ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s Ajatuksissa armeija s. 22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s. 4-17. Ajatuksissa armeija s. 22"

Transkriptio

1 3/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? s. 8 ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s Ajatuksissa armeija s. 22

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus teemana perusopetuslain muutos 4 Ledare 5 Pääkirjoitus 6 Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa 8 Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? 10 Perusopetuslain muutokset koulun arjessa 12 Kaikki oppimaan Yksilöllisen oppimisen tukeminen ryhmässä 15 Kolumni Erityisopetuksen tulevaisuus 16 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren itsenäisen elämän tukeminen -tilaisuus Hämeenlinnassa 17 Erityistä tukea tarvitseva lapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa -tilaisuus Savonlinnassa Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh Kuntoutusassistentti Petra Mäki Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: s. 8 s. 12 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3/2012 2

3 s i s ä l l y s ADHD-liiton oma osuus 18 Puheenjohtaja 19 Uusia työntekijöitä s Lyhyesti 21 Vertaistuesta voimia vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 22 Ajatuksissa armeija 24 Jäsenyhdistykset 26 ADHD-liitto jatkaa liveryhmiään Tukinetissä ADHD-liiton syyskokous s ADHD-liitolla käynnissä lyhytelokuvaprojekti 28 Yhdistykseltä Juhlakonsertti Tampereella s. 28 Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2012

4 l e d a r e Jukka Gustafsson Eleven har rätt till undervisning anpassad till ålder och personliga förutsättningar I lagen om grundläggande utbildning finns en tydlig utgångspunkt också för utveckling av undervisningen för elever som behöver särskilt stöd. I samband med förändringarna i lagen om den grundläggande utbildningen år 2010 kompletterade man reglerna för specialundervisning och annat särskilt stöd för eleven. Stödet finns nu i tre former, ett allmänt, ett intensifierat och ett särskilt stöd. Man ville på det här sättet stärka det tidiga och preventiva stödet vilket ges enligt en plan. Det ser också ut som om städerna och kommunerna har gått framåt när det gäller att tillämpa den reformerade lagen och dess målsättning. Inlärningssvårigheterna kan ha många olika orsaker. En kvalitativt bra utbildning och inlärning möjliggörs genom att man tidigt observerar risken för inlärningssvårigheter och att rehabilitering, stödtjänster och undervisning är planerade och genomförda på ett bättre sätt än tidigare. Det är ett krävande arbete att känna igen problemen därför att det ofta är fråga om överlappande fenomen. Därför är samarbetet mellan lärare och andra experter samt vårdnadshavarna ytterst viktigt. Vi måste komma ihåg att inlärningssvårigheter är ett verkligt hot även mot den ungas självkänsla och identitetsutveckling samt mot de utbildnings- och yrkesdrömmar hon eller han har efter grundskolan. Undervisnings- och kulturministeriet skapar förutsättningar för att grundundervisningen kvalitativt utvecklas på många sätt. Undervisningsgruppernas storlek bör vara sådan att läraren har en möjlighet att följa med och stöda elevens inlärning och utveckling i samarbete med hemmen. Ministeriet har fortsättningsvis särskilda medel för minskning av gruppstorlekarna. Det är också skäl att främja acceptans av olikhet och en jämbördig behandling av individer. Delaktighet, välfärd, trygghet och att man respekterar andra bör betonas i skolornas verksamhet. Avsikten är att stärka grundskolan som en läropliktsskola för alla elever och att på ett signifikant sätt minska skillnaderna mellan skolorna. Verksamheter för att minska mobbning intensifieras och man försöker också stärka skolans roll som utvecklare av de emotionella och sociala färdigheterna hos eleverna. Det är också meningen att förbättra de läropliktiga elevernas rätt att delta i den grundläggande utbildningen ifall de befinner sig i öppen vård eller på sjukhus samt trygga de barns rätt till grundläggande utbildning som är under omvårdnad eller placerade i fosterhem. Grunden för vår välfärd är jämlikhet i utbildningen. Med sina utvecklingsåtgärder vill ministeriet försäkra att inlärningsförutsättningarna för alla barn är goda redan i förskolan och i grundskolan samt stöda barn och unga som av olika orsaker har behov av stöd och där det finns fara för marginalisering. Jukka Gustafsson är undervisningsminister. Delaktighet, välfärd, trygghet och respekt för andra bör betonas i skolornas verksamhet. 3/2012 4

5 p ä ä k i r j o i t u s Janne Suhonen / Valtioneuvoston kanslia Jukka Gustafsson Oppilaalla on oikeus saada opetusta ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti Perusopetuslaki antaa selvän lähtökohdan myös erityisen tuen oppilaiden opetuksen kehittämiselle. Perusopetuslain muutoksilla vuonna 2010 täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tuki rakennettiin kolmiportaiseksi jakautuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea haluttiin näin vahvistaa. Näyttääkin siltä, että kaupungit ja kunnat ovat edistyneet uudistuneen lain soveltamisessa päämäärän suuntaisesti. Oppimisvaikeuksien taustalta löytyy monenlaisia syitä. Oppimisvaikeuksien riskien varhainen tunnistaminen sekä entistä paremmin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus, tukipalvelut ja opetuksen järjestäminen mahdollistavat laadukkaan koulutuksen ja oppimisen. Ongelmien tunnistaminen on vaativaa työtä, koska useimmiten on kyse päällekkäin esiintyvistä ilmiöistä. Siksi opettajien ja muiden asiantuntijoiden sekä huoltajien yhteistyö on aivan välttämätöntä. On muistettava, että oppimisvaikeudet ovat todellinen uhka myös nuoren itsetunnolle ja identiteetin kehitykselle sekä perusopetuksen jälkeisille koulutus- ja ammattihaaveille. Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä monin tavoin perusopetuksen laadun kehittymiselle. Opetusryhmien kokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa. Ministeriö ohjaakin edelleen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia. Erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua on myös syytä kehittää. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa. Tarkoitus on vahvistaa peruskoulua kaikkien oppilaiden oppivelvollisuuskouluna sekä merkittävästi kaventaa koulujen välisiä eroja. Toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan ja koulua oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä vahvistetaan. Myös avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen on tarkoitus parantaa sekä turvata huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa hyvinvointimme kivijalan. Kehittämistoimilla ministeriö haluaakin varmistaa hyvät oppimisen edellytykset kaikille jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä tukea eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Jukka Gustafsson on opetusministeri. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa. 5 3/2012

6 t e e m a o s u u s Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa Valteri-verkosto on laaja, valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka kehittää aktiivisesti ohjausja tukipalveluja vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön tarpeita. Verkosto vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja oppimisen tueksi. Hyvää koulutusta pidetään yhteiskunnallisen kehityksen keskeisenä tekijänä. Siksi lasten ja nuorten oikeus koulutukseen on myös kansainvälisesti tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. Keskusteluissa on pohdittu, kuinka voidaan turvata kaikkien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen ja kuinka kehitetään koulutuksen laatua. Koulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet yhteiskunnassa toimimiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Tasapuolinen ja laadukas koulutus kuuluu jokaiselle. Oppimisen esteitä pyritään poistamaan ja jokaisen oppimista tukemaan mahdollisimman hyvin. Vuoden 2007 erityisopetuksen strategiassa on pyritty hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Oppimiskäsitys lähtökohtana Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppilaiden opetus yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Oppimisessa ja opettamisessa tulevat entistä tärkeämmiksi oppijalähtöiset opetusjärjestelyt, oppijoiden aktiivinen osallisuus sekä opettajan ja oppilaan kohtaamisen luonne. Perusopetuslain muutokset haastavat koulut kehittämään omaa toimintakulttuuriaan, luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja ja panostamaan monipuolisiin oppimisympäristöihin. Erityisen tärkeää on oppimiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki sekä kiinteä yhteistyö eri toimijoiden ja vanhempien kanssa. Valtion yleissivistävät erityiskoulut toimivat tällä hetkellä opetusministeriön järjestämislupapäätöksen mukaisesti valtakunnallisina vammaisten lasten erityiskouluina sekä oppimis- ja ohjauskeskuksina. Niiden rooli on muuttunut sekä meillä että maailmalla. Muutos on kulkenut erillistä erityisopetusta eli segregaatiota toteuttavista erityiskouluista kohti yleisopetukseen osallistumista eli inkluusiota tukevia oppimis- ja ohjauskeskuksia. Tavoitteena on lähikouluperiaatteen tukeminen ohjaus- ja palvelutoiminnan avulla. Valtakunnallinen palveluverkosto Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskusten verkosto, jonka tavoitteena on lisätä jo olemassa olevien valtakunnallisten ohjausja tukipalveluiden saavutettavuutta sekä kehittää edelleen opetus- ja kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita. Valteri-palveluverkoston suomenkieliset ohjaus- ja tukipalvelut painottuvat kieleen ja vuorovaikutukseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan sekä näkemiseen liittyviin erityistarpeisiin. Ruotsinkieliset palvelut vastaavat laajemminkin ruotsinkielisten oppilaiden erityisen tuen tarpeista. Valteri-verkosto koostuu tällä hetkellä valtion yleissivistävien erityiskoulujen ja ruotsinkielisen palveluverkoston tarjoamista ohjaus- ja tukipalveluista eri puolilla Suomea. Kouluja on tällä hetkellä seitsemän: Haukkarannan koulu ja Jyväskylän näkövammaisten koulu Jyväskylässä, Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän koulu Oulussa. Speres (Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum) muodostuu ruotsinkielisten palveluntuottajien verkostosta. Kaikille Valteri-keskuksille yhteisiä palvelumuotoja ovat henkilöstön 3/2012 2/2012 6

7 t e e m a o s u u s täydennyskoulutus, materiaalintuotanto, ohjauskäynnit ja konsultaatio sekä tukijaksotoiminta ja kuntoutus. Keskukset palvelevat erilaisia kohderyhmiä ja tarjoavat myös muita asiantuntijuusalueidensa mukaisia ja kohderyhmänsä tarvitsemia palveluja. Mukana muutoksessa Opetusministeriö kutsui kesäkuussa 2008 kouluneuvos Erkki Merimaan selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti valtion ja kuntien erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen asemaa, tehtävää ja rahoitusta. Tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voidaan parantaa ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvitysmies teki raportissaan ehdotuksia valtion erityiskoulujen roolin ja tehtävän selkiyttämiseksi. Valtion erityiskoulujen säilyminen valtion omistuksessa takaa parhaiten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuden tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen esi-, perus- ja lisäopetukseen sekä tukevan pohjan Valteriverkoston ohjaus-ja tukipalveluiden kehittämistyölle. Valteri tukee alueellisia toimijoita Valtakunnallisen ja alueellisen palvelukeskustoiminnan kehittämistä ehdotettiin kaksiportaiseksi. Ehdotuksen mukaan Valteri-verkoston keskukset toimisivat valtakunnallisina oppimis- ja ohjauskeskuksina ja erikseen sovittavat kunnalliset erityiskoulut sekä itsenäiset sairaalakoulut alueellisina keskuksina. Tällöin Valteri-keskusten rooli painottuisi alueellisten keskusten tukemiseen: täydennyskoulutukseen, materiaalituotantoon, tukijaksotoimintaan ja tutkimusyhteistyöhön. Alueellisten keskusten rooli taas kohdistuisi erityisesti ohjauskäynteihin ja konsultaatioon eli yksittäisten työyhteisöjen ja oppilaiden tukemiseen. Onerva uusi oppimis- ja ohjauskeskus Haukkarannan ja Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti vuoden 2013 alussa. Yhdistyvän keskuksen nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimikilpailun tuloksena johtokunta on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden organisaation nimeksi Oppimis- ja ohjauskeskus Onervaa / Onerva Mäen koulua kasvatustieteen tohtori Onerva Mäen mukaan. Mäki on erityispedagogiikan uranuurtaja ja erityislasten puolestapuhuja. Yhdistymishankkeen tavoitteena on luoda korkeatasoinen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä oppimis- ja ohjauskeskus, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen koulu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Oppimis- ja ohjauskeskuksen roolissa korostuu korkeatasoinen asiantuntijuus sekä tutkimus- ja kehitystyö eli oman erityisalan osaamisen kehittäminen. Verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa, kehittämis- ja tutkimusyhteistyön edelleen vahvistaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä tulevassa toiminnassa. Uudet toimitilat valmistuvat syksyllä 2015 Kukkumäkeen, nykyiselle näkövammaisten koulun tontille. Rakennuksesta toivotaan uudenlaisen koulurakentamisen malliesimerkkiä huomioimalla erityisesti aistivammaisten oppilaiden erityistarpeet ja esteetön toimintaympäristö kaikille toimijoille sekä rakennuksen sisätiloissa että ympäristössä. Edelläkävijyys teknologian integroimisessa arjen toimintaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukainen rakentaminen ovat myös osa hankkeen tavoitteita. Hyvä elämä kaikista lähtökohdista Valteri-verkoston jäsenet ovat sitoutuneet oppimisen ja hyvän elämän edistämiseen. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä edellytystensä mukaisesti ja rakentaa hyvä elämä kaikista lähtökohdista. Verkostolla on kaikki mahdollisuudet edistää ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Yhteinen työmme vaatii meiltä aitoa innostusta ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. Niille, jotka innostava idea on saanut syttymään ja jotka omistautuvat sille ja antavat sen hallita ajatuksiaan, avautuvat uudet maailmat. Niin kauan kuin riittää innostusta, riittää erilaisia mahdollisuuksiakin. Norman Vincent Peale Teksti Tuula Vähäkainu-Kujanen Tuula Vähäkainu-Kujanen on Haukkarannan koulun rehtori ja kuuluu Valteri-verkoston johtoryhmään. 7 3/2012 2/2012

8 t e e m a o s u u s Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? Jokaisella oppilaalla on uusitun perusopetuslain säännöksen mukaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Hänen ei tarvitse odottaa lausuntoja tai diagnooseja. Tuen tarvetta arvioidaan nyt enemmän pedagogisista lähtökohdista eli oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden pohjalta kuin lääketieteellisin perustein. Opettajilla sekä vanhemmilla ja oppilaalla itsellään on arvioinnissa keskeinen rooli. Muita asiantuntijoita käytetään silloin, kun se on tarpeen. Perusopetuslaki sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat viime vuoden alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja joustavaan tukeen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen on keskeinen asia ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä on erityisen tärkeää lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus, koska kieli on avain muuhun oppimiseen. Jokaisen lapsen tulee voida hankkia oppimisen kannalta välttämättömät kommunikoinnin keinot mahdollisimman varhain. Osalla oppilaista ei välttämättä ole oppimisen vaikeuksia, mutta he tarvitsevat psyko-sosiaalista tukea, esimerkiksi tarkkaavuushäiriön vuoksi. Tuki muuttui kolmiportaiseksi Tuki on nyt rakennettu kolmiportaiseksi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lähes jokainen oppilas voi joskus tarvita yleistä tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tehostettua ja erityistä tukea saava oppilas tarvitsee vahvempaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Tällöin on yleensä käytössä myös monenlaisia tukimuotoja. Tehostettu tuki on yleistä tukea suunnitelmallisempaa. Aikaisemmin oppilaalle on liian usein tehty erityisopetuspäätös ja oppiaineiden oppimääriä on yksilöllistetty, vaikka hän ei ole saanut paljoakaan tukea. Tämän ehkäisemiseksi otettiin nyt käyttöön tehostettu tuki. Rimaa ei tavoitteiden osalta alenneta, jos oppilas suinkin voidaan auttaa riman yli suunnitelmallisen tuen avulla. Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, jota ennen sekä huoltajaa että oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätöksen yhteydessä päätetään monista tärkeistä asioista, kuten oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, avustajapalveluista ja oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä. Päätöksessä on yksilöitävä edellä mainitut asiat. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi avustajapalvelusta on kirjattava päätökseen se, mihin oppilas on oikeutettu, yleisellä tasolla olevat sanamuodot eivät riitä. Uudet asiakirjat arvioinnissa ja tuessa Muutoksen myötä on otettu käyttöön uusia, lakisääteisiä asiakirjoja, kuten pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ja pedagoginen selvitys erityistä tukea varten. Näissä opettajat ja moniammatillinen henkilöstö arvioivat oppilaan vahvuuksia ja tuen tarpeita. Myös huoltajan ja oppilaan näkemykset ovat arvokkaita. Näihin asiakirjoihin kirjataan myös oppilaan siihen asti saama tuki. Näin varmistetaan se, että uudelle tuen portaalle ei 3/2012 8

9 t e e m a o s u u s siirrytä, ellei oppilas ole saanut riittävästi tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kirjataan tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää jo yleisen tuen aikana. Erityisen tuen aikana oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaalla ei voi olla yhtä aikaa molempia suunnitelmia, vaan erityistä tukea saavan oppilaan kaikki tuki kirjataan HOJKS:iin. Siirtymävaiheissa tuen tulee jatkua On tärkeää, että tuki jatkuu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen ja vielä toiselle asteelle sekä oppilaan vaihtaessa koulua. Tämän vuoksi uudistuksessa on kehitetty hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä selkiytetty tiedonsiirtoon liittyviä normeja. Oppilasta koskevia tietoja siirretään siksi, että oppilasta voidaan tukea oikealla, hyväksi koetulla tavalla. Ellei tietoa tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista saada uuteen kouluun, viivästyy tuen saaminen aina. Siitä on yleensä seurauksena oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien lisääntyminen. Oppilasta koskevat, salassa pidettävät tiedot tulevat uudessa koulussakin ainoastaan niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä oppilaan kanssa työskennellessään, eivät koko henkilökunnan tietoon. Oppivelvollisuutta voidaan pidentää Normien mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oppivelvollisuus alkaa tällöin vuotta säädettyä aikaisemmin, siis kuusivuotiaana. Osa niistä oppilaista, joilla on kielellisiä vaikeuksia, on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksiä on tehty maassamme melko kirjavin perustein, joissakin kunnissa niitä on jopa nelinkertainen määrä joihinkin toisiin kuntiin verrattuna. Tämän vuoksi uusituissa opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu pidennetty oppivelvollisuus tarkemmin kuin aiemmin. On tärkeää, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä jo lapsen ollessa viisivuotias ja näin oppilas ohjautuu tuen piiriin riittävän varhain. Tämän jälkeen huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen jo viisivuotiaana. Tätä päätöstä kannattaa harkita tarkkaan myös siltä kannalta, mitä se merkitsee pitemmällä tähtäimellä. Aloittaessaan esiopetuksen viisivuotiaana, on lapsen aloitettava ensimmäinen luokka seitsemänvuotiaana. Koska oppivelvollisuus ei voi jatkua välistä tai lopusta, on oppilas yleensä suorittanut perusopetuksen 16-vuotiaana ja silloin olisi löydyttävä jatkopaikka toiselta asteelta tai muualta. Tuettu opetus yleisopetuksen ryhmissä lisääntyy Tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan yhä enemmän yleisopetuksen ryhmissä. Tämä näkyy alkukesästä julkaistuissa erityisopetuksen tilastoissakin: erityiskoulujen ja niissä opetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt jatkuvasti, kun taas kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään maininnut, että erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Tämä vaatii uusien toimintatapojen omaksumista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kouluissa. Muutos koskee kaikkia opettajia ja sen toteuttamisessa rehtorien rooli on erityisen tärkeä. Se edellyttää ennen kaikkea muutosta asenteissa, mutta myös täydennyskoulutusta ja määrätietoista kehittämistä sekä riittävien resurssien varaamista koulun käyttöön. Vanhempien rooli on tärkeä Opetussuunnitelman perusteet sisältävät monissa kohdin määräyksiä siitä, että huoltajille annetaan mahdollisimman paljon tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta yleisellä tasolla. Huoltajat tarvitsevat tietoa uudesta kolmiportaisesta tuesta ja koulun uusista työskentelytavoista, kuten samanaikaisopetuksesta ja joustavista ryhmittelyistä. Erityisen tiivistä yhteistyön tulee olla vanhempien kanssa silloin, kun oppilaalla on tuen tarvetta. Nykykoulussa vanhemmat ovat tasavertaisia yhteistyökumppaneita, joiden asiantuntemusta oman lapsensa asioissa kuunnellaan ja heidät otetaan mukaan tukemaan lastaan yhteisten oppimis- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Teksti Pirjo Koivula Pirjo Koivula toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Hänen vastuualueenaan ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiat. 9 3/2012

10 t e e m a o s u u s Perusopetuslain muutokset Perusopetuslain muutokset näkyvät koulun arjessa monin tavoin. Koulun eri työntekijäryhmät ovat saaneet omaksua uusia työtapoja ja tukimuotoja, ja asioiden kirjaamiskäytännöt ovat muuttuneet. Tämä edellyttää myös asenteiden muutosta ja halua oppia uutta. Kunnissa käytäntöjä on yhtenäistetty ja kouluja pyritään tukemaan monin tavoin. Vuonna 2007 julkaistu erityisopetuksen strategia toi paljon uusia ajatuksia ja ideoita perusopetuslain muutosten pohjaksi. Strategia olikin perusteellinen asiakirja, jossa asioita tuotiin myös arjen tasolle monesta eri näkökulmasta. Kelpo-hanke ennakoi kehittämistä Erityisopetuksen strategiaan pohjautuva Kelpo-hanke on toiminut erinomaisena kehittämisen areenana. Heti ensimmäiseen Kelpo-aaltoon mukaan lähteneet kunnat ja koulut ovat saaneet paljon etumatkaa ja ovat voineet vaikuttaa lain valmisteluun ja sisältöön. Madekosken koulu ja Oulun kaupunki lähtivät hankkeeseen heti alussa ja ovat olleet mukana koko ajan. Siitä on ollut hyötyä monessa mielessä. Henkilökunta on ollut mukana suunnittelussa ja kehittämisessä, ja uutta tietoa on ajettu sisään pikku hiljaa. Suurin hyöty on toivottavasti koitunut oppilaille, joille on yhteistyössä mietitty ja järjestetty ennakoivaa, suunnitelmallista ja monipuolista tukea. Kelpo-hankkeessa on järjestetty myös monia koulutuksia. Yliopistojen tuoma tutkimusnäkökulma ja arviointi ovat olleet tervetullut lisä kehittämistyöhön. Hankkeen kokonaissuunnittelu ja johtaminen on ollut erinomaista, mistä kiitos Opetushallitukselle. Kelpo-hankkeen etuna on ollut kehittämistyö yhdessä eri työntekijäryhmien kesken. Näin hanketta ei toteutettu pelkästään erityisopettajien näkökulmasta. Myös Oulussa on hankkeessa ollut mukana muun muassa luokan- ja aineenopettajia, lastentarhanopettajia, keltoja (kiertävä erityislastentarhaopettaja), psykologeja ja erityisopettajia. Yhteistyö on ollut rikastuttavaa sekä uusia ajatuksia virittävää. Vertaistuki ja -oppiminen onkin ollut yksi tärkeimmistä hankkeen eduista. Uusi laki pyrkii inkluusioon Perusopetuslain muutosten taustalla on inkluusion periaate. Siinä ajatuksena on tuoda tuki sinne, missä lapsi opiskelee. Myös Suomi on sitoutunut vuonna 1993 solmitun Salamancan sopimuksen mukaan edistämään inkluusiota opetuksessa. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus opiskella omassa lähiesikoulussaan ja lähikoulussaan. Osa oppilaista kuitenkin tarvitsee, ainakin jonkin aikaa, erityistä tukea. Siihen tarvitaan erityisvälineitä ja laajaa erityisosaamista. Tuota osaamista perusopetuksen opettajilla ei ole ilman tuntuvaa lisäkoulutusta. Oppilaille tulisi voida tarjota erityyppisiä opiskelumalleja, joissa heidän koulunkäyntinsä onnistuu parhaiten; samoin kuin pienille lapsille ja vanhuksille on tarjolla erilaisia hoitomalleja. Muutoksia koulun arjessa Koulun arjessa on toki aina pyritty huomioimaan erilaisia oppijoita ja heidän tarpeitaan. Nyt asioita tehdään suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, edelleen yhdessä vanhempien ja eri työntekijäryhmien kanssa. Pyrimme näin maksimoimaan monipuolisen tiedon ja osaamisen. Uuden lain ja kolmiportaisen tuen mallin omaksumiseksi ja uusien toimintatapojen sisäistämiseksi on kouluille järjestetty useita koulutuksia. Uudet termit ja lomakkeet hämäävät Kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) mallissa kuvataan hyvin eri tukimuotojen mahdollisuuksia sekä tuen määrän ja laadun kasvamista eri tukemisen vaiheissa. Vaiheiden välillä käytetään sanaa siirretään, kuten siirretään tehostettuun tukeen. Siksi osa vanhemmista luulee, että heidän lapsensa konkreettisesti siirretään omasta koulusta johonkin toiseen paikkaan tai kouluun. Tämä saattaa aiheuttaa epäilyksiä ja turhaa epävarmuutta. Avoin keskustelu ja vanhempien kysymyksiin vastaaminen onkin olennainen osa yhteistyötä. Koulun oppilashuollolla on suuri merkitys uusien käytänteiden käyttöönotossa ja niistä tiedottamisessa vanhemmille. Uusien käsitteiden sekamelska on monille uuvuttavaa. Esimerkiksi oppimissuunnitelma-nimitys näyttää olevan harhaanjohtava. Opettajat ja vanhemmat usein olettavat, että lomakkeeseen kirjataan vain erilaiset 3/

11 t e e m a o s u u s koulun arjessa oppimisen ongelmat. Tarkoitus on kuitenkin etsiä tukimuotoja ja ohjausta kaikkiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin (kuten käyttäytymisongelmat, sosiaalisemotionaaliset ja psyykkiset ongelmat, ynnä muut) sekä kirjata ne oppimissuunnitelmaan. Koulunkäynnin tukemisen suunnitelma olisikin ehkä kuvaavampi nimitys oppimissuunnitelmalle. Tällöin koko koulunkäyntiin liittyvän tuen kirjo olisi paremmin ymmärrettävissä eri tahoille. Myös lomakkeiden sisällöt ovat osittain toisiaan toistavia, kuten pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kohdalla. Usein tiedot kirjataan uusiin tietokoneohjelmiin, joiden opettelu vaatii opettajilta oman aikansa. Uudet ohjelmat ovat vielä kankeita ja vaativat lisätyöstöä. Tämä kaikki arjen keskellä vaatii aikaa ja paneutumista. Erityisopettajien uusi rooli Laaja-alaisten erityisopettajien työnkuvaan perusopetuslain muutokset ovat myös tuoneet haasteensa. Erityisopettajat ovat usein olleet niitä, jotka ovat aluksi saaneet eniten tietoa uudesta laista ja jakaneet sitä eteenpäin kouluissaan. Tukimuotojen suunnittelussa ja niiden kirjaamisessa tarvitaan usein erityisopettajien osaamista ja tukea. Erityisopettajat ovat tarjonneet myös opettajille konsultaatiota erilaisiin oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin pulmiin. Konsultaatio onkin erityisopettajilla lisääntynyt huomattavasti. Onneksi siihenkin, ainakin Oulussa, on ollut mahdollista saada koulutusta. Monenlaiset palaverit ja verkostojen kanssa työskentely vievät paljon aikaa. Erilaisia oppimisen tukemisen välineitä ja materiaaleja etsitään ja hankitaan oppilaille yhteistyössä koulunkäynninohjaajien kanssa. Myös vanhemmat ovat erityisopettajaan yhteydessä aina tarvittaessa. Erityisopettajan työnkuvan ja työajan soisikin jo muuttuvan. Pelkät opetettavat tunnit eivät kata kaikkea tätä työaikaa. Näitä asioita tuleekin miettiä koko maan tasolla ja pyrkiä paremmin oppilaita, vanhempia ja koko kouluyhteisöä palvelevaan kokonaisuuteen. Teksti Helena Nykänen Kasvatustieteiden maisteri Helena Nykänen toimii erityisopettajana ja luokanopettajana Madekosken ja Heikkilänkankaan kouluissa Oulussa. Kuvat Jari Hämäläinen, ADHD-liitto ry 11 3/2012

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2010 vp Tukiopetuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Ohjaus- ja konsultaatiopalvelut

Ohjaus- ja konsultaatiopalvelut Ohjaus- ja konsultaatiopalvelut Rovaniemen kaupunki Esi- ja perusopetus Marja-Leena Karjalainen, KM, varhaiskasvatuksen konsultoiva, ohjaava opettaja Kaija Törmänen, KM,, ohjaava opettaja Hyvä päiväkoti-

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot