Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme 19.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Häme Häme Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti Hämeessä oli 21 % (55 / 262 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen (yht. 33) Maaseutuasumisen edistäminen (yht. 24) Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneinfraan täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää, joustavaa ja osallistavaa Tavoittaako valokuitu ja liikenne kaikki maaseudun asukkaat? Biotalouden edistäminen ja alan pienyritysten tukeminen (yht. 25) Pienyritysten pilotointimahdollisuuksien tukeminen biotalouden edistämiseksi (14) Pitkäjänteinen biotaloutta tukeva verotus ja hallintopolitiikka (11) Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi (asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi) (17) Monipuolisen asumisen mahdollisuus otettava vakavasti (2) Elävä maaseutu (1) Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistäytyjät Ohjelmia ja tukia tärkeämpää on omillaan menestyvä maaseutu Asumisen uudet vaihtoehdot ja kuntien hyvät teot (4) Yhteisöasuminen, kohtuuhintainen omistusasuminen, senioriasunnot, hevoskylät, muu teema-asuminen, rakennusten kierrätys Joustava kaavoitus Yhteiset toimitilat Asenne Reitistöjen ylläpito ja kehittäminen Kesäasunnot vakinaiseen asumiseen? Kylärakenteen vahvistaminen

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Hämeen runsaiden luonnonvarojen ja sijainnin tuoman suuren asiakaspotentiaalin hyödyntäminen (yht. 21) Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto (yht. 20) Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet (matkailu, lähiruoka, vapaaajanasukkaat, slow life, jne.) (5) Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pk-seutu, Pietari), mikä luo edellytykset elinkeinotoiminnalle ja asumiselle Kysynnän selvittäminen (1) Kotimaan asiakasmassat lähellä 2,5 h päässä Pietarin alueella 4 milj. asiakasta Kuluttajien kysyntään vastaaminen tuotteistamisen avulla (yht. 15) Matkailu Matkaluun liittyvää palvelupotentiaalia tulisi tuotteistaa paremmin (2) Kehitetään uudentyyppistä lähimatkailua (sijainnin hyödyntäminen, trendit) (1) Hiljaisuus ja elämykset Eri kohderyhmät Erilaiset majoituspalvelut Ruoka Aitojen raaka-aineiden (vesi, ruoka) tuotteistaminen Suomalainen ruoka, paikallinen (lähi)ruoka, luomuruoka Kuluttajiin vaikuttamista (imagon kohottaminen, PR-työ) Alueellisen ruokaketjun vahvistaminen Yhteisöllisyyden arvostus sekä roolin ja aseman selkiyttäminen (6) Talkootöiden seuranta, arvostus Sosiaalisen pääoman indikaattorit Trendi: kolmannen sektorin vastuu Välittäjät / aktivaattorit alueille Yhteisösuunnittelu (6) Merkitys korostuu isoissa kunnissa Elinkeinollisuus, kestävä kehitys, maiseman vaaliminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen (yht. 5) Verkostoitumisen edistäminen (3) Aktiivien löytäminen, koulutus ja tukeminen Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen? (uudet asukkaat, yhteiset tilat, asukasdemokratia, sisällöntuotanto) Potentiaalin aktiivinen käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuuksia) (2) Osallistuminen ja vaikuttaminen (1) Lisää suvaitsevaisuutta uusille asioille ja ihmisille Kaavoitus rajoitteesta kehittämisvälineeksi Aito osallistuminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet yhteisölliset ja käytännönläheiset tavat tuottaa palveluratkaisuja (yht. 13) Uusia ja innovatiivisia tapoja tuottaa palveluita (6) Palvelujen ja liikkumisen uudet ratkaisut: valokuitu, kimppa-autot ja kimppakyydit, monipalvelukeskukset, lähiruoka, bioenergia, kyläpuhdistamot Yhteiskunnan tulisi kannustaa uusiin yhteisöllisiin ja käytännönläheisiin palveluratkaisuihin, jotka synnyttävät yrittäjyyttä ja turvallisuutta (7) Rahoituksen hakukäytäntöjen yksinkertaistaminen (yht. 6) Maaseudun kehittämisohjelman ym. hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa (3) Pieniä hankkeita helpommin (3) Hankesetelit, toimintatonni Nuorten hankkeet ilman yhdistystä Onko rahoitusta eri tahoilta saatavilla? Osaavan työvoiman varmistaminen (1) Työn uudet muodot joustava etä-/lähityö

11 11 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Liikenneinfran ja tietoliikenteen parantaminen Maaseutuasumisen edistäminen Kuluttajien kysynnän selvittäminen ja kysyntään vastaaminen tuotteistamisella Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yhteisön potentiaalin käyttöönotto Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Biotalous Matkailu Ruoka

12 12 OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset

13 13 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU Lisääntyykö byrokratia nykyisestä? Tukeeko hallinto polkuja yrittäjäksi? Saadaanko julkista rahaa? Miten pankit tukevat maaseutuyrittäjyyttä? Saadaanko kuntarakenne kuntoon ongelmitta? Päästäänkö kehittämispainotteiseen kunnallispolitiikkaan? Kehittyykö asukkaiden itsemääräämisoikeus? Kehitetäänkö infraa ja palveluja tasapuolisesti? Tavoittaako valokuitu kaikki maaseudun asukkaat? Kehittyvätkö vaihtoehtoiset energiamuodot riittävän nopeasti? Kehittyykö julkinen liikenne ja logistiikka? Onko EU olemassa 2020? Mihin kääntyy yleinen talouskehitys? Palveleeko kaavoitus politiikka vai alueen asukkaita? Riittääkö lähiruoan tarjonta kattamaan pääkaupunkiseudun ja oman alueen kysyntää? Jääkö osia alueesta liikenteelliseen ja tietoliikenteen mottiin? Löydetäänkö uudet veturitoimialat? Sallitaanko rakentaminen aidolle maaseudulle? Hyödynnetäänkö maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen mahdollisuudet? Pystytäänkö matkailua kehittämään uskottavaksi ja laaja-alaiseksi elinkeinoksi? Käytetäänkö alueen tiedollisia ja taidollisia resursseja, esim. oppilaitoksia tehokkaasti? Saadaanko vapaa-ajanasukkaiden taloudellinen ja henkinen resurssi käyttöön? Saadaanko riitelyn ja vastustamisen kulttuuri kääntymään yhteistyöksi? Pystyykö Hämeen maaseutu todella hyödyntämään luonnon ja sijainnin loistavat mahdollisuudet? Riittääkö asukkaiden aktiivisuus ja sitoutuminen alueen omaehtoiseen kehittämiseen?

14 14 OSA 4 Hämeen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 17 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

18 18 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Kuntarakenteen muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun elinkeinorakenne Luomu- ja lähiruoan suosio Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Metsien käyttö Muutokset elintarvikeketjussa Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Bio- ja lähienergian tuotanto Energian hinta 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

19 19 OSA 5 Hämeen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Sijainti Etelä-Suomessa lähellä olennaisia kaupunkeja ja keskuksia sekä lähialueita (Pietari), paljon potentiaalisia asiakkaita lähellä (myös työvoimaa) Asukkaat ja tiivis yhteisöllisyys alueen voimavarana, joillain alueilla Vesistörikas luonto ja pääkaupunkiseudun lähimmät järvet Lähiruokatuotanto lähellä pääkaupunkiseutua Metsät ja metsätalous pitkän aikavälin resursseina Vahva maatalous ja sen kehittäminen Monipuolinen elinkeinorakenne Tilava, turvallinen ja toimiva asuinympäristö Perinteikäs kulttuurimaisema Toimivat valtaväyläliikenneyhteydet Toimivat palvelut Itsenäinen ja toimiva aluehallinto Hyvä työpaikkojen ja työvoiman saatavuus Matkailun mahdollisuudet Työpaikkojen väheneminen ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus Lähipalveluiden vähentyminen ja monipuolisten palveluiden kaukainen sijainti Harva asutus ja kaavoitusongelmat Teknisen infran puutteet, tietoliikenneyhteydet Osaamisen ja yrittäjähengen puute Heikot paikallisliikenneyhteydet ja heikko joukkoliikenne Yhteisöllisyyden puute ja negatiiviset asenteet lisääntyvät, osallistumismahdollisuuksien kaventuminen Väestön ikääntyminen Yhä pienentyvä väestö ja nuorten muuttaminen pois maaseudulta Byrokratia ja toimimaton päätöksenteko Sijainnin tuomat ongelmat saavutettavuudessa Maatalouden alasajo Ympäristön kuormittumiseen liittyvät haitat Tiestön huono kunto R A J O I T T E E T

21 21 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

22 22 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 Vahvuudet ja voimavarat: Lähi- ja luomuruoka Asumisen hyvinvointi maalla Palvelujen tilanne Päijät-Hämeessä on hyvä Voimavaroja on, mutta osa alihyödynnettyjä: - Rantarakentaminen - Kysyntää lomakylälle? loma-asutuskeskittymä? Heikkoudet ja rajoitteet Alueen virkistys- ja matkailukohteista ei tarpeeksi tietoa Yksipuolinen elinkeinorakenne Maatalous työllistää enää vähän Alueet hyvin erilaisia esim. Kanta / Päijät-Häme Maalla ei ole ollut tarpeellista työllistää itse itseään, vaan on voinut mennä lähikaupunkiin töihin. Ollaan ns. liian lähellä olemassa olevia työpaikkoja, jolloin ei tarvetta luoda omaa työpaikkaansa Maaseutuasuminen ei tue työpaikkojen ja yritysten säilymistä vanhoissa kuntakeskuksissa Nuoremmalla sukupolvella ei enää kontaktia maaseutuun Kaikki liian hyvin, ei tarvetta hirveästi kehittää, kehittämistahto puuttuu? Hallinnon ja päätöksenteon ongelmat? Kuntaliitokseen liittyviä ongelmia? Pohdintaa: Enemmän tietoa matkailusta tarvitaan: Haetaanko toiminnallisuutta ja palveluja mökkiasukkaille? Ovatko mökkimatkailijat kotimaisia vai ulkomaisia? Mikä on lähimatkailun paras alue? Jos ei potentiaalia ranta-asumiseen, miten kakkosasumisen vaihtoehdon tarjoaminen? (alueiden kehittäminen) Halutaanko omistaa vai vuokrata? Hallintaoikeus vai omistus? Omistajuusrakenne? Työpaikkojen luominen kyliin? Miten lähipalveluiden kysyntää voidaan parantaa? Onko alue sellainen, että ei ole tarvetta luoda uusia työpaikkoja maalle? Sijainti ratkaisee paljon liikkumissuuntaa Ihmiset ei enää muuta maassa pohjoisesta etelään Taivalkoski hyvä esimerkki maataloudesta, myös Kittilän kunta on hyvä esimerkki Pidetään annettuja voimavaroja ja rajoitteita taustalla ja mietitään enemmän ihmisiä Kehitysehdotuksia: Maaseudun kehittämisohjelman hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa, jotta ne olisivat hakijan kannalta helpompia Pilotti- ja kokeilurahoitusta tarvitaan Potentiaalin aktiivisempi käyttöönotto ja kehittämistahto (edellyttää vaikuttamismahdollisuutta)

23 23 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 2 Vahvuudet ja voimavarat: Kehitysehdotuksia: Häme on viljava ja metsäinen alue. Tämä antaa pontta yrittäjyydelle Apua yrittäjyyden esteiden voittamiseen, myös luontaisia elinkeinoja on oltava Heikkoudet ja rajoitteet Maaseudun kehittäminen ja todellinen päätöksenteko ovat eriytymässä Pohdintaa: Asiakaslähtöisyyden korostaminen on tärkeä näkökulma sektoritoimijalle Kumpaa ajatellaan: maaseudun asukasta vai maaseutua virkistysalueena? (Kaavoitusratkaisut) Maa- ja metsätaloudessa maaseudulla on ehdoton etulyöntiasema Maaseutuohjelmassa yleiskaavarealiteetti (Hämeenlinna) Nuoria olisi saatava maaseudulle, mutta rajoitteita paljon. Ratkaisuna esimerkiksi kaavoitus ja valokuitu Suomeen tarvitaan maahanmuuttajia ja lisää suvaitsevaisuutta. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu Millä keinoin maaseutu saadaan itsekannattavaksi? Todellisen maaseudun ääni olisi saatava paremmin kuuluville ohjelmatyössä Riskirahoitusta kokeiluun. Pilotti-rahoitusta paremmin saataville Puutarhatalous yhtenä varteenotettavana toimeentulon lähteenä Osallistuminen kehittämiseen on työlästä. Sähköisiä kanavia avuksi Osallistujia tarvitaan kaikista ikäryhmistä Yrittäjien palvelut yhdestä palvelupisteestä Valokuituverkko on maaseudun elinvoimaisuuden kannalta todella tärkeä (yritykset, yhteisöllisyys, palvelut, matkustustarpeen väheneminen). Valokuituverkko riittää tulevaisuuteen, langattomat vain osaratkaisu. Myös yrittäjille valokuitu on erittäin tärkeä Valokuitukylä on mahdollisuus maailmalle Kaavoituksen pitäisi olla kehittämisinstrumentti, ei taivu ekoyhteisöjen luomiseen tällä hetkellä. Kyläkaavassa voisi olla ideaa (mm. Keuruu), Lisää ihmisiä kokoavia tekijöitä (mm. Martat, metsästysseurat) Strategiset johtopäätökset Elävä maaseutu: Maaseudusta elävät Maaseudulla asuvat Maaseudulla virkistyvät

24 24 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 3 Heikkoudet ja rajoitteet Yritysrahoituksen käyttö odotettua vähäisempää ja maatalouden investoinnit uuteen yritystoimintaan ovat vähäisiä. Talouden taantuman kautta patoutunutta investointitarvetta on todennäköisesti olemassa Kaupan toimialoilla ja sosiaalipalveluissa yritysrahoituksen kysyntää on tarjontaa enemmän Yritystoiminnan rajoittavina tekijöinä ovat toimijat itse: - Yritysten perustaminen on itsensä työllistämistä. Yritysten perustamisessa tärkeintä olemassa olevat vahvuudet - Uudet työpaikat syntyvät 1-5 työllistäviin yrityksiin - Pulaa osaavista työntekijöistä Pohdintaa: Tarvitaanko erottelua maaseudun ja kaupungin yritysten välille? Yrityksen perustamisen sijaan palkkatyö vaihtoehtona: Kumpi houkuttaa enemmän? Uusperustanta ei ole alueemme ongelma. AMK-tutkinnon suorittaneet ovat potentiaalisia yritysten perustajia. Oppilaitokset kouluttavat työntekijöitä Nettolisäys yritystoiminnassa 450: suurinta Hattulassa, Lopella, Riihimäellä ja pienintä Janakkalassa Kasvua tukevia instrumentteja tarvitaan, sillä valtaosa yrittäjistä haluaa jatkossakin työllistää ensisijaisesti itsensä (Mieluummin ostetaan verkostosta alihankintana kuin otetaan uusi työntekijä palkkalistoille) Strategiset johtopäätökset: Alueemme on luonnonvarojen tuottaja ja jalostaja: Kehittämistä ja hyödyntämistä tarvitaan jatkossakin Strategioista käytäntöön (esim. JärkiVihreä Forssan seutu): Terävämpiä kärkiä kehittämiseen Lisää osaavaa työvoimaa: - asuminen, koulutus ja infra rajoitteena maaseudulla - mahdollisuudet pitää nähdä ja erilaiset tarpeet tunnistaa - uusia palvelutarpeita ja uusia palvelutuotannon malleja RYHMÄ 4 Vahvuudet ja voimavarat: Alueen ehdottomana vahvuutena on markkinoiden läheisyys (pääkaupunkiseutu ja Pietari), mikä mahdollistaa elinkeinoelämän ja asumisen kehittämisen alueella Uusituvan ja hajautetun energiantuotannon merkitys tulee kasvamaan Energian hinnannousu tulee lisäämään lähimatkailua Heikkoudet ja rajoitteet Työvoimapula Strategiset johtopäätökset: Riskinottokyvyn kasvattaminen ja epäonnistumisen salliminen Kaupunkien läheisen maaseudun vahvistaminen Matkailun palveluliiketoiminnan kehittäminen Verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kylätoimintaa tulee vahvistaa yhteisöllisyyden luojana ja konfliktien ennaltaehkäisijänä. Asuminen ja yrittäjyys nostettava kehittämistyön keskiöön (työ tuo asukkaita ja maankäytön suunnittelun tulee mahdollistaa erilaiset asumismuodot)

25 25 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 5 Vahvuudet ja voimavarat: Lähiruoka: Voimavarana kuluttajien iso väestöpohja. Liittyy myös osalta luomubuumiin Sijainti Monipuolinen elinkeinorakenne Elintarvikepuoli vetää venäjän suuntaan Luonto: Matkailu, raaka-aineet, luonnon tuotteistaminen, elämykse Heikkoudet ja rajoitteet: Lähiruoan ongelmat: - Ongelma kysynnän ja tarjonnan välisessä kuilussa - Tavalliset ihmiset eivät välttämättä löydä tarjoajia - Tuotannon ja jalostusketjun monopolisoituminen uhka lähiruokatuotannolle - Pienelintarviketoimijoiden säädöstaso ongelma/haitta toimijoill Pohdintaa: Onko matkailupuolella oikeasti riittävää tarjontaa (esim. maaseutuhotellit) vai tarvitaanko sitä lisää (myös matkailun tuotteistaminen huomioiden myös venäläiset) Mihin suuntaan lähiruoka-ajattelu/luomu suuntautuu? Strategiset johtopäätökset: Venäläisten houkuttelu alueelle ja tuotteiden vienti sinne. Arvostavat puhtaita laadukkaita tuotteita Kysyntätekijöinä: kotimainen (Etelä-Suomi) ja Venäjä Tuotteina verkostot (Levin malli) RYHMÄ 6 Vahvuudet ja voimavarat: Sijainti: erinomainen. Sijaintia käytetään logistisesti hyväksi, mutta maaseutu ei hyödynnä sitä kaikilta niiltä osin mitä mahdollisuuksia on: Lähiruoka, matkailu, valtava massa käy Helsingissä matkalla, turisteja ulkomailta voisi pistäytyä maaseudulla tutustumassa toimintaan, tuotepaketteja. Mm. Iittalassa on koitettu kehittää ulkomaalaisille Lappia, josta turistit kiinnostuvat Osaetätyön suuri mahdollisuus Hämeessä, Yhteisöllisyys: kylätoiminnan merkitys tulee korostumaan entisestään Heikkoudet ja rajoitteet: Kotieläinpuistot ym. puuttuvat mm. Asikkalan alueelta. Kysyntää on, muttei ei tarjontaa (päivähotellit, tuotepaketit). Ulkoilumahdollisuuksien puute Pienistä asioista ei välttämättä saada leipää ja koko työaikaa koottua Mistä palveluista maksetaan, mitä maksetaan Ei tienata Yhteydet ja niiden toimintavarmuus ovat rajoittava tekijä maaseudun kehittämisessä. Jatkuu seuraavassa diassa

26 26 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdintaa: Ruokamatkailu, historia, luonto; oppaat. Kalastuspäiväretket Päijänteellä Jos kyläsuunnitelmalla voidaan oikeasti vaikuttaa, siihen sitoutuneisuus ja kiinnostuneisuus kasvaa. Kyläsuunnittelun suurin ongelma on sana kylä ja tilalla pitäisi olla yhteisösuunnittelu tms. Kyläsuunnitelmasta puuttuu elinkeinollisuus. Kaikissa kylissä ei tarvitse olla aktiivista kylätoimintaa ja kyläsuunnitelmat voisivat jatkossa koostua useamman kuin yhden kylän toimialueista. Kylä on olemassa ja voi toimia myös ilman kyläsuunnitelmaa, mutta kyläsuunnitelma on parhaimmillaan kehityksen väline. Kyläsuunnitelma on hyvä keino viedä asioita eteenpäin laatimalla kylän yhteinen toimintasuunnitelma ja tahtotila lähidemokratian vahvistuminen Ympäristöprojektit saavat paljon ihmisiä innostumaan mukaan Etätyö ei ole edelleenkään mahdollista kaikkialla, mutta osittainen etätyö on tavallisempaa. Maaseutuasuttamista edesauttaisi edes osittainen etätyö. Tietoliikenneyhteydet tulisi saada toimimaan ja toimintavarmoiksi, jotta etätyö kaikkialla mahdollistuisi! Matkailun tuotteistaminen Luotava edellytyksiä entistä enemmän vahvaan yhteisöllisyyteen ja kylätoimintaan Toimintaryhmätyö kumppanuutta tarvitaan kolmannen sektorin ja kuntien välillä Strategiset johtopäätökset: Matkailun kehittäminen, sijainnin hyödyntäminen Etätyön edistäminen, tietoliikenneyhteydet Alue/Kyläsuunnittelu ja yhteisöllisyyden, osallisuuden vahvistaminen RYHMÄ 7 Pohdintaa: Onko ulkopuolisen helpompi integroitua kyläyhteisöön kuin kaupunkiin? Strategiset johtopäätökset: Asumisen uudet, monimuotoiset vaihtoehdot: Yhteisöasuminen ja kohtuuhintaiset uudet talot Yhteisöllisyyden kehittymistä tuetaan esim. kyläsuunnittelun uusilla muodoilla. Tehtyjen suunnitelmien toteuttamisen tukeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä edelleen Yhteisöllisyyden kehittymisen edellytyksenä ja voimavarana on yhteinen kokoontumis- ja harrastustila Uudet innovatiiviset liikenne- ja palveluratkaisut, kimppakyydit ja monipalvelukeskukset Aktiivisten "kärkihenkilöiden" löytäminen, kouluttaminen ja tukeminen Kaikki alueen osaaminen käytännön tueksi, yhteisöt, neuvontajärjestöt, oppilaitokset Kuntien hyvät teot, tuetaan yhteisöllisyyttä ja oma-aloitteellisuutta Työvoimapulan ratkaiseminen: Aikuiskoulutus, maahanmuutto ja työpaikkapohjainen maallemuutto

27 27 Learning Café Häme 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maaseutuväestön määrä Poliittinen tahto maaseutuasumiseen ja vapaa-ajan asumisen edellytyksiin Kysyntä maaseudulla asumiseen Hilkka Vihinen (pj) Anu Taipale (siht.) Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Infran kehitys Elintarvikeketjun muutokset (mukaan lukien maatalous) Palveluratkaisut: julkisten palvelujen ulkoistamiskehitys, matkailupalvelut, Biotalous: Uusiutuva energia ja uusiutuvat materiaalit Toimintatapojen uudistaminen: Yhteisöllisyyden kehittyminen Kohtalonkysymykset Matti Lipsanen (pj) Juha Kokkonen (siht.) Kari Kivikko (pj) Päivi Rönni (siht.) Tuula Kallioinen (pj) Jukka-Pekka Jauhiainen (siht.) Timo Pullinen (pj) Teemu Hauhia (siht.) Henrik Hausen (pj) Johanna Henttinen (siht.) Sanna Sihvola (pj) Liisa Häme (siht.)

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuväestön määrä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Monipaikkainen asuminen lisääntyy Maaseudun maankäyttö- ja rakennuslupakäytäntö muuttuvat mielekkäämmäksi Kylärakennusluvan brändäys Jos kuntaliitosten seurauksena rakennuslupamääräyksiä muutetaan, tulee ottaa huomioon haja-asutusalueen erityispiirteet MAHDOLLISUUDET Alue on maaseutuasumisen kannalta houkuttelevaa Vapaa-ajan asutuksen lisääntyminen Asuminen ja yhteisöllisyys Liian rajoittavaa Esiintyy kielteisenä RISKIT Ei myydä maata/tontteja Uusien palveluratkaisujen toteuttaja? Yrittäjä? Infrastruktuuri ei ole toimivaa Ei tueta teknologisesti edistyksellisempiä hajautettuja ratkaisuja STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisöllisiä teemoitettuja kyläpilotteja Erilaistumisen tukeminen Monipaikkaisen asumisen mahdollisuus pitää ottaa vakavasti, verokertymät Kakkosasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi Asiantuntijavallan tekeminen läpinäkyväksi maankäytössä Maankäytön linjaukset maaseutuasumista edistäviksi Kakkosasujista ykkösasujia

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Infran kehitys MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Koulutus: alueella vahvaa biotalouden ja luonnonvarojen koulutusta Tietoliikenne: merkitys on todella tärkeä Tieverkko tärkeä myös biotalouden kannalta Tietoliikenneverkko ei korvaa tieverkkoa Sähköverkko: hajautettu energiantuotanto Vesihuolto: yhteiset vesihuoltoratkaisut Logistiset ratkaisut Pitkällä tähtäyksellä: onko varaa pitää yksityisautoa? Tuleeko luonnonvarojen hyödyntämiselle hinta MAHDOLLISUUDET Tulevaisuuden taloudesta suuri osa biotaloutta Osaamiskeskittymä, perinteisten rajapintojen ylittäminen MTT, HAMK, Suomen metsäkeskus ym. Tieverkko/biotalous Teknologian kehitys energiantuotannossa Metsäenergia ja bioenergia tuovat työpaikkoja maaseudulle Yhteinen vesihuolto, mahdollistaa asumisen ja yrittämisen Vesi, sähkö ja tietoliikenne samaan kaivantoon Liikkuvat palvelut Paluu joukkoliikenteeseen ja liikkumistarpeen vähentäminen Tietoverkkojen sisällöt ja palvelut Paikallinen resurssitehokkuus RISKIT Osataanko opetusohjelmien sisällöt ennakoida oikein? Teiden kunnon heikentyminen, asukkaat maksavat itse yhä enemmän teiden hoidosta Yksityisteiden rahoitus Perusväylänpidon taso Alempi tieverkko rapautuu hallitusti Ympärivuotinen toiminta? Tekijöiden puute energiantuotannossa ja biotaloudessa Vesihuoltolainsäädännön vesittyminen Joukkoliikenteen rapautuminen Puhelinlankaverkon purkaminen, tietoliikenneyhteydet huononevat Kuinka koordinoidaan - maaseudun infran kehittäminen pirstaloimatta? Maankäytön suunnittelu hidastuu suurissa kuntayksiköissä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Infra on maaseudun kehittämisen ratkaiseva perustekijä Tietoliikenneverkkoon täytyy ja kannattaa panostaa Maankäytön ja kaavoituksen tulee olla kehittävää ja osallistavaa

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketjun muutokset MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kulutuskysynnän muutokset : (tiedostavat vs. hälläväliä kuluttajat, kuluttajien pirstaleisuus, jalosteet vs. puhtaat, käsittelemättömät raaka-aineet) Suomalaisen ruoan, luomun ja lähiruoan vahvistuva maine Maailman markkinat (ruoan globaali kysyntä) ja paikalliset markkinat Uudet jakelukanavat, uudet kauppatavat Elintarvikkeiden hintakehitys ja maatalouden kannattavuuskehitys Suuret, valtakunnalliset/kansainväliset toimijat Pienet, joustavat, alueelliset/paikalliset toimijat Viljelijöiden erilaiset strategiset vaihtoehdot monipuolistuvat osana ruokajärjestelmää MAHDOLLISUUDET Ruoantuotannon uudet rajapinnat (matkailu, hyvinvointi) Pietarin läheisyys Jäljitettävyys, brändäys, hiilijalanjälki, GMO-vapaus Kuluttajan kaipaaman tiedon tuottaminen (älypakkaukset, muut innovaatiot) Uudet ruokajärjestelmät Tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen Alueellinen ruokaketju Halpa työvoima RISKIT Ilmastonmuutos ja monokultturi (luonnon monimuotoisuuden katoaminen) GMO, eläintaudit EU:n alueella tuotettu vs. Suomessa tuotettu Ruokaketjun toimivuus/tulonjaon oikeudenmukaisuus Hankintalaki, -osaaminen ja julkisen talouden resurssit Logistiikkaosaaminen Yritystoiminnan rajoitteet (lainsäädäntö) Ruokaturvallisuus/riskien hallinta tulevaisuuden ruokaketjuissa Riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista Alueen tuotantorakenteen yksipuolistuminen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kulutuskysyntään vastaaminen (tiedonkulku, tiedonvälitys) Alueellisen ruokatuotannon vahvistaminen (ruokajärjestelmän eri vaihtoehdot, liiketoiminnan kannattavuus, kestävyys)

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot