NUORET LAHJAKKAAT ASUMINEN. Teema: KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN OPISKELIJAT. suunnittelivat kaupunginjohtaja Parosen asuntomessutalon sisustustekstiilit

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2010 NUORET LAHJAKKAAT KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN OPISKELIJAT suunnittelivat kaupunginjohtaja Parosen asuntomessutalon sisustustekstiilit 12 Tänä keväänä valmistuvat tekstiilimuotoilijat Annika Nousiainen (vas.) ja Annastiina Paakkunainen suunnittelivat Parosten taloon lastenhuonetekstiilit. Kuopiolainen lastenhuone- ja päiväkotikalusteiden valmistaja Woodi Oy kiinnostui opiskelijoiden työstä ja tuotteistaa yhdessä nuorten kanssa malliston teolliseksi painokangasmallistoksi. Teema: ASUMINEN

2 Sisällys 6 8 Tulevaisuudessa ihmisellä voi olla monta asuntoa eri puolilla maailmaa FLOORANAUKION JULKISIVUSSA ON RIKOTTUJA ARABIAN ASTIOITA! Kuopiossa voi ihan oikeasti asua lähellä keskustaa järven rannalla Parosten kodin tunnelman luo 16 Muotoiluakatemian opiskelijaa Nyt kivirakenteinen omakotitalo jokamiehen ulottuville Eva Wahlström on Lujan yrittämisen symboli Pääkirjoitus... 3 ToimitusjohtajaGallup... 4 Tulevaisuudessa ihmisellä voi olla monta asuntoa eri puolilla maailmaa... 6 Flooranaukion julkisivussa on rikottuja Arabian astioita!... 8 Kuopiossa voi ihan oikeasti asua lähellä keskustaa järven rannnalla Parosten kodin tunnelman luo 16 Muotoiluakatemian opiskelijaa Asuntomessut Starkille tärkeä palautekanava Nyt kivirakenteinen omakotitalo jokamiehen ulottuville Uusi käänteentekevä jatkettava pienpaalu omakotirakentajille Laatoita laadukkaasti! Eva Wahlström on Lujan yrittämisen symboli Uudet Lujakodit Lujakoti-ostajat antoivat hyvää palautetta Lujat arvot Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto

3 Ovatko asunnot Suomessa liian kalliita? Asunnon hinta on tärkeä jokaiselle, onhan se elämän suurin ostos. Tietyin väliajoin syntyy Suomessa aina keskustelua siitä, ovatko asunnot liian kalliita. Pohditaan, ovatko rakentamisen kustannukset liian korkeita ja voitaisiinko niitä alentaa. Kaksi selkeää tietä kustannusten alentamiseen on: tonttipolitiikka ja rakentamisen määräykset. Suomessa krooninen tonttipula Asunnon kustannus muodostuu tontin hinnasta, rakentamisen kustannuksesta sekä rakennusyhtiön katteesta. Tontin hinta määräytyy lähinnä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tontteja syntyy vain ja ainoastaan kaavoituksen kautta, mikä on kunnallinen monopoli Suomessa. Meillä kaavoitus on tehty prosessina vaikeaksi ja erittäin hitaaksi. Täydennyskaavan saaminen lainvoimaiseksi kestää helposti 3-5 vuotta. Uusille alueille kaava saadaan yleensä nopeammin, mutta niillä taas asuntojen kysyntä on heikompi. Valituskierteeseen jouduttaessa kaavoitus taas voi kestää kymmeniäkin vuosia. Voidaankin sanoa, että Suomeen on onnistuttu luomaan pysyvä tonttipula. Kun tässä tilanteessa tulee hyvällä paikalla tontti myytäväksi, muodostuu sen hinta mahdollisimman korkeaksi. Ostaessaan tontin rakennusliike hinnoittelee tarjouksensa asunnon maksimimyyntihinnan mukaan. Kun tonttipula on krooninen, on tontin hinta asunnon jatkuvasti kasvava kustannuserä eikä halutuille asumispaikoille pääse syntymään aitoa, hintoja laskevaa kilpailua. Kerro nettisivujemme gallupissa oma mielipiteesi parhaasta asumismuodosta! Normit ja määräykset vaikuttavat rakennuskustannuksiin Rakentamisen tekniset määräykset määrittelevät vaatimus- ja laatutason ja sitä kautta rakentamisen hinnan. Määräyksiä on kahdenlaisia: valtakunnallisia säädöksiä ja paikallisia rakennusvalvonnan vaatimuksia. Valtakunnallisia määräyksiä ovat esimerkiksi parkkipaikkanormit, esteettömyys-, eristävyys- ja väestönsuojamääräykset, sekä nykyisin EU-tasolla määriteltävät rakentamisen perusnormit, Eurokoodit. Paikallisia tulkintoja löytyy esimerkiksi esteettömistä kulkuväylistä ja vaikkapa julkisivujen ulkonäön saumattomuusvaatimuksista. On selvää, että rakentamista voitaisiin halventaa määräyksistä tinkimällä. Onko esimerkiksi perusteltua, että jokaisen kylpyhuoneen pitää olla mitoitettu siten, että siellä voi liikkua pyörätuolilla? Vai olisiko esimerkiksi joka toinen näin varustettu asunto riittävä määrä? Monissa kaupungeissa on viime vuosina alettu vaatia saumattomia julkisivuja. Näin on avattu markkinat rappauspintojen menekin nopealle kasvulle, mutta samalla nostettu asunnon neliöhintaa noin 50 eurolla neliö. Kun parkkipaikat kaavoitetaan tehtäväksi rakennuksen alle, syntyy parkkipaikan hinnaksi helposti euroa/autopaikka. Autopaikkojen myyntihinta on kuitenkin kymmeniä tuhansia euroja alempi, sillä muuten kaavamääräysten mukaisia pakollisia autopaikkoja ei saada myydyksi. Loppu autopaikkojen kustannuksista on jyvitetty asuntojen hintaan, jossa markkinahinta joustaa enemmän. Viime aikoina on kysytty, onko tämä pakkomaksu oikein asunnottomia asunnonostajia kohtaan? Rakennusliikkeiden katteet pieniä Asunnon rakentamiskustannukset kaikkine kuluineen maksaa asunnonostaja. Kun määräyksiä kehitellään ja sitä kautta nostetaan asuntojen laatutasoa, ajatellaan usein, että joku muu olisi kustannusten kantaja - esimerkiksi rakennusliike. Näin ei tietenkään ole. Rakennusliikkeiden voitot Suomessa ovat muuhun teollisuuteen nähden sangen vaatimattomia. Hyvässäkin taloudellisessa suhdanteessa ne yltävät vain alhaiseen keskitasoon. Mitään katereserviä ei siis ole, vaan kaikki rakentamisen kustannusnousut lisätään asuntojen hintoihin ja kuluttajien maksettavaksi. Uskon, että uudenlaisella tonttipolitiikalla ja rakennusmääräysten järkeistämisellä saataisiin asuntojen hintoja helposti jopa 20 % alaspäin. Siinä meille kaikille haastetta! Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Edellisen nettigallupin vastaukset Rakennusten korjausvelka Suomessa tulee Lisääntymään...81 % Vähentymään...11 % Pysyy ennallaan...8 % Pääkirjoitus 3

4 Rakentajan euro on 37 senttiä! Asuntoja väitetään kalliiksi Suomessa ja usein siitä syytetään meitä rakentajia. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Rakentamista koskevat säädökset ja määräykset ovat moninaisia, Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat omat vaatimuksensa ja myös ihmisten mukavuus- ja vaatimustaso on noussut huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyasunnon sisäilma on koneellisen ilmanvaihdon suodattamaa ja tehokkaasti tuuletettua. Asunnon energiankulutus on kymmeniä prosentteja alhaisempaa kuin 1900-luvulla. Meluntorjunta on tehokasta liikenteen ja naapurin asumisesta kuuluvien äänten suhteen. Ja vaatimuksilla on taipumus vain lisääntyä: lisää asuinneliöitä, entistä parempi varustetaso, vielä suurempi energiatehokkuus jne Tosiasiassa Suomessa asuntojen hinnat ovat elintasoa vastaavia. Hinnat ovat vielä korkeampia Norjassa ja Tanskassa ja monet muut Euroopan maat ovat kanssamme samassa hintaluokassa. Silti kustannuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Rakennusliikkeiden tulokset vuosittain ovat muuta teollisuutta huomattavasti heikompia, vain muutamia prosentteja liikevaihdosta hyvinäkin vuosina. Katteet eivät siis päätä huimaa. Rakennustyöntekijän saama palkkaeuro taas on tosiasiassa 37 senttiä. Asunnon ostajan maksamasta eurosta, joka käytetään palkkojen maksuun, menee arvonlisäveroon 22 senttiä, työnantajan maksamiin sosiaalikuluihin 33 senttiä, työntekijän veronluontoisiin maksuihin 9 senttiä ja rakentajalle jää käteen noin 37 senttiä. Julkiset maksut ja verot vievät siis palkkaeurosta leijonanosan. Tämä kaikki vaikuttaa asuntojen hintaan. Ja vielä lopuksi väittämästä, että rakennusliikkeet jarruttavat uusien kohteiden aloittamista: Ennakkomarkkinointi on se, jolla mitataan, meneekö kohde kaupaksi. Asiakas siis viime kädessä päättää asian. Ei tälläkään hetkellä kaikki mene kaupaksi, vaikka näin yleisesti puhutaan. Tontilla ja sijainnilla on iso merkitys. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus 4 Eurokoodit tulevat Fescon on valmis Kohtuuhintainen rakentaminen edellyttää ensisijaisesti yhteiskunnan päättäjiltä rohkeita päätöksiä, jotta päästään vaikuttamaan isoihin kustannuseriin, kuten tonttien hintaan, raskaisiin väestönsuojamääräyksiin yms. Tuskin on toista alaa, jota säänneltäisiin yhtä tehokkaasti yhteiskunnan eri viranomaisten taholta kuin asuntorakentaminen. Rakentamisen kustannusten kurissapitämiseen ei kuitenkaan ole yhtä ratkaisua tai helppoa keinoa, vaan jokaista kustannuserää on tarkasteltava kriittisesti. Rakennusmateriaalien toimittajana meillä on mahdollisuus tehdä jatkuvaa kehitystyötä entistä tehokkaampien materiaali- ja tuotantoratkaisujen löytämiseksi ja auttaa siten kustannusjahdissa. Fesconin toiminnalle on luonteenomaista, että kehitystyön osuus liikevaihdostamme on erittäin suuri ja teemme tätä työtä yhdessä rakentajien kanssa. Osoituksena työn hyvistä tuloksista on automaattisten muuraus- ja rappaussiilojemme laaja vuokraustoiminta ja niissä käytettävien tuotteiden kehittäminen sekä pumpattavien lattiatasoitetuoteperheen laajentaminen. Uudet Eurokoodit yhtenäistävät rakentamistapoja ja tuovat uusia määräyksiä rakennustuotteille. Fesconin tuotteet on suunniteltu Suomen rakennusmarkkinoille ja ne on voitu virittää vastaamaan maamme ilmasto-olosuhteita ja rakentamistapoja. Silti suuri osa tuotteistamme täyttää jo Euronormien määräykset ja vuoden sisään kaikki tuotteemme tulevat olemaan Eurokoodien mukaisia. Kuljemme siis hiukan etujunassa, mikä myös osittain selittää Fesconin hyvän kilpailukyvyn useissa eri tuoteryhmissä. Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus

5 Kustannustehokkaat ja Lujat betoniratkaisut Asuntorakentamista - kuten kaikkea rakentamista - pitää kehittää teollisen valmistuksen ja automaation keinoin, jotta päästään pois käsityövaltaisuudesta kustannustehokkaaseen rakentamiseen. Tällä vaikutetaan suoraan rakentamisen hintaan. Rakennuksen kantava runko muodostaa yleensä suurimman yksittäisen kustannuserän rakennuksesta. Betonilla on vahva asema runko- ja julkisivurakenteissa toimivana tuotteena ja turvallisena, laadukkaana ja kustannustehokkaana ratkaisuna. Alan kehitys ei ole kuitenkaan vielä valmista ja lisää kehitystyötä tarvitaan. Lujabetoni kehittää aktiivisesti uusia betoniratkaisuja nykyrakentamiseen. Esimerkkeinä tästä ovat uudet kerrostalon välipohjaratkaisumme, jotka tuovat noin 10 euron säästön asuinneliömetrille. Infrapuolella uusi pienpaaluratkaisumme säästää helposti tuhansia euroja omakotitalossa. Uudet hissikuilu- ja hormielementtimme säästävät sekä asuinneliöitä että työkustannuksia. Lujabetonin toimesta asennettu kerrostalopakettimme on rakennusliikkeelle kustannustehokas ratkaisu. Näillä eväillä asiakkaidemme on hyvä lähteä tavoittelemaan edullisempaa rakentamista ja merkittävää kilpailuetua rakennusurakoissa. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus Kotien huolto ammattimaistuu Myönteinen ympäristöajattelu ja yhä kiristyvät normit ja säädökset asettavat asuntojen tekijöille ja huoltajille uudenlaisia haasteita. Olemme tottuneet ajattelemaan, että asunnoissa on usein vähemmän ja yksikertaisempaa tekniikkaa kuin toimitiloissa. Uudet rakentamisen matalaenergiaratkaisut lisäävät kuitenkin myös asuntojen tekniikan tarvetta. Ilmanvaihtolaitteelta ja sen lämmön talteenotolta odotetaan huippuarvoja. Tekniikan lisääntyessä kotien huoltotarvekin vähitellen lisääntyy. Nykyisin asukkaat huoltavat omakotitalonsa itse - mikäli huoltavat. Toimitiloissa arkea ovat jo kauan olleet säännölliset ilmastointilaitteiden vuosihuollot. Kun asuntojen tekniikka muuttuu vaativammaksi, tulevat ulkopuolisen palveluntuottajan tekemät vuosihuollot myös koteihin. ToimitusjohtajaGallup Kotisiivous on yleistynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Kotitalousvähennys ja ihmisten tottumukset palvelujen ostamisessa ovat varmasti edistäneet asiaa. Ennustan, että tulevaisuudessa asunnon omistajat tulevat ostamaan huoltosopimuksia samalla tavoin kuin tänä päivänä siivoussopimuksia. Oma asunto on monelle elämän suurin investointi ja sen tehokkaan huollon arvostus tulee nousemaan merkittävästi. Vaativan tekniikan ammattilainen Lujapalvelut Oy tulee varmasti myös tarjoamaan yksityishenkilöille asunnon huoltopalveluja. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut 5

6 Jussi Hirvelä, Brändijohtaja, Luja-yhtiöt Tulevaisuudessa ihmisellä voi olla monta asuntoa eri puolilla maailmaa Perinteiset asumisen muodot ovat muutoksen alla. Yhteiskunnan megatrendit vaikuttavat myös asuntorakentamiseen ja yksinkertaiset standardiratkaisut eivät enää pure. Rakentamista ohjaavat tulevaisuudessa entistä enemmän asukkaiden tarpeet ja toiveet. 6

7 On ennustettu, että tulevaisuuden ihmiset muuttavat paikasta toiseen jopa useita kertoja vuodessa. O len mukana Tekesin Tila-ohjelman johtoryhmässä Luja-yhtiöiden edustajana ja sitä kautta olen päässyt mukaan tutkimaan tulevaisuuden asumista. Tila-ohjelman taustalla on näkemys, että käyttäjäkeskeisyys on ollut heikkoa kiinteistö- ja rakennusalalla. Asuntorakentamista ohjaavat normit ja määräykset sekä tiukka kaavoituspolitiikka ovat rajoittaneet tehokkaasti uudentyyppisten asuntokonseptien syntymistä. Itse rakentamisessa hintapainotteinen ja standardeihin tukeutuva urakointimalli tuottaa liian usein persoonattomia ja ei-niin-tarkoituksenmukaisia tiloja. Jatkossa näin ei enää voida toimia. Asuminen tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana, vaikka suurin osa vuoden 2040 asunnoista onkin jo rakennettu. Megatrendeillä vääjäämätön muutosvoima Tulevaisuuden asumiseen vaikuttavat yhteiskunnan megatrendit. Megatrendi on jo toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta ja kehityspolku, jonka uskotaan jatkuvan. Se on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä vaikutuksia talous- ja yhteiskuntajärjestelmään tässä tapauksessa asumiseen. Merkittäviä asumiseen vaikuttavia megatrendejä ovat muun muassa kaupungistuminen, väestön vanheneminen, ilmastonmuutos, maailmanlaajuinen muuttoliike, digitalisoituminen, elämyksellisyys sekä ajan ja paikan merkityksen väheneminen. Ympäristötietoisuus kasvaa Maailman väestöstä 50 % asuu kaupungeissa, Suomessa vastaava luku on 68 %. Molemmat luvut tulevat edelleen kasvamaan. Ympäristötietoisuus on muuttumassa vääjäämättömästi pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi yleiskulttuuria. Siksi asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa tähdätäänkin tulevaisuudessa ekologiseen kestävyyteen ja energiatehokkaaseen kokonaisuuteen. Isä voi ruokailla perheen kanssa New Yorkissa Teknologiasta tulee yhä suurempi osa jokaisen asukkaan elämää. Kotien tietotekniikka, kuten turvallisuus-ja energianseuranta, ovat jo nyt osa uusien asuntojen varustelua. Lisäksi asumisessa on tulevaisuudessa myös virtuaalinen ja sosiaalinen taso varsinaisen fyysisen asumisen rinnalla. Esimerkiksi perheenisä voi työmatkalla New Yorkissa ruokailla perheensä kanssa kommunikaatioseinän avulla. Digitalisoituminen mahdollistaa asumisen, työnteon, koulutuksen, kulutuksen ja terveydenhoidon hajautetut mallit, koska esimerkiksi sähköinen asiointi tapahtuu paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Aika- ja paikkariippuvuus häviää Ajan ja paikan merkitys vähenee myös globalisaation myötä. Toimistoissa ja kodeissa valot palavat vailla selkeää vuorokausirytmiä riippuen siitä, kommunikoidaanko Aasian, Euroopan vai Yhdysvaltojen markkinoiden kanssa. Ihmiset liikkuvat ja muuttavat entistä herkemmin - tarvetta saattaa olla useammallekin asunnolle ympäri maailmaa. Koko asumisen konsepti voi tätä kautta muuttua. Kenties tulevaisuuden asuminen perustuu time share -tyyppiseen malliin, jossa tietyn perusmaksun maksettuaan voi valita asunnon mistä päin maailmaa tahansa tietystä valikoimasta ja muuttaa uuteen paikkaan aina halutessaan. On ennustettu, että tulevaisuuden ihmiset muuttavat paikasta toiseen jopa useita kertoja vuodessa. Asumisen muodot kansainvälistyvät Globalisaatio vaikuttaa myös asumisen konseptien kansainvälistymiseen. Maahanmuuttajat monikulttuuristavat suomalaista asuntomarkkinaa ja tuovat meille uudenlaisia asumisen ratkaisuja, esimerkiksi lisää yhteisöllisiä tiloja. Samalla tavoin suomalaiset maastamuuttajat edistävät esimerkiksi asuntojen saunakulttuuria kansainvälisillä markkinoilla. Maksukykyiset seniorit vaativat palveluja Vanhemmat ikäluokat muodostavat yhä suuremman osan yhteiskunnasta. Tulevaisuuden ikä-ihminen on aktiivinen, harrastava, liikkuva ja omia toiveitaan toteuttava. Hän hyötyy asumisessaan pitkälle kehittyneestä digitaaliteknologiasta, jolla helpotetaan yksin asuvan seniorikansalaisen itsenäistä asumista. Erilaiset tekniset ratkaisut korvaavat osittain hoitohenkilökunnan tarpeen. Itse puhdistuvat materiaalit vähentävät siivoamisen tarvetta. Liikkeen- ja äänentunnistimet sekä ajastimet ohjaavat asunnon valaistusta ja muuta teknologiaa. Asunto voidaan ohjelmoida asukkaan päivärutiinien mukaan muistuttamaan vaikkapa lääkkeiden ottamisesta. Ikääntyminen lisää asumisen laatutasovaatimuksia. Etenkin maksukykyiset seniorit osaavat vaatia palvelua ja ovat myös valmiita maksamaan siitä. Asunnosta tulee elämysten tuottaja Yksinkertaisia standardiratkaisuja asumiselle ei tulevaisuudessa juuri enää ole, tai ne täyttävät vain harvojen tarpeet. Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä. Asunnon tulee olla muuntojoustava elämäntilanteen mukaan. Asuminen tulee personoitumaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Maslowin tarvehierarkia kääntyy vähitellen ylösalaisin ja asunnon rooli muuttuu suojan ja turvan antajasta elämyksien tuottajaksi ja itsensä toteuttamisen välineeksi, jossa asukkaiden erilaisuus, arvot ja elämäntavat ovat kaiken lähtökohtana. 7

8 Att:n projektipäällikkö Seidi Kivisyrjä kertoo, että Helsingin kaupungin tavoitteet asuntotuotannon laadun suhteen ovat nykyisin korkealla. Uudisrakentamisen lähivuosien painopiste on kantakaupungin tuntumassa satamalta vapautuvilla ranta-alueilla. Kivisyrjän takana Jätkäsaaren taloluonnoksia. Flooranaukion julkisivussa on rikottuja Arabian astioita! Lujatalo urakoi parhaillaan Helsingin Att:lle mielenkiintoista kohdetta Arabianrannassa. 122 asunnon kerrostalokohteen julkisivu on ainutlaatuinen mosaiikkiornamentteineen. Arkkitehdin mukaan julkisivu on avoin kunnianosoitus espanjalaiselle Antonio Gaudille. Flooranaukion mosaiikkikuvioista voi jokainen tunnistaa lapsuutensa posliiniastiat. Muotonsa ornamenttikuviot ovat saaneet Arabian tehtaan 100 vuotta vanhasta ruukusta. S eidi Kivisyrjä toimii projektipäällikkönä Att:n, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttajaorganisaatiossa. Kivisyrjän tehtävä projektipäällikkönä on kohteidensa suunnittelijoiden kilpailutus ja ohjaus sekä urakoitsijoiden valinta ja rakentamisen seuranta. Kivisyrjä rakennuttaa parhaillaan Arabianrannassa yhteensä 122 asunnon As Oy Helsingin Flooranaukiota ja Kumpulan Kiinteistöt Oy Lontoonkujaa Lujatalon toimiessa kohteen urakoitsijana. Arabianranta ja taide Arabianranta on kohta rakennettu loppuun. Maa-alue on entistä Vanhankaupunginlahdesta vallattua joutomaata, johon lähellä sijaitseva Arabian posliinitehdas dumppasi aikanaan posliinijätettä. Alue on nyt paalutettu 20 metrin syvyyteen. Tuloksena on arvostettu kerrostaloalue, jonka asukkaat edustavat kaikkia ikäryhmiä. Alueen korkeatasoisuutta kuvaa sekin, että talojen rakennuskustannuksista on pitänyt laittaa tietty prosenttimäärä taidehankintoihin ja ympäristötaideteoksiin - ja se näkyy. Porrashuoneiden seinillä on taidetta ja pihoilla veistoksia, löytyy myös valoteoksia ja ornamentteja. Seidi Kivisyrjä kertoo, että Helsingin kaupungin tavoitteet asuntotuotannon laadun suhteen ovat nykyisin korkealla. Niinpä rakennuttaminen on taitelua laadun ja kustannusten välillä. Designpääkaupungin muotoilukohteeksi Flooranaukion kerrostalon suunnittelu aloitettiin jo nelisen vuotta sitten arkkitehtikilpailulla. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen ja Komosen suunnittelema kohde valmistuu loppuvuodesta Helsinki valittiin 46 hakijamaan joukosta maailman designpääkaupungiksi vuodeksi Nimitys myönnetään sellaiselle kaupungille, joka käyttää designia innovatiivisesti. Tavoitteena on esitellä Flooranaukion kohde yhtenä desingpääkaupunkimme muotoilukohteista. Avoin kunnianosoitus Gaudille Arkkitehti ja professori Markku Komonen kertoo, että Flooranaukion julkisi- 8

9 vut ovat avoin kunnianosoitus espanjalaiselle arkkitehdille Antonio Gaudille. Gaudi sai idean jätekeramiikan käytöstä, kun hän suunnitteli puistoa posliinitehtailija Gyellille. Komonen on itsekin käynyt lukuisia kertoja Barcelonassa ja tutustunut Gaudin tuotantoon. Kun hän aikanaan käveli Vanhankaupunginlahden kaislikossa ja posliinijäte rahisi jalkojen alla, syntyi ajatus käyttää keramiikkasilppua rakennuksen julkisivussa. Kantikkaan U:n muotoisen talon ulkojulkisivu on teollisuuskaupunginosan muistoksi ankaraa punatiiltä, sisäjulkisivun ornamenttikuviot ovat Arabian tehtaiden jäteposliinisilppua kansainvälisestikin tunnetun keramiikkatehtaan kunniaksi. - Jokainen voi sitten tunnistaa lapsuutensa posliiniastiat julkisivusta, naurahtaa Komonen. Att:n periaatteena on tuottaa monenlaisia asumismuotoja eri väestöryhmille. Käynnistimme viime vuonna 350 vuokra-asunnon rakentamisen, asumisoikeusasuntoja käynnistyi 130 kappaletta ja Hitas-asuntoja 270. Flooranaukion molemmat sakarat ovat vuokraasuntoja ja loppuosa Hitas-asuntoja. Erikoisuutena on alueen eteläpään kaavavaatimus, että talojen katolle tulee erilliset kaksikerroksiset osiot, johon tässä kohteessa sijoitetaan kaksikerroksisia rivitaloasuntoja. Näitä Hitas-rivitaloasuntoja on katolla kahdeksan kappaletta. - Kohteesta tulee mielestäni sangen edustava, kertoo itsekin arkkitehtikoulutuksen omaava Seidi Kivisyrjä. HITAS-MARKKINAT ToIMIVAT Hitas-asunnot on Helsingin kaupungin kehittämä asuntojen hintasäännöstelyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisille kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Hitas-asunnot rakennetaan kaupungin vuokratonteille. Asukas ostaa asunnon omakseen esimerkiksi Att:ltä, mutta vastaa myöhemmin sen myymisestä itse. Myyntihinta on säännöstelty. Sijoitustarkoitukseen asuntoja ei voi ostaa, joten uusia Hitasasuntoja voi omistaa vain yhden. Seidi Kivisyrjän mukaan tällä hetkellä uusien Hitas-asuntojen myyntihinta on euroa neliölle kohteesta riippuen. Hitas-järjestelmällä on vahva jalansija Helsingissä, kaikenikäiset hankkivat asuntoja. Myös myyntimarkkinat toimivat yleensä hyvin, alueen vetovoimaisuus tietenkin vaikuttaa myyntinopeuteen. Seniorit innostuneet asumisoikeusasunnoista Att rakentaa myös asumisoikeusasuntoja. Asuntoon pääsee kiinni edullisesti maksamalla asumisoikeusmaksun, jonka suuruus on 15 % asunnon hinnasta. Osuutta ei voi kasvattaa, ja kun asukas muuttaa pois, hän saa osuuden takaisin. Asumisoikeusasuntoihin liittyy varallisuusyläraja, joka poistettiin yli 55-vuotiailta. Tämä näkyy nyt senioriboomissa, kun ikääntyneet myyvät pois omakotitalojaan ja ostavat kevyemmän rahoituksen asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasunnot ovat sangen suosittuja, asunnon saa jonotus- eli järjestysnumeron kautta. As Oy Helsingin Flooranaukio ja Kumpulan Koy Lontoonkuja Rakentaja: Lujatalo Oy Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Laajuus: m 3 Asuntoja: 122 Rakennusaika: Työpäällikkö: Timo Salo-Tuisku Vastaava työnjohtaja: Veikko Salopää Työnjohtaja: Kai Nylund Tuotantoinsinööri: Päivi Kronvall 9

10 Tervetuloa Kuopioon! Asuntomessut Kuopiossa Kaupunginjohtaja Petteri Paronen: Kuopiossa voi ihan oikeasti asua lähellä kesk Kuopio on vilkas yliopisto- ja kulttuurikaupunki sekä dynaaminen, muuttovoittoinen kasvukeskus. Se on myös hyvä paikka asua, sillä Kuopiossa voi todella asua lähellä keskustaa järven rannalla. Kesän 2010 asuntomessualue Saaristokaupungissa edustaa kuopiolaista ranta-asumista parhaimmillaan. 10

11 Luja Starkki -talo Kannattaa tulla tutustumaan positiiviseen savolaiseen elämäntapaan! ustaa järven rannalla K aupunginjohtaja Petteri Parosen mukaan yli asukkaan Kuopio on monin tavoin hieno asuinpaikka. Kaupunki sijaitsee niemellä, ja rantaviivaa kertyy lähes kilometriä. Hänen mukaansa tuskin mistään muusta kaupungista löytyy yhtä paljon rantatontteja asumiskäyttöön kuin Kuopiosta. Saaristokaupunki on lippulaiva Asuntomessualue Kuopion Saaristokaupungissa edustaa ranta-asumista parhaimmillaan. Lehtoniemen Helmi -messualue on kolmas Saaristokaupunkiin rakentuva asuinalue, joten suurin osa monipuolisista palveluista on jo valmiina. Kaikki 38 messutaloa sijaitsevat Kallaveden rannan tuntumassa. Lopullinen asukasmäärä Saaristokaupungissa tulee kipuamaan :ään. Saaristokaupunki on yksi Kuopion lippulaivoista. Sen suunnitteluun on valjastettu parhaat voimat ja ideat ja myös asukkaat on alusta asti otettu suunnitteluun mukaan. Alueelle valmistui jopa Taiteen Kaava, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Taiteen Kaava on alueen kokonaisvaltainen kulttuuriympäristösuunnitelma, jossa varsinaisten taideteosten lisäksi taide ja muotoilu on mukana puistojen, aukioiden, bussipysäkkien, meluaitojen, jopa liikennevalojen suunnittelussa. Viime vuonna valmistui luonnonkaunis Saaristokatu yhdistämään asuinalueen keskustaan ja lyhentämään välimatkan viiteen kilometriin. Siitä kolmasosa on vesistöosuutta siltoineen. - Ja tietenkin myös tilataide kuuluu katukuvaan. Löytyykö tämän kauniimpaa työmatkaa ja vapaa-ajan lenkkeilyreittiä? Kuopiolaista osaamista parhaimmillaan - Minulla on itsellänikin rakennusprojekti meneillään asuntomessualueella, LUJA STARKKI -talo, joten messut koskettavat minua henkilökohtaisesti. Perheemme talossa olemme halunneet suosia paikallisia tavarantoimittajia mahdollisimman pitkälle ja käyttää paikallista osaamista. Siilinjärveläisen Lujabetonin toimittaman Luja-kivitalopakettimme ovat suunnitelleet kuopiolaiset arkkitehti Tommi Rytkönen ja rakennusinsinööri Matti Rouvinen arkkitehtitoimisto Arkkitehtuura Oy:stä. Valtaosan rakennusmateriaaleista toimittaa paikallinen Starkki. Talomme sisustuksen tekstiileineen suunnittelevat Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat. Olen ollut hämmästynyt nuorten kyvykkyydestä ja taidosta! Lopputulos on juuri meidän perheellemme sopiva, sillä vaikka rakennammekin messukohdetta, niin ensisijaisesti rakennamme perheellemme kotia. Yhteistyö kaikkien paikallisten osapuolten kanssa on sujunut savolaiseen tapaan mukavasti ja jouhevasti, kertoo Paronen. Kuopio on muutakin kuin kalakukko Kuopio tunnetaan kalakukostaan ja savolaisesta lupsakkuudesta. Nämä ovat totta edelleen. Silti kaupunkimme on paljon muutakin. Olemme yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista. Yliopiston opiskelijan lisäksi Kuopion tiedelaaksossa työskentelee päivittäin noin ihmistä. Kuopion lääke- ja terveystieteisiin liittyvä osaaminen ja tutkimustyö ovat huippuluokkaa. Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki ja näin ollen riittävän iso toimipaikka suurille yrityksille ja laitoksille. Kaupungissa on monipuolisten palvelujen lisäksi elinvoimainen keskusta vilkkaine toreineen. Kulttuuria ja erilaisia tapahtumia kaupungissa riittää monenlaiseen makuun ja savolainen lupsakkuus luo kaupunkiin kodikasta tunnelmaa. Olen vakuuttunut siitä, että Kuopion asuntomessut tarjoaa kävijöille paljon mielenkiintoista nähtävää. Kannattaa tulla tutustumaan positiiviseen savolaiseen elämäntapaan, kehottaa kaupunginjohtaja Petteri Paronen. 11

12 Nuoret kyvyt esiin asuntomessuilla: Parosten kodin tunnelman luo 16 Muotoiluakatemian opiskelijaa Kaupunginjohtaja Petteri ja Elsa Parosen Luja-kivitalon sisustussuunnittelu on nuorten ja lahjakkaiden Savonia ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden käsialaa. Arkkitehti luo tilan, mutta sisustussuunnittelulla luodaan oman sielun ja mielen mukainen koti, toteaa Elsa Paronen. O lemme luontoihmisiä: kesällä vaellamme ja talvella lumikenkäilemme. Alusta pitäen meille oli selvää, että haluamme kodin järven rannalta. Kävimme läpi kymmenkunta tonttia ja sopivin löytyi asuntomessualueelta. Toinen selkeä tavoite meillä oli, että rakennamme kodin, emme edustusasuntoa, kertoilee Elsa Paronen pari vuotta sitten alkaneesta perheen talonrakennusprojektista. Luja Starkki -talossa kuopiolaista osaamista Parosten kaksikerroksinen 145 neliöinen Luja-kivitalo on Lujabetonin matalaenergiaharkkotalo. Paroset halusivat omassa projektissaan tuoda mahdollisimman paljon esille kuopiolaista osaamista. Esimerkiksi valtaosan rakennusmateriaaleista toimittaa paikallinen Starkki. Ajatus Kuopion Muotoiluakatemian tekstiilimuotoilun laitoksen sekä tila- ja kalustemuotoilun opiskelijoiden käyttämisestä sisustus- ja tekstiilisuunnitteluun syntyi myös jo heti projektin alussa. Onhan alan oppilaitoksia Suomessa vain yhden käden sormin laskettuna. - Meille on tärkeätä, että voimme tuoda nuoria kykyjä esille ja tuupata heitä eteenpäin, Elsa Paronen korostaa. Mielikuvaharjoittelulla perheen mieltymykset esiin Opiskelijaryhmä ei suinkaan lähtenyt suoraan suunnittelemaan malleja, vaan halusi ensin tutkia perheen mieltymykset. Parosille näytettiin erilaisia tunnelma- ja elämäntapatauluja, joista he voivat valita omat suosikkinsa. Tätä kautta päädyttiin luontoteemaan ja maanläheisiin, murrettuihin värisävyihin. Sen jälkeen opiskelijat listasivat kaikki erilaiset kodissa tarvittavat tekstiilit, joista Paroset saivat valita ne, jotka opiskelijat suunnittelisivat ja tekisivät. Paroset valitsivat kaikki Ensimmäinen näin laaja kokonaisuus opiskelijatyönä Marke Iivarinen toimii Kuopion Muotoiluakatemian lehtorina ja on tämän opiskelijaryhmän suunnittelun opettaja ja projektin vastuuopettaja: - Olemme opiskelijatyönä tehneet useita kymmeniä taidetekstiilejä vuosien varrella, mutta näin laajaa ja kokonaisvaltaista työtä emme ole ennen tehneet. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus opiskelijoillemme, jotka pystyvät nelivuotisen opiskelunsa päätteeksi tekemään opinnäytetyönsä ihan oikealle asiakkaalle ja suuren kuluttajaryhmän nähtäväksi asuntomessuille. - Kaksi tila- ja kalustemuotoilun opiskelijoistamme, Eeva-Liisa Hiltula ja Annukka Nissilä tekivät ensin opinnäytetyönään talon kokonaissuunnitelman, joka sisälsi myös valaistus- ja kiintokalustesuunnitelman keväällä Sen pohjalta 14 kolmannen vuosikurssin opiskelijaa lähti työstämään eri osaalueita omina opinnäytetöinään, jotka kaikki valmistuvat tänä keväänä. Parosen perheen projektissa voidaan todella sanoa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sillä suunnitteluun on käytetty aikaa pari vuotta, mutta itse tuotteet valmistetaan nyt helmi-maaliskuussa kahden kuukauden aikana, naurahtaa Marke Iivarinen. Opiskelijoiden malleja myös teolliseen tuotantoon Luja Starkki -talon suunnittelu on jo nyt avannut uusia uria opiskelijoille. Annika Nousiaisen ja Annastiina Paakkunaisen työn alla olevat lastenhuonetekstiilit tuotteistetaan yhdessä kuopiolaisen päiväkotikalustevalmistajan Woodi Oy:n kanssa. Kuopion Woodi Oy:n koivuhuonekaluluilla on kalustettu jo yli 500 päiväkotia Suomessa ja vientiä on myös Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Paroset antaneet opiskelijoille aikaa - Paroset ovat antaneet opiskelijoillemme runsaasti aikaansa ja palautetta. Yhteisiä kokoontumisia on ollut toistakymmentä ja koko perhe on ollut innokkaasti mukana. Palaute on opiskelijoidemme kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Olen etuoikeutettu, kun saan työskennellä näin innostuneiden ja lahjakkaiden nuorten kanssa. Hyvin monet heistä haaveilevat oman yrityksen perustamisesta ja tästä projektista he ovat saaneet erittäin hyvää kokemusta asiakastyöstä, toteaa Marke Iivarinen. - Meille tämä taas on ollut hieno oppimiskokemus siitä, kuinka ammattitaitoisia nuoria kaupungissamme on. Vaikka jokainen opiskelija suunnittelemassaan työssä ilmaisee omaa sisintään, ovat he osanneet erinomaisesti myös lukea meitä ja toivomuksiamme, Elsa Paronen kiittää. 12

13 Luja Starkki -talon sisustustekstiilien nuoret suunnittelijat Kuopion Muotoiluakatemiassa ryhmittyneenä olohuoneeseen tulevan Puolukkapolku-uniikkiryijyn eteen. Vasemmalta takarivissä: Annika Nousiainen, Anna- Mari Mikkonen, lehtori Marke Iivarinen, Elsa Paronen, Outi Saramäki, Jenni Hirsikangas, Outi Röksä. Alarivissä vasemmalla Annastiina Paakkunainen, Nina Tervo, Pauliina Korkiakoski, Titta Niskanen, Marika Heikkinen. Kuvasta puuttuvat Marianne Huotari, Paula Manninen, Hanna Ruotsalainen ja Kati Niemenoja. Pauliina Korkiakoski (edessä) ja Nina Tervo parimetrisen loomsterin kudontapallilla. Tällä erikoisella paineilmalla toimivilla pystykangaspuilla Pauliina ja Kati Niemenoja kutoivat Ninan suunnitteleman ja viimeistelemän punahehkuisen Puolukkapolku-ryijyn. Loomsterilla voidaan kutoa jopa 7 metriä korkeita taideteoksia. 13

14 TAIDETEKSTIILI HAAVEIDEN SATAMA Anna-Mari Mikkonen sai idean suureen seinätekstiiliinsä Petteri Parosen pienoismallilaivoista. Teos johdattaa unennäkijän omaan haaveiden satamaansa. Anna-Mari ajatteli aiemmin graafista suunnittelua urakseen, mutta huomasi pian, että tekstiilimuotoilussa voi yhdistää molemmat. Pari-kolmimetrinen Haaveiden satama painetaan digiprinttinä kankaalle. Anna-Marin mielestä Parosten projektissa parasta on ollut asiakastyöhön tutustuminen käytännössä ja tämä on tärkeä osa-alue, jos toive omasta yrityksestä joskus toteutuu. Hänen mukaansa Paroset ovat myös antaneet opiskelijoiden hyvin vapaasti toteuttaa omia ideoitaan. MAA, KÄTKE SALAISUUTESI! Outi Röksä rakastaa rauhallista elämänrytmiä. Sen vuoksi vantaalaistyttö muuttikin Kuopioon ja löysi unelmakaupunkinsa täältä. Hän sai aiheen seinätekstiileihinsä Parosten esitutkinnasta, jossa perhe mieltyi ruosteenvärisiin kiviin, jotka toivat heidän mieleensä kesämökin rantakivet. Outin kolmiulotteiset huopataideteokset kuvaavat kerroksia maan alla ja hän nimesi seinätekstiilinsä Maa, kätke salaisuutesi. Hehkuvanpunaisessa teoksessa hyödynnetään huovuttamisen ja kuvioinnin eri tekniikoita ja koristelu tehdään lankahuovutuksella ja kirjonnalla. Huopataideteos eristää itsessäänkin ääntä ja lisäksi kehysten sisään voidaan laittaa akustiikkalevyä. Outi on valmistanut kolmiulotteisia taide- ja käyttötekstiilejä ennenkin ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Haastavinta Parosten projektissa on Outin mielestä ollut se, että samalla kun ottaa huomioon asiakkaan toiveet, oman käden jälki pitää myös näkyä. Kompromissien teko kuuluu ammattiin. Paras palkinto on se, että asiakas on tyytyväinen. Jenni Hirsikangas suunnittelee ja valmistaa kaikki Parosten tyynyt. Jennin ympärillä hänen työstämiään idea- ja tunnelmaluonnoksia, joiden aiheita ovat mystisyys, geometriset kuviot ja kukka-aiheet. TYYNYJEN AIHEINA MYSTISYYS JA GEO- METRISET KUVIOT Jenni Hirsikangas kiinnostui tekstiileistä jo Savonlinnan kuvataidelukiossa, jossa opeteltiin myös kankaanpainantaa. Hänen mielestään on hienoa, että Parosten projektissa on puoli vuotta saanut rauhassa miettiä ja työstää omaa osuuttaan, yleensä kouluprojektit ovat nopeita ja lyhytkestoisia. Hän työsti huolella idea- ja tunnelmaluonnoksia tyynyjä varten ja suunnitteli tyynymalliston opinnäytetyönään. Jenni halusi yhdistää painokangaskuosiin taidetekstiili-ilmaisua applikoinnilla, kirjonnalla ja huovutuksella. Kankaiden aiheina häntä kiehtoo mystisyys, erilaiset geometriset kuviot ja kukka-aiheet. Jenni painaa itse kankaat, kirjoo ja applikoi sekä ompelee ne valmiiksi tuotteiksi. Keväällä valmistuva Jenni tekee työharjoittelunsa tässä projektissa toimimalla asuntomessuihin asti koordinaattorina opiskelijoiden ja eri yhteistyökumppaneiden välillä. 14

15 VAAHTERAN SIEMENET LASKEUTUIVAT KYLPYhuoneeseen Yhden keittiötekstiilikuosin nimi on Yösy(ö)ntiä! Titta Niskanen haki kylpyhuonetekstiileihinsä aiheen luonnosta ja erityisesti puista. Vaahteran siemenet ja haavanlehtien pyöreys antoivat kuvioinnille muodon ja mallin. Kuoseja Titta käyttää pyyhkeissä, tossuissa ja toilettipusseissa, jotka hän valmistaa itse. Esimerkiksi froteepyyhkeet hän kanttaa painamallaan puuvillakankaalla. Titta on kokenut Parosten taloprojektin hienona ja haastavana tilaisuutena: saa sekä suunnitella että toteuttaa kaiken itse oikealle asiakkaalle. TEKSTIILEJÄ KAUPUNKISAUNOIHIN Outi Saramäki suunnitteli opinnäytetyönään saunatekstiilimalliston. Outin mukaan malliston kuosit on suunniteltu kaupunkisaunoihin soveltuvaksi: kuvioissa on kaupunkimiljööstä tuttuja elementtejä, kuten katulamppuja sekä hirsiseinän vuosirenkaiden muodostamaa pintaa. Parosten taloon kuoseista valmistetaan laudeliinat, pefletit, tyynyt sekä muut saunatekstiilit. Outia on aina kiinnostanut käsillä tekeminen ja hän haluaa valmistumisensa jälkeen jatkaa työntekoa tekstiilien parissa ja käydä vielä lisää kouluja - sekä opetuspuoli että ohjaustoiminta kiinnostavat. Titta Niskanen (vas.) suunnitteli ja valmistaa Parosten talon kylpyhuonetekstiilit ja Outi Saramäki saunatekstiilit. Kurkistus ja New Wave -painokangasmallistot Paula Manninen ja Marianne Huotari suunnittelevat ja valmistavat verhot seilla Paula halusi tuoda kontrastia kaa- tyyli on hyvin suoraviivaista, joten kuo- Parosten taloon. Paulan New Wave - revien ja pyöreiden muotojen myötä painokangasmalliston kuoseissa on pehmentämään sisustusta. olo- ja makuuhuoneen verhojen teemana luonto ja erityisesti vesi- ja tuuli- nuorison huoneeseen. Hän painaa kan- Mariannen Kurkistus-verhot tulevat elementit. Nykyinen moderni sisustus- kaat käsin ja ompelee verhot. Syötävästi Sinun Keittiötekstiili-mallisto Marika Heikkinen suunnitteli keittiötekstiilit Parosten taloon ja kuosien aiheet kuvastavat keittiömaailmaa ja ihmisten sosiaalista kanssakäymistä siellä. Kuvioissa on keittiössä toimivia ihmishahmoja, keittiövälineitä - jopa jääkaapilla käyntiä. Yhden alakuosin nimi onkin Yösy(ö)ntiä! Marika tekee keittiötekstiilimalliston käsiteollisesti valmistaen, painaen ja sitten itse ommellen tuotteet, kuten essut, patakintaat ja pyyhkeet. Materiaalina on puuvilla-pellava. Lieksasta kotoisen oleva Marika on aina ollut kiinnostunut sisustuksesta, tekstiilimuotoilusta ja käsillä tekemisestä, josta voidaan puhua jo tämän päivän megatrendinä. Marikan mielestä on hienoa, että on mahdollista saada omaa ilmaisuaan ja kädenjälkeään esille asuntomessuilla ja toivoo sen auttavan eteenpäin myös lähestyvässä työpaikan löytämisessä. Marika Heikkinen suunnitteli Parosten keittiötekstiilit ja nimesi mallistonsa Syötävästi Sinun. Koska kuoseissa kuvataan jopa jääkapilla käyntiä, on yhden alakuosin nimi Yösy(ö)ntiä 15

16 Kai Oinonen on Parosten oma Vastuumyyjä Starkilla. Hän junailee asioita ja järjestelee toimituksia rakennusprojektin edetessä. Asuntomessut Starkille tärkeä palautekanava Valtaosan Luja Starkki -talon rakennustarvikkeista toimittaa Kuopion Starkki Parosten suosiman paikallisen toimittajalinjan mukaisesti. Starkille asuntomessut ovat tärkeä tapahtuma sekä yrityskuvan kannalta että asiakaspalautekanavana. L uja Starkki -talon runko toimitetaan Luja-kivitalon tuotepakettina. Merkittävän osan muista tarvikkeista ja materiaaleista toimittaa Kuopion Starkki. Starkin varastotuotteiden ja oman tuonnin tuotevalikoimaa täydentää runsas toimitusmyyntimallisto. Laaja tavarantoimittajaverkosto tuo turvallisuutta ja varmuutta työmaan aikataulutukseen. Talon sisustusta ovat olleet suunnittelemassa Starkin sisustussuunnittelija Mari Ukkonen ja nuoret Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat. Lisäksi Starkin rakennuskonseptin mukaisesti Parosillakin on oma vastuumyyjä, Kari Oinonen. Starkin Vastuumyyjä seuraa työmaata ja hoitaa toimitukset. - Parhaassa tapauksessa rakennustarvikeliikkeen myyjä tuntee rakennusprojektin paremmin kuin rakennuttaja itse, naurahtaa Kari Oinonen ja jatkaa: - Starkin Vastuumyyjä on rakennuttajan luottomies, joka neuvoo materiaalivalinnoissa, junailee asioita ja järjestelee toimituksia rakennusprojektin edetessä. Onnistuneessa messuprojektissa voidaan hyödyntää Starkin laajaa rakennusmateriaalivalikoimaa ja laadukasta tavarantoimittajaverkostoa yhdistettynä hyvään rakentajapalveluun. Parosten kanssa on ollut helppo ja mukava tehdä yhteistyötä. Asiakaspalaute tärkeää Starkin kuluttajakaupan myyntijohtaja Anne Koskinen kertoo, että Starkille asuntomessut ovat tärkeä kanava asiakaspalautteen keräämiseen: - Starkki on Suomen toiseksi suurin rautakauppaketju ja kuluttaja-asiakkaat ovat meille hyvin tärkeitä. Asuntomessuilla pääsemme suoraan keskustelukontaktiin asiakkaiden kanssa ja saamme heiltä välitöntä palautetta toiminnastamme sekä tuote- ja palveluvalikoimastamme. Saadun palautteen perusteella kehitämme tarjontaamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Haluamme myös seurata asumisen trendejä ja pysyä jatkuvasti ajan hermolla. Starkki on ammattilaisten, pienrakentajien ja remontoijien oma rakennustarvikeliike Starkki palvelee rakentajia, remontoijia ja saneeraajia 21 yksikössä eri puolilla Suomea ja työllistää noin 1000 henkilöä. Kukin Starkki-yksikkö muodostuu nykyaikaisesta myymälästä, isosta noutopihasta, rakentajia ja remontoija palvelevasta Rakentajapalvelusta ja yrityksiä palvelevasta Yrityspalvelusta. Starkki on osa DT-Groupia, joka on Pohjoismaiden suurin rakennustarvikkeiden myyjä. DT-Group on osa Wolseley -konsernia, joka puolestaan on maailman suurin LVI-tuotteiden jakelija sekä johtava rakennustarvikkeiden toimittaja ammattilaisasiakkaille Pohjois-Amerikassa, Englannissa ja Manner-Euroopassa. Wolseley on listautuneena Lontoon pörssissä. 16

17 Luja-kivitalolla kovat kasvutavoitteet talopakettimarkkinoilla Talomarkkinoiden taantuvassa suhdanteessa Luja-kivitalon myynti on kasvanut merkittävästi ja sen myötä markkinaosuus noussut 55 prosenttia. Tavoitteet lähivuosille ovat vieläkin kunnianhimoisemmat: markkinaosuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2011 mennessä. Luja-kivitalo näkyy Kuopion asuntomessuilla Luja Starkki -talona. L uja-kivitalo on kasvattanut reilusti myyntiään, mutta myös markkinaosuuttaan peräti 55 prosentilla. Luja-kivitalopaketti kuuluu markkinoiden suurimpien joukkoon. Kuluttajien makuun - Me olemme osanneet tulkita markkinoiden tarpeita oikein ja kehittää tuotteita, jotka ovat sekä kuluttajien makuun että täyttävät rakentamisen alati kiristyvät normit ja vaatimukset. Tuotteeseen pitää myös liittyä oikeanlainen palvelupaketti. Kuopion asuntomessuilla on nähtävissä harkkorakenteinen matalaenergiatalomme, Luja Starkki, valottaa tuoteryhmäpäällikkö Ville Velin Lujakivitalon kasvun salaisuuksia. Palvelupaketti on välttämätön - Asiakkaan talopakettivalintaan vaikuttaa tänä päivänä selkeästi myös siihen liittyvä palvelupaketti. Luja-kivitalopaketin ostaja saa asennuksen lisäksi halutessaan meidän kauttamme myös ikkunat, ovet, välipohjat yms., jotka ovat varmasti yhteensopivia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. Meillä on käytettävissämme hyvät arkkitehtisuunnittelijat, jotka pystyvät suunnittelemaan täysin yksilölliset talokokonaisuudet jopa Etelä-Suomessa yleisille, sangen pienille tonteille ja käyttää hyväksi koko rakennusoikeuden. Myös Lujabetonin tuotevalikoima on kivitalomarkkinoilla selkeästi laajin. Vain me pystymme tarjoamaan rakentajalle paalut, harkot, perustukset, ontelolaatat, valmisbetonit, laastit ja vaikkapa pihakivet suoraan yhtiömme omasta tuotannosta, kertoo Ville Velin. Energiatehokkuuden edelläkävijä Lujabetoni on matalaenergiarakentamisen edelläkävijöitä Suomessa. Meidän kevytsoraharkkojemme U-arvo oli jo kymmenen vuotta sitten 0,15, mikä täyttää normit vielä tänäänkin. Sen jälkeen olemme kehittäneet vielä uudenlaisen valuharkon ja viimeisimpänä sekä matalaenergia- että passiivirakentamiseen soveltuvan Luja-Kivisydän -rappausvalmisosan. Uusi edullinen kivitalopaketti Kivisydän-tuoteperhe tuotiin markkinoille keväällä Nyt keväällä 2010 toimme markkinoille edullisen, lämpövalmiiksi asennetun kivitalopaketin. Näillä tulee olemaan merkittävä rooli kivitalopakettiemme myynnin vauhdittamisessa. Sen ansiosta pystymme myös kasvamaan muita nopeammin - meillä on tarjolla oikea tulevaisuuden tuote, uskoo Velin. Ketkä käyvät asuntomessuilla? 2000-luvun asuntomessujen kävijämäärät vaihtelevat /4 kävijöistä tuli enintään 150 km:n päästä 52 % kävijöistä oli alle 45-vuotiaita 2/3 kävijöistä oli naisia 2/3 tuli perheenjäsenen kanssa 58 % kävijöistä asui omakoti- tai paritalossa Mikä sai lähtemään messuille? 30 % Mielenkiintoista ajanvietettä 29 % Uudet/erilaiset sisustusratkaisut 20 % Remontointi on ajankohtaista 20 % Uudet/erilaiset rakenneratkaisut Kuinka messuvieras käyttäytyi? 84 % tuli messuille omalla autolla 84 % viipyy messuilla yhden päivän 4/5 viipyi messuilla vähintään 4 tuntia Valtaosa tutustui koko messutarjontaan Messuvieraat jättivät paikkakunnalle 11 miljoonaa euroa Suurimpi hyötyjiä olivat ravintolat ja polttoaineen myyjät Näytteilleasettajien tavoitteet 73 % Tunnettuuden nostaminen 46 % Uusien tuotteiden lanseeraus 44 % Pyrkimys kauppaan 41 % Henkilökohtainen neuvonta asiakkaille Lähde: Valkeakosken asuntomessujen 2009-kävitutkimus (Tulokset muiden asuntomessujen tutkimuksista ovat hyvin samanlaisia) 17

18 Lujabetoni kehitti uuden konseptin: Nyt kivirakenteinen omakotitalo jokamiehen ulottuville Lujabetoni toi maaliskuussa markkinoille uuden edullisen Luja-kivitalopaketin, joka myös asennetaan myyjän toimesta lämpövalmiiksi kiinteään hintaan. Uusi konsepti on markkinoiden ensimmäinen kivitalo, joka perustuu teollisesti valmistettuihin betonisiin suurvalmisosiin, lämpövalmiiseen asennukseen ja talojen kiinteähintaiseen vakiomallistoon. 18

19 K ivitalopakettien markkinaosuus Suomessa on noin 13 prosenttia. Kasvua on jarruttanut puutalopaketteja hieman korkeampi hinta ja asiakkaiden vielä korkeampi hintamielikuva. Asiakkaat ovat myös kokeneet harkkotalojen pystytyksen työlääksi ja hankalaksi. - Pääsemme uuden konseptimme avulla puutalojen kanssa samalle lähtöviivalle ja tähtäämme asiakasryhmään, jonka budjetti rakentamiseen on euroa. Tähän asti kivitalopakettiasiakkaidemme budjetti on yleensä ollut yli euroa. Konseptimme helppous rakentajalle on markkinoilla myös jotain aivan uutta, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. Konstailematonta ja toimivaa arjen arkkitehtuuria Uuden kivitalokonseptin tehokkuus perustuu Lujabetonin kehittämään Luja-Kivisydän-tuotteeseen eli teollisesti valmistettuihin, vakioituihin ja mittatarkkoihin betonisiin suurvalmisosiin sekä tehokkaseen tilasuunnitteluun. Pohjat on hiottu aikojen saatossa hyviksi havaituista, suomalaiseen asumiseen sopivista tilavaihtoehdoista aina rintamiestaloista lähtien. Arkkitehti- ja tilasuunnittelussa ei ole tavoiteltu erikoisratkaisuja, vaan arjen toimivuutta. Katon muoto on esimerkiksi vakiona Suomen sääolosuhteisiin soveltuva kestävä harjakatto - toki muutkin vaihtoehdot ovat tarvittaessa saatavilla. Alkuvaiheessa lähdemme liikkeelle kuudella vakiomallilla ja lisäkehitystä tehdään koko ajan. Tulevissa malleissa otetaan koko ajan myös asiakaspalaute huomioon, kertoo Isotalo. Omakotitalo vesikattoon kahdessa viikossa Lujabetoni tarjoaa Luja-Kivisydänvakiopakettinsa lämpövalmiiksi asennettuna. Omakotitalo nousee noin kahdessa viikossa vesikattoon, kun siihen perinteisesti harkoista rakentaen menee kuukausia. Asiakkaalle ratkaisu on riskitön ja helppo. Toimme ensimmäiset kivitalopakettimme markkinoille viisi vuotta sitten. Silloin tarjosimme harkkovalmisteista pakettiamme lämpövalmiiksi asennettuna. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kustannustehokas. Nyt suurvalmisosista asennettuna nopeus ja kustannustehokkuus ovat aivan eri luokkaa. Esimerkiksi edullisin neljän huoneen ja 106 neliön mallimme maksaa vain euroa pystytettynä, jatkaa Mikko Isotalo. Valmiiksi hinnoitellut energiatehokkuusvaihtoehdot Luja-kivitalopaketin kaikki mallit saa eri energiatehokkuusvaihtoehtoina, jotka on myös hinnoiteltu valmiiksi. Esimerkiksi Termo-matalaenergiapaketin lisähinta on vakioratkaisuun nähden edullisimmillaan vain noin euroa. Myös passiivienergiaratkaisu on saatavilla kaikkiin talomalleihin. - Uskomme uuden edullisen kivitalopakettimme menestykseen, markkinoilla ei vielä vastaavaa ole. Tietenkin jatkamme edelleen myös räätälöityjen harkko- ja elementtivalmisteisten talopakettiemme myyntiä. Näillä kahdella konseptilla meillä on kivitalomarkkinoiden laajin tuotevalikoima eri asiakasryhmien tarpeisiin, painottaa Mikko Isotalo. Myynti: Lujabetonin oman kivitalomyyjäverkoston kautta ympäri Suomen

20 Uusi käänteentekevä jatkettava pienpaalu omakotirakentajille Lujabetoni toi markkinoille jatkettavan teräsbetonisen pienpaalun, joka korvaa monta perinteistä perustustapaa keveiden rakennusten ja rakennelmien kohdalla. Omakotirakentajalle betoninen pienpaalu on erityisen edullinen, koska sen lyömiseen on kehitetty tavalliseen kaivinkoneeseen sopiva lyöntilaite. Lujabetoni on patentoinut pienpaalujärjestelmänsä. Ympäristöystävällinen ratkaisu, ei paaluhukkaa Lujabetoni on kehittänyt pienpaaluaan useita vuosia ja suunnittelussa on ollut mukana Suomen johtavia suunnitteluja tutkimustahoja. Pienpaalun pohjana on yhtiön aiemmin kehittämä JOPIpaalutekniikka, jossa erillinen sahauslaite katkaisee maan pinnalle jäävän ylimääräisen pituuden, joka voidaan käyttää taas seuraavan paalun lyömisessä hyväksi. Paalutusjärjestelmä on sangen ympäristöystävällinen, koska hukkaa ei synny lainkaan ja betonia kuluu vähemmän. Lisäksi pienpaalut voidaan valmistaa kuuden metrin vakiopituuksina, mikä tuo kustannustehokkuutta sekä valmistukseen että kuljetukseen pienempien autojen muodossa. Asiakkaalle tämä merkitsee sitä, että paaluja on aina riittävästi. Lyönti tavallisella kaivinkoneella Lujabetonin kumppani Koneplaneetta Oy on kehittänyt pienpaalun lyömiseen sopivan lyöntilaitteen, joka voidaan liittää tavalliseen kaivinkoneeseen, jota työmaalla tarvitaan muutenkin. Kaivinkone on perinteisiin paalutuskoneisiin verrattuna huomattavasti kevyempi ja maastokelpoisempi ja näin ollen ajoväyliä ei tarvitse vahvistaa. Paalutus on parhaassa tapauksessa mahdollista toteuttaa työmaan muiden kaivuutöiden yhteydessä, koska pikakiinnitteinen paalutuslaite on nopeasti vaihdettavissa kauhan tilalle. Edullinen ratkaisu omakotitaloihin ja keveisiin rakennelmiin Pienpaalu soveltuu keveisiin rakennelmiin paaluttamaan pehmeätä ja huonosti kantavaa maata. Tällaisia rakennuksia ovat muun muassa pientalot eli omakoti-, rivi- ja paritalot. Keveitä rakennelmia löytyy myös liikerakentamisen piiristä sekä maataloudesta ja tienrakennuksesta. Tällaisiin kohteisiin nykyiset teräsbetonipaalut ovat tarpeettoman järeitä ja niihin sopii Lujabetonin kehittämä uusi pienpaalu. Pienpaalu on nimestään huolimatta kuitenkin sangen tukeva perustus, sillä se menee pehmeän maan läpi kantavaan kerrokseen asti. Esimerkiksi meluseinissä ja aidoissa pienpaalu toimii sekä paaluperustuksena että pilarina ja korvaa monta perinteistä perustustapaa. Lisäksi maastokelpoisilla kaivinkoneilla päästään vaikeisiinkin paikkoihin. Lisätietoa: pienrakentajalle Lujabetonin uusi pienpaalu korvaa monta perinteistä perustustapaa. 20