Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Häme Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti Hämeessä oli 21 % (55 / 262 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen (yht. 33) Maaseutuasumisen edistäminen (yht. 24) Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneinfraan täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää, joustavaa ja osallistavaa Tavoittaako valokuitu ja liikenne kaikki maaseudun asukkaat? Biotalouden edistäminen ja alan pienyritysten tukeminen (yht. 25) Pienyritysten pilotointimahdollisuuksien tukeminen biotalouden edistämiseksi (14) Pitkäjänteinen biotaloutta tukeva verotus ja hallintopolitiikka (11) Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi (asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi) (17) Monipuolisen asumisen mahdollisuus otettava vakavasti (2) Elävä maaseutu (1) Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistäytyjät Ohjelmia ja tukia tärkeämpää on omillaan menestyvä maaseutu Asumisen uudet vaihtoehdot ja kuntien hyvät teot (4) Yhteisöasuminen, kohtuuhintainen omistusasuminen, senioriasunnot, hevoskylät, muu teema-asuminen, rakennusten kierrätys Joustava kaavoitus Yhteiset toimitilat Asenne Reitistöjen ylläpito ja kehittäminen Kesäasunnot vakinaiseen asumiseen? Kylärakenteen vahvistaminen

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Hämeen runsaiden luonnonvarojen ja sijainnin tuoman suuren asiakaspotentiaalin hyödyntäminen (yht. 21) Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto (yht. 20) Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet (matkailu, lähiruoka, vapaaajanasukkaat, slow life, jne.) (5) Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pk-seutu, Pietari), mikä luo edellytykset elinkeinotoiminnalle ja asumiselle Kysynnän selvittäminen (1) Kotimaan asiakasmassat lähellä 2,5 h päässä Pietarin alueella 4 milj. asiakasta Kuluttajien kysyntään vastaaminen tuotteistamisen avulla (yht. 15) Matkailu Matkaluun liittyvää palvelupotentiaalia tulisi tuotteistaa paremmin (2) Kehitetään uudentyyppistä lähimatkailua (sijainnin hyödyntäminen, trendit) (1) Hiljaisuus ja elämykset Eri kohderyhmät Erilaiset majoituspalvelut Ruoka Aitojen raaka-aineiden (vesi, ruoka) tuotteistaminen Suomalainen ruoka, paikallinen (lähi)ruoka, luomuruoka Kuluttajiin vaikuttamista (imagon kohottaminen, PR-työ) Alueellisen ruokaketjun vahvistaminen Yhteisöllisyyden arvostus sekä roolin ja aseman selkiyttäminen (6) Talkootöiden seuranta, arvostus Sosiaalisen pääoman indikaattorit Trendi: kolmannen sektorin vastuu Välittäjät / aktivaattorit alueille Yhteisösuunnittelu (6) Merkitys korostuu isoissa kunnissa Elinkeinollisuus, kestävä kehitys, maiseman vaaliminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen (yht. 5) Verkostoitumisen edistäminen (3) Aktiivien löytäminen, koulutus ja tukeminen Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen? (uudet asukkaat, yhteiset tilat, asukasdemokratia, sisällöntuotanto) Potentiaalin aktiivinen käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuuksia) (2) Osallistuminen ja vaikuttaminen (1) Lisää suvaitsevaisuutta uusille asioille ja ihmisille Kaavoitus rajoitteesta kehittämisvälineeksi Aito osallistuminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet yhteisölliset ja käytännönläheiset tavat tuottaa palveluratkaisuja (yht. 13) Uusia ja innovatiivisia tapoja tuottaa palveluita (6) Palvelujen ja liikkumisen uudet ratkaisut: valokuitu, kimppa-autot ja kimppakyydit, monipalvelukeskukset, lähiruoka, bioenergia, kyläpuhdistamot Yhteiskunnan tulisi kannustaa uusiin yhteisöllisiin ja käytännönläheisiin palveluratkaisuihin, jotka synnyttävät yrittäjyyttä ja turvallisuutta (7) Rahoituksen hakukäytäntöjen yksinkertaistaminen (yht. 6) Maaseudun kehittämisohjelman ym. hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa (3) Pieniä hankkeita helpommin (3) Hankesetelit, toimintatonni Nuorten hankkeet ilman yhdistystä Onko rahoitusta eri tahoilta saatavilla? Osaavan työvoiman varmistaminen (1) Työn uudet muodot joustava etä-/lähityö

11 11 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen Maaseutuasumisen edistäminen Kuluttajien kysynnän selvittäminen ja kysyntään vastaaminen tuotteistamisella Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Biotalous Matkailu Ruoka

12 12 OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset

13 13 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU Lisääntyykö byrokratia nykyisestä? Tukeeko hallinto polkuja yrittäjäksi? Saadaanko julkista rahaa? Miten pankit tukevat maaseutuyrittäjyyttä? Saadaanko kuntarakenne kuntoon ongelmitta? Päästäänkö kehittämispainotteiseen kunnallispolitiikkaan? Kehittyykö asukkaiden itsemääräämisoikeus? Kehitetäänkö infraa ja palveluja tasapuolisesti? Tavoittaako valokuitu kaikki maaseudun asukkaat? Kehittyvätkö vaihtoehtoiset energiamuodot riittävän nopeasti? Kehittyykö julkinen liikenne ja logistiikka? Onko EU olemassa 2020? Mihin kääntyy yleinen talouskehitys? Palveleeko kaavoitus politiikka vai alueen asukkaita? Riittääkö lähiruoan tarjonta kattamaan pääkaupunkiseudun ja oman alueen kysyntää? Jääkö osia alueesta liikenteelliseen ja tietoliikenteen mottiin? Löydetäänkö uudet veturitoimialat? Sallitaanko rakentaminen aidolle maaseudulle? Hyödynnetäänkö maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen mahdollisuudet? Pystytäänkö matkailua kehittämään uskottavaksi ja laaja-alaiseksi elinkeinoksi? Käytetäänkö alueen tiedollisia ja taidollisia resursseja, esim. oppilaitoksia tehokkaasti? Saadaanko vapaa-ajanasukkaiden taloudellinen ja henkinen resurssi käyttöön? Saadaanko riitelyn ja vastustamisen kulttuuri kääntymään yhteistyöksi? Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet? Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen?

14 14 OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 17 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

18 18 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Kuntarakenteen muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun elinkeinorakenne Luomu- ja lähiruoan suosio Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Metsien käyttö Muutokset elintarvikeketjussa Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Bio- ja lähienergian tuotanto Energian hinta 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

19 19 OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Sijainti Etelä-Suomessa lähellä olennaisia kaupunkeja ja keskuksia sekä lähialueita (Pietari), paljon potentiaalisia asiakkaita lähellä (myös työvoimaa) Asukkaat ja tiivis yhteisöllisyys alueen voimavarana, joillain alueilla Vesistörikas luonto ja pääkaupunkiseudun lähimmät järvet Lähiruokatuotanto lähellä pääkaupunkiseutua Metsät ja metsätalous pitkän aikavälin resursseina Vahva maatalous ja sen kehittäminen Monipuolinen elinkeinorakenne Tilava, turvallinen ja toimiva asuinympäristö Perinteikäs kulttuurimaisema Toimivat valtaväyläliikenneyhteydet Toimivat palvelut Itsenäinen ja toimiva aluehallinto Hyvä työpaikkojen ja työvoiman saatavuus Matkailun mahdollisuudet Työpaikkojen väheneminen ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus Lähipalveluiden vähentyminen ja monipuolisten palveluiden kaukainen sijainti Harva asutus ja kaavoitusongelmat Teknisen infran puutteet, tietoliikenneyhteydet Osaamisen ja yrittäjähengen puute Heikot paikallisliikenneyhteydet ja heikko joukkoliikenne Yhteisöllisyyden puute ja negatiiviset asenteet lisääntyvät, osallistumismahdollisuuksien kaventuminen Väestön ikääntyminen Yhä pienentyvä väestö ja nuorten muuttaminen pois maaseudulta Byrokratia ja toimimaton päätöksenteko Sijainnin tuomat ongelmat saavutettavuudessa Maatalouden alasajo Ympäristön kuormittumiseen liittyvät haitat Tiestön huono kunto R A J O I T T E E T

21 21 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 Vahvuudet ja voimavarat: Lähi- ja luomuruoka Asumisen hyvinvointi maalla Palvelujen tilanne Päijät-Hämeessä on hyvä Voimavaroja on, mutta osa alihyödynnettyjä: - Rantarakentaminen - Kysyntää lomakylälle? loma-asutuskeskittymä? Heikkoudet ja rajoitteet Alueen virkistys- ja matkailukohteista ei tarpeeksi tietoa Yksipuolinen elinkeinorakenne Maatalous työllistää enää vähän Alueet hyvin erilaisia esim. Kanta / Päijät-Häme Maalla ei ole ollut tarpeellista työllistää itse itseään, vaan on voinut mennä lähikaupunkiin töihin. Ollaan ns. liian lähellä olemassa olevia työpaikkoja, jolloin ei tarvetta luoda omaa työpaikkaansa Maaseutuasuminen ei tue työpaikkojen ja yritysten säilymistä vanhoissa kuntakeskuksissa Nuoremmalla sukupolvella ei enää kontaktia maaseutuun Kaikki liian hyvin, ei tarvetta hirveästi kehittää, kehittämistahto puuttuu? Hallinnon ja päätöksenteon ongelmat? Kuntaliitokseen liittyviä ongelmia? Pohdintaa: Enemmän tietoa matkailusta tarvitaan: Haetaanko toiminnallisuutta ja palveluja mökkiasukkaille? Ovatko mökkimatkailijat kotimaisia vai ulkomaisia? Mikä on lähimatkailun paras alue? Jos ei potentiaalia ranta-asumiseen, miten kakkosasumisen vaihtoehdon tarjoaminen? (alueiden kehittäminen) Halutaanko omistaa vai vuokrata? Hallintaoikeus vai omistus? Omistajuusrakenne? Työpaikkojen luominen kyliin? Miten lähipalveluiden kysyntää voidaan parantaa? Onko alue sellainen, että ei ole tarvetta luoda uusia työpaikkoja maalle? Sijainti ratkaisee paljon liikkumissuuntaa Ihmiset ei enää muuta maassa pohjoisesta etelään Taivalkoski hyvä esimerkki maataloudesta, myös Kittilän kunta on hyvä esimerkki Pidetään annettuja voimavaroja ja rajoitteita taustalla ja mietitään enemmän ihmisiä Kehitysehdotuksia: Maaseudun kehittämisohjelman hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa, jotta ne olisivat hakijan kannalta helpompia Pilotti- ja kokeilurahoitusta tarvitaan Potentiaalin aktiivisempi käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuutta)

23 23 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 2 Vahvuudet ja voimavarat: Kehitysehdotuksia: Häme on viljava ja metsäinen alue. Tämä antaa pontta yrittäjyydelle Apua yrittäjyyden esteiden voittamiseen, myös luontaisia elinkeinoja on oltava Heikkoudet ja rajoitteet Maaseudun kehittäminen ja todellinen päätöksenteko ovat eriytymässä Pohdintaa: Asiakaslähtöisyyden korostaminen on tärkeä näkökulma sektoritoimijalle Kumpaa ajatellaan: maaseudun asukasta vai maaseutua virkistysalueena? (Kaavoitusratkaisut) Maa- ja metsätaloudessa maaseudulla on ehdoton etulyöntiasema Maaseutuohjelmassa yleiskaavarealiteetti (Hämeenlinna) Nuoria olisi saatava maaseudulle, mutta rajoitteita paljon. Ratkaisuna esimerkiksi kaavoitus ja valokuitu Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia ja lisää suvaitsevaisuutta. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu Millä keinoin maaseutu saadaan itsekannattavaksi? Todellisen maaseudun ääni olisi saatava paremmin kuuluville ohjelmatyössä Riskirahoitusta kokeiluun. Pilotti-rahoitusta paremmin saataville Puutarhatalous yhtenä varteenotettavana toimeentulon lähteenä Osallistuminen kehittämiseen on työlästä. Sähköisiä kanavia avuksi Osallistujia tarvitaan kaikista ikäryhmistä Yrittäjien palvelut yhdestä palvelupisteestä Valokuituverkko on maaseudun elinvoimaisuuden kannalta todella tärkeä (yritykset, yhteisöllisyys, palvelut, matkustustarpeen väheneminen). Valokuituverkko riittää tulevaisuuteen, langattomat vain osaratkaisu. Myös yrittäjille valokuitu on erittäin tärkeä Valokuitukylä on mahdollisuus maailmalle Kaavoituksen pitäisi olla kehittämisinstrumentti, ei taivu ekoyhteisöjen luomiseen tällä hetkellä. Kyläkaavassa voisi olla ideaa (mm. Keuruu), Lisää ihmisiä kokoavia tekijöitä (mm. Martat, metsästysseurat) Strategiset johtopäätökset Elävä maaseutu: Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistyvät

24 24 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 3 Heikkoudet ja rajoitteet Yritysrahoituksen käyttö odotettua vähäisempää ja maatalouden investoinnit uuteen yritystoimintaan ovat vähäisiä. Talouden taantuman kautta patoutunutta investointitarvetta on todennäköisesti olemassa Kaupan toimialoilla ja sosiaalipalveluissa yritysrahoituksen kysyntää on tarjontaa enemmän Yritystoiminnan rajoittavina tekijöinä ovat toimijat itse: - Yritysten perustaminen on itsensä työllistämistä. Yritysten perustamisessa tärkeintä olemassa olevat vahvuudet - Uudet työpaikat syntyvät 1-5 työllistäviin yrityksiin - Pulaa osaavista työntekijöistä Pohdintaa: Tarvitaanko erottelua maaseudun ja kaupungin yritysten välille? Yrityksen perustamisen sijaan palkkatyö vaihtoehtona: Kumpi houkuttaa enemmän? Uusperustanta ei ole alueemme ongelma. AMK-tutkinnon suorittaneet ovat potentiaalisia yritysten perustajia. Oppilaitokset kouluttavat työntekijöitä Nettolisäys yritystoiminnassa 450: suurinta Hattulassa, Lopella, Riihimäellä ja pienintä Janakkalassa Kasvua tukevia instrumentteja tarvitaan, sillä valtaosa yrittäjistä haluaa jatkossakin työllistää ensisijaisesti itsensä (Mieluummin ostetaan verkostosta alihankintana kuin otetaan uusi työntekijä palkkalistoille) Strategiset johtopäätökset: Alueemme on luonnonvarojen tuottaja ja jalostaja: Kehittämistä ja hyödyntämistä tarvitaan jatkossakin Strategioista käytäntöön (esim. JärkiVihreä Forssan seutu): Terävämpiä kärkiä kehittämiseen Lisää osaavaa työvoimaa: - asuminen, koulutus ja infra rajoitteena maaseudulla - mahdollisuudet pitää nähdä ja erilaiset tarpeet tunnistaa - uusia palvelutarpeita ja uusia palvelutuotannon malleja RYHMÄ 4 Vahvuudet ja voimavarat: Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pääkaupunkiseutu ja Pietari), mikä mahdollistaa elinkeinoelämän ja asumisen kehittämisen alueella Uusituvan ja hajautetun energiantuotannon merkitys tulee kasvamaan Energian hinnannousu tulee lisäämään lähimatkailua Heikkoudet ja rajoitteet Työvoimapula Strategiset johtopäätökset: Riskinottokyvyn kasvattaminen ja epäonnistumisen salliminen Kaupunkien läheisen maaseudun vahvistaminen Matkailun palveluliiketoiminnan kehittäminen Verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kylätoimintaa tulee vahvistaa yhteisöllisyyden luojana ja konfliktien ennaltaehkäisijänä. Asuminen ja yrittäjyys nostettava kehittämistyön keskiöön (työ tuo asukkaita ja maankäytön suunnittelun tulee mahdollistaa erilaiset asumismuodot)

25 25 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 5 Vahvuudet ja voimavarat: Lähiruoka: Voimavarana kuluttajien iso väestöpohja. Liittyy myös osalta luomubuumiin Sijainti Monipuolinen elinkeinorakenne Elintarvikepuoli vetää venäjän suuntaan Luonto: Matkailu, raaka-aineet, luonnon tuotteistaminen, elämykse Heikkoudet ja rajoitteet: Lähiruoan ongelmat: - Ongelma kysynnän ja tarjonnan välisessä kuilussa - Tavalliset ihmiset eivät välttämättä löydä tarjoajia - Tuotannon ja jalostusketjun monopolisoituminen uhka lähiruokatuotannolle - Pienelintarviketoimijoiden säädöstaso ongelma/haitta toimijoill Pohdintaa: Onko matkailupuolella oikeasti riittävää tarjontaa (esim. maaseutuhotellit) vai tarvitaanko sitä lisää (myös matkailun tuotteistaminen huomioiden myös venäläiset) Mihin suuntaan lähiruoka-ajattelu/luomu suuntautuu? Strategiset johtopäätökset: Venäläisten houkuttelu alueelle ja tuotteiden vienti sinne. Arvostavat puhtaita laadukkaita tuotteita Kysyntätekijöinä: kotimainen (Etelä-Suomi) ja Venäjä Tuotteina verkostot (Levin malli) RYHMÄ 6 Vahvuudet ja voimavarat: Sijainti: erinomainen. Sijaintia käytetään logistisesti hyväksi, mutta maaseutu ei hyödynnä sitä kaikilta niiltä osin mitä mahdollisuuksia on: Lähiruoka, matkailu, valtava massa käy Helsingissä matkalla, turisteja ulkomailta voisi pistäytyä maaseudulla tutustumassa toimintaan, tuotepaketteja. Mm. Iittalassa on koitettu kehittää ulkomaalaisille Lappia, josta turistit kiinnostuvat Osaetätyön suuri mahdollisuus Hämeessä, Yhteisöllisyys: kylätoiminnan merkitys tulee korostumaan entisestään Heikkoudet ja rajoitteet: Kotieläinpuistot ym. puuttuvat mm. Asikkalan alueelta. Kysyntää on, muttei ei tarjontaa (päivähotellit, tuotepaketit). Ulkoilumahdollisuuksien puute Pienistä asioista ei välttämättä saada leipää ja koko työaikaa koottua Mistä palveluista maksetaan, mitä maksetaan Ei tienata Yhteydet ja niiden toimintavarmuus ovat rajoittava tekijä maaseudun kehittämisessä. Jatkuu seuraavassa diassa

26 26 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdintaa: Ruokamatkailu, historia, luonto; oppaat. Kalastuspäiväretket Päijänteellä Jos kyläsuunnitelmalla voidaan oikeasti vaikuttaa, siihen sitoutuneisuus ja kiinnostuneisuus kasvaa. Kyläsuunnittelun suurin ongelma on sana kylä ja tilalla pitäisi olla yhteisösuunnittelu tms. Kyläsuunnitelmasta puuttuu elinkeinollisuus. Kaikissa kylissä ei tarvitse olla aktiivista kylätoimintaa ja kyläsuunnitelmat voisivat jatkossa koostua useamman kuin yhden kylän toimialueista. Kylä on olemassa ja voi toimia myös ilman kyläsuunnitelmaa, mutta kyläsuunnitelma on parhaimmillaan kehityksen väline. Kyläsuunnitelma on hyvä keino viedä asioita eteenpäin laatimalla kylän yhteinen toimintasuunnitelma ja tahtotila lähidemokratian vahvistuminen Ympäristöprojektit saavat paljon ihmisiä innostumaan mukaan Etätyö ei ole edelleenkään mahdollista kaikkialla, mutta osittainen etätyö on tavallisempaa. Maaseutuasuttamista edesauttaisi edes osittainen etätyö. Tietoliikenneyhteydet tulisi saada toimimaan ja toimintavarmoiksi, jotta etätyö kaikkialla mahdollistuisi! Matkailun tuotteistaminen Luotava edellytyksiä entistä enemmän vahvaan yhteisöllisyyteen ja kylätoimintaan Toimintaryhmätyö kumppanuutta tarvitaan kolmannen sektorin ja kuntien välillä Strategiset johtopäätökset: Matkailun kehittäminen, sijainnin hyödyntäminen Etätyön edistäminen, tietoliikenneyhteydet Alue/Kyläsuunnittelu ja yhteisöllisyyden, osallisuuden vahvistaminen RYHMÄ 7 Pohdintaa: Onko ulkopuolisen helpompi integroitua kyläyhteisöön kuin kaupunkiin? Strategiset johtopäätökset: Asumisen uudet, monimuotoiset vaihtoehdot: Yhteisöasuminen ja kohtuuhintaiset uudet talot Yhteisöllisyyden kehittymistä tuetaan esim. kyläsuunnittelun uusilla muodoilla. Tehtyjen suunnitelmien toteuttamisen tukeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä edelleen Yhteisöllisyyden kehittymisen edellytyksenä ja voimavarana on yhteinen kokoontumis- ja harrastustila Uudet innovatiiviset liikenne- ja palveluratkaisut, kimppakyydit ja monipalvelukeskukset Aktiivisten "kärkihenkilöiden" löytäminen, kouluttaminen ja tukeminen Kaikki alueen osaaminen käytännön tueksi, yhteisöt, neuvontajärjestöt, oppilaitokset Kuntien hyvät teot, tuetaan yhteisöllisyyttä ja oma-aloitteellisuutta Työvoimapulan ratkaiseminen: Aikuiskoulutus, maahanmuutto ja työpaikkapohjainen maallemuutto

27 27 Learning Café Häme 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maaseutuväestön määrä Poliittinen tahto maaseutuasumiseen ja vapaa-ajan asumisen edellytyksiin Kysyntä maaseudulla asumiseen Hilkka Vihinen (pj) Anu Taipale (siht.) Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Infran kehitys Elintarvikeketjun muutokset (mukaan lukien maatalous) Palveluratkaisut: julkisten palvelujen ulkoistamiskehitys, matkailupalvelut, Biotalous: Uusiutuva energia ja uusiutuvat materiaalit Toimintatapojen uudistaminen: Yhteisöllisyyden kehittyminen Kohtalonkysymykset Matti Lipsanen (pj) Juha Kokkonen (siht.) Kari Kivikko (pj) Päivi Rönni (siht.) Tuula Kallioinen (pj) Jukka-Pekka Jauhiainen (siht.) Timo Pullinen (pj) Teemu Hauhia (siht.) Henrik Hausen (pj) Johanna Henttinen (siht.) Sanna Sihvola (pj) Liisa Häme (siht.)

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuväestön määrä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Monipaikkainen asuminen lisääntyy Maaseudun maankäyttö- ja rakennuslupakäytäntö muuttuvat mielekkäämmäksi Kylärakennusluvan brändäys Jos kuntaliitosten seurauksena rakennuslupamääräyksiä muutetaan, tulee ottaa huomioon haja-asutusalueen erityispiirteet MAHDOLLISUUDET Alue on maaseutuasumisen kannalta houkuttelevaa Vapaa-ajan asutuksen lisääntyminen Asuminen ja yhteisöllisyys Liian rajoittavaa Esiintyy kielteisenä RISKIT Ei myydä maata/tontteja Uusien palveluratkaisujen toteuttaja? Yrittäjä? Infrastruktuuri ei ole toimivaa Ei tueta teknologisesti edistyksellisempiä hajautettuja ratkaisuja STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisöllisiä teemoitettuja kyläpilotteja Erilaistumisen tukeminen Monipaikkaisen asumisen mahdollisuus pitää ottaa vakavasti, verokertymät Kakkosasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi Asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi maankäytössä Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi Kakkosasujista ykkösasujia

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Infran kehitys MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Koulutus: alueella vahvaa biotalouden ja luonnonvarojen koulutusta Tietoliikenne: merkitys on todella tärkeä Tieverkko tärkeä myös biotalouden kannalta Tietoliikenneverkko ei korvaa tieverkkoa Sähköverkko: hajautettu energiantuotanto Vesihuolto: yhteiset vesihuoltoratkaisut Logistiset ratkaisut Pitkällä tähtäyksellä: onko varaa pitää yksityisautoa? Tuleeko luonnonvarojen hyödyntämiselle hinta MAHDOLLISUUDET Tulevaisuuden taloudesta suuri osa biotaloutta Osaamiskeskittymä, perinteisten rajapintojen ylittäminen MTT, HAMK, Suomen metsäkeskus ym. Tieverkko/biotalous Teknologian kehitys energiantuotannossa Metsäenergia ja bioenergia tuovat työpaikkoja maaseudulle Yhteinen vesihuolto, mahdollistaa asumisen ja yrittämisen Vesi, sähkö ja tietoliikenne samaan kaivantoon Liikkuvat palvelut Paluu joukkoliikenteeseen ja liikkumistarpeen vähentäminen Tietoverkkojen sisällöt ja palvelut Paikallinen resurssitehokkuus RISKIT Osataanko opetusohjelmien sisällöt ennakoida oikein? Teiden kunnon heikentyminen, asukkaat maksavat itse yhä enemmän teiden hoidosta Yksityisteiden rahoitus Perusväylänpidon taso Alempi tieverkko rapautuu hallitusti Ympärivuotinen toiminta? Tekijöiden puute energiantuotannossa ja biotaloudessa Vesihuoltolainsäädännön vesittyminen Joukkoliikenteen rapautuminen Puhelinlankaverkon purkaminen, tietoliikenneyhteydet huononevat Kuinka koordinoidaan - maaseudun infran kehittäminen pirstaloimatta? Maankäytön suunnittelu hidastuu suurissa kuntayksiköissä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneverkkoon täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää ja osallistavaa

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketjun muutokset MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kulutuskysynnän muutokset : (tiedostavat vs. hälläväliä kuluttajat, kuluttajien pirstaleisuus, jalosteet vs. puhtaat, käsittelemättömät raaka-aineet) Suomalaisen ruoan, luomun ja lähiruoan vahvistuva maine Maailman markkinat (ruoan globaali kysyntä) ja paikalliset markkinat Uudet jakelukanavat, uudet kauppatavat Elintarvikkeiden hintakehitys ja maatalouden kannattavuuskehitys Suuret, valtakunnalliset/kansainväliset toimijat Pienet, joustavat, alueelliset/paikalliset toimijat Viljelijöiden erilaiset strategiset vaihtoehdot monipuolistuvat osana ruokajärjestelmää MAHDOLLISUUDET Ruoantuotannon uudet rajapinnat (matkailu, hyvinvointi) Pietarin läheisyys Jäljitettävyys, brändäys, hiilijalanjälki, GMO-vapaus Kuluttajan kaipaaman tiedon tuottaminen (älypakkaukset, muut innovaatiot) Uudet ruokajärjestelmät Tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen Alueellinen ruokaketju Halpa työvoima RISKIT Ilmastonmuutos ja monokultturi (luonnon monimuotoisuuden katoaminen) GMO, eläintaudit EU:n alueella tuotettu vs. Suomessa tuotettu Ruokaketjun toimivuus/tulonjaon oikeudenmukaisuus Hankintalaki, -osaaminen ja julkisen talouden resurssit Logistiikkaosaaminen Yritystoiminnan rajoitteet (lainsäädäntö) Ruokaturvallisuus/riskien hallinta tulevaisuuden ruokaketjuissa Riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista Alueen tuotantorakenteen yksipuolistuminen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kulutuskysyntään vastaaminen (tiedonkulku, tiedonvälitys) Alueellisen ruokatuotannon vahvistaminen (ruokajärjestelmän eri vaihtoehdot, liiketoiminnan kannattavuus, kestävyys)