Kustaa Ylitalo, Pauliina Hildén, Eija Mannisenmäki. Otetta elämään Työttömyydestä työllistymiseen

Transkriptio

1 Kustaa Ylitalo, Pauliina Hildén, Eija Mannisenmäki Otetta elämään Työttömyydestä työllistymiseen Raportti työllisyyspoliittisista hankkeista Hämeen ELY-keskuksen alueella

2 1

3 Kustaa Ylitalo, Pauliina Hildén, Eija Mannisenmäki OTETTA ELÄMÄÄN Työttömyydestä työllistymiseen Raportti työllisyyspoliittisista hankkeista Hämeen ELY-keskuksen alueella Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry LIITU- työllistämisprojekti Postiosoite: Urheilukeskus, 2. rappu, Lahti Paino: N-Paino, Lahti Kannen kuva: Salla Laurinolli 7 2

4 TIIVISTELMÄ Tämä raportti kuvaa Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristö -keskuksen alueella vuosina toimivia työllisyyspoliittisia hankkeita. Raportti on osa LAATU-hankkeen nimellä kulkevaa hankkeiden kehittämistyötä, jota on tehty kahden hankkeen toimesta ja johon ovat osallistuneet niin rahoittajana toimiva Hämeen ELY keskus, työvoimahallinnon edustajat kuin muut hanketoimijatkin. Vastaavaa työllisyyspoliittisella avustuksella toimivien hankkeiden kartoitusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Hankekartoituksen tavoitteena on hankkeiden nykytilanteen kuvaus. Tarkoituksena on saada hankkeiden hyvät käytännöt esiin ja levitykseen, tunnistaa hankkeiden yhteiset ongelmat ja haasteet ja etsiä niihin ratkaisukeinoja sekä luoda hanketyöhön yhteinen laadullinen kriteeristö. Lisäksi annetaan hanketyötä ja työllistämistoimia tukevia suosituksia virkamiehille, hanketyöntekijöille ja poliittisille päätöksentekijöille. Työllistämishankkeiden tuloksellisuutta on perinteisesti seurattu erilaisten määrällisten mittareiden kuten asiakasmäärien, asiakkaiden läpivirtauksen, edelleen sijoittuneiden määrän ja hankkeille myönnettyjen ja niiden käyttämien eurojen muodossa. Mutta hankkeissa on myös laadullisia ominaisuuksia, joiden tarkastelu on vähintään yhtä tärkeää kuin määrällisten tulosten seuraaminen. Hanketoimijoiden tulisi tietää, mitkä ovat ne keskeiset laadulliset tekijät, jotka johtavat hyvään lopputulokseen eli edistävät asiakkaan työllistymistä. Toisaalta hanketoimijoiden on hyvä tunnistaa myös mahdolliset hanketoimintaan liittyvät kompastuskivet ja oppia välttämään niitä. Hanketyön kirjo kentällä sisältää erilaista ja eritasoista ammatillisuutta, aatteellisuutta ja näkökulmia työskentelytapojen tehokkuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmiselämään työttömyyden aikana. Hankekartoituksessa nousi kuitenkin selvästi esiin kaikille laadukkaille ja tuloksellisille hankkeilla yhteisiä piirteitä. Hankekartoitus osoitti, että hyviä tuloksia voidaan saavuttaa monin eri keinoin. Yksi laadukkaan hankkeen ominaispiirre on laadukas asiakasprosessi, joka koostuu kolmesta keskeisestä tekijästä: prosessinomaisuudesta, yksilöllisyydestä sekä laaja-alaisesta ohjauksellisuudesta. Hankkeet, joissa asiakasprosessi oli hoidettu laadukkaasti, oli sekä jatkosijoittuminen hankkeen jälkeen että kustannustehokkuus huomattavasti keskimääräistä korkeammalla tasolla. Toinen tärkeä laadukkaan hankkeen ominaispiirre on ammatillinen osaaminen. Erityisesti hankevetäjän osaamisella, koulutustaustalla ja asiakasprosessin laadulla on selkeä yhteys. Myös toimivat verkostot, vahva hankehallinnoijan tuki, asioiden dokumentointi sekä kehittymishalu lisäävät hankkeen laatua ja tuloksellisuutta. Vaikka monilla hankkeilla on puutteita niin ammatillisessa osaamisessa, resursseissa, kuin virallisten suositusten noudattamisessakin, on hankkeilla myös sellaisia vahvuuksia, jotka julkisella sektorilla toteutuvat heikosti tai puuttuvat kokonaan. Hanketoiminnan vahvuuksia ovat mm. joustavuus, yksilöllisyys, sitoutuneisuus, innovatiivisuus, ihmisläheisyys ja usein myös työntekijöiden asenne ja omistautuminen asiakkaan auttamiseen. Kaiken kaikkiaan hankekartoitus osoitti, että hankkeissa tehdään merkittävää työtä työttömyyden vähentämiseksi ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten auttamiseksi. Työ- ja elinkeinotoimistojen haastatteluissa tulikin hyvin selvästi esiin se, että hankkeet ovat omaleimainen, mutta korvaamaton tuki työttömyyden hoidossa. 3

5 Sisällys 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA LAATU-HANKKEEN TAVOITTEET AINEISTON KERUU JA KÄSITTELY ASIAKKAAN KERTOMUS: POHJAMUDISTA NOUSUKIITOON JA MAHALASKUUN HANKKEIDEN MÄÄRÄ, KOKO JA ASIAKASKUNTA HANKKEIDEN TARJOAMAT PALVELUT HANKKEIDEN TARJOAMAT TYÖTEHTÄVÄT JA TOTEUTUSTAPA ASIAKKAAN KERTOMUS: HEINÄHATTUKESÄ ASIAKASPROSESSI LAADUN KULMAKIVI ASIAKASPROSESSIN VAIHEET PROSESSINOMAISUUS, YKSILÖLLISYYS JA LAAJA-ALAISUUS LAADUN MITTARINA ASIAKKAAN KERTOMUS: UUDEN ELÄMÄN ALKU HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISET TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS HANKKEIDEN YHTEISKUNNALLINEN ROOLI ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN HANKKEIDEN HENKILÖSTÖ JA TAUSTAYHTEISÖ JULKISUUSKUVA JA TIEDOTTAMINEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA YHTEENVETOA KEHITTÄMISSUOSITUKSET LIITTEET Liite 1: Typo-hankkeen arviointilomake (3 s.) Liite 2: Luettelo työllisyyspoliittisista hankkeista Hämeen ELY-keskuksen alueella (4 s.) Liite 3: Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake (5 s.) 4

6 Väitän, että me ollaan eteenpäinkatsovia 1. JOHDANTO Otetta elämään työttömyydestä työllistymiseen on raportti Hämeen ELY-keskuksen vuosina rahoittamista työllisyyspoliittisista hankkeista. Raportti on osa LAATU-hankkeen nimellä kulkevaa hankkeiden kehittämistyötä, johon ovat osallistuneet niin Hämeen ELY keskus, alueen työ- ja elinkeinotoimistot kuin itse hanketoimijatkin. Laatu-hankkeen työtä ja sen etenemistä on ohjannut rahoittajan ja hanketoimijoiden muodostama työryhmä. Työllisyyspoliittiset hankkeet, joista käytetään tässä raportissa myös lyhennettä typo-hanke, ovat yksi osa tuettua työllistämistoimintaa. Hankkeiden käytännön toteuttajina toimivat kolmannen sektorin yhdistykset ja säätiöt sekä kunnat, jotka saavat rahoitusta ELYkeskukselta työllisyyspoliittisena avustuksena. Lisäksi välityömarkkinatoimijat voivat saada esimerkiksi kunnilta tulevina ns. kuntalisinä tai muina avustuksina lisärahoitusta. Tässä raportissa tarkastellaan näiden hankkeiden toimintatapoja ja työn tuloksellisuutta työllistämisen näkökulmasta ja kuvataan, miten töitä on työttömien auttamiseksi tehty Hämeen ELY:n alueella ROUHEESTI, niin kuin eräs hankepäällikkö kuvasi. Työllisyyspoliittisten hankkeiden määrälliset ja laadulliset ominaisuudet ja hankkeissa tehtävän työn tuloksellisuus ovat herättäneet keskustelua asiantuntijoiden, hanketoimijoiden, työvoimahallinnon ja rahoittajien keskuudessa viime vuosina runsaasti. Asia on ollut esillä myös julkisessa sanassa. Lehdistössä on puhuttu tempputyöllistämisestä, työttömien säilytyspaikoista ja ilmaisen työvoiman käytöstä. Onkin totta, että aiempina vuosina rahaa hanketoimintaan on ollut tarjolla enemmän ja sitä on saanut väljemmin perustein kuin tänä päivänä ja osa työllistämiseen käytetyistä rahoista on mennyt muuhun kuin työllistämisen edistämiseen. Toisaalta samaan aikaan hanketoimijat ovat omassa käytännön työssään nähneet, miten tuetulla työllistämistoiminnalla voidaan saada aikaan kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia yksittäisen pitkäaikaistyöttömän elämään. Työllistämishankkeiden tuloksellisuutta on perinteisesti seurattu erilaisten määrällisten mittareiden kuten asiakasmäärän, asiakkaiden läpivirtausmäärän, edelleen sijoittuneiden määrän ja eurojen muodossa. Tosin näitäkään ei ole ELY-keskusten hankkeissa seurattu systemaattisesti tai yhdenmukaisesti. On selvää, että määrällisillä mittareilla voidaan seurata hankkeiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta työllistämisen näkökulmasta lyhyellä aikavälillä. Hankkeissa on kuitenkin myös paljon laadullisia ominaisuuksia, joiden tarkastelu hankkeiden kehittämiseksi ja parantamiseksi on vähintään yhtä tärkeää kuin määrällisten tulosten seuranta. Hankkeiden parissa työskentelevien tulisi tietää, millä keinoilla toivottuihin tuloksiin on päästy tai miksi niihin ei ole päästy, millaisia hyviä toimintamalleja hankkeilla on käytössään, mitkä ovat tyypillisiä kompastuskiviä hanketyössä, miten niitä voidaan välttää ja miten työllistymisen esteitä ylipäätään voidaan purkaa ja työttömän työllistymistä edesauttaa. Tämä raportti pyrkii omalta osaltaan vastamaan edellä esitettyihin kysymyksiin ja antamaan sitä kautta kehittämiseen tarvittavia työkaluja hanketyön parissa toimiville. Mitään yhtä valmista hyvän ja laadukkaan työllistämishankkeen mallia raportti ei kuitenkaan kykene antamaan. Erot kohderyhmien, hankevetäjien, taustayhteisöjen ja maantieteellisten alueiden välillä ovat usein niin suuria, että hankkeiden vertailu ja toimintatapojen suora kopiointi ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista. Tämänhetkisen hanketoiminnan analysoinnin pohjalta raporttiin on laadittu kehittämissuosituksia eri tahoille. Kullekin toimijalle jää haasteeksi löytää omalle asiakasryhmälleen sopivimmat ja toimivimmat ratkaisut, jotka ovat oman näköisiä, mutta samaan aikaan myös laadukkaita ja tehokkaita asiakkaan ja työllistymisen näkökulmasta. 5

7 Raportti on suunnattu luettavaksi työllisyyspoliittisten hankkeiden toimijoille, TE-toimistojen työntekijöille, yhteistyöverkostoille sekä päättäville tahoille, jotka ovat kiinnostuneita kenttäväen kokemuksista ja näkökulmista oman päätöksentekonsa laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Raporttiin on liitetty mukaan asiakkaiden kuvauksia ja kertomuksia omista hankekokemuksistaan muistuttamaan niin hanketoimijoita, virkamiehiä kuin poliittisia päättäjiäkin siitä, että hankkeisiin liittyvillä toimilla ja päätöksillä on aina inhimilliset vaikutuksensa, jotka voivat yksittäisen ihmisen kohdalla olla joskus hyvin dramaattisia. 6

8 Elvyttävä voisi olla aika hyvä 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA LAATU-HANKKEEN TAVOITTEET Laatu-hankkeen toteuttaman tutkimuksen aiheena on kuvata Hämeen ELY-keskuksen alueella v toiminnassa olevia työllistämishankkeita, jotka toimivat työllisyyspoliittisella avustuksella. Työllisyyspoliittisesti avustettua hanketoimintaa raamittaa ELY-keskusten myöntämä avustus työllistämishankkeille. Työllisyyspoliittisesta avustuksesta ja sen käyttötarkoituksesta säädettiin hankekartoituksen alkuvaiheessa valtioneuvoston asetuksessa (annettu Helsingissä , 3 luku) seuraavasti: 12 : Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus: Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää toimintaan, jonka tarkoituksena on: 1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä; 2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä; 3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; sekä 4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta voidaan lisäksi myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 :n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Uusosuuskunnalla tarkoitetaan tässä luvussa työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina. 13 : Avustuksen saaja: Avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle. Joulukuun 28. päivä 2012 julkaistiin laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), johon viitaten säädettiin myös Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Tässä yhteydessä työvoimapoliittiseen avustukseenkin tuli muutoksia. Tuettavan toiminnan tarkoitusta täsmennettiin seuraavasti: 39 : Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus ja tuettava toiminta: Työllisyyspoliittisella avustuksella järjestettävällä toiminnalla parannetaan työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja edistetään heidän työllistymistään. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, jossa työttömille työnhakijoille järjestetään ja kehitetään työmahdollisuuksia ja työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja. Lisäksi suurimmat muutokset koskivat muiden muassa myönnettävän tuen määrää ja tuettavia asioita. Nykyisin ei enää ole mahdollista myöntää tukea esimerkiksi työllistämistoiminnassa käytettävien tilojen vuokrauskustannuksiin tai laitekustannuksiin. Lisäksi uusosuuskuntien toiminnan tukeminen ei ole enää mahdollista työllisyyspoliittisella avustuksella. Hankkeiden laadullinen ja määrällinen seuranta on ollut kirjavaa. Hämeen ELY-keskus otti vuoden 2010 lopussa käyttöön sähköisen seurantalomakkeen, jonka päivitetty versio on liitteenä (liite 3). Lomakkeessa ryhdyttiin systemaattisesti seuraamaan hankkeiden asiakasmääriä eri työhallinnon palvelumuodoissa: työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa ja palkkatukityössä. Lisäksi lomakkeella voidaan raportoida palvelutarveselvityksessä käyvät asiakkaat, joiden palvelutarpeen arviointi on kesken. Lomakkeelle on voinut kirjata myös muut asiakkaat, esim. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tai oppilaitosharjoittelijat. Seurantalomaketta on päivitetty muutamia kertoja ja nykyisin siihen on lisätty tiedonkeruu myös siitä, mihin asiakas on mennyt hankkeen jälkeen. Muutamat muut ELY-keskukset ovat 7

9 ottaneet Hämeessä kehitetyn lomakkeen käyttöönsä. Muilta osin hankkeiden laaja-alainen tai laadullinen arviointi on ollut vähäistä ja epäsystemaattista ja tapahtunut pääasiassa hankkeiden ohjausryhmissä ja ELY-keskukselle suuntautuneessa raportoinnissa. Kuitenkin joissakin hankkeissa laatutyötä on toteutettu jo pitkään. Ongelmana on ollut se, että nämä käytänteet eivät näy missään virallisissa tilastoissa ja papereissa eivätkä leviä laajemmalle vaan jäävät pelkästään hankkeen omaan tietoon. Osassa hankkeista tämä piilotyö on toteutettu hyvin systemaattisesti ja tarkasti aina lomakkeistoa myöten kun taas osassa hankkeista työ on ollut enemmän pelkkää auttamisen haluun pohjautuvaa intuitiivista ja epäsystemaattista toimintaa. Yhteisenä piirteenä kummassakin on lopputulos hankkeista päästään jatkoihin: työhön, kouluun tai muuhun työllistymistä edistävään jatkoon, esimerkiksi kuntoutukseen. Alkunsa hankekartoitus sai vuonna 2010 KEHÄ-työryhmässä, jossa rahoittaja, hanketyötä kehittävät hanketoimijat ja TE -toimistojen edustajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista hankkeiden kehittämistyön näkökulmasta. KEHÄ-ryhmässä tunnistettiin selkeä tarve yhteisen hankekartoituksen tekemiseen ja yhteisten laatukriteereiden luomiseen. Tätä tarkoitusta varten perustettiin LAATU-hanke, jonka tehtäväksi tuli hankekartoituksen toteuttaminen käytännössä ja tutkimusraportin laatiminen. Laatuhankkeen toteuttajat ovat toimineet kentällä omissa hankkeissa. LAATU-hankkeen tavoitteet Kuvata Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivia työllisyyspoliittisesti rahoitettuja hankkeita Saada hankkeiden hyvät käytännöt esiin ja levitykseen Tunnistaa hankkeiden yhteiset ongelmat ja haasteet sekä etsiä ratkaisuja niihin Luoda hanketyöhön yhteinen laadullinen kriteeristö ja suositukset Luoda käytännön toimintamallit hankkeiden yhteisen laatutyön jatkolle Tehdä julkaisu, joka toimii hanketyötä tukevana työkaluna niin virkamiehille, projektityöntekijöille kuin poliittisille päätöksentekijöillekin Järjestää seminaari tutkimustuloksista syyskuussa

10 Elämänmyönteinen elämä voittaa 3. AINEISTON KERUU JA KÄSITTELY Laatu-hankkeen hankekartoitus on pyritty tekemään mahdollisimman laaja-alaisesti eri näkökulmia hyödyntäen. Osansa kartoitukseen ovat tuoneet hanketoimijat, TE-toimistot, rahoittaja (ELY-keskus) ja asiakkaat. Kartoituksessa on huomioitu myös yleinen yhteiskunnallinen näkökulma. Tärkein aineiston keräämisen muoto oli hankkeille toteutetut noin kahden tunnin mittaiset strukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut toteutettiin hankkeen omissa tiloissa ja paikalla oli aina kaksi haastattelijaa. Ennen haastattelua hankkeita pyydettiin täyttämään ennakkotietolomake, jossa kerättiin numeraalista tietoa mm. henkilöstöstä, asiakasvirroista sekä asiakkaiden jatkosijoittumisista. Hankekartoituksen näkökulmat: Hankkeet Sähköinen ennakkotietolomake Strukturoitu teemahaastattelu ja hankevierailu Asiakastyössä käytössä olevat esitteet, lomakkeet sekä muu kirjallinen materiaali, kuten perehdytysoppaat ja julkaisut työllistämiseen liittyen TE-toimistot Strukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavina Hämeen ELY-keskuksen alueella toimineen viiden TE-toimiston edustajat, jotka tunsivat alueidensa typo-hankkeita. ELY-keskus Hämeen ELY-keskuksen kirjallinen arvio hankkeiden määrällisistä ja laadullisista ominaisuuksista suhteutettuna hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrään Arvio maksatusprosessin laadusta Seurantatietoihin perustuva tieto hankkeen määrällisten tavoitteiden täyttymisestä Asiakkaat Otetta Elämään niminen kirjoituskilpailu Hämeen ELYkeskuksen hankkeiden asiakkaille. Kirjoituskilpailuun saatiin yhteensä 15 erilaista kertomusta. Yleinen yhteiskunnallinen näkökulma Hallitusohjelmat, lait ja säädökset (finlex) Aiheeseen liittyvä julkinen keskustelu mediassa, lehtiartikkelit ja muut julkaisut sekä seminaarit N Y K Y T I L A N K U V A U S 9

11 HANKEKARTOITUKSEN ETENEMINEN PROSESSINA Suunnittelu ja työkalujen luominen: - haastattelulomake, ennakkotietolomake - lomakkeiston pilotointi ja korjaukset TE-tstojen haastattelut Hanke-haastattelut: - 2 haastattelijaa - analyysi ja numeraalinen arvio heti haastattelun jälkeen (kumpikin haastattelija erikseen) - yhteinen arvio hankkeesta ELYkeskuksen kyselyt Väliaikatulosten raportointi Kirjoituskilpailu asiakkaille Tulosten pisteytys ja tiedon analysointi Ennakkotiedot hankkeilta LAATUkriteerien luonti Raportointi ja seminaari Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin kaikkien hankkeiden yhteinen matriisitaulukko, jossa hanketoiminnan eri osa-alueet pisteytettiin hankekohtaisesti vertailukelpoiseen muotoon. Matriisitaulukko helpotti eri osa-alueiden välisten riippuvuussuhteiden havaitsemista, esimerkiksi asiakasprosessin laadun ja hankehenkilöstön koulutustaustan välisen yhteyden löytämistä, hankkeiden määrällisten ja laadullisten suhteiden välistä vertailua sekä hankkeiden vertailua toisiinsa. Aineiston käsittelyvaiheessa käytiin läpi hankehaastattelussa saatuja vastauksia, jotka pisteytettiin osa-alueittain. Alla on esimerkki asiakasprosessiin liittyvistä hankehaastattelun kysymyksistä ja pisteytyksestä. 1. Asiakasprosessin alkuvaihe - mitä kautta asiakkaat tulevat ja miten asiakkaat valitaan 2. Asiakasprosessin hankkeessa olovaihe - mitä alussa tapahtuu asiakkaiden kanssa - tehdäänkö yksilöllistä suunnitelmaa (onko käytössä kirjallista pohjaa) - miten asiakkaan perehdytys tapahtuu (onko käytössä kirjallista perehdytysmateriaalia) - onko asiakkaalle muuta toimintaa hankkeessa esim. ryhmiä - miten yksilöllistä suunnitelmaa seurataan 3. Asiakasprosessin loppuvaihe - mitä lopetusvaiheessa tapahtuu asiakkaan kanssa - lähetetäänkö TE-tstolle (tai muulle lähettävälle taholle) palautetta - mitä asiakkaalle tapahtuu jos hänellä ei ole jatkosuunnitelmaa - jatkuuko yhteydenpito asiakkaaseen hankkeen jälkeen jotenkin 4. Asiakasprosessin asiakaslähtöisyys - kuinka hankkeen asiakasprosessissa on huomioitu asiakkaan yksilöllisyys ja laajaalaisuus (psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus). Osa-alueet arvioitiin arvoasteikolla 1-5. Numeron 1 sai osa-alueen huonolla toteuttamisella, esimerkiksi jos loppuvaiheessa ei ollut mitään toimenpiteitä. Numeron 5 sai vastaavasti erittäin hyvin huomioidulla lopetusprosessilla asiakirjoineen ja jatkokonsultointimahdollisuuksineen. 10

12 Eteenpäinpyrkivä Jatkosijoittumisten määrän ja asiakasprosessin laadun vertaamista vaikeutti se, että hankkeilta ei edellytetty vuoden 2012 syksyyn mennessä asiakkaiden jatkosijoittumisten systemaattista seurantaa. Jatkosijoittuneiden määrät onkin saatu suoraan hankkeilta kysymällä, joten tietojen luotettavuudesta ei ole täyttä varmuutta. Hankkeiden antamia tietoja on kuitenkin verrattu ELY-keskuksen käsityksiin hankkeiden asiakkaiden jatkosijoittumisista ja tämän vertailun perusteella on päädytty pitämään lukuja suhteellisen luotettavina. Vuoden 2012 lopussa Hämeen ELY-keskus asetti hankkeille velvoitteen seurata asiakkaiden jatkosijoittumista ja laajensi jatkosijoittumisten seurantaan jo aiemmin luotua hankkeiden seurantalomaketta, joka on liitteenä. Seurantalomaketta muokattiin jälleen keväällä 2013 vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä terminologiltaan sekä laskemaan jatkoseurantaan liittyviä tietoja systemaattisemmin. Vertailukelpoisen aineiston keräämisen ja analyysin tekemisen haasteena oli hankkeiden heterogeenisuus, jota aiheuttavat erot mm. tavoitteissa, työtavoissa, asiakaskunnan haastavuudessa, taustaorganisaatiossa, käytössä olevissa resursseissa ja työllistämiskokemuksessa. Näin ollen hankkeita ei voi laittaa suoraan paremmuusjärjestykseen saatujen tulosten perusteella. Hankkeiden toiminnan sisältö poikkeaa suuresti toisistaan, joten jokaisen hankkeen numeraalinen arvio on suhteutettu odotuksiin, joita ko. toimintaan suuntautuu. Näin ollen esim. edelleen sijoittava hanke tai työpajahanke on arvioitu eri tavoin toiminnan erilaisuuden takia. Tulosten perusteella nousee kuitenkin hankkeille yhteisiä ominaisuuksia, jotka ovat joko vahvuuksia tai heikkouksia. Raporttiin on poimittu mukaan kolme kirjoituskilpailutekstiä muokkaamattomana tuomaan asiakkaiden ääntä esiin. Kirjoitusten julkaisemiseen on lupa sekä kirjoittajilta että muilta niissä tunnistettavissa olevilta tahoilta. Raportin sivujen yläreunoihin on liitetty hanketoimijoiden vastauksia hankekartoitushaastattelussa esitettyyn tehtävään: Keksi yksi adjektiivi, joka kuvaa hanketta! OTETTA ELÄMÄÄN Kirjoituskilpailu Oletko ollut työkokeilussa, työharjoittelussa, työelämä-valmennuksessa tai palkkatuella mukana Hämeen ELY -keskuksen rahoittamassa hankkeessa? Kuvaa oma henkilökohtainen hanketarinasi vapaamuotoisesti ja värikkäästi! Kilpailuun voivat osallistua kaikki Hämeen ELY -keskuksen työvoimapoliittisten hankkeiden nykyiset ja entiset asiakkaat. Ryhdy rohkeasti kirjoittamaan vaikka kieliopin kanssa olisikin ongelmia! SISÄLTÖ ON HUOMATTAVASTI TÄRKEÄMPI KUIN KIELIASU! Kilpailuohjeet: ks. liite tai 11

13 4. ASIAKKAAN KERTOMUS: POHJAMUDISTA NOUSUKIITOON JA MAHALASKUUN 25-vuotias nainen kuvaa kirjoituksessaan nuoren työttömän itsetunnon kohoamista onnistuneen työharjoittelun myötä. Kirjoittaja nostaa esiin myös kriittisen näkökulman siitä, miten virkakoneiston päätökset ja määrärahojen riittävyys voivat vaikuttaa dramaattisesti yksittäisen ihmisen elämään ja määrittää koko hänen tulevaisuutensa suunnan. Työttömyyttä oli valmistumisen jälkeen jatkunut jo 5 kuukautta, eikä tunnelin päässä ollut näkyvissä ainakaan valoa. Työttömänä työnhakijana olin lähetellyt hakemuksia paikkaan jos toiseenkin, olin jopa päässyt kahteen työhaastatteluun, mutta niistä ei koskaan mitään irronnut. Kaiken olin tehnyt, mitä työvoimatoimisto edellytti ja paljon enemmän omin päin ja silti, mikään ei auttanut. Elämä oli suoraan sanottuna toivotonta ja tulevaisuus pelkkä musta aukko, olin epäonnistunut ja pahasti. Ei ollut mitään syytä nousta aamulla ylös tai ulos. Jossain vaiheessa työttömyyttä menin niin pitkälle, että eristin itseni neljän seinän sisälle omaan asuntooni. Ystävät jotka halusivat tavata minut, pyysin aina asuntooni, ikinä en itse mennyt ulos. Pelkäsin vieraita ihmisiä, jopa kauppaan meno pelotti, matkallahan saattoi törmätä muihin ihmisiin, jotka halveksisivat minua jo pelkän ulkonäön takia ja siksi että olin työtön. Tuohon aikaan minusta tuntui siltä, että työttömyys voi näkyä ulospäin, kuten esimerkiksi uskonnollinen tai poliittinen suuntaus. Jo pelkkä roskapussin vieminen taloyhtiön roskikseen oli täysin ylivoimainen suoritus. Olin pohjattomassa suossa johon vajosin päivä päivältä enemmän ja enemmän. Tältä minusta tuntui monen kuukauden ajan, kunnes eräänä päivänä matkapuhelimeni soi Puhelimessa naisääni kysyi minulta suostumustani henkilötietojeni luovuttamiseen kolmannelle osapuolelle, jonka erikoisalaa oli kuulemma vastavalmistuneiden nuorten auttaminen työelämän alkuun. Ajattelin: Ei se tästä enää pahemmaksi voi mennä, päätän päiväni hieman tuonnempana, joten annoin luvan tietojeni edelleen lähettämiseen. Seuraavana päivänä soi taas puhelin, ja hyvin ystävällinen ja innokas naisääni puhui ja ehdotti tapaamista seuraavalle päivälle, hänellä kuulemma olisi loistava idea. En ollut aivan vakuuttunut idean toimivuudesta, mutta olisi ainakin syy mennä ovesta ulos, joten suostuin tapaamiseen. Kolmantena päivänä kävin tapaamassa tätä niin kutsuttua yhdyshenkilöä Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tapaaminen kesti puolitoista tuntia ja tuona aikana minulle selvisi, että tässä on henkilö, joka aidosti välittää toisista ihmisistä. Hän oli itse asiassa tehnyt päätöksiä jo ennen kuin olin edes suostunut mihinkään. Tapaamisessa sain kuulla, että seuraavalle päivälle eli torstaille minulle oli sovittu työhaastattelu samaisen Verkatehdaskompleksin eteisaulassa olevaan pieneen taidegalleriaan. Ensi kuulemalta ajatus tuntui täysin tuulesta temmatulta, minähän olin valmistunut taloushallinnonmerkonomiksi, en taidegalleristiksi, vaikka toki taidehistoria ja tavallinen historia ovat aina kiinnostaneet minua vapaa-ajalla. Yhdyshenkilö sanoi, että galleriassa toimii myös taidelainaamo ja että lainasopimusten kanssa tarvitaan merkonomin taitoja. Se kuulostikin jo joltain. Silti en odottanut seuraavan päivän haastattelulta mitään. Vaikka haastattelu onnistuisikin, jäisin kuitenkin tyhjän päälle kuten aina ennenkin. Torstaipäivänä oli tuo odotettu haastattelutilaisuus. Gallerian oven tuli avaamaan ystävällinen ruskeatukkainen silmälasipäinen naishenkilö. Naisen nimi oli Sirpa ja hän oli kyseisen pienen gallerian/taidelainaamon toiminnanjohtaja. Haastattelu oli mukavan kiperä, mutta loppua kohden keskustelimme jo vapautuneemmin historiasta, se kun yhdisti meitä molempia. Toiminnanjohtajan mielestä persoonallisuuteni sopi hyvin yhteen muun gallerian henkilökunnan kanssa. Ainoa este tielläni olisi galleriassa oleva toinenkin harjoittelija, joka ei ollut vielä varma, jatkaako galleriassa vai muualla. Kaksi harjoittelijaa olisi pienessä tilassa hieman liikaa, eikä tehtäviä löytyisi niin monelle. Sovimme, että seuraavan viikon maanantaina galleriasta otettaisiin minuun yhteyttä, koska silloin asiat olisivat ratkenneet suuntaan tai toiseen. Maanantaina kaikki selviäisi, jäin jännityksessä odottamaan. 12

14 Luova, siihen perustuu koko homma Maanantaina puhelin sitten soi ja sieltä kysyttiin: Haluaisitko aloittaa työharjoittelun meillä GalleriaKONEssa?. En ollut uskoa kuulemaani, mutta vastasin silti myöntävästi, vieläpä monta kertaa. Kaikki ei ollutkaan vielä menetetty. Tosin piti vielä katsoa, miten pölyallergia ja astma reagoivat, pölyä kun ei pääse pakoon steriileimmässäkään ympäristössä. Sovittiin, että harjoittelu alkaisi 4. päivä lokakuuta Sitä ennen hoitaisin tietysti sopimusasiat kuntoon niin gallerian kuin työvoimatoimistonkin kanssa. Niin kävi, että klo:11.00 harjoitteluni galleriassa alkoi tutustumalla ensin paikan toimintaan ja visuaaliseen ilmeeseen. Tauluja oli paljon ja heti seiniltä pisti muutama mielenkiintoinen teos silmään. Tutustuin silloiseen gallerian näyttelyyn ja siitä se lähti. Ensimmäiset päivät menivät talon tavoille oppimisessa, mutta päivien vaihtuessa viikoiksi ja viikkojen kuukausiksi opin koko ajan enemmän ja enemmän. Tutustuin gallerian muuhun henkilökuntaan ja huomasin, että minä tosiaankin sopeudun porukkaan. Kaikilla oli samanlainen vinoutunut huumorintaju kuin itselläni siis kaikilla viidellä, niin pienessä paikassa olin. Opin laina- ja myyntisopimusten teon ja kirjaamaan maksusuoritukset koneistoon. Opiskellessani merkonomiksi olimme käyttäneet koulussa aina Excel- ohjelmaa ja Access - ohjelmisto käytiin hyvin pintapuolisesti läpi. Galleriassa oli käytössä nimenomaan Access -pohjainen ohjelmisto. Tulin tavanneeksi Hämeen mittakaavalla tunnettuja taiteilijoita, kun he kävivät tuomassa tai vaihtamassa teoksia, ja totta kai uudet teokset piti aina laittaa tietokantaan, että tiedetään, mitä teoksia on lainaamossa, mitä lainassa, ja ovatko jotkin teokset edes lainaamossa koskaan olleetkaan. Palvelin asiakkaita ja yhtäkkiä minusta oli mukavaa olla tekemisissä täysin vieraiden ihmisten kanssa. Työnkuvaukseni oli taidelainaamohoitajan ja näyttelysihteerin avustavat tehtävät. Yhtäkkiä olin osa hyvin ihmisystävällistä ja sydänverellään asialleen omistautunutta yhteisöä. Nyt minulla oli syy nousta aamulla sängystä ylös ja mennä töihin/harjoitteluun, minkä aina teinkin intoa uhkuen. Koskaan ei tiennyt, mitä tuleva päivä tuo tullessaan, onko kaaos vai hiljainen päivä. Sillä ei ollut väliä, motivaationi hipoi korkeuksia, samoin itsetuntoni. Opin jälleen luottamaan ihmisiin, tunsin että olin onnistunut jossakin, en ollut yhteiskunnan hylkiö enää. Välillä tein toki virheitä, niin kuin kuka tahansa: näppäilin väärän numeron ja lähetin vahingossa taiteilijoille turhia teoksen myynti-ilmoituksia, joita ei olisi tarvinnut lähettää, mutta aina niistä otin opikseni. Tuo yhteisö oli mukava siitäkin, että virheistä ei huudettu, vaan oltiin yhtä pahoillaan kuin mitä virheen tekijä itsekin, eli minä. Ja vaikka olin vain harjoittelija, minua kohdeltiin aina yhtenä henkilökunnan jäsenistä, ei yhtään sen vähäisempänä tai parempana, mikä tuntui minusta tosi hyvältä. Joulua kohti mentäessä pääsin osallistumaan henkilökunnan pikkujouluihin ja minulle luvattiin jatkoa joulun jälkeenkin samassa paikassa. Suunnitelmat olivat jo niin pitkällä, että puhuttiin jo palkkaamisestani galleriaan, koska olin oikeutettu palkkatukeen. Joulun jälkeen saisin jopa nimekkeen taidelainaamonhoitaja. Kaikki kuulosti hyvältä, liian hyvältä. Ensimmäinen harjoittelusopimukseni loppui ja olin sinä päivänä työvoimatoimistossa käymässä tehdäkseni uuden, nyt ihan työsopimuksen, koska olimme galleriassa niin suunnitelleet. Työvoimatoimistosta pudotettiin sellainen pommi päälle, että pahimmalle vihamiehellekään ei sellaista toivoisi: palkkatukea ei voida minulle myöntää, määrärahat ovat loppu! Olin hyvin järkyttynyt kuulemastani. Miten niin? Heinäkuussa sanottiin, että sairauteni vuoksi saisin palkkatuen aina kun siihen on tarvetta! Se oli kuulemma heinäkuussa se, nyt tuen myöntämisen kriteerejä oli karsimalla karsittu niin, että vain hyvin tiukan seulan läpi jotkut onnekkaat saisivat tuen, jos saisivat, ja vain kolmeksi kuukaudeksi hekin. Ainoa hyvä asia oli se, että asiaani työvoimatoimistossa hoiti henkilö, joka edellisenä päivänä oli ollut gallerian asiakkaana ja jota olin silloin palvellut, joten hän teki nyt vastavuoroon palveluksen minulle ja otti asiakseen viedä asiaani eteenpäin. Valitettavasti kovin pitkälle ei edetty, 13

15 koska päätöksiä tekevät henkilöt eivät pienen ihmisen elämästä välitä, ja tämä asiaani hoitanut henkilö ei ollut päättävä elin. Mutta olin oikeutettu sentään jatkamaan harjoittelussa samassa paikassa vielä kolme kuukautta ja kahdeksan päivää, joten heti aloitin toisen harjoittelupestini GalleriaKONEessa, jonka on tarkoitus kestää asti ja päättyä uuden näyttelyn avajaisiin. Tällä hetkellä nautin viimeisistä onnistumisen kokemuksista harjoittelussa oloaikanani. Nousukiitoni oli mahtava, mahalasku sitäkin mahtavampi. Tulevaisuus harjoittelun jälkeen näyttää tässä vaiheessa yhtä synkältä, kuin mitä se alun perinkin oli, tosin itsetuntoani ei enää voi mikään musertaa, nähtävästi kaiken muun voi. Yhteiskunta on pettänyt sen heikoimmat jäsenet täysin, mukaan lukien minut. Kaikkialla vaaditaan työuria pidennettäviksi hamaan hautaan asti. Missään ei kerrota, mitä sitten, jos työurat eivät saa edes alkaa. Tämän tahtoisin kyllä tietää ja varmasti aika moni muukin. Tämän asiakkaan tilanne päättyi kuitenkin onnellisesti. Hän oli työelämävalmennuksessa parissakin paikassa alalla, jonka jälkeen hän työllistyi kulttuurialalle. 14

16 Aikaansaava on ihan hyvä 5. HANKKEIDEN MÄÄRÄ, KOKO JA ASIAKASKUNTA Hämeen ELY-keskuksessa on perinteisesti rahoitettu runsaasti työllisyyshankkeita. Työllisyyshankkeita on rahoitettu euromääräisesti eniten Lahden seutukunnalle ja vähiten Forssan seutukunnalle. Myös Heinolan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnilla, entisten TEtoimistojen alueilla on typo-avustuksella toimivia hankkeita. Hankkeisiin käytettyjen eurojen kokonaismäärässä Häme on ollut pitkään toisena heti Uudenmaan jälkeen. Viime vuosina työllistämiseen käytettävien määrärahojen supistuessa ja työhallinnon tulostavoitteiden muuttuessa hankkeiden määrää on kuitenkin jouduttu supistamaan. Yllättävästi hankemäärän supistaminen on johtanut hankkeiden laadun nousuun, vaikuttavuuden lisääntymiseen ja nimenomaan hankkeiden asiakkaiden työllistymisen edistymiseen eli hankkeista on edetty työhön tai koulutuksiin tai muihin positiivisiin ratkaisuihin. Hankekartoituksen käynnistymisen aikaan, kesäkuun lopussa 2011 rahoitettiin Hämeen ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 hanketta, joista 3 oli sosiaalisen yrityksen selvittämis- tai vakiinnuttamishankkeita. Hankekartoituksen ulkopuolelle jätettiin muutama hanke, joiden tiedettiin päättyvän vielä 2011 syksyllä. Hankkeisiin oli myönnetty tukea noin ,00 euroa. Tällä tuella hankkeisiin palkattiin projektihenkilöstöä kokopäiväisiin työsuhteisiin vajaat 90 henkilöä. Vuonna 2012 työllistämiseen kohdennetut määrärahat vähenivät valtion säästötoimien seurauksena, mistä seurasi puolestaan paine hankkeiden toiminnan tehostamiseen ja hankkeiden lukumäärän vähentämiseen. Vuonna 2012 sidottiin työllisyyspoliittisiin hankkeisiin noin ,00 euroa. Hämeessä supistuspaineeseen vastattiin lopettamalla hankkeita niiden luonnollisen päättymisen kautta sekä hankkeita yhdistämällä. Hankkeiden lopettamispäätöksiä on tehty eri syistä. Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina päättyneistä 23 hankkeesta neljän toiminnan on katsottu olleen muuta kuin työllistämistoimintaa, esimerkiksi sosiaalityön puolelle menevää kuntouttavaa toimintaa. Viisi hanketta ei puolestaan täyttänyt työllisyyspoliittisen avustuksen vaatimuksia muulla tavoin eli niillä ilmeni ongelmia mm. omarahoitusosuuksien hoitokyvyssä tai hankkeen tarkoituksessa. Päättyneistä hankkeista seitsemän yhdistyi johonkin toiseen hankkeeseen tai uusiutui muulla tavoin. Seitsemän hanketta päättyi niiden omasta toivomuksesta. Toivomuksen taustalla oli esimerkiksi pitkä hankehistoria tai kokemus siitä, että toiminta ei ollut enää tarkoituksenmukaista eikä vastannut avustuskriteereitä. Vuoden 2012 kesäkuussa Hämeen ELY-keskuksen alueella toimi 31 hanketta työllisyyspoliittisella avustuksella. Hankkeista yksi oli sosiaalisen yrityksen vakiinnuttamishanke. Vuoden 2012 loppuun mennessä näistä 31 hankkeesta oli päättynyt 6 hanketta. Vuonna 2012 kahdelle uudelle hallinnoijalle myönnettiin työllisyyspoliittista avustusta, joista toinen suuntautui sosiaalisen yrityksen selvittämishankkeeseen, mikä johtikin sosiaalisen yrityksen käynnistämiseen vuonna Toinen uusina aloittaneista hankkeista jouduttiin keskeyttämään jo kesäkuussa, koska hanketoiminta ei käynnistynytkään suunnitellulla tavalla. Vuoden 2013 kesäkuuhun mennessä Hämeen ELY-keskuksen alueella toimi yhteensä 27 työllisyyspoliittista hanketta, joista vain yksi oli uuden toimijan hanke ja 3 sosiaalisen yrityksen selvittämis- tai vakiinnuttamishankkeita. Vuonna 2013 rahoitetuista hankkeista päättyy vuoden loppuun mennessä vielä 3 hanketta, joista yhden toiminta siirtyy kunnalle. Hankkeisiin on myönnetty tukea noin kaksi miljoonaa euroa. Projektihenkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti kokopäiväisiin työsuhteisiin runsaat 60 henkilöä. 15

17 Vuodelle 2014 Hämeen ELY-keskuksessa järjestetään avoin haku työllisyyspoliittisesta avustuksesta, johon miltei kaikki vuonna 2013 rahoitusta saaneet joutuvat osallistumaan pitkän hankehistoriansa vuoksi. Oletettavasti runsaat 20 hanketta saa rahoituksen vuodelle Kielteisiä hankerahoituspäätöksiä Hämeessä tehtiin vuosina yhteensä kuusi kappaletta. Vuonna 2013 ei ole tehty kielteisiä päätöksiä, koska uusi hankehaku käynnistyy vasta tämän raportin valmistumisen jälkeen ja hanketoimijoille on informoitu loppuvuonna toteutettavasta avoimesta hausta, johon heidän toivotaan osallistuvan. HANKKEIDEN KOKO Kartoituksen alkaessa vuonna 2011 hankkeista suurin osa (18 kpl) oli keskikokoisia hankkeita, joissa oli 2-3 työntekijää. Näistä hankkeista yleisin oli kahden työntekijän hanke, jossa oli projektipäällikkö ja työvalmentaja tai 2 työvalmentajaa ja pienellä työajan prosenttiosuudella oleva hallinnon työntekijä. 17 hanketta oli ns. yhden miehen hankkeita, joissa hanketyöntekijä teki niin ohjauksen, hallinnon, koordinoinnin kuin lähestulkoon kaiken muunkin. Osa yhden työntekijän hankkeista sai merkittävää tukea omalta taustayhteisöltään kun taas osalla hankkeista taustayhteisöllä ei ollut käytännössä minkäänlaisia resursseja hanketyön tukemiseen vaan työntekijä teki työtään täysin yksin. Tästä johtuen erot yhden työntekijän hankkeissa esimerkiksi kuukausittaisten asiakasmäärien osalta olivat erittäin suuria vaihdellen 3-36 asiakkaan välillä. Alueella oli myös 3 suurta hanketta, joista suurin oli 14 työntekijän hanke. Tätä Riihimäellä sijaitsevaa poikkeuksellisen suurta hanketta toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Suurissa hankkeissa asiakkaita oli selvästi työntekijöitä kohden vähemmän kuin pienemmissä hankkeissa, mutta toisaalta esimerkiksi asiakaslähtöisyys oli keskimääräistä paremmalla tasolla. Vuosina hankkeiden toiminnassa keskityttiin laadun lisäämiseen esimerkiksi ohjausresursseihin panostamalla. Tämä puolestaan aiheutti sen, että ns. yhden miehen hankkeet yhdistyivät muihin, laajenivat tai päättyivät. Vuoden 2013 kesäkuussa Hämeen ELYkeskuksen alueella rahoitetuista työllisyyspoliittisesti avustetuista hankkeista enää vain kaksi hanketta oli ns. yhden miehen hankkeita, joista niistäkin toiseen oli palkattu palkkatuella projektiavustaja. Sen lisäksi kahden sosiaalisen yrityksen toimintaa vakiinnutettiin yhden henkilön toimesta. Vajaan kahden työntekijän työpanoksella pyöritettiin kolmea hanketta. Tällöin osa-aikaisen työpanoksen hankkeelle tarjosi esimerkiksi hankevastaava tai projektityöntekijä. Keskisuuria eli kahden tai kolmen palkatun projektityöntekijän hankkeita toimi kesäkuussa 2013 kuusitoista kappaletta. Suuria eli neljän tai useamman työntekijän työllistäviä hankkeita toimi neljä kappaletta. Suurimmassa hankkeessa työskenteli työllisyyspoliittisella avustuksella seitsemän työntekijää. 16

18 Riuska tällä mennään rouheesti v v Pieniä (1-1,5 tt) Keskisuuria (2-3 tt) Suuria (4 - tt) v Kuvio 1. Hankkeiden koko (ilmaistu palkatun projektihenkilöstön määränä) HANKKEIDEN ASIAKASKUNTA Hankkeiden kohderyhmänä ovat työttömät henkilöt. Usein heidän työttömyytensä on jatkunut yli 500 päivää eli he ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta. Hankkeiden kohderyhmä voi olla määritelty tarkemminkin esim. iän, taustan tai muun ominaisuuden mukaan. Hämeessäkin on kohdennettuja työllistämishankkeita esim. maahanmuuttajille, nuorille, romaneille, oppimishäiriöisille. Kesäkuussa 2011 työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä hankkeissa oli samanaikaisesti arviolta noin asiakasta päivittäin. Hankkeet palvelivat työhallinnon keinoin noin yksittäistä henkilöä vuoden 2011 aikana. Vuonna 2012 hankkeiden päivittäiset asiakasmäärät nousivat vaikka hankkeiden määrä ja hankkeisiin työllistetyn projektihenkilöstön määrä vähenivät. Asiakkaita hankkeissa oli vuoden 2012 helmikuussa runsaat 800 ja saman vuoden heinäkuussa 650. Keskimäärin hankkeet palvelivat 742 asiakasta päivittäin vuonna Yksittäisinä henkilöinä tarkasteltuna hankkeet palvelivat vuonna 2012 työhallinnon keinoin noin 1800 asiakasta. Vuonna 2013 hankkeiden asiakasmäärät jatkavat nousuaan huolimatta vuoden 2012 lopun odottavasta tilanteesta työhallinnon laki- ja organisaatiomuutoksiin liittyen. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta ainakin joidenkin hankkeiden toimintaan ja sitä kautta asiakasmääriin alkuvuonna Laajaan asiakasjoukkoon mahtuu luonnollistikin hyvin kirjavasti erilaisen elämäntilanteen, koulutustaustan ja työkokemuksen omaavia ihmisiä, joiden ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan työttömyys. Hankkeiden asiakaskunnasta löytyy niin asunnottomia huume- ja rikoskierteessä olevia kouluttamattomia keski-ikäisiä miehiä, juuri ammattiin valmistuneita nuoria naisia, kuin kaikkea tältä väliltäkin. Varsin monet hanketoimijat kuvasivat asiakaskuntaansa haastavaksi ja moniammatillista tukea tarvitsevaksi. Monilla asiakkailla oli päihde- ja mielenterveysongelmia, oma-aloitteisuuden ja itseluottamuksen puutetta sekä ongelmia arjen hallinnassa. Yksi tyypillinen arjen hallintaan liittyvä ongelma oli täysin sekaisin oleva vuorokausirytmi. 17

19 Hankekartoituksen alkaessa osa hankkeista oli valmis palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita ilman minkäänlaista karsintaa ja ottamaan asiakkaakseen haastavimmatkin tapaukset kuten vaikeat päihde- ja rikostaustaiset henkilöt. Osa hankkeista valikoi asiakkaat tarkemmin ja joutui työtehtävien luonteen ja vaativuuden takia (esim. vaarallisten työkoneiden käyttö, asiakaspalvelu, lasten kanssa työskentely) tekemään karsintaa. Hankekartoituksen aikana nousi esiin se, että hankkeissa on usein epävirallista ja kirjaamatonta tietoa asiakasryhmistä, joita hankkeet tahtovat palvella. Tällaisia asiakasryhmiä ovat mm. oppimishäiriöiset, koulutetut työttömät, päihdeongelmaiset tai moniongelmaiset työttömät, maahanmuuttajat ja romanit. Useimmissa hankkeissa eri taustan tai ominaisuuden omaavat asiakkaat olivat kuitenkin sekaisin. Niissä hankkeissa, jotka olivat selvästi valinneet painopisteekseen tietyn asiakasryhmän, olivat myös työmenetelmät selvemmin suunnattu ko. asiakkaiden kanssa työskentelyyn. ELY-keskuksen ja TE-toimiston toiveena on, että samalla alueella toimisi erityyppisiä hankkeita, jotta tarjontaa olisi erilaisille kohderyhmille. Ite [TE-toimiston virkailija] pidän tärkeenä sen, että nää [hankkeet] ei oo niinku samankaltasia vaan että löytyy niinku erilaista, koska asiakkaiden tarpeetkin on erilaisia. Jos tarkastellaan esimerkiksi Hämeenlinnan alueen hankkeita vuosina , oli hankkeiden alueellinen kirjo ja kyky palvella erilaisia asiakasryhmiä tuolloin melko kattava. Hämeenlinnan TE-toimiston alueelta löytyi hankkeita, jotka oli suunnattu selvästi kaikkein huonokuntoisimmille asiakkaille, joilla oli vakava päihde- ja rikostausta, velkaongelmia, asunnottomuutta sekä hyvin heikko työ- ja koulutushistoria kun taas toisessa ääripäässä oli hankkeita, jotka edellyttivät asiakkailtaan sujuvaa asiakaspalvelukykyä, erilaisten atk-ohjelmien hallintaa, ajokorttia ja omaa autoa sekä itsenäistä työotetta. Hämeenlinnan alueelta löytyi myös hankkeita, jotka olivat selvästi suuntautuneet esimerkiksi maahanmuuttajien, nuorten, oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten tai moniongelmaisten pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen. TE-toimiston mukaan suurin puute alueella oli hankkeet, joista löytyy miehille sopivia työtehtäviä. Yksi palveluja asiakkaan ja työhallinnon näkökulmasta luokitteleva tekijä on eri-ikäisille suunnatut palvelut: nuorten hankkeet ( vuotiaille) ja kaiken ikäisille suunnatut hankkeet. Kesäkuussa 2011 nuorten hankkeiksi luokiteltavia hankkeita oli 11. Vastaavasti kesäkuussa 2012 nuorten työllistämiseen keskittyi 8 hanketta ja kesäkuussa 2013 nuorten työllistäminen on 6 hankkeen keskiössä. Vuonna 2014 nuorten hankkeet tulevat hallitusohjelmassa olevan nuorisotakuun myötä olemaan yhtenä rahoituksen painopistealueena. 18

20 Merkityksellinen, se on ihan hyvä 6. HANKKEIDEN TARJOAMAT PALVELUT Hankekartoituksen alkaessa keväällä 2011 hankkeiden työttömille asiakkailleen tarjoamat työhallinnon palvelut olivat: työkokeilu työharjoittelu työelämävalmennus palkkatuki Useimmissa hankkeissa oli käytettävissä kaikki palvelumuodot, mutta oli myös paikkoja, joissa oli tarjolla työtä ainoastaan palkkatukeen oikeutetuille henkilöille tai vastaavasti asiakkaille tarjottiin ainoastaan työharjoittelu ja/tai työelämävalmennuspaikkoja. Vuoden 2013 alussa uudistuneen lain (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ) myötä keskeisiä muutoksia hankkeiden näkökulmasta olivat TE-toimistojen uudistuneet palvelut, joista työharjoittelu ja työelämävalmennus olivat jääneet pois ja työkokeilu oli muuttanut luonnettaan. Palkkatuki säilyi suunnilleen entisenlaisena. Palkkatuki on määritelty laissa seuraavasti: 7 luku : 1 : Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä tuki, jota voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi palkkatukea myöntäessään asettaa tuen saamiselle tuella palkattavan ja tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. 2 :Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset: Palkkatukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, yhteisölle ja muulle työnantajalle, ei kuitenkaan valtion virastolle tai laitokselle. 9 : Palkkatuen kesto: Palkkatukea voidaan myöntää henkilöä kohden enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää henkilöä kohden enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos: 1) tuella palkattava on saanut vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella; tai 2) kunta, kuntayhtymä tai muu kuin elinkeinotoimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö palkkaa tuella henkilön suunnittelemaan ja järjestämään työttömille työ- ja koulutuspaikkoja sekä muita työllistymistä edistäviä palveluja. Jos henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää ajaksi, joka henkilön alentunut työkyky ja muut työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko sen ajaksi. Korkein korotettu palkkatuki voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi, jonka jälkeiseltä ajalta palkkatuki myönnetään palkkatuen perustuen suuruisena. Työkokeilusta uudistuneessa laissa todetaan seuraavasti: Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata henkilöasiakkaan: 1) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi koulutuskokeiluun oppilaitokseen tai työkokeiluun työpaikalle; tai 2) työmarkkinoille paluun tukemiseksi työkokeiluun työpaikalle. 19

21 Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto taikka laitos. 6 : Kokeilun ja valmennuksen enimmäiskesto: Työkokeilun kesto on enintään 12 kuukautta, josta enintään kuusi kuukautta samalla järjestäjällä, tai jos työkokeilun järjestäjänä on kunta, enintään kuusi kuukautta samoissa tehtävissä. Lisätietoja palkkatuesta ja kokeiluista löytyy laista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Laki löytyy internetistä lakitietokannasta osoitteesta: Hanke voi tarjota vähäisessä määrin muutakin kuin työhallinnon palveluja, joista yleisin on kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille heidän työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka TE-toimisto ja kunnan sosiaalitoimi laativat yhteistyössä työttömän työnhakijan kanssa. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa, ehkäistä syrjäytymistä, ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä ja kehittämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan lakia (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, Finlex) täsmennettiin vastaamaan uudistunutta lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Työllistämishankkeiden heikkokuntoisimpien asiakkaiden kohdalla joudutaan pohtimaan rajapintaa työllistämistoiminnan ja kuntouttavan toiminnan välillä. Joskus tämä raja hämärtyy yksilöä ja hänen ongelmiaan käsiteltäessä ja hankkeissa siirrytään tekemään muuta kuin suoraan työllistämiseen tähtäävää työtä. Vaikka yksilön kannalta olisikin hyvä saada eri palvelut toimimaan katkeamattomana ketjuna ilman, että auttava taho aina vaihtuu, on selkeästi kuntoutuksen puolelle siirtyvä toiminta ongelma rahoituksen näkökulmasta. ELY-keskuksen hankkeille myöntämä tuki ei ole tarkoitettu selkeästi kuntouttavan työn puolelle kuuluvien asiakkaiden ja toimintojen tukemiseen vaan nimenomaan työllistymisen tukemiseen. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaan kunnilla. Viime vuosina ELY-keskus on tarkentanut työllistämistoiminnan ja sosiaalityön välistä rajapintaa ja lopettanut rahoitusta hankkeille, joiden todellinen toimiala kuuluu sosiaalityön eli vahvasti elämänhallinnallisten asioiden piiriin. Esimerkiksi Hämeessä on päättynyt 23 typohankkeen toiminta vuosina Päättyneistä 23 hankkeesta yhdeksän toiminnan on katsottu olleen muuta kuin työhallinnon rahoituskriteerit täyttävää. Vielä vuonna 2012 typo-hankkeissa saattoi olla kuntouttavassa työtoiminnassa 2-3 henkilöä henkilöstöresurssien sen salliessa. Mutta näitä asiakkaita ei huomioitu hankkeiden määrällisessä seurannassa, koska työllisyyspoliittisella avustuksella ei pitäisi rahoittaa kuntouttavaa työtoimintaa. Vuoden 2013 alkuun tultaessa rahoittajan linja on tiukentunut ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen hankkeissa typo-avustuksella on käytännössä jäänyt pois. Kuitenkin kesäkuussa 2013 työllisyyspoliittista avustusta saavista hankehallinnoijista ainakin 10 tarjosi toiminnoissaan erillisenä palveluna kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä mahdollisti asiakkaan pidemmän polun kuntoutuksesta työllistymiseen samalla työnantajalla. 20

22 Mulle tulee sellanen sana mieleen kuin ihmisläheinen 7. HANKKEIDEN TARJOAMAT TYÖTEHTÄVÄT JA TOTEUTUSTAPA Hankkeiden asiakkailleen tarjoamat työtehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Tarjolla on niin vaativaa ammattikoulutusta ja erityisosaamista edellyttävää työtä kuten graafinen suunnittelu tai sähkötyöt kuin täysin kouluttamattomille sopivia matalan kynnyksen työtehtäviäkin kuten varastointi- ja pakkaustyötä. Hankkeen aikana tehdyllä työtoiminnalla voi olla suuri merkitys asiakkaalle. Parhaimmillaan se voi tarjota omaa ammattitutkintoa vahvistavaa työkokemusta kuten kirjanpitotyötä vasta valmistuneelle merkonomille tai arvokasta työkokemusta ammattikouluttamattomalle henkilölle kuten kahvilatyö oikeassa kahvilassa. Hankkeiden työtehtävistä osaa toteutetaan aidossa työympäristössä oikeissa yrityksissä, esimerkiksi hallinnoijan omassa kaupassa tai kahvilassa, jolloin työtoiminnan arvo asiakkaan jatkotyöllistymisen kannalta on suuri. Sen sijaan osa työtehtävistä on luonteeltaan mitä vaan tyyppisiä työtehtäviä, jolloin työllä on lähinnä työkaluarvo asiakkaan kanssa toimimisessa ja työ toimii kuntouttavana elementtinä. Tällöin työn suorittamisessa itsessään ei ole asiakkaan työllistymistä edistävää vaikutusta. Jatkossa hankerahoituksen myöntämisen painopisteeksi asetetaan asiakkaan palvelutarpeen mukaisten palvelujen tarjoaminen. Hankkeiden tarjoamat työtehtävät aloittain Kaupan ala: myynti ja asiakaspalvelu Avustaja- ja hoitotyö, kotipalvelu Rakennusala, puutyöt Kulttuuri ja liikunta, tapahtumien Logistiikka: kuljetus, liikenne ja varastotyö Siivous Käsityöt Kiinteistönhoito Toimisto, hallinto, IT-ala Ruokapalvelu Lasten hoito ja ohjaus Kone- ja autopaja, metalli- ja sähkötyöt Maa- ja metsätalous, puutarha-ala Kuvio 2. Hankkeiden tarjoamat työtehtävät aloittain Eniten hankkeiden piirissä vuosina oli tarjolla kaupan alan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä, avustaja- ja hoitotyötä, puualan pienimuotoista rakennustyötä, erilaisia logistiikkaan (kuljetus, varastointi ja pakkaus) liittyviä työtehtäviä sekä siivoojan työtä. 21

23 Vuonna 2013 hankkeet tarjoavat edelleen kaupan alan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä, avustus- ja hoitotyötä ja erilaisia kiinteistönhoidollisia sekä rakennus- ja puualan tehtäviä. Siivoukseen, varastointiin ja pakkaukseen liittyvät tehtävät ovat vähentyneet. Uusina ovat tulleet erityisesti nuoria kiinnostavat media-alan ja tapahtumatuotannon tehtävät. Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometrin (II/2012) mukaan vuonna 2012 sen alueella (avoimilla työmarkkinoilla) oli eniten pulaa sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattityövoimasta. Pulaa hakijoista oli myös esimerkiksi siivoojien, lastenhoitajien (päivähoito), lastentarhanopettajien, hammashoitajien, myyntiedustajien, puhelinmyyjien, muurareiden, hitsaajien, kaasuleikkaajien sekä linja- ja henkilöauto-kuljettajien osalta. Ylitarjontaa hakijoista oli puolestaan mm. toimistotyötekijöiden, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajien, ompelijoiden, rakennusalan sekatyöntekijöiden, koneistajien, puutarhatyöntekijöiden, varastonhoitajien, matkatoimistovirkailijoiden sekä koneenasentajien osalta. Kun tarkastellaan hankkeiden tarjoamia työtehtäviä aloittain ja verrataan sitä Hämeen ELYkeskuksen ammattibarometriin, näyttää siltä, että hankkeiden tarjoamat työtehtävät valmistavat tietyillä ammattialoilla asiakkaita suhteellisen hyvin alueen avoimien työpaikkojen tarpeisiin. Esimerkiksi avustaja-, hoito- ja kotipalveluun liittyviä tehtäviä oli hankkeissa tarjolla toiseksi eniten, mikä vastaa ainakin osittain alueella vallitsevaan sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattityövoiman vajeeseen. Myös siivoustyön osalta hankkeiden tarjonta ja alueen tarve vastasivat hyvin toisiaan. Sen sijaan monen hankkeen asiakkaalleen tarjoama varastotyö tai toimistotyö ei välttämättä edistä asiakkaan työllistymistä alueella, koska kyseisten alojen ammattilaisista on ylitarjontaa jo muutenkin. Lastenhoitotehtäviä hankkeet voisivat puolestaan tarjota asiakkailleen enemmänkin, koska lastenhoitajista ja lastentarhanopettajista on alueella pulaa. Toisaalta usein juuri niissä ammattiryhmissä, joissa on työvoimapulaa, on myös koulutuksellisia, terveydellisiä tai muita erityisvaatimuksia, joita pitkään työttömänä olleiden henkilöiden on vaikea täyttää. Hankkeiden tarjoamiin työtehtäviin liittyy monenlaisia muitakin haasteita kuin vain niiden vastaavuus avointen työmarkkinoiden tarpeisiin. Yksi iso kysymys on se, miten laajaa asiakaskuntaa paikkakunnalla toimivat hankkeet pystyvät palvelemaan. TE-toimistojen haastatteluissa nousi esiin, että esimerkiksi nuorille sopivia ja nuoria aidosti kiinnostavia työtehtäviä hankkeet pystyvät tarjoamaan liian vähän. Toinen selkeä ongelma osalla paikkakunnista on se, että hankkeilla on tarjota työtehtäviä vain tietynlaiselle kohderyhmälle kun taas jonkun toisen kohderyhmän esimerkiksi perinteisen miesvaltaisen alan työtehtäviä ei ole tarjolla riittävästi. Monet meidän [yhden TE-toimiston alueen hankkeiden] mahdollisuudet on enemmän naisille, ni tää on ollut justiin sellanen tervetullu [hanke], kun ollaan saatu tänne sekä naisia että miehiä, mutta enemmistö on ollu miehiä tähän talkkarityöhön. Ja meillon kuitenkin siellä rakenteellisessa työttömyydessä tää miesten työttömyys. Ja niinku ymmärrätte niin esimerkiksi kaupungin palkkatukimahollisuudet ja nää ni on enemmän sellassii hallintokuntii mist ei löydy sellasii paikkoja, mitä miehet haluu. Yksi selkeä työtehtäviä koskeva ongelma osalla hankkeista on se, että sopivia hakijoita on liian vähän. Esimerkiksi oman auton käyttöä tai hyvää asiakaspalvelutaitoa edellyttäviin työtehtäviin on usein vaikea löytää kriteerit täyttäviä hakijoita. Myös se, että työllistetyt eivät kykene tekemään työtä riittävän tehokkaasti ja laadukkaasti ulkopuolisen asiakkaan tarpeisiin nähden, aiheuttaa toisinaan ongelmia. Eräs hankepäällikkö kuvasikin tätä ongelmaa osuvasti: Yleensä ne [asiakkaat] lähtee, jotka me olis haluttu pitää Ne yleensä jää sellaset, jotka kahteen tai kolmeen kertaan tarvii saman työn tehdä. Että nehän siinä sitä ongelmaa tekee siinä talouspuolessa, että samat työt kahteen kolmeen kertaan tehdään. Vaikka sanoisit, että tee se näin ja näin ja menet kattomaan, niin se on taas tehty väärin Seittemän kaheksan viikkoa luvattiin toimitusaika, mutta sekin sitten veny näistä ongelmista johtuen. Minua se työllisti seitsemän päivää viikossa joskus kymmenen kakstoista tuntia päivässä. 22

24 Monitahoinen, vähän niin kuin mustekala Sellaisiin matalan kynnyksen työtehtäviä tarjoaviin hankkeisiin, jotka ottavat sisään kaikki asiakkaat karsintaa suorittamatta, on toisinaan vaikea houkutella parempikuntoisia, työkyvyltään lähellä avoimia työmarkkinoita olevia asiakkaita. Tämä johtuu siitä, että näillä hankkeilla on usein paikkakunnalla maine esimerkiksi päihdeongelmaisten sijoituspaikkana, jolloin parempikuntoiset asiakkaat saattavat pelätä leimautumista ko. ryhmään. Osa hankkeista pystyy tarjoamaan asiakkailleen portaittaisen työtehtävissä etenemisen sitä mukaa kun asiakkaan osaaminen ja itseluottamus kehittyvät. Meillä kaikki ensin aloittaa meidän alkulajittelussa [ ] Ja sitte ruvetaan kattoon sitä, että mikä se ois se mahdollinen oma kiinnostus tai halu sit siirtyä muille osastoille [ ] Sitten se lisäperehdytys annetaan sitten niihin tehtäviin. [ ] Sisäinen polku on täällä semmonen, et siitä mennään sit tosissaan sit niihin kiinnostaviin tehtäviin ja oli ne sitte näillä osastoilla tai meidän tavaran käsittelyssä tai sit jos haluaa tohon kassalle, ni perehdytetään siihen, että sitä saa kokeilla tai se viimeisin on sitten oikeastaan se että jos tonne Butiikkiin [erillinen pieni myymälä, jossa ei ole hankkeen henkilökuntaa paikalla] haluu ihan yksinään, niin siellä tavallaan on ihan sitten itsenäistä se työnteko [ ] Et se polku voi olla sit niinkin pitkä, ku se. Mutta sit se voi olla niinkin, et sitte haluaa olla vaan siinä tavaran käsittelytehtävässä siinä tavaran lajittelupisteellä tai sitte siinä vaatetarkastuspisteellä. TYÖTOIMINNAN TOTEUTUSTAPA Hankkeita voidaan jaotella myös sen mukaan missä työtoimintaa toteutetaan. Toteutustavanmukaisessa jaottelussa erotetaan työpajatyyppiset hankkeet, edelleen sijoittavat hankkeet, kartoittavat hankkeet ja sosiaalisen yritystoiminnan selvittämiseen tai toiminnan vakiinnuttamiseen liittyvät hankkeet. Työtoiminnan toteutustapa (prosentteina hankkeista) Työpaja tai vastaava Edelleen sijoittava Sosiaaliseen yritykseen liittyvä Kartoittava Kuvio 3. Hankkeet työtoiminnan toteutustavan mukaan jaoteltuna. Hankkeiden määrä on ilmaistu prosentteina kaikista hankkeista. Asiakasmäärien suhteen erilaiset hanketyypit eivät merkittävästi eroa toisistaan. Esimerkiksi edelleen sijoittavien hankkeiden (8,44, as / työnt) ja työpajahankkeiden (8,88 as / työnt) asiakasmäärät työntekijää kohden olivat vuosina 2011 ja 2012 hyvin lähellä toisiaan. 23

25 Pääosa Hämeen ELY-keskuksen hankkeista vuosina oli ns. työpajahankkeita, joihin asiakas tuli työpäivän ajaksi tekemään jotakin työtehtäviä projektin tarjoamiin työtehtäviin. Tällaisia hankkeita oli selkeästi eniten eli 21/35 kpl. Vuonna 2013 työpajatyyppistä hanketoimintaa toteutti edelleen useimmat hankkeet eli 13/27. Vuosina käynnissä oleviin työpajahankkeisiin sisältyi monenmoista toiminnan sisältöä perinteisiksi laskettavista käsityö ja pientuotevalmistuspajoista innovatiivisiin ulospäin tuotteita myyviin graafisen suunnittelun yksiköihin. Perinteinen kirpputori- ja kunnostustoiminta, pienimuotoiset alihankintatyöt, puu- ja metallityöt, myymälät ja toimintakeskukset olivat kaikki edustettuina. Työpajahankkeille on tyypillistä, että näillä on erilaisia ja eritasoisia työtehtäviä tarjottavana erilaisille asiakkaille, jolloin näiden on helpompi myös ottaa valikoimatta asiakkaita sisään ja löytää heille omantasoisia työtehtäviä. Kirpputoreina ja niiden liitännäistöissä toimivat työpajat ovat perinteinen kolmannen sektorin työllistämismalli, jolla haetaan myös omaa tulonhankintaa yhdistykselle. Osa toiminnasta vaikuttaa tehokkaalta ja tulokselliseltakin, osaa leimaa järjestyksen puute ja kaoottinen työympäristö. Työkaluna kirpputorityö on saatu toimimaan joissakin hankkeessa näyttävästi ja laadukkaasti, mutta usein heikkoutena on se, että työtehtävät eivät vastaa tämän päivän avoimien työmarkkinoiden vaatimuksia eikä työharjoittelu kirpputorilla tuo vaadittua lisäarvoa seuraavaa työpaikkaa haettaessa. Toimintakeskustyyppiset hankkeet ovat erikoistuneet omalla toimialallaan joko kohderyhmän tai työtehtävien suhteen. Toimintakeskukset ovat yhteisöllisiä hankkeita, joiden toiminnan piirissä on enemmän ihmisiä kuin vain työttömät asiakkaat. Toimintakeskukset tuottavat lisäarvoa toiminnallaan yleishyödyllisesti myös virallisen kohderyhmän ulkopuolelle. Esimerkki toimintakeskustyyppisen työpajan työtehtävistä: Meil on täällä hirveesti erilaista. Ihan niinku rakentamisesta, aidan korjaamisia, meillon täällä koko ajan joku paikka rempallaan. Meillon asiakaspalvelu täällä melkein niinku koko ajan, oli ihan tekemässä mitä tahansa. [ ] Sit on kahvila. Siellähän on sit taas tää oma suola. Sit on nää eläimet. Nekin jaetaan isoihin ja pieniin. Elikkä, no, tietysti tä on kaikkein halutuinta tää eläinalue eli kaikki haluaa hoitaa eläimiä. Ja sitte on vielä pihanhoito, puutarha ja siisteydestä huolehtiminen ja sit meil on messuja ja kaikkia, missä me käydään pitämässä esittelyjä ja sit meil on viljelypalstat, jotka me jaetaan keväällä ja me puuhataan niiden kimpussa vieläkin. [ ] Ja markkinointi on sit vielä yks. Pääasiallisesti alihankintatöitä, metallitöitä tai asiakastöitä teettävissä työpajoissa tehdään samanlaisia työtehtäviä kuin oikeissa avointen työmarkkinoiden töissä. Ulkopuoliset asiakkaat ostavat työpalveluja alihankintana. Monet työtehtävät liittyvät metalli-, puu-, kokoonpano-, kierrätys- tai kodinhoitotyöhön. Perinteisiä pienkäsitöitä teettävissä työpajoissa työtehtävinä voi olla esimerkiksi kudontaa, korttien valmistusta, puutöitä yms. pienkäsitöiden valmistusta. Nämä työpajat pitävät sisällään innovatiivisuutta, luovuutta ja ekologisia teemoja, tuotteiden myyntiä, pakkausta ja asiakastilauksia. Näissä hankkeissa esiin nousee työtoiminnan välinearvo asiakkaan kanssa työskennellessä. Osa TE-toimiston asiakkaista on saanut hyvän ponnahduslaudan tulevaisuudelleen näistä kepeämmistä työpajoista. Ulkopuolisia asiakkaita palveleville työpajoille tyypillistä ovat suorat asiakaskontaktit, jolloin työtön tekee töitä ostaja-asiakkaalle esim. kodinhoidossa, iltapäivätoiminnassa, autonkorjauksessa tai muussa ammatissa, joka vastaa vapaiden työmarkkinoiden edellytyksiä. Työ tehdään kuitenkin ohjattuna ja valvonnan alaisena. Työtoiminnalla voi olla arvoa jatkotyöllistymisen kannalta, mutta yhtenä ongelmana oli se, että työpajojen työvälineet olivat monilta osin auttamattoman vanhanaikaisia, eikä niiden käyttäminen kouluta työntekijää nykyaikaisessa avoimilla markkinoilla toimivan yrityksen välineiden käyttöön. 24

26 Jos mä sanoisin, se olisi yhteistyöhaluinen Niin sanottuja edelleen sijoittavia hankkeita, joissa työtä tehdään kolmannen osapuolen työtehtävissä, oli vuosina yhteensä 8 kpl. Tällöin hanke etsii ja välittää työvoimaa kolmannen osapuolen tarpeisiin. Vuonna 2013 näihin pääasiassa edelleen sijoittamista tekeviin hankkeisiin voidaan lukea 9 hanketta 27:stä. Edelleen sijoittavien hankkeiden pääasiallinen asiakaskohderyhmä on korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutetut työttömät aikuiset, mutta osa hankkeista tekee työtä myös perustukeen oikeutettujen henkilöiden tai eri harjoittelumuodoissa olevien asiakkaiden kanssa. Kaksi suurinta hanketyyppiä tässä luokittelussa ovat ulkopuolisten yhdistysten työtehtäviin välittävät hankkeet, esim. Liitu Lahdesta ja oman yhdistyksen toimintaan työntekijöitä välittävät hankkeet, kuten Sotainvalidien avustajatoiminta. Ulkopuolisten yhdistysten työtehtäviin välittävien hankkeiden asiakkaat tekevät töitä esimerkiksi liikunnanohjaajina, toimistotyöntekijöinä, talonmiehinä, remontoijina ja kyläyhdistysten jokapaikanhöylinä. Edelleen sijoittaville hankkeille oli tyypillistä, että työn sisältö ja työnantaja-asiakas asettivat palkattavalle työntekijälle toiveita ja laatuvaatimuksia, jonka takia palkkasuhteeseen päätyvien työttömien täytyi olla perusvaatimuksiltaan suhteellisen oma-aloitteisia ja itsenäiseen työhön kykeneviä. Näin ollen näiden palveluiden piiriin ei hakeudu tai siitä karsiutuvat selvästi erityisen tuen tarpeessa olevat työnhakijat. Myös oman auton käyttövaatimus aiheutti osalla edelleen sijoittavista hankkeista ongelmia asiakkaiden löytämiseksi. Toisaalta osalla edelleen sijoittavista hankkeista oli tarjota hyvin monenlaisia työtehtäviä, jolloin hanke pystyi palvelemaan osaamisen perusteella jaoteltuna hyvin erilaisia asiakasryhmiä. Esimerkki edelleen sijoittavan hankkeen tarjoamista monipuolisista työtehtävistä: Se kirjo on ihan mahdottoman valtava. Siellä on painivalmentajaa, satamakapteenia, silloin alkuun yhteen vaiheeseen varmaan kuuskyt prosenttia oli ihan toimistosihteereitä, [ ] puistotyöntekijöitä, ratamestareita tuota autoradalle, golfkenttien puistomestareita, kahvilanhoitajia, nettikahvilanhoitajia, sitten oli kiinteistönhoitajia tuolla kyläyhdistyksissä, tupaemäntää jossain kyläyhdistyksessä, joka hoiti siellä siellä kylän olohuonetta tavallaan. [ ] Nyt on sitten viimeisen kolmen vuoden aikana oikeastaan ollut paljo lakisääteisen iltapäiväkerhotoiminnan ohjaajia, joita eräs yhdistys täällä Lahdessa hoitaa, viiden vai kuuden iltapäiväkerhon toimintaa ja siellä pitää olla vähintään yks ammatti-ihminen osaava ip-kerhoohjaaja, vastuuohjaaja. Sitten apuohjaajiksi käy nämä, joilla ei oo tota pätevyyttä. [ ] Sitten talonmiehiä on, kylätalkkareita on ollut, sitten on jossain vaiheessa ollu eli oli sellainen kun vanhusten ulkoiluttaja, se oli Heinolan kaupungin juttuja sillon ja [ ] Ja ampumaratavalvojia on ollu paljon useammassa seurassa. [ ] Kirjo on tosi laaja, että puhutaan useammasta kymmenestä erilaisesta tehtävänkuvasta [ ]. Kolmen hankkeen pääpainopiste vuonna oli asiakkaan tarpeiden kartoituksessa ja työhönvalmennuksessa tai muussa ohjaus- tai koulutustoiminnassa. Näissä ns. kartoittavissa hankkeissa tehdään yksilöllistä kartoitusta ja ohjataan asiakkaita edelleen toisten palveluntarjoajien työ- koulutus- tms. tukipalveluihin tai tehdään itse koulutuksellista sisältöä asiakkaan kanssa. Kartoittavat hankkeet tekevät työtä pääasiallisesti nuorten kanssa, joilla on puutteita oppimiskyvyssä tai jotka tarvitsevat palvelutarveselvityksiä. Nämä hankkeet toimivat TE-tston näkökulmasta ns. erikoistyökaluina, joihin lähetetään harkitusti tietyn tyyppisiä asiakkaita. Lahdessa toimiva Työttömästä toimijaksi hanke on hyvä esimerkki kartoittavasta hankkeesta, joka palvelee nuoria yksilöllisesti. Hanke keskittyy perusopetuksesta syrjäytyneiden nuorten ja muiden oppimisvaikeuksista kärsivien oppimisvalmiuksien parantamiseen. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vähintään seitsemäntoista vuotta täyttäneet nuoret, jotka ovat syrjäytyneet perusopetuksesta ja haluavat korottaa arvosanojaan. 25

27 Konkreettisena tavoitteena on löytää nuorille mielekäs peruskoulun jälkeinen koulutuspaikka ja ehkäistä tätä kautta nuorten syrjäytymistä. Hankkeessa asiakkaalle laaditaan yksilöllinen opetussuunnitelma ja hänelle järjestetään opetusta sen mukaisesti. Hankkeen toteuttama oppimisvalmiuksien parantaminen on arvokas ja poikkeuksellinen lähestymistapa nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvä lisä suomalaiseen perusopetusjärjestelmään, joka ei välttämättä kykene tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa oleville erilaisille oppijoille. Oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten lisäksi hanke työllistää jo ammatillisen koulutuksen suorittaneita pitkäaikaistyöttömiä edellä mainitun ryhmän valmentajiksi. Valmentajiksi tuleville hanke tarjoaa ohjauskoulutuksen. Sosiaalisen yrityksen käynnistämisedellytysten selvittämishankkeissa ja toiminnan vakiinnuttamishankkeessa toiminta muotoutuu vahvemmin liiketoiminnan edellytysten ylläpitoon ja toiminnan kehittämiseen. Näissä hankkeissa asiakaspaikkojen määrä oli alhaisempi ja investointi on mahdollisen tulevan liiketoiminnan suunnittelussa ja mahdollistamisessa. Sosiaalisia yrityksiä on Suomessa vähän vaikka niille on selkeästi tarvetta. Kesällä 2013 työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhteensä 165 sosiaalista yritystä. Näistä Hämeen ELY-keskuksen alueella toimi kuusi, joista työllisyyspoliittista avustusta toimintansa käynnistämiseen ja/tai vakiinnuttamiseen oli saanut neljä hanketta. Kesällä 2013 sosiaalisen yritystoiminnan vakiinnuttamista tuetaan kahdessa hankkeessa. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on saada ulkopuolisille asiakkaille tapahtuvan myynnin kautta toiminta kannattamaan itse itsensä ja luoda tätä kautta uusia työllistämismahdollisuuksia työttömille. Hämeen ELY-keskuksen tuella toimivien sosiaalisten yritysten tarjoamia työtehtäviä vuonna 2012 olivat mm. leikkimökkien, katosten ja puulaatikoiden rakentaminen ja muut puutyöt sekä työvoiman vuokraus ja muut erilaiset pientyöt, kuten kiinteistönhuolto ja siivoustyöt. Sosiaalisilla yrityksillä on erilainen rooli ja tavoitteet sekä rahoitusperusteet ja siksi niitä ei ole huomioitu hankekartoituksen kaikissa tilastoissa, niillä ei ole esimerkiksi määrällisiä työllistämistavoitteita ennen kuin toimintaa on saatu vakiinnutettua. 26

28 Ainutlaatuinen, se on kyllä totta! 8. ASIAKKAAN KERTOMUS: HEINÄHATTUKESÄ 30-vuotiaan naisen kirjoituksesta käy hyvin ilmi se, miten monenlaisia työtehtäviä ja portaittaisen siirtymisen työtehtävästä toiseen hanke pystyy parhaimmillaan tarjoamaan. Kirjoitus kuvaa myös hankkeen fyysisen toimintaympäristön sekä hyvän yhteishengen ja välittämisen merkitystä työttömyyden passivoiman asiakkaan motivaation ja itsetunnon kehittymiselle. Valmistuin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi syksyllä 2010, sairastelun takia vähän aikataulusta myöhässä. Oman alan työpaikkaa ei tietenkään enää siinä vaiheessa vuotta löytynyt, ja muutenkin työnsaantimahdollisuudet tuntuivat nihkeiltä etsinnöistä huolimatta. Löhösin kämpillä työttömänä korviani kaivellen. Talvi meni horrostaessa, mutta maaliskuussa alkoi jo päässä sirittää sen verran, että oli pakko keksiä jotain järkevää tekemistä. Pitkäaikainen toimettomana olo ei todellakaan tee ihmiselle hyvää. Pelkäsin aivojeni muuttuvan muhjuksi tekemisen puutteessa. Olen kotoisin maalta ja minulle kesä tarkoittaa lehmänsontaa varpaiden väleissä. Mielessäni unelma tällaisesta kesästä soitin Yli-Marolan 4H-kotieläinpihan toiminnanjohtajalle ja kysyin voisivatko he kenties ottaa minut työharjoittelijaksi. Olin aina kotieläinpihan ohi kulkiessani ajatellut miten mukavaa siellä varmasti olisikaan olla töissä. Vanha päärakennus näytti kutsuvalta ja kodikkaalta, pihassa oli omenapuita ja ympärillä soma aita. Paikka oli kuin suoraan unelmistani: niistä joissa muutan takaisin maalle vanhaan rapistuneeseen taloon, kasvatan perunoita ja köpöttelen onnellisena lehmälauman keskellä virttyneet verkkarit jalassa. Olin hyvin iloinen kun soittoni tuotti tulosta ja sain työharjoittelupaikan. Heti ensimmäisinä päivinä huomasin, miten tiiviin yhteisön pihan työntekijät muodostivat, ja miten hyvin kaikista pidettiin huolta. Toiminnanjohtaja tai projektityöntekijä soitteli heti perään, jos joku ei aamulla ilmestynytkään työpaikalle. Isossa tuvassa kahvikuppien ja valmispitsojen äärellä istui lauma hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, mutta tunnelma oli lämmin, ystävällinen ja välittävä. Oli mukava herätä aamulla ja lähteä oikeisiin töihin kivojen ihmisten keskelle. Tunsin pitkästä aikaa itseni tarpeelliseksi. Sain myös erikoisluvan ottaa vanhan koirani Murun mukaan töihin, ettei hänen tarvinnut olla pitkiä päiviä yksin kotona. Hän toimi lempeänä pihavahtina koko kesän ajan ja saavutti yleisön suuren suosion. Kevättalven aikana maalasimme, puunasimme, korjasimme, raahasimme, järjestelimme, siivosimme ja kasasimme pihan ja rakennukset kuntoon talven jäljiltä. Kaiken piti olla valmista ennen eläinten tuloa ja toukokuista avajaispäivää. Pääsin rakentamaan vanerilehmää, maalaamaan aitaa ja kanatarhaa yrjönhajuisella punamultamaalilla, kantamaan lautoja, sahaamaan sirkkelillä taulunkehyksiä, siivoamaan, haravoimaan, lapioimaan, talikoimaan ja tekemään ylipäätään aivan kaikkea. Navetan karsinoita piti korjata, seinät kalkita uudestaan ja puuosat maalata. Ruokatauolla tuvan pöydän ääressä istui taiteellisesti kalkki-ja maaliroiskeilla päästä varpaisiin koristeltuja työläisiä. Ulkohommien lisäksi jokaisella oli tiskaus-ja siivousvuoronsa, ja vuorotellen huolehdittiin myös pieneläinhuoneen väestä: talossa ympärivuotisesti asuvista kaneista, marsuista, kilpikonnista, linnuista ja muista pikkueläimistä. Minäkin vaihdoin vuorollani kanien kuivikkeita ja rapsuttelin undulaatinkakkaa lintuhäkin pohjasta, mutta pohjimmiltani maalaistyttönä pidin enemmän raavaista ja miehekkäistä ulkotöistä. Kotieläinpihan toiminnanjohtaja, projektityöntekijä ja eläintenhoitaja tekivät töitä muiden lailla hiki mainoslippiksessä, ja helteellä myös niska limassa. He olivat tasapuolisia ja ystävällisiä kaikille, ja onnistuivat toverillisista väleistä huolimatta säilyttämään auktoriteettinsä. Useimmiten juuri heidän kierojen vitsiensä takia moni työharjoittelijaparka oli vähällä tukehtua eväsleipiinsä tuvan suuren pöydän ääressä. Terveellisistä elämäntavoistaan tunnetun toiminnanjohtajan esimerkin mukaisesti kutsun nykyään vanukasta suklaajogurtiksi, ja eläintenhoitajan suuren rakkauden Lady Gagan kappaleiden huudattaminen radiosta toi uutta hohtoa navettahommiin. 27

29 Viimein toukokuussa kaikki oli valmista, ja pääsin eläintenhoitajan mukaan hakemaan minipossua kesäkotiinsa. Pikkuhiljaa pihaan saapuivat myös komea suomenhevonen ja persoonallinen poni, lehmä-joka-meni-minne-halusi, kaksi karitsaa joista toisella oli miehekäs viskibasso, kolme mainiota vuohta, hälisevä kanalauma kukkoineen, sekä kaksi villisikaa, joista toinen pyöräytti myöhemmin kesällä kaksi raidakasta yllätysporsasta ja tuli tämän ansiosta julkkikseksi. Eläinten tulon myötä minusta tuli navettatiimiläinen, ja loppukesän ajan aloitin aamuvuoroni rehellisellä sonnanluonnilla. Aamuäreä minipossu tarvitsi kaurapuuroannoksensa, ja toinen karitsoista tuttipullonsa. Karsinoiden tuli olla siivottuina ja eläinten ruokittuina ennen porttien avaamista päivän vierailijoille. Päivän aikana me työntekijät huolehdimme eläinten hyvinvoinnista lukuisien heinäkuormallisten ja vesisangollisten avulla. Meidän tuli tietää perusasiat jokaisesta eläimestä, jotta voisimme tarvittaessa kertoa niistä kysyjille. Välillä veimme vuohet kävelylenkille, ja myös kilpikonnat kaipasivat liikuntaa. Niiden ulkoiluttaminen oli haluttu homma työntekijöiden keskuudessa, koska samalla pystyi istuksimaan viileässä omenapuun alla. Konnavahdissa oli joskus kerralla kahdeksankin ahkeraa työntekijää. Pääsimme tekemään myös vanhoja kunnon heinätöitä, ja kiroilemaan vanhaan kunnon malliin kuumuutta, paarmoja, pisteleviä korsia ja hangonvarresta tulleita rakkoja. Toinen ihastuttava homma oli navetan alaisen lantalan tyhjennys: lähes viikon ajan kuskasimme kottikärryillä sontaa, puruja ja olkia pellolla odottavalle vaihtolavalle. Illalla kotona tiesi tehneensä töitä. Eläinten aitauksista piti päivittäin noukkia pois isoimmat sontaläjät, ja tästä riitti katsojille rajattomasti riemua. Lehmä kehitti kesän kuluessa aggression kottikärryjä kohtaan, ja otti tavakseen kaataa ne aina siinä vaiheessa kun poloinen työläinen oli juuri saanut ne täyteen kikkarelastiin. Sitten se puskeksi kärryjä pitkin aitausta, työntekijän yrittäessä piileksiä talikkonsa takana. Tässä vaiheessa moni meistä kiipesi aika ravakasti aidan yli turvallisemmalle puolelle, ja yleisöllä oli hauskaa. Suuren suosion saavutti myös minipossun aurinkorasvaus: herkkä hipiä kaipasi huolenpitoa päivittäin. Navettahommien ja muiden sekalaisten töiden lisäksi sain toimia avustavana ohjaajana kesän pikkuapulaistoiminnassa. Ryhmä eläinrakkaita lapsia tuli kerran viikossa tekemään oikeita maatilan töitä ja hoitamaan eläimiä. Neuvoin ja autoin lapsia navettahommissa ja eläinten kanssa toimimisessa, ja sain samalla arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. Kaupunkilaislapsille kotieläinpihassa vietetyt päivät olivat elämys, ja olen ylpeä siitä että ainakin kaksikymmentä pientä Lahtelaista tietää nyt tämän tärkeän seikan: navetassa ei haise. Siellä tuoksuu. Muistan varmasti vielä mummonakin kotieläinpihassa viettämäni kesän. Sain uusia ystäviä, nauroin enemmän kuin koskaan aiemmin, ja opin paljon uusia taitoja, esimerkiksi niittämään heinää tylsällä viikatteella, käytännössä siis pelkällä raa alla tahdonvoimalla: kadonneen kovasimen arvoitus tulee säilymään ikuisesti kaikkien asianosaisten mielissä. Tulen myös aina muistamaan kaikki kiireisen hellepäivän tuoksut: kahvilan korvapuustit, juhannusruusut talon seinustalla, lasten käsiin sulavan jäätelön, karitsoiden auringonlämmittämän villan, aidan vieressä tuoretta heinää odottavan hevosen ihanan lemun, lehmänsonnan ja kanankakan vienon tuoksahduksen lantalan suunnalta. Työharjoittelujakso vahvisti ajatustani siitä, että haluan jatkossakin työskennellä tavalla tai toisella lasten ja eläinten parissa. Työ pelasti minut tylsistymiseltä ja masennukselta: olen äärettömän kiitollinen, että sain mahdollisuuden viettää aikani järkevästi sen sijaan, että olisin vain kaivellut korviani kotona. Sain uutta uskoa itseeni ja osaamiseeni, ja aloitinkin opiskelun heti elokuussa. Valmistun keväällä koulunkäynnin ohjaajaksi ja elämässäni on kaikki kohdallaan. Yli-Marolassa on jo uudet työntekijät, ja toivon, että hekin saavat sonnanluonnista ja maalaiselämästä uuden suunnan elämälleen. Vaikka ihmiset ovat vaihtuneet, sama lämmin tunnelma säilyy. Poikkean aina toisinaan ohi mennessäni portista pihaan, avaan vanhan puuoven, kiipeän porstuan rappuset ja tunnen tulevani kotiin. 28

30 Laadukas, se valitaan 9. ASIAKASPROSESSI LAADUN KULMAKIVI Tässä hankekartoituksessa yksi keskeinen tarkastelun kohde on ollut asiakasprosessi. Taustaoletus hankekartoitukseen lähtiessä oli, että asiakasprosessin laadulla ja sisällöllä on vaikutusta asiakkaan jatkosijoittumiseen. Hankekartoitus vahvisti tätä olettamusta ja asiakasprosessia voidaan perustellusti pitää tärkeimpänä yksittäisenä hankkeen laatua määrittävänä tekijänä. Asiakasprosessilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä, mitä asiakkaan kanssa hankkeessa tehdään siitä hetkestä lähtien, kun kontakti asiakkaaseen syntyy, aina siihen asti, kun asiakas poistuu hankkeesta. Jatkosijoittumisella tarkoitetaan asiakkaan työllistymistä, opiskeluiden aloittamista tai muuta aktiivista toimenpidettä esimerkiksi kuntoutukseen tai eläkeselvittelyyn pääsyä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hankkeesta poistumisen jälkeen. Asiakasprosessin laadun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten hankkeessa on hoidettu mm. asiakkaan hankkeeseentulohaastattelu, perehdytys, yksilölliset suunnitelmat ja niiden seuranta, muu asiakkaan laaja-alainen yksilöllinen tukeminen, työnhaku, ryhmätoiminta, yhteydenpito asiakkaisiin hankkeesta poistumisen jälkeen sekä muut asiakasprosessiin liittyvät erilaiset käytännöt. Myös hankehenkilöstön ammatillinen osaaminen sekä asenne ja työote asiakkaita kohtaan otettiin huomioon asiakasprosessin arvioinnissa. Olimme kiinnostuneita myös siitä, onko toimintatapoja systematisoitu eli onko toimijalla käytössään esimerkiksi lomakkeita, perehdytysoppaita, työohjeita tai muita työkaluja asiakasprosessiin liittyen sekä siitä, onko hankkeessa olon aikana asiakkaille yksilöohjausta, ryhmätoimintaa tai jotakin muuta sosiaalista toimintaa työtoiminnan lisäksi. Tuloksissa verrattiin onko asiakasprosessin toteutuksella vaikutusta hankkeen laadullisiin tuloksiin, esimerkiksi asiakkaiden jatkosijoittumisten määrään ASIAKASPROSESSIN VAIHEET Asiakasprosessi on ajallisesti eroteltavissa kolmeen eri vaiheeseen: aloitus, hankkeessa olo ja lopetus. 1) Hankkeeseen tulo ja alkuvaihe hankkeessa Asiakkaat ohjautuvat hankkeisiin pääsääntöisesti TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskusten kautta. Monilla hankkeilla on asiakkaiden rekrytointiin kuitenkin myös muita yhteistyökumppaneita kuten oppilaitoksia, työpajoja ja toisia hankkeita. Lisäksi hankkeisiin ohjautuu asiakkaita hankkeiden nykyisten tai entisten asiakkaiden ja muiden erikokoisten omien verkostojen kautta. Asiakkaiden valinnassa hankkeeseen erottautui selkeästi kaksi erityyppistä tarvetta ja lähestymistapaa: 1) Hankkeet, joissa pyrittiin ottamaan sisään kaikki asiakkaat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta 2) Hankkeet, joissa asiakkaat valittiin työtehtävien tai tarpeen mukaan hakijoiden joukosta. Valintaa selkeämmin suorittivat hankkeet, jotka edelleensijoittivat asiakkaita toiselle työnantajalle tai joiden työnkuvat olivat vaativia ja edellyttivät koulutusta tai muuta tietotaitoa tai osaamista. Selkeästi hankkeet, joissa työtehtävät olivat perinteisempiä työpajatöitä, 29

31 esimerkiksi pientuotteiden valmistus, siivous, myynti ja käsityöt, pystyivät ottamaan hyvin monenlaisia asiakkaita sisään ja järjestämään heille sopivia työtehtäviä. Asiakaskunnalle asetetut vaatimukset aiheittavat hankkeiden välille suuria eroja siinä, miten hyvin tai huonosti ne saivat asiakaspaikat täytettyä. Osa hankkeista ei pystynyt ottamaan vastaan läheskään kaikkia halukkaita asiakkaita kun taas toisilla hankkeilla oli suuria vaikeuksia löytää asiakkaita riittävästi. Yleensä ne tulee TYP:in kautta kaikkein tyypillisimmin tai sitten TE-toimiston kautta Joskus me ollaan siellä ja pidetään palaveria yhdessä työvoimaneuvojan kanssa ja asiakkaan kanssa Jonkin verran tapahtuu, että asiakas ottaa ensin yhteyttä: voisko teille päästä? Puskaradio, joku on täällä ja sit kaveri haluaa tulla Tai sitten sieltä soittaa työvoimaneuvoja, että täällä ois tämmönen ja tämmönen asiakas, mikä teillä on tilanne? Sitten joskus palaveerataan siellä yhdessä, joskus sovitaan käynti tänne, joskus sovitaan jo puhelimessa, että okei, tulkoon/ aloittakoon silloin ja silloin. Asiakaspaikkojen täyttöasteeseen vaikuttavat asiakaskunnalle asetettujen vaatimusten lisäksi niin hankkeen oma aktiivisuus, tiedottamisen laatu ja laajuus, alueelliset erot esim. työttömyyden rakenteessa, erot TE-toimistojen toiminnassa kuin itse hankkeen kiinnostavuus ja imagokin. Asiakasprosessin alkuvaiheessa useimmat hankkeet suorittavat asiakkaalle haastattelun, jonka jälkeen valinta suoritetaan. Poikkeuksiakin oli. Joku teki valinnan puhelimitse ja päästi asiakkaan kokeilemaan osaamistaan ilman tutustumista ennen valinnan suorittamista. Joissakin hankkeissa valintaprosessi oli puolestaan pitkälle hiottu oppimistilanne, jossa asiakas sai todentuntuisen kokemuksen työhaastattelusta, vaikka sellaiseen ei hankkeeseen valinnan kannalta olisi selkeätä tarvetta ollutkaan. 2) Hankkeessa ololla tarkoitetaan asioita, joita tehdään asiakkaan kanssa sillä aikaa kun he ovat hankkeessa, esimerkiksi työhön perehdytys, työtoiminta, koulutuksiin osallistuminen, yksilöllinen ohjaus, ryhmätoiminnot ja yksilöllisen suunnitelman seuranta. Asiakasta kannustetaan hakemaan aktiivisesti työtä tai koulutuspaikkaa hankkeessa oloaikana. Erilaisia tapoja asiakasprosessin ja sisällön toteutuksen osalta kentällä on todella paljon. Tyypillisiä hankkeessa toteutettavia asiakasprosessin erilaisia toimintoja ja sisältöjä ovat perehdytys, alkukartoitus, henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat ja työtoiminta sekä lisäksi mm. arjen hallinnan vahvistaminen, erilaisten työllistymisen esteiden purkaminen, työn etsintä, koulutusvaihtoehtojen tarkastelu sekä kouluun hakeminen, itseluottamuksen tukeminen. Toiset hankkeet toteuttavat näistä toiminnoista ja sisällöistä kaikkia kun taas toiset keskittyvät vain muutamiin. Elikkä aloitetaan ihan kunnon haastattelusta. Tehdään tästä haastattelutilanteesta niin aito mitä se työhaastattelutilanne vaan voi olla Sen jälkeen me ollaan myös tehty näin, että joko ollaan katottu, että tämä henkilö on oikein hyvä ja sitten soitettu ja tehty sittetyökkärin kanssa se, että mikä on tilanne ja sitte autettu laittamaan nää asiat kuntoon jos ne ei oo vielä ollu. Elikkä tällanenalkukartoitus siinä ylipäätäsä. Kuuluu myös kuukauden alkukartoitukseen myös nääperehdyttäminen ja henkilö pystyy näkemään, että onko tää paikka oikee vai ei. Tehään sinä aikana meillä täähopes elikkä henkilökohtainen oppimis- ja etenemissuunnitelma ja sitten kuukauden jälkeen me lähetään, elikkä väliarvioidaantehään siis tuota siis arviointi nyt siinä, että onko paikka olluoikee ja mitenkä tästä eteenpäin ja mitenkä siinä HOPES:ssa käydyt asiat, onko ne ilmentyneet ja toteutuneet ylipäätäsä Jatketaan, jos niikseen on, elikkä tota henkilö ja me koetaan, että tästä on hänelle hyötyä. Sen jälkeen toimintaan pääsee mukaan aika syvällisestikkiin siinä ja pääsee tähän meidän arjen työtehtäviin ja muuhun tähän valmennukselliseen toimintaan. Jatkopolkusuunnitelma siinä pyritään kaikki tekemään ja HOPES:n avulla sitä tehään elikkä suinkaan ei ootarkotus siinä, että päästetään siinä, että harjottelujakso loppuu, vaan jotain pitää saada aikaseksi. Ketään ei päästetä siihen, 30

32 Eläväksitekevä että ollaan kuukausi ja sitten se on siinä, vaan jokaselle pitää olla joku sen jälkeen kun meiltä lähtee. Jotain tiedossa. Asiakkaiden hankkeessa oloa ja asiakasprosessin sisältöjä tarkasteltaessa hankkeet näyttävät jaottuvan kahteen eri painopisteryhmään: Hankkeet, joissa pääpaino on työtoiminnan suorittamisessa. Työ on hyvin (tai huonosti) organisoitua ja pääpaino on työtehtävissä onnistumisessa, toiminnan pyörittämisessä (esim. kauppa tai kirpputori) ja sen ohjaamisessa. Asiakasta kohdellaan kapea-alaisesti työtehtävistä suoriutumisen mukaan. Fyysiset rajoitteet voivat nousta ongelmaksi, koska ne vaikuttavat työstä suoriutumiseen. Ammatillisten suunnitelmien tekoa ei välttämättä koeta omaksi työksi tai jos sitä tehdään, se on kapea-alaista (ei esimerkiksi huomioi esteitä tai rajoitteita työkyvyssä). Usein myös hankehenkilöstön ammattitaito ammatillisten jatkosuunnitelmien tekemiseen on puutteellinen. Ohjaukselliset hankkeet, joissa työtehtävät ovat työkaluja operoida asiakkaiden kanssa. Pääpaino on työllistymisen esteiden selvittämisessä (esim. arjen hallinta ja päihteet) ja jatkosuunnitelmien laatimisessa. Ulkoisesti toiminta saattaa olla samaa kuin työtoimintaan keskittyvissä hankkeissa (esim. kauppa tai kirpputori), mutta toimintaa ohjaava tavoite on eri: asiakkaan jatkotyöllistyminen. Asiakas nähdään useammin laaja-alaisena psyko-fyysissosiaalisena kokonaisuutena, mikä huomioidaan myös työttömyyden problematiikan hoidossa. Sosiaaliset verkostot ja vapaa-aika huomioidaan laajemmin ja esimerkiksi itseluottamuksen tukeminen ja vahvistaminen on keskeinen osa asiakasprosessin sisällöllisiä tavoitteita. Sosiaalinen tuki ohjauksellisissa hankkeissa ylittää toisinaan virka-ajan vaatimukset ja toimintatavat. Kun asiakas on valittu hankkeeseen, varsinainen työskentely ja asiakasprosessin sisällön toteuttaminen alkaa. Valintavaihetta seuraa kaikissa hankkeissa aina jonkinlainen perehdytys liittyen hankkeessa oloon, hankkeen toimintatapoihin, sääntöihin, asiakkaan hankkeessa olon tavoitteisiin, työtehtäviin ym. Osassa hankkeista perehdytys on hyvin nopea, ylimalkainen ja pelkkiin työtehtäviin liittyvä kun taas toisissa hankkeissa perehdytysvaihe kestää useita päiviä ja pitää sisällään paljon muutakin kuin työtehtäviin liittyviä asioita. Vain noin puolella hankkeista löytyi kirjallinen perehdytysmateriaali. Kirjallisen perehdytysmateriaalin käyttäminen tai puuttuminen ei ole suoraan verrannollinen perehdytyksen laatuun. Hyvä ja kattava perehdytys on mahdollista antaa myös ilman kirjallista perehdytysmateriaalia, mutta kirjallinen materiaali on kuitenkin usein hyvin perehdytystä tukeva työkalu niin asiakkaalle kuin hankkeen työntekijällekin. Osa hankkeista toteuttaa ennen työtehtäviin siirtymistä haastattelun lisäksi erillisen alkukartoituksen. Tässä pyritään selvittämään asiakkaan osaamista, tavoitteita, toiveita, elämäntilannetta ja muokkaamaan työtehtäviä sen mukaan. Ja sit asiakas tulee tähän toimistolle, tehään se alkuhaastattelu, jossa tosiaan pyritään kartottaan vähän sitä, niin kuin sanoinkin jo, että mitä on tulluaikasemmin tehtyä ja onko kouluja käyty, mikä asumistilanne on, mikä taloudellinen tilanne ja mä aina siinä samalla lähensitkyseleen jo päivärytmistä ja muusta tämmösestä, mitä hän niinku tekee. Semmonen haastattelu. Menee yleensä semmonen reilun tunnin verran ja siinä jo saa jonkinlaisen kuvan, että minkälainen tyyppi on niinku kyseessä. Sit sen jälkeen tavataan ja tehään vähän niitä suunnitelmia, että mitä ruvetaan tekemään ja tosiaan kirjataan ne tavotteet ylös, että mitä meidän pitäs saada aikaan. Perehdytyksen jälkeen asiakas siirtyy suorittamaan varsinaisia työtehtäviä, jotka voivat pitää sisällään myös opiskelua. Työtehtäviin liittyvissä käytännöissä hankkeiden välillä on merkittäviä eroja. Toiset hankkeet tarjoavat asiakkailleen vain yhdenlaista työtä kun taas 31

33 toisissa asiakas pystyy oman osaamisensa, toiveidensa, kuntonsa ja itseluottamuksen nousun mukaan vaihtamaan sujuvasti työtehtävästä toiseen. Toisissa hankkeissa työ on hyvin itsenäistä ja muusta yhteisöstä erillään olevaa kun taas toisissa työtä tehdään tiiviissä työyhteisössä yhdessä muiden kanssa. Osassa hankkeista tehdään asiakkaan kanssa henkilökohtainen kehittämis- / oppimissuunnitelma (hopes), jota päivitetään hankkeessa oltaessa useampaan otteeseen. Joskus hankkeessa olo joudutaan keskeyttämään esimerkiksi asiakkaalla ilmettyä laajaa muunlaisen palveluntarvetta ja tällöin vastuulliset hanketoimijat ohjaavat asiakkaan muiden palvelujen piiriin. Onhan niitä, että takutaan jonkun aikaa ja todetaan, että siellä on vaikka niin paha päihdeongelma takana, että joudutaan ohjaamaan johonkin muualle [ensin]. 3) Lopetusvaiheella tarkoitetaan asioita, jotka tapahtuvat aikana, jolloin asiakas on lähdössä hankkeesta pois. Tällaisia asioita voi olla esimerkiksi: palautteen laatiminen lähettävälle taholle, yhteydenpito jatkotoimenpidepaikkaan, toimenpiteet jos jatkopaikkaa ei saada tai hankkeesta poistumisen jälkeinen yhteydenpito. Yleisenä piirteenä asiakasprosessin suhteen useimmissa hankkeissa oli se, että asiakasprosessin alku (alkuhaastattelut ja valinnat) olivat huolellisemmin suunniteltuja kuin hankkeessa olo ja erityisesti lopetusvaihe (jatkosuunnitelmien toimeenpano ja hallittu siirtyminen jatkoon). Useissa hankkeissa tulos laski lineaarisesti asiakkuuden loppua kohti. Hankkeessa olon lopetusvaihe on asiakkaan näkökulmasta katsottuna silta hankkeen ja tulevaisuuden välillä. Onko tavoitteena palata kotiin työttömyyteen vai suoraan jatkoon toiseen työharjoitteluun tai kesätöihin, jos suora kiinnittyminen työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen ei ole mahdollista? Taittuuko rajapinta työttömyydestä uuteen tulevaisuuteen vai jääkö hankkeessa olo irralliseksi ja merkityksettömäksi työharjoitteluksi asiakkaan elämään? Riippumatta tuloksen laadusta, hankkeissa on käytössä työmalleja, joilla taataan, että hankkeen aikana saadut tulokset eivät valu hukkaan. Tällaista katkeamatonta yhteistyötä, saattaen vaihtoa toteuttaa hankkeista kuitenkin vain kolmannes. Valitettavan usein syvällekin luotaavat yksilölliset suunnitelmat saattavat kuitenkin jäädä pelkästään hankkeen tietoon asiakkaan lähtiessä ja palatessa takaisin TE-toimiston asiakkaaksi. Ongelmana voi olla se, että toimivaa yhteyttä tai palautejärjestelmää hankkeen ja TEtoimiston välille ei ole luotu. Nykyisin työkokeilussa olevista henkilöistä tulee antaa arvio työhallinnolle kokeilun päättyessä. Jos työkokeilu on järjestetty henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi, työkokeilun järjestäjä antaa kokeilun perusteella arvion henkilön soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle. Jos työkokeilu on järjestetty henkilön työmarkkinoille paluun tukemiseksi, työkokeilun järjestäjä arvioi, ovatko henkilöasiakkaan työelämävalmiudet, osaaminen ja ammattitaito riittävä vai edellyttääkö työelämään sijoittuminen osaamisen kehittämistä. Hankekartoituksessa ei löydetty mitään yhtä yksittäistä selittävää tekijää asiakasprosessin laadun heikkenemisestä loppua kohti. Asiakasprosessin loppuvaiheen heikkous johtunee yksinkertaisesti siitä, että asiakasprosessin lopetus on ylipäätään asiakasprosessin vaikeimmin hallittava vaihe. On huomattavasti helpompaa tehdä kattava alkuvaiheen perehdytys, lähtökartoitukset ja henkilökohtaiset suunnitelmat kuin huolehtia siitä, että jatkosuunnitelmat oikeasti toteutuvat ja asiakkaalle löytyy järkevä vaihtoehto työttömyyden tilalle. Hanketyön painopisteen pitäisi kuitenkin kallistua hankkeen loppuun alkupainotteisuuden sijaan, jotta asiakas hyötyy hankkeesta mahdollisimman tehokkaasti ja saa ruokittua herännyttä motivaatiotaan tai kohonnutta itsetuntoaan. Hankkeissa, joissa asiakasprosessin loppuvaihe oli 32

34 Kehittävä se on hoidettu heikoimmin, oli myös keskimääräistä heikommat verkostot avoimille työmarkkinoille ja koulutuspalveluihin. Verkostojen puute haittaa selvästi asiakasprosessin loppuvaihetta, koska jatkosijoituspaikkojen löytämiseksi on vähemmän valmiita vaihtoehtoja. Osa hankkeista toimi itseriittoisessa ympäristössä eikä siellä oltu valmiita etsimään asiakkaalle laajasti vaihtoehtoja oman organisaation ulkopuolelta. 5 Asiakasprosessin laatu hankkeissa 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Alkuvaihe Hankkeessa olo Lopetusvaihe Kuvio 4. Asiakasprosessin laatu prosessin eri vaiheissa (1= heikko, 5=erinomainen). Asiakasprosessin laatu laskee selvästi loppua kohden, mikä aiheuttaa vaaran siitä, että alkuselvityksissä saatu tieto jää hyödyntämättä itse jatkosuunnitteluun tai että jo tehtyjen jatkosuunnitelmien toteutus jää keskeneräiseksi tai tiedot suunnitelmista saattamatta jatkotoimenpidetaholle. Laadukkaan asiakasprosessin lopetusvaiheen tunnusmerkkejä: Toimivan yhteistyön ja palautekäytänteiden rakentaminen hankkeen, TE-toimiston ja mahdollisten muiden tahojen kanssa asiakkaan jatkosuunnitelmiin liittyen Toimivan yhteistyön luominen myös asiakkaan jatko-ohjauspaikkaan tarvittaessa eli saattaen vaihtaen käytännön luonti Asiakkaan kuuntelu ja etenemisen seuranta ja arviointi sekä tarvittavat korjausliikkeet ajoissa, riittävä ketteryys tiedon lisääntyessä asiakkaan tilanteesta ja työllistymisen todellisista esteistä Lopetusvaiheen valmistelu hyvissä ajoin: jatkopolutuksen miettiminen ja tavoitteiden tarkastaminen eri vaiheissa asiakasprosessia Asiakkaita hankkeesta etenee aktiivisiin jatkoihin yksilöllisten suunnitelmien mukaan Toimivat verkostot avoimille työmarkkinoille ja koulutuspalveluihin Asiantuntevat verkostot julkisen puolen palveluntarjoajiin ja muihin palveluntuottajiin, oman alueen palvelutarjonnan tuntemus Palautteen kerääminen asiakkaalta Yhteydenpito hankkeesta poistumisen jälkeen, esimerkiksi soitto tai sähköposti ja konsultaatiomahdollisuus työttömyyteen palanneelle asiakkaalle hankkeen päättymisen jälkeen Asiakkaita päätyy aktiivisiin jatkotoimenpiteisiin yksilöllisten suunnitelmien mukaan 33

35 9.2. PROSESSINOMAISUUS, YKSILÖLLISYYS JA LAAJA-ALAISUUS LAADUN MITTARINA Se, mitä asiakkaalle tapahtuu tai ei tapahdu hankkeessa olon aikana, määrittelee hankkeen laadun ja tuloksellisuuden sekä asiakkaan että rahoittajan näkökulmasta. Muutos on tavoite, mutta onko hankkeissa toimintoja tai prosesseja, jotka auttavat oikeansuuntaista, työllistämistä edistävää muutosta tapahtumaan tai nopeuttavat sitä? Vaikka hankkeet ovat erilaisia, voidaan ajatella, että on olemassa tiettyjä kaikille yhteisiä toimintatapoja tai työkaluja, joita käyttämällä muutosta voidaan edesauttaa. Tätä periaatetta voisi kuvata työttömällä asiakkaalla ja sorvauslaitteella. On todennäköisempää, että asiakas oppii tekemään onnistuneen sorvatun puuesineen, jos joku ohjaa, miten sorvauslaitetta käytetään verrattuna tilanteeseen, jossa asiakas jätetään päiväksi sorvauslaitteen kanssa samaan tilaan ilman asianmukaista ohjausta. Samalla tavalla työllistymiseen tähtäävässä hanketoiminnassa on samankaltaisia syy-seuraussuhteita, jotka huomioimalla työttömän edellytyksiä työllistyä voidaan parantaa. Työttömän asiakkaan hankkeessa olon syy-seuraussuhteita ovat esimerkiksi: Harjoittelussa viihtyminen, siitä hyötyminen ja siellä selviäminen 1. Asiakas viihtyy paremmin työtehtävissä, joista hänellä on mahdollisuus selvitä vähintään välillä onnistuen 2. Asiakas tulee varmemmin työharjoitteluun, jos hänen vajaakuntoisuutensa (nykyisin osatyökykyisyys) huomioidaan valitsemalla hänelle työympäristö, jossa hänen psyko-fyysis-sosiaalinen hyvinvointinsa on huomioitu 3. Asiakas hyötyy ammatillisesti hankkeesta, jos hän saa hyödyntää koulutustaan tai muuta osaamistaan työtehtävissä ja saa vastuita, jotka edelleen kehittävät hänen osaamistaan Esimerkki siitä, miten eräässä työpajahankkeessa huomioidaan asiakkaan omat toiveet ja osaaminen työtehtäviä valitessa: No varmaan alku menee siis siinä, että pitää selvittää se, että mistä se ihminen on kiinnostunu ja minkälaisii taitoja sillä on. Toki aloitetaan jostain hyvin helpoista hommista. Kyllä se siin sitten melkein selviää, että miten pystyy tekee. Ja siellä on mahdollisuus siirtyä työhommasta toiseen ja vaihdella että kaikkihan ei sovellu esimerkiksi myyntiin että sitten on koitettu järjestää sillä tavalla. Jotkut onpyytänny, että hyö haluaa ehdottomasti siivota ja järjestellä Toisaalta hankkeiden ammatillisuus ja hanketyöntekijöiden osaaminen tulee esiin juuri siinä kuinka hyvin he tunnistavat asiakkaan todellisen tilanteen ja pystyvät tukemaan työllistymiseen tähtäävää muutosta siitä käsin. Osa asiakkaista yliarvioi ja osa aliarvioi omaa osaamistaan ja sitä kautta soveltuvuuttaan työtehtäviin tai koulutuksiin. Asiakkaan yksilöllisyyden huomiointi ammatillisten jatkosuunnitelmien laadinnassa: 1. Asiakkaan työkyvyn selvittäminen ja huomioiminen helpottavat ammatillisen jatkosuunnitelman laadintaa 2. Asiakkaan koulutus ja työkokemus vaikuttavat työllistymisen jatkosuunnitelmien laadintaan 3. Asiakkaan perhetilanne, taloudelliset edellytykset ja esimerkiksi rikosoikeudellinen tilanne vaikuttavat ammatinvalintaan ja ammatillisten jatkosuunnitelmien tekemiseen On siis luontevaa pitää laadukkaimpina hankkeita, joissa asiakkaan taustaa, kokemusta ja työllistymiseen vaikuttavia asioita selvitetään ja niitä hyödynnetään asiakkaan yksilöohjauksessa kuin hankkeita, jotka eivät selvitä asiakkaan yksilöllisiä ominaisuuksia lainkaan tai keskity asiakkaan työllistymisen edistämiseen yksilöohjauksella. 34

36 Kyllä tämä hanke on innovatiivinen Tuloksellisen hankkeen yksi keskeinen piirre on asiakasprosessin toteuttaminen laadukkaasti. Hankekartoitus paljasti, että laadukas asiakasprosessi koostuu puolestaan kolmesta keskeisestä tekijästä: prosessinomaisuudesta, yksilöohjauksesta sekä laaja-alaisesta ohjauksellisuudesta. A. PROSESSINOMAISUUS Parhaimmillaan asiakkaan hankkeessa olo ymmärretään sekä hankkeen että asiakkaan itsensä puolelta prosessina, jossa eri vaiheiden kautta edetään kohti yhdessä määriteltyä tavoitetta. Osassa hankkeista asiakkaan kanssa työskentelyä toteutetaankin laadukkaana ja hallittuna prosessina, jossa työvälineet prosessin eri vaiheisiin on mietitty etukäteen. Useimmiten näissä hankkeissa myös jatkosijoittumisen todennäköisyys on huomattavasti parempi kuin hankkeissa, joissa prosessinomaisuutta ei ole juurikaan löydettävissä tai se on hyvin puutteellinen. Alle on kirjattu kuvaus Avainsäätiön asiakasprosessista ja avattu sen prosessinomaisuutta ja - vaiheisuutta (numerointi kirjoittajan lisäämä): 1) No siis ensin tulee yhteydenotto siltä lähettävältä taholta. Se voi olla soitto ja usein se onkin se soitto, sitten pyritään siihen, että 2) järjestettäs sellanen yhteinen alkupalaveri, missä minä ja sitten tää lähettävä taho ja asiakas oltas kaikki paikalla. 3) Voitas sopia niistä yhteisistä tavoitteista. Ainahan se ei toteudu. Välillä tehdään niin, että sovitaan ne tavotteet puhelimessa ja sit 4) sovitaan asiakkaalle alkuhaastatteluaika. Mut niinku ajatus ois se, että tavattais ensin yhdessä, mut et toimii toki joustavasti sen mukaan, että miten [työhallinnon] virkailijatkin on kiireisiä ja miten se nyt parhaiten menee. Ja sit 5) asiakas tulee tähän toimistolle, tehään se alkuhaastattelu, jossa tosiaan pyritään kartottaan vähän sitä, niin kuin sanoinkin jo, että mitä on tullu aikasemmin tehtyä ja onko kouluja käyty, mikä asumistilanne on, mikä taloudellinen tilanne ja mä aina siinä samalla lähen sit kyseleen jo päivärytmistä ja muusta tämmösestä, mitä hän niinku tekee. Semmonen haastattelu. Menee yleensä semmonen reilun tunnin verran ja siinä jo saa jonkinlaisen kuvan, että minkälainen tyyppi on niinku kyseessä. Sit sen jälkeen 6) tavataan ja tehään vähän niitä suunnitelmia, että mitä ruvetaan tekemään ja tosiaan 7) kirjataan ne tavotteet ylös, että mitä meidän pitäs saada aikaan. Että kyllä ne kaikki lähtee siitä asiakkaasta, että se on niinkun mun ja kaikkien muidenkin työhönvalmentajien motto, että ne 8) asiakkaan toiveet otetaan huomioon ja pyritään kyllä ihan oikeesti kuulemaan, että mitä se ihminen haluaa ja ottaa ne resurssit sit huomioon. Siinä on tämmönen niinku kartotusvaihe siinä siinä alussa ja sitte 9) tehdään tosiaan se suunnitelma, että haetaanko työpaikk aa vai työharjottelupaikkaa vai mitä vai kenties kartotetaan opiskeluvaihtoehtoja ihan sen mukaan, että mikä se asiakkaan oma tilanne on. Sen jälkeen 10) aletaan yleensä hakeen käytännössä niitä paikkoja ja 11) sit valmistellaan sopimukset, 12) käydään työpaikalla. Sit 13) asiakas alottaa sen harjottelun tai voi alottaa koulutuksenkin ja sit 14) ollaan tukena siinä sit sen aikana ja käydään ja ollaan yhteydessä ja tavataan työnantajaa. 15) Toivon mukaan sit siellä jossain vaiheessa on sit joko se opiskelupaikka tai työpaikka tai sitten ohjaus muihin palveluihin ja sitte kun se asiakkuus päättyy, niin tietysti 16) kirjotetaan tämmönen lausunto sinne lähettävälle taholle, että mitä tässä on tullut tehtyä. 35

37 Tää on ehkä lyhykäisyydessää tää, mutta se sisältää hirveen paljo kaikkee, niin kuin mä sanoin, että siellä voi olla niitä velkoja tai päivärytmit voi olla jotain ihan mitä sattuu, että siihen joudutaan puuttuun tai tämmösiä asioita, mitä joudutaan selvitteleen. Avainsäätiön työhönvalmennuspalvelut on suunnattu etupäässä nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opiskeluun tai työllistymiseen liittyvissä asioissa. Palvelun tavoitteena on asiakkaan työelämävalmiuksien parantaminen. Asiakkaalle pyritään löytämään hänen henkilökohtaisia taipumuksiaan vastaava työ- tai opiskelupaikka yksilöllisen suunnitelman pohjalta. Työhönvalmentaja auttaa työ- tai opiskelupaikan etsimisessä sekä ohjaa ja tukee asiakasta henkilökohtaisesti valmennuksen aikana. Valmennus voi kestää muutamasta viikosta vuosiin. Tavoitteen saavuttamiseksi työhönvalmennus voi sisältää tutustumisia oppilaitoksiin, koulutuskokeiluja, työharjoittelu-, työkokeilu-, työelämävalmennus ja avotyötoimintajaksoja. Avainsäätiön työhönvalmennuksen asiakkaat sijoittuvat kokeilu- ja harjoittelujaksoille ns. normaaleille työpaikoille. Avain-säätiöllä on työllisyyspoliittinen hanke, jonka käytäntöjä on muutettu vastaamaan vuoden 2013 alussa voimaan tullutta uudistunutta lainsäädäntöä. Säätiö tarjoaa myös hankkeesta erillistä työhönvalmennuspalvelua TE-toimiston asiakkaille ja muille tahoille. Tässä esitetty kaavio on vanhan lainsäädännön mukaan rakennettu eli osa kaavion termeistä / palvelumuodoista ei ole enää ollut käytössä vuonna Työhönvalmennusprosessi Kartoitusvaihe Alkuhaastattelu Palvelutarpeen arviointi Osaamisen ja työkyvyn kartoitus Imba/Melba Suunnitteluvaihe Eri vaihtoehtojen etsiminen Ura- tai koulutussuunnitelman laatiminen Toteutusvaihe Työpaikan etsintä ja valmennus Työhaastattelut Sopimukset Tyäpaikkakäynnit Palautteet Jatkosuunnitelma Arviointi Päätösvaihe Palautteet Raportointi Laskutus Työkokeilu Työharjoittelu Työllistyminen Avotyö Opiskelu Muut tukipalvelut Kuvio 5. Avainsäätiön asiakasprosessikaavio Hämeenlinnasta. 36

38 Valmennuksellinen, se on meidän juttu B.YKSILÖOHJAUS Yksilöohjaus tarkoittaa käytännössä toimintatapoja, joissa asiakas ja ohjaaja tapaavat kahden kesken hankkeessa olon aikana ja käsittelevät esimerkiksi asiakkaan elämään, työllistymiseen ja jatkosuunnitelmiin liittyviä asioita. Ydinnäkökulma ohjauksessa on yksilöllinen, asiakkaan lähtökohdista käsin räätälöity suunnittelu, jossa käytetään niitä työkaluja, jotka parhaiten palvelevat asiakkaan tarpeita työllistymisen näkökulmasta tarkasteltuna. Useissa hankkeissa yksilöohjausprosessissa käytetään apuna lomakkeita tai ennalta mietittyjä toimintatapoja, jotka ohjaavat prosessia. On kuitenkin hankkeita, joissa ei käytetä yksilöohjauksessa mitään formaalia toimintatapaa, lomakkeistoa tai muuta kirjallista suunnitelmaa vaan luotetaan siihen, että oleelliset asiat tulevat ilmi työn lomassa käydyissä epämuodollisissa keskusteluissa. Kyllä ne tulee esille siinä sitte kyl meillä on semmonen aikalailla avoin ilmapiiri siellä, että ihmiset puhuu henkilökohtasista, hyvin vaikeistakin asioista Hankekartoituksen perusteella tämä toimintamalli ei ole riittävä vaan yksilöohjauksessa ja ryhmäohjauksessakin tarvitaan suunnitelmallisuutta. Ohjaus edellyttää jonkinasteista systemaattisuutta ja vaatii ohjaajalta osaamista tunnistaa ilmiöitä asiakkaiden puheista. Tältä pohjalta ohjausta voidaan viedä eteenpäin ja hanke pääsee tavoitteeseensa ja toimii tarkoituksenmukaisesti. Kuitenkin hankehaastatteluissakin jopa kyseenalaistettiin koko yksilöohjaus: Työkkäri tekee aina työnhakusuunnitelmat, ei me ruveta päällekkäiseen työhön Koska sitte taas jos me ruvettais tekee jotain, sen perustiedon ja kaikki tämmösen hakeminen ja sittehän se asiakas hermostuu, että mitä hyötyä, että sehän jo tehtiin tuolla ja nyt taas yritetään väsätä sitä. Ja ku me ei olla mikään viranomaistaho, niin ei mun tarvii Hankekartoituksessa esiin nousseita eri toiminta- ja vastuumalleja liittyen asiakkaiden yksilöohjaukseen: 1) Systemaattinen toimintamalli asiakaan elämäntilanteen, osaamisen, mielenkiinnonkohteiden ym. kartoittamiseksi hankkeissa olon aikana tehtävän ohjauksen ja jatkopolutuksen avuksi. Prosessi on mietitty usein ennalta ja käytössä on lomakkeita, jotka tukevat prosessia. 2) Ammatillisten jatkosuunnitelmien tekeminen työn lomassa keskustelemalla ja motivoimalla ilman systemaattisuutta tai yksityisyyttä. 3) Yhteistyö TE-toimiston kanssa hankkeen aikana. TE-toimiston virkailijat tekevät asiakkaiden ammatillisen yksilöohjauksen hankkeissa käymällä. Tänä päivänä yhteistyötä TE-toimiston kanssa on tiivistetty, mutta hankkeiden anti on ikään kuin lisäpalvelua TE-toimiston työlle selvitettäessä, mitkä ovat mahdollisesti asiakkaan työllistymisen todelliset esteet. Tässä voidaan hyödyntää myös työhallinnon palveluja, mutta varsinaista yksilöohjauksen kaltaista palvelua TE-toimistot eivät enää hankkeille suorita yhtä vahvasti kuin joskus aiemmin. Hankkeiden tarjoamat palvelut ovatkin nykyään entistä laadukkaampia ja asiakkaan palvelutarpeeseen vastaavia. Hankkeiden rahoituksessa on painopiste asetettu systemaattisen yksilöohjauksen taakse, koska hankkeiden on tarkoitus olla merkityksellinen työkalu työhallinnon asiantuntijoille, ikään kuin heidän työnsä jatko tai lisä. 37

39 Yksittäisenä ominaisuutena yksilöohjaukseen liittyen tarkastelimme kirjallisen yksilösuunnitelman käyttöä ohjauksen apuna. Hankkeista 15/35 käytti jotakin lomaketta tai pohjaa (HOPS, HOPES, alkukartoitus tm. vastaava) yksilöohjauksessa, mutta peräti 18 hankkeella ei ollut käytössään minkäänlaista valmista lomakkeistoa asiakasprosessin tueksi. Kolme lomakkeita käyttämätöntä hanketta on sosiaalisia yrityksiä, joilla asiakastyö ei ole painopistealue, joten lomakkeiston puuttuminen on perusteltua. Se alkuhaastattelulomakkeessahan on se, mihin kirjataan sitten nämä niiden tavotteet. Et kyl ne siellä kirjallisena löytyy ja niihin voidaan sitten jossain vaiheessa palata ja kattoo, onko saavutettu ja voi olla jotakin välitavotteita ja muuta sit asiakkaan mukaan. Haastatteluiden yhteydessä kävi ilmi, että osa hanketoimijoista koki lomakkeiston käyttämisen turhan virastomaisena. Näissä hankkeissa pelättiin, että orjallinen lomakkeen noudattaminen saattaa johtaa siihen, että itse asiakkaan kohtaaminen unohtuu, asiakkaan yksilöllisyys ja inhimillisyys jäävät jalkoihin liian tarkkojen tai yksityiskohtaisten lomakkeiden käytön tai kliinisesti hiotun asiakasprosessin seurauksena ja asiakas ei mahdu muottiin tai tukahtuu lomakkeiden määrään. Kahdella hankkeella lomakkeiden käyttämättömyys oli jopa tietoisesti valittu toimintatapa ideologian pohjalta tai asiakaskunnan etua ajatellen. Näissä hankkeissa koettiin, että heidän asiakaskuntansa vierastaa erilaisten lomakkeiden ja virallisten papereiden käyttöä, että lomakkeiden käyttäminen ei ole uskottavaa kadun miehen kohtaamisessa tai että lomakkeiden käyttäminen on asiakkaalle yksinkertaisesti liian vaikeaa esimerkiksi lukihäiriöiden, huonojen kirjoitustaitojen tms. syiden takia. Lomakkeiden käyttäminen ei tietenkään saa olla itsetarkoitus sinänsä vaan oleellista on yksilöohjauksen selkeä prosessointi ja se, miten ja mihin lomakkeistoa käytetään. Toimintatapaan, jossa asiakkaan ohjauksen kannalta oleellisia asioita kerätään lähinnä epämuodollisissa keskusteluissa ilman, että käytössä on mitään valmista lomakkeistoa tai asioiden ylöskirjaamista, sisältyy kuitenkin monenlaisia riskejä. Ensinnäkin pelkän muistin varassa tehtävissä haastatteluissa ja keskusteluissa unohtuu hyvin helposti oleellisia asioita. Mahdollisten hankehenkilöstön vaihtumisten yhteydessä menetetään puolestaan paljon arvokasta tietoa, jos kerätty tieto on vain hanketyöntekijän omassa muistissa. Pelkkä muistinvarainen asiakasprosessin toteuttaminen vaikeuttaa myös jatkosuunnitelmien päivittämistä hankkeen aikana ja asiakkaan sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on usein heikompaa, jos niitä ei ole kirjattu ylös. Hankekartoituksen valossa asioiden dokumentointi on suositeltavaa. 38

40 Rohkaiseva on minusta paras C. LAAJA-ALAINEN OHJAUS Laaja-alaisuus ohjauksessa tarkoittaa asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista huomioimista sekä erilaisten työkykyä tukevien esimerkiksi sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävien toimenpiteiden toteuttamista. Joissakin hankkeissa erilaisten asiakkaan työllistymistä tai koulutukseen pääsyä vaikeuttavien esteiden kuten päihteiden käytön, oppimisvaikeuksien, asunnottomuuden tms. selvittäminen nähtiin huomattavasti tärkeämpänä kuin itse työn ja työtehtävien suorittaminen. Tällaisissa tapauksissa voidaan olla työllistymisen polun alkupäässä ja joudutaan miettimään onko tämä hanketoimintaa vai kuntouttavaa työtoimintaa tai onko jopa tarvetta katkaista työllistäminen ja ohjata asiakas päihdekuntoutukseen. Osassa hankkeista toimittiin siten, että asiakkaan hankkeessa olo katkaistiin ja asiakas toimitettiin hoitamaan esim. päihdeongelmaansa. Kuitenkaan asiakasta ei hylätty päihdekuntoutusjaksollakaan vaan häneen pidettiin yhteyttä, jotta yhteisöllisyys ei katkennut ja jotta hän voisi palata kuntouduttuaan hankkeeseen. Toisaalta tämä vaatii hankkeelta resursseja ja ammatillisuutta kohdata monenlaisia ongelmia sekä verkostoja löytää asiakkaalle tämän tarvitsemat palvelut ja ohjata asiakas niihin. Työhön keskittyvä Laaja-alainen ohjauksellisuus Jatkosijoittuminen heikkoa Jatkosijoittuminen todennäköistä Kuvio 6. Ohjauksellisuus ja työkeskeisyys hankkeissa Neljällätoista hankkeella oli asiakkaiden kanssa työskentelyyn laaja-alainen ohjauksellinen ote (vihreät pallot). Yhdeksällä hankkeella (keltaiset pallot) ohjauksellisuus oli edellistä suppeampaa, eikä sitä toteutettu yhtä ammattimaisesti ja systemaattisesti vaan ohjauksellisuus tapahtui usein epämuodollisesti muun työn ohessa. Yhdellätoista hankkeella (punaiset pallot) ohjauksellisuus oli hyvin suppeaa tai se puuttui kokonaan. Näissä hankkeissa ajateltiin, että pelkkä työtehtävien suorittaminen riittää, eikä asiakkaan eteenpäin ohjaaminen kuulu hankkeen tehtäviin. Hankkeissa, joissa asiakas saa laaja-alaista tukea ja ohjausta, on selvästi suurempi todennäköisyys löytää jatkosijoittumispaikka kuin vahvasti työhön keskittyvissä hankkeissa. Hankkeilla, joissa asiakkaat keskittyvät pääosin työn suorittamiseen, on järjestäen vähän jatkosijoittumisia. Ohjaukseen panostaminen ei kuitenkaan kaikkien hankkeiden kohdalla johda hyvään jatkosijoittumisprosenttiin. Tämä herättääkin kysymyksen siitä, onko näissä hankkeissa lähdetty tekemään ehkä liiankin vahvasti auttamis- ja sosiaalityötä ja unohdettu työllistämisnäkökulma. Osassa hankkeista myös asiakaskunnan haastavuus ja vaikeat ongelmat hankkeeseen tultaessa vaikuttavat heikkoon jatkosijoittumisprosenttiin. 39

41 Joukosta löytyy myös hankkeita, jotka käyttävät työllistettyjä puhtaasti työvoimana omalle organisaatiolleen. Näiden hankkeiden määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosien uusien ohjeistusten, ohjauksen ja tiukentuneen seurannan myötä huomattavasti. Asiakasprosessin laatu (1-5) hanketyypeittäin 4,83 3,68 3,42 3,72 Työpaja Edelleen sijoittava Ohjauksellinen Keskiarvo, kaikki hankkeet Kuvio 7. Asiakasprosessin laatu eri hanketyypeissä. Ohjauksellisissa hankkeissa asiakasprosessi on selvästi muita hanketyyppejä laadukkaammin hoidettu. Edelleen sijoittavissa hankkeissa asiakasprosessi on hoidettu keskimäärin vain hieman heikommin kuin työpajahankkeissa. Asiakasmäärien osalta eroja ei juuri löydy. Useimmissa hankkeissa suhtautuminen yksilöohjaukseen oli kuitenkin erittäin hyvä. Myös niissä hankkeissa, joissa yksilöllistä ohjausta ei juurikaan toteutettu esim. resurssipulan tai ammatillisen osaamattomuuden takia, yksilöohjaus nähtiin tärkeänä työkaluna asiakkaiden jatkotyöllistymisen selvittelyssä, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asiakasprosessin sisällöstä ja rahoittajan toiveista asiakasprosessin suhteen ei ole ollut käytettävissä kirjattuja suosituksia. Rahoittajan odotukset hankkeille ovat kuitenkin viime vuosien aikana muuttuneet myös ohjauksellisuutta painottavampaan suuntaan. 40

42 Innostava, näin me ainakin toivotaan! Kuvio 8. Asiakasprosessin laatu ja sen vaikutus jatkosijoittumisten määrään. Jatkosijoittumisten määrä on laskettu prosentteina hankkeesta poistuneista asiakkaista. Asiakasprosessin laatua on arvioitu asteikolla 1-5 (1= heikko, 5= erittäin hyvä). Sosiaalityötä tekeviksi auttajiksi nimettiin hanketoimijat, joilla asiakasprosessin laatu on erittäin hyvä, mutta se ei kuitenkaan johda työllistymiseen tai hankkeesta ei edetä sujuvasti myönteisiin jatkoihin. Näissä hankkeissa hankehenkilöstöllä tai hankkeen taustayhteisöllä on usein vahva halu auttaa ja tukea erilaisista ongelmista kärsiviä ihmisiä ja ratkoa kaikki heidän ongelmansa. Näissä hankkeissa on usein myös hyvin haastavia ja moniongelmaisia asiakkaita. Haasteena on se, että työllistämisnäkökulma saattaa unohtua ja hanketoiminta alkaa muistuttaa enemmän sosiaalityötä kuin työllistämistoimintaa. Työttömien kierrättäjät ovat hankkeita, joissa asiakasprosessin laatu on heikkoa eikä jatkosijoittumista tapahdu. Asiakkaat saattavat suorittaa työtehtäviä lähinnä hankehallinnoijan tarpeisiin eikä hankkeissa välttämättä ole riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä tarjoamaan asiakkaille heidän tarpeidensa mukaista yksilöohjausta. Työhön uskovat ovat hankkeita, jotka panostavat voimakkaasti työhön ja työtehtävien laatuun. Asiakkaille tarjotut työtehtävät ovat näissä hankkeissa usein mielekkäitä ja lähellä avoimien työmarkkinoiden tarpeita ja työnohjaus annettuihin työtehtäviin on hoidettu hyvin. Asiakasprosessi on kuitenkin usein käsitetty varsin suppeasti. Asiakkaiden kanssa ei tehdä yksilöllisiä alkukartoituksia tai jatkosuunnitelmia eikä heille tarjota työnhakuvalmennusta eli heidän työnhakutaitojaan tms. työllistymistä edistäviä asioita ei systemaattisesti tueta tai selvitetä. Vahvat valmentajat ovat hankkeita, joissa on korkea ammatillinen osaaminen ja ymmärrys siitä, että laadukas asiakasprosessi ja asiakkaan laaja-alainen tukeminen yksilöllisine suunnitelmineen edistää parhaiten asiakkaan mielekästä jatkosijoittumista. Vahvasti valmentavissa hankkeissa annetut työtehtävät ovat mielekkäitä, mutta se ei yksin riitä asiakkaan työllistämi- 41

43 sessä vaan hankkeissa seurataan asiakkaan kehittymistä laaja-alaisesti ja tarjotaan vaihtoehtoja. Asiakasprosessin laadulla on hankekartoituksen tulosten perusteella huomattava merkitys asiakkaiden jatkosijoittumismahdollisuuksiin. Hankkeissa joiden asiakasprosessi oli erittäin hyvä ( 4,5) oli jatkosijoittumisten keskiarvo 86,7 % kun taas keskinkertaisen tai heikon asiakasprosessin hankkeissa (alle 3,5) jatkosijoittumisten keskiarvo oli 41,2 %. Kaikkien hankkeiden jatkosijoittumisten keskiarvo oli 67,5 %. 1 Mielenkiintoista oli havaita myös se, että hankkeet, joissa asiakasprosessi oli hoidettu laadukkaasti ja ohjauksellisuuteen panostettiin, myös kustannustehokkuus oli keskimäärin korkeammalla tasolla. Ohjauksellisissa hankkeissa kustannustehokkuus (asteikolla 1-5) oli keskimäärin 4, kun muissa hankkeissa vastaava luku oli 3. Osaltaan tämä kertonee siitä, että hankkeissa myös projekti- ja talousosaaminen ovat hyvää sekä siitä, että typo-avustuksen käyttötarkoitus on ymmärretty. Laadukas asiakasprosessi ei kuitenkaan yksinään takaa hyvää jatkosijoittumisten määrää. Osalla hankkeista asiakasprosessi oli hoidettu hyvinkin laadukkaasti ja yksilöllisesti, mutta jatkosijoittumisprosentti oli silti heikko. Syynä heikkoon jatkosijoittumisten määrään näissä hankkeissa oli esimerkiksi asiakaskunnan haastavuus, heikot verkostot tai painopisteen siirtyminen työllistämisestä liiaksi sosiaali- ja auttamistyön puolelle. Toisaalta joukossa oli myös hankkeita, joissa jatkosijoittumisprosentti oli korkea vaikka asiakasprosessin laadussa oli merkittäviä puutteita. Näissä hankkeissa hyvää jatkosijoittumisten määrää selittänee taustaorganisaation vahva tuki ja toimivat verkostot sekä toisaalta myös keskimääräistä parempikuntoinen asiakaskunta. Muutamalla hankkeella poistuneita asiakkaita oli niin vähän, että hyvä jatkosijoittumisprosentti (esimerkiksi 75% = kaksi kolmesta asiakkaasta) antaa toiminnan tuloksellisuudesta vääristyneen kuvan. On selvää, että tällaisissa hankkeissa kustannustehokkuus on hyvästä jatkosijoittumisprosentista huolimatta varsin heikkoa. Laadukkaan asiakasprosessin tunnuspiirteitä: Asiakaslähtöisyys Yksilöllisyys Ohjauksellisuus Suunnitelmallisuus: hankkeessa olo, seuranta, jatkosuunnitelma Laaja-alaisuus: psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tuki asiakkaalle sekä verkostojen hyödyntäminen Ammatillisuus Järjestelmällisyys / Dokumentointi Hankkeen kyky reagoida nopeasti ja joustavasti asiakkaan tarpeiden / asiakkaista saadun mahdollisen lisätiedon mukaan 1 Osassa hankkeita jatkosijoittumisprosentti on ollut yli 100%, koska sama asiakas on sijoittunut useampaan eri toimenpiteeseen esim. edennyt opiskelun tai kuntoutuksen kautta työhön. Näiden hankkeiden osalta jatkosijoittumisprosentiksi on tässä yhteydessä merkitty 100%. 42

44 Haasteellinen 10. ASIAKKAAN KERTOMUS: UUDEN ELÄMÄN ALKU Tämä 45-vuotiaan miehen kuvaus hänen omasta hankekokemuksesta osoittaa, miten sillä, että hanke pystyy tarjoamaan asiakkaalle osaamista ja kiinnostusta vastaavan työtehtävän on suuri merkitys hankkeessa viihtymiseen ja siellä selviytymiseen. Työelämävalmennus ja palkkatukityö on tuonut paljon sisältöä elämääni. Itse työskentelin asiantuntijatehtävissä it-alalla vuoteen 2003 asti kunnes minut irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Olihan minulla ollut esimieheni kanssa jonkinlaisia näkemyseroja monistakin asioista mutta it-kupla puhkesi silloin. Tiedostin jo silloin, etten ikinä pääse ns. normaaleihin ja koulutustani vastaaviin töihini vaikka hyvin säntillinen, saksalaisen tehokas ja organisointikykyinen mies olenkin. Se oli melkoinen tuomio miehelle parhaassa iässä kun olin silloin vasta 35-vuotias. Olen sen jälkeen hakenut satoihin työpaikkoihin mutta kun joka paikkaan on nykyään valtavasti hakijoita, niin en ole päässyt kuin pariin haastatteluun. Viime vuosina sitten luottotiedotkin menneet elämäntilanteen takia kuralle ja niissä haastatteluissa olen pärjännyt hyvin, mutta kaikki on sitten tyssännyt niihin luottotietoihini. Työhaluja minulla on ollut aina enemmän kuin muille jakaa ja luonteeltani olen sitten liiankin tunnollinen, monen työnantajan unelmatyöntekijä vaikka itse sanonkin. Jos jokin asia vaivaa minua töissä eli asiakkaan asia pitäisi selvittää, niin minä en hommaa jätä ennen kuin se on ratkaistu, oli kello sitten mitä tahansa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana minulla ei ole ollut kuin jotain "hanttihommia" rakennuksella tai lyhytaikaisia työsuhteita. Eli mennyt useita vuosia ettei ole ollut mitään minkä takia herätä tai ylipäänsä elää. Se on tällaiselle energiselle ihmiselle hyvin raskasta aikaa. Ja kun aamuisin aina aikaisin herää, eikä ole mitään minne mennä, niin kyllä se masentaa valtavasti. Siitä huolimatta liikunnallisten harrastusten ja laajan ystäväpiirin kautta on ollut jotain elämää, mutta se hyvin tärkeä osa elämästä puuttunut. Vähän yli vuosi otin yhteyksiä Jyränkölän Setlementtiin ja kyselin olisiko minulle tarjolla mitään omaa koulutusta ja kiinnostustani vastaavaa harjoittelua tai muuta. Hyvin pian sen jälkeen minulle soitettiinkin ja pyydettiin paikalle keskustelemaan asioista. Sovimme, että aloitan työelämävalmennuksen Jyränkolän atk-suunnittelijan apuna. Aluksi sopimus tehtiin vain kuukaudeksi mutta ilmeisesti osoitin pian, että olen sitoutunut tähän ja pidän työstäni ja työkavereistani ja sopimusta jatkettiin pidemmissä pätkissä sitten työelämävalmennuksen ajan eli toukokuun loppuun asti. Kesäkuun alusta olen ollut sitten palkkatuella samoissa tehtävissä töissä. Minulle tämä on ollut kuin lottovoitto, että olen taas saanut olla osa työyhteisöä ja minulla on se osa elämästäni kunnossa. Yhtenäkään aamuna ei ole ahdistanut aamulla kun on herännyt, että voi ei kun pitää lähteä töihin. Uskon, että reippauteni ja ahkeruuteni näkyneet ja välittyneet myös muillekin, vaikka onhan sitä huonoja päiviä ollut joskus kun elämä ei muilta osin sitten ole kunnossa. Nyt olen ollut talossa vähän yli vuoden ja ensi viikolla kirjoitamme sitten työsopimuksen maaliskuun lopulle asti. Näin sosiaalisena ihmisenä tämä on antanut minulle valtavasti ja minulle ainakin tärkeää on tämä yhteisöllisyys ja kuuluminen johonkin. Onhan noita kaiken maailman hankkeita muitakin olemassa mutta niitä olen pitänyt hyvin keinotekoisina. Niillä on minusta lähinnä vain siistitty tilastoja ja laitettu ihmiset tekemään vain jotakin, ei välttämättä niin kauhean tähdellistä. Täällä olen saanut tehdä mieleistäni työtä hyvin itsenäisesti ja olen valtavan onnellinen siitä, että minuun luotetaan. Eihän minua koskaan ole tarvinnut missään vahtia ja hyvin oma-aloitteinen olen ollut aina, mutta kaikki sellainenkin unohtuu vuosien varrella, jos ei sellaisia onnistumisen tuntemuksia, kiittämistä ja kehuja ole saanut osakseen. Eli ainakin oma itsetunto vahvistunut merkittävästi, kun se aikanaan on niin lyttyyn lyöty. Tulevaisuus tämän palkkatukityön päättymisen jälkeen on minulla epävarmaa. Minulla ne kuralla olevat luottotiedot seuraavat mukanaan, vaikka minusta niillä ei ole mitään tekemistä 43

45 minun työkykyni tai -taitoni kanssa. Päinvastoin, olisi kiva saada nekin asiat kuntoon, mutta eihän niitä saa jos ei töitä ole. Toivon saavani täältä ainakin myönteistä palautetta työstäni ja se suurin unelmahan olisi jos tämä projekti jotain kautta minulle "oikeita" töitä poikisi. Yrittäjäksi minusta ei ole, mieluummin varma mutta kapea leipä kuin epävarmuus töistä ja toimeentulosta. Itse en ole työkykyäni tai -moraaliani missään vaiheessa epäillytkään mutta varmasti joku on ajatellut, että onko tuosta enää työelämään noin monen vuoden jälkeen. Nyt mielestäni olen sen ainakin osoittanut, että siinä puolessa ei moittimista ole ja varmasti tunnollisen ja hyvän työntekijän joku tulisi minusta saamaan. Kirjoittaja on hakenut koulutuksiin tietotekniikka-alalle pääsemättä niihin. Hän työskenteli jonkin aikaa vielä ko. työnantajalla, mutta on palautunut sittemmin työttömäksi. 44

46 Rikas, mutta se on huono viesti ELY-keskukselle 11. HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISET TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Hämeen ELY-keskus otti lokakuussa 2010 käyttöönsä seurantalomakkeen, jossa raportoidaan asiakasmääriä kuukausitasolla rahoittajalle. Näin hankkeiden toimintaan on saatu läpinäkyvyyttä. Tätäkin ennen 10 asiakasta yhtä avustuksella palkattu työntekijää kohti on ollut tuttu haaste usealle toimijalle. Määrällisten tavoitteiden täyttyminen on ollut viime vuosina myös rahoituksen jatkumisen ehto hanketoimijoille. Seurantalomakkeen käyttöönotto paljasti ikävän tosiasian, että osa työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetuista hankkeista ei täyttänyt niille asetettuja ehtoja ja osa tuesta oli valunut muuhun toimintaan, kuten elämänhallinnan tukemiseen tai jopa vapaaehtoistyön tai oppilaitosten harjoittelun tukemiseen. Tänä päivänä seurantalomakkeen perusteella voidaan tarkistaa hankkeiden asiakaskunnan tarkoituksenmukaisuus. Määrälliset tavoitteet täyttyneet (prosentteina hankkeista) Heikosti Kohtalaisesti Hyvin v v Yli tavoitteen Kuvio 9. Hankkeiden määrällisten tavoitteiden täyttyminen pois lukien sosiaaliset yritykset rahoittajan kriteereiden mukaan (10 asiakasta/ 1 työntekijä) v Vuonna 2011 puolen vuoden asiakasmääräseurannassa 62 % hankkeista oli saavuttanut ELYkeskuksen hankkeelle asettamat työntekijämäärään suhteutetut asiakasmäärätavoitteet hyvin eli prosenttisesti. 26 % hankkeista (12 kpl) oli saavuttanut asiakasmäärätavoitteensa täydellisesti tai ylittänyt ne. Osa hankkeista teki erittäin kovaa määrällistä tulosta ylittäen sille kirjatut asiakasmäärätavoitteet jopa kolminkertaisesti. Näissä hankkeissa korkeaa tulosta selitti ennen kaikkea hankkeen vetäjän kova panostus ja taustaorganisaation vahva tuki. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 hankkeiden keskimääräinen asiakastavoitteeseen pääsyprosentti oli parantunut 87 prosentista yli 91 prosenttiin. Keskimääräistä prosenttia nostivat erinomaiset hankkeet suhteessa heikkoihin hankkeisiin. 45

47 Kustannustehokkuus (1-5) eri hanketyypeissä 4 3,22 2,9 3,32 Ohjauksellinen Edelleen sijoittava Työpaja Keskiarvo, kaikki hankkeet Kuvio 10. Kustannustehokkuus hanketyypeittäin Hankekartoituksen perusteella ohjauksellisissa hankkeissa kustannustehokkuus oli selvästi parempi kuin muissa hankkeissa. Sen sijaan edelleen sijoittavien hankkeiden (8,44 as / työnt) ja työpajahankkeiden (8,88 as / työnt) asiakasmäärät työntekijää kohden ovat melko lähellä toisiaan. Kustannustehokkuus on laskettu siten, että hankkeen käyttämät rahat (siis hankkeelle myönnetystä tuesta käytetty rahamäärä, huomioituna lisärahapyynnöt yms. pyynnöt) on suhteutettu hankkeessa kuukausittaiseen toteutuneeseen asiakasmäärään. Arvosanan 1 on saanut, jos kustannustehokkuus on ollut heikko ja arvosanan 5 on saanut, jos kustannustehokkuus on ollut erinomainen. Kun verrataan kustannustehokkuutta vuosien 2011 ja 2012 välillä, voidaan todeta hankkeiden kustannustehokkuuden muuttuneen parempaan suuntaan, mutta variaatio yksittäisten hankkeiden välillä oli edelleen vuonna 2012 suurta. Vuonna 2011 kustannustehokkuuden keskiarvo (asteikolla 1= heikko, 5= erinomainen) oli 3,2 kun vuonna 2012 se oli 3,5. Vuonna 2012 enää vain yksi hanke palveli pientä asiakasmäärää aivan yliresurssoidusti kun vuonna 2011 tällaisia hankkeita oli vielä kolme kappaletta. Vuonna 2011 kustannustehokkaina hankkeina voitiin pitää 14 hanketta 32 hankkeesta. Vastaavasti vuonna 2012 kustannustehokkaina hankkeina voitiin pitää jo 16 hanketta 28 hankkeesta. Kustannustehokkuudeltaan keskimääräistä tasoa edusti vuonna 2011 hankkeista 11 ja vastaavasti vuonna 2012 keskimääräistä kustannustehokkuutta edusti 6 hanketta. Kalliita hankkeita eli kustannustehokkuudeltaan heikkoja hankkeita vuonna 2012 oli edelleen 6 hanketta 28 hankkeesta. Asiakasmäärän laskeminen on ollut haasteellista, koska hankkeiden tilanteet ovat vaihdelleet vuoden aikana hyvinkin paljon eri syistä. Arvioinnissa on käytetty keskimääräisiä arvoja. Vääristymää kustannustehokkuuden osalta tulee myös hankkeiden saamista rahoitusprosenteista ja siitä, että muutamilla hankkeilla on huomattavaa tukea esimerkiksi kaupungilta, mikä mahdollistaa asiakasmäärän kasvattamisen. Myös henkilöstön vaihdokset tai pitkät sairaslomat ovat joidenkin hankkeiden osalta tuoneet kustannustehokkuuteen vääristymää. Sosiaaliset yritykset on jätetty vertailusta pois, koska heillä ei ole vertailukelpoisia asiakasmäärätavoitteita. 46

48 Sisäisesti rikas taloudellisesti KÖYHÄ 12. HANKKEIDEN YHTEISKUNNALLINEN ROOLI Vaikka työllistämisen edistäminen on työllisyyspoliittisten hankkeiden ensisijainen tehtävä, tehdään monissa hankkeissa myös muunlaista yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Koska suurin osa hankkeiden hallinnoijista on ns. yleishyödyllisiä yhdistyksiä, on niillä jo lähtökohtaisesti tavoitteena tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Hyvä esimerkki siitä, miten hanketta hallinnoivan yhdistyksen arvot ja tavoitteet ja typohankkeen tavoitteet nivoutuvat yhteen ja tuottavat sitä kautta lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle, on sotainvalidien veljesliiton kotiapupalvelu. Meidän suurin rahoittajahan on, niin kuin tiedätte, ELY-keskus, mutta Sotainvalidien veljesliitto myöskin rahoittaa jonkin verrankin. Ja Sotainvalidien veljesliiton järjestöllinen tavoitehan on tuottaa kotiapua sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Mutta koska se ELY-keskus on se meidän suurin rahoittaja, joka määrittää ne sitten ne meidän oikeat tavoitteet niin sanotusti, niin meidän projektin tavoitehan on työllistää pitkään työttömänä olleita ja katkaista se heidän työttömyytensä ja myöskin sitten huolehtia siitä, että he kenties jopa työllistyisivät sen jälkeen kun ovat täällä olleet. Ja se, mikä on niinku projektipäällikön työtehtävähän on ne avustajat ja avustajien työkenttänä on sitten ne sotiemme veteraanit. Edellisen esimerkin Avustaja hankkeessa työtön asiakas saa ammattitutkinnon ja työkokemusta kotipalvelusta työsuhteen aikana. Tällaisessa projektissa monen tahon odotukset hankkeen sisällöstä täyttyvät: 1. Työtön asiakas saa ammatillisen tutkinnon ja työkokemusta (palkkatukityösuhde) 2. Sotaveteraaniasiakas saa tärkeää palvelua selviytyäkseen kotona arjessaan 3. TE-tsto saa ammattikoulutetun työttömän, jolla on työkokemusta 4. Rahoittaja saa vastinetta ja laatua rahoittamastaan hankkeesta 5. Hanketoimija saa toteuttaa arvojensa mukaista toimintaa mielekkäällä tavalla 6. Yhteiskunta hyötyy kolmannen sektorin tarjoamista palveluista ja näin säästyy mahdollisesti julkisia palveluja Nikulan vanhaan kartanoon remontoitu romanien toimintakeskus Lahdessa on puolestaan hyvä esimerkki siitä, miten toimintakeskusten yhteydessä toimiva hanke tuo toimintansa piiriin työttömien asiakkaiden lisäksi myös muita ihmisiä ja vahvistaa tätä kautta tietyn asuinalueen tai ihmisryhmän yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Työllistämishanke on istutettu osaksi toimintakeskuksen arkea ja se saa kaupungilta muuta tukea varsinaisen toimintansa mahdollistamiseksi. Romanityöttömien lisäksi myös monet muut Lahden alueen romanit ovat mukana toimintakeskuksen arjessa erilaisissa kunnostus-, ylläpito- ja tapahtuman järjestelytehtävissä vapaaehtoispohjalta. Toimintakeskuksen yksi suurimmista arvoista onkin juuri siinä, miten se pitää yllä romanien perinteitä ja kulttuuria ja luo yhteisöllisyyden tunnetta myös nuorille ja antaa sitä kautta uskoa nuorten omiin mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Suurin osa asiakkaista jääkin hankkeessa oloajan jälkeen jollain tavalla yhteisön toiminnan piiriin. Mä huomasin, että sellaset ihmisetki, jotka koki, että on vaikee tulla johonki, ni ne oli täällä. Ja oli jopa semmostki ihmisiä mitkä oli aika syrjäytyneitä niinku monista asioista, ni mä oon kokenu, että tää on paikka, johon ihmiset on voinu tulla viettää päivää, niinku matalan kynnyksen paikka. Ja se enenkaikkee, että tää on koettu niinku omaks paikaksi. Toimintakeskusten lisäksi monet muutkin hankkeet tuottavat sisältöä, joka on luonteeltaan yhteisöllistä ns. lisäpalvelua tai palvelua, joka voi sijoittua hallinnoijan muuna toimintana esimerkiksi iltoihin tai viikonloppuihin. Asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus osallistua 47

49 hankkeen hallinnoijan järjestämiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin ilman työvelvoitetta eli asiakas pääsee hankkeen kautta mukaan kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan piiriin. Parhaimmillaan asiakas löytää vapaaehtoistyön parista itselleen uusia ystäviä, uuden harrastuksen ja paikan ja ryhmän, jonne kiinnittyä. Tällä voi olla asiakkaalle suuri merkitys, jos tavoitteena on esimerkiksi sosiaalisen viitekehyksen muuttaminen tai juurruttaminen uuteen elämään. Osalla hankkeiden hallinnoijista on hyvin vahva aatteellinen lähtökohta ja myös työttömät asiakkaat on otettu mukaan näiden aatteellisten tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Hämeessä on hankkeita, joissa työttömät asiakkaat ovat mukana pakkaamassa ja lajittelemassa vaatteita ja muita tavaroita lähetettäväksi eri puolilla maailmaa oleville hädänalaisille ja köyhille ihmisille, on hankkeita, joissa edistetään kestävää kehitystä ja ekologisuutta erilaisten tempausten, innovaatioiden ja tiedottamisen avulla, on hankkeita, joissa työttömät ovat mukana järjestämässä terveitä elämäntapoja ja liikunnallisuutta edistäviä tapahtumia ja on hankkeita, joissa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä esim. erilaisten oppimismenetelmien kehittämiseksi. Hämeen ELY-keskuksen alueelta löytyy myös useita kristilliseltä aatepohjalta toimivia hankehallinnoijia. Näissä hankkeissa ihmisten auttamistyö, ihmisen raiteilleen nostaminen, elämään pelastaminen, koetaan hyvin tärkeänä. Tällainen auttamistyö, on toki yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää työtä, mutta sitä ei useinkaan voida katsoa työllistymistä edistäväksi niin suoranaisesti kuin työllisyyspoliittisen avustuksen kriteerit edellyttävät. Mokia on aatteellinen järjestö, jonka perusideana oli tämä kristillinen puoli, antaa ihmisille niin kuin ensinnäkin tila toipua, koska meillä on paljon päihde- ja mielenterveyspuolen ihmisiä, eli se luodaan tila. Ja sitten työkalut saa valita siinä tilassa asiakkaat niin sanotusti, jotka ei oo meillä edes asiakkaita, vaan ne onniinku ihmisiä. Ne ontullu jostain syystä tänne, jostain elämänvaiheesta. Ja kuka löytää minkäkinlaisenratkasun siihen elämänalueeseen, niin Mokia järjestää sitä puolta plus totta kai siinä on päivittäistä työtä. Mutta kun ne on myös kaikki häätöongelmat eli asuntopuolen ongelmat ihmisillä, meillä on niiden perheongelmat, meillä on niin kuin koko kenttä niille, eli meille tuodaan se ihan kaikki, mitä elämä sisältää. Se tuodaan tähän näin ja Mokian pitäis aina niin kun monen ihmisen mielestä niin kuin vastata siihen ja korjata heidän elämänsä. HANKKEIDEN TUOTTAMA YHTEISKUNNALLINEN LISÄARVO Syrjäytymisen ehkäisy ja tuki erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille, nuorille, taiteilijoille: osallistaminen, yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö Yhteisöllisyyden luominen / vahvistaminen: toimintakeskukset, jotainekin Avustustyö: erik??? esim. kotiapupalvelu, omakotitalkkarit, vanhusten ulkoilutus, työttömien ruokapalvelut, ulkomaille suuntautuva avustustyö Sosiaalityö: päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien ohjaus Kestävä kehitys, ekologisuus: kierrätyskeskukset, kirpputorit, valistus ja tiedotus, kierrätysmateriaaleja hyödyntävät pajat Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: liikuntaan ja terveyteen liittyvät tapahtumat, urheiluseurojen ja muiden yhdistysten tukeminen Oppimisvaikeuksista kärsivien tukeminen ja keskenjääneiden opintojen edistäminen Tutkimus- ja kehittämistyö: esim. työhönvalmennuksen käsikirja, matalan kynnyksen talousohjaus, LAATU-hankekartoitus, seuranta- ja arviointimenetelmät Välilliset työllistämisvaikutukset: esim. taidelainaamo (kuvataiteilijat) 48

50 Meillä on inhimillinen hanke Edellä esitetyissä esimerkeissä on kyse siitä, että kolmannen sektorin palveluilla korvataan julkisia palveluita. Hankkeissa tehtävä työ palvelee yhteiskunnan etua esimerkiksi tarjoamalla kotipalveluja vanhuksille ja muille apua tarvitseville, jotta he voivat viettää virkeää vanhuutta kotona. Hankkeissa tehdään myös merkittävää mielenterveys- ja muiden sosiaalisten ongelmien ehkäisy- ja hoitotyötä tukemalla henkilöiden paluuta työelämään. Osa hankkeista tekee terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, järjestää liikuntatapahtumia eri-ikäisille ihmisille ja on mukana esimerkiksi lasten iltapäiväkerhotoiminnassa tai ekologisuuden edistämistyössä. Hanketyössä on kaikkinensa kyse paitsi työllistämisen edistämisestä niin myös syrjäytymisen ehkäisystä ja yhteisöllisyyden parantavasta voimasta. HALLITUSOHJELMAN KEINOJA TYÖLLISTYMISEN ELVYTTÄMISEEN: KUNTAKOKEILU JA NUORISOTAKUU Jyrki Kataisen hallituksen kolme painopistealuetta ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kuntakokeilu on hallitusohjelmaan sisältyvä työmarkkinoiden elvytystoimenpide, jonka tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla ja siinä on mukana kaikkiaan 65 kuntaa, jotka toteuttavat 26 hanketta. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilu toteutetaan moniammatillisena laajana verkostoyhteistyönä. Verkostossa ovat mukana kuntien eri hallintokunnat, TE-toimisto, ELYkeskus, Kela, paikalliset yrittäjät, välityömarkkinoilla toimivat yhdistykset ja säätiöt sekä koulutusorganisaatiot. Kuntakokeiluiden asiakasryhmä on pääasiallisesti sama kuin työvoimanpalvelukeskusten asiakasryhmä. Asiakkaista suurin osa tarvitsee moniammatillista palvelua. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa. Hämeen ELY-keskuksen alueelta kuntakokeilussa ovat mukana Hämeenlinna, Janakkala, Hattula, Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä ja Orimattila. Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Typo-hankkeiden toimintaan kuntakokeilu ei suoranaisesti vaikuta. Kokeilun seurauksena on kuitenkin oletettavaa, että myös hankkeet tekevät entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja ohjaavat asiakkaitaan kuntakokeilun luomiin palveluketjuihin ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan muita kuntakokeilun tuottamia uusia toimintamalleja. Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan ja se kuuluu hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työ-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorisotakuun tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorisotakuun myötä on odotettavissa, että tarve nuoria palveleville hankkeille kasvaa. 49

51 13. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Hankkeet arvioivat omaa toimintaansa lähinnä ELY-keskukselle raportoitavien määrällisten tavoitteiden muodossa, mutta muuta aktiivista itsearviointia ja kehittämistoimintaa hankkeen laadun parantamiseksi ei monissa hankkeissa juurikaan tehdä. Tämä johtuu usein siitä, että hanketyöntekijöiden kaikki resurssit menevät hankkeen arjen pyörittämiseen eikä aikaa kehittämistyöhön yksinkertaisesti ole. Hankkeiden joukosta löytyy kuitenkin myös vahvasti arviointiin ja kehittämistoimintaan panostavia hankkeita. Yksi laadukkaan hanketoiminnan tunnuspiirre onkin juuri se, että toimintaa arvioidaan, kehitetään ja muutetaan havaintojen suuntaan. Joissakin hankkeissa hyviä toimintamalleja siirretään myös eteenpäin. Hämeen ELY-keskuksessa perustettiin vuonna 2011 hanketoimijoiden, ELY-keskuksen ja TEhallinnon edustajista koostuva Kehä-ryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää hankkeiden toimintaa ja etsiä yhdessä ratkaisuja hankkeiden kohtaamiin ongelmiin. Yksi Kehä-ryhmän työn tärkeimpiä konkreettisia tuloksia on tämä käsillä oleva LAATU-hankekartoitusraportti ja siihen liittyvä arviointityökalujen luonti. Lisäksi Kehä-ryhmä on järjestänyt koulutustilaisuuksia, hankevierailuja ja keskustelufoorumeita, joissa hanketoimijat ovat voineet tavata toinen toisiaan ja vaihtaa kokemuksia. Kehä-ryhmä on paitsi auttanut hankkeita kehittymään niin myös antanut hankkeiden rahoittajana toimivalle ELY-keskukselle ideoita oman toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden laadun arviointiin. Myös TE-toimistot ovat osallistuneet aktiivisesti Kehä-ryhmän toimintaan ja hanketoiminnan kehittämisestä käytyyn keskusteluun. Näin tieto ja vuorovaikutus hankkeiden ja hankkeista TE-toimistojen välillä on lisääntynyt ja parantunut. Yksittäiset hankkeet ovat vuosien varrella kehittäneet arviointiin ja kehittämiseen omia työkalujaan ja käytäntöjään. Vuoteen 2013 asti toimi myös hankkeiden valtakunnallisia tukihankkeita. Tukihanke koordinoi valtakunnallisesti saman hallinnoijan alueellisia hankkeita ja kehitti niiden käytäntöjä. Useat paikalliset hankkeet saivat oman tukihankkeensa kautta mm. vertaistukea ja laatutyökaluja. Tyypillisiä asiakasprosesseja tukevia työkaluja / materiaaleja hankkeissa ovat erilaiset perehdytysoppaat, henkilökohtaiset oppimis- ja kehityssuunnitelmalomakkeet (HOPES) sekä asiakaspalautelomakkeet. Vaikka lomakkeet eivät takaa, että asiakasprosessi olisi laadukkaasti hoidettu, tuo niiden käyttö toimintaan kuitenkin suunnitelmallisuutta ja sitä kautta esimerkiksi asiakkaan edistymistä on helpompi seurata. Lomakkeiden tai muiden dokumenttien käyttämisen kautta on myös helpompi kertoa työhallinnolle ja potentiaalisille työnantajille asiakkaan osaamisen kehittymisestä. Dokumentoinnin kautta asiat tulevat näkyvämmiksi myös asiakkaalle ja hänen on helpompi sitoutua tavoitteisiin. 50

52 Tämä on kokoava hanke Hankkeiden käyttämät työkalut TYÖKALU Haastattelu- / alkukartoituslomakkeet HOPS, HOPES tai muu kirjallinen yksilösuunnitelma Perehdytysmateriaali Palaute- / loppukeskustelulomake Esite Internetsivut Muut julkaisut SWOT-nelikenttäanalyysi Henkilöstöpalaverit Asiakasryhmäyhteistyö esim. TEtoimiston, psykologin, ammatinvalinnanohjaajan tms. kanssa KÄYTTÖTARKOITUS Tukee alku-, loppu- ym. haastattelun tekemistä asiakkaalle, toimii pohjana yksilösuunnitelmalle Asiakkaan henkilökohtaista kehittymistä ja jatkopolutusta tukeva työkalu, sitouttaa sekä asiakkaan että hankehenkilöstön yhdessä sovittuihin tavoitteisiin Helpottaa asiakkaan perehdyttämistä ja sopeutumista hankkeessa oloon Asiakaspalautteen kerääminen asiakasprosessin kehittämiseksi, tavoitteiden tarkistus Tiedottaa hankkeesta ulkopuolisille, markkinoi hanketta Markkinoi hanketta, toimii tiedonvälityskanavana sekä ulkopuolisille tahoille että hankkeen työntekijöille ja asiakkaille Tiedotus ja markkinointi, hyvien toimintamallinen levittäminen, tutkimus ja kehittäminen Hankkeen toiminnan arviointi, toimiva työkalu hankkeen kehittämiseen Edistää hankkeen henkilöstön välistä tiedonkulkua, henkilöstö saa tukea omaan työhönsä Lisää hankkeen ammatillisuutta, edistää asiakkaan mahdollisuutta saada tarvitsemaansa tukea Osa hankkeista tai niiden taustaorganisaatioista on profiloitunut innovatiivisina kehittämishankkeina, joissa on luotu uudenlaisia toimintamalleja työttömyyden ehkäisyyn ja rakennettu ammatillisesti korkeatasoisia ja toimivia asiakasprosesseja. Esimerkiksi Avainsäätiö ja sen Työnhyrrä-hanke on kehittänyt omaa työhönvalmennustaan määrätietoisesti eteenpäin ja säätiöllä on tietoinen tavoite olla työhönvalmennuksen edelläkävijä Suomessa. Avainsäätiö on tehnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta ja julkaissut mm. työhönvalmennuksen käsikirjan heidän omaa valmennustyötään tukemaan sekä eteenpäin myytäväksi. Korjaavan opetuksen yhdistyksen Työttömästä toimijaksi hankkeella on puolestaan vahva tutkimuksellinen ja oppimisenteoriaa käytäntöön soveltava työote. Hankkeen toiminta pohjautuu neurokognitiiviseen oppimiskäsitykseen ja Instrumental Enrichment oppimistaitojen harjoitusohjelmaan, jossa keskitytään oppijan tarkkaavuuden ja tiedon käsittelyn olennaisiin tekijöihin opettamalla tarvittavat käsitteet, kehittämällä oppijan kognitiivisia operointitapoja ja tuottamalla suunnittelevaa, harkitsevaa ja oivaltavaa ajattelua. Hankkeen taustayhteisönä toimiva Korjaavan opetuksen yhdistys tuottaa aiheeseen liittyviä julkaisuja ja järjestää koulutuksia opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. 51

53 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön (aikaisemmin Hyrian) hallinnoiman Sadonkorjuu- hankkeen Työmyllyjen toiminnan päätavoitteena ovat laadukkaat ja monipuoliset työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisedellytysten selvittelyt, ammattitaitokartoitukset, aikuisten työpajatoiminta sekä erilaisilla työpaikoilla tehtävä ohjattu työ. Heillä on myös erikoistuttu eläkeselvittelyjen tekemiseen. Toiset hankehallinoijat panostavat oman työllistämistoimintansa kehittämiseen enemmän kuin toiset. Heinolassa toimiva Jyränkölän Settlementti ry:n hallinnoima Tie auki -hanke on esimerkki hankkeesta, jossa taustayhteisö on vahvasti sitoutunut työllistämiseen ja työttömyyttä ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseen. Jyränkölän Settlementti on mm. vakinaistanut hanketyöntekijöiden toimet, palkannut hankkeen asiakkaita hankkeesta poistumisen jälkeen yhdistykseen töihin sekä julistautunut yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Sininauha ry:n hallinnoima Askel-hanke, joka työllistää vaikeita, paljon tukea tarvitsevia pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin perinteisiin työpajatehtäviin, on rakentanut puolestaan hankkeen yhteyteen laadukkaasti hoidetun matalan kynnyksen talousohjauksen. Se on kunnallista velkaneuvontaa täydentävä palvelu ja sitä voivat käyttää niin ulkopuoliset kuin hankkeenkin asiakkaat. Vaikka hankkeella ei olisi mahdollisuutta tai tarvetta kehittää mitään merkittävää uutta toimintatapaa asiakkaiden palvelemiseksi, tulisi hankkeen toiminnan kehittäminen ja itsereflektointi kuitenkin aina sisältyä hanketyöhön. Itsereflektointi on osa hankkeiden laadun varmistamista ja erityisen tärkeää reflektointi on asiakasprosessin osalta: Mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Tällainen arviointi on aina myös asiakkaan etu. Osa hankkeista tekee säännöllistä itsearviointia ja joissakin hankkeissa on käytetty ulkopuolisia arvioijia apuna hankkeen kehittämiseksi eteenpäin. Esimerkiksi Lahden 4Hyhdistyksen hallinnoima Askeleet eteenpäin hanke on tehnyt yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa hankkeen arviointi- ja kehittämistyötä, jonka yhteydessä hankkeelle laadittiin swot-nelikenttäanalyysi. Seuraavalla sivulla on tyhjä swot-nelikenttäanalyysipohja, jota hanketoimijat voivat käyttää oman hankkeensa toiminnan kehittämiseen esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä. Tämän käsillä olevan hankekartoituksen yhtenä tavoitteena on luoda hanketyöhön yhteinen laadullinen kriteeristö ja suositukset ja tarjota hankkeille välineitä oman toimintansa kehittämiseen. Hankekartoituksen työn tuloksena on kehitetty laadullinen mittaristo, jota käytettiin 35 hankkeen laadullisten ja määrällisten ominaisuuksien kuvaamiseen ja arviointiin. Mittaristo on laadittu helposti käytettävän ja toistettavan arviointilomakkeen muotoon. Eri hanketoimijat voivat hyödyntää arviointilomaketta sellaisenaan tai muokata ja soveltaa sitä oman käyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi hankkeen jonkin yksittäisen osa-alueen arviointiin. Seuraavilla sivuilla on tiivistelmä arviointilomakkeesta. Kolmesivuinen arviointilomake on raportin lopussa liitteenä (liite 1). 52

54 No täähän on työllistävä Typo-hankkeen swot-analyysi + - Sisäinen ympäristö Vahvuudet Heikkoudet Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet Uhat SWOT-analyysin tekeminen Kerätkää yllä olevaan nelikenttään hankkeen eri toimijoilta ja ohjausryhmän jäseniltä hankkeenne vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Miettikää niitä sekä hankkeen sisäisinä että ulkoisina. Tehtävä kannattaa antaa ohjausryhmän jäsenille ja hankehenkilöstölle etukäteen ja sen jälkeen kokoontua yhteiseen kehittämispalaveriin, jossa tärkeimmät asiat kirjataan ylös ja niiden sekä arviointilomakkeen pohjalta kehitetään hankkeen toimintaa eteenpäin. SWOT-työskentelyssä on oleellista pohtia myös sitä miten vahvuudet säilytetään tai miten niitä edelleen kehitetään ja miten mahdollisuudet saadaan toteutettua ja hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeää on pohtia myös sitä, miten heikkoudet voitetaan ja mahdolliset uhat voitaisiin välttää. 53

55 TYPO-HANKKEEN ARVIOINTILOMAKE TYÖYMPÄRISTÖ Mahdollistavatko toimitilat, laitteet ja välineet sisällön mielekkään toteuttamisen? Numeraalinen arvio: työympäristön soveltuvuus ko. toimintaan TAUSTAYHTEISÖ Soveltuvuus projektin mahdollistajaksi/ hallinnoijaksi? Resurssit (omarahoitusosuus, puitteet, henkinen tuki, koulutus ym. ) Hankkeen arvo/ asema taustayhteisölle Numeraalinen arvio: taustayhteisön soveltuvuus ko. toiminnan hallinnointiin ASIAKASPROSESSIN HALLINTA ALOITUS Mitä kautta asiakkaat tulevat? Miten valitsette asiakkaat? Numeraalinen arvio asiakasprosessin alkuvaiheesta HANKKEESSA OLO Mitä tapahtuu kun asiakas tulee hankkeeseen? Yksilöllinen ohjaussuunnitelma? Yksilöllisen suunnitelman seuranta? Perehdytys? Työnhaku; miten sitä tuetaan, miten siihen kannustetaan? Ryhmätoiminta? Työnhaku, liikunta, sos.kasvu ym. Laaja-alaisuus, ym. On käytössä HOPS; HOPES tm. Kirjallinen yksilösuunnitelma Numeraalinen arvio asiakasprosessin keskivaiheesta LOPETUSVAIHE Miten lopetus tapahtuu? Meneekö palautetta TE-tstolle asiakkaaseen liittyen? Mitä tapahtuu, jos asiakkaalla ei ole jatkosuunnitelmaa? Lopettaneet asiakkaat; jatkuuko yhteys? Numeraalinen arvio asiakasprosessin lopetusvaiheesta On käytössä kirjallinen perehdytysmateriaali Numeraalinen arvio asiakasprosessin asiakaslähtöisyydestä YLEISILME JA TIEDOTTAMINEN Miten hankkeen tiedotuksesta huolehditaan kohderyhmälle ja muille? Millainen on hankkeen yleinen tunnettavuus? Kuka huolehtii tiedottamisesta? Hankkeella on nettisivut On nettisivut; os: www. Hankkeesta on esitteitä Julkaisuja hankkeeseen liittyen Hankkeesta on lehtijuttuja / juttuja muuhun mediaan Numeraalinen arvio yleisilmeestä ja tiedottamisesta Montako erilaista esitettä? Mitä? Missä lehdessä / mediassa? YLEISARVOSANA HANKKEESTA 1-10: (1-2 huono, 3-4 tyydyttävä, 5-6 keskinkertainen, 7-8 hyvä, 9-10 erinomainen) Kirjaa ylös hankkeen onnistumiset, hyvät käytännöt ja erityispiirteet! Kirjaa myös ylös hankkeen suurimmat heikkoudet ja mieti, millä keinoilla niitä voisi ratkaista! Käytä hankkeen kehittämisessä apuna edellisellä sivulla olevaa nelikenttäanalyysia! 54

56 Aikaansaava on ihan hyvä 14. HANKKEIDEN HENKILÖSTÖ JA TAUSTAYHTEISÖ Kun mulla on niin vahva se visio justiin siitä, että mä haluan nähdä sen ihmisen kehittyvän kaikella saralla, niin siinä meinaa loppua nää tunnit kun on yli 30 ihmistä. Haluaisi kaikille antaa sen pienen ajan ja sellasen, että ne kokisoikeesti, että mäoon niitä varten ja kuuntelen niiden huolia Mä rakastan tosi paljon työtä ja mä just yks päivä ajelin töihin ja mä ajattelin että voi ihme, että voiko kukaan tykätä niin kauheesti työstä niin kuin minä tykkään, että onko tämä ihan normaaliakaan. Projektin vetäjä on keskeinen henkilö projektin onnistumisen kannalta. Useimmiten hän tuo osaamisensa, tahtotilansa ja asenteensa hankkeen keskiöön ja ne määrittelevät suurelta osalta projektissa tehtäviä valintoja, arjen työtyylejä ja myös henkilöstön viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Hankevetäjän työnkuva on usein hyvin laaja. Hankevetäjältä vaaditaan osaamista aina sielunhoidosta byrokratiaan, työhönohjauksesta urasuunnitelmien tekemiseen ja rahan haalimisesta yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Toisaalta hankevetäjän työssä monia tuntui kiehtovan itsenäisyys ja vapaus toteuttaa itseään. Useimmissa hankkeissa projektipäällikkö oli yleensä vastuussa lähestulkoon kaikesta, mutta joukosta löytyi myös niitä hankkeita, joissa valta ja vastuu olivat jakautuneet tiimiin tasaisemmin (jaetun johtajuuden malli). Muutamissa hankkeissa oli mielenkiintoisena erityispiirteenä se, että valtaa ja vastuuta hankkeesta kantoi aktiivinen maallikko / vapaaehtoistoimija, toiminnanjohtaja tai aatteen kantaisä, joka on eri henkilö kuin projektia vetävä henkilö. Kaikenlaiset rakenteet näyttivät toimivilta sinällään. Oleellista hankkeen toimivuuden kannalta tuntui olevan lähinnä se, että oliko kaikilla sama suunta ja tavoite eli yhteinen visio hankkeen toiminnasta. Yhteinen visio, tahtotila ja hiotut työkalut näyttivät takaavan parhaan tuloksen ja yhteishengen työyhteisöön. Valitettavasti osassa hankkeista oli nähtävissä selkeitä ristiriitoja erityisesti hallinnoijan ja palkatun hankehenkilöstön välillä. On itsestään selvää, että voimakkaat ristiriidat hallinnoijan ja henkilöstön välillä vaikeuttavat hankkeen toimintaa ja vaikuttavat väistämättä myös työn tuloksiin ja henkilöstön hyvinvointiin. Erityisesti hankkeissa, joissa on vain yksi palkattu työntekijä, on hanketyöntekijän työtehtävien kirjo hyvin laaja. Niin sanottuja yhden miehen yksiköitä oli Hämeen typohankkeista hankekartoituksen alkaessa 17 kun vuoden 2013 syksyllä enää vain muutamassa hankkeessa yritetään selvitä yhden työntekijän voimin. Hankekartoituksen alkaessa osa näistä hankkeista vaikutti vahvoilta ja dynaamisilta ja osan kohdalla näytti siltä, että ihmiset polttavat itsensä loppuun liian laaja-alaisilla, käytännössä hallitsemattomilla työnkuvilla, joita ei voida hoitaa työajan puitteissa ja välillä vuosilomaa pitämällä. Siihen, miten yhden henkilön hankkeet toimivat, vaikutti ratkaisevasti taustayhteisön rooli ja tuki hankkeelle ja hankkeen työntekijälle. 55

57 Hankkeiden vetäjien ominaisuuksia on esitelty alla olevassa taulukossa: Hankkeiden vetäjät Ominaisuus Ikä Sukupuoli Koulutustaso Tulos Keski-ikä 49 v, nuorin 28 v, vanhin 65 v 20 naista, 15 miestä Ei koulutusta 2 hlöä Yleisimmät tutkinnot: sosionomi, artesaani, artenomi, merkonomi Ammatillinen koulutus: 11 Opistotaso/ AKK: 19 Yliopisto: 3 Työkokemus hankkeista keskimäärin 6,4 v ** Työkokemus "alalta" keskimäärin 12 v * Esimieskokemus keskimäärin 8,3 v * *tieto saatu vain 33 hankkeelta **tieto saatu vain 34 hankkeelta 4,39 3,16 3,72 Sosiaali ja terveysalan tai humanistisen alan koulutus Muu koulutus Kaikkien hankkeiden keskiarvo Asiakasprosessin laatu (asteikolla 1-5) Kuvio 11. Hankevetäjän ammatillisen koulutuksen suhde asiakasprosessin laatuun v Asiakasprosessin laatua on arvioitu asteikolla (1=heikko, 5=erinomainen). Hankevetäjän koulutustaustalla on selkeä vaikutus asiakasprosessin laatuun. Hankkeissa, joissa vetäjällä oli sosiaali- ja terveysalan tai humanistisen alan koulutus, oli asiakasprosessi hoidettu (arvosana-asteikolla 1-5) keskimäärin 1,4 kertaa paremmin kuin hankkeissa, joissa hankevetäjällä ei ko. koulutustaustaa löytynyt. 56

58 Kyllä se palkitseva on Vetäjän itsensä ja alaistensa määrittelemiä hyviä ominaisuuksia hankkeiden vetäjissä olivat mm: Motivoitunut, empaattinen, reilu jätkä, monipuolinen, hyvät kriisinhalintataidot, pystyy elämään kaaoksen keskellä ahdistumatta, helposti lähestyttävä, hyvä ihmistuntemus, optimistinen, oma-aloitteinen, hyvä kokonaisuuden hallinta, pitkäjännitteinen, pitkä pinna, vahva yhdistystoimintakokemus, joustava, oikeudenmukainen, tasapuolinen, visionääri, kykenee luomaan luottamuksen ilmapiirin, luottaa alaisiin, sosiaalinen, energinen, huumorintajuinen. Vetäjän itsensä ja alaistensa määrittelemiä haasteellisia ominaisuuksia hankkeen vetäjissä olivat: Turhautuminen järjestelmän kompastuskiviä vastaan, vaativa, iso ego, työnarkomaani, ajanhallinta heikkoa, vähäinen hankekokemus, tekee liian montaa asiaa kerrallaan, omien voimavarojen tunnistaminen puutteellista, menee liikaa asiakkaiden ehdolla, kirjallinen työ ei suju, väsyminen, jämäkkyyden puute, heikko delegointikyky, arjen ongelmat tehneet hieman negatiiviseksi Hankevetäjät soveltuvat tehtäviinsä pääosin hyvin. Hajonta hankkeiden välillä niin hankevetäjien soveltuvuuden kuin työyhteisön toiminnankin suhteen on melko vähäistä. Heikoimmin toimivissa työyhteisöissä hankevetäjien soveltuvuus on kuitenkin selvästi keskiarvoa heikompi. Muutamissa hankkeissa on selvästi nähtävissä, että hankevetäjä ei ole tehtäviensä tasalla, mikä vaikuttaa niin hankkeen määrällisiin kuin laadullisiinkin tuloksiin. Osan kohdalla tämä johtui siitä, että he olivat vasta aloittaneet työskentelemään hankkeessa ja heillä oli joko perehtymisvaihe menossa tai perehdytys oli jäänyt puutteelliseksi. Joissakin hankkeissa taustayhteisö puolestaan oli epäonnistunut henkilön rekrytoinneissa, jolloin hankevetäjän soveltuvuus ja työtehtävän edellyttämä osaaminen eivät kohdanneet. Tämä herättää kysymyksen siitä, pitäisikö rahoittajalla ja TE-toimistolla olla vahvempi rooli hankevetäjän valinnassa. Hankekartoituksessa haastateltiin hankkeen koko työyhteisöä ja lisäksi työntekijöistä kerättiin tietoa ennakkotietolomakkeella, jossa kysyttiin mm. tehtävänimike, syntymävuosi, sukupuoli, ammatillinen koulutus ja työvuodet alalta. Hankkeiden työntekijöiden koulutustaso vaihteli hankkeissa suuresti. Näyttää kuitenkin siltä, että suurin osa työntekijöistä on saanut ammattikoulutuksen siihen ammattiin, jonka työtehtäviä he ohjaavat hankkeissa asiakkaille. Suurin osa eli noin 75 % hanketyöntekijöistä oli naisia. Yleisin koulutustausta hanketyöntekijöillä oli artenomi ja artesaani, lähihoitaja, merkonomi sekä sosionomi. Miespuolisista hanketyöntekijöistä iso osa työskenteli hankkeissa, joissa työtehtävien pääpaino oli teknisellä alalla, mikä näkyi myös projektihenkilöstön koulutustaustassa. Miehillä tyypillinen koulutustausta oli mm. asentaja-koneistaja, sähköasentaja, rakennusinsinööri, puuteknikko tms. teknisen alan koulutus. Kaiken kaikkiaan hankehaastatteluiden perusteella sai sen kuvan, että hankkeiden henkilöstö on pääosin hyvin motivoitunutta työhönsä ja isoa osaa hanketoimijoista leimaa selkeä aatteellisuuden mukanaan tuoma itsensä likoon laittaminen, jossa rajat kodin, vapaa-ajan, työtehtävien ja velvollisuuksien välillä venyvät huomattavasti enemmän kuin perinteisessä virkatyössä. Tämä on monissa tapauksissa asiakkaalle iso etu, mutta toisaalta haasteena on hankehenkilöstön oma jaksaminen ja asiakkaiden ongelmien kuljettaminen mukana kotona ja vapaa-ajalla. Parhaimmissa hankkeissa hankehenkilöstö joustaa työajoissa työn ja asiakkaiden vaatimusten ja tarpeiden mukaan, mutta osaa myös tehdä rajan työn ja vapaa-ajan välille ja huolehtia omasta jaksamisestaan. 57

59 TAUSTAYHTEISÖ Työllisyyspoliittisia hankkeita hallinnoivat pääsääntöisesti aatteelliset yhdistykset. Lisäksi muutamissa (3) hankkeissa hallinnoijina oli säätiö tai kunta. Hankehallinnoijina Hämeen ELYkeskuksen alueella toimi mm. työttömien yhdistyksiä, liikuntajärjestöjä, 4H-yhdistyksiä, kansalaisopistotoiminnasta tunnettuja setlementti-yhdistyksiä sekä kristillisellä aatepohjalla toimivia yhdistyksiä. Osalla hankkeista oli vahva valtakunnallisen järjestön tuki takanaan. Tällaisia hanketoimijoita olivat mm. SPR-Kontti, Sotainvalidien Veljesliitto sekä Omakotitalkkarit. Hankekartoituksen alkaessa suurimmalla osalla hankkeita hallinnoivista yhdistyksistä työllistämistoiminta oli vain yksi osa yhdistyksen toimintaa, mutta joukossa oli myös muutamia yhdistyksiä, joilla yhdistyksen ja hankkeen toiminta oli käytännössä yksi ja sama. Tänä päivänä hankerahoituksen yhtenä ehtona on kuitenkin se, että hallinnoijalla pitää olla myös muuta aktiivista toimintaa kuin työllistämishanke. Tällä halutaan varmistaa se, että hankehallinnoijalla on riittävästi resursseja typo-hankkeen pyörittämiseen ja ettei hankerahoituksella ylläpidetä ja pyöritetä yhdistyksen muuta toimintaa. Se, millaisen roolin hankkeen hallinnoija oli hankkeen toiminnassa ottanut, vaihteli hankkeiden välillä hyvinkin paljon. Osa hallinnoijista tuki hankkeen toimintaa vahvasti ja resurssoi siihen jopa muiden kuin hanketyöntekijöiden aikaa. Osa hallinnoijista suhtautui puolestaan hankkeen toimintaan melko passiivisesti ja joidenkin hankkeiden toimintaa vaikeuttivat vahvat ristiriidat hankepäällikön ja hallinnoijan välillä. Suurimmat haasteet hankehallinnoinnissa tuntuivat liittyvän kuitenkin resursseihin. Suurimmalla osalla hankkeista niin taloudelliset kuin henkilöstöresurssitkin olivat hanke-kartoituksen aikoihin varsin tiukalla. VERKOSTOITUMINEN Asiakkaiden jatkosijoittumisen kannalta hankkeen toimivat verkostot avoimille työmarkkinoille ja koulutuspalveluihin ovat tärkeitä. Hankekartoitus osoitti, että hankkeista, joilla oli laajat verkostot avoimille työmarkkinoille ja koulutuspalveluihin, oli suurempi todennäköisyys löytää jatkosijoittumispaikka kuin hankkeista, joilla oli suppeat verkostot. Yhtä hanketta lukuun ottamatta heikot verkostot omaavissa hankkeissa jatkosijoittuneiden määrä jäi alimpaan alaneljännekseen. Laajat verkostot eivät kuitenkaan näytä itsessään takaavan hyvää jatkosijoittumisten määrää. Oleellista onkin se, mihin tarkoitukseen verkostot on luotu ja miten niitä käytetään. Jatkosijoittumismahdollisuuksien parantamisen lisäksi verkostoituminen lisää myös hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hankkeiden parista löytyy toimijoita, jotka toimivat välityömarkkinoiden ja muiden työllisyysasioiden asiantuntijoina niin oman kuntansa erilaisissa toimielimissä kuin laajemmissakin verkostoissa. He toimivat myös typo-hankkeiden sanansaattajina ja puolestapuhujina niin kunnallisten kuin valtakunnallistenkin päättäjien suuntaan. 58

60 Me ollaan edelläkävijä 15. JULKISUUSKUVA JA TIEDOTTAMINEN Hankkeiden suhtautuminen omaan julkisuuskuvaan ja tiedottamiseen vaihtelee hyvin paljon. Osa hankkeista piti hankekartoituksen aikaan tietoisesti matalaa profiilia, eikä halunnut korostaa toimivansa työllisyyspoliittisella tuella. Näissä hankkeissa pelättiin työntekijöiden leimautumista työttömiksi toisen luokan kansalaisiksi ja tätä kautta ajateltiin, että koko toiminnan uskottavuus esimerkiksi ulkopuolisten asiakkaiden suuntaan kärsii. Toiset hankkeet taas julistivat niin nettisivuillaan kuin paikallislehtienkin sivuilla ylpeänä tekevänsä tärkeää työllistämistä edistävää toimintaa ja tuottavansa omien asiakkaidensa avulla laadukkaita palveluja myös ulkopuolisille asiakkaille. Esimerkiksi SPR:n Kontti myymälässä ajatellaan, että auttamistyön leima toiminnassa edistää myös myyntiä. Osa asiakkaista kokeekin, että ostamalla tuotteita Kontti-myymälästä he voivat samalla auttaa ja tukea muita. Oleellista tiedottamisessa on se, että hanke saa riittävästi oikeanlaisia asiakkaita ja että viestintä keskeisten sidosryhmien kuten TE-toimiston suuntaan toimii. Joidenkin hankkeiden kohdalla se, että sopivia työttömiä asiakkaiksi ei löydy riittävästi saattaa johtua heikosta tiedottamisesta ja yhteydenpidosta TE-toimistoon. Toisissa hankkeissa toiminnan esittelyyn ja asiakkaiden rekrytointiin on sen sijaan käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Monet hankkeet ovat säännöllisesti esittelemässä toimintaansa esimerkiksi te-toimistojen ja työvoimanpalvelukeskusten henkilöstön palavereissa, rekrytointi- ja työnhakutilaisuuksissa, oppilaitosten tilaisuuksissa, erilaisilla messuilla ja muissa avoimissa yleisötapahtumissa. Lisäksi osa hankkeista on aktiivisesti yhteydessä eri viranomaisiin ja viranhaltijoihin niin työvoimahallinnon, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kuin opetusalankin puolella. Osa hankkeista tuo toimintaansa esiin myös erillisten julkisiin tiloihin jaettavien mainosten sekä lehtiartikkeleiden muodossa. Useimmilla hankkeilla on tänä päivänä nettisivut, facebook tai muu sähköinen tiedottaminen aktiivisesti käytössä. Osalla hankkeista oli käytössä omat nettisivut, mutta suurimmalla osalla hankkeelle oli omat alasivut hallinnoijan nettisivuilla. Tiedottamisen rooli sekä oma aktiivisuus oikeanlaisten asiakkaiden löytämiseksi hankkeeseen nousi vahvasti esiin haastatteluissa. Vaikka suoraa yhteyttä asiakasmäärien ja tiedotuksen laadun välille ei hankekartoituksessa löytynyt, haastatteluiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että osalla hankkeista asiakaspaikkojen heikko täyttöaste liittyy nimenomaan heikkoon tiedotukseen ja näkyvyyteen sekä yleiseen passiivisuuteen asiakkaiden rekrytoinnissa. Passiivisissa hankkeissa oletettiin, että työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä on löytää ja ohjata automaattisesti sopivat asiakkaat hankkeeseen. Usein näiden hankkeiden tai hanketta hallinnoivien yhdistysten internetsivuilta oli myös vaikea löytää tietoa työllistämiseen liittyen. Joidenkin hankkeiden kohdalla tämä oli jopa tietoinen valinta, jota on perusteltu sillä, että hanke tai yhdistys ei halua profiloitua työttömien sijoituspaikkana vaan ihan oikeana työpaikkana, jossa asiakkaat ovat oikeassa työssä, eivätkä missään työvoimahallinnon toimenpiteessä. Useimmissa hankkeissa, joissa oli tiedottamisen kanssa ongelmia syynä, oli kuitenkin se, että hankehenkilöstöllä ei riittänyt aikaa panostaa tiedottamiseen ja esimerkiksi nettisivujen päivittämiseen. 59

61 16. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA YHTEENVETOA Hanketyön kirjo kentällä sisältää erilaista ja eritasoista ammatillisuutta, aatteellisuutta ja näkemyksiä työskentelytapojen tehokkuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmiselämään työttömyyden aikana. Näyttää siltä, että hyviä tuloksia voidaan saavuttaa monin eri keinoin. Kuokalla ja silkkihanskoilla päästään usein samaan lopputulokseen. Kaikkien asiakkaiden käteen ei vaan kuokka sovi ja toiset vierastavat silkkihanskoja. Eroja hankkeiden toimintatavoissa, asiakasprosessissa ja hankkeen sisällössä onkin kentällä runsaasti ja se mikä, on laatua toiselle hankkeelle, ei ole välttämättä laatua toiselle. Esimerkiksi toisen pedantti lomakkeisto ja asiakasprosessi, joka toimii hyvin ohjauksellisessa hankkeessa, saattaa menettää uskottavuutensa kadun miesten kohtaamisessa, jotka tarvitsevat katuuskottavampia toimintatapoja. Monenlaisia työllistämispalvelujen toteuttamispaikkoja tarvitaan, koska asiakkaatkin ovat erilaisia. Kaikki eivät kykene esimerkiksi avustaja-tyyppisen toiminnan piiriin, jossa työntekijältä vaaditaan ammatillinen koulutus ja ajokortti. Osa työttömistä asiakkaista ei pääse aamulla sängystä ylös, joten tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja. Työn tulos eri menetelmiä käyttävissä hankkeissa voi kuitenkin olla sama: yksilö pääsee työllistymistä tukevaan jatkoon. Kaikkia toimijoita ja työtyylejä siis tarvitaan. Hanketoiminnan laajasta kirjosta huolimatta hankekartoituksessa nousi selvästi esiin myös kaikille laadukkaille ja tuloksellisille hankkeilla yhteisiä piirteitä. Yksi laadukkaan hankkeen ominaispiirre on laadukas asiakasprosessi, joka koostuu kolmesta keskeisestä tekijästä: prosessinomaisuudesta, yksilöllisyydestä sekä laaja-alaisesta ohjauksellisuudesta. Hankkeet, joissa asiakasprosessi oli hoidettu laadukkaasti, oli sekä jatkosijoittuminen hankkeen jälkeen että kustannustehokkuus huomattavasti keskimääräistä korkeammalla tasolla. Kun asiakasprosessi ymmärretään hankkeessa laaja-alaisena prosessina, jossa asiakas saa yksilöllistä tukea ja ohjausta ja kun asiakasta arvostetaan työttömyydestä huolimatta ainutlaatuisena yksilönä ja tasavertaisena ihmisenä, on hankkeella mahdollisuus saada aikaiseksi positiivisia ja kestäviä kohtalonmuutoksia työttömän ihmisen elämässä. Toinen tärkeä laadukkaan hankkeen ominaispiirre on ammatillinen osaaminen. Hankkeet ovat aina hyvin vahvasti vetäjänsä näköisiä, joten sillä, miten hankepäällikkö ajattelee ja johtaa toimintaa on erittäin suuri vaikutus siihen, mitä asiakkaille hankkeessa olon aikana tapahtuu. Hankevetäjän osaamisella ja koulutustaustalla onkin hankekartoituksen perusteella selkeä yhteys asiakasprosessin laatuun. Hankkeissa, joiden henkilöstöllä oli sosiaali- ja terveydenhoitoalan tai humanistisen alan koulutus, oli asiakasprosessi ymmärretty laajaalaisemmin kuin muissa hankkeissa. Toisaalta monissa hankkeissa puutteet hanketoimijoiden ammatillisessa osaamisessa ja koulutustaustassa oli korvattu antaumuksellisella asenteella ja omistautumisella työttömien ihmisten auttamiseen. Hankekartoitus nosti esiin sen tosiseikan, että monet hanketoimijat tekevät kutsumustyötä ja heillä on aito halu ja pyrkimys auttaa ihmisiä ja tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Laadukkaan asiakasprosessin ja ammatillisen osaamisen lisäksi myös toimivat verkostot, vahva hankehallinnoijan tuki, asioiden dokumentointi sekä pyrkimys kehittää toimintaa lisäävät hankkeen laatua ja tuloksellisuutta. Erityisen tärkeää asiakkaiden jatkosijoittumisen kannalta ovat toimivat verkostot avoimille työmarkkinoille ja koulutuspalveluihin. Verkostoituminen lisää myös hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hankkeiden parista löytyykin toimijoita, jotka toimivat välityömarkkinoiden ja muiden työllisyysasioiden asiantuntijoina niin oman kuntansa erilaisissa toimielimissä kuin laajemmissakin verkostoissa. Vaikka monilla hankkeilla on puutteita niin ammatillisessa osaamisessa, resursseissa, dokumentoinnissa kuin virallisten suositusten noudattamisessakin, on hankkeilla myös sellaisia vahvuuksia, jotka julkisella sektorilla toteutuvat heikosti tai puuttuvat kokonaan. Hanketoiminnan vahvuuksia ovat mm. joustavuus, yksilöllisyys, sitoutuneisuus, innovatiivisuus, ihmisläheisyys ja hanketyöntekijöiden omistautuminen asiakkaan auttamiseen. 60

62 Arvokas, otetaan se Kaiken kaikkiaan hankekartoitus osoitti sen, että hankkeissa tehdään merkittävää työtä työttömyyden vähentämiseksi ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten auttamiseksi. Työ- ja elinkeinotoimistojen haastatteluissa tulikin hyvin selvästi esiin se, että hankkeet ovat omaleimainen, mutta korvaamaton tuki työttömyyden hoidossa. Asiakkaiden kohtaaminen kentällä, hankekartoituksen yhteydessä toteutettu kirjoituskilpailu ja hanketoimijoiden kertomukset asiakkaistaan ovat puolestaan osoittaneet sen, että työttömäksi syystä tai toisesta joutuneiden ihmisten joukosta löytyy monenlaista lahjakkuutta, osaamista, kokemusta, yhteiskunnallista vastuuntuntoa sekä inhimillistä lämpöä ja välittämistä, jolle suomalaisella yhteiskunnalla olisi paljonkin käyttöä. Työttömyyden ja työllistymisen välisen rajapinnan ylittäminen on joskus vaikeaa eikä pitkään työttömänä ollut ihminen useinkaan kykene omin voimin ylittämään tuota rajaa vaan hän tarvitsee siihen ulkopuolista apua. Tätä tarkoitusta varten työllisyyspoliittiset hankkeet ovat olemassa ne ovat olemassa työttömien auttamiseksi. Kuvio 12. Typo-hankkeiden swot-analyysi + - Sisäinen ympäristö Vahvuudet Joustavuus Yksilöllisyys Sitoutuneisuus Innovatiivisuus Ihmisläheisyys Asenne, antaumuksellisuus Heikkoudet Resurssien niukkuus (henkilöstö, raha, tilat, välineet) Ammatillisen osaamisen puutteet Hankepäällikkö-keskeisyys Rajanveto typo-toiminnan ja muun toiminnan (mm. kuntouttava työtoiminta) välillä epäselvää Henkilöstövaihdokset Mahdollisuudet Uhat Ulkoinen ympäristö Verkostoituminen eri toimijoiden Rahoitus tulevaisuudessa kanssa (yritysyhteistyö, koulutusyhteistyö, ammatilliset osatutkinnot) Taustayhteisön asettamat epärealistiset Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta Uusien työmahdollisuuksien luominen Työhallinnon muutokset odotukset hanke-työntekijöille Asiakkaiden riittävyys / asiakasohjauksen toimivuus (te-tstosta ei ohjaudu asiakkaita, hanke voisi itse tehdä enemmän seulontatyötä) Tiedonkulku (esim. asiakkaasta tieto ei kulje eri toimijoiden välillä) 61

63 17. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Hankkeen hallinnoijalle 1. Suunnittele, visioi ja muodosta strategioita, joilla saat suunniteltua toimintaa pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. Huomioi taloudelliset toiminnan edellytykset ja pyri kehittämään niitä. Varmista, että typo -hanketoiminta istuu luontevasti hankkeen hallinnoijan muuhun toimintaan ja tavoitteisiin ja että hallinnoijalla on riittävästi resursseja hankkeen toiminnan laadukkaaseen toteuttamiseen. Kääntäkää kolmannen sektorin aatteet ja joustavuus voimavaraksi ja rikkaudeksi. 2. Tarkista, että hanke vastaa työllisyyspoliittiselle hankkeelle asetettuja ehtoja. Pyydä suunnitteluvaiheessa kommentteja eri tahoilta hankesuunnitelmaan liittyen. 3. Harkitse eri rahoitusvälineiden käyttöä. Työllisyyspoliittinen avustus on vain yksi vaihtoehto rahoittaa hanketoimintaa. Valitse omalle toiminnallesi sopivin rahoitusvaihtoehto. Omarahoitusosuuden järjestämiseksi käy neuvotteluja esimerkiksi oman kuntasi kanssa, sillä kunnilla on olemassa työllistämisen edistämiseen varattuja määrärahoja käytössään. Älä aloita hanketta, jos omarahoitusta ei ole. Yhdistyksen toiminta ei voi perustua pelkästään hankkeen toimintaan. 4. Palkkaa hankkeeseen osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Palkkaa henkilöstöä monipuolisesti. Huolehdi sosiaali- ja terveyspuolen osaamisesta ja sisällön ammattilaisuudesta. Työntekijälle tulee turvata lakisääteiset lepo- ja loma-ajat. Valitse hankepäällikkö huolella huomioiden ammattilaisuus, kokemus ja persoonallisuus. Hankkeelle on hyötyä substanssialan, ohjaajuuden, hallinnon sekä sosiaali- ja terveyspuolen osaamisesta. Kannusta hankkeen työntekijöitä päivittämään osaamistaan ja hankkimaan lisäkoulutusta. 5. Huolehdi, että tiedonkulku hallinnon ja hankkeen välillä toimii sujuvasti. Pidä säännöllisiä palavereita hallituksen (tai muun hallinnointielimen) sekä hankehenkilöstön välillä. Hallinnon pitäisi tukea hanketta eikä syödä sen resursseja. Innostunut näkyjohtaminen ja vastuullinen hallitustyöskentely tukevat hanketta. 6. Mieti, miten hankkeen asiakaskunta voi tuoda lisäarvoa yhdistyksen tai sen kumppaneiden toiminnalle. Hankkeessa voidaan tehdä esimerkiksi alihankintatyötä tai asiakkaita voi tietyin edellytyksin edelleen sijoittaa yrityksiin / toisille työnantajille työtehtäviin. Selvitä mahdollisuudet omassa hankkeessasi. 7. Hyödynnä yhdistyksen kontakteja ja verkostoja hankkeen toiminnassa. Kartoita, millaisia kontakteja ja verkostoja yhdistyksellä, sen jäsenillä ja hallituksen jäsenillä on ja miten niitä voisi hyödyntää hankkeen toiminnassa, esimerkiksi asiakkaiden työllistämisessä. 8. Jos hankkeella on kuntouttavaa työtoimintaa, eriytä se omaksi "tulosyksikökseen". Hankkeen ohjauspanosta ei voi käyttää siihen kuin minimin. 9. Kehitä hankkeen toimintaa tekemällä swot-analyysi ohajusryhmässä 10. Pyri kehittämään ohjausryhmätyöskentelyä esim. antamalla ohjausryhmän jäsenille etukäteen ennen kokouksia kysymyksiä pohdittavaksi. Pyydä ohjausryhmän jäseniltä myös ideoita hankkeen kehittämiseksi ja pyri hyödyntämään ohjausryhmän verkostoja hankkeen toiminnassa. 62

64 Hankkeelle 1. Suunnittele hankkeen toimintaa huolella etukäteen (tavoitteet, toiminnan sisältö, tiedonkulku ym.). Hyvällä suunnittelulla ja organisoinnilla saat resurssit riittämään toimintaan paremmin ja huolehdittua siitä, että toiminta on laadukasta ja kaikki eri osaalueet tulee varmasti huomioitua. Tee suunnittelussa yhteistyötä ohjausryhmän sekä yhdistyksen hallinnon kanssa. Suunnittele toiminta työllistämisen näkökulmasta vastaamaan hallinnoijan odotuksia. 2. Huomioi vuosittain TEM:n, ELY:n ja TE-tston säädökset, linjaukset ja paikkakunnan tarpeet. Selvitä, neuvottele ja muuta toiminnan suuntalinjoja tarvittaessa. Tee yhteistyötä em. tahojen kanssa. Tutustu alueesi ELY-keskuksen ammattibarometriin ja mieti, miten hanke voi huomioida toiminnassaan paikkakunnan / alueen tarpeet. 3. Huolehdi rajanvedosta typo-toiminnan ja yhdistyksen muun toiminnan välillä. Hanketyöntekijät tekevät typo-hanketoimintaa sovitun prosenttiosuuden mukaisesti. 4. Keskity asiakkaiden työllistymisen edistämiseen ja asiakasprosessin laadukkaaseen toteuttamiseen. Mieti, millä keinoilla hanke voi parhaiten auttaa asiakkaita työllistymään tai löytämään muun jatkosijoittumispaikan työttömyyden tilalle hankkeesta poistumisen jälkeen. Laadi asiakkaan kanssa yksilöllinen jatkosuunnitelma ja tue ja motivoi asiakasta hankkeessa olon aikana työnhakuun. 5. Seuraa asiakkaiden jatkosijoittumista hankkeen jälkeen ja kehitä toimintaa tarvittaessa paremman jatkosijoittumisprosentin saavuttamiseksi. Jos jatkosijoittumisprosentti on selvästi alle 40 %, kannattaa selvittää, onko hankkeen toiminta siirtynyt liiaksi sosiaalityön puolelle, onko asiakkaiden työhönvalmennuksessa puutteita, onko hankkeella riittävästi työllistämistä tukevia verkostoja tai ilmeneekö muita selviä puutteita, jotka selittäisivät heikkoa jatkosijoittumisprosenttia. Suunnitelkaa työtoiminta niin, että työtehtävät ovat mahdollisimman lähellä avoimien työmarkkinoiden vaatimustasoa asiakaskohderyhmä huomioiden. 6. Huolehdi, että hankkeen asiakasmäärätavoitteet täyttyvät. Tiedota hankkeen toiminnasta monipuolisesti eri tahoille (internet-sivut, facebook, julisteet, esitteet, lehtiartikkelit, TE-toimiston rekrypäivä ja ilmoitustaulu ym.) varmistaaksesi riittävä asiakasmäärä. Hyödynnä hankkeen ja yhdistyksen olemassa olevia verkostoja asiakkaiden rekrytoinnissa ja rakenna tarpeen mukaan uusia verkostoja. Tarkista, onko asiakkailta vaadittavia kriteerejä mahdollista lieventää esimerkiksi käyttämällä työpareja. 7. Luo hankkeelle toimiva ja kattava kumppanuus- ja tukiverkosto. Selvitä alueesi muut hanketoimijat, asiakaskuntaasi työllistävät tahot, koulutuspalvelut, TE-toimiston virkailijat, sosiaali- ja terveyspalvelut ym. yhteistyötahot ja luo heihin henkilökohtaisia yhteyksiä tarvittava määrä. Vie esitteitä, tiedota toiminnastanne, ohjaa asiakkaita. Luokaa yhdessä toimivia käytänteitä. Älä yritä selvitä ongelmista yksin vaan konsultoi muita hankkeita, keskustele ongelmista ohjausryhmässä, hallinnon edustajien kanssa, ota yhteyttä rahoittajaan tms. Luota kumppaneiden asiantuntijuuteen ja hyödynnä sitä. Ohjaa asiakas palveluun, josta hän todellisuudessa hyötyy eniten. 8. Huolehdi rahoituksen toimivuudesta ja jatkuvuudesta hyvissä ajoin etukäteen. Neuvottele rahoituksen jatkumisesta hyvissä ajoin rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lähetä huolellisesti suunnitellut hakemukset ajoissa rahoittajalle. Kehitä toimintaa yhteistyössä TE-toimiston ja rahoittajan kanssa vastaamaan heidän odotuksiaan ja paikkakunnan palvelutarpeita. 9. Huolehtikaa henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Luokaa selkeitä vastuuja työnkuva-alueita. Anna ja jaa vastuuta. Kehittäkää työtänne yhdessä, pitäkää palavereja, huolehtikaa tiedonkulusta. Varmistakaa mahdollisuus paineiden ja kriisitilanteiden purkuun. Huolehdi omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Osta tarvittaessa työnohjausta. Huolehtikaa hankehenkilöstön kouluttamisesta ja työnohjauksesta (ELY hyväksyy kustannuksiin). Esimiehenä vahvista ja tue alaisia, luo luottavainen ja turvallinen ilmapiiri. Pyri vaikuttamaan hallinnon toimivuuteen mahdollisuuksiesi rajoissa - tehtävänäsi ei ole kuitenkaan johtaa hallintoa. 10. Valmistaudu mahdollisiin henkilöstömuutoksiin. Varmista, että uudelle työntekijälle on perehdytysmateriaalia. Kirjaa ja dokumentoi asioita työntekijän vaihtumisen varalle. 63

65 Rahoittajalle 1. Perehdytä ja kouluta uusia hankehallinnoijia hankesuunnittelussa, yhteistyössä ja rahoitustyökalun käytössä. Kouluta ja informoi hanketoimijoita muuttuvista linjauksista. 2. Seuraa hankkeiden etenemistä ja toteutumista esim. tilastollinen seuranta seurantalomakkeilla ja ohjausryhmä- tai muut käynnit hankkeessa säännöllisesti. Kerro ajoissa havaituista puutteista tai ongelmista ennen kuin ne paisuvat. 3. Selkiytä, linjaa ja ilmoita muutoksista ajoissa. Epäselvät rahoitustilanteet ja lyhyet pätkät ovat "myrkkyä" toiminnalle. Jatkuva epävarmuus syö voimavaroja. Kouluta ja tiedota hanketoimijoita rahoituksen muuttuneista linjauksista ja uusista odotuksista. 4. Huomioi hankkeiden suunnittelussa ja rahoituksessa se, että paikkakunnalla on erilaisia työtehtäviä tarjoavia hankkeita erilaisille kohderyhmille. Kaikkien hankkeiden ei siis tarvitse tarjota työtehtäviä kaikille, mutta rahoittajan tulee yhdessä TE-toimiston kanssa huolehtia siitä, että alueella on kattavasti tarjolla hankkeita eri kohderyhmille niin työtehtävien ja ammattialojen kuin asiakkaiden työkyvynkin osalta. 5. Vaikuta hankehenkilöstön rekrytointiin. Toimiva malli voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa rahoittajalla olisi tietyt rekrytointiin ja henkilövalintaan liittyvät ehdot, jotka hankkeen tulisi täyttää hanketyöntekijää valittaessa, ennen kuin rahoitus toteutuu. 6. Ole kiinnostunut kentän äänestä, kuuntele hanketoimijoita ja muita yhteistyötahoja. Tee yhteistyötä muiden rahoittajien ja työllistämispalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Tarvittaessa perusta kehittämisryhmä (KEHÄ-ryhmä). TE-toimistolle 1. Informoi hanketoimijoita muutoksista, joita paikkakunnan työllisyystilanteessa tai painopistealueissa tapahtuu. Tee aktiivista yhteistyötä hankkeiden kanssa. 2. Perehdytä työntekijät alueen hanketarjontaan. 3. Tehkää yhteistyötä hankkeiden kanssa, luokaa käytänteitä rekrytointiin. 4. Luottakaa hankkeisiin ja niiden asiantuntemukseen. 5. Nimeä hankkeille yhteyshenkilöt ja luo toimivat yhteistyökäytännöt. Muista, että eri hankkeilla voi olla erilaisia tarpeita, älä suhtaudu hankkeisiin massana, sillä ne toimivat kukin omalla tavallaan. 6. Pyydä palautetta. Kysy palautetta asiakkaalta hankkeen toiminnasta ja pyydä palautetta omasta toiminnastasi hankkeilta. Selvitä mahdolliset epäkohdat/epäluottamuslauseet, joita palautteissa ilmenee. Ole avoin palautteelle. 7. Anna palautetta hankkeelle. Kerro epäkohdista ajoissa, kiitä silloin kun on aihetta. 8. Nimeä ohjausryhmään henkilö TE-tstosta tai työvoimanpalvelukeskuksesta, jolla on myös käytännön kokemusta ko. hankkeen asiakaskunnasta. 64

66 TYPO-HANKKEEN ARVIOINTILOMAKE 1 /3 Liite 1 Hankkeen päätavoite ja alatavoitteet: Työllistämistavoite (rahoituspäätöksestä): Työtehtävät asiakkaille: hlöä/ kerrallaan tai vuodessa Palvelumuodot: Kuntouttava työtoiminta Työharjoittelu, työelämävalmennus Työkokeilu Palkkatuki Muu; mikä? Asiakaskunnan kuvailu (haastavuus, erityispiirteet ym.): Onko hankkeella ELY:n lisäksi muita rahoittavia tahoja? Mitä muita? Montako %? NUMERAALINEN ARVIOINTI Arvioi alla olevia ominaisuuksia hankkeessa numeraalisesti arvoasteikolla 1-5 (1 = heikko, 5= erinomainen) Merkitse arvosana arvioitavana olevan ominaisuuden kohdalle lomakkeen oikeassa reunassa olevaan ruutuun. YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Minkälaisia kontakteja hankkeella: Kuinka paljon on kumppaneita avoimilla työmarkkinoilla? Listaa tärkeimmät Kuinka paljon on kumppaneita oppilaitoksissa? Listaa tärkeimmät Muiden verkostojen kanssa? Julkisen puolen palveluihin? Käytetäänkö niitä ja miten paljon; Miten asiakkaita ohjataan niihin? Listaa tärkeimmät Kolmannen sektorin palveluihin? Käytetäänkö niitä ja miten paljon? Miten asiakkaita ohjataan niihin? Listaa tärkeimmät Onko palveluissa käynti sallittua "työaikana"? TYÖYHTEISÖN TOIMINTA Työnjako ja työn organisointi, tiedonkulku, Onko hankkeelle määritelty visio ja strategia? HENKILÖSTÖ 1. HANKKEEN VETÄJÄ Koulutus: Kokemus työllistämishankkeista vuosina: Vahvuudet/ erityisosaaminen? vuotta Esimies- ja henkilöstöjohtamiskokemus vuosina: vuotta Heikkoudet/ kehittämiskohteet? Numeraalinen arvio vetäjän kokemuksesta ja koulutuksesta Numeraalinen arvio vetäjän soveltuvuudesta kaikkinensa 65

67 TYPO-HANKKEEN ARVIOINTILOMAKE 2 /3 Liite 1 2. TYÖNTEKIJÄ 1 Koulutus: Kokemus työllistämishankkeista vuosina: vuotta Substanssiosaaminen ohjaajuuteen Vahvuudet/ erityisosaaminen? 3. TYÖNTEKIJÄ 2 Koulutus: Kokemus työllistämishankkeista vuosina: vuotta Substanssiosaaminen ohjaajuuteen Vahvuudet/ erityisosaaminen? Numeraalinen arvio: työntekijän kokemus ja koulutus tai ka. useammasta työntekijästä Numeraalinen arvio: työntekijän soveltuvuus tai ka. useammasta työntekijästä TYÖYMPÄRISTÖ Mahdollistavatko toimitilat, laitteet ja välineet sisällön mielekkään toteuttamisen? Numeraalinen arvio: työympäristön soveltuvuus ko. toimintaan TAUSTAYHTEISÖ Soveltuvuus projektin mahdollistajaksi/ hallinnoijaksi? Resurssit (omarahoitusosuus, puitteet, henkinen tuki, koulutus ym. ) Hankkeen arvo/ asema taustayhteisölle Numeraalinen arvio: taustayhteisön soveltuvuus ko. toiminnan hallinnointiin ASIAKASPROSESSIN HALLINTA ALOITUS Mitä kautta asiakkaat tulevat? Miten valitsette asiakkaat? Numeraalinen arvio asiakasprosessin alkuvaiheesta HANKKEESSA OLO Mitä tapahtuu kun asiakas tulee hankkeeseen? Yksilöllinen suunnitelma? Perehdytys? Ryhmätoiminta? Työnhaku, liikunta, sos.kasvu ym. Laaja-alaisuus, ym. Yksilöllisen suunnitelman seuranta? Numeraalinen arvio asiakasprosessin keskivaiheesta On käytössä HOPS; HOPES tm. Kirjallinen yksilösuunnitelma On käytössä kirjallinen perehdytysmateriaali 66

68 TYPO-HANKKEEN ARVIOINTILOMAKE 3 /3 Liite 1 LOPETUSVAIHE Mitä tapahtuu? Meneekö palautetta TE-tstolle asiakkaaseen liittyen? Mitä tapahtuu, jos asiakkaalla ei ole jatkosuunnitelmaa? Lopettaneet asiakkaat; jatkuuko yhteys? Numeraalinen arvio asiakasprosessin lopetusvaiheesta Numeraalinen arvio asiakasprosessin asiakaslähtöisyydestä YLEISILME JA TIEDOTTAMINEN Miten tiedotuksesta huolehditaan? Kohderyhmälle? Millainen on hankkeen yleinen tunnettavuus? Hankkeella on nettisivut On nettisivut; os: www. Hankkeesta on esitteitä Julkaisuja hankkeeseen liittyen Hankkeesta on lehtijuttuja / juttuja muuhun mediaan Kuka huolehtii tiedottamisesta? Numeraalinen arvio nettisivuista Montako erilaista esitettä? Mitä? Missä lehdessä / mediassa? Numeraalinen arvio yleisilmeestä ja tiedottamisesta HANKKEEN ERITYISPIIRTEET Huippuhetki/ onnistuminen? Pieleen mennyt/ moka? Mihin tarvitsisi koulutusta? Kohderyhmä: Työntekijät: YLEISARVOSANA HANKKEESTA 1-10: (1-2 huono, 3-4 tyydyttävä, 5-6 keskinkertainen, 7-8 hyvä, 9-10 erinomainen) Kirjaa ylös hankkeen hyvät käytännöt ja erityispiirteet! Kirjaa myös ylös hankkeen suurimmat heikkoudet ja mieti, millä keinoilla niitä voisi ratkaista! Käytä hankkeen kehittämisessä apuna nelikenttäanalyysia sivulla 53 olevan mallin mukaan! 67

69 Työllisyyspoliittiset hankkeet vuosina Liite 2 Hankkeen toteuttaja Ars-Häme ry, Verkatehdas, Hämeenlinna Avainsäätiö Lahti Avainsäätiö Hämeenlinna Elämä ja Valo ry Huittinen (hallinnoija) Nikulan toimintakeskus, Lahti (toiminta) Elämän Eväät ry Riihimäki Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry Lahti Hollolan kunta / peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos, Hollola Hollolan kunta, Työvoimapalvelu Soiva Oy Hollola Hollolan työttömät Hollola Hyria Koulutus Oy Hyvinkää myöhemmin Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutus-säätiö HRAKS Hyvinkää Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutus-säätiö HRAKS Hyvinkää Taiteen tuotteistaminen työvoimapoliittisena välineenä. Taidelainaamon pyörittäminen. Työnhyrrä - työhönvalmennuksen monipalvelu ja Hyrrä Hämeenlinna - toiminnan syventäminen. Työhönvalmennus nuorille Lahden alueen toimintakeskus romaneille: romanien työllistämispalvelut. Toivon askel työelämään:työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille hallinnoijan yksiköissä Leipää ja kulttuuria: työllistämispalvelut nuorisoseuroille ja kulttuuritoimijoille Peruspalvelukeskus Oivan työpolku. työllistämispalvelut etenkin vaikeasti työllistyville henkilöille hallinnoijan yksiköissä sosiaalisen yritystoiminnan selvittäminen ja myöhemmin vakiinnuttaminen Työnkalastajat: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille hallinnoijan yksikössä Sadonkorjuu: monipuoliset työllistämispalvelut hallinnoijan Työmyllyyksiköissä Sadonkorjuu2 -hanke monipuoliset työllistämispalvelut hallinnoijan Työmylly-yksiköissä Hankkeen nimi ja toimiala Toimintaalue Hämeenlinna Lahti ja Hämeenlinna Lahti Riihimäki Lahti ja lähialueiden nuorisoseurat Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Hollola Hyvinkää Riihimäki Nurmijärvi Loppi Hausjärvi Hyvinkää Riihimäki Nurmijärvi Loppi Hausjärvi Nykytilanne hanke on päättynyt nykyisin toimii vain yksi Avainsäätiön hanke, Työnhyrrä-nimellä, joka tarjoaa palvelujaan Hämeenlinnassa ja Lahdessa nykyisin hankkeen hallinnointi on vaihtunut uudelle perustetulle Lahden Romanit ry:lle, hanke jatkuu edelleen hanke on päättynyt, ei ollut mukana hankekartoituksessa, koska päättyi lähellä hankekartoituksen aloitusta hanke jatkuu edelleen laajentuneena yhteistyössä Uudenmaan puolelle hanke on päättynyt nykyisin jatkaa sosiaalisen yrityksen toiminnan vakiinnuttamishankkeena hanke on päättynyt Hanke toimii edelleen, hanketta on rahoitettu yhteistyössä Uudenmaan ELYn kanssa Hanke toimii edelleen, hanketta on rahoitettu yhteistyössä Uudenmaan ELYn kanssa 68

70 Hämeen Mokia ry Hauho Mokian työllistämishanke: työllistämispalvelut moniongelmaisille pitkään työttömänä olleille henkilöille Hämeenlinna/Hauho hanke on päättynyt Hämeen Mokia ry Hauho Hämeen Sininauha ry Hämeenlinna Hämeenlinnan 4Hyhdistys Hämeenlinna Kino Wanha KOP esittää hanke: media-alan hanke nuorille Askel: moniongelmaisille asiakkaille tarjotut työllistämispalvelut omissa yksiköissä Ketju: pitkäaikaistyöttömien työllistämispalvelut Hämeenlinna/Hauho Hämeenlinna Hämeenlinna Hattula hanke jatkuu edelleen, ei ollut mukana kartoituksessa, koska käynnistyi hankekartoituksen ollessa jo pitkällä hanke toimii edelleen hanke jatkuu edelleen Hämeenlinnan Setlementti ry Hämeenlinna Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi Hämeenlinna Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyränkölän Setlementti ry Heinola Korjaavan opetuksen yhdistys ry Lahti KRISLahti ry Lahti Kristillinen toimintakeskus RiihimäkiMissio ry Riihimäki Kristillinen toimintakeskus RiihimäkiMissio ry Riihimäki Lahden 4H-yhdistys ry Lahti Taitoteekki2: maahanmuuttajien työllistämispalvelut Nuorten Luotsi: työllistämispalvelut nuorille säätiön omissa yksiköissä Työn iloa -hanke: työllistämispalvelut pitkäaikaistyöttömille hallinnoijan yksiköissä WorkPop hanke: mediaalan hanke nuorille Työttömästä toimijaksi: nuorten ohjaaminen koulutuksiin ja oppimisedellytysten ja valmiuksien parantaminen VST Valmiuksia siirtyä työelämään hanke, työllistämispalveluja etenkin vangeille ja muille lainrikkojataustaisille Streetlight hanke, työllistämispalveluja etenkin nuorille hallinnoijan yksiköissä Idusta yritykseksi: sosiaalisen yrityksen selvittämishanke Askeleet eteenpäin: työllistämispalvelut nuorille, Yli-Marolan kotieläinpihan pyörittäminen Hämeenlinna Hämeenlinna Heinola Heinola Lahti Lahti Riihimäki Riihimäki Lahti hanke jatkuu edelleen hanke on päättynyt hanke jatkuu edelleen laajentuneena hanke on päättynyt eikä ollut mukana hankekartoituksessa, koska käynnistyi kartoituksen ollessa jo pitkällä hanke jatkuu edelleen hanke on päättynyt eikä ollut mukana hankekartoituksessa, koska käynnistyi kartoituksen ollessa jo pitkällä hanke on päättynyt hanke päättyi, ei edennyt yrityksen käynnistymiseen hanke jatkuu edelleen 69

71 Lahden Liikunnalla Työhön ry Lahti Lahden Manna-Yhdistys ry Nastola Lahden romanit ry Lahti Lahden seudun työttömät ry Lahti LounaPlussa ry Forssa Luonto-Liiton Hämeen piiri Hämeenlinna Mannerheimin lastensuojeluliiton Lahden yhdistys Lahti Nastolan kunta Nastola Nastolan Työttömät ry Nastola Open Mind/Avoin Mieli ry Lahti Orimattilan Työnhakijat ry Orimattila Oy Aikomus Ab Hauho Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Lahti Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä/ peruspalvelukeskus Aava Lahti TyöVarikot Hartolassa ja Joutsassa Liikunnallisesta harjoittelusta työelämään: työharjoittelun ja työelämävalmennusten tarjoaminen etenkin nuorille Kanava: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille hallinnoijan yksiköissä Nikulan toimintakeskus hanke, työllistämispalvelut romaneille Jatkoilla Yhdessä: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Lyhty: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Ahomansikka hanke, työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Valmiusrengas hanke, työllistämispalvelut hallinnoijan yksiköissä Kierrätyskeskus, työllistämispalvelut hallinnoijan yksikössä Kierrätyskeskus: työllistämispalvelut pitkäaikaistyöttömille Inspis hanke, työllistämispalvelut nuorille Liikunnalla työhön Päijät- Hämeessä: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Työduo: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Lahti Nastola, Lahti, Orimattila Lahti Lahti Forssan seutu Hämeen ELYn alue Lahti Nastola Nastola ja sen lähikunnat Lahti Orimattila Startti-Center 2010: työllistämispalvelut pitkäaikaistyöttömille hallinnoijan yksiköissä sosiaalisen yrityksen vakiinnuttamishanke Hämeenlinna/Hauho Päijät-Häme Lammi Hartola Joutsa Heinola hanke päättyy syksyllä 2013 hanke jatkuu edelleen hanke jatkaa Elämä ja Valo ry:n käynnistämää hanketta hanke jatkuu edelleen hanke jatkuu edelleen hanke päättyi vuonna 2011 ennen kuin hankekartoitus käynnistyi hanke päättyi hankekartoituksen käynnistymisen aikoihin eikä ollut mukana siinä hanke jatkaa Nastolan työttömien hankkeen jälkeen ko. toimintaa hanke on siirtynyt Nastolan kunnan hallinnoimaksi hankkeeksi hanke on päättynyt hanke on päättynyt hanke on päättynyt, sosiaalinen yritys jatkaa toimintaansa edelleen hanke jatkuu edelleen hanke on päättynyt, hanketta rahoitettiin yhteistyössä Keski- Suomen ELYn kanssa 70

72 Sotainvalidien avustajatoiminta, Jokioinen Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piiri ry, Lahti Kanta-Hämeen Sairaskotisäätiö/ Ilveskoti, Hämeenlinna Avustajat ammatilliselle uralle: työllistämis- ja koulutuspalvelut pitkään työttömänä olleille Hämeenlinna ja ympäristö, Lahti ja ympäristö, Jokioinen ja ympäristö aiemmin toimi kolme erillistä hanketta, jotka yhdistyivät myöhemmin yhdeksi hankkeeksi, hanke toimii edelleen ja tarjoaa palvelujaan kaikilla kolmella seutukunnalla Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piiri ry Hämeenlinna Suomen Omakotiliiton Hämeen piirijärjestö Turenki Sovita Oy Hämeenlinna Suomen Punainen Risti, Kontti-kierrätystavarataloketju Palokka Käynti: Ajokatu, Lahti Tammelan kunta Tammela Tammelan Työllisyyspuu Oy Tammela Avustajien ohjaus työelämään hanke, työllistämis- ja koulutuspalvelut pitkään työttömänä olleille Omakotitalkkari: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille Sosiaalisen yrityksen selvittäminen Työllä tuloksiin: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille hallinnoijan yksiköissä Monitoimityöpaja Intro: työllistämispalvelut pitkään työttömänä olleille hallinnoijan yksikössä sosiaalisen yrityksen perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Hämeenlinna ja ympäristö, Lahti ja ympäristö, Jokioinen ja ympäristö Forssa Heinola Hämeenlinna Riihimäki Lahti,Tampere Hämeenlinna Lahti Tammela Tammela jatkaa aiemmin toimineiden kolmen avustaja-hankkeen toimintaa kolmella seutukunnalla hanke jatkuu edelleen hanke ei ollut mukana kartoituksessa, koska keskeytyi ja muutti toiselle paikkakunnalle hanke jatkuu edelleen hanke jatkaa Tammelan Työllisyyspuun hallinnoiman Höylä- hankkeen toimintaa hanke on siirtynyt Tammelan kunnan hankkeeksi Talas ry Heinola Tuottavaan työhön: työllistämispalvelut pitkäaikaistyöttömille hallinnoijan yksikössä Heinola hankkeen toiminta on siirtynyt osaksi Heinolan kaupungin toimintaa Työvoimapalvelu Soiva Oy Hollola Verkkonikkarit Osuuskunta Nastola sosiaalisen yrityksen toiminnan vakiinnuttaminen osuuskunnan muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi - selvittämishanke ja myöhemmin vakiinnuttamishanke Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Nastola hanke on keskeytynyt, mutta jatkaa todennäköisesti uudessa omistuksessa hanke jatkuu edelleen, hanke ei ollut mukana kartoituksessa, koska käynnistyi kartoituksen ollessa jo pitkällä 71

73 Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake 1/5 Liite 3 72

74 Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake 2/5 Liite 3 73

75 Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake 3/5 Liite 3 74

76 Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake 4/5 Liite 3 75

77 Työllisyyspoliittisen avustuksen seurantalomake 5/5 Liite 3 76