kamari Selkeys ja konkreettisuus sivu 18 Terhi Niemisen henkilöstöjohtamisen oppina Tampereen Digitaalista arvotavaraa tarjolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kamari Selkeys ja konkreettisuus sivu 18 Terhi Niemisen henkilöstöjohtamisen oppina Tampereen Digitaalista arvotavaraa tarjolle"

Transkriptio

1 kauppalehti kamari Tampereen Numero 2 maaliskuu 2013 Terhi Niemisen henkilöstöjohtamisen oppina Selkeys ja konkreettisuus sivu 18 Digitaalista arvotavaraa tarjolle sivu 8 Millog yhtenäisti, varikoista tehokas yritys sivu 14 Tampereen kauppakamarilehti 2 n

2 ritystontteja Yritystontteja Tampereen seudulta Tilat ja yhteinen sävel löytyi heti Turvallisuusalan palveluja tarjoava Flexim Security Oy päätti siirtää tutkimus- ja tuotekehitysyksik könsä Helsingistä Pirkanmaalle. Tarpeeksi turvalliset tilat löytyi vätkin helposti keskeltä Valkea koskea. Kulkuyhteydet toimivat ja kaikki palvelut ovat lähellä. Teemu Tanskanen, CTO, Flexim Security Valkeakoskella on valmista Valmiina loistava logistinen sijainti, ammattitaitoista työ voimaa sekä kaupungin monipuoliset palvelut. Yritys- ja liiketilaa sekä tontteja erinomaisilla paikoilla kilpailukykyiseen hintaan. KILAUTA Mikko Seppälä projektijohtaja Näin on. Yrityskaveria ei jätetä Olisiko Valkeakoski vaihtoehto sinunkin yrityksellesi? Meillä on erikokoisia tontteja, toimitiloja tai valmiita yrityksiä. Ihan soiton päässä. Myydään yritystontteja Lempäälässä! MOOTTORITIE MARJAMÄKI VANHA 3-TIE HULIKAN ALUE JÄÄSAUKKO KULJETUSLIIKE TYVI Tontteja mittatilaustyönä yrityksille Lempäälän Hulikan alueelta 10 eur/m2 Ideaparkin läheisyydessä ja noin kaksi kilometriä Helsinki - Tampere moottoritien liittymästä! Lempäälän kunta: Lempäälän Kehitys Oy, tj Kari Löytty p Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys 20 tonttia, tonttikoot 0,2 2 ha Rakentamaan keväällä 2013 Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmistumassa Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh , 2 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

3 Teollisuuskiinteistössä Hämeenkyrön kunnan Tippavaaran teollisuusalueella. Noin 600 m valtatie 3:n liittymästä. Tampereelta noin 35 min. Tuotanto- ja toimistotiloja, sekä keittiö ja ruokalatilat: 1. kerroksessa n m 2 tuotantotilaa (vapaa kork. n. 3,0/4,7 m. Tilat ovat jaettavissa), sekä keittiö ja ruokala n. 250 m kerroksessa n. 750 m 2 eri kokoisia toimistotiloja. VAPAATA TILAA Katso vapaat toimitilat: Vapaita tontteja - heti rakentamaan! Ota yhteyttä niin voimme keskustella Kallion yritysalueen tarjoamista mahdollisuuksista m m m m m Mursketie 3830m Mursketie m m m m 2 Hampuntie Vatialantie m m m Kalliontie m <- Tampereelle VT 12 Lahteen -> Lisätiedot: Tiina Laakkonen p Lasse Silván elinkeinojohtaja m m m 2 Hiitintie m 2 Paloasema Teivon Ravirata Teivo II Ilmarinjärventie Vaasantie Vaasantie Yritystontteja Vesilahdessa Yhteystiedot: Vesilahden kunta Kehittämispäällikkö Markku Männikkö p ABC liikennemyymälä Ilmarinjärventie Luo tulevaisuutta Teivo II yritysalueella! Loistava sijainti Ylöjärven ja Tampereen rajalla, Vaasantien ja rautatien välisellä alueella lähellä Teivon ravirataa. Alueella on hyvät julkiset liikenneyhteydet, vilkas ohikulkuliikenne ja näkyvyys välittömästi Vaasantieltä. Tonttikoot räätälöitävissä neliömetristä 1,6 hehtaariin. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh Kuruntie 14, Ylöjärvi puh Tampereen kauppakamarilehti 2 n

4 KEVÄÄN YHTEISHAKU AMK-TUTKINTO > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Muusikko (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Insinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > Terveydenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Insinööri (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) Lisätietoja ja hakuohjeet 2sisältö Maaliskuu Pääkirjoitus 7 Taloudessa tapahtuu: Primoceler kehitti ensimmäisenä maailmassa lasermikrohitsauslaitteen 8 TTY:lle säätiöpääomaa yksityislahjoituksina 40 miljoonaa euroa 10 Ostajan markkinoilla rahoitus ratkaisee 16 Näin sen näen: Toimiva kaavoitus on keskeinen kasvun väline, kirjoittaa apulaispormestari Pekka Salmi. 17 Confidex meni RFID-tunnisteisiin perustuvilla matkalipuilla Kiinaan 24 e-vientiasiakirjat, uusi sähköinen asiointipalvelu käyttöön 28 Laki ja talous: EU:n maksuviivästysdirektiivillä maksuajat lyhemmiksi YLEMPI AMK-TUTKINTO > Insinööri (ylempi AMK) > Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto > Tradenomi (ylempi AMK) 43. vuosikerta ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) , Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos kpl Levikki kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat Kannen kuva Marjaana Malkamäki Seuraava lehti ilmestyy Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

5 Pääkirjoitus Huippuosaamistakaan Kilpailukykyä metsästämässä on vaikea myydä ylihintaan. Avoimessa maailmassa alueet kilpailevat keskenään yrityksistä ja työntekijöistä, vetovoima ratkaisee. Pirkanmaa on toimintaympäristönä ollut kilpailukykyinen, eivät yritykset tänne muuten olisi sijoittuneet. Nyt onkin rohkeasti ja näkyvästi tehtävä investointeja, jotka viestivät, että tänne kannattaa tulla ja täällä on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessakin. Rantaväylän tunneli, Kansi ja Viiden tähden keskusta ovat juuri tällaisia hankkeita. Paitsi että niillä ratkaistaan arjen asumiseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen liittyviä ongelmia, ne rakentavat kehittyvän alueen imagoa ja ovat sen käyntikortti maailmalla. Suomi ja Pirkanmaa ovat menettäneet viime vuosina kilpailukykyään. Tuoreimmissa kansainvälisissä selvityksissä Suomi on pudonnut kärjestä. IMD:n (International Institute for Management Development) selvityksessä Suomi oli sijalla 17. WEF:n (Maailman talousfoorumi) viimeisimmässä arviossa Suomi on sijalla 3. Kilpailukykyvertailut painottavat eri asioi ta: WEF:n selvityksessä on suuri paino infrastruktuurilla, teknologialla ja koulutuksella. IMD sen sijaan painottaa enemmän makrotalouden kehitystä, kansainvälistä kauppaa ja investointeja. Äkkiseltään voisi arvioida Suomen sijoituksia hyviksi, vertailukohtana kun on parhaiten menestyvät maat. Kehityksen suunta on silti huolestuttava. Suomi saa hyvät pisteet infrastruktuurista, koulutuksesta, teknologiasta sekä tehokkaasta julkisesta sektorista. Jäykät työmarkkinat ja korkea verotus ovat suurimpia haittatekijöitä. Jos toimiva infrastruktuuri, koulutus ja kehittyvä teknologia ovat osa suomalaista kilpailukykyä, niin samaa ei voi sanoa elinkeinoelämän kustannuskilpailukyvystä. Eritoten vientiteollisuudessa se on heikentynyt huippuvuosista. Etlan laskelmien mukaan kustannuskilpailukyvyn eri osatekijöistä työn tuottavuus on muihin maihin verrattuna selvässä laskussa. Työvoimakustannukset ovat nousseet enemmän kuin OECDmaissa keskimäärin. Euron heikentymisen ansiosta suhteelliset yksikkökustannukset pysyivät vuonna 2012 likimain ennallaan. Miten käy kilpailukyvylle, kun euro vahvistuu? Huippuosaamistakaan on vaikea myydä ylihintaan. Yksittäisen yrityksen suhdetta kustannuskilpailukykyyn kuvaa mielestäni hyvin erään yritysjohtajan luonnehdinta aiheesta: Kilpailukykyä joko on tai ei ole. Jos sitä ei ole täällä, niin jossain sitä joka tapauksessa on. Peer Haataja Johtaja Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tampereen kauppakamarilehti 2 n

6 HAIN OPISKELEMAAN, KOSKA HALU- SIN KEHITTÄÄ ITSEÄNI AMMATILLI- SESTI. KOULUTUS OLI JOUSTAVAA, PÄÄOSA OPINNOISTA TAPAHTUI VER- KOSSA. OPISKELIJOILLA OLI MAHDOL- LISUUS VALITA OPISKELURYTMI OMAN ELÄMÄNTILANTEEN MUKAAN. LIIKETALOUS Anita Leivo Customer Service Coordinator, Vexve Oy OPISKELE TYÖN OHESSA LIIKETALOUS Tradenomi Julkishallinto, rahoitusala tai yritysjuridiikka Opinnot voit suorittaa verkko-opintoina. Huittinen 210 op YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Tradenomi (Ylempi AMK) Pori 90 op Lisätietoja yhteishaussa ( ) mukana olevista koulutusohjelmista löydät Varaa tilat kokouksiin, juhliin ja tapahtumiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta. Tilat ja herkulliset Finnrestan tarjottavat: puh , PS. Tutustu myös tapahtumakalenteriimme ja syksyllä valmistuvaan E-halliin osoitteessa Satakunnan ammattikorkeakoulu 6 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

7 taloudessa tapahtuu Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy Samalla kun YLE tiivistää tilojaan Tohlopissa, seiniä kaatuu, ovia avataan ja elokuussa kaadetaan aitakin Tohlopin ympäriltä. Aitaa ja seiniä kaatuu Tohlopissa Teksti Annikaisa Knuutila YLEn entiset, Technopoliksen nykyiset tilat Tohlopissa alkavat saada mediakampus Mediapoliksen hahmoa. YLE jää osaan tiloista vuokralaiseksi ja osaan elokuussa 2014 muuttaa Tampereen ammattikorkeakoulun mediakoulutuksen yksiköitä. Vielä jää tilaa vuokrattavaksi yrityksillekin, ensi vaiheessa noin neliötä. Aiesopimuksen Tohloppin tiloista on tehnyt jo 40 yritystä. Suunnittelu on nyt siinä vaiheessa, että mukaan haluavat yritykset voivat vielä vaikuttaa suunnitelmiin. Toiveita voi esittää elokuun loppuun asti. Sitten tilat rakennetaan valmiiksi niin, että muuttamaan päässee syyskuun alussa 2014, kertoi Technopoliksen myyntitiimin päällikkö Henri Rantalainen Mediapoliksesta kiinnostuneille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. YLEn tuotantopäällikkö Ilkka Rahkonen kertoi Mediapoliksen olevan YLElle keskeinen hanke. Haluamme edistää luovan alan elinvoimaa ja varmistaa, että meillä on saatavilla parhaat tekijät ja kumppanit. Lisäämme hankintaa, avaamme datalähteitä, vuokraamme tuotannon resursseja, osaamista ja studiotiloja, lavastuksia, puvustusta. Technopoliksen kiinteistökehityspäällikkö Matti Uotinen muistutti, että Mediapoliksessa on kyse koko alueesta, ei vain rakennuskompleksista. Lisäksi Tampereen kaupunki kehittää koko Tesoman ja Tohlopin seutua myös Mediapoliksen tarpeita kuunnellen. n Glastonin tilat Lahtiset Yhtymälle Lahtiset Yhtymään kuuluva kiinteistökonserni Tampereen Mummu ja Poika Oy ostaa perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun Glastonin tehdaskiinteistöt Tampereen Vehmaisista. Kauppaa ja kiinteistöjen takaisinvuokrausta koskeva sitova esisopimus tehtiin helmikuun lopulla. n Tammerista Solo by Sokos Hotel Tampereen Sokos Hotel Tammer liittyi uuteen Solo by Sokos Hotels -brändiin maaliskuun alussa. Tammerin lisäksi Solo-tunnuksen alla toimivat Paviljonki Jyväskylässä, Torni ja Aleksanteri Helsingissä sekä Lahden Seurahuone. Primoceler teki kansainvälisen läpimurron Tamperelainen Primoceler on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt muun muassa lasin hitsaukseen soveltuvan lasermikrohitsauslaitteen ja kaupallistanut sen. Laitteella voi pakata herkkiä komponentteja ilmatiiviisti lasin sisään suojaan esimerkiksi kosteudelta, hapelta ja pölyltä. Primocelerin laitteella käsiteltävän materiaalin lämpötila nousee ainoastaan hitsaussaumassa mikrometrien alueella. Aikaisemmat paketointitekniikat ovat nostaneet koko paketoitavan kokonaisuuden lämpötilan korkeaksi, eivätkä ne sen vuoksi ole soveltuneet kuumuudelle arkojen materiaalien paketoimiseen. Päämarkkinamme on Euroopan lisäksi Aasiassa. Aasialaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita menetelmästämme, toimitusjohtaja Ville Hevonkorpi kertoo. Vuonna 2010 perustettu, kymmenen työntekijän Primoceler Oy toimii Tampereen Hervannassa. n Nokian Renkaat teki vahvan tuloksen Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 10,7 prosenttia ja oli 1 612,4 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 330,9 miljoonaa. Tänä vuonna henkilöautonrenkaiden jälkimarkkinakysynnän odotetaan kasvavan Euroopassa 1 2, Pohjoismaissa 2 ja Venäjällä 2 5 prosenttia. Tampereen kauppakamarilehti 2 n

8 taloudessa tapahtuu OP-Pohjola-ryhmän kolmikantayhteistyön vetäjät uudessa yrityspalvelukeskuksessa ovat pankinjohtaja Kari Lepistö, TSOP (vas.), aluepäällikkö Esko Piirainen, Ilmarinen ja aluejohtaja Rami Mäkinen, Pohjola Vakuutus. OP-Pohjolaryhmä keskittää Andre Ribeiron (keskellä) johtama systeemibiologian ryhmä kuuluu TTY:n kansainvälistä huippua edustavaan signaalinkäsittelyyn. Säätiöyliopistona TTY voi antaa kärkialoilleen entistä vahvempaa tukea, jolloin niiden kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa. Tavoitteesta jäätiin, mutta 40 miljoonaa on hieno tulos Teksti Päivi Eskelinen Kuva Petri Laitinen Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) säätiöpääoman keruu tuotti määräaikaan mennessä lähes 40 miljoonan euron yksityiset lahjoitukset. Valtion maksaman vastinrahan kanssa pääomaa TTY-säätiölle karttui yhteensä 137 miljoonaa euroa. Summa on itse asiassa noussut jo 150 miljoonaan, sillä pääoma on pantu tuottamaan, TTY:n rehtori Markku Kivikoski tarkentaa. TTY:n tavoitteena oli kerätä pääomaa 50 miljoonaa viime kesäkuun loppuun mennessä. Jos se olisi saavutettu, valtio olisi maksanut summan 2,5-kertaisena. Se oli valtiolta merkittävä tarjous, ja on tietenkin harmillista, ettemme onnistuneet keräämään maksimisummaa. Tässä talouden tilanteessa 40 miljoonaa euroa on kuitenkin hieno tulos, Kivikoski sanoo. Onkohan Tampereen talousalueella koskaan aikaisemmin kerätty näin paljon rahaa tutkimukseen ja opetukseen, kysyy Timo Salli varainkeruuta organisoineesta Tampereen kauppakamarista. Keräystavoitteesta jääminen ei muuta TTY:n toimintaa säätiöyliopistona, eikä säätiötä pureta. TTY-säätiö perustettiin 70 miljoonan euron suuruisella peruspääomalla helmikuussa Samalla Tampereen kauppakamari sitoutui puuttuvan 50 miljoonan euron rahoitusosuuden kokoajaksi. Jalkatyötä tehtiin lujasti, eikä työ pääty tähän, vaan varainkeruuta jatketaan, Timo Salli kertoo. Kampusareenasta uusi maamerkki Säätiöpääoman tuoton jakamisesta päättää vuosittain TTY:n hallitus. Kivikosken mukaan tukea suunnataan ainakin opetuksen kehittämiseen, tutkimustoiminnan kilpailukyvyn tukemiseen sekä TTY:n kärkialoille, joita ovat signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka, älykkäät koneet, biomallinnus ja rakennettu ympäristö. Tuottoa on jaettu tähän mennessä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tukea saivat uransa alussa olevat lupaavat tutkijat. Toisella kerralla varoja ohjattiin opetuksen ja sähköisten oppimisympäristöjen sekä tohtorikoulutuksen kehittämiseen. TTY:llä on tehty viime vuosina isoja organisaatiouudistuksia, joilla on sujuvoitettu säätiömuotoon siirtymistä. TTY:n ulkoista kuvaa kehitetään mittavilla remonteilla. Suomen Yliopistokiinteistöt uudistaa paraikaa rakennustaloa ja liikuntahallia ja aloittaa loppukeväästä Kampusareenan rakentamisen. Kampusareenaan tulee palveluja ja muita ihmisiä yhdistäviä toimintoja sekä toimitilaa yrityksille. Yritysten tuominen näin lähelle tiedeyhteisöä on Suomessa täysin uutta, Kivikoski sanoo. Teksti ja kuva Aila Välikoski Tampereen Seudun Osuuspankissa (TSOP) on aloittanut toimintansa OP-Pohjolaryhmän yrityspalvelukeskus. Pankkipalvelujen lisäksi se tarjoaa rahoitus-, vakuutusja työeläkepalveluja. Samoihin tiloihin TSOPin yrityspalvelujen ja Pohjola Pankin kanssa keskitettiin Tampereen Tammelasta pari- Tarjolle digitaalista Teksti ja kuva Aila Välikoski Tampere vauhdittaa julkisen datan avaamista ja näin tarjolle tulevien tietojoukkojen sekä rajapintojen hyödyntämistä Open Data Tampere Region -projektilla. Hanke tähtää siihen, että kaupunki avaa julkista dataa säännöllisesti ja että tästä tulee mahdollisimman laajasti normaali toimintamalli. Taustalla on viime vuonna asiasta annettu kaupungin konsernimääräys. Dataa avataan, ja niin luodaan mahdollisuuksia entistä parempien kunnallisten 8 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

9 n Solteqilla kasvun vuosi Solteq Oyj:n vuoden 2012 liikevaihto nousi 43,7 prosenttia ja oli 39 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketulos kasvoi 87,8 prosenttia 2,7 miljoonaan euroon. Lukuihin sisältyivät maaliskuussa 2012 ostetun Aldata Solution Finland Oy:n (nykyisin Solteq Retail Oy) liiketoiminnan liikevaihto 9,5 miljoonaa euroa. kymmentä Pohjola Vakuutuksen työntekijää ja vakuutusyhtiö Ilmarisen edustaja. Viime vuonna TSOP luototti yrityksiä 263 miljoonalla eurolla. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lukua kasvattivat lähinnä toimitilainvestoinnit. Pankinjohtaja Kari Lepistön mukaan tuotantoinvestointeihin ei juuri ole ollut kysyntää. Pk-yritykset valittavat nyt yleisesti rahoituksen vaikeutumista. Lepistön mukaan terveille suunnitelmille lainahanoja ei ole suljettu, mutta toki rahan hinta on noussut ja esimerkiksi yrityskauppatilanteissa oman pääoman vaatimus kasvanut. Jos se aiemmin oli parikymmentä prosenttia, nyt luku on prosenttia. Vakuutussopimukset tuo vat 100 työpaikkaa Pohjola Vakuutuksen kaikki vakuutussopimuspalvelut hoidetaan tulevaisuudessa Tampereelta. Työt keskitetään Helsingistä Tampereelle vuoden 2014 loppuun mennessä, ja silloin työntekijöitä on näissä toiminnoissa Nyt heitä on parikymmentä. Siirron jälkeen Pohjola Vakuutuksen valtakunnallisia palveluja hoitaa Tampereen Tampellassa yhteensä noin 400 vakuutusalan asiantuntijaa. Vakuutussopimuspalveluista kilpailivat monet kunnat. Osaavan työvoiman saanti oli Tampereelle tärkeä valtti, yliopisto täällä on Suomessa ainoa vakuutustieteen koulutuspaikka, perustelee aluejohtaja Rami Mäkinen Pohjola Vakuutuksesta. n K-ryhmä myi 650 miljoonalla Pirkanmaalla Keskon Pirkanmaan alueella K-ryhmän vähittäismyynti oli viime vuonna 652,6 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli 2,8 prosenttia. n Pirkanmaan Osuuskauppa kiri 930 miljoonaan Pirkanmaan Osuuskaupan myynti vuonna 2012 oli 929,1 miljoonaa euroa, 6,6 prosenttia edellistä vuotta enemmän. n Fastems vahvistaa huoltopalvelujaan Fastems on ostanut Pohjanmaan CNC-Service Oy:n huoltoliiketoiminnan. Kaupan myötä Fastemsin palvelukseen siirtyy kahdeksan henkilöä ja sen Vaasan yksikön kokonaisvahvuus nousee lähes 70 henkilöön. Huolto- ja elinkaaripalvelut ovat jatkuvasti kasvava osa Fastemsin liiketoiminnassa. arvotavaraa palvelujen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi, sanoo projektipäällikkö Matti Saastamoinen. Euroopan komission mukaan EU-maissa voidaan saada julkisen tiedon avaamisella miljardin euron hyödyt vuodessa. Summa syntyy suorista ja epäsuorista kasvuvaikutuksista kansantalouteen, kun julkista tietoa voidaan hyödyntää vapaasti. Avoimen datan saatavuus myös ruokkii innovaatiotyötä. Open Data Tampere Region aktivoi avoimen dataan liittyviä toimijoita eli virkamiehiä, tutkijoita, sovellusten kehittäjiä ja yrityksiä yhteistyöhön. Vuoden 2013 kestävän hankkeen taustavoimat ovat Digitaaliset sisällöt -osaamiskeskusohjelma, Avoin Tampere -ohjelma ja Tampereen tietohallintoyksikkö. Projektipäällikkö Matti Saastamoinen (vas.) ja yhteisömanageri Jari Moilanen vauhdittavat Open Data Tampere Region -projektia. Kysymysvuorossa hankkeen kick off -tilaisuudessa kehityspäällikkö Jari Vasell Empower Oy:stä. n Comatec kasvoi yritysostolla Tamperelainen insinööritoimisto Comatec on ostanut Hyvinkäällä toimivan APK-Ohjelmointi Oy:n. Ostettu yritys on keskittynyt ohjelmoitavien logiikoiden ohjelmointiin sekä valvomoiden ja vaativien mittaus- ja testausjärjestelmien suunnitteluun. n Terveystalo alueen markkinajohtajaksi Terveystalo Tampere on noussut Tampereen alueen yksityisten terveyspalvelutuottajien markkinajohtajaksi. Yrityksen Tampereen toimintojen liikevaihto oli 17,7 miljoonaa euroa vuonna Terveystalolla on Tampereella kaikkiaan viisi toimipaikkaa. n Diacor Koskiklinikan vähemmistöomistajaksi Pääkaupunkiseudun suurin terveyspalveluyritys Diacor tulee vähemmistöosakkaaksi Koskiklinikan nimellä tunnettuun Tampereen Lääkärikeskus Oy:hyn. Koskiklinikan perustajat ja nykyiset omistajat ovat paikallisia lääkäreitä. Tampereen kauppakamarilehti 2 n

10 taloudessa tapahtuu rahoitus Kasvuyritysten ja startupien rahoituksesta kannetaan huolta, mutta rahoitus puhuttaa myös, kun yritys tekee kauppaa tai kun yrityksestä tehdään kauppaa. Kaupan saadakseen myyjän täytyy kehittää innovatiivisia rahoitusratkaisuja ostajalle, kertoo vahvaa vientiä tekevän Elematicin talousjohtaja Eero Virtanen. Kun Vesa Nurminen viimein löysi ostettavaksi sopivan yrityksen, rahoituksessa piti ottaa viime hetkillä käyttöön suunnitelma B. Ostajan markk Teksti marketta tammisto Kuvat Elematic ja Annikaisa Knuutila Teknologiateollisuudessa on nyt kautta maailman ostajan markkinat. Myyjät kilpailevat projekteista kaikin keinoin, ja rahamarkkinoiden tiukennuttua kaupan ratkaisee entistä useammin rahoitus. Ostaja sanoo suoraan, että kilpailija tarjoaa kahdeksan vuoden rahoituksen, pystyttekö samaan. Mutta kunhan olemme tässäkin asiassa kilpailijoitamme etevämpiä, kyllä kauppoja saadaan, sanoo talousjohtaja Eero Virtanen Elematicista. Ja on saatukin. Joulukuussa toijalalainen betonielementtiteknologian valmistaja julkisti 40 miljoonan euron arvoisen toimituksen, jolla syntyy maailman suurin betonielementtitehdas Irakiin. Viime vuonna saatiin myös 10 miljoonan kaupat Valko-Venäjälle sekä Lähi-itään. Kymmenien miljoonien kaupat ovat toki harvinaisia, mutta nappikauppaa eivät ole pienemmätkään. Tyypillisten tehdastoimitusten arvo on 5 10 miljoonaa, tuotantolinjojen 1 3 miljoonaa. Toimitusajat vaihtelevat puolesta puoleentoista vuoteen, ja isot toimitukset näkyvät uusina työpaikkoina ja täystyöllisyytenä Elematicin tehtailla. Kovaa peliä Elematicilla on vuosikymmenten kokemus viennistä kaikilla mantereilla. Asiakkaiden toiminta on laman myötä muuttunut arvaamattomaksi, joten myyjän pitää olla entistäkin tarkempi saataviensa varmistamisessa. Samalla pitää olla myös innovatiivisempi rahoitusratkaisuissa ja ehdottaa aktiivisesti ostajalle erilaisia vaihtoehtoja, Virtanen sanoo. Vientikaupoissa rahoituksen pelisäännöistä määrää suurelta osin OECD. Esimerkiksi Elematicille ei riitä, että osaa kehittää ja myydä betonielementtiteknologiaa vaikkapa siltojen rakentamiseksi. Pitää osata rakentaa silta myös kaupan rahoittamiseen. 10 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

11 inoilla rahoitus ratkaisee Ratkaisu syntyy usein yritysten, pankkien ja erityisrahoituslaitosten kuten Finnveran neuvottelujen tuloksena. Iso ongelma suomalaisille viejille on, että eurooppalaiset kilpailijamaat ovat meitä joustavampia tulkitsemaan OECD:n vienninrahoitussäännöksiä. Laman alkaessa muutama iso kauppa menetettiin tämän vuoksi, ja kävimme käytäntöjen muuttamisen puolesta kovan väännön ministeriötä myöten. Nykyisin Finnvera lupaa tarjota viejille ja viennin rahoittajille vähintään samantasoiset järjestelyt vienti- ja projektirahoitusriskien kattamiseksi kuin pääkilpailijamaat tarjoavat omille yrityksilleen. Vaikeus on vain siinä, että emme yleensä voi tietää, mitä kilpailijamme tarjoavat, ellei ostaja sitä paljasta parempia ehtoja tinkiäkseen. Isoimmilla yrityksillä viennin rahoitusasiat ovat Virtasen tietämän mukaan hyvin hallussa. Pk-yrityksillä sen sijaan ei useinkaan ole työn vaatimia resursseja, ja Finnvera on senkin vuoksi niille tärkeä kumppani. Elematicin kokemusten mukaan se toimii nykyään hyvin pkyrityksen tukena vientiponnisteluissa. Finnveran asiantuntijat ovat esimerkiksi valmiita osallistumaan rahoitusneuvotteluihin ostajaosapuolen rahoittajien kanssa. Rahoitusmarkkinoiden epäluottamus on vientiyritykselle myrkkyä Vientiyritys turvaa saatavansa yleisimmin remburssilla, jolloin myyjän pankki ottaa riskin vastapuolen pankista ja ostajan pankki ottaa riskin yrityksestä, jota rahoittaa. Siksi epäluottamus rahoitusmarkkinoilla on vientiyritykselle myrkkyä. Kun pankit lakkaavat luottamasta toisiinsa, kuten tapahtui vuoden 2008 luottokriisissä, ne karsivat pankkeja, joiden kanssa ovat valmiita jakamaan riskiä. Rahoitusmahdollisuudet supistuvat, ja luottoajat lyhenevät. Siksi vientiyrityksellä pitää olla useita yhteyksiä rahoittajiin, ja myös kotimaan ulkopuolella. Vesa Nurmisen ponnisteluista ostettavaksi sopivan yrityksen löytämiseksi kerrottiin Tampereen kauppakamarilehdessä joulukuussa Helmikuussa 2013 yrityskauppa lopulta toteutui. Loppu hyvin, kaikki hyvin Teksti Martti Tammisto Kuva FinnSonic Luotonannon kiristyttyä asiakkaiden rahoitus on tiukalla, ja rahoitusta kaupalle pyydetään lähes poikkeuksetta, sanoo talousjohtaja Eero Virtanen. Olen aina sanonut, että minulla on hyvä stressinsietokyky, mutta en tiennytkään, kuinka hyvä. Näin toteaa Vesa Nurminen kertoessaan kokemuksistaan yrityskaupan teosta. Hän halusi ostaa toimivan yrityksen, jossa toimialaosaaminen on olemassa, ja panna liikkeenjohdon kokemuksensa likoon. Prosessin aikana Nurminen tutki 26 yritystä, joukossa seitsemän niin kiinnostavaa, Tampereen kauppakamarilehti 2 n

12 että niistä tehtiin arvonmääritys. Loppusuora häämötti toukokuussa, kun lahtelaista ultraäänija suihkupesulaitteistoja tekevää FinnSonic Oy:tä myynyt yritysvälittäjä otti yhteyttä. Mutta toukokuusta meni vielä liki yhdeksän kuukautta, ennen kuin kauppa lopulta syntyi. Kyllä kyllä, mutta ei kuitenkaan Kesäkuussa Nurminen kävi tutustumassa FinnSoniciin ja sen johtoon, ensivaikutelma oli hyvä. Teollisena ja aidosti kansainvälisenä toimijana FinnSonic tarjosi mahdollisuuden merkittävään liiketoiminnan kehittämiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kun myös rahoittajat eli pankki, vakuutusyhtiö ja Finnvera pitivät kauppaa toteuttamiskelpoisena, tehtiin esisopimus ja Nurminen aloitti neuvottelut tamperelaisen yritysjärjestelyihin erikoistuneen yrityksen avustamana. Ilman osaavien ja kokeneiden asiantuntijoiden apua ei kauppaa olisi Nurmisen mukaan syntynyt. Neuvottelut venyivät syksyyn ja esisopimuskin ehti raueta, mutta monien vaiheiden jälkeen joulukuussa näytti siltä, että kauppa syntyy. Pari päivää ennen joulua prosessin alusta kumppanina ollut pankki kuitenkin ilmoitti, että se vetäytyy kaupan rahoituksesta. Hyvä yritys, hyvä ostaja, mutta silti ei, oli pankin viesti. Pankin sitoutumiskyky muuttui kolmessa kuukaudessa täysin, vaikka halua olisi ollutkin. Seuraavana yönä ei uni tullut, sydän hakkasi ylikierroksilla ja ajatus haki uutta ratkaisua, Vesa Nurminen kertoo. Yön aikana kypsyi päätös, ettei kauppa saa kaatua, tarvitaan suunnitelma B. Nurminen päätti vaihtaa pankkia ja aloitti rahoitusneuvottelut FinnSonicin lahtelaisen pankin kanssa. Siellä pidettiin hyvänä, että siihen asti pääomasijoittajan hallussa ollut yhtiö saisi kasvollisen omistajan ja näytettiin vihreää valoa. Myös rahoituspaketissa mukana olleet vakuutusyhtiö ja Finnvera olivat luovan rohkeita. Kauppa tehtiin helmikuun alussa. Vesa Nurminen on nyt FinnSonicin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Tärkeinä vähemmistöomistajina ovat yrityksen toimitus-, talous-, tuotanto- ja suunnittelujohtajat. Sijoituskoulun penkille Pörssisäätiön Sijoituskoulu järjestetään 26. maaliskuuta Sijoitusmessujen yhteydessä ensimmäistä kertaa Tampereella. Helsingissä kouluja on pidetty aikaisemminkin. Mihin tarpeeseen Sijoituskoulu perustettiin, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri? Pörssisäätiö jakaa monin tavoin asiantuntijatietoa arvopaperisäästämisestä. Moni kyseli myös kursseja. Totesimme, että meille sopiva tapa on Sijoituskoulujen järjestäminen. Ne ovatkin olleet erittäin suosittuja. Mitä oppia koulusta saa? Sijoituskoulu pyrkii tarjoamaan jotain sekä aloittelevalle sijoittajalle että jo pidempään osakesäästämistä harjoittaneelle. Eri tapahtumissa on esillä eri teemoja. Tampereella puhutaan muun muassa omistajan oikeuksista mikä on ajankohtaista erityisesti näin yhtiökokousten aikaan sijoittajan verotuksesta, sijoitusstrategiasta sekä kerrotaan pienempien kasvuyhtiöiden markkinapaikasta First Northista. Mitkä aiheet ovat sijoittamisessa nyt pinnalla? Kasvun rahoittamisesta puhutaan paljon, moni miettii sijoittamista aikaisempaa pienempiin yhtiöihin. Bisnesenkelitoiminta on noussut julkisuudessa entistä enemmän esiin. Toisaalta yhä useampi haluaa sijoittaa suuriin, tuttuihin, vakaisiin yhtiöihin, jotka maksavat hyvin osinkoa. Eettinen sijoittaminen kiinnostaa. Useille se tarkoittaa sitä, että haluaa tietää, mihin rahansa sijoittaa. Tämän takia sijoitetaan suoraan yhtiöihin, siis ostetaan osakkeita, rahastosijoitusten sijaan. Vahvasti pirkanmaalainen vakuutusmeklari edunvalvojanasi vakuutusasioissa. Vakuutusmeklariliike Semita Oy Jyrki Pöri Vakuutusmeklari Marko Särkinen Vakuutusmeklari Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

13 Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat suurasiakkaan palvelun. Aktia tarjoaa viiden hengen ja sitä pienempien yritysten tarpeisiin oman, täydellisen paketin - Aktia Alfan. Aktia Alfa-asiakkaana pienikin yritys saa kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasioiden sujumisesta. Soita meille, niin kerromme lisää. KYSY TALLETUSTARJOUS AITO SÄÄSTÖPANKISTA Tule Aito Säästöpankkiin tai lue lisää Heidi Mattila yritysrahoituspäällikkö Puh * Aktia Tampere Aleksanterinkatu 32 (Ratinanlinna) *Kiinteästä linjasta 0,08 /puhelu + 0,06 /min., matkapuhelimesta 0,08 / + 0,17 /min. Timo Rantanen yritysrahoituspäällikkö Puh * Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. TAMPERE, Kauppakatu 14, puh LIELAHTI, Taninkatu 2 puh HERVANTA, Insinöörinkatu 23, puh PIRKKALA YLÖJÄRVI NOKIA KANGASALA VALKEAKOSKI HÄMEENKYRÖ PÄLKÄNE IKAALINEN LUOPIOINEN tulevat Eilakaislalta Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimus Suomen parasta asiakaspalvelua Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalautetutkimus ja Kuunnellaanko sinua nykyisessä pankissasi? Me teemme niin. Se on tutkimuksin todettu. Tule kokemaan tämä itse. Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi. Varaa aika POP Taloushetkeen. Suomen uskollisimmat asiakkaat Asiakkuusindeksi-tutkimus Asiakkuusmarkkinointiliitto Hämeenkatu 31, Tampere, p Siurontie 45, Siuro, p Aidosti lähellä ihmistä. Tampereen kauppakamarilehti 2 n

14 Millog huoltaa ja kunnostaa maavoimien kalustoa. Työn alla on muun muassa Hollannista käytettynä ostettujen raketinheitinten päivitys. Teksti Martti Tammisto Kuvat Millog Varikoista on syntynyt yhtenäinen, yhtenäisesti johdettu kokonaisuus. Olemme saaneet aikaiseksi säästöjä keskittymällä työnjohdon ja prosessien kehittämiseen, Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen arvioi neljän vuoden työn tuloksia. Toiminnan tehostaminen ei tarkoita sitä, että henkilöstön on pitänyt tehdä työnsä aiempaa kiireisemmin, vaan sitä, että ihmiset ovat voineet keskittyä omaan työhönsä, ylimääräisiä toimintoja on pyritty karsimaan. Onnistumisesta kai kertoo se, että ensimmäisenä operatiivisena vuonna teimme 76 miljoonaa liikevaihtoa, viime vuonna 121 miljoonaa lähes samalla henkilöstöllä. Millog on puolustusvoimien strateginen kumppani, se vastaa maavoimien ja osasta ilmavoimien, merivoimien, puolustusvoimien johtamiskeskuksen sekä rajavartiolaitoksen materiaalin kunnossapidosta sekä varaosalogistiikasta. Yritys huoltaa maavoimien ohjus-, ase- ja elektroniikkajärjestelmät, tekee niihin tarvittavat muutostyöt, integroinnin ja varustelut sekä osallistuu asiantuntijana materiaalihankintoihin. Muutostyöt tarkoittavat esimerkiksi vastikään Norjasta käytettynä ostettujen tela-ajoneuvojen kunnostusta ja varusteiden suomalaistamista. Yrityksen osaamisen kirjo kattaa eri tekniikan alat elektroniikasta mekaniikkaan. Oma lukunsa on optroniikka, jossa Millogilla on myös omaa tuotekehitystä ja valmistusta. Keski-Suomessa Lievestuoreella yritys huoltaa, suunnittelee ja valmistaa muun muassa tarkkuusprismoja, valovahvistimia ja muita pimeänäkölaitteita. Uusin tuote on oma modulaarinen lämpökamera. Toimivaa kumppanuutta Puolustusvoimien ja Millogin yhteiselo on määritelty sopimuksin, joista keskei- Varikoista syntyi Vuoden 2009 alussa puolustusvoimien varikkolaitoksen henkilöstö, sin on toistaiseksi voimassa oleva kumppanuussopimus. Siinä muun muassa on määritelty hinnat kahdeksaksi vuodeksi. Sopimukseen kuuluu myös varautumisvelvollisuus: Millog huolehtii siitä, että sillä on riittävä resurssi ja toimiva alihankkijaverkko myös poikkeusoloja varten. Kumppanuussopimuksen perusteella myös mitataan, miten on edetty tehtyihin ennusteisiin verrattuna. Ainakin toistaiseksi yritys on pärjännyt Niemisen mukaan hyvin. Mittauksen tekee ulkopuolinen, sopimuskumppaneista riippumaton taho. Sopimuksessa on määritelty raja, jonka ylittyessä osa Millogin liikevoitosta palautetaan puolustusvoimille. Sillä pidetään huoli, ettei kustannustaso karkaa. Sopimuksessa pitää olla sanktiota, jotta ostaja voi vaikuttaa toimintaan, toisaalta sen pitää antaa toimittajalle mahdollisuus menestyä. Jos saamme enemmän volyymiä, molemmat hyötyvät. Pitkä sopimus takaa myös sen, että olemme valmiita investoimaan, Nieminen sanoo. Minua harmittaa kunnallissektorilla käytävä keskustelu, jossa puhutaan ulkoistuksesta ja kumppanuudesta, vaikka itse asiassa puhutaan alihankintaostoista. 2 3 vuoden sopimuksilla ei todellista kumppanuutta rakenneta, kehittämisaspektia ei löydy. Lisää töitä tiedossa? Tulevan kevään aikana selviää, siirtyvätkö myös joukko-osastojen ns. ykköstason 14 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

15 yritys pirkanmaalla Millog Oy tehokas yritys tilat ja laitteet siirtyivät Millog Oy:n johtoon ja omistukseen. Hoidamme myös Kalkun varikon huutokaupat sekä Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Oulussa toimivia SAkauppoja, Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen kertoo. n Henkilöstö: 660 henkeä n Toimii kahdeksalla paikkakunnalla, lisäksi kolme SA-kauppaa n Henkilöstöstä noin 1/3 Pirkanmaalla, Tampereella Hatanpään valtatiellä ja Kalkussa, Orivedellä Lylyssä sekä Ruoveden Siikakankaalla. n Liikevaihto: vuonna ,6 miljoonaa euroa n Omistus: pääosakkaat Patria 55 %, Insta Group 34 %. Valtiolla 1 K-sarjan osake, joka osakassopimuksen mukaan antaa tietyt valtaoikeudet. n Tytäryhtiö: Orivedellä ja Tampereella toimiva Oricopa Oy, noin 70 henkeä. huoltoja tekevät korjaamot Millogille. Toteutuessaan tämä koskisi noin 350 henkilöä ja lukuisia toimipisteitä. Millog toimittaa oman selvityksensä siirrosta hintatietoineen näinä päivinä puolustusvoimille, jolla toisena vaihtoehtona on oman toiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 alusta maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien materiaalilaitokset yhdistyvät Tampereelle sijoittuvaksi puolustusvoimien logistiikkalaitokseksi. Aarne Nieminen arvioi, että muutos heijastuu jossain muodossa myös Millogiin. Turvallisuudesta kasvun veturi? Pirkanmaalla toimii monia tavalla tai toisella turvallisuusalaan liittyviä toimijoita Poliisiammattikorkeakoulusta vartiointiliikkeisiin, alan ohjelmistoyrityksistä aseteollisuuteen. Liiketoiminnan haasteiksi on hajanaisuuden lisäksi tunnistettu yritysten pieni koko ja yhteistyön puute. Alan liiketoimintaedellytysten ja asiakasvaatimusten selvittämiseksi Pirkanmaan turvallisuusklusteri järjesti yhdessä Tredean kanssa viime vuoden lopulla alan toimijoiden pyöreän pöydän tapaamisen. Päätavoite oli löytää konkreettisia liiketoimintaja kehitysprojektiaihioita. Mahdollisuuksia löytyi erityisesti koulutuksesta ja koulutusviennistä, mutta myös uusien turvallisuusratkaisujen kehittämisestä kriisialueiden pikarakentamisesta uudenlaisiin älykkäisiin ratkaisuihin, joilla tuetaan vanhusten selviytymistä kodeissaan. Varsinaisiksi kehitysprojektiaihioiksi tapaamisessa kirjattiin Living Lab -kehitysympäristöinä toimivat turvapuistot, turvallisuus-some sekä kehityshankkeiden alkuvaiheen rahoituksen turvaaminen. Tekesin mukaan Turvallisuusmarkkinat ovat globaalisti miljardia euroa. Kasvussa on ollut erityisesti tietoturvallisuus. Tampereen kauppakamarilehti 2 n

16 näin sen näen Kaavoituksella suunnitellaan Tampereen tulevaisuus Kaavoituksen avulla suunnitellaan tulevaisuutta. Lähtökohtana on kaupungin tarve kehittyä. Kaavoituksella ohjataan yhteiskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Tavoitteena on varautuminen tulevaisuuden muutoksiin, tasapainoinen kestävä kehitys ja menestymisedellytysten luominen. Kaavoitus onkin kaupungin tärkeimpiä toimintoja. Sen avulla luodaan muun muassa toimintaedellytyksiä elinkeinoille, asumiselle, liikenteelle ja palveluille. Ei ole siis sattumaa, että pormestariohjelmassa on asetettu kaavoitukselle merkittäviä tavoitteita. Niistä nostan tärkeimmäksi kaavoituksen sujuvoittamisen ja kaavavarannon kasvattamisen. Asemakaavoitus on neljän viime vuoden aikana saavuttanut kaikki sille asetetut tavoitteet. Asumiselle kerrosalaa on kaavoitettu keskimäärin kerrosalaneliötä eli yli 19 prosenttia yli tavoitteen. Muuta kerrosalaa, mukaan lukien yritystontteja, on kaavoitettu keskimäärin kerrosalaneliötä eli 46 prosenttia yli tavoitteen. On kaavoitettu yli 100 omakotitonttia vuodessa. Samalla kaavavaranto on alkanut kasvaa. Näistä saavutuksista huolimatta kaupungin kaavoitusta arvostellaan. Koneisto viritettävä iskuun Ristiriita selittyy sillä, että määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi on keskitytty isompiin kokonaisuuksiin ja kaavoitusohjelmassa oleviin hankkeisiin. Resurssit ovat rajalliset ja priorisointi on välttämätöntä. Kolikon kääntöpuolena on ollut, että pienemmät hankkeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tämä on sinänsä loogista, mutta varsinkin yritystoiminta on kärsinyt pienten mutta sinänsä tärkeiden hankkeiden etenemisen hitaudesta. Monet yritykset ovat tehneet omia johtopäätöksiään. Naapurikunnissa on osattu reagoida pk-sektorin tarpeisiin ja yrittäjiä on muuttanut naapuriin. Tämä kehitys on pysäytettävä. Pormestariohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on ensinnäkin varmistettava, että nykyinen koneisto toimii mahdollisimman hyvin eikä tyhjäkäyntiä ole. Kaavoitusprosessin aloitusvaiheeseen tulee panostaa nykyistä enemmän. On selvitettävä entistä yksityiskohtaisemmin hankkeen tavoitteet ja realistisuus. Huonoilla suunnitelmilla on turha lähteä liikkeelle. Suunnitelmat on saatava kuntoon heti alkuvaiheessa ja kaavoittajan näkemykset otettava huomioon. Hyvä yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa mahdollistaa yleispiirteisemmän kaavoituksen. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse sisällyttää kaavaan. Rakentamisen laatu voidaan varmistaa myös rakennusvalvonnan kautta. Tämänkaltaista yhteistyötä on jo tehty Vuoreksessa. Huomiota on siis kiinnitettävä koko prosessin sujuvuuteen. ja palkattava lisää kaavoittajia Toiseksi vireillä olevien hankkeiden ja kaavoittajien lukumäärä eivät kohtaa. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on tiukka, tulisi uusia kaavoittajia palkata 4 5 lisää. Heidän palkkakustannuksensa tulevat takaisin kaavoituskorvauksina ja muun muassa kiinteistöverotulon kasvuna. Pitää myös muistaa, että toimiva kaavoitus on keskeinen kasvun väline ja perusta tulevaisuuden menestykselle. Huomiota on kiinnitettävä koko kaavoitusprosessin sujuvuuteen. pekka salmi (sd) Apulaispormestari 16 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

17 uusi jäsen Confidex Oy n Suunnittelee ja valmistaa RFID-teknologiaan (Radio Frequency Identification) perustuvia ratkaisuja teollisuudelle ja älykkääseen liikenteenohjaukseen. Maailman johtava joukkoliikenteen lyhyen käyttöiän matkalippujen ja logistiikan kuljetusalustojen RFID-tunnisteiden tekijä. n Päätoimipiste Tampereella, jossa tuotekehitys ja markkinointia, tehdas Kiinan Guangzhoussa, myyntikonttorit USA:ssa, Brasiliassa, Kiinassa, Ranskassa, talousjohto Sveitsissä. n Perustettu 2005, budjetoitu vuoden 2013 liikevaihto 13 miljoonaa euroa, työntekijöitä noin 120, joista 20 Suomessa. Toimitusjohtaja Timo Lindströmin mukaan Confidex on kauppakamarin jäsen, koska toiminta tuo tilaisuuksia verkottua paikallisesti. Globaalisti toimivalle yritykselle vastaavaa verkostoa ei synny luontaisesti liiketoiminnan kautta. Toimitusjohtaja Timo Lindström (vas.) ja senior product development manager Heikki Ahokas ovat samoilla linjoilla: suomalainen jämäkkä insinöörikulttuuri on Confidexin tuotekehityksen yksi vahvuus. Vähän suhteellisuudentajua sitä saa Kiinasta, paljon Teksti ja kuva Aila Välikoski Kun Confidex Oy teki ensimmäisen sopimuksen Kiinan rautateiden kanssa, RFIDtunnisteisiin perustuvien lyhyen käyttöiän matkalippujen globaali markkina oli noin kymmenen miljoonaa kappaletta. Kiina tilasi tamperelaisyhtiöltä 125 miljoonaa lippua, noin aluksi. Kiina oli Confidexin ensimmäinen markkina, ja jättitilausta valmistamaan perustettiin tehdas Hongkongin lähelle Guangzhouhun. Mallimme oli hakea Kiinasta tietty markkinajohtajuus ja suuruusluokka, jonka voimalla etenemme muuallekin. Kiinan tilauksella saimme tehdasta varten rahoituksen ja pääsimme globaaleille markkinoille. Emme ole vientiyritys, vaan globaalisti toimiva yritys, perustelee Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström. RFID-teknologioiden elinkaari on alkuvaiheessa ja kokonaismarkkina kasvaa prosenttia vuodessa. Tavoitteemme on pärjätä paremmin kuin kilpailijat ja kasvaa seuraavat viisi vuotta kokonaismarkkinaa nopeammin. Pakko mennä paikan päälle Confidex perusti tehtaan Kiinaan, koska halusi Kiinan paikallisille markkinoille ja oli pakko. Pelkästään alhaisempien kustannusten perässä olisi kannattanut mennä esimerkiksi Bangladeshiin. Jos haluaa menestyä Kiinassa, myös tuotteet on tehtävä siellä. Ja paitsi valmistus, siellä pitää olla myös paikalliset myyntikanavat, varsinkin jos aikoo toimia Kiinan valtion kanssa, Timo Lindström kertoo. Samat käytännöt ovat tulleet vastaan muuallakin. Brasiliassa on ulkomailla valmistetuille RFID-tuotteille 30 prosentin tuontitulli. Jos julkisen sektorin hankkeet saavat USA:ssa liittovaltion rahoitusta, hankinnat on tehtävä paikallisesti valmistavilta yrityksiltä. Pärjätäksemme kestävästi näillä alueilla valmistusta olisi oltava sielläkin paikan päällä, Timo Lindström linjaa. Lainsäädännön lisäksi on muitakin syitä. Esimerkiksi tarjouskilpailuissa voidaan edellyttää tietty palvelutaso 24 tunnin toimitusajalla. Se ei onnistu ilman paikallista palveluyksikköä. Insinööriin innovatiivisuuslisä Miten Confidex hoitaa kasvavan liiketoiminnan, jonka tuotanto on maailmalla ja tuotekehitys Tampereella? Nyt kuvio toimii kohtuullisen hyvin, mutta on ollut pitkä tie. Kiinassa meillä on vain paikallista henkilöstöä. Kun tuotekehityksessä työstämme tuotteen, se siirretään tuotanto-ohjeineen Kiinan engineeringtiimille, joka vie sen siellä tuotantoon, Timo Lindström sanoo. Organisaation skaalautuminen kasvun tahdissa on jatkuva haaste. Miten nopeasti voidaan antaa lisää vastuuta? Miten onnistutaan kansainvälisissä rekrytoinneissa? Mekin olemme joutuneet toteamaan, että tuli tehtyä väärä valinta. Erityisesti hyviä globaalin myynnin ja markkinoinnin ihmisiä on vaikea saada. On löydettävä heidät, jotka eivät vain puhu mukavia, vaan oikeasti pystyvät myymään tuotteemme osana ratkaisua. Tuotekehitys on tarkoitus pitää Tampereella, jossa on hyvin saatavilla Confidexille tärkeitä langattomien teknologioiden, materiaalitekniikan ja paperinjalostustekniikan osaajia. Suomalainen insinöörikulttuuri on niin ikään kova sana. Täällä halutaan tehdä tuotteita, jotka toimivat. Väitän, että se näkyy markkinoilla, meillä on yksinkertaisesti paremmat tuotteet, jos mittarina on valmistaa suuria määriä tasalaatuista tuotetta. Kun vielä saadaan yhdistettyä kurinalaiseen insinöörityöhön hieman lisää luovuutta ja innovointia, niin hyvä tulee. Tampereen kauppakamarilehti 2 n

18 Selkeät linjat, maalaisjärkeä ja keskittymistä työnteon kannalta olennaisiin asioihin. Siinä Patrian henkilöstöjohtajan Terhi Niemisen työelämän kehittämisen askelmat. Yhdessä tekemisen puolestapuhuja 18 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

19 profiili Henkilöstöasioissa ja johtamisessa olisi houkuttelevaa ryntäillä vuosittain vaihtuvien ismien perässä, mutta Patria-konsernin henkilöstöjohtaja Terhi Nieminen on oman polkunsa valinnut: hän uskoo yhdessä tekemisen sekä selkeyden ja maalaisjärjen voimaan. Taitoa on yksinkertaistaa asiat ja viedä ne käytäntöön niin, että työtä tehdään tehokkaasti ja iloisella mielellä. Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat marjaana malkamäki Terhi Nieminen uskoo yhdessä tekemisen tuottavan paljon hyvää. Pohja tälle uskolle tuli luoduksi 1990-luvun puolivälin jälkeen kumisaapastehtaassa Nokialla. Nokian Jalkineet oli muutosjohtamisen näköalapaikka, ja sen aikaiset opit ovat olleet hyödyksi Patriassakin. Kun kumisaapastehdas oli vaikeuksissa, remmiin astui ammattimuutosjohtaja toteuttamaan suuria muutoksia: niin tuotannon periaatteet, asiakastyö kuin organisaatiorakennekin uudistettiin. Silloin näin käytännössä, mihin henkilöstön mukaan ottaminen oikealla tavalla voi johtaa. Alun epäluulo vaihtui luottamukseen, koska johtaja pani itsensä peliin, meni ihmisten keskelle ja teki aidosti yhteistyötä. Henkilöstö osallistui asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Työntekijöistä 80 prosenttia oli itseään ja omaa työtään arvostavia naisia. Onnistuneen muutoksen taustalla oli pitkälti keski-ikäisten naisten osaaminen, voima ja asenne. Jokainen teki kaikkensa 300 työpaikan säilyttämiseksi. Terhi Nieminen sanoo, että kun henkilöstö on mukana, mahdollinen ongelma kääntyy haasteeksi, ja kaikki etsivät siihen ratkaisua. Se vähentää esimiehen paineita. Yhdessä tehden ratkaisu on aina parempi kuin yksin tehden. Asiaan sitoudutaan, tieto kulkee ja varamiehisyyskin syntyy luontevasti yhdessä tekemisen kautta. Kaiken takana on Talous- tai logistiikkajohtajaa on pidetty toimitusjohtajan oikeana kätenä, nyt ehdolle tähän asemaan on nousemassa henkilöstöjohtaja. Terhi Nieminen kannattaa tällaista kehitystä. Numerot syntyvät kyllä, kunhan saat ihmiset toimimaan. On vakavan miettimisen paikka, jos ajattelee, että vain numerot ohjaavat toimintaa. Yritys, jonka henkilöstö voi hyvin, menestyy. Joskus kuulee sanottavan, etteivät insinöörit pehmeistä asioista välitä. Kissan viikset, kyllä välittävät! Henkilöstö siis on yrityksen tärkein voimavara? Patrian henkilöstöjohtaja vähän kohottaa kulmiaan: Eikö se ole itsestään selvää? Sen pitäisi olla yrityksessä sisäänrakennettua ja itse huomattua, automatiikkaa. Eivät mitkään julistukset auta. Kyse on johtamis- ja yhteistyökulttuurista, suhtautumisesta vastoinkäymisiin, arvostuksesta jopa siitä, miten yrityksessä puhutaan. olennainen Paljon puhutaan työhyvinvoinnista ja kohtuullisen kovaan ääneen siitä, että työpaikoilla voidaan huonosti. Mutta onko todella niin, Patrian henkilöstöjohtaja kysyy. Työ on tärkeä asia ihmisen elämässä, mutta vuorokaudesta sen osuus on kuitenkin vain kolmannes. Mitä jos työhyvinvoinnin sijasta puhuttaisiin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, tuloksellisuudesta ja onnistumisen ilosta? Ja mietittäisiin joskus, mitkä asiat ovat hyvin. Pitäisi osata oikealla tavalla arvostaa työn tekemistä ja myös olla armollinen itselleen. Terhi Nieminen pohdiskelee, onko ydin enemmänkin se, että työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Jos on aina tavoitettavissa, on vaikea rajata, onko töissä vai vapaalla. Myös kiire tuntuu olevan kaikilla kova, ja tiedon tulvassa maailmanlaajuista kommentoitavaa riittää. Siksi tarvitaan uusia taitoja erottaa olennainen epäolennaisesta. Miten työntekijä erottaa työn tekemisen kannalta olennaisen ja saa uudenlaisessa maailmassa myös hallinnan tunteen? Pitää ottaa aikaa, pysähtyä ja irtaantua arjesta. Ikäjohtaminenkin on kuuma aihe, mutta Terhi Niemisen mielestä sillä usein tarkoitetaan, että yli 50-vuotiaille annetaan lisää lomaa. Patriassa pidämme tärkeänä työn ja elämänvaiheen yhteensovittamista joustavasti, oli sitten kyseessä pienten lasten vanhempi tai ikääntyneempi Tampereen kauppakamarilehti 2 n

20 profiili Terhi Nieminen 1956 syntyy Nokialla työntekijä. Pyrimme siihen, että on mahdollista käyttää eri keinoja, esimerkiksi vuorotteluvapaata ja osa-aikaeläkettä. Kaikilla patrialaisilla on joustava työaika. Perusasiat ratkaisevat tulevaisuudessakin Tulevaisuudenkin työelämässä Terhi Nieminen säilyttäisi asiat mahdollisimman yksinkertaisina, selkeinä ja konkreettisina. Hyvä olisi ottaa nyt kaksi askelta taaksepäin ja keskittyä perusasioihin: että ihminen saa työnsä tehdyksi, kokee onnistumisen iloa, pystyy vaikuttamaan työhönsä ja oppii uutta. Että työtehtävät haastavat kehittymään. Että työyhteisö toimii ja asioita suunnitellaan ja tehdään yhdessä. Että vallitsee luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden kulttuuri. Näin saadaan aikaan parempi tulos. Terhi Nieminen muistuttaa, että ennen johtaja ja esimies olivat vahvoja asemansa puolesta. Nyt ollaan vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Yhdessä on tunnistettava erilaisuus molemmin puolin ja se, kuinka erilaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään. Aikuisten työyhteisössä kaikki kantavat vastuun tuloksellisuudesta ja onnistumisen ilosta. Patrialla jokainen vastaa omasta kilpailukyvystään. Perustana on substanssiosaaminen, mutta kilpailukykyä ovat myös asenne, rehellisyys, innostus, myönteinen energia, aitous suhtautuminen vastoinkäymisiin, rohkeus tehdä päätöksiä, kyky saada asiat tehdyiksi sekin, että pystyy palkkaamaan itseään parempia henkilöitä. Se saattaa vähän kylmätä, mutta ei organisaatio kehity muuten. Kokemus teollisuudesta hyödyksi Diplomi-insinööri Terhi Niemisen työura on kulkenut teollisuudesta tutkimukseen, tuotannosta laatuun ja henkilöstöön, Luopioisten Aitoosta kansainvälisiin EU-projekteihin. Kaikissa paikoissa Nieminen sanoo oppineensa hirveästi. Tekninen suuntautuminen tuli kotoa, valtaosa suvusta ja nyt omat lapsenikin ovat 1975 ylioppilaaksi Nokian yhteiskoulusta 1982 konetekniikan DI:ksi TTY:ltä, pääaineena tekstiili- ja vaatetustekniikka, lisäksi teollisuustaloutta ja materiaalioppia 1982 laatupäälliköksi Suomen Trikoo -konserniin Tekstiilipaino E. Heleniukselle, myöhemmin tuotantopäällikkö Koulutus opetti hakemaan tietoa, mutta ensimmäisessä työpaikassani totesin olevani työelämässä silti aika raakile. Kokeneet työntekijät eivät tuputtaneet osaamistaan, apua piti pyytää. Mutta kun osasi oikealla tavalla keskustella, apua myös sai VTT:lle tekstiili- ja myöhemmin materiaalitekniikan testauspalvelujen ja tutkimusalueen vetäjäksi; myös elektronisen tiedon siirtoon liittyvässä EU-projektissa teollisuuden Suomen-edustaja Motto Jokainen on oman onnensa seppä. Ei kannata syyttää toisia. Joka päivä voi tehdä valintoja, mihin suuntaan menee. diplomi-insinöörejä. Henkilöstöpuoli vahvistui tilanteista, joita tuli vastaan ja joihin tartuin. Olen kehittäjäpersoona, mietin koko ajan, miten voisi parantaa, miten viedä asioita eteenpäin. Kokemus tulosvastuullisista töistä teollisuudessa on ollut aivan äärettömän hyödyllistä. Eikä koulutuskaan haitaksi ole ollut. Terhi Nieminen on ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni Patrian ensimmäinen henkilöstöjohtaja, joten työmaan sai itse rakentaa yhdessä muiden henkilöstöammattilaisten kanssa. Patrian silloinen uusi toimitusjohtaja halusi, että usean tuhannen työntekijän asiantuntijaorganisaatiossa on henkilöstöjohtaja, Perhe eronnut, aikuiset lapset Maija ja Juho, asuu Tampereella. Terhi Niemisen kalenterissa yksi tyhjä päivä. Silloin s paljon, ja päivä on tärkeä m misen kannalta. Muutenkin na, ettei anna esimerkiksi sä keyttää koko ajan. Jos sallii juoksuttaa, isot asiat jäävät joka vastaa henkilöstöasioista kokonaisvaltaisesti. Patria oli 1997 muodostettu puolustusvälineteollisuudessa toimineista yrityksistä useasta eri kulttuurista ja toimintatavasta. Tavoitteena oli yhtenäisen Patrian luominen. Uuden kulttuurin luomisessa ja henkilöstön huomioon ottamisessa toimitusjohtajan vaikutus oli ratkaiseva. Omalla esimerkillään hän loi luottamusta ja intoa, kun tehtiin paljon muutoksia. Konserni sai yhteiset arvot, koulutettiin esimiehet ja henkilöstöä, aloitettiin esimiestoiminnan arviointi, työtyytyväisyysarvioinnit, kehittämis- ja koulutusohjelmia sekä ra- 20 Tampereen kauppakamarilehti 2 n 2013

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013 Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Pekka Tammela Osakas, P J Maa Partners Oy KHT Aikaisemmat: Panostaja,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) yhteisöpedagogi (AMK) Diak Humak Centria Humak esittää luopumista 1

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala Afarak Group Oyj Varsinainen yhtiökokous 2015 Markku Kankaala www.afarakgroup.com 8.5.2015 PITKÄJÄNTEINEN TYÖ ALKAA TUOTTAA TULOSTA Vuonna 2014 yhtiö teki ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen sitten

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen Sähköä ja tekniikkaa Satakunnassa jo yli 65 vuotta Liikevaihto 2012 n. 4 milj. Henkilökuntaa 25 Mekeltek Oy on yksi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Yhtiökokous

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot