Välittäjäorganisaatiot saavat. Pienet toimijat toimimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välittäjäorganisaatiot saavat. Pienet toimijat toimimaan"

Transkriptio

1 Välittäjäorganisaatiot saavat Pienet toimijat toimimaan

2 Sisältö Pienet toimijat, suuret teot...3 Välittäjäorganisaatiot saavat Pienet toimijat toimimaan...4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry AVOT rakentaa polkuja koulutukseen ja työelämään...8 Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry Sentraali aktivoi kolmatta sektoria työllistämään...10 Mannerheimin lastensuojeluliitto Pienet toimijat saivat perheet toimimaan...12 Sininauhaliitto SiniDuuni etsii tekemätöntä työtä...14 Suomen Mielenterveysseura ry Pienet toimijat kutsuvat kaverit mukaan...16 VATES-säätiö atop ohjaa avoimille työmarkkinoille...18 Kainuun Nuotta ry Helpon Homman jälkeen ideat hankkeeksi...20 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry InnoPoint mallintaa yritystoimintaa kolmannelle sektorille...22 Linnalan Setlementti ry Kompus kohentaa työmarkkinavalmiuksia ja elämänhallintaa...24 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Sykettä ja ideaa uutta intoa seuratoimintaan...26

3 Pienet toimijat, suuret teot Välittäjäorganisaatio on uusi, mielenkiintoinen ja kokeileva toimintamalli, jossa pienet toimijat tekevät merkittäviä tekoja. Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) vuonna 2000 käynnistyneelle välittäjäorganisaatio-ohjelmalle on asetettu suuria odotuksia. Jo tässä vaiheessa voidaan nähdä, että välittäjäorganisaatio toimii niin toimintamallina kuin paikallisella vaikuttavuudella ja yksilötason saavutuksina mitattuna. Välittäjäorganisaation toiminnan kantavana voimana on löytää, innostaa ja saada mukaan pieniä toimijoita, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä, paikallisia toimijoita sekä perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita. Pienet toimijat toimivat välittäjäorganisaation sateenvarjoprojektin osaprojekteina saaden isommalta organisaatiolta tukea, apua ja opastusta. Välittäjäorganisaatiot ovat tuoneet ESR-toimintaan uudenlaista toimintamallia, uusia toimijoita, innostusta, aloitteellisuutta ja ihmisläheisyyttä. Toiminnan vapaaehtoistyön, vertaistuen ja keskinäisen oppimisen rooli on merkittävä. Välittäjäorganisaatiotoiminta kuuntelee kansalaisen ääntä ruohonjuuritasolla, kun tuki suunnataan arkeen juuri sinne, missä tarvetta on ja järjestöt toimivat. Pienillä summilla voidaan tehdä paikallisesti suuria asioita. Konkreettisena tuloksena välittäjäorganisaatiotoiminnan kautta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työllisyyttä ja osaamista on voitu parantaa. Tekemätöntä työtä ja tekijöitä löytyy, kun osataan oikein etsiä. Välittäjäorganisaatiotoiminta on herättänyt myös monenlaista yhteistyötä. Välittäjäorganisaatiot ovat verkostoituneet keskenään ja pienet toimijat esimerkiksi paikallisten työvoimatoimistojen ja uusien työvoiman palvelukeskusten kanssa. Pienillä toimijoilla on arvokasta paikallista merkitystä, kun innostuneet tekijät tuovat kyliin uutta elämää muun muassa elävöittämällä ja elvyttämällä esimerkiksi kylätoimintaa. Kymmeniä uusia välittäjäorganisaatioiden osahankkeita on taas pyöräytetty käyntiin. Niiden toiminta jatkuu vuoden 2006 loppuun saakka. Siihen mennessä kokemusta erilaisista hankkeista on kertynyt paljon. Kokemuksesta on hyvä ammentaa niin ESR-toimintaan kuin kansalliseen toimintaan, mikä tulevaisuudessa näkyy toivottavasti myös uusissa ohjelmissa. Eeva-Liisa Koivuneva 3

4 Välittäjäorganisaatiot saavat Pienet toimijat toimimaan Välittäjäorganisaatiotoiminta on osa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteista toimintaa ohjelmakaudella Toiminnan tarkoituksena on saada pieniä toimijoita, kuten kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä, paikallisia yhdistyksiä ja muita perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita, mukaan ESR-toimintaan. Välittäjäorganisaatio toimii projektin toteuttajatahona organisoimalla sateenvarjoprojektin, jonka alla se tekee ehdotuksia pienten toimijoiden rahoituksesta rahoittaville viranomaisille. Välittäjäorganisaatio koordinoi sateenvarjoprojektia ja ottaa tehtäväkseen tavanomaista pidemmälle meneviä tehtäviä pienten toimijoiden puolesta. Pienet toimijat toimivat välittäjäorganisaation sateenvarjoprojektin osaprojekteina. Ne saavat välittäjäorganisaatiolta tukea, apua ja ohjausta oman projektinsa, osahankkeensa, toteuttamisessa. Välittäjäorganisaatio toimii tukiorganisaationa hoitamalla osahankkeen puolesta myös osan hallinnollisista tehtävistä. Välittäjäorganisaation tulee olla alueella toimiva yleishyödyllinen yhteisö, joka ei ole valtion tai kunnan hallintoviranomainen. Toimiminen apurahojen välittäjänä edellyttää välittäjäorganisaatiolta riittäviä hallinnollisia resursseja, vakavaraisuutta, taloudellista vastuunottoa, riittävää alueellista organisaatiota tai kontaktiverkkoa sekä kokemuksen tuomaa sisällöllistä asiantuntemusta. Välittäjäorganisaatioille on eduksi myös asiantuntemus työmarkkinoiden toimivuudesta, työttömien työllistyvyyden parantamisesta sekä työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaeh- käisystä ja tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla. Lisäksi välittäjäorganisaatioilla tulee olla pyrkimystä alueellisen ja paikallisen kumppanuuden toimintatavan edistämiseksi. Suomessa välittäjäorganisaatiotoimintaa toteutetaan tavoite 1 -ohjelmassa (Itä- ja Pohjois- Suomi) sekä tavoite 3 -ohjelmassa (1 -ohjelmaalueiden ulkopuolinen Suomi). Ohjelmissa etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Välittäjäorganisaatioiden haun järjestää aina työministeriö. Viranomaishallinnointi tapahtuu työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Työministeriön ja TE-keskuksen edustajat toimivat asiantuntijoina myös välittäjäorganisaatioprojekteille nimetyissä ohjausryhmissä. Välittäjäorganisaation tehtävät järjestää osahankehakuja ja välittää ESR-osarahoitusta sekä valtion vastinparirahoitusta tukea ja ohjata pieniä toimijoita koko projektin ajan kaikissa projektin toteuttamiseen liittyvissä asioissa opastaa osaprojektin taloushallinnon järjestämisessä ESR-vaatimusten mukaiseksi vastata, että osaprojektien toiminta ja kulut ovat ESR-tukikelpoisia vastata osaprojektien raportointi- ja seurantatietojen kokoamisesta ja toimittamisesta rahoittajaviranomaiselle vastata sateenvarjohankkeesta kokonaisuutena info 4

5 Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESR-ohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 -aluetta (Itä- ja Pohjois- Suomi) ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalue kattaa noin 80 prosenttia Suomen väestöstä. Ohjelman budjetti vuosille on noin 1,5 miljardia euroa, josta EU:n osuus on 434 miljoonaa euroa. Kansallinen rahoitus tulee valtion budjetista (557 miljoonaa euroa) ja kuntasektorilta (93 miljoonaa euroa). Yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 416 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin henkilölle. Välittäjäorganisaatioille on varattu yhteensä noin 2 miljoonaa euroa ESR:n rahoitusta ja 2,6 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Toiminnan painopisteet edistää ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymistä kehittää työyhteisöjä paremmin teknologisen kehityksen tasoa vastaavaksi murtaa sukupuoleen perustuvaa työnjakoa työ- ja koulutusmarkkinoilla torjua työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistä työvoimakapeikkoja lisätä elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönottoa työpaikoilla kehittää työelämälähtöisiä koulutusmalleja Välittäjäorganisaation valintaperusteet Välittäjäorganisaatioksi valitaan tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalueen kattavia tai muuten laaja-alaisia organisaatioita, jotka eivät ole valtion tai kuntien hallintoviranomaisia. Mahdollisia ovat myös erilaiset kehittämistehtävissä toimivat julkiset laitokset. Välittäjäorganisaatiolla tulee olla alallaan laaja, potentiaalisia apurahansaajia koskeva, yhteistyöverkosto. Välittäjäorganisaatiolla tulee olla hyvä ammattitaito ja kokemus asianomaiselta alalta sekä hallinnollinen ja varainhoitoa koskeva pätevyys toimia välittäjäorganisaationa. Välittäjäorganisaation tulee olla vakavarainen organisaatio. Välittäjäorganisaation tulee esittää apurahojen jakamisen perusteena oleva toimintasuunnitelma, jonka arvioinnissa käy - tetään tavoite 3 -ohjelman täydennysosan liitteessä 1 määriteltyjä valintakriteerejä sekä asianomaisen toimenpidekokonaisuuden valintakriteerejä. Pienet toimijat toimimaan 5

6 Tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatiotoimintaa rahoitetaan toimenpidekokonaisuuksista: 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaamiseksi 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen info Tavoite 1 ohjelmat alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat, Itä-Suomen ja Pohjois- Suomen ohjelmat, ovat kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tukemiseen tarkoitettuja ohjelmia. Itä-Suomen toiminta-alueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Lappi sekä alueita Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Tavoite 1 -ohjelmien ESR-rahoitus on yhteensä noin 273 miljoonaa euroa. Kansallista rahoitusta tulee valtion budjetista ja kuntasektorilta saman verran. Lisäksi yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 311 miljoonaa euroa. Ohjelmien tavoitteena on saada Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvaa henkilöä ESRrahoitteisen koulutuksen ja kehittämistoiminnan piiriin. Toiminnan painopisteet tukea yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistää työllistämistä, työllistyvyyttä ja tasa-arvoisia työmarkkinoita parantaa koulutusjärjestelmiä, koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittää työelämäyhteyksiä nostaa osaamispääoman ja osaamisen tasoa kehittää uusia toimintamalleja työelämässä ja koulutuksessa parantaa koulutus- ja tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä säilyttää syrjäisen maaseudun elinvoimaa sekä edistää maaseudun ja alueellisten kasvukeskuksien yhteistyötä Tavoite 1 -ohjelmissa välittäjäorganisaatiotoimintaa rahoitetaan toimenpidekokonaisuuksista: 3.3 Työllistymisen edistäminen ja työttömyyden ehkäiseminen (Pohjois-Suomi) 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen (Itä-Suomi) info 6

7 ESR ja Suomi Välittäjäorganisaatiotoimintaa rahoittava Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on yksi Euroopan unionin rakennerahastoista. ESR on tärkein väline EU:n muuttaessa työllisyyspoliittisia tavoitteitaan käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Suomessa ESR on eri hallinnonalan ylittävää ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työministeriö on ESR:n vastuuviranomainen ja toimintaa toteutetaan yhteistyössä työ-, opetus-, sisäasiain-, kauppa- ja teollisuus-, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Käytännön toteutuksessa ovat mukana työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, maakuntien liitot, työmarkkinajärjestöt sekä muut järjestöt ja yhdistykset. Vuosina ESR-osarahoitteisen toiminnan kokonaisrahoitus on Suomessa noin 3 miljardia euroa, josta EU:lta tuleva ESR:n osuus on 873 miljoonaa euroa. Rahoitukseen osallistuvat lisäksi valtion viranomaiset, kunnat, muut julkiset ja yksityiset tahot sekä pk-yritykset. Lue lisää: 7

8 Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry AVOT rakentaa polkuja koulutukseen ja työelämään Allianssi ry:n AVOT-hankkeen osahankkeet toimivat uusien työllistämis- ja oppimisympäristöjen luojina heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille. Tavoitteena on tukea 200 nuoren siirtymistä koulutukseen ja työelämään johtavalle polulle vuosina Nuorten laajamittainen syrjäytyminen ja näköpiirissä oleva työvoimapula luovat yhdessä uhkan koko hyvinvointivaltion perustalle. Lähes viidennes ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa. Työelämän vaatimustaso nousee ja kouluttamattomien kysyntä pysyy olemattomana. Inhimillisesti tilanne muodostuu kestämättömäksi yksilöiden ja koko kansantalouden kannalta. Siksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, projektipäällikkö Maarit Järvilehto kuvaa hankkeen taustoja. AVOT vahvistaa tuetun toiminnan kautta nuorten elämänhallintaa, päivittää työllistymissuunnitelmia, saattaa nuoria suunnitelman mukaisesti seuraavaan vaiheeseen ja tukee siinä etenemistä. Yksilötasolla vahvistetaan nuorten itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin ja taitoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen. Nuoret omalle uralle AVOT-hanketta toteuttaa helmikuussa 2004 valitut 12 osahanketta. Valittujen toimijoiden ydinosaaminen on nuorten tarpeista lähtevässä toiminnassa sekä vertaisryhmien ja aikuisten tuen kautta tapahtuvassa elämänhallinnan kehittämisessä. Tätä osaamista vahvistamalla ja tukemalla saadaan hyviä tuloksia myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kanssa. Osahankkeiden toiminta voi olla muun muassa pienryhmätoimintaa, jonka avulla aktivoidaan nuoria suunnittelemaan omaa uraansa ja parannetaan heidän työnhakuvalmiuksiaan. Työpajatyyppinen toiminta voi olla esimerkiksi tuettu työharjoittelujakso yhdistyksen maatilalla. Harjoittelujakson aikana nuorelle räätälöidään oma urapolku ja vieraillaan työpaikoilla sekä oppilaitoksissa. Erityisapua tarvitsevien ryhmä on tarkoitettu nuorille, joilla on akuutteja päihde- ja mielenterveysongelmia. Toiminnassa käytetään apuna vapaaehtoisia ja ammattihenkilöstöä. Ryhmän nuoria kuntoutetaan erilaisin keinoin takaisin työelämään ja opiskeluun. Hyvät aiemmat kokemukset - Ensimmäisellä toimintakaudella saadut kokemukset välittäjäorganisaatiotoiminnasta olivat rohkaisevia. Jatkohankkeelle oli selkeästi tarvetta, Järvilehto sanoo. Allianssin välittäjäorganisaation osahankkeiden toimintaan osallistui 170 noin vuotiasta työtöntä nuorta. Heistä 140 nuorta kävi loppuun suunnitellut osahanketoiminnat ja 117 löysi itselleen jatkopaikan. Kokemusta osahanketoiminnoista kertyi 6457 henkilötyöpäivän verran. - Nämä tilastolliset faktat kertovat paljon toiminnan merkityksestä. Nuorille tärkeintä oli oman statuksen muuttuminen työttömästä esim. opiskelijaksi. Lisäksi heidän työmarkkinavalmiutensa ja elämähallinnantaitonsa paranivat. Kävi myös selväksi, että kolmannen sektorin tunnistaminen tasavertaiseksi toimijaksi nuorisotyöllistämiskentällä vaatii edelleen ponnisteluja, Maarit Järvilehto kertoo. 8 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

9 Osahankkeet Taidolla ja toimella eteenpäin -hanke, Louhelan Nuoret ry, Setlementti, Järvenpää Toveri-toiminnallinen vertaisryhmä, Turun NMKY ry, Turku Virtaa opiskeluun/työelämään, Lammin 4H-yhdistys ry, Lammi Korpilahden duunibuumi, Korpilahden 4H-yhdistys ry, Korpilahti Itua elämään, Vaasan 4H-yhdistys ry, Vaasa Taidolla ja sydämellä työelämään, Pakkalan asukasyhdistys ry, Vantaa Kristal-projekti, Vantaan Nicehearts ry, Vantaa W.A.Y- Elämässä eteenpäin, Kalliolan Nuoret ry, Setlementti, Helsinki Elämänilo-hanke, Loimaan 4H-yhdistys ry, Loimaa Nurmikko-projekti - Nuoren ohjausta elämänpoluille, Nurmon Sininauha ry, Nurmo Otetta arkeen, Kokkolan 4H-yhdistys ry, Kokkola Työtä, salia ja salonkia - työelämään valmentavaa ja kuntouttavaa työsalitoimintaa, Takaisin elämään ry, Vantaa Lue lisää: AVOT-hanke Välittäjäorganisaatio: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimijoille. Sen jäseninä ovat miltei kaikki valtakunnalliset nuorisotai kasvatusalan järjestöt, kaikkiaan 101 järjestöä. Lisätietoja: ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Kohderyhmä: heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret Toteutusaika: (aiempi hanke ) Toteutusalue: tavoite 3 -ohjelman alue ESR:n ja valtion avustus: , josta osahankkeille Projektipäällikkö: Maarit Järvilehto, Yhteystiedot: Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki, puh (09) , , info Otetta arkeen Otetta arkeen -hankkeen tavoitteena on selventää Kokkolan 4H-yhdistyksen roolia työvoiman palvelukeskuksen yhteistyökumppanina sekä kolmannen sektorin mahdollisuuksia tukea nuorten työelämän valmiuksia. Vastauksia etsitään myös kysymykseen, miten arjentaitoja ja harrastusmahdollisuuksia voidaan liittää nuorten tukitoimenpiteisiin. - Yhtenä toimintamuotona on pajatoiminta, jossa nuoret voivat osallistua muun muassa ympäristön kunnostamistöihin, rakennushommiin ja eläintenhoitoon, toiminnanjohtaja Tuula Torppa kertoo. - Pajatoiminnan ohella koulutamme nuoria arjenhallintaan, vapaa-aikatoimintaan ja ympäristönhoitoon sekä autamme laajentamaan heidän sosiaalisia verkostojaan. Lisäksi hankkeessa tehdään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja muihin työpajoihin. Pajajakson jälkeen nuorilla pitäisi olla työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka sekä oman elämän hallintaan liittyviä taitoja ja mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Pajatoiminnan käytännön tavoitteena on saada mukaan kuusi nuorta vuodessa. Tämän lisäksi koulutustilaisuuksiin voi osallistua 10 nuorta vuodessa, Torppa sanoo. Kokkolan 4H-yhdistys ry, PL 519, Kokkola, (06) , Tuula Torppa, 9

10 Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry Sentraali aktivoi kolmatta sektoria työllistämään Keski-Uudenmaan alueella käynnistettiin vuoden 2003 lopulla kumppanuusyhdistyksen Sentraali-hanke, johon kuuluu viisi keväällä 2004 valittua osahanketta. Sentraali madaltaa kynnystä työllistyä kolmannelle sektorille sekä aktivoi kolmannen sektorin toimijoita työllistäjinä. Sentraali-hankkeen välittäjäorganisaation, Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistyksen, päätavoitteena on Keski-Uudenmaan työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ehkäiseminen. Yhdistyksellä on vankkaa järjestötietämystä alueelta. Se on muun muassa ideoinut alueellisen interaktiivisen yhdistysrekisterin, www. kolmosverkko.net, minkä lisäksi sillä on siteitä 900:ään alueella toimivaan yhdistykseen. Välittäjäorganisaationa toimiminen on kumppanuusyhdistykselle luontevaa. Se on myös vastaus pienten yhdistysten resurssien riittämättömyyteen. - Sateenvarjohankkeena voimme tukea pieniä ja taloudellisesti heikkoja järjestöjä kehittämään uusia tapoja työllistämisen avuksi sekä tarjota asiantuntijapankkipalveluja. Neuvonnan lisäksi Sentraali-hankkeen hautomo järjestää tarvittaessa täsmäkoulutusta ja konsultointia yhdistysten tarpeiden mukaan, projektipäällikkö Ulla- Mari Raatikainen sanoo. Kylätalkkarista avustaviin kotipalveluihin Sentraali-hankkeen osaprojekteissa tarjotaan ja luodaan työtä sekä toimintamahdollisuuksia kaikkein heikoimmassa työmarkkinatilanteessa oleville, tuetaan paikallisista voimavaroista nousevaa yrittäjyyttä ja kehitetään seudullista ja alueellista verkostoitumista. Projektin tavoitteena on kolmannen sektorin työllistämiskynnyksen madaltaminen ja kolmannen sektorin toimijoiden aktivoituminen työllistäjinä ja palveluiden tuottajina. Tavoitteena on etsiä ja kehittää myös uusia työ- ja toimintamahdollisuuksia heikossa työmarkkinaasemassa oleville, tukea omaehtoista selviytymistä ja siten ehkäistä syrjäytymistä. - Käytännön esimerkkejä osahankkeiden toiminnasta ovat muun muassa palvelut diakonian ja kotipalvelun välimaastossa, kylätalkkari, kolmannen sektorin lehti, asukastupaan järjestettävää ruokailua ja koulutustapahtumia sekä avustavia kotipalveluja, Raatikainen listaa. Välittäjäorganisaatiotoiminnan voiman Raatikainen näkee siinä, että tukien avulla voidaan voimavaraistaa yhteisöjä löytämään itse keskuudestaan ratkaisuja jo olemassa oleviin ongelmiin ja näin yhteisöt sitoutuvat työ- ja toimintamahdollisuuksien edelleen kehittelyyn. - Hyvät käytännöt ilmenevät toiminnan edetessä. Verkostoituminen osahankkeiden kesken on merkittävä tavoite hyvien käytäntöjen kehittymiseksi, Raatikainen näkee. 10 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

11 Uusia palveluja ikääntyville Osahankkeet Jampan asukasyhdistys, Järvenpää, Keravan omakotiyhdistys ry, Kerava Kulttuuriyhdistys Keski-Uudenmaan Potkuri ry, Kerava Mustamäen asukasyhdistys, Mäntsälä Sipoon Työttömät Ry, Sipoo Lue lisää: Sentraali Välittäjäorganisaatio: Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry:n päätavoitteena on Keskisen Uudenmaan työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ehkäiseminen. Kumppanuusyhdistys pyrkii kokoamaan yhteen ne tahot, jotka kantavat vastuuta Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan työttömyyden ja sen aiheuttamien ongelmien hoitamisesta. Lisätietoja: ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Toteutusaika: Toteutusalue: Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Sipoon, Nurmijärven ja Tuusulan alueet Kohderyhmä: Heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevat työttömät ESR:n ja valtion avustus: , josta osahankkeille Projektijohtaja: Ulla-Mari Raatikainen, Yhteystiedot: Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys ry, Rantakatu 1, Järvenpää, puh. (09) info Jampan asukasyhdistyksen hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä ikääntyvä väestö. Keväällä 2004 käynnistynyt hanke jatkuu kevääseen Sen määrällisenä tavoitteena on työllistää viisi henkilöä vuodessa. - Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on sekä lisätä vanhusten hyvinvointia että parantaa jokaisen yksittäisen pitkäaikaistyöttömän elämänlaatua, projektin vetäjä Mirkku Forsell kertoo. Ajatus vanhusten palvelutarpeiden kartoittamisesta sai alkunsa Jampan asukasyhdistyksen eläkeläisjäseniltä, joilla on asiasta omaa kokemusta. Alueelta löytyy joukko ikääntyviä ihmisiä, jotka jäävät nyt kotihoidon ja diakoniatyön välimaastoon. - Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään, toimintakyvyn edistäminen yhteistyössä kaupungin kotihoidon ja seurakunnan diakoniatyön kanssa sekä palvelujen paikallinen tuottaminen ja saaminen, Forsell listaa käytännön tarpeita. Opiskelijatyönä toteutettavan selvityksen pohjalta pyritään luomaan jäsentynyt kuva palvelutarpeista ja niiden työllistävistä vaikutuksista, kuten yrittäjyydestä. Tarkoituksena on myös tuotteistaa palveluja. Jampan asukasyhdistys, Järvenpää, projektin vetäjä Mirkku Forsell, 11

12 Mannerheimin lastensuojeluliitto Pienet toimijat saivat Perheet toimimaan Toimivat perheet -hankkeen päämääränä oli innostaa erilaisia, erityisesti heikommassa asemassa olevia perheitä mukaan yhdistysten toimintaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton välittäjäorganisaatiotoiminnasta vuosina syntyi 17 erilaista tarinaa siitä, millaista toimintaa perheille voidaan järjestää. - Kun MLL:ssä alettiin keväällä 2001 etsiä sopivia paikallisia toimijoita toteuttamaan hankkeen tavoitteita, kävi ilmi, että monissa paikallisyhdistyksissä oli jo itämässä ideoita perheiden kanssa toimimisesta. Näistä moni jalostui projektin käynnistyessä toimintasuunnitelmiksi, projektipäällikkö Katariina Suomu kertoo. Hanketta ei rajattu MLL:n paikallisyhdistyksiin, vaan mukaan haluttiin myös muita järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka halusivat käynnistää toimintaa lapsiperheille. Käynnistyneet 17 projektia kiteytyivät kahteen malliin, joissa molemmissa olennaista oli aikuisten ja lasten yhteinen toiminta. Hankkeen osaprojektit edustivat useita eri järjestöjä, mikä osoittautui mielekkääksi ja onnistuneeksi ratkaisuksi. Jokainen toi verkostoon oman arvomaailmansa, toimintatapansa ja kulttuurinsa. Mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa Osa yhdistyksistä järjesti avointa kohtaamispaikkatoimintaa ja erilaisia tapahtumia kaikille perheille, joiden avulla ajateltiin saavutettavan syrjäytymisuhan alla elävät perheet. Kokoontumispaikkoja olivat perhekahvila, kylätupa ja yhdistyksen tai projektin toimitilat. Lapsille järjestetyn toiminnan kautta saatiin kontaktia myös vanhempiin. Toisessa toimintamallissa kohderyhmä rajattiin tarkemmin esimerkiksi mielenterveyskuntoutujiin, pitkään kotona olleisiin äiteihin tai maahanmuuttajiin. Perheet kutsuttiin mukaan henkilökohtaisesti. Vertaistuen periaate yhdistyi hyvin käytännöllisten toiminnan sisältöjen kanssa. Osaprojektit järjestivät perheille lukuisia tapahtumia, retkiä ja leirejä - mukavaa ja virikkeellistä tekemistä ja yhdessäoloa alhaisin osallistumismaksuin. Osaprojektien työntekijät ja vapaaehtoiset oivalsivat osallistamisen idean ja yhdessä perheiden kanssa saatiin aikaan heidän tavoitteistaan ja tarpeistaan lähtevää toimintaa. Kolme vaikuttavaa tulosta Hankkeen pysyvimmät vaikutukset olivat nähtävissä osaprojekteja toteuttaneissa yhdistyksissä. Osa jatkaa projektisuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa edelleen, osalla kokemukset siirtyivät pääomaksi yhdistyksen muuhun toimintaan. Katariina Suomu listaa kolme pitkällä aikavälillä vaikuttavaa tulosta: 1. Yhteistyö kuntaan sekä alueen muihin järjestöihin ja toimijoihin tiivistyi. 2. Työllistämiseen ja yhdistystyönantajana toimimiseen saatiin lisää osaamista. 3. Projekti toi rohkeutta ja itsevarmuutta lähteä toteuttamaan projekteja jatkossakin. 12 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

13 Maahanmuuttajat Naistarilla Osahankkeita Ahmoon koulun vanhempainyhdistys Hyvän mielen talo Jokioisten-Ypäjän 4H Lappeenrannan Elämäntapayhdistys MLL:n Halikon yhdistys MLL:n Kurikan yhdistys MLL:n Meri-Porin yhdistys MLL:n Myllypuron yhdistys MLL:n Mynämäen yhdistys MLL:n Ruosniemen yhdistys MLL:n Suoniemen yhdistys Pakkalan asukasyhdistys Setlementti Naapuri: Tesoman Naapuri SPR:n Vihdin osasto Suomen Kalamiesten Keskusliitto ja Riihimäen Urheilukalastajat Turun seudun Uusperheelliset Toimivat perheet Hankkeen toteuttaja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on Suomen suurin lastensuojelujärjestö ja kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka mm. edistää lapsen ja lapsiperheiden hyvinvointia. Liitossa on noin jäsentä ja 560 paikallisyhdistystä. ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Kohderyhmä: Heikossa työmarkkina-asemassa olevat syrjäytyneet työttömät ja maahanmuuttajat perheineen Toteutusaika: Toteutusalue: tavoite 3 -ohjelman toiminta-alue ESR:n ja valtion avustus: , josta osahankkeille Projektipäällikkö: Katariina Suomu, Yhteystiedot: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, puh. (09) info - Projektin kohderyhmänä olivat suunnitteluvaiheessa erityisesti Hervannassa asuvat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä. Käytännössä toimintaan osallistui myös muualla Tampereella asuvia maahanmuuttajaperheitä. Tämä osoittautui hyväksi ajatellen projektin tavoitteita vertaistukimallin kehittämiseksi, aluepäällikkö Kirsti Viljanen kertoo. - Hankkeen työmenetelmiä olivat perheretkien, erilaisten ryhmien, kuten terveydenhoitoon liittyvien tapaamisten ja puhekurssien sekä keskusteluryhmien järjestäminen. Projekti organisoitiin maahanmuuttajien keskuudessa hyvin tunnetun Kansainvälisen Naisten Tapaamispaikan Naistarin kautta, joka palkkasi yhdistelmätuella maahanmuuttajanaisen projektin työntekijäksi. - Projektin aikana kävi selväksi, että osa maahanmuuttajaperheistä tarvitsee paljon enemmän tukea kuin heille on tarjolla. Moni perhe tarvitsee myös erityistoimenpiteitä, jotta he eivät syrjäytyisi Suomessa. Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Tampere 13

14 Sininauhaliitto SiniDuuni etsii tekemätöntä työtä SiniDuuni on Sininauhaliiton 2003 käynnistynyt välittäjäorganisaatiohanke, joka on jatkoa aiemmalle UusiDuunihankkeelle. SiniDuuni etsii tekemätöntä työtä, jota voidaan sovittaa kunkin henkilön osaamisen ja voimavarojen mukaan tai työtä, jolle ei löydy tekijöitä. - Tavoitteena on löytää kaikenlaista tekemättä jäänyttä tai jäävää työtä, jonka tekeminen on kuitenkin sekä työnantajan että yhteiskunnan edun mukaista. Hyviä esimerkkejä ovat kestävää kehitystä edistävät ympäristösektorin työtehtävät, jotka sopivat erityisryhmien osaamisresursseilla tehtäviksi, hankekoordinaattori Paula Välimäki kuvaa. Työtehtäviä etsitään niin julkiselta, kolmannelta kuin yksityiseltä sektorilta. Välittömänä kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat työttömät vajaakuntoiset tai muutoin työrajoitteiset päihdeongelmaiset. Hanke keskittyy ikääntyviin henkilöihin. Erityisryhmänä ovat mukana kohderyhmän naiset. Toimintamalli perustuu kolmen portaan työllistymispolkuun. Alussa opetellaan arjen hallintaa ja laitetaan työelämävalmiuksia kuntoon. Toisella portaalla nostetaan työn vaativuusastetta, osallistutaan työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja kuntouttaviin työtehtäviin. Kolmannella portaalla tehdään lyhytaikaisia työkokeiluja avoimella sektorilla ja kartoitetaan koulutuksellisia tarpeita. Portaittain etenemisen vahvuutena on jälkihoitovaihe, sosiaalisen yhteyden säilyminen sekä oman yhteisön tuki työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Mallissa vertaistuki näyttelee merkittävää osaa. Hyvät aiemmat kokemukset Vuosina toteutetun välittäjäorganisaatiotoiminnan kautta Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminta sai uudenlaista ulottuvuutta kohdata kuntoutuvien päihdeongelmaisten pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymisongelmaa. Realistiselta pohjalta lähteneet osahankkeet synnyttivät luottamusta paikallisiin viranomaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Lyhyehköstä toteutusajasta huolimatta tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Osahankkeiden toiminnalla tavoitettiin lähes 250 päihdeongelmaista työtöntä. Heistä viidesosa työllistyi, koulutukseen pääsi kahdeksan henkilöä ja uusia työpaikkoja syntyi Pystyimme nostamaan työllistävät innovaatiot syrjäytymistä ehkäisevään käyttöön. Toiselle kierroksella pääsemme jatkokehittelemään toimintamalleja, levittämään hyviä käytäntöjä laajempaan käyttöön sekä tuotteistamaan niitä, Paula Välimäki kertoo. Seitsemän uutta hanketta SiniDuunin kokonaistavoitteita tavoitellaan seitsemällä uudella osahankkeella. Näiden määrällisenä tavoitteena on osallistaa 300 henkilöä, joista puolet osallistuu porrasteisiin pidempiaikaisiin ohjelmiin, puolet lyhytaikaisiin ohjausja neuvontatapahtumiin. Välittömänä tavoitteena on 80 henkilön työllistyminen. Välillisenä tavoitteena 50 henkilöä hakeutuu opinnolliseen kuntoutukseen tai muuhun työelämän tarpeita vastaavaa osaamista kehittävään kurssimuotoiseen koulutukseen. Laadullisena tavoitteena on elämänhallinnan taitojen kasvu, vastuunotto omasta tilasta, elämästä ja tulevaisuudesta, työelämäkynnyksen 14 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

15 madaltuminen, sosiaalinen kuntoutuminen, oman identiteetin selkeytyminen ja vahvistuminen sekä työllistyminen työkokeilun tai -harjoittelun kautta. Osahankkeet Selki-keskuksen naisten työtoiminnan käynnistäminen, Uuden kasvun yhdistys ry., Vihti, Nummela, Lohja, Klaukkala, Nurmijärvi, Rajamäki Päin päivää parempaa, Hartolan Päiväkeskusyhdistys ry, Hartola Haussi, For Life ry., Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän mlk, Uuraisten ja Laukaan kunnat Menoksi, Sotek-säätiö, Kotkan työvoimatoimiston toimintaalue TuumastaTyöksi, Alajärven Päiväkeskusyhdistys ry, Alajärven kaupunki Vapaa Väylä, Uudenkaupungin Diakoniasäätiö, Uusikaupunki, Kaikki kuntoon, Pulpin Monitoimitilat ry, Joutseno Lue lisää: SiniDuuni Välittäjäorganisaatio: Sininauhaliitto on valtakunnallinen, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Sen jäseniä ovat 89 järjestöä, jotka tarjoavat päihdeongelmaisille ja syrjäytymisuhan alla eläville tukea ja toivoa elämään. Lisätietoja: ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Kohderyhmä: Heikossa työmarkkina-asemassa olevat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat työttömät vajaakuntoiset Toteutusaika: (aiempi hanke ) Toteutusalue: Joutseno, Uusikaupunki, Uurainen, Laukaa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Hartola, Vihti, Lohja, Nummela, Klaukkala, Nurmijärvi, Rajamäki, Kotka ESR:n ja valtion avustus: , josta osahankkeille Hankekoordinaattori: Paula Välimäki (ent. Heinämäki), Yhteystiedot: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, Helsinki, puh (09) , info Vapaa väylä polku siviiliin Uudenkaupungin Diakoniasäätiön Vapaa Väylä hankkeen kohderyhmänä ovat vangit. Tavoitteena on madaltaa heidän paluutaan yhteiskuntaan rakentamalla polkua siviiliin. Vangit voivat tavata Diakoniasäätiön työntekijöitä viikoittain sekä palvelutiimin apua. Tiimi kattaa tarpeen mukaan työvoimatoimiston, sosiaalitoimen, asuntotoimen, Kelan ja A-klinikan palveluja sekä velkaneuvontaa. Työ tiimin kanssa voi alkaa jo ennen vapautumista. - Tarkoituksena on aktivoida vapautuvia vankeja sosiaalisesti hyväksyttyihin toimintoihin ja löytää jokaiselle henkilökohtainen urapolku. Tarjolla on mm. päihteetön ajanviettopaikka, työharjoittelua, työkokeilua ja muuta mielekästä tekemistä, joiden avulla vanki voi kiinnittyä yhteiskuntaan, projektin vastuuhenkilö Satu Pietilä kertoo. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kiinnittää kahdeksan henkilöä pysyvästi avoimille työmarkkinoille. - Kyseessä on kaksivuotinen projekti, mutta tarkoituksena on seurata projektiin sitoutuneiden vankien elämää viiden vuoden ajan, jolloin pysyvämpiä tuloksia on nähtävissä. Vapaa Väylä, Uudenkaupungin Diakoniasäätiö, Uusikaupunki, Satu Pietilä, 15

16 Suomen Mielenterveysseura ry Pienet toimijat kutsuvat Kaverit mukaan Suomen Mielenterveysseura ry:n Kaverit mukaan -välittäjäorganisaatiohankkeessa kehitetään vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työelämäkynnyksen madaltaminen. Hanke toteutetaan noin 15 osaprojektin kanssa, joista ensimmäiset 10 aloittivat toukokuussa Mielenterveysseuralla on vankkaa kokemusta vapaaehtoistyöstä ja erilaisista työllisyyshankkeista. Työllisyyden hoitoon Mielenterveysseura osallistuu, koska työttömyys koettelee myös mielen hyvinvointia. - Työttömäksi joutuminen täyttää usein kriisin tunnusmerkit. Vaikka työn menetys on harvoin ihmisen itsensä vika, se saattaa silti aiheuttaa ahdistusta, häpeää ja syyllisyyden tunteita. Pitkittyessään työttömyys kuormittaa talouden lisäksi ihmissuhteita ja kaventaa sosiaalisia verkostoja, projektijohtaja Sari Nyholm kuvaa. - Pahimmillaan työttömän elämä on ajan kuluttamista ja hengissä selviämistä päivästä toiseen. Ajan myötä on yhä vaikeampaa rikkoa ahtaaksi käyvän arjen rajoja. Kaverit mukaan -hankkeessa osallistujien työhön paluuta tuetaan kirkastamalla heidän omia tavoitteitaan ja selkeyttämällä heidän jatkosuunnitelmiaan. Toimintamallit omaksi Osaprojektien vapaaehtoiset ohjaajat koulutetaan Mielenterveysseuran periaatteiden ja toimintamallien mukaisesti. Koulutus antaa valmiudet tukihenkilönä toimimiseen, vertaisryhmän ohjaamiseen sekä psykososiaalisen kuntoutuksen, Linkki-jakson, soveltamiseen. Toiminnan laatu ja vapaaehtoisten toimijoiden jaksaminen varmistetaan työnohjauksella. Osaprojektien toteuttama työttömien vertaisryhmätoiminta on psykososiaalista kuntoutusta, joka edeltää aktiivisia työllistämistoimenpiteitä. Toteutus vaihtelee muun muassa sen suhteen, minkä ikäisille työttömille ryhmät on tarkoitettu sekä kuinka usein ja miten pitkään ne kokoontuvat. Pitkän tähtäimen tavoitteena kaikissa osaprojekteissa on osallistujien työllistyminen. Yhdistysten tavoitteena on omaksua toimintamallit osaksi omaa toimintaansa. Tämä lisää niiden valmiuksia tukea vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia ja heidän työllistymistään jatkossakin. Odotukset hyvistä käytännöistä Hankkeen aikana Mielenterveysseurassa kehitettyjä psykososiaalisen kuntoutuksen malleja kokeillaan ja kehitetään edelleen. Oletuksena on, että ne soveltuvat myös vapaaehtoistyöhön. Kokemuksista riippuen niitä levitetään myös muihin kuin osaprojekteja toteuttaviin yhdistyksiin. Käytännön kokemuksia odotetaan kertyvän eritasoisesta yhteistyöstä. Onnistunut paikallinen verkostoituminen on osaprojektien toteutuksen ja onnistumisen edellytys. Yhteistyötahojen rooli on erityisen tärkeä sekä osallistujien tavoittamisessa että jatkopolkujen rakentamisessa. Kaverit mukaan -välittäjäorganisaatiohanke tarjoaa yhteistyöfoorumin myös osaprojekteja toteuttaville yhdistyksille, joista osa ei ole aikaisemmin tehnyt yhteistyötä keskenään. 16 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

17 Osahankkeet (keväällä 2004) Hankasalmelaiset työttömät mukaan, Hankasalmen Työvoimapakki ry, Hankasalmi Akkumalaattori-projekti, Pirkanmaan A-kilta ry, Tampere Askel askeleelta takaisin työelämään, Hyvinkään Setlementtiyhdistys Poikkeustupa ry, Hyvinkää MERTA-projekti, Hämeenlinnan seudun mielenterveysseura ry, Hämeenlinna Ankkurit ylös projekti, Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura Mielekäs Toiminta MieTo ry, Helsinki Kamut, Forssan seudun mielenterveysseura ry, Forssa Kaverit mukaan Turussa, Lounais-Suomen mielenterveysseura ry, Turku Kaverit mukaan Salossa, Salon seudun mielenterveysseura ry, Salo Oma voima -projekti, Käpyrinne ry, Helsinki Mnää kans, Rauman Seudun Työttömät ry, Rauma, Lue lisää: Kaverit mukaan Välittäjäorganisaatio: Suomen Mielenterveysseura ry on kansanterveysjärjestö, joka edistää mielenterveyttä ja toimii asiantuntijana mielenterveyskysymyksissä. Seura kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa sekä tarjoaa tukea, kriisiapua ja kuntoutusta elämän eri tilanteisiin. Lisätietoja: ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Kohderyhmä: Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleet työikäiset työttömät Toteutusaika: (osaprojektit ) Toteutusalue: Tavoite 3 -ohjelman alue ESR:n ja valtion avustus: , osahankkeiden avustus sis. summaan Projektijohtaja: Sari Nyholm, Yhteystiedot: Suomen Mielenterveysseura ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, puh. (09) info Mnää kans! Mnää kans -hanke pyrkii tavoittamaan Rauman alueella asuvia ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä ja venäläisiä maahanmuuttajia yhteistyössä mm. työvoimaviranomaisten ja yhteispalvelupisteen kanssa. - Hankkeessa toimivien vertaisryhmien tavoitteena on kohottaa osallistujien itsetuntoa itsensä löytämisen avulla. Projekti tarjoaa väylän kehittymiselle, mahdollisuuden kouluttautua tai jatkaa opintoja, löytää oma osaaminen sekä päivittää tietoja ja taitoja. Osallistujilla on myös hyvä mahdollisuus työllistyä yhdistyksessä, projektin vetäjä Ilse Vauhkonen kertoo. - Toimintatapoja ovat luova toiminta ja luennot, liikunta, atk-perusteet, yritysvierailut, terveystarkastukset, keskusteluryhmät, ruoanlaitto ja kulttuuritoiminnot sekä osallistuminen erilaisiin urheilutapahtumiin. - Ryhmissä osallistujat tutustuvat samassa tilanteessa oleviin ihmisiin. Sosiaaliset taidot kasvavat ja kynnys hakeutua aktiivisesti uudelleen työmarkkinoille madaltuu. Myös elämisen laatu paranee aktiivisuuden kasvaessa. Rauman Seudun Työttömät ry, Rauma, 17

18 VATES-säätiö atop ohjaa avoimille työmarkkinoille VATES-säätiön atop - avoimille työmarkkinoille ohjaava paikallinen toimintamalli - kehittää pienten työ- ja toimintakeskusten toimintaa ja henkilöstöä. Tavoitteena on työllistää entistä tehokkaammin vajaakuntoisia ja muita vaikeasti työllistettäviä avoimille työmarkkinoille. Hanke on jatkoa säätiön aiemmalle, vuosina toteutetulle hankkeelle. - Hankkeen tavoitteena on löytää heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille heidän kokemustaan ja taitojaan vastaavia työpaikkoja, erityisesti tuetun työllistymisen menetelmää käyttäen, projektipäällikkö Pauliina Lampinen sanoo. Tavoitetta tukee paikallinen työrengas, joka koostuu alueen niistä toimijoista, jotka ovat avainasemassa työllistämisessä. Mukana ovat muun muassa työvoimatoimisto, sosiaalitoimi, terveystoimi, KELA, erilaiset koulutusorganisaatiot, järjestöt ja työnantajien edustajat. Hyvät aiemmat kokemukset VATES-säätiö toteutti vuosina välittäjäorganisaatiohankkeen, jossa etsittiin keinoja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Laatua kuntouttaviin ja työllistäviin yrityksiin -hankkeessa oli mukana 17 osahanketta. Tarkoituksena oli lisätä ja parantaa erityisesti vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä työllistäviin sosiaalisiin yrityksiin. - Kokemukset ensimmäisestä toimintakaudesta osoittivat selvästi, että tuetun työllistymi- sen malli tuottaa tulosta, jos siihen resurssoidaan ja löytyy oikeaa asennetta. Pääsimme paitsi testaamaan mallia työkeskuksissa myös sitä, millaisia mahdollisuuksia sosiaalisilla yrityksillä olisi kehittyä kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tulokset olivat hyviä: tuetun työllistymisen tarve tuli osoitetuksi ja sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiseksi saatiin selkeitä perusteita, Lampinen kertoo. Vaikka hankkeen tavoitteena ei ollutkaan varsinaisesti työllistyneiden korkea määrä, vaan uuden työotteen kehittämisprosessi, tuloksena oli useita työsuhteita. Hankkeessa oli mukana 72 asiakasta, joista 15 työllistyi ja viisi pääsi oppisopimuskoulutukseen. Uudet hankkeet Toiselle hankekierrokselle VATES-säätiö valitsi seitsemän uutta osahanketta. Osahankkeet edistävät koko sateenvarjohankkeen tavoitteiden saavuttamista kehittämällä edelleen tuetun työllistymisen menetelmää sekä paikallista työrengastoimintaa. Tavoitteena on tuottaa myös entistä useampia työsuhteita. - Osahankkeissa kehitetään työkeskuksia ja muita pieniä työllistämisyksiköitä työhönvalmennuskeskuksiksi, jotka tarjoavat monipuolisia palveluita vajaakuntoisille ja vammaisille työnhakijoille. Lisäksi osahankkeissa on vahva halu kehittää paikallista yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden ja työnantajien sekä oppilaitosten välille työllistymistä edistämään, Lampinen sanoo. 18 Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiot

19 Osahankkeet Avainsäätiön Ri-Ku Rinnalla Kulkija, AVAIN-säätiö, Lahti Työvalmennuksesta avoimille työmarkkinoille Hämeenlinnan seudulla, Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö, Hämeenlinna Eläkeputkesta uraputkeen, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry, Tampere Porttaha, TYKE Oy, Ulvila TEPAKE, Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry, Kerava Loimaan Ekotori, Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry, Loimaa Työkeskuksesta työhönvalmennuskeskukseksi, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö, Järvenpää Lue lisää: atop Välittäjäorganisaatio: VATES-säätiön tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten, erityisesti vaikeasti työllistyvien vajaakuntoisten kuntoutusta ja työllistymistä kehittämällä työllistämismuotoja, järjestämällä asiantuntijapalveluita sekä vaikuttamalla työmarkkinoihin ja kuntoutusjärjestelmiin. VATES-säätiön taustajoukkoihin kuuluu 24 yhteisöä. Lisätietoja: ESR-toimintalinja: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Kohderyhmä: Heikossa työmarkkina-asemassa olevat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat työttömät vajaakuntoiset Toteutusaika: (aiempi hanke ) Toteutusalue: Valitut hankkeet ovat pääasiassa Etelä-Suomesta ESR:n ja valtion avustus: , josta osahankkeille Projektipäällikkö: Pauliina Lampinen, Yhteystiedot: VATES-säätiö, PL 40 (Oltermannintie 8), Helsinki, puh (09) info Ri-Ku kulkee rinnalla Avainsäätiön Ri-Ku Rinnalla Kulkija -osahankkeen kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset sekä muut vaikeasti työllistettävät henkilöt. - Kehitämme toimintatapaa ja yhteistyötä entistä asiakaslähtöisemmäksi ja tuemme asiakasta työllistymään avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen menetelmää käyttäen, projektipäällikkö Juha Mettälä kertoo. Vajaakuntoisten työllistymisportailla portaalta toiselle siirtyminen on osoittautunut kriittiseksi kohdaksi. Projektin tarkoituksena on luoda malli, jolla tälle siirtymätaipaleelle voidaan valmistautua mahdollisimman hyvin. Tarkoitus on saada eri organisaatioiden henkilöstö puhumaan samaa kieltä ja vaihtamaan tietoja, taitoja ja kokemuksia keskenään. - Työkyvyn arviointi sekä työllistymisportaiden alussa että kesken työllistymisprosessin on todettu tarpeelliseksi. Tarkoituksena on kehittää myös näitä menetelmiä käytännön tarpeita vastaaviksi. Ri-Ku Rinnalla Kulkija -hanke sopii luontevasti Avain-säätiön toiminnan tarkoitukseen. Avain-säätiö muun muassa kehittää vammaispalveluita ja niiden arviointia, järjestää vammaisten ja heidän omaistensa kuntoutumista ja selviytymistä tukevia sosiaalipalveluita sekä harjoittaa omaa palvelutoimintaa tukevaa tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoimintaa. AVAIN-säätiö, Lahti, projektipäällikkö Juha Mettälä, 19

20 Kainuun Nuotta ry Helpon Homman jälkeen Ideat hankkeeksi Kainuun Nuotta ry:n yhdessä Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kanssa toteutettama välittäjäorganisaatiohanke Helppo Homma Ideasta Hankkeeksi kehitti uutta aktiivista työvoimapolitiikan menetelmää yhteensä 54 pienhankkeen voimalla vuosina Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella vaikuttava hanke jatkuu nyt nimellä Ideat Hankkeeksi. Helppo Homma Ideasta Hankkeeksi toimi maakunnallisten kolmannen sektorin yhteistyöorganisaatioiden sekä paikallisten ja maakunnallisten kumppanuustoimijoiden verkostoja hyödyntävänä sateenvarjohankkeena. Tehtävänä oli opastaa pieniä toimijoita työllisyyshankkeiden toteuttajiksi. Ensimmäisellä hakukierroksella kävi selväksi, että pienhankerahalle on kysyntää ja sillä on merkitystä. Maaseudulta löytyi paljon hankeideoita ja pieniä yhdistyksiä, jotka eivät aiemmin olleet yksin uskaltaneet, voineet tai osanneet hakea rahoitusta toiminnalleen. - Välittäjäorganisaatiotoiminta mahdollisti näiden pienten toimijoiden mukaantulon. Saimme tasapuolisesti molemmista maakunnista yhteensä 137 hankehakemusta, joista 54 toteutui, projektipäällikkö Minna Seppänen kertoo. Pienhankkeissa järjestettiin esimerkiksi kesätöitä nuorille, rakennettiin vene, pidettiin puutyökursseja naisille, perustettiin osuuskunta, järjestettiin tietotekniikkakoulutusta, pidettiin esiintymiskurssia ja tehtiin näytelmä sekä kuntoutettiin työttömiä. - Tärkein tavoite oli hankkeessa kehitettävä uusi toimintatapa, jossa sosiaalisen pääoman kartuttaminen oikein kohdennetuilla minihankkeilla otetaan tietoisesti työllisyydenhoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn työkalurepertuaariin. Käytännön tasolla toiminnan myötä paperityö pienhankkeissa väheni, ohjaus, opastus ja organisaatioiden välinen yhteistyö tiivistyi sekä kynnys rahoittajiin päin madaltui, Seppänen sanoo. Jatkoa toisella kierroksella Helppo Homma -hanke jatkuu nyt Ideat Hankkeeksi -jatkohankkeella. Päämääränä on jälleen lisätä sosiaalista pääomaa, saattaa alkuun uusia hankkeita ja aktivoida uusia hankehakijoita sekä kehittää uusia aktiviteetteja, jotka tulevaisuudessa johtavat toimintaan ilman tukea. - Osahankkeiden tavoitteena on lisätä ihmisten valmiutta ja kykyä suunnitella sekä toteuttaa yhteisiä tavoitteita ja suunnitelmia. Hankkeilla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia toimintamuotoja, jotka mahdollisesti jäävät elämään varsinaisen ohjelmakauden jälkeenkin, Seppänen kuvaa. Osahankkeiden toteuttajia voivat olla pienet rekisteröidyt toimijat kuten maaseudun ja taajamien kylä- ja asukastoiminnan parissa toimivat yhdistykset, työttömien yhdistykset sekä työosuuskunnat, jotka tukevat kylien ja asuinalueitten kehittämistä. Pienhankkeiden edellytetään vaikuttavan nuorten, työttömien, maaseudun naisten ja erillisryhmien aktivoitumiseen suorasti tai epäsuorasti. Pienhankkeilla parannetaan osallistujien työmarkkinavalmiuksia, edistetään työllistymistä, paikallista ja/tai maakunnallista aloitteellisuutta, kehitetään osaamista ja yhteistyötä sekä ehkäistään yhteiskunnasta syrjäytymistä. 20 Tavoite 1 -ohjelmien välittäjäorganisaatiot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Verna Mustonen 29.8.2017, Kajaani ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella

Lisätiedot

Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Hankesuunnitelma TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Hankesuunnitelma 11.9.2017 TARMO monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Toteutusaika: 1.6.2018-31.12.2020 Toiminta-alue: Pohjois-Karjala Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot