Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme 19.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Häme Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti Hämeessä oli 21 % (55 / 262 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen (yht. 33) Maaseutuasumisen edistäminen (yht. 24) Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneinfraan täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää, joustavaa ja osallistavaa Tavoittaako valokuitu ja liikenne kaikki maaseudun asukkaat? Biotalouden edistäminen ja alan pienyritysten tukeminen (yht. 25) Pienyritysten pilotointimahdollisuuksien tukeminen biotalouden edistämiseksi (14) Pitkäjänteinen biotaloutta tukeva verotus ja hallintopolitiikka (11) Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi (asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi) (17) Monipuolisen asumisen mahdollisuus otettava vakavasti (2) Elävä maaseutu (1) Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistäytyjät Ohjelmia ja tukia tärkeämpää on omillaan menestyvä maaseutu Asumisen uudet vaihtoehdot ja kuntien hyvät teot (4) Yhteisöasuminen, kohtuuhintainen omistusasuminen, senioriasunnot, hevoskylät, muu teema-asuminen, rakennusten kierrätys Joustava kaavoitus Yhteiset toimitilat Asenne Reitistöjen ylläpito ja kehittäminen Kesäasunnot vakinaiseen asumiseen? Kylärakenteen vahvistaminen

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Hämeen runsaiden luonnonvarojen ja sijainnin tuoman suuren asiakaspotentiaalin hyödyntäminen (yht. 21) Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto (yht. 20) Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet (matkailu, lähiruoka, vapaaajanasukkaat, slow life, jne.) (5) Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pk-seutu, Pietari), mikä luo edellytykset elinkeinotoiminnalle ja asumiselle Kysynnän selvittäminen (1) Kotimaan asiakasmassat lähellä 2,5 h päässä Pietarin alueella 4 milj. asiakasta Kuluttajien kysyntään vastaaminen tuotteistamisen avulla (yht. 15) Matkailu Matkaluun liittyvää palvelupotentiaalia tulisi tuotteistaa paremmin (2) Kehitetään uudentyyppistä lähimatkailua (sijainnin hyödyntäminen, trendit) (1) Hiljaisuus ja elämykset Eri kohderyhmät Erilaiset majoituspalvelut Ruoka Aitojen raaka-aineiden (vesi, ruoka) tuotteistaminen Suomalainen ruoka, paikallinen (lähi)ruoka, luomuruoka Kuluttajiin vaikuttamista (imagon kohottaminen, PR-työ) Alueellisen ruokaketjun vahvistaminen Yhteisöllisyyden arvostus sekä roolin ja aseman selkiyttäminen (6) Talkootöiden seuranta, arvostus Sosiaalisen pääoman indikaattorit Trendi: kolmannen sektorin vastuu Välittäjät / aktivaattorit alueille Yhteisösuunnittelu (6) Merkitys korostuu isoissa kunnissa Elinkeinollisuus, kestävä kehitys, maiseman vaaliminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen (yht. 5) Verkostoitumisen edistäminen (3) Aktiivien löytäminen, koulutus ja tukeminen Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen? (uudet asukkaat, yhteiset tilat, asukasdemokratia, sisällöntuotanto) Potentiaalin aktiivinen käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuuksia) (2) Osallistuminen ja vaikuttaminen (1) Lisää suvaitsevaisuutta uusille asioille ja ihmisille Kaavoitus rajoitteesta kehittämisvälineeksi Aito osallistuminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet yhteisölliset ja käytännönläheiset tavat tuottaa palveluratkaisuja (yht. 13) Uusia ja innovatiivisia tapoja tuottaa palveluita (6) Palvelujen ja liikkumisen uudet ratkaisut: valokuitu, kimppa-autot ja kimppakyydit, monipalvelukeskukset, lähiruoka, bioenergia, kyläpuhdistamot Yhteiskunnan tulisi kannustaa uusiin yhteisöllisiin ja käytännönläheisiin palveluratkaisuihin, jotka synnyttävät yrittäjyyttä ja turvallisuutta (7) Rahoituksen hakukäytäntöjen yksinkertaistaminen (yht. 6) Maaseudun kehittämisohjelman ym. hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa (3) Pieniä hankkeita helpommin (3) Hankesetelit, toimintatonni Nuorten hankkeet ilman yhdistystä Onko rahoitusta eri tahoilta saatavilla? Osaavan työvoiman varmistaminen (1) Työn uudet muodot joustava etä-/lähityö

11 11 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen Maaseutuasumisen edistäminen Kuluttajien kysynnän selvittäminen ja kysyntään vastaaminen tuotteistamisella Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Biotalous Matkailu Ruoka

12 12 OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset

13 13 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU Lisääntyykö byrokratia nykyisestä? Tukeeko hallinto polkuja yrittäjäksi? Saadaanko julkista rahaa? Miten pankit tukevat maaseutuyrittäjyyttä? Saadaanko kuntarakenne kuntoon ongelmitta? Päästäänkö kehittämispainotteiseen kunnallispolitiikkaan? Kehittyykö asukkaiden itsemääräämisoikeus? Kehitetäänkö infraa ja palveluja tasapuolisesti? Tavoittaako valokuitu kaikki maaseudun asukkaat? Kehittyvätkö vaihtoehtoiset energiamuodot riittävän nopeasti? Kehittyykö julkinen liikenne ja logistiikka? Onko EU olemassa 2020? Mihin kääntyy yleinen talouskehitys? Palveleeko kaavoitus politiikka vai alueen asukkaita? Riittääkö lähiruoan tarjonta kattamaan pääkaupunkiseudun ja oman alueen kysyntää? Jääkö osia alueesta liikenteelliseen ja tietoliikenteen mottiin? Löydetäänkö uudet veturitoimialat? Sallitaanko rakentaminen aidolle maaseudulle? Hyödynnetäänkö maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen mahdollisuudet? Pystytäänkö matkailua kehittämään uskottavaksi ja laaja-alaiseksi elinkeinoksi? Käytetäänkö alueen tiedollisia ja taidollisia resursseja, esim. oppilaitoksia tehokkaasti? Saadaanko vapaa-ajanasukkaiden taloudellinen ja henkinen resurssi käyttöön? Saadaanko riitelyn ja vastustamisen kulttuuri kääntymään yhteistyöksi? Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet? Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen?

14 14 OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 17 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

18 18 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Kuntarakenteen muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun elinkeinorakenne Luomu- ja lähiruoan suosio Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Metsien käyttö Muutokset elintarvikeketjussa Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Bio- ja lähienergian tuotanto Energian hinta 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

19 19 OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Sijainti Etelä-Suomessa lähellä olennaisia kaupunkeja ja keskuksia sekä lähialueita (Pietari), paljon potentiaalisia asiakkaita lähellä (myös työvoimaa) Asukkaat ja tiivis yhteisöllisyys alueen voimavarana, joillain alueilla Vesistörikas luonto ja pääkaupunkiseudun lähimmät järvet Lähiruokatuotanto lähellä pääkaupunkiseutua Metsät ja metsätalous pitkän aikavälin resursseina Vahva maatalous ja sen kehittäminen Monipuolinen elinkeinorakenne Tilava, turvallinen ja toimiva asuinympäristö Perinteikäs kulttuurimaisema Toimivat valtaväyläliikenneyhteydet Toimivat palvelut Itsenäinen ja toimiva aluehallinto Hyvä työpaikkojen ja työvoiman saatavuus Matkailun mahdollisuudet Työpaikkojen väheneminen ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus Lähipalveluiden vähentyminen ja monipuolisten palveluiden kaukainen sijainti Harva asutus ja kaavoitusongelmat Teknisen infran puutteet, tietoliikenneyhteydet Osaamisen ja yrittäjähengen puute Heikot paikallisliikenneyhteydet ja heikko joukkoliikenne Yhteisöllisyyden puute ja negatiiviset asenteet lisääntyvät, osallistumismahdollisuuksien kaventuminen Väestön ikääntyminen Yhä pienentyvä väestö ja nuorten muuttaminen pois maaseudulta Byrokratia ja toimimaton päätöksenteko Sijainnin tuomat ongelmat saavutettavuudessa Maatalouden alasajo Ympäristön kuormittumiseen liittyvät haitat Tiestön huono kunto R A J O I T T E E T

21 21 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 Vahvuudet ja voimavarat: Lähi- ja luomuruoka Asumisen hyvinvointi maalla Palvelujen tilanne Päijät-Hämeessä on hyvä Voimavaroja on, mutta osa alihyödynnettyjä: - Rantarakentaminen - Kysyntää lomakylälle? loma-asutuskeskittymä? Heikkoudet ja rajoitteet Alueen virkistys- ja matkailukohteista ei tarpeeksi tietoa Yksipuolinen elinkeinorakenne Maatalous työllistää enää vähän Alueet hyvin erilaisia esim. Kanta / Päijät-Häme Maalla ei ole ollut tarpeellista työllistää itse itseään, vaan on voinut mennä lähikaupunkiin töihin. Ollaan ns. liian lähellä olemassa olevia työpaikkoja, jolloin ei tarvetta luoda omaa työpaikkaansa Maaseutuasuminen ei tue työpaikkojen ja yritysten säilymistä vanhoissa kuntakeskuksissa Nuoremmalla sukupolvella ei enää kontaktia maaseutuun Kaikki liian hyvin, ei tarvetta hirveästi kehittää, kehittämistahto puuttuu? Hallinnon ja päätöksenteon ongelmat? Kuntaliitokseen liittyviä ongelmia? Pohdintaa: Enemmän tietoa matkailusta tarvitaan: Haetaanko toiminnallisuutta ja palveluja mökkiasukkaille? Ovatko mökkimatkailijat kotimaisia vai ulkomaisia? Mikä on lähimatkailun paras alue? Jos ei potentiaalia ranta-asumiseen, miten kakkosasumisen vaihtoehdon tarjoaminen? (alueiden kehittäminen) Halutaanko omistaa vai vuokrata? Hallintaoikeus vai omistus? Omistajuusrakenne? Työpaikkojen luominen kyliin? Miten lähipalveluiden kysyntää voidaan parantaa? Onko alue sellainen, että ei ole tarvetta luoda uusia työpaikkoja maalle? Sijainti ratkaisee paljon liikkumissuuntaa Ihmiset ei enää muuta maassa pohjoisesta etelään Taivalkoski hyvä esimerkki maataloudesta, myös Kittilän kunta on hyvä esimerkki Pidetään annettuja voimavaroja ja rajoitteita taustalla ja mietitään enemmän ihmisiä Kehitysehdotuksia: Maaseudun kehittämisohjelman hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa, jotta ne olisivat hakijan kannalta helpompia Pilotti- ja kokeilurahoitusta tarvitaan Potentiaalin aktiivisempi käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuutta)

23 23 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 2 Vahvuudet ja voimavarat: Kehitysehdotuksia: Häme on viljava ja metsäinen alue. Tämä antaa pontta yrittäjyydelle Apua yrittäjyyden esteiden voittamiseen, myös luontaisia elinkeinoja on oltava Heikkoudet ja rajoitteet Maaseudun kehittäminen ja todellinen päätöksenteko ovat eriytymässä Pohdintaa: Asiakaslähtöisyyden korostaminen on tärkeä näkökulma sektoritoimijalle Kumpaa ajatellaan: maaseudun asukasta vai maaseutua virkistysalueena? (Kaavoitusratkaisut) Maa- ja metsätaloudessa maaseudulla on ehdoton etulyöntiasema Maaseutuohjelmassa yleiskaavarealiteetti (Hämeenlinna) Nuoria olisi saatava maaseudulle, mutta rajoitteita paljon. Ratkaisuna esimerkiksi kaavoitus ja valokuitu Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia ja lisää suvaitsevaisuutta. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu Millä keinoin maaseutu saadaan itsekannattavaksi? Todellisen maaseudun ääni olisi saatava paremmin kuuluville ohjelmatyössä Riskirahoitusta kokeiluun. Pilotti-rahoitusta paremmin saataville Puutarhatalous yhtenä varteenotettavana toimeentulon lähteenä Osallistuminen kehittämiseen on työlästä. Sähköisiä kanavia avuksi Osallistujia tarvitaan kaikista ikäryhmistä Yrittäjien palvelut yhdestä palvelupisteestä Valokuituverkko on maaseudun elinvoimaisuuden kannalta todella tärkeä (yritykset, yhteisöllisyys, palvelut, matkustustarpeen väheneminen). Valokuituverkko riittää tulevaisuuteen, langattomat vain osaratkaisu. Myös yrittäjille valokuitu on erittäin tärkeä Valokuitukylä on mahdollisuus maailmalle Kaavoituksen pitäisi olla kehittämisinstrumentti, ei taivu ekoyhteisöjen luomiseen tällä hetkellä. Kyläkaavassa voisi olla ideaa (mm. Keuruu), Lisää ihmisiä kokoavia tekijöitä (mm. Martat, metsästysseurat) Strategiset johtopäätökset Elävä maaseutu: Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistyvät

24 24 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 3 Heikkoudet ja rajoitteet Yritysrahoituksen käyttö odotettua vähäisempää ja maatalouden investoinnit uuteen yritystoimintaan ovat vähäisiä. Talouden taantuman kautta patoutunutta investointitarvetta on todennäköisesti olemassa Kaupan toimialoilla ja sosiaalipalveluissa yritysrahoituksen kysyntää on tarjontaa enemmän Yritystoiminnan rajoittavina tekijöinä ovat toimijat itse: - Yritysten perustaminen on itsensä työllistämistä. Yritysten perustamisessa tärkeintä olemassa olevat vahvuudet - Uudet työpaikat syntyvät 1-5 työllistäviin yrityksiin - Pulaa osaavista työntekijöistä Pohdintaa: Tarvitaanko erottelua maaseudun ja kaupungin yritysten välille? Yrityksen perustamisen sijaan palkkatyö vaihtoehtona: Kumpi houkuttaa enemmän? Uusperustanta ei ole alueemme ongelma. AMK-tutkinnon suorittaneet ovat potentiaalisia yritysten perustajia. Oppilaitokset kouluttavat työntekijöitä Nettolisäys yritystoiminnassa 450: suurinta Hattulassa, Lopella, Riihimäellä ja pienintä Janakkalassa Kasvua tukevia instrumentteja tarvitaan, sillä valtaosa yrittäjistä haluaa jatkossakin työllistää ensisijaisesti itsensä (Mieluummin ostetaan verkostosta alihankintana kuin otetaan uusi työntekijä palkkalistoille) Strategiset johtopäätökset: Alueemme on luonnonvarojen tuottaja ja jalostaja: Kehittämistä ja hyödyntämistä tarvitaan jatkossakin Strategioista käytäntöön (esim. JärkiVihreä Forssan seutu): Terävämpiä kärkiä kehittämiseen Lisää osaavaa työvoimaa: - asuminen, koulutus ja infra rajoitteena maaseudulla - mahdollisuudet pitää nähdä ja erilaiset tarpeet tunnistaa - uusia palvelutarpeita ja uusia palvelutuotannon malleja RYHMÄ 4 Vahvuudet ja voimavarat: Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pääkaupunkiseutu ja Pietari), mikä mahdollistaa elinkeinoelämän ja asumisen kehittämisen alueella Uusituvan ja hajautetun energiantuotannon merkitys tulee kasvamaan Energian hinnannousu tulee lisäämään lähimatkailua Heikkoudet ja rajoitteet Työvoimapula Strategiset johtopäätökset: Riskinottokyvyn kasvattaminen ja epäonnistumisen salliminen Kaupunkien läheisen maaseudun vahvistaminen Matkailun palveluliiketoiminnan kehittäminen Verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kylätoimintaa tulee vahvistaa yhteisöllisyyden luojana ja konfliktien ennaltaehkäisijänä. Asuminen ja yrittäjyys nostettava kehittämistyön keskiöön (työ tuo asukkaita ja maankäytön suunnittelun tulee mahdollistaa erilaiset asumismuodot)

25 25 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 5 Vahvuudet ja voimavarat: Lähiruoka: Voimavarana kuluttajien iso väestöpohja. Liittyy myös osalta luomubuumiin Sijainti Monipuolinen elinkeinorakenne Elintarvikepuoli vetää venäjän suuntaan Luonto: Matkailu, raaka-aineet, luonnon tuotteistaminen, elämykse Heikkoudet ja rajoitteet: Lähiruoan ongelmat: - Ongelma kysynnän ja tarjonnan välisessä kuilussa - Tavalliset ihmiset eivät välttämättä löydä tarjoajia - Tuotannon ja jalostusketjun monopolisoituminen uhka lähiruokatuotannolle - Pienelintarviketoimijoiden säädöstaso ongelma/haitta toimijoill Pohdintaa: Onko matkailupuolella oikeasti riittävää tarjontaa (esim. maaseutuhotellit) vai tarvitaanko sitä lisää (myös matkailun tuotteistaminen huomioiden myös venäläiset) Mihin suuntaan lähiruoka-ajattelu/luomu suuntautuu? Strategiset johtopäätökset: Venäläisten houkuttelu alueelle ja tuotteiden vienti sinne. Arvostavat puhtaita laadukkaita tuotteita Kysyntätekijöinä: kotimainen (Etelä-Suomi) ja Venäjä Tuotteina verkostot (Levin malli) RYHMÄ 6 Vahvuudet ja voimavarat: Sijainti: erinomainen. Sijaintia käytetään logistisesti hyväksi, mutta maaseutu ei hyödynnä sitä kaikilta niiltä osin mitä mahdollisuuksia on: Lähiruoka, matkailu, valtava massa käy Helsingissä matkalla, turisteja ulkomailta voisi pistäytyä maaseudulla tutustumassa toimintaan, tuotepaketteja. Mm. Iittalassa on koitettu kehittää ulkomaalaisille Lappia, josta turistit kiinnostuvat Osaetätyön suuri mahdollisuus Hämeessä, Yhteisöllisyys: kylätoiminnan merkitys tulee korostumaan entisestään Heikkoudet ja rajoitteet: Kotieläinpuistot ym. puuttuvat mm. Asikkalan alueelta. Kysyntää on, muttei ei tarjontaa (päivähotellit, tuotepaketit). Ulkoilumahdollisuuksien puute Pienistä asioista ei välttämättä saada leipää ja koko työaikaa koottua Mistä palveluista maksetaan, mitä maksetaan Ei tienata Yhteydet ja niiden toimintavarmuus ovat rajoittava tekijä maaseudun kehittämisessä. Jatkuu seuraavassa diassa

26 26 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdintaa: Ruokamatkailu, historia, luonto; oppaat. Kalastuspäiväretket Päijänteellä Jos kyläsuunnitelmalla voidaan oikeasti vaikuttaa, siihen sitoutuneisuus ja kiinnostuneisuus kasvaa. Kyläsuunnittelun suurin ongelma on sana kylä ja tilalla pitäisi olla yhteisösuunnittelu tms. Kyläsuunnitelmasta puuttuu elinkeinollisuus. Kaikissa kylissä ei tarvitse olla aktiivista kylätoimintaa ja kyläsuunnitelmat voisivat jatkossa koostua useamman kuin yhden kylän toimialueista. Kylä on olemassa ja voi toimia myös ilman kyläsuunnitelmaa, mutta kyläsuunnitelma on parhaimmillaan kehityksen väline. Kyläsuunnitelma on hyvä keino viedä asioita eteenpäin laatimalla kylän yhteinen toimintasuunnitelma ja tahtotila lähidemokratian vahvistuminen Ympäristöprojektit saavat paljon ihmisiä innostumaan mukaan Etätyö ei ole edelleenkään mahdollista kaikkialla, mutta osittainen etätyö on tavallisempaa. Maaseutuasuttamista edesauttaisi edes osittainen etätyö. Tietoliikenneyhteydet tulisi saada toimimaan ja toimintavarmoiksi, jotta etätyö kaikkialla mahdollistuisi! Matkailun tuotteistaminen Luotava edellytyksiä entistä enemmän vahvaan yhteisöllisyyteen ja kylätoimintaan Toimintaryhmätyö kumppanuutta tarvitaan kolmannen sektorin ja kuntien välillä Strategiset johtopäätökset: Matkailun kehittäminen, sijainnin hyödyntäminen Etätyön edistäminen, tietoliikenneyhteydet Alue/Kyläsuunnittelu ja yhteisöllisyyden, osallisuuden vahvistaminen RYHMÄ 7 Pohdintaa: Onko ulkopuolisen helpompi integroitua kyläyhteisöön kuin kaupunkiin? Strategiset johtopäätökset: Asumisen uudet, monimuotoiset vaihtoehdot: Yhteisöasuminen ja kohtuuhintaiset uudet talot Yhteisöllisyyden kehittymistä tuetaan esim. kyläsuunnittelun uusilla muodoilla. Tehtyjen suunnitelmien toteuttamisen tukeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä edelleen Yhteisöllisyyden kehittymisen edellytyksenä ja voimavarana on yhteinen kokoontumis- ja harrastustila Uudet innovatiiviset liikenne- ja palveluratkaisut, kimppakyydit ja monipalvelukeskukset Aktiivisten "kärkihenkilöiden" löytäminen, kouluttaminen ja tukeminen Kaikki alueen osaaminen käytännön tueksi, yhteisöt, neuvontajärjestöt, oppilaitokset Kuntien hyvät teot, tuetaan yhteisöllisyyttä ja oma-aloitteellisuutta Työvoimapulan ratkaiseminen: Aikuiskoulutus, maahanmuutto ja työpaikkapohjainen maallemuutto

27 27 Learning Café Häme 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maaseutuväestön määrä Poliittinen tahto maaseutuasumiseen ja vapaa-ajan asumisen edellytyksiin Kysyntä maaseudulla asumiseen Hilkka Vihinen (pj) Anu Taipale (siht.) Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Infran kehitys Elintarvikeketjun muutokset (mukaan lukien maatalous) Palveluratkaisut: julkisten palvelujen ulkoistamiskehitys, matkailupalvelut, Biotalous: Uusiutuva energia ja uusiutuvat materiaalit Toimintatapojen uudistaminen: Yhteisöllisyyden kehittyminen Kohtalonkysymykset Matti Lipsanen (pj) Juha Kokkonen (siht.) Kari Kivikko (pj) Päivi Rönni (siht.) Tuula Kallioinen (pj) Jukka-Pekka Jauhiainen (siht.) Timo Pullinen (pj) Teemu Hauhia (siht.) Henrik Hausen (pj) Johanna Henttinen (siht.) Sanna Sihvola (pj) Liisa Häme (siht.)

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuväestön määrä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Monipaikkainen asuminen lisääntyy Maaseudun maankäyttö- ja rakennuslupakäytäntö muuttuvat mielekkäämmäksi Kylärakennusluvan brändäys Jos kuntaliitosten seurauksena rakennuslupamääräyksiä muutetaan, tulee ottaa huomioon haja-asutusalueen erityispiirteet MAHDOLLISUUDET Alue on maaseutuasumisen kannalta houkuttelevaa Vapaa-ajan asutuksen lisääntyminen Asuminen ja yhteisöllisyys Liian rajoittavaa Esiintyy kielteisenä RISKIT Ei myydä maata/tontteja Uusien palveluratkaisujen toteuttaja? Yrittäjä? Infrastruktuuri ei ole toimivaa Ei tueta teknologisesti edistyksellisempiä hajautettuja ratkaisuja STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisöllisiä teemoitettuja kyläpilotteja Erilaistumisen tukeminen Monipaikkaisen asumisen mahdollisuus pitää ottaa vakavasti, verokertymät Kakkosasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi Asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi maankäytössä Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi Kakkosasujista ykkösasujia

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Infran kehitys MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Koulutus: alueella vahvaa biotalouden ja luonnonvarojen koulutusta Tietoliikenne: merkitys on todella tärkeä Tieverkko tärkeä myös biotalouden kannalta Tietoliikenneverkko ei korvaa tieverkkoa Sähköverkko: hajautettu energiantuotanto Vesihuolto: yhteiset vesihuoltoratkaisut Logistiset ratkaisut Pitkällä tähtäyksellä: onko varaa pitää yksityisautoa? Tuleeko luonnonvarojen hyödyntämiselle hinta MAHDOLLISUUDET Tulevaisuuden taloudesta suuri osa biotaloutta Osaamiskeskittymä, perinteisten rajapintojen ylittäminen MTT, HAMK, Suomen metsäkeskus ym. Tieverkko/biotalous Teknologian kehitys energiantuotannossa Metsäenergia ja bioenergia tuovat työpaikkoja maaseudulle Yhteinen vesihuolto, mahdollistaa asumisen ja yrittämisen Vesi, sähkö ja tietoliikenne samaan kaivantoon Liikkuvat palvelut Paluu joukkoliikenteeseen ja liikkumistarpeen vähentäminen Tietoverkkojen sisällöt ja palvelut Paikallinen resurssitehokkuus RISKIT Osataanko opetusohjelmien sisällöt ennakoida oikein? Teiden kunnon heikentyminen, asukkaat maksavat itse yhä enemmän teiden hoidosta Yksityisteiden rahoitus Perusväylänpidon taso Alempi tieverkko rapautuu hallitusti Ympärivuotinen toiminta? Tekijöiden puute energiantuotannossa ja biotaloudessa Vesihuoltolainsäädännön vesittyminen Joukkoliikenteen rapautuminen Puhelinlankaverkon purkaminen, tietoliikenneyhteydet huononevat Kuinka koordinoidaan - maaseudun infran kehittäminen pirstaloimatta? Maankäytön suunnittelu hidastuu suurissa kuntayksiköissä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneverkkoon täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää ja osallistavaa

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketjun muutokset MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kulutuskysynnän muutokset : (tiedostavat vs. hälläväliä kuluttajat, kuluttajien pirstaleisuus, jalosteet vs. puhtaat, käsittelemättömät raaka-aineet) Suomalaisen ruoan, luomun ja lähiruoan vahvistuva maine Maailman markkinat (ruoan globaali kysyntä) ja paikalliset markkinat Uudet jakelukanavat, uudet kauppatavat Elintarvikkeiden hintakehitys ja maatalouden kannattavuuskehitys Suuret, valtakunnalliset/kansainväliset toimijat Pienet, joustavat, alueelliset/paikalliset toimijat Viljelijöiden erilaiset strategiset vaihtoehdot monipuolistuvat osana ruokajärjestelmää MAHDOLLISUUDET Ruoantuotannon uudet rajapinnat (matkailu, hyvinvointi) Pietarin läheisyys Jäljitettävyys, brändäys, hiilijalanjälki, GMO-vapaus Kuluttajan kaipaaman tiedon tuottaminen (älypakkaukset, muut innovaatiot) Uudet ruokajärjestelmät Tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen Alueellinen ruokaketju Halpa työvoima RISKIT Ilmastonmuutos ja monokultturi (luonnon monimuotoisuuden katoaminen) GMO, eläintaudit EU:n alueella tuotettu vs. Suomessa tuotettu Ruokaketjun toimivuus/tulonjaon oikeudenmukaisuus Hankintalaki, -osaaminen ja julkisen talouden resurssit Logistiikkaosaaminen Yritystoiminnan rajoitteet (lainsäädäntö) Ruokaturvallisuus/riskien hallinta tulevaisuuden ruokaketjuissa Riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista Alueen tuotantorakenteen yksipuolistuminen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kulutuskysyntään vastaaminen (tiedonkulku, tiedonvälitys) Alueellisen ruokatuotannon vahvistaminen (ruokajärjestelmän eri vaihtoehdot, liiketoiminnan kannattavuus, kestävyys)

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot