Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä"

Transkriptio

1

2

3 1 Panu Isotalo Miikka Ringman SUUNTIA Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä NäytönPaikka ry:n Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka -projekti toteutettiin vuosina RAY:n rahoittamana

4 2 NäytönPaikka ry Hallituskatu 4 B HÄMEENLINNA Kirjoittajat: Panu Isotalo & Miikka Ringman Kansi ja valokuvat: Mari Isotalo Julkaisija: NäytönPaikka ry, Hämeenlinna (2012) Paino: Painosalama Oy, Turku ISBN (sid.) ISBN (PDF)

5 3

6 4 TIIVISTELMÄ Isotalo, P. & Ringman, M Suuntia. Digitaalinen portfolio syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten voimaantumisen välineenä. Hämeenlinna: Näytön- Paikka ry. 140 sivua. Suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi on lisääntynyt 90-luvun laman jälkeen merkittävästi, ainakin talousmittareiden mukaan. Samalla yksilöiden väliset hyvinvointi-, terveys- ja tuloerot ovat kasvaneet huolestuttavasti, minkä seurauksena ihmiset jakautuvat yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. Tämä polarisoituminen on näkynyt esimerkiksi nopeasta talouskasvusta ja hyvinvointivaltion rakentamisesta hyötyneiden suurten ikäluokkien sekä ylösalaisin kääntyvän huoltosuhteen, valtavan kestävyysvajeen ja jatkuvan epävarmuuden perivien tuoreempien sukupolvien välillä, mutta myös nuorten keskuudessa: vaikka enemmistö nuorista voi hyvin, osalle on kasautunut henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia muidenkin edestä. Yksi haastavimmista nuorten ongelmista on syrjäytyminen, johon on pyritty puuttumaan eri tahojen toimesta. Yksi näistä on ollut hämeenlinnalainen NäytönPaikka ry, joka pyrkii asiakaslähtöisellä, poikkisektorisella ja sosiaalipedagogisella työotteella parantamaan syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten mahdollisuuksia voimaantua ja kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan. Tässä raportissa esitellään NäytönPaikka ry:n hallinnoimaa ja RAY:n rahoittamaa, vuosina toteutettua nuorten syrjäytymisen vastaista Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka (YTKP) -projektia. Aluksi, vuosina hankkeen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seutu, tämän jälkeen Kanta-Häme ja lopuksi, vuosina koko Suomi. Projektin edellisessä raportissa Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008) on jo kuvailtu ajanjaksoa , joten tässä keskitytään vuosiin Hankkeen missiona oli vahvistaa nuorten kansalaisuutta ja osallisuutta, ehkäistä heidän syrjäytymistään, kuntouttaa sivuun ajautuneita nuoria takaisin yhteiskuntaan ja vahvistaa ajattelutapaa asiakkaasta oman elämänsä parhaana asiantuntijana. Näihin pyrittiin projektin aikana kehitetyn uudenlaisen, käyttäjille ilmaisen Internet-pohjaisen työvälineen, digitaalisen portfolion avulla. Kyseessä on voimavaroja korostava, nuorta osallistava ja tulevaisuuteen suuntaava työväline, joka auttaa häntä hahmottamaan ja hallinnoimaan omaa elämäänsä. Portfolioon sisältyvien työkalujen, kuten verkostokartan, aikajanan ja elämäntilannekartoituksen, avulla nuori voi pohtia elämäänsä ja tehdä sen halutessaan ja haluamiltaan osin näkyväksi myös tukiverkostolleen. Portfolio tarjoaa siis samalla työntekijöille valmiin ja monipuolisen tavan tehdä asiakaslähtöisesti syrjäytymisen vastaista työtä ja tukea nuorten voimaantumista. Työvälineen sisällöt luotiin yhdessä nuorten ja hyvinvointialan työntekijöiden kanssa ja sen teknisestä toteutuksesta vastasi Hämeen ammattikorkeakoulun Mediatekniikan Verstas.

7 YTKP-projektin tavoitteena oli vuosina digitaalisen portfolion 5 1) sisällöllinen ja tekninen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen yhteistyössä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) tunnetuksi tekeminen sekä asiakas- ja tarvelähtöinen käyttöönottaminen yhteistyökumppaneiden toiminnassa 3) vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi sitä työtä, jolla tuetaan nuorten osallisuutta, oman elämän hallintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Näihin tavoitteisiin päästiin projektin aikana, sillä portfoliosta hioutui työntekijöiltä ja nuorilta saadun palautteen ja useiden päivitysten ansiosta helppo- ja monikäyttöinen, toimiva ja konkreettinen työväline. Portfolio sai laajaa valtakunnallista tunnettuutta, sillä hanketyöntekijät esittelivät sitä 181 esittelytilaisuudessa nuorelle ja hyvinvointialan työntekijälle. Lisäksi esittelyihin osallistuneet ihmiset kertoivat työvälineestä muille. Portfolion käyttäjätunnuksia jaettiin tarveperustaisesti 1.748, joista oli asiakas- ja 547 työntekijätunnuksia. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin myös siinä mielessä, että portfoliota testattiin ja otettiin käyttöön yli 200 hyvinvointialan palveluntarjoajan toiminnassa ympäri Suomen. Hyvistä tuloksista huolimatta portfolion kehittymisen, levittäytymisen, juurtumisen ja tulevaisuuden eteen pitää tehdä edelleen töitä. Portfolion olemassaolo on kuitenkin onneksi turvattu lähivuosiksi, sillä RAY on päättänyt tukea NäytönPaikka ry:n uutta, työvälineen edistämiseen tähtäävää Oma Elämä Näkyväksi (OEN) -projektia vuosina Tämän jälkeen ylläpito onnistunee parhaiten osana jonkin laaja-alaisen ja sitoutumattoman yhteistyökumppanin toimintaa. Vielä suotavampaa olisi, että portfolion ylläpidosta ja kehittämisestä huolehtisi jatkossa usean erilaisen tahon yhdessä muodostama tiimi. Tämä on tärkeää, ettei portfolio surkastuisi aikaa myöten vain tietyn palvelun, ihmisryhmän tai ongelman mukaiseksi työvälineeksi. Tulevaisuudessa portfoliota jalkautetaan valtakunnallisesti entistä luontevammaksi osaksi nuorten kanssa tehtävää työtä. Samalla jatketaan työvälineen tunnetuksi tekemistä ja kehittämistä sekä tietysti aidosti asiakaslähtöisen ja poikkisektorisen toimintakulttuurin vahvistamista nuorten syrjäytymisen vastaisen työn kentällä. Asiasanat: digitaalinen portfolio, hyvinvointiala, kansalaisuus, kolmas sektori, nuoret, osallisuus, projekti, sosiaalipedagogiikka, syrjäytyminen, voimaantuminen

8 6 ABSTRACT Translated by Tiina Laakkonen Isotalo, P. & Ringman, M Directions. Social Excluded Adolescents Empowered by Digital Portfolio. Hämeenlinna: NäytönPaikka ry. 140 pages. The approximate well-being of the Finnish people has considerably increased after the recession of the 1990s, at least according to financial measures. At the same time, however, differences in well-being, health and income rates have worryingly escalated. The gap between the well-off and the poor is bigger. For example, the baby-boomers have benefitted from the fast economic growth and the re-building of the welfare state, while the younger generations have inherited a constant feeling of insecurity as well as the obligation of taking care of the elderly. This polarisation can also be seen among the youth: although the majority of adolescents are doing just fine, some of them have to bear more than their fair share of emotional, social and financial problems. One of the most challenging problems among the adolescents is that of social exclusion. Many measures have been taken to try to solve it. One of those measures has been NäytönPaikka ry, originated in Hämeenlinna. It attempts to help adolescents who are, or who are in danger of becoming socially excluded, become empowered and re-attach to the society. The approach is customer-oriented, cross-sectorial and social pedagogical. This report explains the YTKP-project executed during , administrated by NäytönPaikka ry and funded by RAY (Finland s Slot Machine Association). The project originally operated within the Hämeenlinna area finally expanding to whole Finland, aiming to fight social exclusion among adolescents. The period of years has been discussed in the previous report of the project, Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008), so here the focus is on years The mission of the project was to strengthen adolescents citizenship and participation, prevent their social exclusion and rehabilitate socially excluded adolescents back to the society, as well as enhance the idea of the client as the best expert on their own life. A new tool, the digital portfolio, was developed during the project to help reach these goals. It is internet-based and free to the user. The tool is future- and resource-oriented and helps the young client to participate and outline their life. With the help of the tools included in the portfolio (such as a map of networks, timeline and charting of one s situation in life) the adolescent will be able to reflect on their life and also, if preferred, share it on selected parts with their supporting network. At the same time the portfolio gives the workers a ready and versatile, client-oriented way to fight social exclusion and support the empowerment of the young. The elements of the tool were created in co-operation with the adolescents and the welfare sector. It was executed technically by the University Of Applied Sciences Of Häme s Workshop of Media Technology.

9 The goals of the YTKP-project during were 7 1) developing the elements of the digital portfolio as well as developing it technically, and evaluating its affectivity together with the adolescents and partners 2) making the digital portfolio known and introducing it in the partners work meeting the clients needs 3) making the digital portfolio an integral part of the work that supports participation, control over one s own life and active citizenship among adolescents. These goals were met during the project. Feedback from workers and adolescents alike, as well as several updates helped make the tool concrete, versatile, functional and easy to use. The digital portfolio became well known nationally. The project workers presented it on 181 occasions to adolescents and welfare workers. In addition, the people participating in the presentations spread the information onwards passwords to use the portfolio were distributed, of which were for clients and 547 for workers. The set goals were also met in the sense that the portfolio was tested and deployed by over 200 operators of the welfare sector all over Finland. More work needs to be done to secure the future, further developing and spreading of the digital portfolio. Its existence in the next couple of years is safe, because RAY has decided to support the new project of NäytönPaikka ry, the OEN in , which is set to further develop the tool. After this it should probably be made a part of some independent partner s operation. An even better option would be that a team made of several different operators will sustain and develop the digital portfolio in the future. This ensures that the portfolio will not fade into a tool for only one specific advantage, group of people or problem. In the future the portfolio will be made an established part of the work done with adolescents. The tool will be further developed, and a genuinely client-oriented and cross-sectorial approach to the work against the social exclusion of adolescents will be reinforced. Keywords: adolescent, citizenship, digital portfolio, empowerment, participation, project, social exclusion, social pedagogy, third sector, welfare sector

10 8 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NÄKÖKULMIA NUORUUTEEN Kriisistä kriisiin Nuoruus kulttuurisidonnaisena ilmiönä NUORTEN SYRJÄYTYMINEN ILMIÖNÄ Syrjäytyminen laaja-alaisena käsitteenä Syrjäytymisen ulottuvuuksia ja taustatekijöitä Syrjäytyneet keskellämme Syrjäytymisen seuraukset puuttumisen taustalla 3.5 Syrjäytyminen prosessina Olennaista syrjäytymisessä YTKP-PROJEKTI SUUNTANA NUORTEN VOIMAANTUMINEN. 4.1 Taustavoimana NäytönPaikka ry YTKP-projektin tavoitteet Tavoitteena poikkisektorisen yhteistyön kehittäminen Tavoitteena nuorten voimaantuminen digitaalisen portfolion avulla YTKP-projektin rahoitus, hallinnointi ja ohjaus YTKP-projektin resurssit Voimavarana yhteistyö JATKUVA ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TAUSTALLA Itsereflektointi ja spontaani palaute kehittämisen välineenä. 5.2 Työpajat kehittämisen välineenä Systemaattinen aineistonkeruu kehittämisen välineenä 5.4 Tilastot kehittämisen välineenä

11 9 6 DIGITAALINEN PORTFOLIO OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI Digitaalisen portfolion kehittäminen prosessina Digitaalisen portfolion tekninen rakentaminen Digitaalisen portfolion sisältöjen rakentaminen. 6.2 Nuoren työkalut näkökulmia omaan elämään Elämäntilannekartoitus Ansioluettelopohja Aikajana Verkostokartta Yhteystietopankki Päiväkirjat ja lisätyökalut Käyttäjätunnukset ja tietoturva 6.3 Työntekijän työkalut kohti voimaantunutta asiantuntijuutta Digitaalisen portfolion markkinoiminen ja juurruttaminen Digitaalisen portfolion käyttäjät Digitaalisen portfolion arviointia Nuorten ja työntekijöiden näkemyksiä digitaalisesta portfoliosta Digitaalinen portfolio uraauurtavana ja hyödyllisenä työvälineenä UUSIA SUUNTIA ETSIMÄSSÄ LÄHTEET LIITTEET. Liite 1. Poikkisektorista yhteistyötä tukevat seminaarit.. Liite 2. Esimerkki aiesopimuksesta. Liite 3. Avoin kyselylomake työntekijöille digitaalisesta portfoliosta Liite 4. Avoin kyselylomake nuorille digitaalisen portfoliosta... Liite 5. Digitaalisen portfolion rekisteriseloste

12 10 1 JOHDANTO Korkea elinajanodote, koulutustaso ja asukaskohtainen BKT. Matala lapsikuolleisuus, työttömyysaste ja valtionvelka. Keskimääräistä tasa-arvoisempi, turvallisempi ja vakaampi yhteiskunta. Jo nämä seikat osoittavat, että suomalaiset voivat keskimäärin varsin mukavasti iästä, sukupuolesta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että yhteiskunnassamme on edelleen myös monenlaisia vakavia, puuttumista kipeästi kaipaavia ongelmia, kuten köyhyyttä, elintasosairauksia, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä työttömyyttä. Onkin suorastaan irvokasta, että maatamme lanseerataan paremminvointivaltioksi, vaikka tosiasiassa tulo-, terveys- ja hyvinvointierot ovat vain kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana (Laaksola 2012, 3; Nurmi 2009, 13), eikä niskaan huohottava talous- ja suoranainen systeemikriisi tule taatusti parantamaan tilannetta. Vaikka onkin turhan dramaattista sanoa, että suomalaiset ovat lopullisesti jakautumassa A- ja B-luokan kansalaisiin (Raunio 2000), Sosiaalikehitys oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Kaakinen (2009) on silti oikeassa todetessaan, että myös leipäjonot ja köyhyys kuuluvat tiiviisti aivan liian monen suomalaisen elämään. Keskellämme, mutta samalla turvallisen hajuraon päässä vuokrakasarmeissa, kaduilla, laitoksissa, muuttotappioalueilla ja matalapalkka-aloilla elää nimittäin sivuun siirrettyinä ja unohdettuina jopa viidesosan kansastamme kattava hiljainen, voimaton ja vallaton varjokansa: köyhät, huono-osaiset, syrjäytyneet. Edellä mainitut ongelmat koskevat yhtälailla nuoria, sillä olisi melkoinen ihme, jos hyvin- ja pahoinvoinnin epätasainen jakautuminen ei näkyisi myös heidän elämässään (Laaksola 2012, 3; Relander 2007, ). Itse asiassa tällaisilla yhteiskunnallisilla ongelmilla on taipumusta kasautua juuri lapsille ja nuorille. Vaikka suomalaisnuoret voivat kansainvälisesti vertaillen hyvin (Joutulainen & Ruokanen 2008, 21), tutkimukset osoittavat samalla, että aikuisten tavoin myös osalle nuorista on kasautunut ongelmia toistenkin edestä (Linnossuo 2004, 18). Viitteenä nuorten ongelmista on se, että pienituloisissa talouksissa elää ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta (Hemming 2006; Kaakinen 2009), vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 20,1 prosenttia eli 2,5-kertaisesti yleiseen tasoon verrattuna (Työvoimatutkimus 2011b) ja 6 10 prosenttia nuorista ei jatka kouluttautumista peruskoulun jälkeen tai sitten he jättävät opiskelunsa kesken (Nurmi 2009; Vertanen 2008; Ängeslevä 2009). Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jää kutsunnoissa viidennes miehistä ja palveluksen aloittaneistakin armeijan keskeyttää 15 prosenttia ja siviilipalveluksen lähes kolmannes (Liiten 2010) vuotiaista nuorista vähintään on viranomaisten ulottumattomissa, sillä heitä ei löydy oppilaitoksista, työpaikoilta tai asevelvollisten parista (Häggman & Walldén 2007; Myrskylä 2011). Kaiken tämän päälle on olemassa lisäksi määrittelemätön määrä sellaisia nuoria, jotka ovat nuorten arkitodellisuuden näkökulmasta syrjässä ja yksinäisiä, mutta jotka eivät kuitenkaan sovi vallalla oleviin syrjäytymisen määrittelyihin tai tartu viranomaisten ylläpitämiin turvaverkkoihin ja tilastoihin (Myllyniemi, Suurpää & Hoikkala 2012). Niin tai näin, nämä yksittäiset tilastotiedot osoittavat joka tapauksessa, että kaikesta yltäkylläisyy-

13 11 destä ja paremmin voinnista huolimatta iso joukko nuoria on todellisessa vaarassa ajautua syrjään yhteiskuntamme rakenteista, inkluusion piiristä ainakin jos heitä ei auteta ajoissa. Onneksi kuitenkin syrjäytymisvaarassa olevien ja jo syrjäytymään päästettyjen nuorten hyväksi työskentelevät lukuisat tahot, kuten koulu-, sosiaali-, nuoriso-, terveys- ja poliisitoimi, oikeuslaitos, kriminaalihuolto, puolustusvoimat, työvoimahallinto, seurakunnat sekä lukemattomat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat (Huhtanen 1999, 243; Kuorelahti & Viitanen 1999, 5; Linnossuo 2004, 19; Raunio 2000, 14). Erityisesti jo sivuun luisuneiden, moniongelmaisten nuorten eteen tehdään kovasti arvokasta työtä tälläkin hetkellä. Nuorten ongelmiin puuttuminen nähdään tärkeäksi sen vuoksi, että jos syrjäytymisuhan alaisia ja syrjäytyneitä nuoria ei onnistuta palauttamaan yhteiskunnan toivomille raiteille, heidän ja sitä kautta koko yhteiskunnan ongelmat tulevat vain pahenemaan (Kemppinen 1997, 131; Linnossuo 2004, 18; Lämsä 1999, 54; Nokelainen & Toikander 2006, 12 13). Nykyään pyritäänkin erityisesti siihen, että varhaisella puuttumisella ja vielä mieluummin ennakoivalla työotteella onnistuttaisiin katkaisemaan syrjäytymisen vaivihkainen syöksykierre heti alkuunsa. Koska nuorten syrjäytyminen on toimenpiteistä huolimatta edelleen yleinen ja vakava ongelma, tarvetta uusille interventio- ja etenkin preventiomalleille on valtavasti. Tilausta löytyy nimenomaan sellaiselle nuoria tukevalle työlle, joka ei ole pelkästään oireita hoitavaa ja korjaavaa, vaan ennaltaehkäisevää, varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa ja todellisiin syihin porautuvaa ongelmia ja menneisyyttä vatvovaa, vaan voimavarakeskeistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa sektoroitunutta ja keskenään kilpailevaa, vaan poikkisektoriselle ja moniammatilliselle yhteistyölle rakentuvaa amatöörimäisyyteen ja tuttuihin toimintatapoihin tyytyvää, vaan hyviin kokemuksiin ja tutkittuun tietoon perustuvaa sekä itsekriittisyyteen ja muutokseen kykenevää autoritaarisuuden suojissa lymyävää ja minuutta riistävää, vaan nuorten pariin etsiytyvää sekä heitä itseään osallistavaa, kunnioittavaa ja voimaannuttavaa lyhytnäköistä ja poikkileikkaavaa, vaan pitkäjänteistä sekä elämän prosessimaisuuden ja nuoreen jo kohdennetut toimenpiteet huomioon ottavaa organisaatioita ja työntekijöitä palvelevaa, vaan nuoren elämästä ja tarpeista kumpuavaa (Harrikari 2008; Huttunen ym. 2008; Isotalo & Ringman 2008; Kuure ym. 2008; Myllyniemi ym. 2012; Ängeslevä 2009.) Näiden tarpeiden pohjalta perustettiin vuonna 2003 Hämeenlinnassa NäytönPaikka ry (jatkossa NäytönPaikka). Kyseessä on hyvinvointialalla poikkisektorisesti toimiva, verkostoyhteistyöstä ja moniammatillisuudesta voimansa ammentava sitoutumaton yhdistys, joka pyrkii asiakaslähtöisellä, kokonaisvaltaisella ja sosiaalipedagogisella työotteella edistämään nuorten voimaantumista ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan. Alusta alkaen nähtiin tärkeäksi ensinnäkin se, että yhdistyksessä toimitaan nuorten voimavarojen ja tarpeiden mukaisesti, heitä

14 12 tukien ja heidän rinnallaan kulkien. Toisaalta tärkeänä on pidetty sitä, että ko. toiminta on ollut kautta linjan todellisille tarpeille perustuvaa ja keinotekoiset, nuorten arkitodellisuudelle vieraat sektorirajat ylittävää. Em. muutostarpeisiin lähdettiin vastaamaan NäytönPaikan hallinnoimalla ja Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamalla Yhteistoiminnallisen Kehittämisen Paikka -projektilla (YTKP-projekti). 1 Aluksi, vuosina , tavoitteena oli 1) poikkisektorisen yhteistyön kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 2) uuden työvälineen, digitaalisen portfolion rakentaminen. Sitä, miten poikkisektorisuuden kehittämisessä onnistuttiin ja syitä, miksi tämä tavoite jätettiin onnistumisista huolimatta vähemmälle huomiolle jatkohankkeen aikana, käsiteltiin jo hankkeen edellisessä raportissa Eteenpäin (Isotalo & Ringman 2008). Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin todeta, että poikkisektorisen yhteistyön edistämistä hankaloitti merkittävästi samaan aikaan tapahtunut elämänkaari- ja tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen sekä Hämeenlinnan ja viiden lähikunnan yhä edelleen etsikkoaikaansa elävä yhdistyminen yhdeksi kunnaksi. Vuosina toteutetun, valtakunnalliseksi laajentuneen jatkohankkeen aikana keskityttiin digitaaliseen portfolioon. Tavoitteena oli tällöin työvälineen 1) sisällöllinen ja tekninen kehittäminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen yhteistyössä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) tunnetuksi tekeminen sekä asiakas- ja tarvelähtöinen käyttöönottaminen yhteistyökumppaneiden toiminnassa 3) vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi sitä työtä, jolla tuetaan nuorten osallisuutta, oman elämän hallintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Tässä raportissa paneudutaan siihen, miten näihin kolmeen päivitettyyn tavoitteeseen pyrittiin vuosina ja miten siinä käytännössä onnistuttiin. Raportti rakentuu siten, että johdantoluvun jälkeen tarkastellaan nuoruuden (luku 2) ja syrjäytymisen (luku 3) käsitettä, sillä ilman niiden tarkkaa määrittelyä koko hanke ja sen aikana kehitetty työväline jäävät ikään kuin ilmaan leijumaan. Erityisesti syrjäytymiskäsitteen monipuoliselle, analyyttiselle ja kriittiselle, mutta samalla kansantajuiselle käsittelylle on paljon tilausta nimenomaan hyvinvointialan työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Käsitteenmäärittelyn jälkeen tarkastellaan projektin taustoja, tavoitteita, hallinnointia, resursseja ja yhteistyökuvioita (luku 4) sekä sitä, millä tavoin hanketta ja työvälinettä arvioitiin (luku 5). Projektille asetettujen tavoitteiden kannalta kiinnostavimman ja samalla laajimman osan raportista muodostaa luku 6. 1 Projektin nimellä viitattiin siihen, että hyvinvointialalla on tarvetta tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä niiden tahojen kesken, joilla on yhteinen intressi: tukea syrjäytymisvaarassa olevia ja syrjäytyneitä nuoria. Toisaalta nimi viittasi siihen, että kehittämisen paikkoja löytyy aina ja että projekti tarjoaa osaltaan vakiintuneiden rakenteiden ja menetelmien painolastista vapaita mahdollisuuksia yhteisille kohtaamisille ja ponnistuksille.

15 13 Siinä käydään läpi ensinnäkin portfolion rakentamisprosessia, toisaalta työvälineestä löytyviä nuoren ja työntekijän työkaluja ja kolmanneksi sen markkinointia, juurruttamista ja konkreettista käyttöä. Luvun 6 lopussa portfoliota arvioidaan vielä nuorten ja työntekijöiden näkökulmasta. Raportin viimeisessä luvussa 7 pohditaan puolestaan sitä, miten projekti onnistui kokonaisuutena, mitä olisi kannattanut tehdä toisin ja mitä suuntia tulevaisuudella on tarjottavanaan yhdistykselle, hankkeelle, työvälineelle ja tietysti nuorille. Projektien onnistuminen on kiinni paitsi hanketyöntekijöistä, myös heidän ympärillään olevista ihmisistä. Yksinäiset sudet eivät nimittäin ihmis- ja järjestötyön saralla pitkälle pääse. Onneksi YTKP-projektin ja sen kahden työntekijän tukena oli erittäin kattava, osaava ja motivoitunut valtakunnallinen verkosto, jota ilman hankkeessa ei olisi saavutettu sille asetettuja tavoitteita, portfolio ei olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa, eivätkä työntekijät ja nuoret olisi saaneet mahdollisuutta ottaa tätä askelta syrjäytymisen vastaisen työn rintamalla. Projektin onnistumisesta kuuluu kiitos ensinnäkin NäytönPaikan uudistusmieliselle ja avarakatseiselle hallitukselle, toisaalta hankkeen moniammatilliselle ohjausryhmälle, kolmanneksi portfolion teknisestä toteutuksesta ammattitaitoisesti vastanneelle Hämeen ammattikorkeakoulun Mediatekniikan Verstaalle, neljänneksi hanketta rahoittaneelle RAY:lle ja viidenneksi tietysti kaikille niille nuorille, työntekijöille ja organisaatioille, jotka olivat aktiivisesti mukana portfolion ideoimisessa, luomisessa, kehittämisessä, käyttöönottamisessa ja juurruttamisessa. Raportista tulee selviämään, että yhteistyötä tehtiin kuuden vuoden aikana satojen toimijoiden ja tuhansien ihmisten kanssa, joten kaikkia ei ole mahdollista kiittää henkilökohtaisesti tässä yhteydessä. Seuraaville henkilöille haluamme kuitenkin lausua erityiskiitokset saamastamme tuesta: Ari Mattilalle, Ilkka Revolle ja tiimille toimintaedellytysten tarjoamisesta, Katja Lahdelle ja kumppaneille hyvästä hankejohtamisesta, Kauko Ojaselle ja opiskelijoille teknisestä taitavuudesta, Mari Isotalolle raportin ulkoasusta, Tiina Laakkoselle tiivistelmän kääntämisestä kunnolliselle englanninkielelle sekä Anna Riitta Mylläriselle ja Petri Isotalolle hyödyllisistä kommenteista raportin käsikirjoitukseen liittyen. Etelä-Suomen läänin pääkaupungissa maaliskuussa 2012 Panu Isotalo projektikoordinaattori YTKP-projekti Miikka Ringman projektinjohtaja YTKP-projekti

16 2 NÄKÖKULMIA NUORUUTEEN 14 Edeltä selvisi, että YTKP-projektin tavoitteena oli tukea ja voimaannuttaa digitaalisen portfolion avulla syrjäytymisvaarassa olevia ja syrjäytyneitä nuoria. Ennen raportin varsinaiseen aiheeseen portfolion kehittämiseen, juurruttamiseen ja arviointiin siirtymistä onkin syytä määritellä, mitä tässä hankkeessa itse asiassa tarkoitettiin nuoruuden ja syrjäytymisen käsitteellä. Näistä ensimmäistä tarkastellaan tässä ja jälkimmäistä seuraavassa pääluvussa. Ajallemme on tyypillistä, että markkinavoimien annetaan houkutella lapsia kuluttamishaluisiksi nuoriksi, keski-ikäiset pitävät rakennekynsin ja valkaistuin hampain kiinni nuoruutensa rippeistä ja vanhukset myhäilevät tyytyväisinä, jos heitä kehutaan nuorekkaiksi. Nuoruus on siis kiinteä osa nyky-yhteiskuntaa, mutta tiedämmekö silti kovinkaan tarkasti, mistä siinä lopulta on kyse? Laajasti ymmärrettynä kyseessä on kulttuurisidonnainen ja aikuisten maailmasta tulevia määrittely- ja hallintayrityksiä väistelevä käsite, jonka sisällöt elävät reaaliajassa ja jopa tulevaa ennakoiden. Kyseessä on myös käsite, joka ymmärretään eri yhteyksissä hyvin eri tavoin. Nuoruuden monenkirjavat määrittelyt riippuvatkin pitkälti siitä, mistä viitekehyksestä käsin sitä kulloinkin tarkastellaan (Nokelainen & Toikander 2006, 31). Esimerkiksi psykologia-, lääke-, historia-, yhteiskunta- ja taloustieteellinen teoriaperusta avaavat kukin aivan omanlaisiaan näkökulmia nuoruuden ilmiöön. Nuoruuden käsitettä tarkastelevan kirjallisuuden (Hoikkala 1993; Isotalo 2011a; Nieminen 2007; Nivala & Saastamoinen 2007; Puuronen 2006) pohjalta on erotettavissa ainakin kolme, toisistaan selvästi poikkeavaa näkemystä nuoruudesta: 1) biologis-fysiologinen 2) psykologis-sosiologinen 3) historiallis-sosiologinen. Biologis-fysiologinen näkemys nuoruudesta on näistä konkreettisin ja tutuin. Sille on ominaista, että nuoruus nähdään ensisijaisesti biologisena, hormonaalisten muutosten aikaansaamana prosessina, johon kuuluu fysiologisia muutoksia, kuten äänenmurros, pituuskasvu ja sukupuolinen kypsyminen. Ratkaisevana seikkana pidetään ihmisen fyysistä ikää, jolloin nuoruus asettuu kutakuinkin ikävuosien 10 ja 25 välille. Jos mukaan otetaan lisäksi henkisiä ja kulttuurisia ominaisuuksia, nuoruus ulottuu nykyään jopa ikävuoteen asti (Ek ym. 2004, 13; Nurmi 2000, 256; Paju & Vehviläinen 2001, 85). Kuten laaja vaihteluväli paljastaa, yksilölliset erot biologis-fysiologisessa kehityksessä ovat huomattavia; kun yksi saavuttaa maksimipituutensa 12-vuotiaana, toisen kasvupyrähdys osuu vasta armeija-aikaan. Vaikka usein ajatellaan, että fyysistä kehitystä ohjaa nimenomaan perimä, myös ympäristötekijöillä, kuten elintavoilla, ravinnolla, kemikaaleilla ja ympäristömyrkyillä, saattaa olla suurikin merkitys. YTKP-projektin virallisena kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret. Koska hankkeen aikana kuitenkin huomattiin, että portfolion työstäminen sopii yhtä hyvin

17 15 tulevaisuuttaan miettivälle 16-vuotiaalle koulupudokkaalle kuin pitkän työuran tehneelle eläköityjälle, fyysinen ikä osoittautui lopulta melko epäolennaiseksi seikaksi hankkeen, työvälineen ja auttamisen näkökulmasta. Portfoliota käyttäneet nuoret olivatkin käytännössä vuotiaita ja jopa vanhempia, sillä hanketyöntekijät eivät halunneet omalta osaltaan luoda työvälineen käytölle tiukkoja ikärajoja, jos vain syrjäytymisen vastaisen työn kentällä ajateltiin, että joku asiakkaista hyötyy ikään katsomatta oman elämänsä reflektoinnista portfolion avulla Kriisistä kriisiin Toisaalta nuoruutta voidaan tarkastella psykologis-sosiologisena ilmiönä (Isotalo 2011a). Tämän näkemyksen mukaan olennaista on mm. se, että ihmisellä on elämän eri vaiheissa kriisejä, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan rakentavalla ja persoonallisuuden kehittymistä tukevalla tavalla. Mikäli yksilö selviää näistä koettelemuksista kunnialla, hän on luultavasti entistä vahvempi ja viisaampi kohtaamaan elämän mukanaan tuomat uudet haasteet. Koska kriisit ovat kiinteä osa ihmisen elämää ja kasvua, portfolion toivottiin osaltaan tukevan nuoria niiden käsittelemisessä ja ratkaisemisessa. Nuoruudessa on omat kriisinsä, jotka ovat usein seurausta ympäristön ja omien odotusten sekä vallitsevien edellytysten välisistä ristiriidoista. Esimerkkinä ovat eri aikakausien kauneusihanteet, joihin tytöt ovat yrittäneet ahdistuneina mukautua: luvulla pyöreys ja kauneus kulkivat käsikkäin, kun taas 1920-luvulla tuli olla poikamaisen laiha, sota- ja pula-aikana hyvälihainen ja 70-luvulle tultaessa langanlaiha Twiggy. Tällä hetkellä pitäisi puolestaan olla rintava, mutta samalla barbiemaisen anorektinen pitkäkinttu. (Isotalo 2011a.) Nuoruuden kriisit liittyvät nimenomaan kolmeen asiaan: ihmissuhteiden monimutkaistumiseen oman identiteetin rakentumiseen lapsuuden perheestä irtaantumiseen. Ihmissuhteet muuttuvat perusteellisesti nuoruudessa, koska silloin tapahtuu irtaantumista vanhemmista ja toisaalta kiinnittymistä kodin ulkopuolisiin ihmisiin. Vaiheen repivyyttä lisää nuoren tietoisuus autonomisuutensa tiukoista rajoista ja se, että lapsuuden ihannekuvat vanhemmista murenevat kuin suomalainen hyvinvointivaltio. Toisaalta nuoruus on identiteetin rakentumisen aikaa. Jos nuori selviää identiteettikriisistä, tuloksena on itsenäisyyteen, huolenpitoon ja vastuullisuuteen kykenevä aikuinen. Identiteettikriisiin kuuluu kolme vaihetta: Aluksi nuoren pitäisi luopua lapsen minäkuvastaan, joka perustuu ennen kaikkea vanhemmilta, mutta myös sisaruksilta ja lähipiiriltä, kuten koulusta ja kavereilta, saatuun malliin sekä ympäristön odotuksiin. 2 Suomessa on vuotiaita noin miljoona ja vuotiaita peräti (Meskanen & Ylä-Sulkava 2002; Myllyniemi 2009, 12; Työvoimatutkimus 2011a).

18 16 Tämän jälkeen tulisi rakentaa itsenäinen ja tasapainoinen, mutta samalla ympäristön vaatimukset täyttävä kokonaispersoonallisuus kokeilemalla erilaisia rooleja ja rajoja. Oman persoonallisuuden aineksia haetaan paitsi lapsuudenkodista, myös perheen ulkopuolisista suhteista, sillä ne auttavat etääntymisessä ja uusien samaistumiskohteiden löytämisessä. Lisäksi pitäisi saada sosiaalinen hyväksyntä omalle identiteetille. Ongelmia saattaa koitua siitä, että vaikka ihmisen sisäinen minä olisi pitkälle työstetty ja ehjä, sosiaalinen minä voi jäädä keinotekoiseksi, sosiaaliselle suotavuudelle rakentuneeksi. Esimerkkinä tästä on poikkeava sukupuoli-identiteetti tai ylilahjakkuus; vaikka ihminen olisikin hyväksynyt sisäisesti itsensä ja erilaisuutensa, vapauttava kaapista tuleminen jää monelta tekemättä. Koska ihmisen on hyvä olla sinut itsensä kanssa, hankkeen aikana uskottiin, että digitaalisen portfolion kaltainen työkalu voi tarjota ainakin yhden kanavan oman elämän jäsentelylle ja näin ollen eheämmän identiteetin rakentamiselle. (Isotalo 2011a.) Kolmas nuoruuden kriisi liittyy fyysiseen ja emotionaaliseen irtaantumiseen lapsuuden perheestä. Tämä voi tapahtua professori Tor-Björn Hägglundin (1985) mukaan kolmella tavalla: Alloplastisessa, toista muokkaavassa irtaantumisessa nuori pyrkii muuttamaan vanhempansa ja lapsuudenkotinsa itselleen sopiviksi. Kodista tulee helposti nuoren viihdekeskus, jossa hän päättää esimerkiksi perheen elämänrytmistä, ruokailusta ja television katselusta. Etuna alloplastisessa irtaantumisessa on se, että nuoren kanssa ei muodostu ristiriitoja vanhempien joustaessa jatkuvasti. Ongelmana on kuitenkin se, että näin ei tapahdu myöskään aitoa itsenäistymistä. Toisaalta irtaantuminen voi tapahtua liian rajusti mm. pakenemalla tai siirtymällä kertaheitolla toiseen ympäristöön esimerkiksi niin, että 17-vuotias muuttaa yllättäen eri puolelle maata opiskelemaan. Myös tässä on riskinsä, sillä hätäisen ja liian varhaisen irtirepäisyn vuoksi nuoren ja vanhempien surutyö saattaa jäädä tekemättä ja mahdolliset taustalla olevat ongelmat käsittelemättä. Kolmas irtaantumisen tapa on autoplastinen, itsestään muotoutuva ja yhdessä työstetty irtaantuminen. Sille on ominaista vanhempien ja nuoren yhteinen uuteen tilanteeseen totutteleminen ja rauhallinen identiteetti- ja surutyön tekeminen. Autoplastisessa irtaantumisessa hyväksytään yhdessä, että lapsuus ja lapsen vanhemmuus ovat ohi. Tämän seurauksena on paitsi itsenäinen nuori, myös itsenäinen vanhempi. 2.2 Nuoruus kulttuurisidonnaisena ilmiönä Kokonaisvaltaisin tapa lähestyä nuoruutta on tarkastella sitä historiallis-sosiologisena ilmiönä, kulttuurisena rakenteena. Olennaista on tällöin tiedostaa, että nuoruus on koko ikäluokalle kuuluvana ja selvästi erottuvana elämänvaiheena varsin uusi keksintö, joka on syntynyt vasta teollistumisen, kaupungistumisen, elintason nousemisen, työn ja vapaa-ajan eriytymisen, ydinperheen muodostumisen ja nuoruuden pedagogisoitumisen myötä. Aikaisemminhan nuoruuden kaltaisiin haihatuksiin oli varaa vain hyväosaisilla, joutilailla ja koulua käyvillä nuorilla. Sen sijaan valtaväestön siirtyminen lapsuudesta aikuisuuteen kuitattiin monesti vain siirtymäriiteillä, kuten erilaisilla miehuuskokeilla, ripille pääsyllä tai avioitumisella. Länsimaisesta nuoruudesta onkin tullut jokamiehen- ja vähitellen myös jokanaisenoikeus vasta 1900-luvun jälkipuolis-

19 17 kolla, kun nuorten enemmistöllä alkoi olla riittävästi omaa aikaa ja rahaa. Nuoruuden läpimurtoa ovat Suomessa edistäneet erityisesti jälleenrakennuksen ajan suuret ikäluokat, joilla oli mahdollisuus istua massan suomalla voimalla ja varmuudella edellisten sukupolvien kattamaan sekä hyvinvointia, tulevaisuuden uskoa ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia lupailevaan pöytään. Ikävä vain, tuoreemmat nuorisosukupolvet ovatkin sitten saaneet tyytyä eritoten 90-luvun laman jälkeen enimmäkseen rääppiäisiin ja viulujen maksamiseen. Kun nuoruutta tarkastellaan historiallis-sosiologisena ilmiönä, olennaista on sen tiedostaminen, että nuoruus on erilaista eri aikoina ja erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Todisteeksi riittää, kun vertaa toisiinsa 50-luvun tanssilavakulttuuria ja nykyistä klubikulttuuria tai suomalaisia ja japanilaisia nuoria lukemattomine alakulttuureineen. Koska eroja löytyy yhtä paljon kuin yhtäläisyyksiä, nuorten niputtamisella yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi tehdään vääryyttä ihmiselämän, nuoruuden ja kulttuurien monimuotoisuudelle. Tämän vuoksi onkin syytä olla tarkkana myös silloin, kun puhutaan mutkia oikoen esimerkiksi syrjäytyneistä ja tavallisista nuorista. Digitaalisen portfolion kannalta on lisäksi tärkeä huomata, että nuoruuteen liittyy tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan (1993) mukaan kaksi ilmiötä, jotka sekä tukevat toisiaan että aiheuttavat ristiriitoja: Yhtäältä nuoruuteen kuuluu kasvatuksellisuus, joka pitää sisällään ajatuksen nuoruudesta kehityksellisenä välivaiheena matkalla kohti jotain parempaa, aikuisuuden täysivaltaisuutta. Nuori mielletäänkin keskeneräiseksi ja houkutuksille alttiiksi ihmisaihioksi, joka tarvitsee kasvatusta, ohjausta ja sosiaalistamista, joista vastaavat esimerkiksi vanhemmat, koulujärjestelmä ja lukemattomat nuorille suunnatut palvelut. Samalla nuoruuteen liitetään kuitenkin kapinallisuus, kuten tietoinen marginaaliin hakeutuminen ja rajojen kokeileminen, jota pidetään samanaikaisesti huonona ja hyvänä asiana. Nuoret nimittäin nähdään vakavana uhkana vallitsevalle yhteiskuntajärjestykselle ja valtaapitäville ikäluokille, mutta myös kaivattuina muutoksen airuina. Nuorten epäkiitollisena tehtävänä onkin uusintaa hyvänä pidettyjä rakenteita oikealla ja korjata yhteiskunnallisia epäkohtia vasemmalla kädellä. Kuten edeltä on tullut ilmi, ihmisen kronologinen ikä, tässä tapauksessa nuoruus, oli oikeastaan vain sivuseikka hankkeen ja portolion kannalta. Sen sijaan nuoruus itsessään miellettiin tärkeäksi elämänvaiheeksi, keskeiseksi identiteetin rakentamisen ikäkaudeksi sekä inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeäksi kulttuuriseksi rakenteeksi. Mikäli hanketyöntekijät pystyivät auttamaan hankkeen aikana edes pientä osaa nuorista tulemaan paremmin sinuiksi itsensä kanssa ja edistämään heidän kasvuaan aktiivisiksi kansalaisiksi, YTKP-projekti täytti sille asetetut tavoitteet paremmin kuin hyvin.

20 3 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN ILMIÖNÄ 18 Piti ajatuksesta tai ei, hyvinvointialan toimijoista todella merkittävän osan perimmäisenä tehtävänä on pyrkiä palauttamaan joukostamme harhautuneet takaisin normaaliuden piiriin vaikka sitten väkisin. Hyvinvointipalveluiden tehtävänä onkin kurotella ulkopuolisuuden alueille ja patistella sivuraiteille ajautuneita takaisin ruotuun; työhön, koulutukseen, kuntoutukseen sekä säälliseen ja tuottavaan kansalaisuuteen. Tästä autoritaarisesta, normatiivisesta ja utilitaristisesta perusvireestä huolimatta syrjäytymisen vastainen työ on kuitenkin arvokasta ja jopa välttämätöntä, sillä raaka tosiasia on, että vakaudestaan ja jatkuvuudestaan piittaavalla yhteiskunnalla ei ole varaa päästää liian monia jäseniään lipeämään järjestelmän, sovinnaisuuden ja kontrollin ulkopuolelle. (Ängeslevä 2009, 39; ks. myös Kurki & Nivala 2006; Nivala 2008.) Vaikka erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisen välttämättömyydestä hurskastellaan januksenkasvoisesti johtavia poliitikkoja ja tuoretta hallitusohjelmaa myöten, syrjäytymisen käsite on kuitenkin jäänyt monille toimijoille ilmeisen hämäräksi abstraktioksi tai sitten se on näivettynyt pelkäksi populistiseksi iskusanaksi. Kuvaavana esimerkkinä käsitteen epätarkasta ja pelkästään oman työn suppeasta viitekehyksestä kumpuavasta käytöstä jopa hyvinvointialan työntekijöiden keskuudessa on eräs tilaisuus, jossa hanketyöntekijät tiedustelivat yhden arvostetun nuorisotyön toimijan työntekijöiltä, millaiseen tausta-ajatukseen heidän syrjäytymisen vastainen työnsä nojautui. Pitkän hiljaisuuden ja ankaran pohdinnan jälkeen vastaukseksi saatiin, että ei me oikeestaan olla koskaan juteltu tollasista asioista, me vaan ollaan ruvettu tekeen näin. Koska syrjäytymisen käsite on käyttötaajuudestaan huolimatta huolestuttavan vieras jopa monille alan työntekijöille, tässä luvussa avataan yksityiskohtaisesti sitä, miten se ymmärrettiin YTKP-projektissa. Se, että raportissa on panostettu tavallista syvällisemmin ja moniulotteisemmin syrjäytymisen käsitteen määrittelyyn lienee seurausta hanketyöntekijöiden yhteiskunta- ja kasvatustieteellisestä koulutuksesta sekä monipuolisesta alan työkokemuksesta. Näiden lisäksi syynä oli itse YTKP-projekti, jonka aikana hanketyöntekijöiden oli mahdollista käydä mieltä avartanutta ja omia ennakkokäsityksiä armotta moukaroinutta vuoropuhelua syrjäytymisen ilmiöstä satojen työntekijöiden ja nuorten kanssa. Tämä luku rakentuu niin, että aluksi kiinnitetään huomiota syrjäytymisen käsitteen kompleksisuuteen (alaluku 3.1) sekä tarkastellaan sen ulottuvuuksia ja taustatekijöitä (alaluku 3.2). Tämän jälkeen haarukoidaan syrjäytymisen yleisyyttä (alaluku 3.3) ja pohditaan ilmiön kielteisiä, mutta myös myönteisiä seurauksia (alaluku 3.4). Lopuksi tarkastellaan syrjäytymisen prosessimaisuutta (alaluku 3.5) ja nostetaan esille seikkoja, jotka unohtuvat helposti, kun puhutaan syrjäytymisestä (3.6).

21 Syrjäytyminen laaja-alaisena käsitteenä Jopa hyvinvointialan työntekijät ovat taipuvaisia käyttämään syrjäytymisen käsitettä varsin huolettomasti ja yksioikoisesti, vaikka tosiasiassa kyseessä on moniulotteinen termi, jolle ei ole vakiintunutta määritelmää arkielämässä tai edes tiedemaailmassa (Linnossuo 2004, 16; Savioja 2007, 142). Kuten sosiaalipolitiikan professori Kyösti Raunio (2006, 6) toteaa, voidaan jopa väittää, että kyseessä on suorastaan epäselvä, sekava, hämärä, epämääräinen, epäanalyyttinen ja mitäänsanomaton käsite. Käsitteen moniulotteisuus ilmenee hyvin siinä, että syrjäytymistä voidaan tarkastella mitä moninaisimmista näkökulmista, kuten yksilöiden hyvinvoinnin ongelmina yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutena normaaliuteen, marginaalisuuteen ja syrjäyttämiseen liittyvänä ilmiönä syrjäytymisen vastaisten toimenpiteiden näkökulmasta ongelmista voimavaroihin etenevänä kehityskulkuna (Raunio 2006, 19). Käsitteen kompleksisuus ja sitä myöden sekavuus johtuu pitkälti siitä, että se liitetään huolettomasti mitä erilaisimpiin sosiaalisiin ongelmiin ja toisaalta siitä, että ilmiön moniulotteisuutta jaksetaan korostaa kyllästymiseen asti (Raunio 2006, 24). Vaikka kyseessä on heiveröinen käsite, josta on vaikea saada otetta, sosiaaligerontologian professori Antti Karisto (1986, 35) kuitenkin muistuttaa, että se kuvaa kaikesta huolimatta erittäin osuvasti inhimillisten ongelmien luonnetta yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Syrjäytyminen on moniselitteinen ja jopa kiistanalainen käsite (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5; Nokelainen & Toikander 2006, 12), jonka eri tieteenalat ja toimijat ymmärtävät kukin omalla tavallaan, omista intresseistään käsin (Linnossuo 2004, 17). Jokaisen syrjäytymistä koskevaan keskusteluun osallistuvan olisikin hyvä tehdä selväksi edes itselleen mitä syrjäytymisen käsitteellä tarkoitetaan ko. yhteydessä? missä kulkee syrjäytymisen (ekskluusio) ja normaaliuden (inkluusio) raja? mitkä elämänalueet ovat syrjäytymisen kannalta avainasemassa? mistä syrjäytyminen johtuu? miten yleistä syrjäytyminen on? millaisia seurauksia syrjäytymisellä on? kenellä on oikeus, velvollisuus ja mahdollisuus puuttua syrjäytymiseen? miten syrjäytymisen prosessi rakentuu? mikä tekee syrjäytymisestä ongelman, johon pitää puuttua ja kenelle se lopulta on ongelma? Tässä luvussa käydään läpi sitä, miten näihin kysymyksiin vastattiin YTKP-projektin aikana.

22 20 Usein esitetään, että syrjäytyminen on mm. teollistumisen, kaupungistumisen, työnjaon eriytymisen, nuoruuden pedagogisoitumisen ja jopa hyvinvointipalveluiden ja tieteellisen diskurssin itsensä mukanaan tuoma (jälki)modernin yhteiskunnan ilmiö (Isotalo 2010; Isotalo 2011b; Ritakallio 1992). Tosiasiassa syrjäytymistä on kuitenkin ollut olemassa aina, vaikka sitä onkin tutkittu luotettavasti ja siitä on käyty kriittistä debattia vasta edellisen vuosituhannen viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien (Linnossuo 2004, 16). 3 Historiantunneilla hereillä pysyneet tietävät kyllä, että jokaiselta aikakaudelta löytyvät omat ulkopuolisensa; irtolaisensa, kulkurinsa, kylähullunsa, häjynsä, lättähattunsa, pudokkaansa ja elämän eri nivelvaiheissa notkujansa. Syrjäytymisen käsitteen nouseminen yhteiskunnallisen mielenkiinnon, keskustelun ja tutkimuksen keskiöön on arveltu johtuneen mm. siitä, että ns. länsimaiset sivistysvaltiot, kuten Iso-Britannia ja Saksa, ovat olleet haluttomia myöntämään sitä arjessa kuitenkin selvästi näkyvää tosiasiaa, että myös heillä esiintyy edelleen paitsi syrjäytymistä, myös suoranaista köyhyyttä. (Joutulainen & Ruokanen 2008; Ruotsalainen 2005, 33.) Voikin hyvin kuvitella, että hyvinvointivaltioiden lippulaivoina viime vuosikymmenet purjeet pulleina seilanneiden Pohjoismaiden on ollut vielä tuskallisempaa tunnustaa, että myös meiltä löytyy roppakaupalla samanlaisia ongelmia. Epäkohtien rehellinen myöntäminen on ollut hankalaa siitäkin huolimatta, että Suomessa esimerkiksi elää köyhyysrajan alapuolella useita satojatuhansia ihmisiä. Vaikka köyhyys ja muut vastaavat ilmiöt eivät siis ole kadonneet Euroopastakaan mihinkään, syrjäytyminen on korvannut pehmeämpänä ja mediaseksikkäämpänä käsitteenä monet perinteiset ja historian painolastista raskaat termit, kuten köyhyyden, rikollisuuden, irtolaisuuden ja juoppouden. Syrjäytyminen on sopivan vellova ja abstrakti käsite, jonka alle voi vaivihkaa sysätä kaikenlaisia inhimillisiä ongelmia ja jonka harteille on huojentavaa ulkoistaa yhteiskunnalliset epäkohdat ja varsinkin vastuukysymykset. On totta, että syrjäytyminen on hankala ja heiveröinen termi, jolle löytyy yhtä monta määritelmää kuin määrittelijää (Isotalo 2010; Kuorelahti & Viitanen 1999; Nokelainen & Toikander 2006). Käsitteen hahmottamista häiritsee entisestään se, että pohjimmiltaan samalla ilmiöllä on monia synonyymejä ja lähikäsitteitä: Kun yksi käyttää syrjäytymisen käsitettä, toinen puhuu marginaalisuudesta, kolmas toiseudesta ja neljäs ulkopuolisuudesta (Helne 2002a; Häggman & Walldén 2007). 4 Asiaa ei helpota myöskään se, että syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan monesti tosiasiassa johonkin sitä rajatumpaan sosiaaliseen ongelmaan, kuten asunnottomuuteen, pudokkuuteen, työttömyyteen tai syrjäytyneiden akanvirtaan 5. (Isotalo & Ringman 2008, 9; Linnossuo 2004, 16). 3 Toisaalta on muistettava, että mm. alkoholismin, asunnottomuuden, työttömyyden ja rikollisuuden aiheuttamat ongelmat ovat olleet eurooppalaisen yhteiskuntatieteellisen keskustelun ja tutkimuksen keskeisinä teemoina jo 1800-luvulta lähtien (Ek ym. 2004, 16). 4 Esimerkiksi Jaana Walldén opetusministeriöstä puhuu nuorten kohdalla mieluummin ulkopuolisuudesta kuin syrjäytymisestä, sillä esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä on vielä pitkä matka syrjäytymiseen (Ängeslevä 2009, 39). 5 Syrjäytyneiden akanvirta on vähän tutkittu ilmiö, jossa on kyse siitä, että syrjäytyneet muuttavat mm. taloudellisista syistä ja jopa päättäjien suotuisalla avustuksella vallitsevan muuttoliikkeen vastaisesti alueille, jotka ovat rakennemuutoksen, joukkoirtisanomisten tai imagoongelmien vuoksi kärsineet muuttotappiosta ja jotka ovat näin ollen edullisempia asua.

23 21 Koska syrjäytymis-käsite on lähtöisin alkujaan työmarkkinatutkimuksen piiristä, missä sillä on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolelle joutumista, se liitetään edelleen voimakkaasti työttömyyteen. Tätä yhteyttä vahvistaa entisestään se, että Suomi on ollut perinteisesti protestanttisen etiikan läpitunkema, työorientoitunut yhteiskunta (Raunio 2006, 11; 2009, ). Itse asiassa vasta viime vuosina ehkä juuri nuorten työtä koskevissa asenteissa tapahtuneen pehmenemisen myötä (Mehine 2012) syrjäytyminen on liitetty avarakatseisemmin myös muuhun huono-osaisuuteen kuin työttömyyteen. (Joutulainen & Ruokanen 2008; Karisto, Takala & Haapola 2003, 108.) Sen lisäksi, että syrjäytymistä voidaan tarkastella synonyymien ja sitä lähellä olevien ilmiöiden kautta, syrjäytymistä voidaan hahmotella myös sen pohjalta, mitä se ei ole. Raunion (2006, 9; 2009, 273) mukaan syrjäytymisen vastakohtia ovatkin mm. osallistuminen, sosiaalinen integraatio ja sosiaalinen osallisuus. Syrjäytymisen sekä siihen liittyvän marginaalisuuden ja toiseuden välisiä suhteita on tarkastellut tutkija Tuula Helne (2002b), jonka teksteissä nousevat olennaiseen asemaan inkluusion ja ekskluusion käsitteet. Sosiaalipolitiikan professori Risto Eräsaaren (2005) mukaan inkluusio viittaa siihen, että yksilöllä tai ryhmällä on pääsy yhteiskunnan instituutioihin ja järjestelmiin, kun taas ekskluusiolle on ominaista osallistumattomuus ja ulkopuolisuus. Syrjäytymistä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään paljon juuri Helneen (2002a) kuvausta ekskluusion yhteiskunnasta (ks. myös Joutulainen & Ruokanen 2008; Piikkilä & Savitie 2010; Raunio 2006). Hänen mukaansa inkluusion ja ekskluusion sekä normaaliuden ja marginaalisuuden käsitteet nivoutuvat toisiinsa seuraavan kuvion mukaisesti: KUVIO 1. Ekskluusion yhteiskunta (Helne 2002a)

24 22 Helnen (2002b) mukaan syrjäytyneet paikantuvat inkluusion ulkopiirille, marginaaliin, saattaen kuitenkin palata takaisin normaaliuden piiriin tai sitten lipua entistä enemmän sivuun, ekskluusion puolelle. Samalla Helne (2002a) kuitenkin korostaa, ettei mikään piiri, ei myöskään ekskluusio, ole lopullinen ja että myös ulossuljetuilla on aina jonkinlainen suhde yhteiskuntaan, vaikka sitten negaatioiden kautta. Helne (2002a) kutoo inkluusion, marginaalin, ekskluusion ja syrjäytymisen käsitteet kiinnostavasti ja uskottavasti toisiinsa. YTKP-projektin aikana kallistuttiin kuitenkin enemmän Raunion (2000) kannalle, joka ehdottaa, että ainoastaan riittävän pitkälle menevää marginalisaatiota kutsuttaisiin syrjäytymiseksi (ks. myös Vähätalo 1998, 40). Kuten kuviosta 2 näkyy, hanketyöntekijät katsoivatkin tarpeelliseksi terävöittää hieman Helneen (2002a) sinällään erinomaista tarkastelua: KUVIO 2. Normaalius, marginaalisuus, syrjäytyminen ja syrjäyttäminen Tuula Helneä (2002a) vapaasti mukaillen Inkluusion sisäpiiriin kuuluvat sellaiset ihmiset, jotka täyttävät yhteiskunnan normit ja jotka edustavat ns. keskivertokansalaista, mitä se sitten tarkoittaakaan. Inkluusion sisäpiiriin kuulumista pidetään tavoitetilana, johon yhteiskuntamme reunoille ajautuneet jäsenet nähdään tarpeelliseksi palauttaa (Helne 2002a; Ängeslevä 2009). Inkluusion sisäpiiri on marginalisoitumisen, syrjäytymisen ja syrjäyttämisen kannalta olennainen nimenomaan siksi, että normaaliuden kautta määrittyy, kuka kuuluu eri aikoina, paikoissa ja tilanteissa enemmistöön, meihin, ja kuka ei. Kuten alaluvusta 2.1 tuli ilmi, kauneusihanteiden mukaiset normaali- ja ihannepaino ovat tiukasti sidoksissa vallitse-

Isotalo & Ringman Oma elämä näkyväksi. Panu Isotalo Miikka Ringman OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI

Isotalo & Ringman Oma elämä näkyväksi. Panu Isotalo Miikka Ringman OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI Panu Isotalo Miikka Ringman OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI NäytönPaikka-nettipalvelu nuorten sosiaalisen vahvistumisen välineenä NäytönPaikka ry:n Oma Elämä Näkyväksi -projekti toteutettiin vuosina 2012 2015 RAY:n

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä Sitran Elinvoima-foorumi 07/02/12 1 Syrjäytetystä täysivaltaiseksi kansalaiseksi Kaapeli on demokratiamenetelmä, jonka avulla äänensä saavat kuuluviin ne, jotka kokevat

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot