TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010. Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005"

Transkriptio

1 TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010 Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005 IkäLaatu -projekti, ohjaustyöryhmä Elokuu 2003

2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO 3 2. VALTAKUNNALLISTA VANHUSPOLITIIKKAA Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Terveys kansanterveysohjelma Kansallinen terveysprojekti Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti 8 3. TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN TUUSULA IKÄIHMISTEN ASUINKUNTANA IKÄIHMISTEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY IKÄIHMISTEN PALVELUT TUUSULASSA PALVELUKOKONAISUUDEN ARVIOINTI PALVELUJEN TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA SEURANTA JA ARVIOINTI 31 LÄHTEET 32 LIITTEET: 33 Liite 1. Palvelurakenne Tuusulassa Liite 2. Henkilöstö vanhustyössä Liite 3. Rava-indeksin käyttö palveluohjauksessa Liite 4 ja 5. Tuusulan vanhustyön käsitteet 2

3 1. JOHDANTO Vanhuspolitiikan suuntaviivat työstettiin Tuusulassa 1990-luvun alussa sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyönä. Vuonna 2000 valmistui "Tuusulan vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2010". Se toteutettiin laaja-alaisena prosessina, jossa kuultiin kunnan ikäihmisiä ja heidän järjestöjään. Kunnan kaikki toimialat osallistuivat hankkeeseen. Tuusulan vanhuspolitiikan arvoiksi nostettiin itsemääräämisoikeus, turvallisuus ja tasavertaisuus. Perusarvojen pohjalta määriteltiin vanhuspolitiikan päämäärät ja tavoitetila vuonna Ennalta ehkäisevä toiminta, avopalvelut ja palvelut kotiin sekä vanhusten laitoshoito kohdistettiin kehittämisalueiksi, joille määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet, täytäntöönpano ja vastuuhenkilö(t) sekä raportointi vuoteen Raportointi toimenpiteiden toteutumisesta tehtiin keväällä Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat toukokuussa 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM 2001:4). Suosituksen keskeinen sanoma on, että jokaisessa kunnassa tulisi olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia ja siihen liittyvä kehittämisohjelma. Suosituksessa korostuu myös riittävien resurssien turvaaminen niin henkilöstön kuin tilojen kohdalta ja johtamisen merkitys sekä kuntalaisille tiedottaminen. Etelä-Suomen läänissä alkoi kesällä 2002 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevien laatusuositusten jalkauttamista tukeva Etelä-Suomen IkäLaatu -projekti, johon Tuusula osallistui 19 muun Etelä-Suomen kunnan kanssa. Tuusulassa projektin tavoitteena oli tarkastella muun muassa ikäihmisille suunnattujen palvelujen nykytilaa, palvelujen organisointia sekä päivittää vanhuspoliittista ohjelmaa niin, että siinä huomioidaan valtakunnallinen laatusuositus. Vanhuspoliittisen ohjelman päivitystyö toteutettiin työryhmätyöskentelynä, jossa mukana olivat Antila Tuula (palvelukeskuksen johtaja), Arola Matti J. (hallintojohtaja), Haavisto Marja-Liisa (johtava hoitaja), Hyvärinen Meier Päivi (IkäLaatu projektin projektityöntekijä), Kokkoniemi Hilkka (avopalveluohjaaja), Ristolainen Riitta (johtava lääkäri, ohjaustyöryhmän puheenjohtaja), Seppälä Ilkka (apulaisylilääkäri) sekä Yliluoma Arja (sosiaalitoimenjohtaja). 3

4 Vanhuspolitiikan tavoitetila vuonna 2010, sekä sitä tukevat kriittiset menestystekijät tavoitteineen, arviointikriteereineen ja toimenpiteineen on kuvattu ns. Tasapainoisen onnistumisen (Balanced Scorecard) menetelmää käyttäen. Valittu menetelmä on käytössä Tuusulan kunnan onnistumisstrategiassa v.2010, joten koettiin tärkeäksi käyttää samaa menetelmää palvelujen tavoite- ja toimenpideosiossa. Päivitetty vanhuspoliittinen ohjelma koostuu yhdeksästä eri kokonaisuudesta. Ensiksi tarkastellaan valtakunnallista vanhuspolitiikkaa. Seuraavassa osuudessa tuodaan esille Tuusulassa tehty vanhuspoliittinen työ, jolle tämäkin päivitetty versio pohjautuu. Väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät seikat ovat seuraavassa osiossa tarkastelun kohteena. Tuusulan tarjoama ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus kuvataan lyhyesti kuvion avulla. Palvelukokonaisuuden arviointi SWOT analyysia käyttäen ja siitä työryhmätyöskentelynä tehty tavoite- ja toimenpideohjelma perustuu kuvattua laajempaan selvitykseen, joka valmistui tammikuussa Lopuksi tarkastellaan vanhuspoliittisen ohjelman seurantaa ja arviointia. 4

5 2. VALTAKUNNALLISTA VANHUSPOLITIIKKAA 2.1 Ikäihmisen hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat toukokuussa 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antaa valtakunnalliset suuntaviivat hyvän vanhustenhuollon kehittämiseksi. Valtakunnallinen suositus on osa valtioneuvoston vuosia koskevan tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa. Suositus koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Kuntien paikalliset olosuhteet ja tarpeet suuntaavat kuitenkin ensi sijassa vanhusten palvelujen ja hoidon kehittämistä. Suositus ei ole kuntia sitova normi. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus korostaa kuntien päättäjien vastuuta ja antaa suuntaviivat, miten kansalaiset voivat arvioida oman kuntansa palvelutasoa. Suositus auttaa kuntien tarkastuslautakuntia arvioimaan kunnan toimien asianmukaisuutta, tavoitteiden toteutumista ja budjettivarojen käyttöä. Suositusta voidaan käyttää hyväksi kuntasuunnitelman ja talousarvoin laatimisessa, jossa tavoitteet konkretisoidaan työntekijämääriksi, investoinneiksi ja muiksi toiminnan kuluiksi. Laatusuosituksessa kuntien avuksi on kerätty tietoja hyvistä malleista. Näiden valtakunnallisten ja kunnallisten mallien tarkoituksena on ohjata kuntia omien hoitokäytäntöjensä ja laatusuosituksiensa suunnittelussa paikallisten olosuhteiden pohjalta. Laatusuositusten toteuttamiseen käytännössä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Kuntalaisille tule myös tiedottaa vuosittain siitä, millaisen palvelutason kunta ikäihmisilleen tarjoaa, mitkä ovat palvelumaksut ja miten kunta on saavuttanut asettamansa tavoitteet. 2.2 Terveys 2015 kansanterveysohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta linjaa kansallista terveyspolitiikkaa tulevaisuuteen. Strategian taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille ohjelma. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka toimii laajana kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Se ulottuu yli 5

6 hallintosektoreiden, koska kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista: elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta, yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Vanhusten kohdalla ohjelma nostaa esille eliniän pitenemisen, kotona asumisen entistä pidempään ja huolenpidon ja hoivan tarpeet erityisesti yli 85-vuotiailla. Tärkeinä kehitettävinä asioina pidetään arjessa selviytymistä tukevaa kuntoutusta, eri tasoista hoivaa sekä laadukkaita ja kattavia sairaanhoitopalveluja. Haasteena on myös sosioekonomisten ryhmien välisten suurten terveyserojen pienentäminen. Ikääntyneiden ihmisten terveyden edistämiselle ja terveyserojen pienentämiselle luodaan edellytyksiä myös vähentämällä ennakkoluuloja ja ikäsyrjintään johtavia asenteita. 2.3 Kansallinen terveysprojekti Valtioneuvosto asetti kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Projektin tehtävänä oli mennessä laatia suunnitelma ja toimeenpanoohjelma terveydenhuollon ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Hankkeessa tuli ottaa huomioon kansainväliset kokemukset, sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma , valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, Terveydenhuolto 2000-luvulle ohjelman kokemukset ja muut käytettävissä olevat selvitykset. Poimintoja valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpiteistä: Toimiva perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevä työ; Riittävästi resursoitu ja hyvin toimiva perusterveydenhuolto on koko terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Ennaltaehkäisevä työ on perusterveydenhuollon keskeisempiä tehtäviä. Valtioneuvosto toteuttaa ja edistää niitä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää päihteiden käyttöä sekä keskeisten kansansairauksien esiintyvyyttä ja niistä aiheutuvaa hoidon tarvetta. Hoitoon pääsyn turvaaminen; Hoitoon pääsyn perusteissa olevien erojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhdessä Kuntaliiton kanssa valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeet vuoden 2003 loppuun mennessä. 6

7 Valmistelu perustuu seuraaviin ohjeisiin: potilaan tulee saada perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvio kolmen päivän kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tai tarpeelliseen hoitotoimenpiteeseen tulee päästä kolmessa, viimeistään kuudessa kuukaudessa. Mikäli hoitoa ei voi määräajassa antaa asuinkunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palveluntuottajilta asiakasmaksun muuttumatta. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen; Lääkärikoulutuksen ja muun terveydenhuoltohenkilöstön aloituspaikkoja lisätään ja henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta peruskoulutuksen pituudesta riippuen 3-10 päivää vuodessa työnantajan kustannuksella. Terveydenhuollon johtamiskoulutusta kehitetään järjestämällä moniammatillinen terveydenhuollon johtamiskoulutusohjelma. Toimintojen ja rakenteiden uudistaminen; Perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina. Suositeltava väestöpohja on asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimii lääkäriä. Erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako toteutetaan erityisvastuualueittain. Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin, kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön ja hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa. Valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus otetaan käyttöön. Terveydenhuollon rahoituksen vahvistaminen; Valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisärahoituksen tarve aiheutuu väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, uuden teknologian käyttöönotosta sekä täydennyskoulutuksen ja laatusuositusten tason saavuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. 7

8 2.4 Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen projektin sosiaalialan kehittämiseksi. Projektin tehtävänä oli suunnitella ja valmistella ne toimenpiteet, jotka tarvitaan lähivuosina keskeisten sosiaalialan kehittämistarpeiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli selvittää akuutit ongelmat ja tehdä niihin ratkaisuehdotukset sekä tehdä esitys toimenpiteistä, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ja rajapintoihin liittyvät ongelmat ratkaistaan. Selvityksen kohteena on myös sosiaalialan tasapainoinen ja hallittu kehitys esimerkiksi vanhustenhuollossa. Poimintoja asiantuntijaryhmän ehdotuksista: Ikääntyneiden hoidossa nostetaan vanhuksen kotona asumisen tukeminen keskiöön ja palvelujärjestelmä rakennetaan tukemaan tätä periaatetta. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, moderni näkemys ikäihmispolitiikasta. Pitkäaikainen laitoshoito muodostuu tehostetusta palveluasumisesta ja hoivakodeista. Terveyskeskuksen järjestämässä laitoshoidossa keskitytään ikääntyvän väestön lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Vanhustenhuollon tulee muodostaa toimiva seudullinen palveluketju, johon sisältyvät kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Vanhusten mahdollisuutta päättää itse haluamistaan palveluista parannetaan muun muassa palvelusetelin käyttöönotolla, lisäksi selvitetään mahdollisuus vapaaehtoisen hoivavakuutuksen käyttöönottoon. Lakiin tulisi lisätä säännökset vanhuksen oikeudesta päästä palvelun tarpeen arviointiin 3 vuorokauden kuluessa tarvetta koskevasta yhteydenotosta ja oikeudesta palvelusuunnitelman laadintaan. Vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon henkilöstövajaukset tulee pyrkiä kattamaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Työnantaja velvoitetaan huolehtimaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta. Työntekijä velvoitetaan täydennyskoulutukseen työyksikön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa pitkäjänteisillä ratkaisuilla ja tuki- ja lomapalveluita kehittämällä. Työntekijälle säädettäisiin oikeus lyhytaikaisesti jäädä pois työstä oman vanhemman hoidon järjestämiseksi ennakoimattomassa 8

9 tilanteessa, siirtyä lyhennetylle työajalle vanhemman hoitoon osallistumiseksi ja jäädä pois määräajaksi vanhemman hoidon terminaalivaiheessa. Mahdollisuus saada sosiaalipalveluja ruotsin- ja saamenkielellä tulee turvata. Sosiaalipalveluiden kykyä vastata eri etnisistä ryhmistä tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin tulee parantaa. Täydennyskoulutuksessa on otettava maahanmuuttaja-asiat huomioon niin asenteellisena kuin tiedollisena osaamisalueena. 3. TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010 Vanhuspolitiikan suuntaviivat työstettiin 1990-luvun alussa sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyönä. Tärkeimmiksi painotusalueiksi asetettiin avohoitopainotteisuus ja huolehtiminen hoidon oikeasta porrastuksesta. Tavoitteena oli turvata riittävät palvelut ja hyvät asunto-olot. Oikeasta hoidon porrastuksesta huolehtiminen on ollut keino turvata vanhuksille riittävät palvelut sekä huolehtia siitä, että palvelujärjestelmän kustannukset ovat hallinnassa. Seurannalla on kyetty kehittämään palveluja tarpeiden edellyttämällä tavalla. Vanhusten palvelujen järjestämisessä on luovuttu yhden tuottajan mallista. Kunta on tukenut yksityisten palveluyritysten perustamista. Omaishoidon tukemista sekä yhteistyötä omaisten kanssa on kehitetty. Myönteisenä on koettu myös eläkeläisjärjestöjen vireä ja vastuullinen työskentely ikäihmisten tukijoina ja edunvalvojina. Kuntaan on perustettu ikäihmisten neuvosto. Kunnanhallitus antoi sosiaalilautakunnan tehtäväksi toteuttaa Tuusulan vanhuspoliittisen ohjelman vuoteen Ohjelma toteutettiin laaja-alaisena prosessina, jossa kuultiin erityisesti kunnan ikäihmisiä ja heidän järjestöjään. Kunnan kaikki toimialat osallistuivat hankkeeseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnat määrittelivät yhteisessä kokouksessa Tuusulan vanhuspolitiikan arvot, joille kunnan vanhuspolitiikka rakentuisi. Lautakuntien jäsenet tekivät työn kolmeen ryhmään jakautuneena ja ryhmien näkemys oli yhteneväinen. Itsemääräämisoikeus, turvallisuus ja tasavertaisuus nostettiin kunnan vanhuspolitiikan perusarvoiksi. 9

10 Perusarvojen pohjalta määriteltiin Tuusulan kunnan vanhuspolitiikan päämäärät. Päämääränä on, että kuntaa kehitetään moniarvoisena lähiyhteisönä, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle ja keskinäiselle tuelle. Kunnasta kehitetään ikäihmisille soveltuva elinympäristö niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä vanhenevan väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Kunta vastaa myös laitospalvelujen riittävyydestä ja hyvästä laadusta. Selkeyttääkseen vanhuspoliittisen ohjelman kehittämis- ja vastuusuuntia muodostettiin kolme vanhuspalvelujen kehittämisaluetta, jotka ovat: ennalta ehkäisevä toiminta, avopalvelut ja palvelut kotiin sekä vanhusten laitoshoito. Kehittämisalueille määriteltiin toiminnan tavoitteet, toimenpiteet, täytäntöönpano ja vastuuhenkilö(t) sekä raportointi vuoteen 2002 mennessä. Raportointi tapahtui vuoden 2003 alussa. Nyt käsissänne on vanhuspoliittisen ohjelman päivitetty versio, jossa on asetettu tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ( ) paikallisuus sekä valtakunnallinen laatusuositus huomioiden. 4. TUUSULA IKÄIHMISTEN ASUINKUNTANA Tuusula sijaitsee Keski-Uudellamaalla Helsingin läheisyydessä. Tuusula muodostuu kolmesta kuntakeskuksesta, jotka ovat Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. Tuusulan naapurikuntia ovat Vantaa, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Hyvinkää Nurmijärvi ja Sipoo. Tuusulassa oli vuoden 2002 lopussa asukasta. Asukasmäärän lisäys vuoden 2002 aikana oli 462. Hyrylän alueella asukkaita oli , Jokelan alueella 5 300, Kellokosken alueella sekä muiden alueiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli Tuusulan asukasluku on tuoreen väestöennusteen mukaan vuoden 2010 lopussa noin (taulukko 1). Kokonaiskasvu olisi näin hieman yli ja vuotuinen kasvu noin

11 Alue Muutos Muutos-% Hyrylä ,8 Jokela ,0 Kellokoski ,4 Muut alueet ,6 Yhteensä ,4 Taulukko 1. Väestönkasvun muutos kunnan eri alueilla Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on Suomessa EU:n alhaisimpia, mutta väestö ikääntyy varsin nopeasti (vuonna 2030 noin 26 %). Tuusulassa oli vuoden 2002 lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus 8,9 % väestöstä (koko maa 15,3 %). Vuonna 2010 se on ennusteen mukaan 11,9 % (koko maa 17 %). Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 70 % kodeissaan asuvista yli 75- vuotiaista pärjää ilman julkisia hoivapalveluja. Vakavat sairaudet, yksinäisyys, toimivien ihmissuhteiden puuttuminen ja puutteelliset elinolot sekä yksin asuminen altistavat palvelujen tarpeille. Päivittäistä avun tarvetta esiintyy joka kolmannella tai neljännellä yli 75-vuotiaalla (25-30 %), ja joka toisella yli 85-vuotiaalla (50 %). Taulukossa 2 on kuvattu Tuusulan palvelujen kysynnän kannalta keskeisten ikäryhmien muutos vuosina : Ikäryhmä Muutos Muutos-% , , , , ,5 Yhteensä ,0 Taulukko 2. Arvioitu ikäryhmien muutos vuosina

12 65-74-vuotiaiden ikäryhmän kasvu on tarkastelukaudella suurempi kuin sitä vanhempien, mikä ennakoi sitä, että vuoden 2010 jälkeen 75-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy. Kaikista vanhusasuntokunnista vajaa puolet (45 %) oli vuonna 2002 yhden hengen kotitalouksia. Erittäin puutteellisissa asunnoissa asui 176 (8 %) vanhusta, puutteellisesti oli varustettu 131 (6 %) vanhusasuntoa. Ahtaasti asui 77 yli 65-vuotiasta. Hissittömissä kerrostaloissa asui selvityksen mukaan 966 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 90 eli 9,3 %. Kuntien palveluvelvoitteista ja niiden muutoksista päätetään eduskunnassa. Verovähennysten määrän muutoksista, valtionosuuksista jne. säädetään lailla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteet ovat lakisääteisiä. Yksittäisen kunnan liikkumavara määräytyy sen mukaan, millainen sen asukasmäärän ja asukasrakenteen kehitys, millaista palveluvarustusta kunta tarjoaa asukkailleen ja kuinka taloudellisesti palvelut kyetään järjestämään sekä siitä, miten kunnan elinkeinoelämä kehittyy. Ikäihmisillä on selvityksen mukaan tulevina vuosina mahdollisuus itse rahoittaa tarvitsemiaan palveluja entistä enemmän. Tuusulan kunnan talous on vahva. Kunta on velaton, kunnan palvelut tuotetaan pääosin omissa asianmukaisissa toimitiloissa ja veroprosentti on kilpailukykyinen. Tuusulan kunta on riittävän kokoinen yksikkö tuottamaan tai muutoin hankkimaan useimmat palvelut taloudellisesti. Yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa yksikkökokoa voidaan tarvittaessa kasvattaa. 5. IKÄIHMISTEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Terveys on ehkä merkittävin ikääntyneiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttava tekijä ja sillä on suuri merkitys ikääntyneiden kotona selviytymisessä. Terveys on voimavara, jonka avulla ikääntynyt voi osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja selviää päivittäisistä toiminnoista. Toimintakyvyn käsite voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Siihen voidaan lisäksi katsoa kuuluvan kognitiivisen ja taloudellisen toimintakyvyn. On huomattava, että toimintakykyä määrittävät kykyjen ohella ympäristön olot sekä ihmisen ominaisuuksien kokonaisuus. Toimintakyvyn arviointia tarvitaan muun muassa hoidon 12

13 vaikutusten seurannassa, kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen tulosten arvioinnissa, vanhuspalvelujen tarpeen suunnittelussa, asunnon muutostöitä harkittaessa ja sijoittamispäätösten perustaksi. Vuoteen 2030 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodote nousee 79,5 vuoteen (74,1 vuonna 2000) ja naisten 84,6 vuoteen (81,0 vuonna 2000). Koska yhä suurempi osa väestöstä saavuttaa korkean iän, on mahdollista, että tulevaisuudessa muistihäiriöt ja dementiaa aiheuttavat sairaudet koskettavat yhä useampia ikääntyneitä. Suomessa noin 8 % yli 65- vuotiaista ja 35 % yli 85 vuotta täyttäneistä kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. Taulukossa 3 on nähtävissä apulaisylilääkäri Ilkka Seppälän laatima ennuste Tuusulan dementoivien sairauksien kehityksestä vuodesta 2001 vuoteen 2010 (Finstar tietokanta). Ikäryhmä vuonna 2001 Miehet Naiset Yhteensä Ennuste vuonna Yhteensä Taulukko 3. Dementiapotilaiden määrä vuonna 2001 ja ennuste vuonna 2010 Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Indeksiluku muodostuu kolmesta muuttujasta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus. HUS-piiristä löytyi koko maan kolme terveintä kuntaa: Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen. Muita suhteellisen terveitä kuntia olivat Vantaa, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Nurmijärvi. Tuusulan sairastavuusindeksi vuonna 1999 oli 69,4 ja ikävakioituna 88,7. Taulukossa 4 on koottuna kansantautien esiintymis% vertailuna naapurikuntiin nähden. 13

14 Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Reuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Hyvinkää 2,7 1,3 1,3 1,2 4,0 8,2 3,8 Järvenpää 1,9 1,2 1,0 1,0 3,2 6,7 2,3 Kerava 2,2 1,1 0,8 1,0 3,2 7,3 2,1 Mäntsälä 2,4 1,0 1,4 1,4 3,6 8,2 3,0 Nurmi- 2,2 0,9 1,0 1,1 3,7 7,4 2,3 järvi Sipoo 2,5 0,9 1,2 1,0 2,6 7,3 2,1 Vantaa 2,0 1,0 0,8 1,0 3,3 6,9 2,0 Tuusula 1,9 0,9 1,0 1,1 3,2 6,1 2,3 Koko maa 2,6 1,5 1,6 1,5 3,7 9,0 3,5 Taulukko 4. Kansantautien esiintymis% naapurikuntiin verrattuna 6. IKÄIHMISTEN PALVELUT TUUSULASSA Laatusuositus painottaa, että kunnallinen vanhuspolitiikka on koko kunnan asia. Ikäihmiset tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa; asuntopolitiikassa, liikennejärjestelyissä, kaupallisissa ja muissa palveluissa, sivistys- ja liikuntatoimessa ja kulttuurielämässä. Kun näitä palveluja kehitetään huomioiden ikääntyville tärkeät esteettömyyden, saavutettavuuden ja hyvän palvelun kriteerit, selviytyy suurin osa ikäihmisistä itsenäisesti. Laatusuositusten kantavana periaatteena on, että ikäihmiset vastaavat itse ja lähiverkostonsa turvin omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät samoja palveluja kuin muut kuntalaiset. Vasta kun niiden käyttö ei onnistu turvaudutaan ikääntyville suunnattuihin palveluihin. Seuraavalla sivulla on yhteenvetona kuvattu ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus Tuusulassa. 14

15 KOTIHOITO OMAISHOIDON TUKI PERHEHOITO TUKIPALVELUT YKSITYISET PALVELUN TUOTTAJAT KULJETUS- PALVELUT ASUNNON KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN Omat voimavarat Lähiverkosto PALVELUASUMINEN RYHMÄASUMINEN INTERVALLIHOITO TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN LAITOSHOITO TERVEYDENHOITO SAIRAANHOITO JA KUNTOUTUS KULTTUURIPALVELUT PÄIVÄTOIMINTA SEURAKUNTATYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ KOULUTUS,-LIIKUNTA, VAPAA-AIKAPALVELUT Kuvio 1. Ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus Yhteistyöeliminä toimivat Tuusulan ikäihmisten neuvosto, joka on kunnan ja sen alueella toimivien eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistyöelin sekä Tuusulan Sotiemme veteraanien neuvottelukunta. Ikäihmisten neuvosto edistää tuusulalaisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja kehittää yhteistyössä eri toimialojen kanssa jo olemassa olevia sekä uusia palveluja ja tukitoimia. Tuusulan Sotiemme veteraanien neuvottelukunnan tehtävänä on edistää viranomaisten sekä veteraanien ja sotainvalidien yhteistoimintaa, seurata palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä. 15

16 7. PALVELUKOKONAISUUDEN ARVIOINTI Edellä on kuvattu lyhyesti valtakunnallista vanhuspolitiikkaa, Tuusulan vanhuspolitiikkaa, Tuusulaa asuinkuntana sekä ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä sekä Tuusulan tarjoamaa ikäihmisille suunnattua palvelukokonaisuutta. SWOT analyysi palvelujen nykytilasta ja niiden organisoinnista perustuu laajempaan selvitykseen, joka valmistui tammikuussa 2003, ja joka on tarvittaessa saatavissa työryhmän jäseniltä. SWOT analyysi toi esiin muun muassa seuraavia asioita. Vahvuuksina kunnan vahva talous, yhdessä mietitty arvopohja, oikea hoidon porrastus, omaishoitajien tukeminen, vapaaehtoistoiminta sekä aktiivinen ikäihmisten neuvosto. Heikkouksina ikäihmisille suunnattujen palvelujen organisoinnin pirstaleisuus, tukipalvelujen riittämättömyys, lähipalvelujen niukkuus haja-asutusalueella, ikäihmisten kokoontumistilojen niukkuus, yhteistyön koordinoimattomuus yksityisten palveluntuottajien sekä oppilaitosten kanssa. Uhkana häämöttää sekä pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta että huoli nykyisen henkilökunnan jaksamisesta. Mahdollisuuksina voidaan mainita ennaltaehkäisen toiminnan merkityksen vahvistamisen, alueellisen yhteistyön kehittämisen, teknologian ja tutkitun tiedon paremman hyödyntämisen. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoivapalvelujen tuloksellisuuden seurantaan, arviointiin ja suunnittelun on kuntaan ostettu Evergreen 2000 ATK-ohjelmisto, joka saataneen käyttöön syksyllä Seuraavassa osiossa kuvataan työryhmätyöskentelynä työstetty tavoite- ja toimenpideohjelma Tasapainoisen onnistumisen -menetelmällä. Menetelmän tavoitteena on tuoda lyhyen aikavälin ja etenkin taloudellisten näkökulmien (vuosittaisen budjettivalmistelun ja seurannan) rinnalle ja tueksi näkökulmia, jotka pohjautuvat toiminnan jatkuvaan arviointiin ja korostavat laadullisuutta ja toiminnan kehittämistä. Työkalu korostaa pysyvää tuloksellisuutta ja menestymistä. Se kiinnittää huomion myös menestyksen edellyttämiin resursseihin. Henkilöstön osaamisella, innovatiivisuudella ja oppimisella on erityinen merkitys. 16

17 8. PALVELUJEN TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA Vanhuspolitiikan tavoitetila: Kuntaa kehitetään moniarvoisena lähiyhteisönä, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle ja keskinäiselle tuelle. Kunnasta kehitetään ikäihmisille soveltuva elinympäristö niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä vanhenevan väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Kunta vastaa myös laitospalvelujen riittävyydestä ja hyvästä laadusta. Suunnitteluprosessissa haettiin neljästä eri näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä, jotka tukevat vanhuspolitiikan tavoitetilaa sekä määriteltyjä kehittämisalueita. Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan sellaisia tavoitekokonaisuuksia, joissa on ehdottomasti onnistuttava jotta tavoitetilan mukainen tahtotila saavutettaisiin. Näkökulmat ja niiden mukaiset menetystekijät ovat seuraavat: Vaikuttavuus ja palvelukyky: 1. Laadukas ja monipuolinen asuminen 2. Ympäristö ikäihmisen tukena 3. Kilpailukykyiset, riittävät ja laadukkaat palvelut Uudistuminen 4. Palvelujärjestelmien kehittäminen 5. Koulutus ja osaaminen Prosessit ja rakenteet 6. Palveluketjujen toimivuus 7. Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Resurssien hallinta 8. Palvelujen tuottaminen taloudellisesti 9. Henkilöstöpolitiikka 10. Yhteistyö lähialueiden kuntien, yritysten sekä yhteisöjen kanssa 17

18 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 1. Laadukas ja monipuolinen asuminen Ikääntyvien määrän kasvu luo uusia vaatimuksia asuntorakentamiselle, asuntokannan käytölle ja korjaamiselle. Valtaosa asunnoista, joissa asutaan kahden ja kolmen vuosikymmenen kuluttua on jo olemassa. Koti on ikäihmisen ensisijainen asumis-, toiminta-, palvelu ja hoitoympäristö. Tavoitteena on, että vähintään 90 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa. Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään 10 %:lle ikäryhmästä. TAVOITTEET: Asuntorakentamisessa edistetään ns. elinkaariasumista sekä huomioidaan esteettömyys, turvallisuus ja monipuolisuus Asuntojen korjaus- ja muutostöissä huomioidaan liikkumis- ja toimintakykyrajoitteisuus Ikäihmisille suunnattuja asuntoja on tasapuolisesti kaikissa kuntakeskuksissa edistäen eri ikäryhmien vuorovaikutusta Palveluasunnot sekä ikäihmisille varatut vuokra-asunnot kohdennetaan niitä eniten tarvitseville olemassa olevien valintakriteerien mukaan Laitosasuminen/tehostettu palveluasuminen tapahtuu pienissä, kodinomaisissa yksiköissä, pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa ARVIOINTIKRITEERIT: Asuntorakentamisohjelman osio ikääntyvien asuminen seuranta 1 x /vuosi Asuntojen korjaus-/muutostyöt määrä/ vuosi Tilasto puutteellinen asuminen määrä/vuosi Hissien määrä/vuosi TOIMENPITEET : Kriteeristön luominen palveluasumiseen Tuuskodon saneeraaminen VASTUUTAHOT: Vanhustyön päällikkö Tilakeskuksen päällikkö 18

19 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 2. Elin- ja asuinympäristö ikäihmisen tukena Tuusula on kaikille esteetön, turvallinen ja ikääntymistä kunnioittava. Hyvä ympäristö ylläpitää ja edistää fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Esteettömyys, lähiympäristö palveluineen ja muu asuinympäristön toimivuus lisäävät kotona asumisen mahdollisuutta. Kotona asumista voidaan tukea myös kodin muutostöin tai apuvälineitä hankkimalla. TAVOITTEET: Esteettömyys on vallitseva toteutuskäytäntö kaikissa julkisten tilojen ja ympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien esteettömyys sekä liukkauden torjunta Joukko- ja kuljetuspalvelujen kehittäminen Kylätalkkaritoiminta palveluna tilattavissa koko kunnan alueella Kunta edistää lähipalvelujen saatavuutta koko kunnan alueella ARVIOINTIKRITEERIT: Asukaspalaute TOIMENPITEET : Esteettömyyskartoitus Tapaturmien tilastointi "Liukkaudenesto" -kampanja Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tarjoaminen Kylätalkkaritoiminnan tukeminen Asukaskyselyn toteuttaminen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa VASTUUTAHOT: Tekninen johtaja Tutkija Kotihoidon osastonhoitaja Vanhustyön päällikkö Markkinointipäällikkö Vanhustyön päällikkö 19

20 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 3. Kilpailukykyiset, riittävät ja laadukkaat palvelut Ensisijaisesti ikäihmiset vastaavat itse ja lähiverkostonsa avulla omasta hyvinvoinnistaan käyttäen samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Kunnan palvelutaso on verrattain korkea ja taso pyritään säilyttämään. Silloin kun asiakas on tyytyväinen saamaansa kohteluun, käyttämiinsä palveluihin tai hoitoon ja elinympäristöönsä sekä voidessaan osallistua omaa elämäänsä ja tarvitsemaansa hoitoa koskevaan valintaan ja päätöksentekoon, hän tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa oikea-aikaisesti tukea ja apua sekä tarpeeseensa riittävät palvelut, tutkimuksen ja hoidon. TAVOITTEET: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: Palvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista ja edistää ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista Palvelun tulee perustua kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan Palvelun tulee perustua ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen Palvelun tulee noudattaa Käyvän hoidon/hyvän käytännön -suosituksia Palvelujen kokonaisuus muodostuu kunnan ja yksityisten tahojen sekä yhteisöjen tuottamien palvelujen kokonaisuudesta Palveluihin turvataan voimavarat, jotka perustuvat ikääntyneiden määrään, arvioituihin palveluntarpeisiin ja palvelurakenteen tavoitteisiin Omaishoidon tukeminen Ikäihmisellä on saatavilla oikea-aikaisia ja omiin tarpeisiin soveltuvia palveluja MUUT PALVELUT: Kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä liikuntapalvelut ovat ikäihmisten saavutettavissa Elinikäisen oppimisen turvaaminen Arviointikriteerit: Hoito- ja palvelusuunnitelmat Asiakaspalaute Laatukriteerit 20

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat t Vanhustyön seminaari 2-3.9.2014 Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Laaja alue Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot