Tänä keväänä ydinvoiman turvallisuus on noussut huolellisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tänä keväänä ydinvoiman turvallisuus on noussut huolellisen"

Transkriptio

1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI Pohjolan Voima keskittyy kotimaiseen vähäpäästöiseen lähienergiaan s. 4 Maailmanlaajuinen turvallisuustarkastelu on ydinvoimalaitosten perustoimintaa s. 18 Jatkuva parantaminen - Laitoksella teknistä elinikää jäljellä aina 40 vuotta s. 24 1

2 PÄÄKIRJOITUS: Jarmo Tanhua Turvallisuus luupin alla Tänä keväänä ydinvoiman turvallisuus on noussut huolellisen tarkastelun kohteeksi. Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta oli kulunut vain kymmenen päivää, kun Suomen säteilyviranomainen STUK pyysi voimayhtiöitä selvittämään, miten niiden ydinvoimalaitokset ovat varautuneet poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin ja varmistaneet sähkön sekä jäähdytysveden saatavuuden erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Voimayhtiöitä pyydettiin myös esittämään keinoja turvallisuuden parantamiseksi. STUK:n pyytäessä selvitystä olivat TVO:ssa omat selvitykset jo tekeillä. Ydinvoiman turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että isommat ja pienemmät laitostapahtumat missä tahansa maailmassa analysoidaan ja niistä otetaan opiksi. Olemme TVO:ssa vuosikymmenten ajan analysoineet ydinturvallisuusriskejä ja toteuttaneet tarvittavia toimenpiteitä riskien pienentämiseksi. Selkämeren rannalla olemme varsin turvassa suurilta maanjäristyksiltä ja tulvilta. Silti laitoksen turvallisuusominaisuuksia on vuosien saatossa monin tavoin parannettu. Muun muassa maanjäristyskestoisuutta, jäähdytysveden saatavuutta ja sähkönsyötön riittävyyttä on parannettu. Kehitystyötä teemme jatkuvan parantamisen periaatteella. Teemme muutostöitä pitkäjänteisesti ja säännöllisesti. Meillä on modernisoinneille pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka mukaisesti teemme joka vuosi uusintoja ja huoltotoimenpiteitä vuosihuoltojen yhteydessä. Japanin tapahtumien johdosta analysoimme taas kerran tarkoin omat turvallisuusjärjestelmämme ja varautumisen poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Analysoimme viitisenkymmentä erilaista maahan, mereen ja ilmaan liittyvää luonnonilmiötä ja niiden yhdistelmää, muun muassa myrskyt, tulvat, jäätymisolot, tulipalot ja maanjäristykset. Työhön osallistui useita kymmeniä TVO:n asiantuntijoita. Lisäksi konsultoimme kollegoja ja alan asiantuntijoita myös Suomen ulkopuolelta. Selvitystyömme osoittaa, että jatkuvalla uudistamisella olemme onnistuneet pitämään laitosyksikkömme nykyaikaisia vaatimuksia vastaavina. Suunnittelussa ja turvajärjestelmien kehittämisessä sekä rakentamisessa on otettu huomioon pahimmat mahdolliset uhat, jotka Olkiluotoa voisivat kohdata. Näihin kaikkiin olemme varautuneet, eikä nyt tehdyssä perusteellisessa selvityksessä tullut esille uusia, ennen huomioimattomia asioita. Jatkuvan parantamisen periaatteemme tarkoittaa kuitenkin, että vaikka mitään yllättäviä turvallisuuspuutteita tai ennen huomioimattomia kehitystarpeita ei tämä nyt tehty selvitystyö tuonut esille, laitosyksiköitämme ja niiden turvallisuutta on aina mahdollista parantaa ja näin myös tehdään. Lähiajan parannustoimiin kuuluu muiden muassa öljyntorjuntakaluston asentaminen Olkiluodon lähisaariin ja pihaalueen viemäröinnin parantaminen. Näillä keinoin varmistamme jäähdytysveden saantia merestä ja pidämme mahdollisen rankkasateen tuoman veden poissa rakennuksista. Vahvistamme myös käytetyn polttoaineen välivaraston rakenteita ja kiinnitämme paremmin pumppuja ja niiden polttoainesäiliöitä. Tämä parantaa maanjäristyskestoisuutta edelleen. Turvallisuusselvitysten ohella Olkiluodossa on tänä keväänä tehty kaikkien aikojen suurin vuosihuolto ja sen aikana saatettu loppuun vuosi sitten aloitettu iso modernisointihanke. Laitosyksiköiden kehittämisstrategian mukaisesti tämäkin 160 miljoonan euron investointi parantaa turvallisuutta, pidentää laitosyksiköiden elinikää ja parantaa hyötysuhdetta. Tämän lehden artikkelit kertovat siitä, miten ison painoarvon turvallisuuden ja käytettävyyden eteen tehtävä työ ydinvoimalaitoksissa saa. Analyysit ja selvitykset ovat tärkeitä, erityisen ylpeä olen kuitenkin siitä jämptistä ja korkean turvallisuuskulttuurin ohjaamasta työstä, jolla henkilöstömme varmistaa laitoksemme luotettavan toiminnan sekä jokapäiväisessä työssä että näissä merkittävissä uudistushankkeissa.- YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 2/2011 Seuraava numero ilmestyy syyskuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Johanna Aho Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: Hannu Huovila Paino: Eura Print Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Turvallisuus luupin alla Jarmo Tanhua 4 Pohjolan Voima keskittyy kotimaiseen vähäpäästöiseen lähienergiaan Leena Manner 6 Väärin pelätty? Juhani Ikonen 8 Mistä suomalaiset saavat säteilyä Anneli Nikula 10 Laaja tutkimus Iso-Britanniassa osoittaa: Lasten leukemialla ja ydinvoiman läheisyydellä ei ole yhteyttä Anneli Nikula Kuva: Hannu Huovila 12 Suomessa ydinvoimalaitosten vaikutuksia ympäristöön seurataan erittäin tarkasti Juhani Ikonen Pohjolan Voima keskittyy kotimaiseen vähäpäästöiseen lähienergiaan Suuria muutoksia tai mullistuksia ei ole tehty. Keskitymme entistä selkeämmin suuren mittakaavan energiantuotantoon osakkaillemme ja tuotamme kotimaista vähäpäästöistä lähienergiaa, Pohjolan Voimaa heinäkuun 2010 alusta luotsannut Lauri Virkkunen kertoo. Maailmanlaajuinen turvallisuustarkastelu on ydinvoimalaitosten perustoimintaa Ydinvoimaonnettomuudet, vaikkakin toisenlaisissa olosuhteissa, merkitsevät kaikille voimayhtiöille työtä, työtä ja työtä. Turvallisuus on ydinvoimalan ydintoiminto, joka mahdollistaa energian tuotannon. Jatkuva parantaminen - Laitoksella teknistä elinikää jäljellä aina 40 vuotta Olkiluoto 2 -yksiköllä tehtiin tänä vuonna TVO:n historian suurin vuosihuolto. Laitosparannusten ansiosta Olkiluoto 2:n turvallisuus paranee entisestään, ja laitosyksikön nettosähkötehon odotetaan kasvavan lähes 20 megawattia turbiinilaitoksen hyötysuhteen parantuessa. 14 Maailmanlaajuinen turvallisuustarkastelu on ydinvoimalaitosten perustoimintaa Lauri Inna 18 Olkiluodon laitosyksiköt entistäkin turvallisemmiksi Juhani Ikonen 20 SAFIR - pitkäjänteistä ydinturvallisuustutkimusta Leena Manner 24 Jatkuva parantaminen Laitoksella teknistä elinikää jäljellä aina 40 vuotta Eija Tommola 27 PELE-hanke parantaa laitosyksiköiden hyötysuhdetta Eija Tommola 28 Valmistunut suojakupoli kätkee sisäänsä hyvin edistyneet asennustyöt Lauri Inna 28 Viisas oppii virheistä, tyhmä ei mistään Voimamies 3

4 Teksti: Leena manner Pohjolan Voima keskittyy kotimaiseen vähäpäästöiseen lähienergiaan Pohjolan Voima on talven aikana selkiyttänyt liiketoimintastrategiaansa. - Suuria muutoksia tai mullistuksia ei ole tehty. Keskitymme entistä selkeämmin suuren mittakaavan energiantuotantoon osakkaillemme ja tuotamme kotimaista vähäpäästöistä lähienergiaa, Pohjolan Voimaa heinäkuun 2010 alusta luotsannut Lauri Virkkunen kertoo. Virkkunen aloitti Pohjolan Voimassa historiallisesti, sillä samana päivänä, , eduskunta vahvisti sekä TVO:n että Fennovoiman uusien ydinvoimalaitosyksiköiden periaatepäätökset. Pohjolan Voimaan Virkkunen siirtyi Vattenfallista, missä hän viimeksi johti yhtiön pohjoismaista sähkönjakeluliiketoimintaa sekä toimi Suomen maajohtajana. Pohjolan Voima kirkasti alkuvuodesta liiketoimintastrategiaansa. Suuren mittakaavan energiantuottaja Keskittyminen suuren mittakaavan energiantuotantoon tarkoittaa sitä, että Pohjolan Voima keskittyy jatkossa aiempaa selvemmin ydin-, vesi- ja lämpövoimaan. Ydinvoimatuotantomme määrä kaksinkertaistuu Olkiluoto 3-laitosyksikön valmistuessa ja nousee edelleen nelosyksikön myötä. Toteutamme samalla osaltamme Energiateollisuuden hiilineutraalia visiota. OL3-laitosyksikön valmistuminen nostaa vähäpäästöisen tuotantomme osuuden nykyisestä 70 prosentin tasosta noin 90 prosenttiin. Ympäristöseikkojen ohella ydinvoiman etuna on myös sen korkea käytettävyys voimala jauhaa sähköä tasaisen varmasti suunniteltuja vuosihuoltoja lukuun ottamatta. Lämpövoimassa siirrymme fossiilisista polttoaineista uusiutuviin kotimaisiin eli puuhun ja turpeeseen kun siirtyminen on taloudellisesti perusteltua. Pitkäjänteinen vesivoiman perusparannusohjelmamme alkaa olla loppusuoralla. Vesivoimaa ja erityisesti säätövoimaa haluaisimme tulevaisuudessa rakentaa lisää. Tuulivoimassa selvitysten painopiste on nykyisten tuulipuistojen laajennuksissa. Investoinnit uusiutuvaan jatkuvat Virkkunen kertoo Pohjolan Voiman jatkavan investointeja kotimaista uusiutuvaa polttoainetta käyttävään lämpövoimaan. Tänä vuonna yhtiö on tehnyt investointipäätökset kahteen uusiutuvaa kotimaista polttoainetta hyödyntävään lämpövoimalaitokseen, Hämeenkyröön ja Vaasaan. Hämeenkyrössä rakenteilla on yhdessä M-realin ja Leppäkosken Sähkön kanssa uusi voimalaitos Hämeenkyrön kartonki- ja paperitehtaan yhteyteen. Polttoaine voimalaitokselle tulee pääosin lähialueelta hankittavasta metsähakkeesta ja tehtaan sivutuotteista. 55 megawatin teholla tuotettu lämpöenergia ohjataan M-realin tehtaalle sekä Leppäkosken Sähkön kaukolämpöverkon asiakkaille. Lämmön lisäksi laitos tuottaa sähköä 12 megawatin teholla. Vaasassa Pohjolan Voima on osakkaana rakentamassa Vaskiluodon Voiman voimalaitokselle 140 megawatin tehoista biokaasutuslaitosta, joka käyttää raaka-aineena kotimaista puu- ja peltoenergiaa sekä turvetta. Biokaasu korvaa kivihiiltä voimalaitoskattilassa, jolloin hiiltä voidaan korvata prosenttia. Bioenergian vaikutukset aluetalouteen ovat noin 15 miljoonaa euroa. Tuotamme kotimaista vähäpäästöistä lähienergiaa ympäri Suomea, kaikkiaan 26 paikkakunnalla. TVO:n ydinvoima on saanut suomalaisen tuotannon Avainlippu-tunnuksen, vesivoimamme saamme pääosin Pohjois- Suomen joista ja käyttämämme biopolttoaine on lähes kaikki kotimaista, Virkkunen toteaa tyytyväisenä. Jatkamme myös teknisiä selvityksiä biohiilen käytöstä lämpövoimalaitoksillamme. Biohiili edustaa mielenkiintoista uutta, kivihiiltä korvavaa tekniikkaa. Hiileksi paahdettua puuta voidaan polttaa ilman suuritöisiä ja kalliita voimalaitosmuutoksia. Hankkeen tekniset selvitykset ovat edelleen meneillään, biohiiltä on toistaiseksi poltettu vasta pieninä erinä. Tekniikka ei ole vielä kaupallista suuren mittakaavan laitoksiin, mutta se tarjoaa mahdollisen kehityspolun pidemmällä aikavälillä. Energiantuotantoa markkinoiden ehdoilla Me Pohjolan Voimassa liputamme kustannustehokkaan, markkinalähtöisen sähköntuotannon ja sähkömarkkinoiden puolesta. Markkinalähtöisyys on sähkönkäyttäjillemme tärkeää ja tätä linjaa haluamme edistää sekä Suomessa että Euroopassa. Siihen eivät sovi erilaiset, usein päällekkäiset ja ristikkäiset julkisen vallan toimenpiteet. Pahinta on tempoileva ja jatkuvasti vaihtuva energiapolitiikka. Energia-ala tekee pitkäjänteisiä investointeja 4

5 Kuva: PVO:n kuva-arkisto. ja siksi toivomme poliittiselta päätöksenteolta ennakoitavuutta ja vakautta. Päästökauppa on EU:n laajuinen sääntelymekanismi, jolla tavoitellaan ilmastonmuutoksen hillintää ohjaamalla tuotantoa fossiilisista polttoaineista kohti vähäpäästöisempiä tuotantomuotoja. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan aikaa, mutta nyt tavoitteen toteuttamista hämmennetään muilla, erilaisiin tavoitteisiin tähtäävillä ohjaustoimilla. Esimerkiksi erilaiset tukijärjestelmät ja veroratkaisut johtavat siihen, että Euroopan markkinoille tulee runsaasti uutta uusiutuvaa energiantuotantoa. Lisätuotanto kuitenkin alentaa päästöoikeuden hintaa, jolloin insentiivi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä alenee. Olemme tilanteessa, jossa julkiset tukijärjestelmät vievät mattoa päästökauppamekanismin alta. Tämä tuskin on alkuperäisten tavoitteiden mukaista, Virkkunen havainnollistaa. EU:n energiapolitiikan johtotähtenä on vähähiilinen energiatulevaisuus, johon päästökauppa markkinoita ohjaa. Tälle kehitykselle tulisi antaa mahdollisuus toteutua. Järjestelmää olisi myös laajennettava maailmanlaajuiseksi, jolloin hiilidioksidille saataisiin globaali hinta. Tukijärjestelmien pitäisi olla määräaikaisia ja pidemmällä aikavälillä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon on oltava itsessään kannattavaa. Tämä on kestävän liiketoiminnan kehittämisen perusta. Tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen edellyttävät runsaasti säätövoimaa. Säätövoiman tarpeen kasvu nostaa vesivoiman arvoa entisestään. Kollaja-hankkeemme on ykköstavoitteemme vesivoimassa vesivoiman perusparannusohjelman valmistuessa. Suomessa tarvitaan kipeästi lisää säätövoimaa ja Kollajan myötä sitä saisimme tuotantojärjestelmään. Siksi pidämme Kollajaa mukana tulevaisuuden suunnitelmissamme. Eurooppalaiseen edunvalvontaan aktiivisuutta Virkkunen toivoo suomalaisilta aktiivisempaa otetta ja yhteisiä tavoitteita eurooppalaiseen energiapolitiikkaan vaikuttamisessa. Energiapolitiikan tekemisen painopiste siirtyy koko ajan kansallisesta päätöksenteosta EU-tasolle. Suomen pitäisi olla EU-päätöksenteossa laajasti ja täysillä mukana. Jokainen maa ajaa itsekkäästi omia etujaan ja niin Suomenkin olisi tehtävä, jotta taloutemme hyötyisi EUtason päätöksistä, Virkkunen vaatii. Suomen kaltaisen pienen maan pitäisi olla mukana asioiden ensimmäisestä valmistelusta aina toimeenpanoon asti. Olemme usein olleet EU:ssa mallioppilaana toteuttamassa päätöksiä, mutta meidän pitäisi toimia samalla aktiivisella tavalla myös valmisteluvaiheessa. Direktiiviesitysten valmistuttua on vaikeaa saada enää suuria muutoksia aikaiseksi, esitykset pitää tehdä ajoissa. Tärkeää olisi, että yhteiset Suomelle tärkeät viestimme etenisivät laajasti niin, että tilaisuuden tullen niin virkamiehet, poliitikot, yritykset kuin muut vaikuttajat puhuisivat samaan suuntaan. Näin viestimme moninkertaistuisi ja vahvistuisi. Nyt eri toimijat jäävät usein yksin viestiensä kanssa tehottomasti seuraamaan eurooppalaisen päätöksentekokoneiston etenemistä. Tässäkin pätee vanha totuus siitä, että yhdessä olemme enemmän. Yhteistä kantaa pitäisi osata etsiä, rakentaa ja viestiä nykyistä paljon paremmin. Energiapolitiikan painopiste verotukseen Virkkunen uskoo, että energiapolitiikkaa tehdään lähivuosina entistä enemmän energiaverotuksen kautta. Suomessa tehtiin vuonna 2010 suuret päätökset ydinvoiman lisärakentamisesta, uusiutuvan energian tukijärjestelmistä sekä energiatehokkuuden lisäämisestä. Valtiontalouden painopiste lähivuosina on maamme talouden tasapainottamisessa. Euroopan komissio on lisäksi tuomassa energiaverotuksen harmonisointiin tähtäävän energiaverodirektiiviesityksen käsittelyyn. Suomi siirtyi sangen nopeasti energian huippuverottajien joukkoon Euroopassa. Kuluttajan sähkölaskusta yli kolmasosa on veroa energiaa verotetaan lähes kuin alkoholia, bensiiniä tai tupakkaa. Energiaverot nostavat energian hintaa ja kiihdyttävät inflaatiota sekä heikentävät kansallista kilpailukykyämme. Erityisen huolestuttavaa juuri nyt on keskustelu ja ehdotukset ns. uraaniverosta. Veron vaikutukset olisivat hyvin haitalliset suomalaiselle teollisuudelle, sekä muille sähkönkäyttäjille. Energiaverodirektiivi on kyllä hyvä esimerkki valmistelutyöstä, jossa pitää olla valppaasti mukana. Pienen maan Euroopan reuna-alueella on ajettava omia etujaan kuka niistä muuten huolta pitäisi? Direktiiviesitys on tuomassa eurooppalaista harmonisointia energiaverotukseen. En kuitenkaan usko, että kehitys jää tähän, vaan mukaan saattaa tulla jatkossa uusiakin elementtejä. Selvää on nyt se, että valppautta tarvitaan. Kyseessä on merkittävä asia suomalaiselle energiasektorille. Emme tarvitse lisää rasitteita, nyt olisi aika antaa markkinoiden toimia, Virkkunen painot- taa.- 5

6 Teksti: Juhani Ikonen Väärin pelätty? Elämä on vaarallista. Pelkäämme, syystä tai syyttä, monia asioita. Mielemme on ohjelmoitu aavistelemaan ikävyyksiä ja kielteisiä asioita. Mutta pelkäämmekö oikeasti vaarallisia asioita? Ihmiskunnan alkutaipaleella pelolla oli tärkeä tehtävä todellisten vaarojen välttämisessä. Pelkääjät eivät joutuneet petojen saaliiksi eivätkä syöneet myrkyllisiä kasveja. Mielemme hälytysjärjestelmä toimii edelleen samalla tavalla, pelko auttaa ihmistä pysymään hengissä, vaikka elinympäristömme on vaihtunut metsien pimennoista kivikaupungeiksi ja lähiöiksi. Kuva: Juhani Ikonen Kielteisyysharha johtaa vainuamaan ikävyyksiä Riskien kokemiseen liittyy kiinteästi pelottavan, uhkaavan ja kielteisen kokeminen. Taustalla on kielteisyysharha, joka on yksi ihmismielen perustavanlaatuisista psykologisista prosesseista. Kielteisyysharha on havaittavissa kaikilla tiedonkäsittelyn ja kokemuksen osa-alueilla. Lähes jokainen ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän osa havaitsemisesta sosiaaliseen päättelyyn painottaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä asioita. Annamme paljon enemmän painoarvoa ikäville, epämiellyttäville ja pelottaville kuin miellyttäville ja hyville asioille, sanoo psykologian tutkija Sointu Leikas Helsingin yliopistosta. Huomaamme kielteiset asiat nopeammin kuin myönteiset, ja opimme välttämään ikäviä asioita helpommin kuin lähestymään hyviä ja haluttavia asioita. Kielteisyysharha johtaa meidät vainuamaan ikävyyksiä kaikkialla ja yliarvioimaan riskejä. On paljon vaarallisempaa lähestyä jotain pahaa kuin jättää lähestymättä jotain hyvää. Optimismiharha saa vähättelemään omatekoisia riskejä Vaikka uumoilemmekin herkästi pahaa, niin itse aiheutettujen riskien seurauksia meillä on taipumus vähätellä. Kun riskit ovat kontrolloituja ja itse valittuja, niiden seuraukset arvioidaan paljon pienemmiksi. Meillä on taipumus vähätellä itse aiheuttamiamme riskejä, sanoo psykologian tutkija Sointu Leikas. Tämä optimismiharha näkyy selvästi esimerkiksi tupakoitsijoiden ajattelutavassa. Tupakoitsijat pitävät tupakoinnin riskejä paljon pienempinä kuin tupakoimattomat. Optimismiharha sävyttää autolla ajamista ja rattijuoppouttakin. Valtaosa autoilijoista uskoo olevansa keskivertoa parempia ajajia. Autolla ajaminen on omassa kontrollissa. Lentomatkalla kulkuväline taas ei ole omassa hallinnassamme. Maanteillä kuolee ihmisiä monin verroin enemmän kuin lentoliikenteessä matkakilometreihin nähden, mutta silti pelkäämme lentämistä aivan suhteettomasti todelliseen riskiin nähden, Leikas pohtii. Ihmismielen kognitiiviset järjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että kun arvioimme jonkun riskin pelottavuutta, annamme paljon enemmän painoa riskin seurauksille kuin sen todennäköisyydelle. Pelkäämme hyvin epätodennäköistä asiaa mahdollisesti hyvin vakavin seurauksin paljon enemmän kuin hyvin todennäköistä asiaa, jonka seuraukset ovat pienemmät. Esimerkiksi ydinvoimaa kohtaan tunnettu pelko selittyy osin juuri tällä mielen ominaisuudella. Vaikka asiantuntijat pitävät suuren ydinonnettomuuden todennäköisyyttä varsin pienenä, ydinvoima herättää suurta pelkoa ja vastustusta. Joko hyvä tai paha Mielenkiintoinen suhtautumiseemme vaikuttava tekijä on taipumus eräänlaiseen joko tai -ajatteluun. Psykologian termein ilmaistuna meidän on vaikea pitää yllä ambivalentteja tietoedustuksia eli nähdä jossain asiassa sekä hyvää että pahaa. Tämä ilmenee mielen perustavanlaatuisella intuitiivisella tasolla. Vaikka ihmiset ymmärtäisivät rationaalisesti, että asiat eivät ole mustavalkoisesti vain joko sitä tai tätä, niin intuitiiviseen tasoon tämä ei vaikuta, Leikas tähdentää. Jos ihminen kokee jonkin asian hyväksi, hänen on vaikea nähdä siihen liittyviä riskejä ja pitää sitä mitenkään pahana. Sama pätee myös toisinpäin. Siksi valistus, esimerkiksi faktatiedon jakaminen, on yleensä melko tehotonta. Ydinvoimaa kohtaan tunnettu epäluulo ja pelko on tästäkin ilmiöstä malliesimerkki, ja geenimanipuloidut elintarvikkeet toinen. Viranomaisten antama tieto ydinvoimasta tai muuntogeenisistä elintarvikkeista ei yleensä vähennä niitä kohtaan tunnettua pelkoa yhtään. Ihmiset etsivät lähinnä sellaista tietoa, joka vahvistaa heidän entisiä käsityksiään. Ajatus kulkee niin, että pelkoa herättävä asia ei voi olla missään suhteessa hyvä tai hyödyllinen, Leikas sanoo. Argumentteja ja assosiaatioita Meidän kaksi tiedonkäsittelyjärjestelmäämme, rationaalinen ja intuitiivinen, toimivat aivan erilaisten tietoyksikköjen varassa. Rationaalinen järjestelmä analysoi faktoja ja argumentteja, intuitiivinen taas toimii assosiaatioiden varassa. Intuitiivisessa järjestelmässä asiat linkittyvät toisiinsa ilman mitään totuusarvoja, mielleyhtymille 6

7 Lentäminen pelottaa meitä aivan suhteettomasti todelliseen riskiin nähden. Kuva: Finnairin kuva-arkisto rakentuen. Assosiatiivinen hyvä-paha -järjestelmä tuottaa kuitenkin myös tietoisia asenteita. Kun koemme intuitiivista vastenmielisyyttä jotain asiaa kohtaan, alamme usein etsiä kielteiselle suhtautumisellemme rationaalisia perusteita, ja näin intuitiivisesta vastenmielisyyden tunteesta tulee tietoinen asenne. Ihmisillä on vahva taipumus hankkia valikoivasti omaa asennetta vahvistavaa tietoa. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi rasististen asenteiden kohdalla, Leikas huomauttaa. Mielenkiintoinen psykologinen kuriositeetti on, että onnellisuus ja viha vaikuttavat samalla tavalla vähentävästi riskien kokemiseen. Viha ja onnellisuus lisäävät ihmisen mielessä yhtäläisesti kontrollin ja varmuuden tunnetta. Myös sukupuoli ja sosioekonominen asema vaikuttavat selvästi riskien kokemiseen. Naiset arvioivat melko systemaattisesti riskit suuremmiksi, pelottavammiksi ja todennäköisemmiksi kuin miehet. Hyvä sosioekonominen asema vähentää riskien kokemusta ja pelkäämistä. Tällä seikalla on yhteys hyvän aseman tuomaan pysyvään elämänhallinnan kokemukseen. Ihmisen persoonallisuuden piirteistä yksi, neuroottisuus, on selvästi ja voimakkaasti yhteydessä riskien kokemiseen. Neuroottiset ihmiset ovat erittäin herkkiä kokemaan kielteisiä tunteita kohdatessaan epämiellyttäviä asioita, ja he myös reagoivat niihin hyvin voimakkaasti. ERÄITÄ SUOMALAISTEN YLEISIÄ JA VÄHEMMÄN YLEISIÄ KUOLINSYITÄ Siviili-ilmailu (Ilmailuhallinto) Sähköisku (Tukes) Murhat ja tapot (Tilastokeskus) Ultraviolettisäteily (STUK) henkeä Asuntojen radon (STUK) n. 280 Passiivinen tupakointi vuodessa (Ympäristö & Terveys 3/2010) Ulkoilman pöly (THL) Aktiivinen tupakointi ( 1-2 vuodessa 0-4 vuodessa n. 100 vuodessa n. 150 vuodessa n. 300 vuodessa n vuodessa vuodessa Media vyöryttää uhkakuvia Hallitsemisen tunne on hyvin vahvasti yhteydessä riskien kokemiseen. Kokeellisesti on osoitettu, että peloissaan oleva ihminen kokee riskit suurempina. Pelko lisää kontrolloimattomuuden kokemusta ja tunnetta asioiden hallitsemattomuudesta. Sosiologiassa on pohdittu myös käsitettä pelon kulttuuri, jolla tarkoitetaan päivästä toi- Yhteensä 3,69 seen tietoisuuteemme tunkevia kauheuksia ja uhkakuvia, joita muun muassa media uutterasti tuottaa. Pelon lietsonta luo ihmisten mieliin sekaannusta ja epävarmuutta. Koemme koko ajan mediassa esillä olevat riskit suurempina kuin vähemmän esillä olevat, mutta todennäköisemmät riskit. Pelon tunnetta vielä vahvistaa kielteisyysharha eli se, että annamme kaikille kielteisille tapahtumille paljon painoarvoa, Leikas muistuttaa. Epävarmuuden ja hallitsemattomuuden tunteen vaikutus näkyy dramaattisesti taloudellisesti huonoina aikoina. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lamavuosina väkivallan pelko on lisääntynyt jyrkästi. Pelkoon ei kuitenkaan ole ollut mitään todellista syytä, sillä väkivaltarikosten määrä ei noina aikoina todellisuudessa ole kasvanut.- 7

8 Teksti: Anneli Nikula MISTÄ SUOMALAISET SAAVAT SÄTEILYÄ Suurin osa suomalaisten saamasta säteilystä tulee maaperässä olevasta radonista. Kuva: Hannu Huovila Fukushiman ydinvoimaonnettomuus herätti keskustelua ydinvoimalaitoksen radioaktiivisista päästöistä ja niiden aiheuttamista säteilyannoksista. Samalla kysyttiin, mistä ja minkä verran suomalaiset saavat säteilyä. Radon on edelleen suomalaisille eniten säteilyannosta aiheuttava tekijä. Fukushiman onnettomuus ei näy meidän säteilyannoksissamme. Jokainen ihminen joutuu jatkuvasti alttiiksi erilaiselle säteilylle. Merkittävimpiä ionisoivan säteilyn lähteitä ovat maa- ja kallioperästä sekä avaruudesta tuleva säteily sekä ravinnossa olevien luonnon radioaktiivisten aineiden säteily. Myös ihmisen oma keho sisältää luonnossa olevia radioaktiivisia alkuaineita, jotka säteilevät. Kalium-40 on kehossa, pääosin luustossa, oleva luonnon radioaktiivinen aine. Luonnon kaliumissa on aina vakio-osuus radioaktiivista kalium-40 -isotooppia, jota aikuisessa ihmisessä on koosta riippuen becquerelia (Bq). Becquerel on säteilyn yksikkö ja tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Muita radioaktiivisia aineita kulkeutuu ihmiseen ruoan, juomaveden ja hengitysilman mukana. Kehoon kulkeutuu myös kallioperässämme esiintyvää luonnon uraania ja toriumia sekä näiden hajoamistuotteita. Tunnetuin ja suomalaisten säteilyaltistuksen kannalta tärkein hajoamistuote on uraanin hajoamissarjaan kuuluva radon. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä (msv) vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu sisäilman radonista. Luonnon taustasäteilystä aiheutuu keskimäärin 30 prosenttia säteilyannoksesta ja säteilyn käytöstä terveydenhuollossa noin 15 prosenttia vuosittain. Luuston kalium-40 -isotooppi aiheuttaa kehossa keskimäärin noin 0,2 millisievertin säteilyannoksen. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena radioaktiivisia aineita levisi myös Suomeen. Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen annos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutukset suomalaisille ovat merkityksettömät. Osa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta tulee säteilyn käytöstä lääketieteellisissä tutkimuksissa 8

9 ja hoidoissa. Kun säteilyä käytetään lääketieteessä, tulee hyödyn aina olla haittaa suurempi. Esimerkiksi röntgentutkimuksissa tai radioaktiivisten aineiden käytössä tavoitteena useimmiten on sairauksien tunnistaminen ja sädehoidoissa kyseessä on sairauden parantaminen. Henkilöstön säteilyannoksille asetetaan rajat Säteilylaissa ja -asetuksessa säädetään enimmäisrajat säteilynalaista työtä tekeville henkilöille. Säteilytyöntekijän suurin sallittu annos viidessä vuodessa on 100 msv eikä annos saa yksittäisenä vuonna ylittää 50 millisievertiä. Säteilynalaista työtä tehdään sairaaloissa, lentokoneissa, ydinvoimalaitoksissa ja muissa teollisuuslaitoksissa. Säteilyä ja henkilöstön saamaa säteilyannosta voidaan helposti mitata ja samalla seurata, että asetettuja säteilyannosrajoja ei ylitetä. Säteilyturvakeskus valvoo näiden työpaikkojen henkilöstön saamia säteilyannoksia. Ydinvoimalaitoksen käytöstä aiheutuvan säteilyn vuosiannoksen ylärajaksi ulkopuoliselle henkilölle on Suomessa asetettu 0,1 millisievertiä. Tämä sama annosraja koskee myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen päästöistä aiheutuva säteilyannos voidaan määrittää laskennallisesti ja se on noin 0,0002 millisievertiä vuodessa. Valtioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta on määritelty: Eniten altistuvien ihmisten saama vuosiannos tulee jäädä alle 0,1 msv ja muiden ihmisten saamien keskimääräisten vuosiannosten tulee jäädä merkityksettömän pieniksi. Fukushima ja säteilyannokset Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamat säteilyvaikutukset voidaan arvioida sitten, kun laitosyksiköt on saatu täysin hallintaan ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehty. Päästöt ja radioaktiivisuustaso ympäristössä tulee analysoida tarkasti ja sen jäl- keen voidaan laskennallisesti arvioida lähiseudun asukkaiden saama säteilyannos. Alustavien arvioiden mukaan Fukushimassa vältyttiin suurilta säteilyannoksilta. Tällä hetkellä tiedetään, että Fukushiman onnettomuudessa ei tullut säteilystä aiheutuneita kuolonuhreja. Säteilyturvakeskuksen mukaan kukaan ei ole saanut akuuttiin säteilysairauteen johtavia kokokehoannoksia. Kahdelle työntekijälle tuli paikallisia säteilyn aiheuttamia palovamman tyyppisiä ihovaurioita. - Eräiden röntgentutkimusten määriä ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa Tutkimus Hammasröntgenkuvaus (tavanomainen) Tutkimusmäärät Säteilyannos 1 Sv (sievert) = J/kg Sievert on efektiivisen säteilyannoksen yksikkö, jolla kuvataan ionisoivan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittavaikutusta. Yksikkö ottaa huomioon säteilyn biologiset vaikutukset. Yleensä käytetään sievertin pienempiä kerrannaisyksiköitä, jotka ovat tuhat (milli) ja miljoona kertaa (mikro) pienempiä. Suomalaisten eri lähteistä vuosittain saamat efektiiviset säteilyannokset msv Sisäilman radon 2,0 Luonnon radioaktiivisuus kehossa 0,36 Ulkoinen säteily maaperästä 0,45 Kosminen säteily avaruudesta 0,33 Lääketieteelliset röntgentutkimukset 0,5 Lääketieteelliset radioisotooppitutkimukset Ydinasekokeet ja Tshernobyl-laskeuma 0,03 0,02 Yhteensä 3,69 Lähde: Säteilyturvakeskuksen (STUK) nettisivut ,01 Kallo ,1 Keuhkot ,1 Mammografia (rintojen röntgentutkimus) ,2* Lanneranka ,3 Vatsan tietokonetomografiatutkimus (TT-tutkimus) Efektiivinen annos millisievert (msv) Verisuoniston tutkimus (3-150) Radiologiset toimenpiteet (esim. verisuonitukosten avaus) Lähde: Säteilyturvakeskuksen (STUK) nettisivut (3-450) 1 Sv = msv (millisievert) 1 msv = µsv (mikrosievert) mansv (mansievert) on kollektiivinen säteilyannos, joka on tietyn väestöryhmän kokonaissäteilyannos. Annosnopeus Annosnopeus kuvaa säteilyannoksen määrää tietyssä ajassa 1 Sv/h = msv/h 1 msv/h = µsv/h 9

10 Teksti: Anneli Nikula Laaja tutkimus Iso-Britanniassa osoittaa: Lasten leukemialla ja ydinvoiman läheisyydellä ei ole yhteyttä Ydinvoimalaitoksen lähellä asumisella ja lasten leukemialla ei voida osoittaa olevan suoraa yhteyttä. Tähän tulokseen tultiin laajassa tutkimuksessa Iso-Britanniassa, jossa kartoitettiin lasten leukemiatapaukset 35 vuoden ajalta. Tutkimuksessa selvitettiin leukemian yleisyyttä alle 5-vuotiaiden lasten keskuudessa, jotka asuvat viiden kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksista. Iso-Britanniassa säteilyn lääketieteellisiä vaikutuksia tutkiva komitea, COMARE julkaisi tämän vuoden toukokuussa raportin, jonka mukaan ydinvoimaloiden lähellä asuvilla lapsilla ei Britanniassa ole suurempaa todennäköisyyttä sairastua leukemiaan kuin muuallakaan Britanniassa elävillä lapsilla. Komitea toteaa, että ydinvoimalan lähellä asuminen lisää leukemiariskiä minimaalisesti, jos lainkaan. Tutkimuksessa kartoitettiin syöpärekisterin avulla alle viisivuotiaiden lasten syöpätapaukset 13 Iso-Britanniassa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen läheisyydessä, viiden kilometrin säteeltä. Tutkimusanalyysi koski erityisesti leukemiaa ja Non-Hodgkinin lymfoomaa. Kahdellakymmenellä ydinvoimalaitoksen lähellä asuvista lapsista todettiin leukemia vuosina Vuosittain Iso-Britanniassa leukemia todetaan noin 500 lapsella. Myös muiden maiden tutkimukset käytiin läpi Tässä tutkimuksessa tehdyn analyysin mukaan ei löytynyt tilastollisesti merkittävää näyttöä siitä, että alle viisivuotiaiden lasten leukemian riskillä ja ydinvoimalan läheisyydellä olisi Iso-Britanniassa yhteyttä. Raportissa todetaan lisäksi, etteivät tutkimukset myöskään muista maista yleensä osoita kasvua lapsuusiän leukemiatapausten määrässä lähellä ydinvoimalaitoksia. Tutkimusraportissa päätellään, että lapsuuden leukemiaklustereiden syyt ovat muualla, ja yhtenä syynä mainitaan infektiot. Raportti oli Iso-Britannian Terveysministeriön pyytämä ja liittyi viranomaisselvityksiin, joita tehtiin uusia ydinvoimareaktoreita koskevan päätöksenteon tueksi. Raportissa monta osiota ja suosituksia Raportti koostuu eri osioista, joissa tarkastellaan epidemiologisia tutkimuksia Iso-Britanniasta ja muista maista koskien lapsuusiän leukemiaa ja ydinvoimalaitoksia tai muita ydinlaitoksia. Raportissa analysoidaan lapsuusiän leukemian maantieteellistä esiintymistiheyttä lähellä ydinvoimalaitoksia Iso-Britanniassa. Analyysi perustui syöpärekisteritietoihin. Raporttiin on koottu tietoja usean Euroopan maan syöpärekistereistä, ydinreaktoreiden esiintyminen, radioaktiivisten aineiden päästöt reaktoreista ja suuren yleisön altistuminen säteilylle. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös niitä tekijöitä, joita ei ole otettu huomioon aiemmissa COMAREn tutkimuksissa, ja tutkittiin mikä voisi selittää eri maissa havaittuja eroavaisuuksia lapsuuden leukemiaan liittyvissä tutkimustuloksissa. Raportissa annetaan useita suosituksia. Vaikka COMARE ei löytänyt mitään syytä muuttaa aiempia neuvojaan, he totesivat että lopullisten päätelmien tekeminen on vaikeaa yksin epidemiologisten todisteiden avulla. Siksi komitea ehdottaa, että hallitus edelleen seuraisi lapsuusiän syöpien ja leukemian esiintyvyyttä ydinvoimalaitosten läheisyydessä. Komitea piti myös tarpeellisena jatkaa sellaisia tutkimuksia liittyen leukemiaan, muihin syöpiin ja säteilyyn, joiden tavoitteena on määrittää yleensä syitä lapsuusiän leukemiaan. 10

11 Komitea katsoi, että ydinvoimalaitosten nykyistä, tehokasta ympäristövalvontaa on syytä jatkaa tulevaisuudessa. Tätä pidettiin Iso-Britannian kannalta erityisen tärkeänä, jos uuden ydinvoiman rakentamisohjelma menee eteenpäin. Komitea suositti radioaktiivisen hiili-14 -isotoopin päästöjen valvonnan jatkamista sekä nykyisten ydinvoimalaitosten että uusien ydinvoimalaitosten osalta. Analyysien mukaan hiili-14 on merkittävä tekijä laskettaessa ydinvoimalaitosten päästöjen aiheuttamaa väestön säteilyannosta. Komitea suositti tuen antamista myös jatkossa laajan syöpärekisterin ylläpitämiseksi, koska ne mahdollistavat kattavan epidemiologisen analyysin lasten ja aikuisten syövistä. Komitea tutkii säteilyn vaikutuksia Raportin julkaissut COMARE on Iso-Britannian säteilyn lääketieteellisiä vaikutuksia tutkiva komitea, joka perustettiin vuonna 1985 arvioimaan ja neuvomaan hallitusta luonnon ja ihmisen aiheuttaman säteilyn vaikutuksista. Tämä raportti oli jo neljästoista COMAREn laatima laaja raportti, ja valmistui vastauksena vuonna 2009 esitettyyn hallituksen pyyntöön tarkastella aiheesta julkaistuja tuoreita tutkimuksia. Komitean puheenjohtajana toimii professori A.T. Elliot, joka työskentelee Glasgow:n yliopiston kliinisen fysiikan professorina. Valiokuntaan kuuluu 15 jäsentä, jotka työskentelevät sekä sairaaloissa että yliopistoissa ja edustavat eri tutkimusaloja: lapsuusiän syövät, radiologia, kansanterveys ja ympäristö.- Iso-Britannian ydinvoimalaitospaikkakunnat NPP Hunterston Torness Chapelcross Heysham Hartlepool Wylfa Trawsfynydd Berkeley Oldbury Hinkley Point Bradwell Dungeness Sizewell 11

12 Teksti: Juhani Ikonen Suomessa ydinvoimalaitosten vaikutuksia ympäristöön seurataan erittäin tarkasti Kuva: Hannu Huovila Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomen ydinvoimalaitosten sijaintija ympäristökunnissa ei alle 15-vuotiailla lapsilla esiinny enempää leukemiaa kuin muuallakaan maassa. Säteilyturvakeskus (STUK) on yhdessä Syöpärekisterin kanssa seurannut syöpäilmaantuvuutta suomalaisten ydinvoimalaitosten ympäristössä koko niiden yli 30-vuotisen toiminnan ajan. Tarkasteltuna aikana laitosten ympäristössä on havaittu kaikkiaan 16 lasten leukemiatapausta, mikä on odotettu määrä. Suomessa ydinvoimalaitosten vaikutuksia ympäristöön seurataan erittäin tarkasti. Ulkoisen säteilyn seuranta on reaaliaikaista ja toisi mahdolliset päästörajojen ylitykset heti tietoon. Meillä aloitettiin jo ennen voimalaitosten toiminnan käynnistymistä seikkaperäinen ympäristön säteilytarkkailuohjelma. Sillä varmistetaan, että yllättäviä pieniäkään päästöjä tai radioaktiivisten aineiden kertymistä ravintoketjuun ei tapahdu, kertoo toimistopäällikkö Olli Vilkamo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosastolta. Voimalaitosten ympäristössä mitatut radioaktiivisuustasot ja niistä koituvat säteilyannokset lähialueiden väestölle ovat olleet niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä verrattuna väestön muista syistä saamaan säteilyyn. Suomen ydinvoimalaitosten ympäristössä noin 20 kilometrin säteellä asuu henkilöä, joista alle 15-vuotiaita on noin Saksalaistutkimus herätti kansainvälistä huomiota Suomessakin herätti muutama vuosi sitten huomiota Saksan liittovaltion Säteilyturvakeskuksen tilaama 12

13 Suomen ydinvoimalaitosten vaikutuksia ympäristöön seurataan seikkaperäisellä ympäristön säteilytarkkailuohjelmalla. voimalaitospaikoilla. Suurissa ydinvoimamaissa USA:ssa, Ranskassa ja Japanissa, joissa voimalaitosten läheisyydessä asuu eniten ihmisiä, ei ole havaittu lasten leukemian lisääntymistä. Poikkeuksellista leukemian esiintymistä ei ole havaittu ydinvoimalaitosten läheisyydessä muissakaan maissa Saksaa lukuun ottamatta. Monissa maissa leukemiatapausten kasautumista on kuitenkin havaittu joillakin alueilla siellä täällä ilman selvää yhdistävää tekijää. Leukemian syitä ei toistaiseksi tunneta riittävästi, eikä ilmiötä ole pystytty selittämään.- tutkimus lasten leukemiasta. Tutkimuksen mukaan viiden kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksista asuvilla alle viisivuotiailla lapsilla esiintyi enemmän leukemiatapauksia kuin kauempana asuvilla lapsilla, Vilkamo kertoo. Tutkimuksen tekijät totesivat, että havainto ei johdu säteilystä, koska ydinvoimalaitoksen ympäristössä altistuminen säteilylle ei ole suurempaa kuin muuallakaan. He eivät kuitenkaan pyrkineet löytämään ilmiölle mitään muutakaan selitystä. Saksan liittovaltion säteilyturvakeskusta edustava tohtori Bernd Grosche totesi taannoin Suomessa vieraillessaan, että ydinvoimalaitosten aiheuttama säteily on niin vähäistä, että se ei voi selittää saksalaisen tutkimuksen tuloksia. Ympäristön normaali taustasäteily on ydinvoimalaitosten aiheuttamaa säteilyaltistusta merkitsevästi suurempaa. Groschen mukaan tarvitaan lisätutkimuksia siitä, mikä leukemiaa aiheuttaa ja miten eri tekijät yhdessä vaikuttavat siihen. Leukemiatapausten kasvu yleisellä tasolla liittyy jollakin tavalla elämäntapaan, mutta emme tiedä miten, Groshe sanoi. Olli Vilkamon mukaan tilastollisten tarkastelujen ongelma on se, että riittävän monesti toistettuna pienikin virhemahdollisuus tuo jossakin tutkimuksessa esimerkiksi 95 %:n varmuudella havaittavan ilmiön. Ihmiset eivät pidä sattumista, joten nekin halutaan selittää johonkin asiaan liittyviksi. Saksassa tehdyn tutkimuksen havainnot koskevat hyvin lähellä voimalaitoksia asuvia pieniä lapsia. Suomessa täysin vastaavaa tutkimusta ei ole mahdollista tehdä, koska Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten läheisyydessä, viiden kilometrin suojavyöhykkeellä, asuu pysyvästi vain noin sata ihmistä. Syytä leukemiatapausten kasautumiseen ei tiedetä Kaikkiaan lasten leukemian esiintymistä on tutkittu eri maissa yli 200 ydinvoimalaitoksen ympäristössä, eli useimmilla maailman ydin- Kuva: Juhani Ikonen Suomessa ulkoisen säteilyn reaaliaikainen seuranta toisi mahdolliset päästörajojen ylitykset heti tietoon, kertoo toimistopäällikkö Olli Vilkamo Säteilyturvakeskuksesta. 13

14 Maailmanlaajuinen turvallisuustarkastelu on ydinvoimalaitosten perustoimintaa 14

15 Kuva: Hannu Huovila Teksti: Lauri Inna Ydinvoimaonnettomuudet, vaikkakin toisenlaisissa olosuhteissa, merkitsevät kaikille voimayhtiöille työtä, työtä ja työtä. Turvallisuus on ydinvoimalan ydintoiminto, joka mahdollistaa energian tuotannon. 15

16 Kuva: Hannu Huovila Suomessa Fukushiman tapahtumat käynnistivät välittömästi työ- ja elinkeinoministeriön selvityspyynnön ydinvoimalaitosten turvallisuudesta. Voimayhtiöiden Säteilyturvakeskukselle tuottamien selvitysten mukaan Suomessa ei ole noussut esiin sellaisia uusia uhkatekijöitä, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. STUK:n mukaan tähän on osaltaan syynä korkea turvallisuuskulttuuri, mutta ennen kaikkea laitosinvestointien ja turvallisuusparannusten toteuttaminen tasaisesti pitkällä aikajänteellä. Japanin maaliskuista maanjäristystä seurannut tsunami johti vakavaan ydinvoimalaonnettomuuteen Fukushiman voimalaitoksella. Tämä oli kolmas maailmanlaajuista huomiota herättänyt tapahtuma ydinvoima-alalla, minkä seurauksena ydinvoimalaitosten turvallisuutta parannetaan. Huhtikuun lopussa muisteltiin 25 vuotta sitten tapahtunutta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta Japanin luonnonkatastrofin varjossa. Myös Yhdysvalloissa vuonna 1979 tapahtunut Three Mile Islandin onnettomuus nousi otsikoihin. Samoihin aikoihin Fukushiman onnettomuus arvioitiin ydinlaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla korkeimpaan Kuva: TVO:n kuva-arkisto Käyttöturvallisuustoimiston päällikkö Marjo Mustosen mukaan vakavista ydinonnettomuuksista otetaan maailmanlaajuisesti opiksi, vaikkakin TVO:n laitosturvallisuuden parantaminen on ensisijaisesti omaehtoista kehittämistä. INES-luokkaan seitsemän, johon ainoastaan Tshernobyl oli tätä ennen nostettu. Samasta onnettomuusluokituksesta huolimatta Fukushiman ja Tshernobylin onnettomuudet poikkeavat toisistaan sekä syiltään että seurauksiltaan. Siinä missä Tshernobylin traaginen katastrofi sai alkunsa inhimillisen toiminnan seurauksena, Japanissa onnettomuusketjun käynnisti luonnonkatastrofi, joka aiheutti muutoinkin laajaa tuhoa. Olkiluodon laitosyksiköillä kestävät suunnitteluperusteet Jo Tshernobylistä ja sen seurauksista opittiin paljon, vaikkakin TVO:n laitosturvallisuuden parantaminen on ensisijaisesti omaehtoista kehittämistä. Olkiluodon käyvillä laitosyksiköillä on tehty parannuksia erityisesti vakaviin onnettomuuksiin varautumisen osalta sekä että 1990-luvuilla. Toteutettujen laitosmuutosten jälkeen suojarakennuksen vaurioituminen vakavan reaktorionnettomuuden seurauksena voidaan estää, ja mahdollisesti tarvittavat päästöt voidaan suorittaa hallitusti suodatetun paineenalennusjärjestelmän kautta. Olkiluodon käynnissä olevien laitosyksiköiden poistokaasujärjestelmä suodattaa poistoilman jodin jopa 99,9 prosenttisesti, erittelee TVO:n käyttöturvallisuustoimiston päällikkö Marjo Mustonen. Yleisesti Tshernobylin onnettomuuteen johtaneista tapahtumista ollaan yhtä mieltä. Onnettomuuteen johti tahallinen ohjeiden vastainen toiminta ja piittaamattomuus. Lisäksi onnettomuuslaitos oli tyypiltään epävakaa ja mahdollisti fysikaalisilta ominaisuuksiltaan onnettomuuden synnyn. Pääasiassa virheellinen toiminta, sikäli kuin se on tietoista tai johtuu puutteellisesta tiedosta, pyritään estämään laitosyksiköiden turvallisuusteknisten käyttö- 16

17 ehtojen määräyksillä. Tshernobylissä henkilökuntaa käskeneet ihmiset eivät ilmeisesti olleet näistä määräyksistä tietoisia tai eivät välittäneet niistä, Mustonen summaa. Automaattisilla suojaus- ja rajoitustoiminnoilla voidaan estää laitoksen saattaminen epäedulliseen tilaan erehdyksessä. Tshernobylissä automaattiset toiminnot ohitettiin tahallisesti, halutun kokeen mahdollistamiseksi. Automatiikka voi estää tahallista ja tiedostettua inhimillistä toimintaa vain rajoitetusti. Tshernobylin jälkeen Olkiluodossa kriittisyysturvallisuuteen liittyvät asiat käytiin tarkasti läpi. Turvallisuusteknisiin käyttöehtoihin tehtiin kriittisyysturvallisuuden varmistamiseen tähtääviä muutoksia lähinnä seisokin aikaisten huolto- ja polttoainetöiden järjestelyihin liittyen. Kriittisyysturvallisuudella tarkoitetaan reaktorin turvallisen sammutustilan varmentamista. Tshernobylin reaktorin niin sanottu positiivinen aukkokerroin on onnettomuuden kannalta keskeinen asia. Kertoimen ollessa positiivinen reaktori saattaa joutua tilaan, jossa teho karkaa hallinnasta niin nopeasti, ettei mikään tekninen keino ehdi pysäyttää tehon kasvua ennen sydämen vaurioitumista. Olkiluoto 3 yksi maailman turvallisimmista Muun muassa Olkiluodon 1 ja 2 kevytvesireaktoreiden eräs suunnitteluvaatimus on, että fysikaalisten takaisinkytkentöjen nettovaikutuksen tulee olla aina tehon kasvua hillitsevä, joten teho ei pääse kevytvesireaktorissa karkaamaan Tshernobylin malliin. Japanin onnettomuudessa ei ollut kyse reaktiivisuusonnettomuudesta vaan yksinkertaisesti siitä, ettei reaktoreihin saatu toimitettua vettä jälkitehon höyrystämän veden tilalle. Tällöin sydän paljastui ja ylikuumeni. Ylikuumennut polttoaineen suojakuorimateriaali reagoi vesihöyryn kanssa, jolloin vapautui vetyä. Vety pääsi vuotamaan suojarakennuksen ulkopuolelle, jossa se ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan räjähti. Kyseessä oli siis puhtaasti kemiallinen reaktio, arvioi Mustonen. Japanilaisten reaktorien ilman sähköä toimivat järjestelmät, kuten eristyslauhdutin ja höyrykäyttöiset lisävesipumput, auttoivat välttämään täysimittaisen sydämen sulamisonnettomuuden viivästämällä tsunamin jälkeisten ensimmäisten tuntien aikana sydämen paljastumista. Vaikka onnettomuus johti laajoihin sydänvaurioihin, ohjaajien puuttuminen asioihin esti paineastian rikkoutumisen, mikä aikanaan helpottaa onnettomuuden jälkihoitoa. Olkiluoto 3:n kyseeseen tulevissa onnettomuustilanteissa reaktorin suojarakennus pysyy ehjänä, mikä estää hallitsemattomat radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön. Reaktori on siis täysin eristetty ympäristöstään myös vakavan onnettomuuden sattuessa. Tämä on keskeinen suunnitteluperuste ja vaatimus. Tästä huolimatta Suomessa on vallalla filosofia, jonka mukaan onnettomuuksiin varaudutaan. Esimerkiksi automaation osalta tämä tarkoittaa erillisten ja toisistaan riippumattomien järjestelmien rakentamista. Ydinvoimalan turvallisuuskulttuuri on jatkuvan kehittämisen kohteena. Turvallisuuskulttuurin on oltava mukana kaikessa ajattelussa ja tekemisessä. Olkiluoto 3 on tästä hyvä esimerkki. Rakennustyömaalla turvallisuuden painopiste on jonkin aikaa kohdistunut työsuoritteiden valvontaan ja raportointiin, ja asiassa on havaittu myönteistä kehitystä. Ydinturvallisuus syntyy jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa sitä, että ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä.- 17

18 Teksti: JUHANI IKONEN Olkiluodon laitosyksiköt entistäkin turvallisemmiksi TVO on analysoinut jälleen Olkiluodon laitosyksiköiden turvallisuusjärjestelmät sekä varautumisen äärimmäisiin sääilmiöihin ja muihin poikkeusolosuhteisiin. Analyysin piiriin kuuluivat muun muassa myrskyt, tulvat, jäätymisolot, tulipalot ja maanjäristykset sekä näiden yhdistelmät. Perusteelliset selvitykset eivät tuoneet esiin mitään yllättäviä turvallisuuspuutteita. Olkiluodon laitosyksiköt on varustettu moninkertaisilla ja eri periaatteilla toimivilla turvallisuusjärjestelmillä, joiden avulla häiriötilanteet havaitaan ja saadaan nopeasti hallintaan. Perustana on monitasoinen syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu. Kaikki turvallisuuden kannalta merkitykselliset toiminnot varmistetaan useilla rinnakkaisilla järjestelmillä ja laitteilla. Kaikkien laitteiden ja toimintojen suunnittelussa sovelletaan korkeita laatuvaatimuksia ja riittäviä turvallisuusmarginaaleja. Turvallisuusajattelun lähtökohtana on, että käyttäjän virheet tai useatkaan laiteviat eivät yksinään voi aiheuttaa vakavaa onnettomuutta. Tärkeimpien turvallisuustoimintojen järjestelmien on pystyttävä toimimaan, vaikka mikä tahansa järjestelmän yksittäinen laite olisi toimintakyvytön tai vaikka mikä tahansa turvallisuustoimintoon vaikuttava laite olisi samanaikaisesti poissa käytöstä korjauksen tai huollon vuoksi. Olkiluoto 1:n ja 2:n turvallisuusominaisuuksia on monin tavoin parannettu ja niiden ydinturvallisuusriskejä pienennetty yli 30 käyttövuoden aikana. Laitosparannusten ansiosta suojarakennuksen vaurioituminen voidaan estää vakavassakin reaktorionnettomuudessa, ja suojarakennuksen painetta voidaan vakavan onnettomuuden aikana alentaa suodatetun paineenalennusjärjestelmän kautta. Myös laitosyksiköiden maanjäristyskestoisuutta, jäähdytysveden saatavuutta ja sähkönsyötön riittävyyttä on parannettu. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti työtä turvallisuuden edelleen kehittämiseksi tehdään kuitenkin koko ajan. Jäähdytysveden pumppaamiseen useita reittejä Jäähdytysvettä voidaan pumpata reaktoripaineastiaan ja reaktorin suojarakennukseen useita eri reittejä. Normaalijäähdytys tapahtuu laitosyksiköiden syöttövesipumpuilla, joita on kummallakin laitosyksiköllä neljä kappaletta. Hätäjäähdytykseen on käytettävissä neljä korkeapaineista mäntäpumppua ja neljä matalapaineista keskipakopumppua. Lisäksi suojarakennuksen lauhdutusaltaasta voidaan sydänsulatilanteessa tulvittaa vettä reaktorin alle. Lisävarmistuksena on vielä neljä diesel- ja neljä sähkökäyttöistä kiinteätä palovesipumppua, joilla voidaan pumpata vettä laitosyksiköiden suojarakennuksiin, reaktorihalleihin ja käytetyn polttoaineen välivarastoon. Laitosyksiköiden kyljessä oleviin palovesiyhteisiin voidaan liittää paloautokin. Olkiluodossa olevaa käytetyn polttoaineen välivarastoa (KPA-varasto) laajennetaan parhaillaan. Samassa yhteydessä varaston ulkoisia rakenteita vahvistetaan, varastoaltaat varustetaan betonikansin ja lisäveden syöttöä varmistetaan uusin ratkaisuin. TVO on myös hankkinut öljyntorjuntakalustoa sijoitettavaksi laitosalueen välittömään läheisyyteen sekä lähisaariin. Öljyntorjuntapuomeilla estetään öljyn leviäminen tuulen painamana Olkiluodon eteläpuoliselle vesialueelle ja sieltä jäähdytysveden mukana laitosyksiköille. Lähiajan toimiin kuuluu vielä voimalaitoksen pihaalueen viemäröinnin parantaminen, millä varmistetaan, ettei vesi pääse laitosrakennuksiin hyvin epätodennäköisen pitkäkestoisen rankkasateenkaan seurauksena. Sähkön saannissa monta varmistusta Laitosyksiköiden hätäjäähdytysjärjestelmien sähkön saanti on varmistettu monin tavoin. Sähköjärjestelmät ovat toisistaan erillään ja eri paikoissa. Normaalissa käyttötilanteessa sähkönsyöttö saadaan laitosyksikön omalta päägeneraattorilta. Jos generaattori 18

19 Moninkertaiset vapautumisesteet 1. este 2. este 3. este 4. este 5. este Keraaminen polttoaine Kaasutiivis polttoainesauva Paineenkestävä astia ja primäärijärjestelmä Paineenkestävä reaktorin suojarakennus Reaktorirakennus Rinnakkaisperiaate Erotteluperiaate Erilaisuusperiaate Turvallisen tilan periaate Toimiva osajärjestelmä Sähkö X Käyttövoima Toimiva osajärjestelmä Laitevika Laitevika X X Paineilma Manuaalinen Varavoimajärjestelmän dieselgeneraattori Esimerkkejä syvyyssuuntaisesta turvallisuusajattelusta Korkeampi Lämpötila 1. este Nopeita neutroneita Reaktori 2. este 3. este Reaktori Alentunut teho Negatiivinen takaisinkytkentä Hitaita neutroneita Säätösauvojen työntäminen reaktoriin B B B Booriliuoksen pumppaaminen reaktoriin Korkea- ja matalapaineiset hätäjäähdytysjärjestelmät Boorijärjestelmä Suojarakennuksen tulvitus ei ole käytettävissä, sähköä saadaan joko toiselta laitosyksiköltä tai valtakunnan 400 kv tai 110 kv verkoista. Molemmilla laitosyksiköillä on neljä dieselgeneraattoria, jotka käynnistyvät automaattisesti sähkönmenetystilanteessa. Dieselgeneraattoreilta on mahdollisuus syöttää OL1 ja OL2 laitosyksiköiden välisen yhteyden kautta sähköä myös toiselle laitosyksikölle. Olkiluodossa olevalta kaasuturbiinilaitokselta voidaan sähköä syöttää molemmille laitosyksiköille joko maakaapeliyhteyksien tai 110 kv sähköaseman kautta. Lisäksi erityisjärjestelyin on mahdollista saada sähköä Paneliankosken Voiman 20 kv:n verkosta sekä suoraan Harjavallan vesivoimalaitokselta. OL3 tulee saamaan omat kuusi dieselgeneraattoria ja se tulee liittymään samaan sähkönsyöttörinkiin nykyisten laitosyksiköiden kanssa. Laitosyksiköiden kehitystyö jatkuu. Pienempiä uusintoja ja korjauksia tehdään joka vuosi huoltoseisokkien yhteydessä, ja suuret laitosparannukset toteutetaan pitkä aikavälin suunnitelman mukaisesti laajojen modernisointiohjelmien yhteydessä.- Säteilyturvakeskus, STUK, antoi Fukushiman onnettomuuden jälkeen Suomen ydinvoimayhtiöille tehtäväksi selvittää, miten niiden laitosyksiköillä on varauduttu poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin sekä varmistettu sähkön ja jäähdytysveden saatavuus erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. STUK pyysi voimayhtiöitä myös esittämään keinoja turvallisuuden parantamiseksi. TVO toimitti pyydetyn selvityksen huhtikuun puolivälissä, ja STUK luovutti toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa voimayhtiöiden selvityksistä. STUK toteaa, että suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa ei ole tullut esiin sellaisia uusia uhkatekijöitä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. STUK huomauttaa kuitenkin, että voimayhtiöiden on syytä jatkaa selvityksiä varautumisesta eräisiin poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin. Selvitykset ja suunnitelmat turvallisuusparannuksista voidaan laatia EU:n ministerineuvoston pyynnöstä tehtävien stressitestien yhteydessä ja niiden mukaisessa aikataulussa tämän vuoden aikana. 19

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Varavoimakoneiden huoltopalvelut

Varavoimakoneiden huoltopalvelut Varavoimakoneiden huoltopalvelut pidämme sen käynnissä! Huolettomuutta toimivalla huollolla Hienoinkaan auto ei säilytä käyttövarmuuttaan ilman säänöllistä, ammattitaitoisesti tehtyä huoltoa. Sama pätee

Lisätiedot

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. syyskuuta 2017 1 2 FENNOVOIMA 2015 3 Ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista

Kyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista Kyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista Matti Lassila 30.1.2018 Pohdittavaa: Vaikuttavatko eri energianlähteisiin liittyvät tietosi siihen, että miten suhtaudut niihin? Välittyykö energia-alan

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Täyskäännös kotimaiseen

Täyskäännös kotimaiseen Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot