Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä"

Transkriptio

1

2

3 1 Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä NäytönPaikka ry:n Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka -projekti toteutettiin vuosina RAY:n rahoittamana

4 2 NäytönPaikka ry Hallituskatu 4 B HÄMEENLINNA Kirjoittajat: Panu Isotalo & Miikka Ringman Kansi ja valokuvat: Mari Isotalo Julkaisija: NäytönPaikka ry, Hämeenlinna (2012) Paino: Painosalama Oy, Turku ISBN (sid.) ISBN (PDF)

5 3

6 4 TIIVISTELMÄ Isotalo, P. & Ringman, M Suuntia. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä. Hämeenlinna: Näytön- Paikka ry. 140 sivua. Suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi on lisääntynyt 90-luvun laman jälkeen merkittävästi, ainakin talousmittareiden mukaan. Samalla yksilöiden väliset hyvinvointi-, terveys- ja tuloerot ovat kasvaneet huolestuttavasti, minkä seurauksena ihmiset jakautuvat yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. Tämä polarisoituminen on näkynyt esimerkiksi nopeasta talouskasvusta ja hyvinvointivaltion rakentamisesta hyötyneiden suurten ikäluokkien sekä ylösalaisin kääntyvän huoltosuhteen, valtavan kestävyysvajeen ja jatkuvan epävarmuuden perivien tuoreempien sukupolvien välillä, mutta myös nuorten keskuudessa: vaikka enemmistö nuorista voi hyvin, osalle on kasautunut henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia muidenkin edestä. Yksi haastavimmista nuorten ongelmista on syrjäytyminen, johon on pyritty puuttumaan eri tahojen toimesta. Yksi näistä on ollut hämeenlinnalainen NäytönPaikka ry, joka pyrkii asiakaslähtöisellä, poikkisektorisella ja sosiaalipedagogisella työotteella parantamaan syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten mahdollisuuksia voimaantua ja kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan. Tässä raportissa esitellään NäytönPaikka ry:n hallinnoimaa ja RAY:n rahoittamaa, vuosina toteutettua nuorten syrjäytymisen vastaista Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka (YTKP) -projektia. Aluksi, vuosina hankkeen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seutu, tämän jälkeen Kanta-Häme ja lopuksi, vuosina koko Suomi. Projektin edellisessä raportissa Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008) on jo kuvailtu ajanjaksoa , joten tässä keskitytään vuosiin Hankkeen missiona oli vahvistaa nuorten kansalaisuutta ja osallisuutta, ehkäistä heidän syrjäytymistään, kuntouttaa sivuun ajautuneita nuoria takaisin yhteiskuntaan ja vahvistaa ajattelutapaa asiakkaasta oman elämänsä parhaana asiantuntijana. Näihin pyrittiin projektin aikana kehitetyn uudenlaisen, käyttäjille ilmaisen Internet-pohjaisen työvälineen, digitaalisen portfolion avulla. Kyseessä on voimavaroja korostava, nuorta osallistava ja tulevaisuuteen suuntaava työväline, joka auttaa häntä hahmottamaan ja hallinnoimaan omaa elämäänsä. Portfolioon sisältyvien työkalujen, kuten verkostokartan, aikajanan ja elämäntilannekartoituksen, avulla nuori voi pohtia elämäänsä ja tehdä sen halutessaan ja haluamiltaan osin näkyväksi myös tukiverkostolleen. Portfolio tarjoaa siis samalla työntekijöille valmiin ja monipuolisen tavan tehdä asiakaslähtöisesti syrjäytymisen vastaista työtä ja tukea nuorten voimaantumista. Työvälineen sisällöt luotiin yhdessä nuorten ja hyvinvointialan työntekijöiden kanssa ja sen teknisestä toteutuksesta vastasi Hämeen ammattikorkeakoulun Mediatekniikan Verstas.

7 YTKP-projektin tavoitteena oli vuosina digitaalisen portfolion 5 1) sisällöllinen ja tekninen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen yhteistyössä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) tunnetuksi tekeminen sekä asiakas- ja tarvelähtöinen käyttöönottaminen yhteistyökumppaneiden toiminnassa 3) vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi sitä työtä, jolla tuetaan nuorten osallisuutta, oman elämän hallintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Näihin tavoitteisiin päästiin projektin aikana, sillä portfoliosta hioutui työntekijöiltä ja nuorilta saadun palautteen ja useiden päivitysten ansiosta helppo- ja monikäyttöinen, toimiva ja konkreettinen työväline. Portfolio sai laajaa valtakunnallista tunnettuutta, sillä hanketyöntekijät esittelivät sitä 181 esittelytilaisuudessa nuorelle ja hyvinvointialan työntekijälle. Lisäksi esittelyihin osallistuneet ihmiset kertoivat työvälineestä muille. Portfolion käyttäjätunnuksia jaettiin tarveperustaisesti 1.748, joista oli asiakas- ja 547 työntekijätunnuksia. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin myös siinä mielessä, että portfoliota testattiin ja otettiin käyttöön yli 200 hyvinvointialan palveluntarjoajan toiminnassa ympäri Suomen. Hyvistä tuloksista huolimatta portfolion kehittymisen, levittäytymisen, juurtumisen ja tulevaisuuden eteen pitää tehdä edelleen töitä. Portfolion olemassaolo on kuitenkin onneksi turvattu lähivuosiksi, sillä RAY on päättänyt tukea NäytönPaikka ry:n uutta, työvälineen edistämiseen tähtäävää Oma Elämä Näkyväksi (OEN) -projektia vuosina Tämän jälkeen ylläpito onnistunee parhaiten osana jonkin laaja-alaisen ja sitoutumattoman yhteistyökumppanin toimintaa. Vielä suotavampaa olisi, että portfolion ylläpidosta ja kehittämisestä huolehtisi jatkossa usean erilaisen tahon yhdessä muodostama tiimi. Tämä on tärkeää, ettei portfolio surkastuisi aikaa myöten vain tietyn palvelun, ihmisryhmän tai ongelman mukaiseksi työvälineeksi. Tulevaisuudessa portfoliota jalkautetaan valtakunnallisesti entistä luontevammaksi osaksi nuorten kanssa tehtävää työtä. Samalla jatketaan työvälineen tunnetuksi tekemistä ja kehittämistä sekä tietysti aidosti asiakaslähtöisen ja poikkisektorisen toimintakulttuurin vahvistamista nuorten syrjäytymisen vastaisen työn kentällä. Asiasanat: digitaalinen portfolio, hyvinvointiala, kansalaisuus, kolmas sektori, nuoret, osallisuus, projekti, sosiaalipedagogiikka, syrjäytyminen, voimaantuminen

8 6 ABSTRACT Translated by Tiina Laakkonen Isotalo, P. & Ringman, M Directions. Social Excluded Adolescents Empowered by Digital Portfolio. Hämeenlinna: NäytönPaikka ry. 140 pages. The approximate well-being of the Finnish people has considerably increased after the recession of the 1990s, at least according to financial measures. At the same time, however, differences in well-being, health and income rates have worryingly escalated. The gap between the well-off and the poor is bigger. For example, the baby-boomers have benefitted from the fast economic growth and the re-building of the welfare state, while the younger generations have inherited a constant feeling of insecurity as well as the obligation of taking care of the elderly. This polarisation can also be seen among the youth: although the majority of adolescents are doing just fine, some of them have to bear more than their fair share of emotional, social and financial problems. One of the most challenging problems among the adolescents is that of social exclusion. Many measures have been taken to try to solve it. One of those measures has been NäytönPaikka ry, originated in Hämeenlinna. It attempts to help adolescents who are, or who are in danger of becoming socially excluded, become empowered and re-attach to the society. The approach is customer-oriented, cross-sectorial and social pedagogical. This report explains the YTKP-project executed during , administrated by NäytönPaikka ry and funded by RAY (Finland s Slot Machine Association). The project originally operated within the Hämeenlinna area finally expanding to whole Finland, aiming to fight social exclusion among adolescents. The period of years has been discussed in the previous report of the project, Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008), so here the focus is on years The mission of the project was to strengthen adolescents citizenship and participation, prevent their social exclusion and rehabilitate socially excluded adolescents back to the society, as well as enhance the idea of the client as the best expert on their own life. A new tool, the digital portfolio, was developed during the project to help reach these goals. It is internet-based and free to the user. The tool is future- and resource-oriented and helps the young client to participate and outline their life. With the help of the tools included in the portfolio (such as a map of networks, timeline and charting of one s situation in life) the adolescent will be able to reflect on their life and also, if preferred, share it on selected parts with their supporting network. At the same time the portfolio gives the workers a ready and versatile, client-oriented way to fight social exclusion and support the empowerment of the young. The elements of the tool were created in co-operation with the adolescents and the welfare sector. It was executed technically by the University Of Applied Sciences Of Häme s Workshop of Media Technology.

9 The goals of the YTKP-project during were 7 1) developing the elements of the digital portfolio as well as developing it technically, and evaluating its affectivity together with the adolescents and partners 2) making the digital portfolio known and introducing it in the partners work meeting the clients needs 3) making the digital portfolio an integral part of the work that supports participation, control over one s own life and active citizenship among adolescents. These goals were met during the project. Feedback from workers and adolescents alike, as well as several updates helped make the tool concrete, versatile, functional and easy to use. The digital portfolio became well known nationally. The project workers presented it on 181 occasions to adolescents and welfare workers. In addition, the people participating in the presentations spread the information onwards passwords to use the portfolio were distributed, of which were for clients and 547 for workers. The set goals were also met in the sense that the portfolio was tested and deployed by over 200 operators of the welfare sector all over Finland. More work needs to be done to secure the future, further developing and spreading of the digital portfolio. Its existence in the next couple of years is safe, because RAY has decided to support the new project of NäytönPaikka ry, the OEN in , which is set to further develop the tool. After this it should probably be made a part of some independent partner s operation. An even better option would be that a team made of several different operators will sustain and develop the digital portfolio in the future. This ensures that the portfolio will not fade into a tool for only one specific advantage, group of people or problem. In the future the portfolio will be made an established part of the work done with adolescents. The tool will be further developed, and a genuinely client-oriented and cross-sectorial approach to the work against the social exclusion of adolescents will be reinforced. Keywords: adolescent, citizenship, digital portfolio, empowerment, participation, project, social exclusion, social pedagogy, third sector, welfare sector

10 8 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NÄKÖKULMIA NUORUUTEEN Kriisistä kriisiin Nuoruus kulttuurisidonnaisena ilmiönä NUORTEN SYRJÄYTYMINEN ILMIÖNÄ Syrjäytyminen laaja-alaisena käsitteenä Syrjäytymisen ulottuvuuksia ja taustatekijöitä Syrjäytyneet keskellämme Syrjäytymisen seuraukset puuttumisen taustalla 3.5 Syrjäytyminen prosessina Olennaista syrjäytymisessä YTKP-PROJEKTI SUUNTANA NUORTEN VOIMAANTUMINEN. 4.1 Taustavoimana NäytönPaikka ry YTKP-projektin tavoitteet Tavoitteena poikkisektorisen yhteistyön kehittäminen Tavoitteena nuorten voimaantuminen digitaalisen portfolion avulla YTKP-projektin rahoitus, hallinnointi ja ohjaus YTKP-projektin resurssit Voimavarana yhteistyö JATKUVA ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TAUSTALLA Itsereflektointi ja spontaani palaute kehittämisen välineenä. 5.2 Työpajat kehittämisen välineenä Systemaattinen aineistonkeruu kehittämisen välineenä 5.4 Tilastot kehittämisen välineenä

11 9 6 DIGITAALINEN PORTFOLIO OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI Digitaalisen portfolion kehittäminen prosessina Digitaalisen portfolion tekninen rakentaminen Digitaalisen portfolion sisältöjen rakentaminen. 6.2 Nuoren työkalut näkökulmia omaan elämään Elämäntilannekartoitus Ansioluettelopohja Aikajana Verkostokartta Yhteystietopankki Päiväkirjat ja lisätyökalut Käyttäjätunnukset ja tietoturva 6.3 Työntekijän työkalut kohti voimaantunutta asiantuntijuutta Digitaalisen portfolion markkinoiminen ja juurruttaminen Digitaalisen portfolion käyttäjät Digitaalisen portfolion arviointia Nuorten ja työntekijöiden näkemyksiä digitaalisesta portfoliosta Digitaalinen portfolio uraauurtavana ja hyödyllisenä työvälineenä UUSIA SUUNTIA ETSIMÄSSÄ LÄHTEET LIITTEET. Liite 1. Poikkisektorista yhteistyötä tukevat seminaarit.. Liite 2. Esimerkki aiesopimuksesta. Liite 3. Avoin kyselylomake työntekijöille digitaalisesta portfoliosta Liite 4. Avoin kyselylomake nuorille digitaalisen portfoliosta... Liite 5. Digitaalisen portfolion rekisteriseloste

12 10 1 JOHDANTO Korkea elinajanodote, koulutustaso ja asukaskohtainen BKT. Matala lapsikuolleisuus, työttömyysaste ja valtionvelka. Keskimääräistä tasa-arvoisempi, turvallisempi ja vakaampi yhteiskunta. Jo nämä seikat osoittavat, että suomalaiset voivat keskimäärin varsin mukavasti iästä, sukupuolesta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että yhteiskunnassamme on edelleen myös monenlaisia vakavia, puuttumista kipeästi kaipaavia ongelmia, kuten köyhyyttä, elintasosairauksia, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä työttömyyttä. Onkin suorastaan irvokasta, että maatamme lanseerataan paremminvointivaltioksi, vaikka tosiasiassa tulo-, terveys- ja hyvinvointierot ovat vain kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana (Laaksola 2012, 3; Nurmi 2009, 13), eikä niskaan huohottava talous- ja suoranainen systeemikriisi tule taatusti parantamaan tilannetta. Vaikka onkin turhan dramaattista sanoa, että suomalaiset ovat lopullisesti jakautumassa A- ja B-luokan kansalaisiin (Raunio 2000), Sosiaalikehitys oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Kaakinen (2009) on silti oikeassa todetessaan, että myös leipäjonot ja köyhyys kuuluvat tiiviisti aivan liian monen suomalaisen elämään. Keskellämme, mutta samalla turvallisen hajuraon päässä vuokrakasarmeissa, kaduilla, laitoksissa, muuttotappioalueilla ja matalapalkka-aloilla elää nimittäin sivuun siirrettyinä ja unohdettuina jopa viidesosan kansastamme kattava hiljainen, voimaton ja vallaton varjokansa: köyhät, huono-osaiset, syrjäytyneet. Edellä mainitut ongelmat koskevat yhtälailla nuoria, sillä olisi melkoinen ihme, jos hyvin- ja pahoinvoinnin epätasainen jakautuminen ei näkyisi myös heidän elämässään (Laaksola 2012, 3; Relander 2007, ). Itse asiassa tällaisilla yhteiskunnallisilla ongelmilla on taipumusta kasautua juuri lapsille ja nuorille. Vaikka suomalaisnuoret voivat kansainvälisesti vertaillen hyvin (Joutulainen & Ruokanen 2008, 21), tutkimukset osoittavat samalla, että aikuisten tavoin myös osalle nuorista on kasautunut ongelmia toistenkin edestä (Linnossuo 2004, 18). Viitteenä nuorten ongelmista on se, että pienituloisissa talouksissa elää ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta (Hemming 2006; Kaakinen 2009), vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 20,1 prosenttia eli 2,5-kertaisesti yleiseen tasoon verrattuna (Työvoimatutkimus 2011b) ja 6 10 prosenttia nuorista ei jatka kouluttautumista peruskoulun jälkeen tai sitten he jättävät opiskelunsa kesken (Nurmi 2009; Vertanen 2008; Ängeslevä 2009). Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jää kutsunnoissa viidennes miehistä ja palveluksen aloittaneistakin armeijan keskeyttää 15 prosenttia ja siviilipalveluksen lähes kolmannes (Liiten 2010) vuotiaista nuorista vähintään on viranomaisten ulottumattomissa, sillä heitä ei löydy oppilaitoksista, työpaikoilta tai asevelvollisten parista (Häggman & Walldén 2007; Myrskylä 2011). Kaiken tämän päälle on olemassa lisäksi määrittelemätön määrä sellaisia nuoria, jotka ovat nuorten arkitodellisuuden näkökulmasta syrjässä ja yksinäisiä, mutta jotka eivät kuitenkaan sovi vallalla oleviin syrjäytymisen määrittelyihin tai tartu viranomaisten ylläpitämiin turvaverkkoihin ja tilastoihin (Myllyniemi, Suurpää & Hoikkala 2012). Niin tai näin, nämä yksittäiset tilastotiedot osoittavat joka tapauksessa, että kaikesta yltäkylläisyy-

13 11 destä ja paremmin voinnista huolimatta iso joukko nuoria on todellisessa vaarassa ajautua syrjään yhteiskuntamme rakenteista, inkluusion piiristä ainakin jos heitä ei auteta ajoissa. Onneksi kuitenkin syrjäytymisvaarassa olevien ja jo syrjäytymään päästettyjen nuorten hyväksi työskentelevät lukuisat tahot, kuten koulu-, sosiaali-, nuoriso-, terveys- ja poliisitoimi, oikeuslaitos, kriminaalihuolto, puolustusvoimat, työvoimahallinto, seurakunnat sekä lukemattomat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat (Huhtanen 1999, 243; Kuorelahti & Viitanen 1999, 5; Linnossuo 2004, 19; Raunio 2000, 14). Erityisesti jo sivuun luisuneiden, moniongelmaisten nuorten eteen tehdään kovasti arvokasta työtä tälläkin hetkellä. Nuorten ongelmiin puuttuminen nähdään tärkeäksi sen vuoksi, että jos syrjäytymisuhan alaisia ja syrjäytyneitä nuoria ei onnistuta palauttamaan yhteiskunnan toivomille raiteille, heidän ja sitä kautta koko yhteiskunnan ongelmat tulevat vain pahenemaan (Kemppinen 1997, 131; Linnossuo 2004, 18; Lämsä 1999, 54; Nokelainen & Toikander 2006, 12 13). Nykyään pyritäänkin erityisesti siihen, että varhaisella puuttumisella ja vielä mieluummin ennakoivalla työotteella onnistuttaisiin katkaisemaan syrjäytymisen vaivihkainen syöksykierre heti alkuunsa. Koska nuorten syrjäytyminen on toimenpiteistä huolimatta edelleen yleinen ja vakava ongelma, tarvetta uusille interventio- ja etenkin preventiomalleille on valtavasti. Tilausta löytyy nimenomaan sellaiselle nuoria tukevalle työlle, joka ei ole pelkästään oireita hoitavaa ja korjaavaa, vaan ennaltaehkäisevää, varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa ja todellisiin syihin porautuvaa ongelmia ja menneisyyttä vatvovaa, vaan voimavarakeskeistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa sektoroitunutta ja keskenään kilpailevaa, vaan poikkisektoriselle ja moniammatilliselle yhteistyölle rakentuvaa amatöörimäisyyteen ja tuttuihin toimintatapoihin tyytyvää, vaan hyviin kokemuksiin ja tutkittuun tietoon perustuvaa sekä itsekriittisyyteen ja muutokseen kykenevää autoritaarisuuden suojissa lymyävää ja minuutta riistävää, vaan nuorten pariin etsiytyvää sekä heitä itseään osallistavaa, kunnioittavaa ja voimaannuttavaa lyhytnäköistä ja poikkileikkaavaa, vaan pitkäjänteistä sekä elämän prosessimaisuuden ja nuoreen jo kohdennetut toimenpiteet huomioon ottavaa organisaatioita ja työntekijöitä palvelevaa, vaan nuoren elämästä ja tarpeista kumpuavaa (Harrikari 2008; Huttunen ym. 2008; Isotalo & Ringman 2008; Kuure ym. 2008; Myllyniemi ym. 2012; Ängeslevä 2009.) Näiden tarpeiden pohjalta perustettiin vuonna 2003 Hämeenlinnassa NäytönPaikka ry (jatkossa NäytönPaikka). Kyseessä on hyvinvointialalla poikkisektorisesti toimiva, verkostoyhteistyöstä ja moniammatillisuudesta voimansa ammentava sitoutumaton yhdistys, joka pyrkii asiakaslähtöisellä, kokonaisvaltaisella ja sosiaalipedagogisella työotteella edistämään nuorten voimaantumista ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan. Alusta alkaen nähtiin tärkeäksi ensinnäkin se, että yhdistyksessä toimitaan nuorten voimavarojen ja tarpeiden mukaisesti, heitä

14 12 tukien ja heidän rinnallaan kulkien. Toisaalta tärkeänä on pidetty sitä, että ko. toiminta on ollut kautta linjan todellisille tarpeille perustuvaa ja keinotekoiset, nuorten arkitodellisuudelle vieraat sektorirajat ylittävää. Em. muutostarpeisiin lähdettiin vastaamaan NäytönPaikan hallinnoimalla ja Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamalla Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka -projektilla (YTKP-projekti). 1 Aluksi, vuosina , tavoitteena oli 1) poikkisektorisen yhteistyön kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 2) uuden työvälineen, digitaalisen portfolion rakentaminen. Sitä, miten poikkisektorisuuden kehittämisessä onnistuttiin ja syitä, miksi tämä tavoite jätettiin onnistumisista huolimatta vähemmälle huomiolle jatkohankkeen aikana, käsiteltiin jo hankkeen edellisessä raportissa Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008). Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin todeta, että poikkisektorisen yhteistyön edistämistä hankaloitti merkittävästi samaan aikaan tapahtunut elämänkaari- ja tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen sekä Hämeenlinnan ja viiden lähikunnan yhä edelleen etsikkoaikaansa elävä yhdistyminen yhdeksi kunnaksi. Vuosina toteutetun, valtakunnalliseksi laajentuneen jatkohankkeen aikana keskityttiin digitaaliseen portfolioon. Tavoitteena oli tällöin työvälineen 1) sisällöllinen ja tekninen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen yhteistyössä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) tunnetuksi tekeminen sekä asiakas- ja tarvelähtöinen käyttöönottaminen yhteistyökumppaneiden toiminnassa 3) vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi sitä työtä, jolla tuetaan nuorten osallisuutta, oman elämän hallintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Tässä raportissa paneudutaan siihen, miten näihin kolmeen päivitettyyn tavoitteeseen pyrittiin vuosina ja miten siinä käytännössä onnistuttiin. Raportti rakentuu siten, että johdantoluvun jälkeen tarkastellaan nuoruuden (luku 2) ja syrjäytymisen (luku 3) käsitettä, sillä ilman niiden tarkkaa määrittelyä koko hanke ja sen aikana kehitetty työväline jäävät ikään kuin ilmaan leijumaan. Erityisesti syrjäytymiskäsitteen monipuoliselle, analyyttiselle ja kriittiselle, mutta samalla kansantajuiselle käsittelylle on paljon tilausta nimenomaan hyvinvointialan työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Käsitteenmäärittelyn jälkeen tarkastellaan projektin taustoja, tavoitteita, hallinnointia, resursseja ja yhteistyökuvioita (luku 4) sekä sitä, millä tavoin hanketta ja työvälinettä arvioitiin (luku 5). Projektille asetettujen tavoitteiden kannalta kiinnostavimman ja samalla laajimman osan raportista muodostaa luku 6. 1 Projektin nimellä viitattiin siihen, että hyvinvointialalla on tarvetta tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä niiden tahojen kesken, joilla on yhteinen intressi: tukea syrjäytymisvaarassa olevia ja syrjäytyneitä nuoria. Toisaalta nimi viittasi siihen, että kehittämisen paikkoja löytyy aina ja että projekti tarjoaa osaltaan vakiintuneiden rakenteiden ja menetelmien painolastista vapaita mahdollisuuksia yhteisille kohtaamisille ja ponnistuksille.

15 13 Siinä käydään läpi ensinnäkin portfolion rakentamisprosessia, toisaalta työvälineestä löytyviä nuoren ja työntekijän työkaluja ja kolmanneksi sen markkinointia, juurruttamista ja konkreettista käyttöä. Luvun 6 lopussa portfoliota arvioidaan vielä nuorten ja työntekijöiden näkökulmasta. Raportin viimeisessä luvussa 7 pohditaan puolestaan sitä, miten projekti onnistui kokonaisuutena, mitä olisi kannattanut tehdä toisin ja mitä suuntia tulevaisuudella on tarjottavanaan yhdistykselle, hankkeelle, työvälineelle ja tietysti nuorille. Projektien onnistuminen on kiinni paitsi hanketyöntekijöistä, myös heidän ympärillään olevista ihmisistä. Yksinäiset sudet eivät nimittäin ihmis- ja järjestötyön saralla pitkälle pääse. Onneksi YTKP-projektin ja sen kahden työntekijän tukena oli erittäin kattava, osaava ja motivoitunut valtakunnallinen verkosto, jota ilman hankkeessa ei olisi saavutettu sille asetettuja tavoitteita, portfolio ei olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa, eivätkä työntekijät ja nuoret olisi saaneet mahdollisuutta ottaa tätä askelta syrjäytymisen vastaisen työn rintamalla. Projektin onnistumisesta kuuluu kiitos ensinnäkin NäytönPaikan uudistusmieliselle ja avarakatseiselle hallitukselle, toisaalta hankkeen moniammatilliselle ohjausryhmälle, kolmanneksi portfolion teknisestä toteutuksesta ammattitaitoisesti vastanneelle Hämeen ammattikorkeakoulun Mediatekniikan Verstaalle, neljänneksi hanketta rahoittaneelle RAY:lle ja viidenneksi tietysti kaikille niille nuorille, työntekijöille ja organisaatioille, jotka olivat aktiivisesti mukana portfolion ideoimisessa, luomisessa, kehittämisessä, käyttöönottamisessa ja juurruttamisessa. Raportista tulee selviämään, että yhteistyötä tehtiin kuuden vuoden aikana satojen toimijoiden ja tuhansien ihmisten kanssa, joten kaikkia ei ole mahdollista kiittää henkilökohtaisesti tässä yhteydessä. Seuraaville henkilöille haluamme kuitenkin lausua erityiskiitokset saamastamme tuesta: Ari Mattilalle, Ilkka Revolle ja tiimille toimintaedellytysten tarjoamisesta, Katja Lahdelle ja kumppaneille hyvästä hankejohtamisesta, Kauko Ojaselle ja opiskelijoille teknisestä taitavuudesta, Mari Isotalolle raportin ulkoasusta, Tiina Laakkoselle tiivistelmän kääntämisestä kunnolliselle englanninkielelle sekä Anna Riitta Mylläriselle ja Petri Isotalolle hyödyllisistä kommenteista raportin käsikirjoitukseen liittyen. Etelä-Suomen läänin pääkaupungissa maaliskuussa 2012 Panu Isotalo projektikoordinaattori YTKP-projekti Miikka Ringman projektinjohtaja YTKP-projekti

16 2 NÄKÖKULMIA NUORUUTEEN 14 Edeltä selvisi, että YTKP-projektin tavoitteena oli tukea ja voimaannuttaa digitaalisen portfolion avulla syrjäytymisvaarassa olevia ja syrjäytyneitä nuoria. Ennen raportin varsinaiseen aiheeseen portfolion kehittämiseen, juurruttamiseen ja arviointiin siirtymistä onkin syytä määritellä, mitä tässä hankkeessa itse asiassa tarkoitettiin nuoruuden ja syrjäytymisen käsitteellä. Näistä ensimmäistä tarkastellaan tässä ja jälkimmäistä seuraavassa pääluvussa. Ajallemme on tyypillistä, että markkinavoimien annetaan houkutella lapsia kuluttamishaluisiksi nuoriksi, keski-ikäiset pitävät rakennekynsin ja valkaistuin hampain kiinni nuoruutensa rippeistä ja vanhukset myhäilevät tyytyväisinä, jos heitä kehutaan nuorekkaiksi. Nuoruus on siis kiinteä osa nyky-yhteiskuntaa, mutta tiedämmekö silti kovinkaan tarkasti, mistä siinä lopulta on kyse? Laajasti ymmärrettynä kyseessä on kulttuurisidonnainen ja aikuisten maailmasta tulevia määrittely- ja hallintayrityksiä väistelevä käsite, jonka sisällöt elävät reaaliajassa ja jopa tulevaa ennakoiden. Kyseessä on myös käsite, joka ymmärretään eri yhteyksissä hyvin eri tavoin. Nuoruuden monenkirjavat määrittelyt riippuvatkin pitkälti siitä, mistä viitekehyksestä käsin sitä kulloinkin tarkastellaan (Nokelainen & Toikander 2006, 31). Esimerkiksi psykologia-, lääke-, historia-, yhteiskunta- ja taloustieteellinen teoriaperusta avaavat kukin aivan omanlaisiaan näkökulmia nuoruuden ilmiöön. Nuoruuden käsitettä tarkastelevan kirjallisuuden (Hoikkala 1993; Isotalo 2011a; Nieminen 2007; Nivala & Saastamoinen 2007; Puuronen 2006) pohjalta on erotettavissa ainakin kolme, toisistaan selvästi poikkeavaa näkemystä nuoruudesta: 1) biologis-fysiologinen 2) psykologis-sosiologinen 3) historiallis-sosiologinen. Biologis-fysiologinen näkemys nuoruudesta on näistä konkreettisin ja tutuin. Sille on ominaista, että nuoruus nähdään ensisijaisesti biologisena, hormonaalisten muutosten aikaansaamana prosessina, johon kuuluu fysiologisia muutoksia, kuten äänenmurros, pituuskasvu ja sukupuolinen kypsyminen. Ratkaisevana seikkana pidetään ihmisen fyysistä ikää, jolloin nuoruus asettuu kutakuinkin ikävuosien 10 ja 25 välille. Jos mukaan otetaan lisäksi henkisiä ja kulttuurisia ominaisuuksia, nuoruus ulottuu nykyään jopa ikävuoteen asti (Ek ym. 2004, 13; Nurmi 2000, 256; Paju & Vehviläinen 2001, 85). Kuten laaja vaihteluväli paljastaa, yksilölliset erot biologis-fysiologisessa kehityksessä ovat huomattavia; kun yksi saavuttaa maksimipituutensa 12-vuotiaana, toisen kasvupyrähdys osuu vasta armeija-aikaan. Vaikka usein ajatellaan, että fyysistä kehitystä ohjaa nimenomaan perimä, myös ympäristötekijöillä, kuten elintavoilla, ravinnolla, kemikaaleilla ja ympäristömyrkyillä, saattaa olla suurikin merkitys. YTKP-projektin virallisena kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret. Koska hankkeen aikana kuitenkin huomattiin, että portfolion työstäminen sopii yhtä hyvin

17 15 tulevaisuuttaan miettivälle 16-vuotiaalle koulupudokkaalle kuin pitkän työuran tehneelle eläköityjälle, fyysinen ikä osoittautui lopulta melko epäolennaiseksi seikaksi hankkeen, työvälineen ja auttamisen näkökulmasta. Portfoliota käyttäneet nuoret olivatkin käytännössä vuotiaita ja jopa vanhempia, sillä hanketyöntekijät eivät halunneet omalta osaltaan luoda työvälineen käytölle tiukkoja ikärajoja, jos vain syrjäytymisen vastaisen työn kentällä ajateltiin, että joku asiakkaista hyötyy ikään katsomatta oman elämänsä reflektoinnista portfolion avulla Kriisistä kriisiin Toisaalta nuoruutta voidaan tarkastella psykologis-sosiologisena ilmiönä (Isotalo 2011a). Tämän näkemyksen mukaan olennaista on mm. se, että ihmisellä on elämän eri vaiheissa kriisejä, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan rakentavalla ja persoonallisuuden kehittymistä tukevalla tavalla. Mikäli yksilö selviää näistä koettelemuksista kunnialla, hän on luultavasti entistä vahvempi ja viisaampi kohtaamaan elämän mukanaan tuomat uudet haasteet. Koska kriisit ovat kiinteä osa ihmisen elämää ja kasvua, portfolion toivottiin osaltaan tukevan nuoria niiden käsittelemisessä ja ratkaisemisessa. Nuoruudessa on omat kriisinsä, jotka ovat usein seurausta ympäristön ja omien odotusten sekä vallitsevien edellytysten välisistä ristiriidoista. Esimerkkinä ovat eri aikakausien kauneusihanteet, joihin tytöt ovat yrittäneet ahdistuneina mukautua: luvulla pyöreys ja kauneus kulkivat käsikkäin, kun taas 1920-luvulla tuli olla poikamaisen laiha, sota- ja pula-aikana hyvälihainen ja 70-luvulle tultaessa langanlaiha Twiggy. Tällä hetkellä pitäisi puolestaan olla rintava, mutta samalla barbiemaisen anorektinen pitkäkinttu. (Isotalo 2011a.) Nuoruuden kriisit liittyvät nimenomaan kolmeen asiaan: ihmissuhteiden monimutkaistumiseen oman identiteetin rakentumiseen lapsuuden perheestä irtaantumiseen. Ihmissuhteet muuttuvat perusteellisesti nuoruudessa, koska silloin tapahtuu irtaantumista vanhemmista ja toisaalta kiinnittymistä kodin ulkopuolisiin ihmisiin. Vaiheen repivyyttä lisää nuoren tietoisuus autonomisuutensa tiukoista rajoista ja se, että lapsuuden ihannekuvat vanhemmista murenevat kuin suomalainen hyvinvointivaltio. Toisaalta nuoruus on identiteetin rakentumisen aikaa. Jos nuori selviää identiteettikriisistä, tuloksena on itsenäisyyteen, huolenpitoon ja vastuullisuuteen kykenevä aikuinen. Identiteettikriisiin kuuluu kolme vaihetta: Aluksi nuoren pitäisi luopua lapsen minäkuvastaan, joka perustuu ennen kaikkea vanhemmilta, mutta myös sisaruksilta ja lähipiiriltä, kuten koulusta ja kavereilta, saatuun malliin sekä ympäristön odotuksiin. 2 Suomessa on vuotiaita noin miljoona ja vuotiaita peräti (Meskanen & Ylä-Sulkava 2002; Myllyniemi 2009, 12; Työvoimatutkimus 2011a).

18 16 Tämän jälkeen tulisi rakentaa itsenäinen ja tasapainoinen, mutta samalla ympäristön vaatimukset täyttävä kokonaispersoonallisuus kokeilemalla erilaisia rooleja ja rajoja. Oman persoonallisuuden aineksia haetaan paitsi lapsuudenkodista, myös perheen ulkopuolisista suhteista, sillä ne auttavat etääntymisessä ja uusien samaistumiskohteiden löytämisessä. Lisäksi pitäisi saada sosiaalinen hyväksyntä omalle identiteetille. Ongelmia saattaa koitua siitä, että vaikka ihmisen sisäinen minä olisi pitkälle työstetty ja ehjä, sosiaalinen minä voi jäädä keinotekoiseksi, sosiaaliselle suotavuudelle rakentuneeksi. Esimerkkinä tästä on poikkeava sukupuoli-identiteetti tai ylilahjakkuus; vaikka ihminen olisikin hyväksynyt sisäisesti itsensä ja erilaisuutensa, vapauttava kaapista tuleminen jää monelta tekemättä. Koska ihmisen on hyvä olla sinut itsensä kanssa, hankkeen aikana uskottiin, että digitaalisen portfolion kaltainen työkalu voi tarjota ainakin yhden kanavan oman elämän jäsentelylle ja näin ollen eheämmän identiteetin rakentamiselle. (Isotalo 2011a.) Kolmas nuoruuden kriisi liittyy fyysiseen ja emotionaaliseen irtaantumiseen lapsuuden perheestä. Tämä voi tapahtua professori Tor-Björn Hägglundin (1985) mukaan kolmella tavalla: Alloplastisessa, toista muokkaavassa irtaantumisessa nuori pyrkii muuttamaan vanhempansa ja lapsuudenkotinsa itselleen sopiviksi. Kodista tulee helposti nuoren viihdekeskus, jossa hän päättää esimerkiksi perheen elämänrytmistä, ruokailusta ja television katselusta. Etuna alloplastisessa irtaantumisessa on se, että nuoren kanssa ei muodostu ristiriitoja vanhempien joustaessa jatkuvasti. Ongelmana on kuitenkin se, että näin ei tapahdu myöskään aitoa itsenäistymistä. Toisaalta irtaantuminen voi tapahtua liian rajusti mm. pakenemalla tai siirtymällä kertaheitolla toiseen ympäristöön esimerkiksi niin, että 17-vuotias muuttaa yllättäen eri puolelle maata opiskelemaan. Myös tässä on riskinsä, sillä hätäisen ja liian varhaisen irtirepäisyn vuoksi nuoren ja vanhempien surutyö saattaa jäädä tekemättä ja mahdolliset taustalla olevat ongelmat käsittelemättä. Kolmas irtaantumisen tapa on autoplastinen, itsestään muotoutuva ja yhdessä työstetty irtaantuminen. Sille on ominaista vanhempien ja nuoren yhteinen uuteen tilanteeseen totutteleminen ja rauhallinen identiteetti- ja surutyön tekeminen. Autoplastisessa irtaantumisessa hyväksytään yhdessä, että lapsuus ja lapsen vanhemmuus ovat ohi. Tämän seurauksena on paitsi itsenäinen nuori, myös itsenäinen vanhempi. 2.2 Nuoruus kulttuurisidonnaisena ilmiönä Kokonaisvaltaisin tapa lähestyä nuoruutta on tarkastella sitä historiallis-sosiologisena ilmiönä, kulttuurisena rakenteena. Olennaista on tällöin tiedostaa, että nuoruus on koko ikäluokalle kuuluvana ja selvästi erottuvana elämänvaiheena varsin uusi keksintö, joka on syntynyt vasta teollistumisen, kaupungistumisen, elintason nousemisen, työn ja vapaa-ajan eriytymisen, ydinperheen muodostumisen ja nuoruuden pedagogisoitumisen myötä. Aikaisemminhan nuoruuden kaltaisiin haihatuksiin oli varaa vain hyväosaisilla, joutilailla ja koulua käyvillä nuorilla. Sen sijaan valtaväestön siirtyminen lapsuudesta aikuisuuteen kuitattiin monesti vain siirtymäriiteillä, kuten erilaisilla miehuuskokeilla, ripille pääsyllä tai avioitumisella. Länsimaisesta nuoruudesta onkin tullut jokamiehen- ja vähitellen myös jokanaisenoikeus vasta 1900-luvun jälkipuolis-

19 17 kolla, kun nuorten enemmistöllä alkoi olla riittävästi omaa aikaa ja rahaa. Nuoruuden läpimurtoa ovat Suomessa edistäneet erityisesti jälleenrakennuksen ajan suuret ikäluokat, joilla oli mahdollisuus istua massan suomalla voimalla ja varmuudella edellisten sukupolvien kattamaan sekä hyvinvointia, tulevaisuuden uskoa ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia lupailevaan pöytään. Ikävä vain, tuoreemmat nuorisosukupolvet ovatkin sitten saaneet tyytyä eritoten 90-luvun laman jälkeen enimmäkseen rääppiäisiin ja viulujen maksamiseen. Kun nuoruutta tarkastellaan historiallis-sosiologisena ilmiönä, olennaista on sen tiedostaminen, että nuoruus on erilaista eri aikoina ja erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Todisteeksi riittää, kun vertaa toisiinsa 50-luvun tanssilavakulttuuria ja nykyistä klubikulttuuria tai suomalaisia ja japanilaisia nuoria lukemattomine alakulttuureineen. Koska eroja löytyy yhtä paljon kuin yhtäläisyyksiä, nuorten niputtamisella yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi tehdään vääryyttä ihmiselämän, nuoruuden ja kulttuurien monimuotoisuudelle. Tämän vuoksi onkin syytä olla tarkkana myös silloin, kun puhutaan mutkia oikoen esimerkiksi syrjäytyneistä ja tavallisista nuorista. Digitaalisen portfolion kannalta on lisäksi tärkeä huomata, että nuoruuteen liittyy tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan (1993) mukaan kaksi ilmiötä, jotka sekä tukevat toisiaan että aiheuttavat ristiriitoja: Yhtäältä nuoruuteen kuuluu kasvatuksellisuus, joka pitää sisällään ajatuksen nuoruudesta kehityksellisenä välivaiheena matkalla kohti jotain parempaa, aikuisuuden täysivaltaisuutta. Nuori mielletäänkin keskeneräiseksi ja houkutuksille alttiiksi ihmisaihioksi, joka tarvitsee kasvatusta, ohjausta ja sosiaalistamista, joista vastaavat esimerkiksi vanhemmat, koulujärjestelmä ja lukemattomat nuorille suunnatut palvelut. Samalla nuoruuteen liitetään kuitenkin kapinallisuus, kuten tietoinen marginaaliin hakeutuminen ja rajojen kokeileminen, jota pidetään samanaikaisesti huonona ja hyvänä asiana. Nuoret nimittäin nähdään vakavana uhkana vallitsevalle yhteiskuntajärjestykselle ja valtaapitäville ikäluokille, mutta myös kaivattuina muutoksen airuina. Nuorten epäkiitollisena tehtävänä onkin uusintaa hyvänä pidettyjä rakenteita oikealla ja korjata yhteiskunnallisia epäkohtia vasemmalla kädellä. Kuten edeltä on tullut ilmi, ihmisen kronologinen ikä, tässä tapauksessa nuoruus, oli oikeastaan vain sivuseikka hankkeen ja portolion kannalta. Sen sijaan nuoruus itsessään miellettiin tärkeäksi elämänvaiheeksi, keskeiseksi identiteetin rakentamisen ikäkaudeksi sekä inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeäksi kulttuuriseksi rakenteeksi. Mikäli hanketyöntekijät pystyivät auttamaan hankkeen aikana edes pientä osaa nuorista tulemaan paremmin sinuiksi itsensä kanssa ja edistämään heidän kasvuaan aktiivisiksi kansalaisiksi, YTKP-projekti täytti sille asetetut tavoitteet paremmin kuin hyvin.

20 3 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN ILMIÖNÄ 18 Piti ajatuksesta tai ei, hyvinvointialan toimijoista todella merkittävän osan perimmäisenä tehtävänä on pyrkiä palauttamaan joukostamme harhautuneet takaisin normaaliuden piiriin vaikka sitten väkisin. Hyvinvointipalveluiden tehtävänä onkin kurotella ulkopuolisuuden alueille ja patistella sivuraiteille ajautuneita takaisin ruotuun; työhön, koulutukseen, kuntoutukseen sekä säälliseen ja tuottavaan kansalaisuuteen. Tästä autoritaarisesta, normatiivisesta ja utilitaristisesta perusvireestä huolimatta syrjäytymisen vastainen työ on kuitenkin arvokasta ja jopa välttämätöntä, sillä raaka tosiasia on, että vakaudestaan ja jatkuvuudestaan piittaavalla yhteiskunnalla ei ole varaa päästää liian monia jäseniään lipeämään järjestelmän, sovinnaisuuden ja kontrollin ulkopuolelle. (Ängeslevä 2009, 39; ks. myös Kurki & Nivala 2006; Nivala 2008.) Vaikka erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisen välttämättömyydestä hurskastellaan januksenkasvoisesti johtavia poliitikkoja ja tuoretta hallitusohjelmaa myöten, syrjäytymisen käsite on kuitenkin jäänyt monille toimijoille ilmeisen hämäräksi abstraktioksi tai sitten se on näivettynyt pelkäksi populistiseksi iskusanaksi. Kuvaavana esimerkkinä käsitteen epätarkasta ja pelkästään oman työn suppeasta viitekehyksestä kumpuavasta käytöstä jopa hyvinvointialan työntekijöiden keskuudessa on eräs tilaisuus, jossa hanketyöntekijät tiedustelivat yhden arvostetun nuorisotyön toimijan työntekijöiltä, millaiseen tausta-ajatukseen heidän syrjäytymisen vastainen työnsä nojautui. Pitkän hiljaisuuden ja ankaran pohdinnan jälkeen vastaukseksi saatiin, että ei me oikeestaan olla koskaan juteltu tollasista asioista, me vaan ollaan ruvettu tekeen näin. Koska syrjäytymisen käsite on käyttötaajuudestaan huolimatta huolestuttavan vieras jopa monille alan työntekijöille, tässä luvussa avataan yksityiskohtaisesti sitä, miten se ymmärrettiin YTKP-projektissa. Se, että raportissa on panostettu tavallista syvällisemmin ja moniulotteisemmin syrjäytymisen käsitteen määrittelyyn lienee seurausta hanketyöntekijöiden yhteiskunta- ja kasvatustieteellisestä koulutuksesta sekä monipuolisesta alan työkokemuksesta. Näiden lisäksi syynä oli itse YTKP-projekti, jonka aikana hanketyöntekijöiden oli mahdollista käydä mieltä avartanutta ja omia ennakkokäsityksiä armotta moukaroinutta vuoropuhelua syrjäytymisen ilmiöstä satojen työntekijöiden ja nuorten kanssa. Tämä luku rakentuu niin, että aluksi kiinnitetään huomiota syrjäytymisen käsitteen kompleksisuuteen (alaluku 3.1) sekä tarkastellaan sen ulottuvuuksia ja taustatekijöitä (alaluku 3.2). Tämän jälkeen haarukoidaan syrjäytymisen yleisyyttä (alaluku 3.3) ja pohditaan ilmiön kielteisiä, mutta myös myönteisiä seurauksia (alaluku 3.4). Lopuksi tarkastellaan syrjäytymisen prosessimaisuutta (alaluku 3.5) ja nostetaan esille seikkoja, jotka unohtuvat helposti, kun puhutaan syrjäytymisestä (3.6).

21 Syrjäytyminen laaja-alaisena käsitteenä Jopa hyvinvointialan työntekijät ovat taipuvaisia käyttämään syrjäytymisen käsitettä varsin huolettomasti ja yksioikoisesti, vaikka tosiasiassa kyseessä on moniulotteinen termi, jolle ei ole vakiintunutta määritelmää arkielämässä tai edes tiedemaailmassa (Linnossuo 2004, 16; Savioja 2007, 142). Kuten sosiaalipolitiikan professori Kyösti Raunio (2006, 6) toteaa, voidaan jopa väittää, että kyseessä on suorastaan epäselvä, sekava, hämärä, epämääräinen, epäanalyyttinen ja mitäänsanomaton käsite. Käsitteen moniulotteisuus ilmenee hyvin siinä, että syrjäytymistä voidaan tarkastella mitä moninaisimmista näkökulmista, kuten yksilöiden hyvinvoinnin ongelmina yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutena normaaliuteen, marginaalisuuteen ja syrjäyttämiseen liittyvänä ilmiönä syrjäytymisen vastaisten toimenpiteiden näkökulmasta ongelmista voimavaroihin etenevänä kehityskulkuna (Raunio 2006, 19). Käsitteen kompleksisuus ja sitä myöden sekavuus johtuu pitkälti siitä, että se liitetään huolettomasti mitä erilaisimpiin sosiaalisiin ongelmiin ja toisaalta siitä, että ilmiön moniulotteisuutta jaksetaan korostaa kyllästymiseen asti (Raunio 2006, 24). Vaikka kyseessä on heiveröinen käsite, josta on vaikea saada otetta, sosiaaligerontologian professori Antti Karisto (1986, 35) kuitenkin muistuttaa, että se kuvaa kaikesta huolimatta erittäin osuvasti inhimillisten ongelmien luonnetta yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Syrjäytyminen on moniselitteinen ja jopa kiistanalainen käsite (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5; Nokelainen & Toikander 2006, 12), jonka eri tieteenalat ja toimijat ymmärtävät kukin omalla tavallaan, omista intresseistään käsin (Linnossuo 2004, 17). Jokaisen syrjäytymistä koskevaan keskusteluun osallistuvan olisikin hyvä tehdä selväksi edes itselleen mitä syrjäytymisen käsitteellä tarkoitetaan ko. yhteydessä? missä kulkee syrjäytymisen (ekskluusio) ja normaaliuden (inkluusio) raja? mitkä elämänalueet ovat syrjäytymisen kannalta avainasemassa? mistä syrjäytyminen johtuu? miten yleistä syrjäytyminen on? millaisia seurauksia syrjäytymisellä on? kenellä on oikeus, velvollisuus ja mahdollisuus puuttua syrjäytymiseen? miten syrjäytymisen prosessi rakentuu? mikä tekee syrjäytymisestä ongelman, johon pitää puuttua ja kenelle se lopulta on ongelma? Tässä luvussa käydään läpi sitä, miten näihin kysymyksiin vastattiin YTKP-projektin aikana.

22 20 Usein esitetään, että syrjäytyminen on mm. teollistumisen, kaupungistumisen, työnjaon eriytymisen, nuoruuden pedagogisoitumisen ja jopa hyvinvointipalveluiden ja tieteellisen diskurssin itsensä mukanaan tuoma (jälki)modernin yhteiskunnan ilmiö (Isotalo 2010; Isotalo 2011b; Ritakallio 1992). Tosiasiassa syrjäytymistä on kuitenkin ollut olemassa aina, vaikka sitä onkin tutkittu luotettavasti ja siitä on käyty kriittistä debattia vasta edellisen vuosituhannen viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien (Linnossuo 2004, 16). 3 Historiantunneilla hereillä pysyneet tietävät kyllä, että jokaiselta aikakaudelta löytyvät omat ulkopuolisensa; irtolaisensa, kulkurinsa, kylähullunsa, häjynsä, lättähattunsa, pudokkaansa ja elämän eri nivelvaiheissa notkujansa. Syrjäytymisen käsitteen nouseminen yhteiskunnallisen mielenkiinnon, keskustelun ja tutkimuksen keskiöön on arveltu johtuneen mm. siitä, että ns. länsimaiset sivistysvaltiot, kuten Iso-Britannia ja Saksa, ovat olleet haluttomia myöntämään sitä arjessa kuitenkin selvästi näkyvää tosiasiaa, että myös heillä esiintyy edelleen paitsi syrjäytymistä, myös suoranaista köyhyyttä. (Joutulainen & Ruokanen 2008; Ruotsalainen 2005, 33.) Voikin hyvin kuvitella, että hyvinvointivaltioiden lippulaivoina viime vuosikymmenet purjeet pulleina seilanneiden Pohjoismaiden on ollut vielä tuskallisempaa tunnustaa, että myös meiltä löytyy roppakaupalla samanlaisia ongelmia. Epäkohtien rehellinen myöntäminen on ollut hankalaa siitäkin huolimatta, että Suomessa esimerkiksi elää köyhyysrajan alapuolella useita satojatuhansia ihmisiä. Vaikka köyhyys ja muut vastaavat ilmiöt eivät siis ole kadonneet Euroopastakaan mihinkään, syrjäytyminen on korvannut pehmeämpänä ja mediaseksikkäämpänä käsitteenä monet perinteiset ja historian painolastista raskaat termit, kuten köyhyyden, rikollisuuden, irtolaisuuden ja juoppouden. Syrjäytyminen on sopivan vellova ja abstrakti käsite, jonka alle voi vaivihkaa sysätä kaikenlaisia inhimillisiä ongelmia ja jonka harteille on huojentavaa ulkoistaa yhteiskunnalliset epäkohdat ja varsinkin vastuukysymykset. On totta, että syrjäytyminen on hankala ja heiveröinen termi, jolle löytyy yhtä monta määritelmää kuin määrittelijää (Isotalo 2010; Kuorelahti & Viitanen 1999; Nokelainen & Toikander 2006). Käsitteen hahmottamista häiritsee entisestään se, että pohjimmiltaan samalla ilmiöllä on monia synonyymejä ja lähikäsitteitä: Kun yksi käyttää syrjäytymisen käsitettä, toinen puhuu marginaalisuudesta, kolmas toiseudesta ja neljäs ulkopuolisuudesta (Helne 2002a; Häggman & Walldén 2007). 4 Asiaa ei helpota myöskään se, että syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan monesti tosiasiassa johonkin sitä rajatumpaan sosiaaliseen ongelmaan, kuten asunnottomuuteen, pudokkuuteen, työttömyyteen tai syrjäytyneiden akanvirtaan 5. (Isotalo & Ringman 2008, 9; Linnossuo 2004, 16). 3 Toisaalta on muistettava, että mm. alkoholismin, asunnottomuuden, työttömyyden ja rikollisuuden aiheuttamat ongelmat ovat olleet eurooppalaisen yhteiskuntatieteellisen keskustelun ja tutkimuksen keskeisinä teemoina jo 1800-luvulta lähtien (Ek ym. 2004, 16). 4 Esimerkiksi Jaana Walldén opetusministeriöstä puhuu nuorten kohdalla mieluummin ulkopuolisuudesta kuin syrjäytymisestä, sillä esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä on vielä pitkä matka syrjäytymiseen (Ängeslevä 2009, 39). 5 Syrjäytyneiden akanvirta on vähän tutkittu ilmiö, jossa on kyse siitä, että syrjäytyneet muuttavat mm. taloudellisista syistä ja jopa päättäjien suotuisalla avustuksella vallitsevan muuttoliikkeen vastaisesti alueille, jotka ovat rakennemuutoksen, joukkoirtisanomisten tai imagoongelmien vuoksi kärsineet muuttotappiosta ja jotka ovat näin ollen edullisempia asua.

23 21 Koska syrjäytymis-käsite on lähtöisin alkujaan työmarkkinatutkimuksen piiristä, missä sillä on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolelle joutumista, se liitetään edelleen voimakkaasti työttömyyteen. Tätä yhteyttä vahvistaa entisestään se, että Suomi on ollut perinteisesti protestanttisen etiikan läpitunkema, työorientoitunut yhteiskunta (Raunio 2006, 11; 2009, ). Itse asiassa vasta viime vuosina ehkä juuri nuorten työtä koskevissa asenteissa tapahtuneen pehmenemisen myötä (Mehine 2012) syrjäytyminen on liitetty avarakatseisemmin myös muuhun huono-osaisuuteen kuin työttömyyteen. (Joutulainen & Ruokanen 2008; Karisto, Takala & Haapola 2003, 108.) Sen lisäksi, että syrjäytymistä voidaan tarkastella synonyymien ja sitä lähellä olevien ilmiöiden kautta, syrjäytymistä voidaan hahmotella myös sen pohjalta, mitä se ei ole. Raunion (2006, 9; 2009, 273) mukaan syrjäytymisen vastakohtia ovatkin mm. osallistuminen, sosiaalinen integraatio ja sosiaalinen osallisuus. Syrjäytymisen sekä siihen liittyvän marginaalisuuden ja toiseuden välisiä suhteita on tarkastellut tutkija Tuula Helne (2002b), jonka teksteissä nousevat olennaiseen asemaan inkluusion ja ekskluusion käsitteet. Sosiaalipolitiikan professori Risto Eräsaaren (2005) mukaan inkluusio viittaa siihen, että yksilöllä tai ryhmällä on pääsy yhteiskunnan instituutioihin ja järjestelmiin, kun taas ekskluusiolle on ominaista osallistumattomuus ja ulkopuolisuus. Syrjäytymistä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään paljon juuri Helneen (2002a) kuvausta ekskluusion yhteiskunnasta (ks. myös Joutulainen & Ruokanen 2008; Piikkilä & Savitie 2010; Raunio 2006). Hänen mukaansa inkluusion ja ekskluusion sekä normaaliuden ja marginaalisuuden käsitteet nivoutuvat toisiinsa seuraavan kuvion mukaisesti: KUVIO 1. Ekskluusion yhteiskunta (Helne 2002a)

24 22 Helnen (2002b) mukaan syrjäytyneet paikantuvat inkluusion ulkopiirille, marginaaliin, saattaen kuitenkin palata takaisin normaaliuden piiriin tai sitten lipua entistä enemmän sivuun, ekskluusion puolelle. Samalla Helne (2002a) kuitenkin korostaa, ettei mikään piiri, ei myöskään ekskluusio, ole lopullinen ja että myös ulossuljetuilla on aina jonkinlainen suhde yhteiskuntaan, vaikka sitten negaatioiden kautta. Helne (2002a) kutoo inkluusion, marginaalin, ekskluusion ja syrjäytymisen käsitteet kiinnostavasti ja uskottavasti toisiinsa. YTKP-projektin aikana kallistuttiin kuitenkin enemmän Raunion (2000) kannalle, joka ehdottaa, että ainoastaan riittävän pitkälle menevää marginalisaatiota kutsuttaisiin syrjäytymiseksi (ks. myös Vähätalo 1998, 40). Kuten kuviosta 2 näkyy, hanketyöntekijät katsoivatkin tarpeelliseksi terävöittää hieman Helneen (2002a) sinällään erinomaista tarkastelua: KUVIO 2. Normaalius, marginaalisuus, syrjäytyminen ja syrjäyttäminen Tuula Helneä (2002a) vapaasti mukaillen Inkluusion sisäpiiriin kuuluvat sellaiset ihmiset, jotka täyttävät yhteiskunnan normit ja jotka edustavat ns. keskivertokansalaista, mitä se sitten tarkoittaakaan. Inkluusion sisäpiiriin kuulumista pidetään tavoitetilana, johon yhteiskuntamme reunoille ajautuneet jäsenet nähdään tarpeelliseksi palauttaa (Helne 2002a; Ängeslevä 2009). Inkluusion sisäpiiri on marginalisoitumisen, syrjäytymisen ja syrjäyttämisen kannalta olennainen nimenomaan siksi, että normaaliuden kautta määrittyy, kuka kuuluu eri aikoina, paikoissa ja tilanteissa enemmistöön, meihin, ja kuka ei. Kuten alaluvusta 2.1 tuli ilmi, kauneusihanteiden mukaiset normaali- ja ihannepaino ovat tiukasti sidoksissa vallitse-

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Vavero-hankkeen loppuseminaari: Seniorit vapaaehtoisina - suuret ikäluokat mahdollisuutena Ikäinstituutti, Helsinki, 3.11.2010 Antti Karisto: Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere risto.harisalo@uta.fi 1 Yleiskuva kokonaisuudesta Valtio

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Tuloksia ja johtopäätöksiä 11 17 - vuotiaiden hyvinvoinnista Petri Kinnunen 15.04.2011 1. Kaksi näkökulmaa tämän hetken todellisuuteen 2. Perinteinen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot