukset kilpailuttamisen jälkeen - varattava tavarakuljetukseen kalusto - varattava riittävästi paikoitusalueita, myös asuntoautoille ja -vaunuille - hankittava kylttejä ja opasteita liikenteen ohjaamiseen ja paikkojen merkitsemiseen - liitettävä käsiohjelmaan opaskartta pysäköintialueineen Muut hankinnat, varaamiset ja vastaavat toimet: - nimettävä ja varattava ohjelmaan tulevat näyttelyt tiloineen - nimettävä ohjelmassa esiteltävät museot - varauduttava koristeluun ja liputukseen - varauduttava tapahtuman taltiointiin Järjestäjien tulee huolehtia tarvittavasta toimihenkilökoulutuksesta, erityisesti opaskoulutuksesta. Ostopalveluina toteutettavaksi aiotut palvelut tulee kilpailuttaa palvelujen tuottajilla. Toimihenkilöiden kanssa on sovittava selkeästi työnjaosta: kuka tekee mitäkin ja kuka kantaa vastuun mistäkin. Esiintyjien kanssa on sovittava esiintymisiin liittyvät yksityiskohdat ja stage managereiden sekä juontajien kanssa vielä tämän lisäksi tilaisuuksien aikataulutus. Toimihenkilöiden ruokailu- ynnä muut etuudet on sovittava ennen tapahtumaa Ohjelman rakentaminen Kotiseutupäivien varsinaiset käytännön valmistelut, eli toteutusvaihe, alkavat noin kolme vuotta ennen itse tapahtumaa. Kotiseutupäivien ohjelman ja puitteiden rakentamiseen liittyy monia käytännön valmisteluja varmistuksineen. Tyypillisiä ovat hankinta-, varaamis- ja sopimisasiat, jotka voivat liittyä 20

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free Konferenssin järjestämisopas Kuva: Ms free Tavoitteiden ja sisällön suunnittelu Mikä on konferenssin tavoite? Entä kohderyhmä? Onko aiempaa kokemusta konferenssin suunnittelusta? Jos konferenssi on järjestetty

Lisätiedot

Kokous- ja kongressipalvelut

Kokous- ja kongressipalvelut Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Kokous- ja kongressipalvelut Luku7: Kongressin järjestäminen HARJOITUSTEHTÄVIÄ Yleistä kongressin järjestelyistä 1. Miten aloite voidaan tehdä, kun halutaan kansainvälinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX

XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX Xxxxxxxxxxxx ry. on saanut järjestettäväkseen Etelä-Hämeen Kennelpiirin huippulaadukkaan tottelevaisuusseminaarin, joka on tarkoitettu kaikille tottelevaisuudesta kiinnostuneille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Securitas Events Tapahtumaturvallisuuspalvelut

Securitas Events Tapahtumaturvallisuuspalvelut Securitas Events Tapahtumaturvallisuuspalvelut 2 Securitas Events Tapahtumaturvallisuuspalvelut 3 Securitas Events on erikoistunut tuottamaan turvallisuus- ja tukipalveluja tapahtumiin ja yleisötilaisuuksiin.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE Piirin tapahtumia ovat piirin toimintasuunnitelmaan kirjatut tai piirin ryhmien erikseen järjestettäväksi päättämät tapahtumat, jotka piirihallitus on vahvistanut järjestettäväksi. Muiden tapahtumien osalta

Lisätiedot

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Tapahtumanjärjestäjälle

Tapahtumanjärjestäjälle Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua edeltävänä päivänä)

4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua edeltävänä päivänä) KILPAILUN JÄRJESTÄMISEN OHJEISTUS 1. Kilpailupaikka 2. Kilpailusta tiedottaminen 3. Tuomareiden ja toimihenkilöiden varaaminen 4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015

TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015 TOIMINTAOHJEET Hallituksen hyväksymä 21.1.2015 1 KUORON TOIMIKUNNAT 1.1. Musiikkilautakunta Musiikkilautakunnan muodostavat laulunjohtaja, puheenjohtaja, isäntä, sihteeri, nuotistonhoitaja ja syyskokouksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kisajärjestäjän opas

Kisajärjestäjän opas Kisajärjestäjän opas Tämän oppaan on laatinut Eveliina Koivula yhdessä Girevoy Sport Liedon kanssa ja se perustuu Anne-Marie ja Juuso Sipilän Long Cycle 2011 SM-kisojen järjestelyjen yhteydessä tekemiin

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurakehittämisprosessin sisältö Seuratyöpajojen teemat Seuratyöpaja

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

8.12.2011. Esitys: Valitaan kokouksen ääntenlaskijoiksi Vigrén ja Lempiäinen. Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

8.12.2011. Esitys: Valitaan kokouksen ääntenlaskijoiksi Vigrén ja Lempiäinen. Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi PÖYTÄKIRJA 26 (1/5) HALLITUS PÖYTÄKIRJA Aika: 2.12.2011 kello 14 Paikka: Opiskelijakunnan neuvotteluhuone Läsnä: Valtonen Mikko puheenjohtaja Lempiäinen Mika varapuheenjohtaja Kurronen Laura jäsen (saapui

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen Työpaikkatoiminnan määritelmä Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka kattaa saman yrityksen kaikissa Suomen toimipisteissä työskentelevät

Lisätiedot

Läsnä: Esa Pellikainen (pj), Minna Sillanpää, Jouni Niskanen, Peer Haataja, Keijo Nivala ja Juhani Nevala (siht.)

Läsnä: Esa Pellikainen (pj), Minna Sillanpää, Jouni Niskanen, Peer Haataja, Keijo Nivala ja Juhani Nevala (siht.) Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 2009 Johtoryhmän kokous Aika: 20.1.2010 klo 13.30 15.30 Paikka: EK, Tampere, Kehräsaari Läsnä: Esa Pellikainen (pj), Minna Sillanpää, Jouni Niskanen, Peer Haataja, Keijo

Lisätiedot

Terveisin Mäntsälän Messut 2014-tiimi

Terveisin Mäntsälän Messut 2014-tiimi Mäntsälän Messut 2014 PL 2O 04601 Mäntsälä Irma Pesonen Puh 045 2090700 irma.peso@gmail.com Mäntsälän Messut 2014 järjestetään elokuussa Mäntsälän Suurlavalla. Messut tarjoavat yrittäjille, yhdistyksille

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Näyttelysopimus Tehdään galleristin tekemän sopimusluonnoksen mukaan. Siitä voidaan keskustella ja saada erikoisvapauksia.

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA Turvallisuusasiakirja Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen SISÄLTÖ: 1 Lomaxi...3 2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 3 Toimintojen käsitteiden määrittely...3

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Kehitysvammaisille ihmisille omia työpajoja Yhteisten keskustelupöytien äärelle vanhempia ja alan työntekijöitä Oppiva kahvila periaatteella Teemakeskustelujen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO 1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO Seurassa päätösvaltaa käyttää seuran sääntömääräinen yleinen kokous. Noormarkun Koitossa yleinen kokous on syksyllä ja keväällä. Toimeenpanevana elimenä on johtokunta.

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

MAAILMANKYLÄT toimintamalli

MAAILMANKYLÄT toimintamalli Tapahtuman nimi: Nettisivu: Tapahtuman tunnus: Tapahtuman koordinointi: Nettisivu: Maailmankylät Maailman matto, joka kiertää järjestettävissä kylissä KyläHyve ry. www.kylahyve.fi Lohijäarvi 2004, vieraita

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lauantai 11.6.2011. Sunnuntai 12.6.2011. Mannerheimin Lastensuojeluliiton varsinainen liittokokous 11.- 12.6.2011 Radisson Blu Hotel, Oulu

Lauantai 11.6.2011. Sunnuntai 12.6.2011. Mannerheimin Lastensuojeluliiton varsinainen liittokokous 11.- 12.6.2011 Radisson Blu Hotel, Oulu Mannerheimin Lastensuojeluliiton varsinainen liittokokous 11.- 12.6.2011 Radisson Blu Hotel, Oulu Alustava ohjelma Lauantai 11.6.2011 9.00 12.30 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus 10.30 12.00

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Suomen Lions-liitto ry:n 62. vuosikokous 12.6 14.6.2015 Sotkamossa

Suomen Lions-liitto ry:n 62. vuosikokous 12.6 14.6.2015 Sotkamossa VUOKATTI 2015 Suomen Lions-liitto ry:n 62. vuosikokous 12.6 14.6.2015 Sotkamossa TERVETULOA SOTKAMOON! q ASIAKAS ON TÄRKEIN ERILAINEN VUOSIKOKOUS IKIMUISTOINEN ELÄMYS 2015 LUPAUKSTEN TOTEUTTAMINEN KOKONAISUUS

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Ilmoituksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa

Lisätiedot