TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010. Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005"

Transkriptio

1 TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010 Toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005 IkäLaatu -projekti, ohjaustyöryhmä Elokuu 2003

2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO 3 2. VALTAKUNNALLISTA VANHUSPOLITIIKKAA Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Terveys kansanterveysohjelma Kansallinen terveysprojekti Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti 8 3. TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN TUUSULA IKÄIHMISTEN ASUINKUNTANA IKÄIHMISTEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY IKÄIHMISTEN PALVELUT TUUSULASSA PALVELUKOKONAISUUDEN ARVIOINTI PALVELUJEN TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA SEURANTA JA ARVIOINTI 31 LÄHTEET 32 LIITTEET: 33 Liite 1. Palvelurakenne Tuusulassa Liite 2. Henkilöstö vanhustyössä Liite 3. Rava-indeksin käyttö palveluohjauksessa Liite 4 ja 5. Tuusulan vanhustyön käsitteet 2

3 1. JOHDANTO Vanhuspolitiikan suuntaviivat työstettiin Tuusulassa 1990-luvun alussa sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyönä. Vuonna 2000 valmistui "Tuusulan vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2010". Se toteutettiin laaja-alaisena prosessina, jossa kuultiin kunnan ikäihmisiä ja heidän järjestöjään. Kunnan kaikki toimialat osallistuivat hankkeeseen. Tuusulan vanhuspolitiikan arvoiksi nostettiin itsemääräämisoikeus, turvallisuus ja tasavertaisuus. Perusarvojen pohjalta määriteltiin vanhuspolitiikan päämäärät ja tavoitetila vuonna Ennalta ehkäisevä toiminta, avopalvelut ja palvelut kotiin sekä vanhusten laitoshoito kohdistettiin kehittämisalueiksi, joille määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet, täytäntöönpano ja vastuuhenkilö(t) sekä raportointi vuoteen Raportointi toimenpiteiden toteutumisesta tehtiin keväällä Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat toukokuussa 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM 2001:4). Suosituksen keskeinen sanoma on, että jokaisessa kunnassa tulisi olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia ja siihen liittyvä kehittämisohjelma. Suosituksessa korostuu myös riittävien resurssien turvaaminen niin henkilöstön kuin tilojen kohdalta ja johtamisen merkitys sekä kuntalaisille tiedottaminen. Etelä-Suomen läänissä alkoi kesällä 2002 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevien laatusuositusten jalkauttamista tukeva Etelä-Suomen IkäLaatu -projekti, johon Tuusula osallistui 19 muun Etelä-Suomen kunnan kanssa. Tuusulassa projektin tavoitteena oli tarkastella muun muassa ikäihmisille suunnattujen palvelujen nykytilaa, palvelujen organisointia sekä päivittää vanhuspoliittista ohjelmaa niin, että siinä huomioidaan valtakunnallinen laatusuositus. Vanhuspoliittisen ohjelman päivitystyö toteutettiin työryhmätyöskentelynä, jossa mukana olivat Antila Tuula (palvelukeskuksen johtaja), Arola Matti J. (hallintojohtaja), Haavisto Marja-Liisa (johtava hoitaja), Hyvärinen Meier Päivi (IkäLaatu projektin projektityöntekijä), Kokkoniemi Hilkka (avopalveluohjaaja), Ristolainen Riitta (johtava lääkäri, ohjaustyöryhmän puheenjohtaja), Seppälä Ilkka (apulaisylilääkäri) sekä Yliluoma Arja (sosiaalitoimenjohtaja). 3

4 Vanhuspolitiikan tavoitetila vuonna 2010, sekä sitä tukevat kriittiset menestystekijät tavoitteineen, arviointikriteereineen ja toimenpiteineen on kuvattu ns. Tasapainoisen onnistumisen (Balanced Scorecard) menetelmää käyttäen. Valittu menetelmä on käytössä Tuusulan kunnan onnistumisstrategiassa v.2010, joten koettiin tärkeäksi käyttää samaa menetelmää palvelujen tavoite- ja toimenpideosiossa. Päivitetty vanhuspoliittinen ohjelma koostuu yhdeksästä eri kokonaisuudesta. Ensiksi tarkastellaan valtakunnallista vanhuspolitiikkaa. Seuraavassa osuudessa tuodaan esille Tuusulassa tehty vanhuspoliittinen työ, jolle tämäkin päivitetty versio pohjautuu. Väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät seikat ovat seuraavassa osiossa tarkastelun kohteena. Tuusulan tarjoama ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus kuvataan lyhyesti kuvion avulla. Palvelukokonaisuuden arviointi SWOT analyysia käyttäen ja siitä työryhmätyöskentelynä tehty tavoite- ja toimenpideohjelma perustuu kuvattua laajempaan selvitykseen, joka valmistui tammikuussa Lopuksi tarkastellaan vanhuspoliittisen ohjelman seurantaa ja arviointia. 4

5 2. VALTAKUNNALLISTA VANHUSPOLITIIKKAA 2.1 Ikäihmisen hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat toukokuussa 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antaa valtakunnalliset suuntaviivat hyvän vanhustenhuollon kehittämiseksi. Valtakunnallinen suositus on osa valtioneuvoston vuosia koskevan tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa. Suositus koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Kuntien paikalliset olosuhteet ja tarpeet suuntaavat kuitenkin ensi sijassa vanhusten palvelujen ja hoidon kehittämistä. Suositus ei ole kuntia sitova normi. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus korostaa kuntien päättäjien vastuuta ja antaa suuntaviivat, miten kansalaiset voivat arvioida oman kuntansa palvelutasoa. Suositus auttaa kuntien tarkastuslautakuntia arvioimaan kunnan toimien asianmukaisuutta, tavoitteiden toteutumista ja budjettivarojen käyttöä. Suositusta voidaan käyttää hyväksi kuntasuunnitelman ja talousarvoin laatimisessa, jossa tavoitteet konkretisoidaan työntekijämääriksi, investoinneiksi ja muiksi toiminnan kuluiksi. Laatusuosituksessa kuntien avuksi on kerätty tietoja hyvistä malleista. Näiden valtakunnallisten ja kunnallisten mallien tarkoituksena on ohjata kuntia omien hoitokäytäntöjensä ja laatusuosituksiensa suunnittelussa paikallisten olosuhteiden pohjalta. Laatusuositusten toteuttamiseen käytännössä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Kuntalaisille tule myös tiedottaa vuosittain siitä, millaisen palvelutason kunta ikäihmisilleen tarjoaa, mitkä ovat palvelumaksut ja miten kunta on saavuttanut asettamansa tavoitteet. 2.2 Terveys 2015 kansanterveysohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta linjaa kansallista terveyspolitiikkaa tulevaisuuteen. Strategian taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille ohjelma. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka toimii laajana kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Se ulottuu yli 5

6 hallintosektoreiden, koska kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista: elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta, yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Vanhusten kohdalla ohjelma nostaa esille eliniän pitenemisen, kotona asumisen entistä pidempään ja huolenpidon ja hoivan tarpeet erityisesti yli 85-vuotiailla. Tärkeinä kehitettävinä asioina pidetään arjessa selviytymistä tukevaa kuntoutusta, eri tasoista hoivaa sekä laadukkaita ja kattavia sairaanhoitopalveluja. Haasteena on myös sosioekonomisten ryhmien välisten suurten terveyserojen pienentäminen. Ikääntyneiden ihmisten terveyden edistämiselle ja terveyserojen pienentämiselle luodaan edellytyksiä myös vähentämällä ennakkoluuloja ja ikäsyrjintään johtavia asenteita. 2.3 Kansallinen terveysprojekti Valtioneuvosto asetti kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Projektin tehtävänä oli mennessä laatia suunnitelma ja toimeenpanoohjelma terveydenhuollon ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Hankkeessa tuli ottaa huomioon kansainväliset kokemukset, sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma , valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, Terveydenhuolto 2000-luvulle ohjelman kokemukset ja muut käytettävissä olevat selvitykset. Poimintoja valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpiteistä: Toimiva perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevä työ; Riittävästi resursoitu ja hyvin toimiva perusterveydenhuolto on koko terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Ennaltaehkäisevä työ on perusterveydenhuollon keskeisempiä tehtäviä. Valtioneuvosto toteuttaa ja edistää niitä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää päihteiden käyttöä sekä keskeisten kansansairauksien esiintyvyyttä ja niistä aiheutuvaa hoidon tarvetta. Hoitoon pääsyn turvaaminen; Hoitoon pääsyn perusteissa olevien erojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhdessä Kuntaliiton kanssa valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeet vuoden 2003 loppuun mennessä. 6

7 Valmistelu perustuu seuraaviin ohjeisiin: potilaan tulee saada perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvio kolmen päivän kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tai tarpeelliseen hoitotoimenpiteeseen tulee päästä kolmessa, viimeistään kuudessa kuukaudessa. Mikäli hoitoa ei voi määräajassa antaa asuinkunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palveluntuottajilta asiakasmaksun muuttumatta. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen; Lääkärikoulutuksen ja muun terveydenhuoltohenkilöstön aloituspaikkoja lisätään ja henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta peruskoulutuksen pituudesta riippuen 3-10 päivää vuodessa työnantajan kustannuksella. Terveydenhuollon johtamiskoulutusta kehitetään järjestämällä moniammatillinen terveydenhuollon johtamiskoulutusohjelma. Toimintojen ja rakenteiden uudistaminen; Perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina. Suositeltava väestöpohja on asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimii lääkäriä. Erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako toteutetaan erityisvastuualueittain. Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin, kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön ja hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa. Valtakunnallinen sähköinen sairauskertomus otetaan käyttöön. Terveydenhuollon rahoituksen vahvistaminen; Valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisärahoituksen tarve aiheutuu väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, uuden teknologian käyttöönotosta sekä täydennyskoulutuksen ja laatusuositusten tason saavuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. 7

8 2.4 Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen projektin sosiaalialan kehittämiseksi. Projektin tehtävänä oli suunnitella ja valmistella ne toimenpiteet, jotka tarvitaan lähivuosina keskeisten sosiaalialan kehittämistarpeiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli selvittää akuutit ongelmat ja tehdä niihin ratkaisuehdotukset sekä tehdä esitys toimenpiteistä, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ja rajapintoihin liittyvät ongelmat ratkaistaan. Selvityksen kohteena on myös sosiaalialan tasapainoinen ja hallittu kehitys esimerkiksi vanhustenhuollossa. Poimintoja asiantuntijaryhmän ehdotuksista: Ikääntyneiden hoidossa nostetaan vanhuksen kotona asumisen tukeminen keskiöön ja palvelujärjestelmä rakennetaan tukemaan tätä periaatetta. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, moderni näkemys ikäihmispolitiikasta. Pitkäaikainen laitoshoito muodostuu tehostetusta palveluasumisesta ja hoivakodeista. Terveyskeskuksen järjestämässä laitoshoidossa keskitytään ikääntyvän väestön lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Vanhustenhuollon tulee muodostaa toimiva seudullinen palveluketju, johon sisältyvät kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Vanhusten mahdollisuutta päättää itse haluamistaan palveluista parannetaan muun muassa palvelusetelin käyttöönotolla, lisäksi selvitetään mahdollisuus vapaaehtoisen hoivavakuutuksen käyttöönottoon. Lakiin tulisi lisätä säännökset vanhuksen oikeudesta päästä palvelun tarpeen arviointiin 3 vuorokauden kuluessa tarvetta koskevasta yhteydenotosta ja oikeudesta palvelusuunnitelman laadintaan. Vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon henkilöstövajaukset tulee pyrkiä kattamaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Työnantaja velvoitetaan huolehtimaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta. Työntekijä velvoitetaan täydennyskoulutukseen työyksikön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa pitkäjänteisillä ratkaisuilla ja tuki- ja lomapalveluita kehittämällä. Työntekijälle säädettäisiin oikeus lyhytaikaisesti jäädä pois työstä oman vanhemman hoidon järjestämiseksi ennakoimattomassa 8

9 tilanteessa, siirtyä lyhennetylle työajalle vanhemman hoitoon osallistumiseksi ja jäädä pois määräajaksi vanhemman hoidon terminaalivaiheessa. Mahdollisuus saada sosiaalipalveluja ruotsin- ja saamenkielellä tulee turvata. Sosiaalipalveluiden kykyä vastata eri etnisistä ryhmistä tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin tulee parantaa. Täydennyskoulutuksessa on otettava maahanmuuttaja-asiat huomioon niin asenteellisena kuin tiedollisena osaamisalueena. 3. TUUSULAN VANHUSPOLITIIKKA VUOTEEN 2010 Vanhuspolitiikan suuntaviivat työstettiin 1990-luvun alussa sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyönä. Tärkeimmiksi painotusalueiksi asetettiin avohoitopainotteisuus ja huolehtiminen hoidon oikeasta porrastuksesta. Tavoitteena oli turvata riittävät palvelut ja hyvät asunto-olot. Oikeasta hoidon porrastuksesta huolehtiminen on ollut keino turvata vanhuksille riittävät palvelut sekä huolehtia siitä, että palvelujärjestelmän kustannukset ovat hallinnassa. Seurannalla on kyetty kehittämään palveluja tarpeiden edellyttämällä tavalla. Vanhusten palvelujen järjestämisessä on luovuttu yhden tuottajan mallista. Kunta on tukenut yksityisten palveluyritysten perustamista. Omaishoidon tukemista sekä yhteistyötä omaisten kanssa on kehitetty. Myönteisenä on koettu myös eläkeläisjärjestöjen vireä ja vastuullinen työskentely ikäihmisten tukijoina ja edunvalvojina. Kuntaan on perustettu ikäihmisten neuvosto. Kunnanhallitus antoi sosiaalilautakunnan tehtäväksi toteuttaa Tuusulan vanhuspoliittisen ohjelman vuoteen Ohjelma toteutettiin laaja-alaisena prosessina, jossa kuultiin erityisesti kunnan ikäihmisiä ja heidän järjestöjään. Kunnan kaikki toimialat osallistuivat hankkeeseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnat määrittelivät yhteisessä kokouksessa Tuusulan vanhuspolitiikan arvot, joille kunnan vanhuspolitiikka rakentuisi. Lautakuntien jäsenet tekivät työn kolmeen ryhmään jakautuneena ja ryhmien näkemys oli yhteneväinen. Itsemääräämisoikeus, turvallisuus ja tasavertaisuus nostettiin kunnan vanhuspolitiikan perusarvoiksi. 9

10 Perusarvojen pohjalta määriteltiin Tuusulan kunnan vanhuspolitiikan päämäärät. Päämääränä on, että kuntaa kehitetään moniarvoisena lähiyhteisönä, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle ja keskinäiselle tuelle. Kunnasta kehitetään ikäihmisille soveltuva elinympäristö niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä vanhenevan väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Kunta vastaa myös laitospalvelujen riittävyydestä ja hyvästä laadusta. Selkeyttääkseen vanhuspoliittisen ohjelman kehittämis- ja vastuusuuntia muodostettiin kolme vanhuspalvelujen kehittämisaluetta, jotka ovat: ennalta ehkäisevä toiminta, avopalvelut ja palvelut kotiin sekä vanhusten laitoshoito. Kehittämisalueille määriteltiin toiminnan tavoitteet, toimenpiteet, täytäntöönpano ja vastuuhenkilö(t) sekä raportointi vuoteen 2002 mennessä. Raportointi tapahtui vuoden 2003 alussa. Nyt käsissänne on vanhuspoliittisen ohjelman päivitetty versio, jossa on asetettu tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ( ) paikallisuus sekä valtakunnallinen laatusuositus huomioiden. 4. TUUSULA IKÄIHMISTEN ASUINKUNTANA Tuusula sijaitsee Keski-Uudellamaalla Helsingin läheisyydessä. Tuusula muodostuu kolmesta kuntakeskuksesta, jotka ovat Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. Tuusulan naapurikuntia ovat Vantaa, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Hyvinkää Nurmijärvi ja Sipoo. Tuusulassa oli vuoden 2002 lopussa asukasta. Asukasmäärän lisäys vuoden 2002 aikana oli 462. Hyrylän alueella asukkaita oli , Jokelan alueella 5 300, Kellokosken alueella sekä muiden alueiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli Tuusulan asukasluku on tuoreen väestöennusteen mukaan vuoden 2010 lopussa noin (taulukko 1). Kokonaiskasvu olisi näin hieman yli ja vuotuinen kasvu noin

11 Alue Muutos Muutos-% Hyrylä ,8 Jokela ,0 Kellokoski ,4 Muut alueet ,6 Yhteensä ,4 Taulukko 1. Väestönkasvun muutos kunnan eri alueilla Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on Suomessa EU:n alhaisimpia, mutta väestö ikääntyy varsin nopeasti (vuonna 2030 noin 26 %). Tuusulassa oli vuoden 2002 lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus 8,9 % väestöstä (koko maa 15,3 %). Vuonna 2010 se on ennusteen mukaan 11,9 % (koko maa 17 %). Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 70 % kodeissaan asuvista yli 75- vuotiaista pärjää ilman julkisia hoivapalveluja. Vakavat sairaudet, yksinäisyys, toimivien ihmissuhteiden puuttuminen ja puutteelliset elinolot sekä yksin asuminen altistavat palvelujen tarpeille. Päivittäistä avun tarvetta esiintyy joka kolmannella tai neljännellä yli 75-vuotiaalla (25-30 %), ja joka toisella yli 85-vuotiaalla (50 %). Taulukossa 2 on kuvattu Tuusulan palvelujen kysynnän kannalta keskeisten ikäryhmien muutos vuosina : Ikäryhmä Muutos Muutos-% , , , , ,5 Yhteensä ,0 Taulukko 2. Arvioitu ikäryhmien muutos vuosina

12 65-74-vuotiaiden ikäryhmän kasvu on tarkastelukaudella suurempi kuin sitä vanhempien, mikä ennakoi sitä, että vuoden 2010 jälkeen 75-vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy. Kaikista vanhusasuntokunnista vajaa puolet (45 %) oli vuonna 2002 yhden hengen kotitalouksia. Erittäin puutteellisissa asunnoissa asui 176 (8 %) vanhusta, puutteellisesti oli varustettu 131 (6 %) vanhusasuntoa. Ahtaasti asui 77 yli 65-vuotiasta. Hissittömissä kerrostaloissa asui selvityksen mukaan 966 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 90 eli 9,3 %. Kuntien palveluvelvoitteista ja niiden muutoksista päätetään eduskunnassa. Verovähennysten määrän muutoksista, valtionosuuksista jne. säädetään lailla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteet ovat lakisääteisiä. Yksittäisen kunnan liikkumavara määräytyy sen mukaan, millainen sen asukasmäärän ja asukasrakenteen kehitys, millaista palveluvarustusta kunta tarjoaa asukkailleen ja kuinka taloudellisesti palvelut kyetään järjestämään sekä siitä, miten kunnan elinkeinoelämä kehittyy. Ikäihmisillä on selvityksen mukaan tulevina vuosina mahdollisuus itse rahoittaa tarvitsemiaan palveluja entistä enemmän. Tuusulan kunnan talous on vahva. Kunta on velaton, kunnan palvelut tuotetaan pääosin omissa asianmukaisissa toimitiloissa ja veroprosentti on kilpailukykyinen. Tuusulan kunta on riittävän kokoinen yksikkö tuottamaan tai muutoin hankkimaan useimmat palvelut taloudellisesti. Yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa yksikkökokoa voidaan tarvittaessa kasvattaa. 5. IKÄIHMISTEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Terveys on ehkä merkittävin ikääntyneiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttava tekijä ja sillä on suuri merkitys ikääntyneiden kotona selviytymisessä. Terveys on voimavara, jonka avulla ikääntynyt voi osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja selviää päivittäisistä toiminnoista. Toimintakyvyn käsite voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Siihen voidaan lisäksi katsoa kuuluvan kognitiivisen ja taloudellisen toimintakyvyn. On huomattava, että toimintakykyä määrittävät kykyjen ohella ympäristön olot sekä ihmisen ominaisuuksien kokonaisuus. Toimintakyvyn arviointia tarvitaan muun muassa hoidon 12

13 vaikutusten seurannassa, kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen tulosten arvioinnissa, vanhuspalvelujen tarpeen suunnittelussa, asunnon muutostöitä harkittaessa ja sijoittamispäätösten perustaksi. Vuoteen 2030 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodote nousee 79,5 vuoteen (74,1 vuonna 2000) ja naisten 84,6 vuoteen (81,0 vuonna 2000). Koska yhä suurempi osa väestöstä saavuttaa korkean iän, on mahdollista, että tulevaisuudessa muistihäiriöt ja dementiaa aiheuttavat sairaudet koskettavat yhä useampia ikääntyneitä. Suomessa noin 8 % yli 65- vuotiaista ja 35 % yli 85 vuotta täyttäneistä kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. Taulukossa 3 on nähtävissä apulaisylilääkäri Ilkka Seppälän laatima ennuste Tuusulan dementoivien sairauksien kehityksestä vuodesta 2001 vuoteen 2010 (Finstar tietokanta). Ikäryhmä vuonna 2001 Miehet Naiset Yhteensä Ennuste vuonna Yhteensä Taulukko 3. Dementiapotilaiden määrä vuonna 2001 ja ennuste vuonna 2010 Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Indeksiluku muodostuu kolmesta muuttujasta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus. HUS-piiristä löytyi koko maan kolme terveintä kuntaa: Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen. Muita suhteellisen terveitä kuntia olivat Vantaa, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Nurmijärvi. Tuusulan sairastavuusindeksi vuonna 1999 oli 69,4 ja ikävakioituna 88,7. Taulukossa 4 on koottuna kansantautien esiintymis% vertailuna naapurikuntiin nähden. 13

14 Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Reuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Hyvinkää 2,7 1,3 1,3 1,2 4,0 8,2 3,8 Järvenpää 1,9 1,2 1,0 1,0 3,2 6,7 2,3 Kerava 2,2 1,1 0,8 1,0 3,2 7,3 2,1 Mäntsälä 2,4 1,0 1,4 1,4 3,6 8,2 3,0 Nurmi- 2,2 0,9 1,0 1,1 3,7 7,4 2,3 järvi Sipoo 2,5 0,9 1,2 1,0 2,6 7,3 2,1 Vantaa 2,0 1,0 0,8 1,0 3,3 6,9 2,0 Tuusula 1,9 0,9 1,0 1,1 3,2 6,1 2,3 Koko maa 2,6 1,5 1,6 1,5 3,7 9,0 3,5 Taulukko 4. Kansantautien esiintymis% naapurikuntiin verrattuna 6. IKÄIHMISTEN PALVELUT TUUSULASSA Laatusuositus painottaa, että kunnallinen vanhuspolitiikka on koko kunnan asia. Ikäihmiset tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa; asuntopolitiikassa, liikennejärjestelyissä, kaupallisissa ja muissa palveluissa, sivistys- ja liikuntatoimessa ja kulttuurielämässä. Kun näitä palveluja kehitetään huomioiden ikääntyville tärkeät esteettömyyden, saavutettavuuden ja hyvän palvelun kriteerit, selviytyy suurin osa ikäihmisistä itsenäisesti. Laatusuositusten kantavana periaatteena on, että ikäihmiset vastaavat itse ja lähiverkostonsa turvin omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät samoja palveluja kuin muut kuntalaiset. Vasta kun niiden käyttö ei onnistu turvaudutaan ikääntyville suunnattuihin palveluihin. Seuraavalla sivulla on yhteenvetona kuvattu ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus Tuusulassa. 14

15 KOTIHOITO OMAISHOIDON TUKI PERHEHOITO TUKIPALVELUT YKSITYISET PALVELUN TUOTTAJAT KULJETUS- PALVELUT ASUNNON KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN Omat voimavarat Lähiverkosto PALVELUASUMINEN RYHMÄASUMINEN INTERVALLIHOITO TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN LAITOSHOITO TERVEYDENHOITO SAIRAANHOITO JA KUNTOUTUS KULTTUURIPALVELUT PÄIVÄTOIMINTA SEURAKUNTATYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ KOULUTUS,-LIIKUNTA, VAPAA-AIKAPALVELUT Kuvio 1. Ikäihmisille suunnattu palvelukokonaisuus Yhteistyöeliminä toimivat Tuusulan ikäihmisten neuvosto, joka on kunnan ja sen alueella toimivien eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistyöelin sekä Tuusulan Sotiemme veteraanien neuvottelukunta. Ikäihmisten neuvosto edistää tuusulalaisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja kehittää yhteistyössä eri toimialojen kanssa jo olemassa olevia sekä uusia palveluja ja tukitoimia. Tuusulan Sotiemme veteraanien neuvottelukunnan tehtävänä on edistää viranomaisten sekä veteraanien ja sotainvalidien yhteistoimintaa, seurata palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä. 15

16 7. PALVELUKOKONAISUUDEN ARVIOINTI Edellä on kuvattu lyhyesti valtakunnallista vanhuspolitiikkaa, Tuusulan vanhuspolitiikkaa, Tuusulaa asuinkuntana sekä ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä sekä Tuusulan tarjoamaa ikäihmisille suunnattua palvelukokonaisuutta. SWOT analyysi palvelujen nykytilasta ja niiden organisoinnista perustuu laajempaan selvitykseen, joka valmistui tammikuussa 2003, ja joka on tarvittaessa saatavissa työryhmän jäseniltä. SWOT analyysi toi esiin muun muassa seuraavia asioita. Vahvuuksina kunnan vahva talous, yhdessä mietitty arvopohja, oikea hoidon porrastus, omaishoitajien tukeminen, vapaaehtoistoiminta sekä aktiivinen ikäihmisten neuvosto. Heikkouksina ikäihmisille suunnattujen palvelujen organisoinnin pirstaleisuus, tukipalvelujen riittämättömyys, lähipalvelujen niukkuus haja-asutusalueella, ikäihmisten kokoontumistilojen niukkuus, yhteistyön koordinoimattomuus yksityisten palveluntuottajien sekä oppilaitosten kanssa. Uhkana häämöttää sekä pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta että huoli nykyisen henkilökunnan jaksamisesta. Mahdollisuuksina voidaan mainita ennaltaehkäisen toiminnan merkityksen vahvistamisen, alueellisen yhteistyön kehittämisen, teknologian ja tutkitun tiedon paremman hyödyntämisen. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoivapalvelujen tuloksellisuuden seurantaan, arviointiin ja suunnittelun on kuntaan ostettu Evergreen 2000 ATK-ohjelmisto, joka saataneen käyttöön syksyllä Seuraavassa osiossa kuvataan työryhmätyöskentelynä työstetty tavoite- ja toimenpideohjelma Tasapainoisen onnistumisen -menetelmällä. Menetelmän tavoitteena on tuoda lyhyen aikavälin ja etenkin taloudellisten näkökulmien (vuosittaisen budjettivalmistelun ja seurannan) rinnalle ja tueksi näkökulmia, jotka pohjautuvat toiminnan jatkuvaan arviointiin ja korostavat laadullisuutta ja toiminnan kehittämistä. Työkalu korostaa pysyvää tuloksellisuutta ja menestymistä. Se kiinnittää huomion myös menestyksen edellyttämiin resursseihin. Henkilöstön osaamisella, innovatiivisuudella ja oppimisella on erityinen merkitys. 16

17 8. PALVELUJEN TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA Vanhuspolitiikan tavoitetila: Kuntaa kehitetään moniarvoisena lähiyhteisönä, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle ja keskinäiselle tuelle. Kunnasta kehitetään ikäihmisille soveltuva elinympäristö niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä vanhenevan väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Kunta vastaa myös laitospalvelujen riittävyydestä ja hyvästä laadusta. Suunnitteluprosessissa haettiin neljästä eri näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä, jotka tukevat vanhuspolitiikan tavoitetilaa sekä määriteltyjä kehittämisalueita. Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan sellaisia tavoitekokonaisuuksia, joissa on ehdottomasti onnistuttava jotta tavoitetilan mukainen tahtotila saavutettaisiin. Näkökulmat ja niiden mukaiset menetystekijät ovat seuraavat: Vaikuttavuus ja palvelukyky: 1. Laadukas ja monipuolinen asuminen 2. Ympäristö ikäihmisen tukena 3. Kilpailukykyiset, riittävät ja laadukkaat palvelut Uudistuminen 4. Palvelujärjestelmien kehittäminen 5. Koulutus ja osaaminen Prosessit ja rakenteet 6. Palveluketjujen toimivuus 7. Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Resurssien hallinta 8. Palvelujen tuottaminen taloudellisesti 9. Henkilöstöpolitiikka 10. Yhteistyö lähialueiden kuntien, yritysten sekä yhteisöjen kanssa 17

18 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 1. Laadukas ja monipuolinen asuminen Ikääntyvien määrän kasvu luo uusia vaatimuksia asuntorakentamiselle, asuntokannan käytölle ja korjaamiselle. Valtaosa asunnoista, joissa asutaan kahden ja kolmen vuosikymmenen kuluttua on jo olemassa. Koti on ikäihmisen ensisijainen asumis-, toiminta-, palvelu ja hoitoympäristö. Tavoitteena on, että vähintään 90 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa. Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään 10 %:lle ikäryhmästä. TAVOITTEET: Asuntorakentamisessa edistetään ns. elinkaariasumista sekä huomioidaan esteettömyys, turvallisuus ja monipuolisuus Asuntojen korjaus- ja muutostöissä huomioidaan liikkumis- ja toimintakykyrajoitteisuus Ikäihmisille suunnattuja asuntoja on tasapuolisesti kaikissa kuntakeskuksissa edistäen eri ikäryhmien vuorovaikutusta Palveluasunnot sekä ikäihmisille varatut vuokra-asunnot kohdennetaan niitä eniten tarvitseville olemassa olevien valintakriteerien mukaan Laitosasuminen/tehostettu palveluasuminen tapahtuu pienissä, kodinomaisissa yksiköissä, pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa ARVIOINTIKRITEERIT: Asuntorakentamisohjelman osio ikääntyvien asuminen seuranta 1 x /vuosi Asuntojen korjaus-/muutostyöt määrä/ vuosi Tilasto puutteellinen asuminen määrä/vuosi Hissien määrä/vuosi TOIMENPITEET : Kriteeristön luominen palveluasumiseen Tuuskodon saneeraaminen VASTUUTAHOT: Vanhustyön päällikkö Tilakeskuksen päällikkö 18

19 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 2. Elin- ja asuinympäristö ikäihmisen tukena Tuusula on kaikille esteetön, turvallinen ja ikääntymistä kunnioittava. Hyvä ympäristö ylläpitää ja edistää fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Esteettömyys, lähiympäristö palveluineen ja muu asuinympäristön toimivuus lisäävät kotona asumisen mahdollisuutta. Kotona asumista voidaan tukea myös kodin muutostöin tai apuvälineitä hankkimalla. TAVOITTEET: Esteettömyys on vallitseva toteutuskäytäntö kaikissa julkisten tilojen ja ympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien esteettömyys sekä liukkauden torjunta Joukko- ja kuljetuspalvelujen kehittäminen Kylätalkkaritoiminta palveluna tilattavissa koko kunnan alueella Kunta edistää lähipalvelujen saatavuutta koko kunnan alueella ARVIOINTIKRITEERIT: Asukaspalaute TOIMENPITEET : Esteettömyyskartoitus Tapaturmien tilastointi "Liukkaudenesto" -kampanja Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tarjoaminen Kylätalkkaritoiminnan tukeminen Asukaskyselyn toteuttaminen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa VASTUUTAHOT: Tekninen johtaja Tutkija Kotihoidon osastonhoitaja Vanhustyön päällikkö Markkinointipäällikkö Vanhustyön päällikkö 19

20 KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: 3. Kilpailukykyiset, riittävät ja laadukkaat palvelut Ensisijaisesti ikäihmiset vastaavat itse ja lähiverkostonsa avulla omasta hyvinvoinnistaan käyttäen samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Kunnan palvelutaso on verrattain korkea ja taso pyritään säilyttämään. Silloin kun asiakas on tyytyväinen saamaansa kohteluun, käyttämiinsä palveluihin tai hoitoon ja elinympäristöönsä sekä voidessaan osallistua omaa elämäänsä ja tarvitsemaansa hoitoa koskevaan valintaan ja päätöksentekoon, hän tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa oikea-aikaisesti tukea ja apua sekä tarpeeseensa riittävät palvelut, tutkimuksen ja hoidon. TAVOITTEET: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: Palvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista ja edistää ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista Palvelun tulee perustua kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan Palvelun tulee perustua ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen Palvelun tulee noudattaa Käyvän hoidon/hyvän käytännön -suosituksia Palvelujen kokonaisuus muodostuu kunnan ja yksityisten tahojen sekä yhteisöjen tuottamien palvelujen kokonaisuudesta Palveluihin turvataan voimavarat, jotka perustuvat ikääntyneiden määrään, arvioituihin palveluntarpeisiin ja palvelurakenteen tavoitteisiin Omaishoidon tukeminen Ikäihmisellä on saatavilla oikea-aikaisia ja omiin tarpeisiin soveltuvia palveluja MUUT PALVELUT: Kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä liikuntapalvelut ovat ikäihmisten saavutettavissa Elinikäisen oppimisen turvaaminen Arviointikriteerit: Hoito- ja palvelusuunnitelmat Asiakaspalaute Laatukriteerit 20

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot