Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinnassa Mielipiteitä Sotesta 12 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinnassa 26.-27.9.2013 Mielipiteitä Sotesta 12 17"

Transkriptio

1 Terveysalan ammattilehti 4/2013 Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinnassa Mielipiteitä Sotesta Tiedonvaihtoa rakentamisessa 42 45

2 Välinehuollon koko ketju Puhdistus, pakkaus, sterilointi ja säilytysratkaisut yhdeltä toimittajalta Frankelta pesu- ja desinfiointikoneet, kuivauskaapit, rst-kalusteet STERIKING pakkaustarvikkeet, kuumasaumaajat, pussileikkurit höyrysterilaattorit, instrumentti-, monikammio- ja vaunupesukoneet Lisätiedot ja myynti: Franke Medical Oy, Vartiokuja 1, Naarajärvi p ,

3 UUTUUS! LääkinTäLaiTehäLyTykSeT osaksi hoitajakutsujärjestelmää MMA -moduuliin (Multiple Medical Alarm module) voidaan kytkeä 1-4 kärkitietohälytyksen antavaa lääkintälaitetta kuten esim. infuusiopumppuja. MMA-moduli on CE-merkitty MDD:n mukaan. Tänä päivänä potilaspaikoilla on mahdollisesti käytössä useita lääkintälaitteita, joiden hälytykset on saatava nopeasti ja luotettavasti hoitajille. Lääkintälaitteet voivat olla potilasvalvontalaitteita tai yksinkertaisia kärkitietohälytyksen antavia lääkintälaitteita. Ascom Miratel tarjoaa ratkaisuja lääkintälaitteiden liittämiseksi hoitajakutsujärjestelmään välittämään toissijainen visuaalinen ja/tai äänihälytys. Hälytystiedot voidaan näyttää esim. hoitajakutsujärjestelmän käytävänäytöillä tai langattomissa puhelimissa. Ascom Miratel Oy on Suomen johtava terveydenhuolto- ja sosiaalialan viestintä- ja henkilöturvajärjestelmien toimittaja. Ascom Miratel kuuluu Ascom Wireless Solutions -divisioonaan, joka on Euroopan suurin langattomien viestintäjärjestelmien toimittaja. Tarjoamme ratkaisuja sairaaloihin, palvelutaloihin ja itsenäiseen asumiseen. Ascom Miratel Oy PL 59, TURKU Puh. (02)

4 Varmasti steriili? Sairaaloiden, terveysasemien ja laboratorioiden toiminnalla ei ole edellytyksiš ilman ŠŠrimmŠistŠ puhtautta. Kaiko Oy Kaiter tarjoaa kaikkein vaativimpiin všlinehuollon tilanteisiin ŠŠrimmŠisen puhtauden osaamisen koko ketjun: vedenkäsittelylaitteet sterilointilaitteet (autoklaavit) pesukoneet kuumailma- ja kuivauskaapit kuumasaumaajat indikaattorit Varmasti steriili. Kysy meiltš aukottoman steriiliketjun ratkaisuista. VedenkŠsittely Koneet ja laitteet Indikaattorit Kaiko mukana kehittšmšssš vedenkšsittelyš jo yli 60 vuotta Kaiko Oy Kaiter Puhelin (09) Henry Fordin katu 5 C, Helsinki 4

5 Jos erinomaisesta tekee vielä paremman, mikä se on? KOHTALAINEN HYVÄ ERINOMAINEN HUONO Se on Electrolux Professional 5000, uusi ammattikäyttöön suunniteltu pesukoneiden ja kuivausrumpujen sarja. Vaikka tuotteemme ja ratkaisumme ovat aina olleet tunnettuja kestävyydestään, taloudellisuudestaan ja joustavista ohjelmistaan, Electrolux Professional 5000 vie laadun käsitteen kokonaan uudelle tasolle. Entä mitä tuumaisit siitä, jos pesukone osaisi puhua? Lue lisää huipputuotteistamme ja kokonaisvaltaisesta palveustamme osoitteesta tai soita niin kerromme lisää. 5

6 Akuuttihoidon tietokannat akuutti- ja tehohoidossa tarvittavaa käytännön tietoa päivystäjälle Akuuttihoidon tietokannat sisältävät Akuuttihoito-oppaan Akuuttihoidon lääkkeet Ensihoito-oppaan Päivystyskirurgian oppaan Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Lastentautien päivystyskirjan Kuva: istockphoto

7 SA1304_12-17.indd :12:33 SA1304_18-29.indd :14:17 SA1304_30-41_Iittalajuttu.indd :16:06 SA1304_42-kotilainen.indd :17:01 Sote-uudistus aiheuttaa keskustelua Sote-uudistus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin näkökulmasta Teksti ja kuva: TARJA RUUSKA Teksti: TARJA RUUSKA Sote-uudistus on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä vilkasta Päijät-Hämeen sosiaali- ja Uudistuksen vaikutuksista keskustelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon terveysyhtymän alueella On vaikeaa arvioida, mitä todellista hyötyä hallituksen suunnittele- ammattilaiset, kuntien päättäjät ja sote-palvelujen uudistettiin jo vuoden käyttäjät vaihtavat ja ilmaisevat mielipiteitään tulevista 2007 alusta alkaen alueen ma sote-uudistus Päijät-Hämeeseen sote-malleista puolesta ja vastaan. Maallikolle uudistus kuntien omilla päätöksillä toisi. Yksi uudistuksen vaikutuksista olisi todennäköisesti se, että palvelujen järjestämisvastuu koottai- on vaikea mieltää. Moni ei ole ihan edes perillä, mistä sosiaali- ja keskustellaan. Uudistus kuitenkin etenee terveydenhuollon siin yhteen organisaatioon ja todennäköisesti vastuukuntamallin mu- terveydenhuolto on murroksessa ja muutoksia tarvitaan. palvelurakenteita. Käyttäjille on tärkeintä, että palvelut toimivat. kaisesti Lahden kaupungille. Myönteistä olisi se, että palvelujen tilaa- ikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottami- vastaavia organisaatilisi yhden organisaation vastuulminen ja yhteensovittaminen tu- udistuksen tavoitteena tulisi Iso ja tärkeä asia vaatii Asesta olla niiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen vahjä, toteaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja kuntamalli johtaisi todennäköisesti oita oli 18 ja muutoksen jälkeen nelle. Kielteistä olisi se, että vastuu- U valmistelua vistaminen, jotka nyt ovat vaikeuksissa. Suomalaisen terveydenhuolti uudistukselta parempaa valmistelua. johtaja pohtii. ja Jouni Mutanen. lillä. Olisi myös hyvin haasteellista Isolauri olisi toivonut valtakunnallises- ta, myös työnjaosta, sairaanhoitopiirin terveysyhtymän kuntayhtymäjohta- vastakkainasetteluihin kuntien välon ongelmat ovat paikoin rapauttava perusterveydenhuolto, väestöryhpa odottaa näin isossa, tärkeässä asias- kasvaa voimakkaasti. yhtymä tuottaa kaikille alueen 14 lisuudet vaikuttaa sosiaali- ja ter- Parempaa valmistelua olisi ollut lu- Sairaanhoitopiirin alueella väkiluku Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys- turvata kunnille todelliset mahdolmien kasvavat terveyserot sekä terveydenhuollon riittämätön integraatio, jauksia on tullut sosiaali- ja terveyspoman kasvun alueista. Tämä on hyvä velut ja 12 kunnalle ympäristöterveytuukunnalla olisi riittävä asiantunsa. Sama koskee kuntauudistusta. Lin- Kanta-Häme on yksi voimakkaim- kunnalle erikoissairaanhoidon palveysasioihin ja varmistaa, että vas- toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. riön työryhmästä ja kehysriihestä sekä pannaan tällä alueella. Voimakkaimmän peruspalvelukeskus Aava tuotteeltaan vanhusvaltaisten maaseu- sekavaa liittisesta ministeriryhmästä, ministe- muistaa, kun sote-uudistusta toimeendenhuollon palvelut. Lisäksi yhtytemus myös syrjäisten ja ikäraken- Uudistuksen valmistelu viimeksi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Linjaukset ovat usein olleet ja ja sosiaalipalveluja seitsemälle jä- Mutanen miettii. Jouni Mutanen kokee sote-uudistukmin kasvaa eläkeläisväestön osuus. taa perusterveydenhuollon palvelutukuntien erityisolosuhteista, Jouni Erilaisia sote-malleja keskenään ristiriitaisia ja uusia ajatuksia ja linjauksia tulee muutaman viikon ruspalvelukeskus Oiva tuottaa pesesti muuttaisi Päijät-Hämeen alu- sekavaa. Tärkeintä ongelmien senkunnalle ja asukkaalle. Pe- Sote-uudistus ei todennäköisen valmistelun olleen tempoilevaa ja Kanta-Hämeessä on maakuntaliiton aloitteesta käynnistynyt selvitys, jossa THL on laatinut valtakunnallisty linjaus on tulevan valmistelun poh- Jouko Isolaurin mukaan erityisvastuusiaalipalveluja viidelle kunnalle ja luiden tuotantorakenteita. Palvety laaja-alaisella valmistelulla, johon välein. Toivottavasti viimeksi esitet- korjaaminen rusterveydenhuollon palveluja ja soeella merkittävästi nykyisiä palve- Parempaan tulokseen olisi päästen suuntaviivojen mukaisesti erilaisia malleja sote-uudistuksen toteuttadesta on syytä päästä. Palvelujen syskeämpään työnjakoon. kaupungit tuottavat omille asukkail- vuosia monituottajamallin mukaikaa, Mutanen uskoo. jana. Vuosia jatkuneesta epävarmuualueen sisällä tulisi päästä nykyistä sel asukkaalle. Lahden ja Heinolan luiden tuotanto toimisi varmaan olisi varattu alun pitäen riittävästi aimiseksitemaattinen kehittäminen kärsii epävarmuudesta, Isolauri muistuttaa. sa melko lupaava. Erityisvastuualuees- ja sosiaalipalvelut. nen asema muuttuisi joka tapauklinen analyysi nykyisestä tilanteesta Viimeisin esitys on tässä suhteesleen perusterveydenhuollon palvelut sesti. Keskussairaalan hallinnolli- Ensin olisi tullut tehdä perusteel- Alueen kuntien keskuudessa hyväksytyin malli on ollut kolmen sotealueen malli, jossa alueet omistavat tayhtymä, jolla on hallitus ja yhtymätöksin luotu palvelurakenne, jossa palnen ja keskussairaalan siirtäminen taa uudistukselle sisällölliset tavoitta tulee sote-alueiden omistama kun- Päijät-Hämeessä on siis omin pääsessa. Sairaanhoitopiirin purkami- ja korjausta vaativista asioista, aset- Ongelmallista ja toimivaa kuntayhtymämuotoisesti keskussairaalan. Muut mallit ovat maakun- Kanta-Häme on maakunta, jonka vä- omassa työssään Kanta-Hämeessä eri- vahvempien hartioiden vastuulle, den kaupungille vaatisi paljon työ- malleja tavoitteiden saavuttamiseksi. kokous. THL on ansiokkaasti esitellyt velujen tuottaminen on jo organisoitu vastuukuntamallin mukaisesti Lahteet ja vasta sitten ryhtyä hakemaan nallinen yhtenäinen sote-alue ja sen kiluku kasvaa noin 10 prosentilla 10 laisia malleja. Mielestäni ne kaikki ovat Mutanen korostaa. tä ja mahdollisten omaisuusjärjestelyjen toteuttaminen olisi vaikeaa. löytää perustelut sille ja saada myös Nyt on lyöty lukkoon malli, yritetty sisällä hajautettu toiminta kolmelle vuodessa. Maakunnan alueella asuu sellaisia, joilla on omat etunsa ja haittansa, Isolauri toteaa. yhtymän alueella on noin asu- Tähän kaikkeen käytettäisiin kosol- asiantuntijat puoltamaan lukkoon Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys- eri alueelle sekä pelkkä maakunnallinen sote-alue. Keskeistä uudistuk- asukasta, Isolauri laskee. Uudistuksen tavoitteena täytyy olkastati työpanoksia ja energiaa. Jos vas- lyötyä mallia. Koskaan aiemmin ei vuoden kuluttua noin sessa on, että järjestämislaki käsittelee todellakin vain palvelujen järjessi vanhaa aluesairaalaa, joista toinen ongelmien korjaaminen, jotka nyt ovat ryhmien osuus on vähän korkeampi luiden sisällön uudistamiseen ja kelista uudistusta tehtäessä, yhtä perus- Alueella on keskussairaala ja kakla sosiaali- ja terveydenhuollon niiden Alueella 65 vuotta täyttäneiden ikätaava työpanos käytettäisiin palve- ilmeisesti ole, tärkeää yhteiskunnaltämisvastuut. Tuotanto on asia erikseen ja sen järjestämiseksi on useita nen toimii sote-yhtymän osana. Koltys täytyy kääntää laskusta nousuun. sa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmien si todennäköisesti enemmän kuin ja tutkijoiden näkemyksiä kuin tässä on liitetty osaksi keskussairaalaa ja toi- polttavimpia. Sektorin tuottavuuskehi- kuin maassa keskimäärin. Koko maashittämiseen, alueen väestö hyötyiteellisesti sivuutettu asiantuntijoiden vaihtoehtoja, Jouko Isolauri kertoo. men sairaalan malli on varmaan jatkossakin käytössä Kanta-Hämeessä. en uudistamistyötä ja integraatio helpotmeen sosiaali- ja terveysyhtymän aluja arvelee. Tämä edellyttää perusteellista prosessi- osuus väestöstä on 18,8 % ja Päijät-Hä- hallintojärjestelyistä, yhtymäjohta- prosessissa, Mutanen toteaa. Tällöin tulee sopia paitsi integraatiois- taa tätä työtä, Jouko Isolauri korostaa. eella 21,6 %, Jouni Mutanen laskee. 12 TERVEYS JA TALOUS 4/2013 4/2013 TERVEYS JA TALOUS 13 Välinehuollon saneeraus tehostaa toimintaa ja parantaa ergonomiaa 26 Jaa tietoa, saat tietoa Rikshospitalet - Oslo universitetssykehusin pääkäytävä. Välinehuoltaja Jelena Sjöström kokeilee uutta sähköpöytää. Työpiste nousee ja laskee vaivattomasti napin painalluksella. Sähköpöydän kaveriksi sopii hienosti satulatuoli. TERVEYS JA TALOUS 4/2013 Optimointia asiakastyöhön uudella teknologialla 38 Anu kyselee kuulumisia Sinikka Pohjoselta. Heralan Serviisin yhteistila on kovassa käytössä päivittäin. TERVEYS JA TALOUS 4/ TERVEYS JA TALOUS 4/2013 Terveys ja Talous 4/2013 Sote-uudistus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta Teksti: PÄIVI KANTONEN Kuvat: PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lahdessa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän välinehuollossa on remontti kiivaimmillaan. Välinehuollossa uusitaan kaikki seinistä kattoihin ja työpöytiin sekä suurimmat laitteet. Pääsiäisenä alkaneen remontin arvioidaan valmistuvan syyskuussa, jolloin tiloihin asennetaan uudet laitteet, aloitetaan validointi sekä henkilökunnan koulutukset laitteiden käyttöön ja uuteen toimintaympäristöön. Uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa L ahden välinehuollossa työskentelee 60 henkilöä, jotka ovat tilapäisesti evakossa väistötiloissa. Välinehuollon noin 900 neliön tilat on saneerattu edellisen kerran vuonna Tuolloin hankitut pesukoneet sekä steriloinnissa käytettävät autoklaavit tulivat tiensä päähän. Laitteiden korjauskustannukset olivat jo niin korkeita, että niiden hinnalla saamme tilalle uusia laitteita. Lisäksi vanhoissa tiloissa oli kosteusvaurioita, kertoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän huoltopalvelupäällikkö Jaana Helenius Lahdesta. Tällä hetkellä Helenius työskentelee samoissa tehtävissä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelupäällikkönä. Edellistä työnkuvaa huoltopalvelupäällikkönä kesti yli viisi vuotta. Vastasin välinehuollosta sekä laitoshuollosta koko kuntayhtymän alueella eli yhteensä pyöritin noin 300 ihmisen organisaatiota, Helenius kertoo. Jatkossa yksi pesukerta riittää Välinehuollossa uusitaan lattiat, katot, työpöydät ja koneet. Esimerkiksi lattioiden pintamateriaalia parannetaan: niistä tulee karkeat, mikä estää liukastumisia, kun lattialla on vettä. Aiemman tunnelipesukoneen tilalle tulee viisi yksittäistä, mutta tehokkaampaa pesukonetta. Tehokkuus paranee uusien laitteiden myötä, jolloin myös välineiden huollon läpimenoaika nopeutuu. Tähän asti meillä on pesty tiettyjä instrumentteja kahteen kertaan keskusleikkausyksikössä puhtauden varmistamiseksi, mutta uusien tilojen myötä pesukerrat vähennetään yhteen, Jaana Helenius kertoo. Uusissa tiloissa parannetaan myös toiminnanohjausjärjestelmää pesuprosessin osalta. Sen ansiosta instrumentin kulkureitti välinehuoltoon voidaan dokumentoida ja paikallistaa tarkasti. Infektiotilanteissa pystymme tarkastamaan missä pesukoneessa instrumentit on pesty ja onko pesukone esimerkiksi toiminut oikein. Tiedämme kuka instrumentin on pakannut ja missä pisteessä se on pakattu. Se parantaa potilasturvallisuutta, jäljitettävyyttä ja ehkäisee infektioiden leviämistä. Remontin myötä autoklaaviin ja pesukoneisiin tulevat uudet nostolaitteet. Vastaavasti pakkaushihna poistuu, kun pöytätilaa tulee enemmän käyttöön. Työergonomia paranee. Hankimme välinehuoltoon henkilöstölle sähköpöydät, mitkä mahdollistavat korkeuden säädön helposti ja omien mieltymysten mukaisesti. Työ on raskasta ja henkilökunta ikääntyy, Välinehuollon 900 neliön tilat ovat remontin jälkeen nykyaikaiset. Työergonomia paranee sähköpöytien ja uusien nostolaitteiden myötä. 4/2013 TERVEYS JA TALOUS 27 Teksti ja kuvat: TARJA RUUSKA saatu. Ensimmäisten kuukausien aikana olemme onnistuneet vähentämään kotihoidon henkilöstökustannuksia 9 prosenttia tammi-huhtikuun Vanhusten ja kotihoidon palveluiden toiminnanohjausjärjestelmistä saadut tulokset ovat aikana verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta asiakkaiden saamia palveluita, palvelu- positiivisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka Keski- Suomessa on käyttänyt järjestelmiä palveluissaan ja aikaa ja käyntimääriä on voitu lisätä. kokemusten mukaan esimerkiksi kotihoidon Kotihoidon matkakustannuksetkin työntekijöiden asiakkaan luona käyttämää aikaa on ovat laskeneet edellisvuodesta noin viisi prosenttia, Mikael Palola toteaa. pystytty lisäämään. Tarkoitus on, että tämän käytetyn ajan osuutta nostetaan 40 prosentista 60 prosenttiin Asiakkaan tarve ohjaa hoitajien työajasta. palveluiden määrän Palvelupäällikkö Anu Kinnunen vastaa toiminnanohjausjärjestelmän e hankimme järjestelmän Asiakasturvallisuutta ja käyttöönotosta koti- ja asumispalveluissa. viime kesänä ja se on otettu käyttöön vaiheittain. Toiminnanohjausjärjestelmän M tuottavuutta Varsinainen tuotantokäyttö alkoi kotihoidon osalta kuluvan vuoden alusjärjestelmä mahdollistaa kotihoilinen keskustelu ja työn sisältöjen tar- Hankkimamme toiminnanohja- hankkimista on edeltänyt perusteelkupuolella. Asumispalveluissa järjestelmä on otettu käyttöön Heraden reaaliaikaisen seurannan. Tämä assa yhtenäistettiin palvelu- ja hoitodon asiakkaiden saamien palveluikastelu kotihoidossa, jossa muun mulan Serviisissä, joka on asumispalveluyksikkö ilman jatkuvaa yövalta. Meillä on nyt myös reaaliaikaises- kotihoidon reittien pituuksia ja kes- lisää olennaisesti asiakasturvallisuutsuunnitelmakäytännöt ja tarkasteltiin vontaa, toteaa kuntayhtymänjohtaja, ti mahdollisuus seurata, että sovitut toa. Kotihoidossa on muistettava, että asiakkaan tarve ohjaa tarjottavien Perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola. la voimme varmistaa, että asiakkaat palveluiden määrän ja toteutustavat, käynnit tulee varmasti tehtyä. Samal- Palola kertoo, että tavoitteena on saavat niitä palveluita, joista heidän Kinnunen painottaa. järjestelmän avulla parantaa asiakaspalvelun laatua ja varmistaa asiakas- maksavat, Palola korostaa. laan joka käynnin osalta, koska re- kanssaan on sovittu ja joista he myös Käyntien aikakriittisyys tarkastelkohtaisten palvelu- ja hoitosuunnitelmien toteutuminen. toimintamme tuottavuuden paranmun ruuhkahuipun purkamista ja Toinen keskeinen tavoite liittyy surssien järkevä käyttö edellyttää aa- Keski-Suomen kunnista Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvitsemme järjestelmän, jolla voim- järkevällä rytmillä. tamiseen. Me totesimme, että tar- työtä tehdään koko työvuoron ajan vi sekä Saarijärven kaupunki järjestävät yhdessä asukkaidensa sosiaali- veluiden asiakas- ja henkilöstötietotos työn suunnitteluun ei ole ollut kome hallita meidän koti- ja asumispal- Toiminnanohjauksen tuoma muu- ja terveyspalvelut ja palvelut tarjoaa ja, suunnitella, koordinoida ja seurata reaaliaikaisesti koti- ja asumispalka kotihoidon työtä on totuttu suuntihoidon henkilöstölle helppoa, kos- koko alueen väestölle kuntien yhteisesti omistama Saarikka. veluorganisaation toimintaa, työvoiman ja työajan käytön suunnittelua, lupäällikkö miettii. nittelemaan hyvin itsenäisesti, palve- Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palkohtaista palvelutuotantoa. Perintei- ollaan jo voiton puolella ja henkilös- ohjaamista ja seurantaa sekä asiakas- Kinnusen näkemyksen mukaan nyt velukokonaisuuteen on koottu näitä tukevia palveluita, kuten neuvotatavat ja välineet eivät enää pysty- Työn suunnittelu helpottuu, työt set toiminnan suunnittelu- ja seurantö alkaa nähdä järjestelmän hyötyjä. la- ja kouluterveydenhuollon sekä neet vastaamaan tarpeisiimme eikä jakautuvat tasaisemmin ja muistettavia asioita helpotetaan kännyköi- perhe- ja sosiaalityön palvelut. Terveyden ja sairaanhoidon palveluko- mahdollista saavuttaa toiminnan laaden asiakas- ja työlistoilla. Asiakas- niillä tai niitä käyttämällä ollut enää konaisuus tuottaa perusterveydenhuollon palveluita ja Arjen tuen palme tavoitteita. saa sen mitä tilaa ja asiakastyö tulee dulle ja tehokkuudelle asettamiampalvelun laatu paranee, kun asiakas velukokonaisuuden tehtävänä on - Hankkimamme toiminnanohjausjärjestelmän avulla voimme jakaa Toiminnan tehostaminen on on- näkyväksi, Kinnunen kertoo. tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön päivittäisen pärjäämisen tueksi. Arjen moida ne työntekijöille automaattimalla kun otettiin toiminnanohja- nyt työvuorot ja tehtävät sekä optinistunut osin sen vuoksi, koska sa- tuen palveluita tuotetaan sekä omana toimintana että ostopalveluna ja tuneet suuntaamaan käytettävissä tiin Saarikkaan varahenkilöstöyksesti. Tämän ansiosta olemme onnisusjärjestelmä käyttöön, perustet- niiden piiriin ohjaudutaan palveluohjauksen kautta. sempaa enemmän asiakkaiden palvesikköön siirrettiin noin 10 työnteki- olevaa työaikaa huomattavasti aikaisikkö arjen tuen palvelualueelle. Yklemiseen. Konkreettisia tuloksia on jo jää kotihoidosta. Kotihoidosta toteu- 4/2013 TERVEYS JA TALOUS 39 HELINÄ KOTILAINEN Yliarkkitehti THL/Finohta Tanska, Ruotsi ja Norja panostavat tiedonvaihtoon ja avoimuuteen uusien sairaaloidensa rakentamisessa. anska panostaa seuraavien vuoden aikana arviolta 5,5 T miljardia euroa (lähes 42 miljardia Tanskan kruunua) sairaaloiden rakentamiseen. Norjalaiset ilmoittavat vastaavaksi luvukseen noin 7,6 miljardia euroa (60 miljardia Norjan kruunua). Ruotsalaisten arvio omasta rakentamisestaan on reippaasti kaksinkertainen, noin 16 miljoonaa euroa. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia ja epävarmuutta noin pitkälle arvioitaessa on, mutta ne osoittavat, että muutostarve ja tiedontarve ovat suuria. Luonnonvaloa ja luonnon materiaaleja. Akershusin yliopistollinen sairaala, Oslo. CF Møller Architects 4/2013 TERVEYS JA TALOUS Suomi näyttäisi jäävän hännänhuipuksi pohjoismaisten kumppanien joukossa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan sairaanhoitopiirit ovat investoineet rakennuksiinsa 3,3 miljardia euroa 2000-luvulla. Tulevina vuosina tarvetta on vähintään samalle määrälle. Perusterveydenhuollon laaja rakennuskanta, joka ei ole mukana laskelmassa vaikuttaa vertailtavuuteen. Samat trendit täällä vaikuttavat kuin muuallakin. Muutosten ja investointien tarve on valtava. On syytä panostaa investointien tuottavuuteen, tutkimukseen ja ympäristön laatuun. Nykyaika on luonut aivan uudet mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja toisilta oppimiseen. Kaikki kolme naapuriamme ovat kehittäneet tähän omat ratkaisunsa, jotka eroavat toisistaan historiallisista tai kulttuurisista syistä tai sattumalta. Veljekset kuin ilvekset Tanskan viisi aluetta (Danske regioner) ovat perustaneet verkkosivut (www.godtsygehusbyggeri.dk), joilla voi tutustua kaikkiin terveydenhuollon investointihankkeisiin, niiden tavoitteisiin ja aikatauluihin sekä niitä koskeviin uutisiin. Sivusto on tietopankki projektien suunnittelijoille ja toteuttajille. Se sisältää niin uusimmat ohjeet kuin esimerkkejä parhaista ratkaisuista sekä linkkejä niin uusiin ideoihin kuin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Tanskalaiset ovat myös huomanneet, että uusien terveydenhuollon projektien yhteydessä voidaan kehittää tuotteita ja toimintatapoja sairaaloiden, yliopistojen ja teollisuuden yhteistyöllä. Godtsygehusbyggeri tarjoaa seminaareineen hyvän yhteisen foorumin kehittämisprojekteille ja linkkejä kansainvälisen tiedon lähteille. Esimerkki yhteistyöstä on Aalborgin yliopiston ja Statens Byggeforskninsinstitutin vuonna 2009 julkaisema perusteellinen Helende arkitektur -raportti tut- 43 4/2013 Pääkirjoitus: Tuomo Meriläinen Mistä työvoima sosiaali-ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen? 9 Terveys- ja talouspäivien ohjelma 10 Tarja Ruuska Sote-uudistus aiheuttaa keskustelua - Sote-uudistus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin näkökulmasta 12 - Sote-uudistus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta 13 - Sote-uudistus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta 16 Seppo Karhu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taloustilanteesta 18 Jaana Larsson Tietojärjestelmälääkäri toimii it-väen ja lääkäreiden välisenä linkkinä 20 Tarja Ruuska Ravintohuollon peruskorjaus etenee vauhdilla 22 Päivi Kantonen Välinehuollon saneeraus tehostaa toimintaa ja parantaa ergonomiaa 26 Tarja Ruuska Iittalan hyvinvointikeskus yhteisvoimin ja yhteisöllisyyttä korostaen 30 Tarja Ruuska Palveluiden tilaaja-tuottaja mallissa asiakas keskiössä 34 Tarja Ruuska Optimointia asiakastyöhön uudella teknologialla 38 Helinä Kotilainen Jaa tietoa, saat tietoa 42 Lari Tiikasalo Juristin vastaanotolla 46 Alpo Rajaniemi Sairaaloiden muuttuva rooli haasteita sairaaloiden johdolle 49 Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen PYLL hyvinvoinnin mittarina 50 SET-pakina Leipää ja sirkushuveja 54 Tuoteuutuuksia 59 I detta nummer: Varifrån ta arbetskraften för strukturreformen inom social-ochhälsovården 65 7

8 PALVELUSETELIT OSTOPALVELUT Olemme Terveys/ja talouspäivillä 26f/27f9f2013 Hämeenlinnassaf Tervetuloa ständillemmeav EFFECTOR VALMIILLA OHJELMISTOILLA TEHOA TOIMINTAAN PALVELUSETELIT Effector8tietojärjestelmätRtukevatRpalveluseteli8RjaR mahdollistavatrpalveluntuottajatietojenrsähköisenrkeräämisen6r tuottavatrpalveluidenrreaaliaikaisiarseurantatietojarjarautomatisoivatr OSTOPALVELUT Effector8järjestelmänRavullaRpalveluntuottajienR hakemustenrkäsitteleminenrjarpalvelutietojenr myöntämisenrjarhyväksymisenrsähköistämisellär PalveluseteliportaalinRhttps://palseffiRavullaRpotilaatR Effector8järjestelmässäRylläpidetäänRkilpailutettujenR MaksusitoumusRonRnopeaRtallentaaRjärjestelmässäRolevienR maksusitoumuksetrvoidaanrlähettäärallekirjoitettavaksir sähköisestirvrk8kortilla6rmikärvähentäärbyrokratiaarjar TekniikantieR REspoo Ota yhteyttä: Myyntipäälikkö Janne Simola puh

9 Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta Toimitus Sirpa Sarén PL Helsinki Päätoimittaja: Tuomo Meriläinen Toimitusneuvosto Tuomo Meriläinen Merja Huisman Pasi Parkkila Sirpa Sarén Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Jukka Eriksson Pelimannintie 15 K Helsinki Ilmoitusaineisto Forssa Print Esko Aaltosen katu 2, PL Forssa Tilaukset ja osoitteenmuutokset Forssa Print Maija Mastovaara fax: Jäsenasiat Outi Kalske kohdasta jäsenhakemus Julkaisija ja kustantaja Terveys ja talous ry Ulkoasun suunnittelu Julle Oy Taitto Forssa Print Pirjo Tähtinen Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty Mistä työvoima sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen? Viimeisien vuosien ajan ei sosiaali- ja terveydenhuollossa ole oikeastaan muusta puhuttukaan kuin tulevasta hallintomallista ja sen organisoinnista. Lähes huomiotta on jäänyt se, mistä ylipäätään saadaan osaavaa henkilökuntaa näitä uusia, hienoja rakenteita pyörittämään. Julkisen sektorin ja ennen kaikkea kuntasektorin vetovoima sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työllistäjänä on jo vuosia ollut luvattoman heikko. Ongelma on pahin perusterveydenhuollossa. Koulutuspaikkakuntia lukuun ottamatta ja usein myös siellä on lukuisia virkoja ollut jatkuvasti täyttämättä. Tähän on pyritty reagoimaan mm. kasvattamalla sisäänottomääriä, viimeisimmäksi päätöksiä on tehty mm. lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta. Pelkona kuitenkin on, että valmistuttuaan nämäkin ammattilaiset valuvat työelämään jonnekin aivan muualle kuin etukäteen oli tarkoitettu, eli yksityissektorille, ulkomaille tai jopa muihin tehtäviin. Ongelman hoitoon tarvitaan ratkaisuksi laaja arsenaali eri keinoja. Ensinnäkin on selvää, että riippumatta tulevista hallinnollisista perusrakenteista on vanhoja ja hyviä toimintatapoja pakko muuttaa. Pelkästään vanhustenhuollossa ovat volyymien kasvut niin suuria, ettei edes valtaosaa kustakin ikäluokasta sosiaali- ja terveydenhuoltoon kouluttamalla saada riittävästi työvoimaa. Kuntasektori on edelleen melkoisen kankea sopeutumaan erilaisiin joustoihin työelämässä, mitä nuoret työntekijät kaipaavat. Koulutusmahdollisuudet omassa työssä kehittymiseen on taattava. Yhteisön ja kollegoiden tuki on olennainen osa työssä viihtymiseen, työllä itseään tappamaan varsinkaan syrjäseuduille ei yksin lähde kukaan. Siksi suuremmassa yhteisössä toimiminen, mutta palvelun tarjoaminen uudella tavalla ja tasavertaisuuteen pyrkien kaikille kansalaisille on varmaankin tulevaisuuden realismia. Julkisen sektorin pitää myös pitää enemmän ääntä itsestään. Moni asia on siellä kuitenkin hyvin, paljon paremmin kuin yleinen mielikuva on. Valtaosaltaan mm. palkka- ja lomaedut, sekä työskentelyolosuhteet ovat aivan kilpailukelpoiset. PR-työhön kannattaa siis satsata. Omasta puolestani haluan toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi Hämeenlinnaan Terveys- ja talous päiville , jossa jatkamme keskustelua näillä rakenneuudistuksen teemoilla. Tapaamisiin Hämeenlinnassa! Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto 4/2013 Terveys ja Talous 9

10 Torstai Ilmoittautuminen ja tulokahvi Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinnassa Verkatehtaalla Hämeen Terveys ja Talous r.y.:n tervehdys Talousjohtaja Seppo Karhu, Hämeen Terveys ja Talous r.y.:n puheenjohtaja Päivien avaus Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Terveys ja talous r.y.:n puheenjohtaja Musiikkiesitys Sibelius-opiston oppilasryhmä Valtiovallan tervehdys Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin pohjalta Osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM Näyttelyn avaus Ruokailu ja näyttelyyn tutustuminen Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Terveydenhuollon rakenneuudistus Paneelikeskustelu rakenteiden muuttamisesta, puheenjohtaja, shp:n johtaja Jouko Isolauri KHSHP Kansanedustajat Johannes Koskinen ja Tapani Tölli, osastopäällikkö Kirsi Varhila STM, kuntayhtymäjohtaja Jouni Mutanen PHSOTEY, yhtymäjohtaja Markku Puro FSTKY, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupungin vastaanotto, Hämeenlinnan taidemuseo / Lohrmann-rakennus, Verkatehtaan vieressä Iltajuhla Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Bussikuljetukset hotellit Aulanko - hotellit Sessio 2 Laitoshuolto, varasto, logistiikka Klo pj. Jaana Helenius Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäälikkö Jaana Helenius, KHSHP Sessio 3 Dieteetikot, ravintohuolto, tekniikka Klo Tukipalvelut liikelaitoksena, onnistumiset /ongelmat Toimitusjohtaja Ari Simonen, Servica liikelaitos TEDY:n vuosikokous Sessio 4 Koulutus, osaaminen Klo Osaamisen ennakointi: Kunta-alan osaamistarpeet, Projektikoordinaattori Laura Pouru, KT Kuntatyönantajat Hoitologistikko Materiaali- ja logistiikkapäällikkö Katri Niiranen, PHSOTEY Tukipalvelut palvelurakenneuudistuksen myllerryksessä Johtava konsultti Anne Haapanen, FCG PTH yksikön ja ESH:n välinen koulutusyhteistyö, Joensuun malli, Koulutussuunnittelija Tiina Kauhanen, PKSSK P1 siivouksessa Toimitusjohtaja Tarja Andersson TPA Andersson Oy Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen LOGY ry:n puheenvuoro Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategian muuttaminen osaamisen kielelle Vararehtori Risto Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu Osaaminen ja työhyvinvointi 10 Terveys Asiantuntija Talous Jarna Savolainen, 4/2013 Työturvallisuuskeskus TTK

11 Perjantai Terveys ja talous ry:n sääntömääräinen vuosikokous 9.00 Näyttely avautuu Aamun avaus Alli Kunnas ja Helka Hirmusd Tukipalvelujen järjestämisvaihtoehtoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tukipalveluiden kehittämisohjelma Tekninen johtaja Pekka Erola, PSHP Monetra Oy osakeyhtiö tukipalvelujen järjestämismuotona; kokemuksia onnistumisista ja haasteista Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen, Monetra Oy Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Muutosten kohtaaminen Kirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki Päivien päättäminen Ruokailu Mahdollisuus tutustua Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintohuollon peruskorjattuun tuotantotilaan Sessio 2 Klo Näytteilleasettajien tietoiskuja Sessio 3 Ravintohuolto pj. Tuula Vihersaari Klo Huippukokki suurkeittiössä Akseli Herlevi TERKO:n kokous Sairaanhoitopiirien johtajien tapaaminen Hallintoylihoitajien tapaaminen ILMOITTAUTUMINEN JA HOTELLIVARAUSTIEDOT SIVULTA 4/2013 Terveys ja Talous 11

12 Sote-uudistus aiheuttaa keskustelua Sote-uudistus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin näkökulmasta Teksti ja kuva: Tarja Ruuska Sote-uudistus on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä vilkasta keskustelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuntien päättäjät ja sote-palvelujen käyttäjät vaihtavat ja ilmaisevat mielipiteitään tulevista sote-malleista puolesta ja vastaan. Maallikolle uudistus on vaikea mieltää. Moni ei ole ihan edes perillä, mistä keskustellaan. Uudistus kuitenkin etenee terveydenhuolto on murroksessa ja muutoksia tarvitaan. Käyttäjille on tärkeintä, että palvelut toimivat. Uudistuksen tavoitteena tulisi olla niiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen vahvistaminen, jotka nyt ovat vaikeuksissa. Suomalaisen terveydenhuollon ongelmat ovat paikoin rapauttava perusterveydenhuolto, väestöryhmien kasvavat terveyserot sekä terveydenhuollon riittämätön integraatio, toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. Erilaisia sote-malleja Kanta-Hämeessä on maakuntaliiton aloitteesta käynnistynyt selvitys, jossa THL on laatinut valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti erilaisia malleja sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Alueen kuntien keskuudessa hyväksytyin malli on ollut kolmen sotealueen malli, jossa alueet omistavat kuntayhtymämuotoisesti keskussairaalan. Muut mallit ovat maakunnallinen yhtenäinen sote-alue ja sen sisällä hajautettu toiminta kolmelle eri alueelle sekä pelkkä maakunnallinen sote-alue. Keskeistä uudistuksessa on, että järjestämislaki käsittelee todellakin vain palvelujen järjestämisvastuut. Tuotanto on asia erikseen ja sen järjestämiseksi on useita vaihtoehtoja, Jouko Isolauri kertoo. Iso ja tärkeä asia vaatii valmistelua Isolauri olisi toivonut valtakunnallisesti uudistukselta parempaa valmistelua. Parempaa valmistelua olisi ollut lupa odottaa näin isossa, tärkeässä asiassa. Sama koskee kuntauudistusta. Linjauksia on tullut sosiaali- ja terveyspoliittisesta ministeriryhmästä, ministeriön työryhmästä ja kehysriihestä sekä viimeksi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Linjaukset ovat usein olleet keskenään ristiriitaisia ja uusia ajatuksia ja linjauksia tulee muutaman viikon välein. Toivottavasti viimeksi esitetty linjaus on tulevan valmistelun pohjana. Vuosia jatkuneesta epävarmuudesta on syytä päästä. Palvelujen systemaattinen kehittäminen kärsii epävarmuudesta, Isolauri muistuttaa. Ongelmallista ja toimivaa Kanta-Häme on maakunta, jonka väkiluku kasvaa noin 10 prosentilla 10 vuodessa. Maakunnan alueella asuu vuoden kuluttua noin asukasta, Isolauri laskee. Alueella on keskussairaala ja kaksi vanhaa aluesairaalaa, joista toinen on liitetty osaksi keskussairaalaa ja toinen toimii sote-yhtymän osana. Kolmen sairaalan malli on varmaan jatkossakin käytössä Kanta-Hämeessä. Tällöin tulee sopia paitsi integraatiois- ta, myös työnjaosta, sairaanhoitopiirin johtaja pohtii. Sairaanhoitopiirin alueella väkiluku kasvaa voimakkaasti. Kanta-Häme on yksi voimakkaimman kasvun alueista. Tämä on hyvä muistaa, kun sote-uudistusta toimeenpannaan tällä alueella. Voimakkaimmin kasvaa eläkeläisväestön osuus. Tärkeintä ongelmien korjaaminen Jouko Isolaurin mukaan erityisvastuualueen sisällä tulisi päästä nykyistä selkeämpään työnjakoon. Viimeisin esitys on tässä suhteessa melko lupaava. Erityisvastuualueesta tulee sote-alueiden omistama kuntayhtymä, jolla on hallitus ja yhtymäkokous. THL on ansiokkaasti esitellyt omassa työssään Kanta-Hämeessä erilaisia malleja. Mielestäni ne kaikki ovat sellaisia, joilla on omat etunsa ja haittansa, Isolauri toteaa. Uudistuksen tavoitteena täytyy olla sosiaali- ja terveydenhuollon niiden ongelmien korjaaminen, jotka nyt ovat polttavimpia. Sektorin tuottavuuskehitys täytyy kääntää laskusta nousuun. Tämä edellyttää perusteellista prosessien uudistamistyötä ja integraatio helpottaa tätä työtä, Jouko Isolauri korostaa. 12 Terveys ja Talous 4/2013

13 Sote-uudistus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta Teksti: Tarja Ruuska Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella uudistettiin jo vuoden 2007 alusta alkaen alueen kuntien omilla päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vastaavia organisaatioita oli 18 ja muutoksen jälkeen neljä, toteaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kuntayhtymäjohtaja Jouni Mutanen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa kaikille alueen 14 kunnalle erikoissairaanhoidon palvelut ja 12 kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi yhtymän peruspalvelukeskus Aava tuottaa perusterveydenhuollon palveluja ja sosiaalipalveluja seitsemälle jäsenkunnalle ja asukkaalle. Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa perusterveydenhuollon palveluja ja sosiaalipalveluja viidelle kunnalle ja asukkaalle. Lahden ja Heinolan kaupungit tuottavat omille asukkailleen perusterveydenhuollon palvelut ja sosiaalipalvelut. Päijät-Hämeessä on siis omin päätöksin luotu palvelurakenne, jossa palvelujen tuottaminen on jo organisoitu vahvempien hartioiden vastuulle, Mutanen korostaa. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella on noin asukasta. Alueella 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmien osuus on vähän korkeampi kuin maassa keskimäärin. Koko maassa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmien osuus väestöstä on 18,8 % ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella 21,6 %, Jouni Mutanen laskee. 4/2013 Terveys ja Talous Uudistuksen vaikutuksista On vaikeaa arvioida, mitä todellista hyötyä hallituksen suunnittelema sote-uudistus Päijät-Hämeeseen toisi. Yksi uudistuksen vaikutuksista olisi todennäköisesti se, että palvelujen järjestämisvastuu koottaisiin yhteen organisaatioon ja todennäköisesti vastuukuntamallin mukaisesti Lahden kaupungille. Myönteistä olisi se, että palvelujen tilaaminen ja yhteensovittaminen tulisi yhden organisaation vastuulle. Kielteistä olisi se, että vastuukuntamalli johtaisi todennäköisesti vastakkainasetteluihin kuntien välillä. Olisi myös hyvin haasteellista turvata kunnille todelliset mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveysasioihin ja varmistaa, että vastuukunnalla olisi riittävä asiantuntemus myös syrjäisten ja ikärakenteeltaan vanhusvaltaisten maaseutukuntien erityisolosuhteista, Jouni Mutanen miettii. Sote-uudistus ei todennäköisesti muuttaisi Päijät-Hämeen alueella merkittävästi nykyisiä palveluiden tuotantorakenteita. Palveluiden tuotanto toimisi varmaan vuosia monituottajamallin mukaisesti. Keskussairaalan hallinnollinen asema muuttuisi joka tapauksessa. Sairaanhoitopiirin purkaminen ja keskussairaalan siirtäminen vastuukuntamallin mukaisesti Lahden kaupungille vaatisi paljon työtä ja mahdollisten omaisuusjärjestelyjen toteuttaminen olisi vaikeaa. Tähän kaikkeen käytettäisiin kosolti työpanoksia ja energiaa. Jos vastaava työpanos käytettäisiin palveluiden sisällön uudistamiseen ja kehittämiseen, alueen väestö hyötyisi todennäköisesti enemmän kuin hallintojärjestelyistä, yhtymäjohtaja arvelee. Uudistuksen valmistelu sekavaa Jouni Mutanen kokee sote-uudistuksen valmistelun olleen tempoilevaa ja sekavaa. Parempaan tulokseen olisi päästy laaja-alaisella valmistelulla, johon olisi varattu alun pitäen riittävästi aikaa, Mutanen uskoo. Ensin olisi tullut tehdä perusteellinen analyysi nykyisestä tilanteesta ja korjausta vaativista asioista, asettaa uudistukselle sisällölliset tavoitteet ja vasta sitten ryhtyä hakemaan malleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on lyöty lukkoon malli, yritetty löytää perustelut sille ja saada myös asiantuntijat puoltamaan lukkoon lyötyä mallia. Koskaan aiemmin ei ilmeisesti ole, tärkeää yhteiskunnallista uudistusta tehtäessä, yhtä perusteellisesti sivuutettu asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä kuin tässä prosessissa, Mutanen toteaa. 13

14 Sote-uudistus aiheuttaa keskustelua Eriarvoisuutta ja osaoptimointia Nykyisen terveyspalvelujärjestelmän suurimmat ongelmat ovat kuntayhtymäjohtajan mukaan eriarvoisuus, perusterveydenhuollon rapautuminen ja osaoptimointi. Eriarvoisuutta on se, että sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat suuria. Riskit kasautuvat alempiin sosiaaliryhmiin. Toinen seikka on perusterveydenhuollon rapautuminen ja kolmas osaoptimointi, ja keskeisimpiä syitä siihen ovat monikanavainen rahoitusjärjestelmä ja julkisen terveydenhuoltojärjestelmän pirstoutuneisuus. - Nykyinen järjestelmä luo vääriä kannusteita omien kustannusten minimointiin muiden tahojen tai kokonaisuuden kustannuksella. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat yrittävät siirtää kustannuksia Kelalle ja Kela tekee päätöksiä, jotka siirtävät kustannuksia julkisille toimijoille. Julkisen terveydenhuollon sisällä on osaoptimointia kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä, koska millään taholla ei ole selkeää vastuuta potilaan hoitoprosessin toimivuudesta ja kokonaiskustannuksista. Asiantuntijat ovat laajalti yksimielisiä siitä, ettei nyt valmisteltu sote-malli tuo ratkaisua näihin keskeisiin ongelmiin, Mutanen toteaa. Suurimpia virheitä valmistelussa on ollut ensinnäkin se, että kunta- ja sote-rakenteen uudistaminen kytkettiin toisiinsa. Näin ajauduttiin tilanteeseen, jossa osa vaihtoehdoista ennen kaikkea Ruotsin järjestelmän mukainen maakuntamalli suljettiin pois. Toinen keskeinen ongelma on ollut, että terveydenhuollon rahoitus on rajattu uudistamisen ulkopuolelle. Eriarvoisuutta on mahdotonta poistaa, jollei rahoitusta koota ja luovuta nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta, kuntayhtymäjohtaja painottaa. Palvelujen toimivuus varmistettava Kuntayhtymäjohtajan mielestä paras malli on se, että perustettaisiin noin sote-aluetta, joiden väestöpohja olisi vähintään asukasta. Näiden alueiden tehtävänä on järjestää perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito lukuun ottamatta kaikkein vaativinta erikoissairaanhoitoa. Erityisvastuualueet vastaavat vaativimmasta erikoissairaanhoidosta ja erikoissairaanhoidon työnjaon ohjaamisesta alueellaan. - Sotealueiden tulisi olla hallintomalliltaan sellaisia, että alueen kaikki kunnat voivat vaikuttaa päätöksentekoon, Jouni Mutanen muistuttaa. Nykyiset alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ovat kuntayhtymäjohtajan mukaan melko hyvin toimivia. Alueen yhteistyöilmapiiri ja käytännön yhteistyö on monin tavoin parantunut viime vuosina. Alueella on esimerkiksi toiminut viime vuoden puolivälistä lähtien alueellinen yhteispäivystyskeskus Akuutti24, joka tuottaa koko alueelle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluita. Päijät-Hämeessä on panostettu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja kehitetty erityisesti ryhmämuotoista elintapaohjauksen mallia. Mallia on sovellettu myös valtakunnallisesti ja useissa muissakin maissa, kuntayhtymäjohtaja kertoo. Vaikka yhteistyö on mennyt eteenpäin, palvelujärjestelmän toimivuuden varmistaminen on haasteellista. Palveluketjujen toimivuus vaatii usean organisaation hyvää yhteistyötä ja sopimista. Millään organisaatiolla ei ole mahdollisuutta poistaa epäkohtia tilanteessa, jossa osaoptimointi vaarantaa potilaan sujuvan hoidon. Ongelmallisena voidaan pitää sitä, ettei kunnilla ole yhteistä tilaajaorganisaatiota. Palveluorganisaatioiden väestöpohjat ovat riittävän suuria, mutta kunnat pitävät tiukasti kiinni omasta tilaajavallastaan. Se hidastaa sellaista toiminnan uudistamista, mikä edellyttää yhteisiä ratkaisuja riittävän suurella alueella. 14 Terveys ja Talous 4/2013

15 FENNO MEDICAL OY Perusterveydenhuolto I Erikoissairaanhoito I Laboratorio Tule tapaamaan meitä Terveys- ja Talouspäiville osastolle 12 Terveydenhuollon palveluksessa alan ammattilaisille ja kuluttajille Fenno Medical Oy on luotettava kotimainen terveydenhuoltoalan toimija. Olemme yli 20 vuoden ajan toimittaneet edustamiamme tuotteita terveydenhuollon sairaaloihin, laitoksiin ja laboratorioihin. Nyt myös kuluttajat voivat tilata Fennokaupasta terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiä korkealaatuisia tuotteita. TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA fennokauppa.fi ALAN AMMATTILAISILLE JA KULUTTAJILLE FENNO MEDICAL OY I I I fennomedical.fi I fennokauppa.fi

16 Sote-uudistus aiheuttaa keskustelua Sote-uudistus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta Teksti: Tarja Ruuska Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta soteuudistuksen linjaukset ovat ns. Orpon työryhmän laatimina hieman problemaattiset, miettii yhtymäjohtaja Markku Puro. Olemme 13 vuotta toteuttaneet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen erityispalveluiden integraatiota varsin hyvällä tuloksella. Tarve- ja ikävakioidut kustannukset ovat selkeästi alle maan keskiarvon, asiakastyytyväisyys hyvä, henkilöstötilanne myös hyvä eikä lääkäripulaa ole juurikaan esiintynyt. Markku Puro laskee, että seudulla ei kuitenkaan ole yhtään asukkaan kuntaa, puhumattakaan , joten Forssan seudun mahdollisuudet järjestää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen peruspalveluita sekä peruserikoissairaanhoidon palveluita jää valtioneuvostolta anottavien poikkeuslupien varaan. Pidän tätä sinänsä säälinä, koska Hämeenlinna-vetoisella isäntäkuntamallilla emme usko saavuttavamme mitään lisäarvoa palveluiden nykytilaan. Kun rahoitusta ei uudisteta ja jokainen kunta vastaa omista kustannuksistaan, ei tällaisessa mallissa myöskään hartiat mitenkään levene, mutta päätösvalta kapenee. Forssan seudulla täytyy katsoa yhteistyötä mahdollisesti myös Loimaan suuntaan, mutta erityisesti Someron kanssa, joka on jo osajäsenenä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä. Forssan seudulle ollaan perustamassa hyvinvointikuntayhtymää, joka tulee jatkamaan joka tapauksessa seudullisena palvelun tuottajana, olipa järjestämisvastuu missä tahansa, Markku Puro toteaa. Valmistelusta ja aikataulusta Soteuudistuksen toteuttaminen ei ole mielestäni lähtenyt liikkeelle tärkeimmistä sosiaali- ja terveyspoliittisista ongelmista, mitä meillä on. Ilman monikanavaisen rahoitusongelman poistamista Suomessa ei ole mahdollista perustason vahvistaminen. Asukaslukupohjia väännettäessä on lähdetty lähinnä erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tarpeista, eikä niinkään sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon rakenteiden vahvistamisesta. Aikataulu on sinänsä ok, koska pakko on nopeasti tehdä jotain, ettei suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut romahda, mutta tällä uudistuksella tuota romahdusta ei voida estää, yhtymäjohtaja pohtii. 16 Terveys ja Talous 4/2013

17 Monia haasteita ja näkökulmia Markku Puron mielestä sote-uudistuksessa on monia haasteita. On niin monia näkökulmia, että niiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Tärkeintä olisi ollut lähteä perustason horisontaalisesta integraatiosta ja liittää siihen tarvittava määrä erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja peruserikoissairaanhoidon palveluita. Vaativin erikoissairaanhoito voitaisiin jättää viiden erityisvastuualueen tuottamaksi, mutta järjestää niiden rahoitus kapitaatiopohjalta. Forssan seudun kannalta on ongelmallisinta se, jos emme pysty muodostamaan toimivaa sote -perusaluetta tai saamaan oikeutta Loimaan ja Someron kanssa omaan sote -alueeseen, niin joudumme Hämeenlinna-vetoiseen isäntäkuntamalliin, joka merkitsee 10 vuoden sisällä Forssan sairaalan palveluiden alasajoa. Forssan seudulla on tällä hetkellä noin asukasta, joista yli 75-vuotiaita on vajaa 12 prosenttia. Yli 75 -vuotiaiden määrä vuoteen 2030 kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Mielestäni vakavasti otettavaa sote -uudistusta monikanavaista rahoitusta purkamatta ei Suomessa voida tehdä. Tärkeintä olisi myös korostaa horisontaalista perustason integraatiota, ja erottaa vaativin erikoissairaanhoito tästä myös järjestämisvastuun osalta. Suomen kokoisessa maassa ei koskaan päästä kansalaisen kannalta kaksiportaiseenkaan sote-rakenteeseen asioiden hoitamiseksi, Puro toteaa. Kuntien tilanne vaikea Markku Puron mukaan kuntien taloudellinen tilanne suhteessa terveydenhuollon kustannuksiin jatkuu kovin vaikeana. Hoitotarve lisääntyy ja myös hoitomahdollisuudet lisääntyvät. Jossakin vaiheessa on pakko alkaa aidosti käydä priorisointikeskustelua ja varmasti joudutaan siirtymään kapitaatiopohjaisen laskutuksen suuntaan. Varmaan noin 10 vuoden tähtäimellä nähdään, onko mahdollista säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntapohjaisina. Toisaalta suurille ikäluokille on aikanaan rakennettu koulut ja päiväkodit, joten kyllä he tulevat huolehtimaan myös siitä, että saavat erikoissairaanhoidon palvelunsa. Varmasti se tulee jonkin verran maksamaan ja on pois jostakin muualta yhteiskunnasta, ja mahdollisesti verot nousevat. Toisaalta kansalaisten terveydentila ja kyky tehdä töitä pidempään on viime vuosina kasvanut aikaisempia ennusteita parempaa vauhtia. Tämä on suuri mahdollisuus selvitä näistä rahoitusongelmista. Kuntien kantokyky ja asukasmäärät eivät ole se suurin ongelma, vaan tuottavuuden kasvattaminen, eli pitkään ei voida rahasäkkiä ja palveluiden tuotantoa pitää erillään. Täytyy saada aidosti tuottavuuden parantamisesta kiinnostuneita sote-johtajia, yhtymäjohtaja Markku Puro korostaa. Euroopan johtava asiakas- ja luottosuhteisiin keskittyvien palveluiden tarjoaja Informaatiopalvelut Laskutus- ja erämaksupalvelut Perintäpalvelut Saatavakantojen ostotoiminta Joukahaisenkatu 6, PL 20, TURKU p , 4/2013 Terveys ja Talous 17

18 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taloustilanteesta Seppo Karhu Talousjohtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kuva: Reija Lundberg Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talous on huolestuttavassa tilassa. Miten tähän on tultu ja miten voidaan jälleen päästä jaloilleen? Sairaanhoitopiirin toimintakulut ovat vajaa 200 miljoonaa euroa. Tähän suhteutettuna kertyneet ja edelleen kertyvät alijäämät ovat suuret. Alijäämää oli viime vuoden lopussa yli 15 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden lopussa alijäämäennuste lähentelee 25 miljoonaa. Alijäämiä on kertynyt erityisesti vuodesta 2011 lähtien. Vielä vuoden 2010 tilinpäätöksessä niitä oli vain reilu kaksi miljoonaa. Erityinen kuntamaksujärjestelmä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kuntamaksut (kuntien maksut sairaanhoitopiirille) peritään eri tavalla kuin yleensä muissa sairaanhoitopiireissä. Meillä lasketaan menneen kahden ja puolen vuoden hinnastonmukaisen sairaalakäytön perusteella suhdeluvut, joilla seuraavan vuoden talousarvion mukaiset kuntamaksut peritään kunnittain. Järjestelmä mahdollistaa helposti alibudjetoinnin. Talousarvioon budjetoidaan kuntien maksuja vähemmän kuin talousarvion tasapaino edellyttäisi. Esimerkiksi kuluvan vuoden talousarvio on tehty yli seitsemän miljoonaa alijäämäiseksi. Tällainen menettely helpottaa kuntien omien talousarvioiden laadintaa, mutta kerää ongelmia sairaanhoitopiirin talouteen. Konkreettisesti ongelma ilmenee paitsi taseessa näkyvänä alijäämänä, niin myös kassaongelmana. Sairaanhoitopiirin kassavarat ovat jatkuvasti miljoonatolkulla miinuksella. Sairaanhoitopiirillä oli uhkasakko liian pitkien hoitoonpääsyaikojen vuoksi. Kesäkuun loppuun mennessä jonot oli lyhennettävä ja tästä aiheutui ylimääräisiä kuluja. Tällä hetkellä näyttää alijäämää kertyvän kuluvalta vuodelta lähes 10 miljoonaa euroa. Ulkopuolinen selvitys Sairaanhoitopiiri teetti Audiapro Oy:llä erikoissairaanhoidon käyttöja kustannusanalyysin, joka valmis- 18 Terveys ja Talous 4/2013

19 tui alkuvuonna. Tutkimus tehtiin kahdesta eri näkökulmasta: drg-pisteytyksen tarkastelulla ja toisaalta taloudellisuuden näkökulmasta. Drg-pohjaisen tarkastelun vastuuhenkilönä toimi professori Ilkka Vohlonen. Jälkimmäisen osion laatijana toimi hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Drg-pohjaisen tarkastelun tuloksena oli, että Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri toimii hyvin, keskussairaala toimii taloudellisesti, Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta väestö ei ylikäytä erikoissairaanhoitoa ja sairaala on taloudellinen. Laesterän mukaan mm. sairaanhoitopiirin talous ei ole terveellä pohjalla on tehtävä päätös lisärahoituksesta tai peruskuntien on annettava sairaanhoitopiirin hallitukselle ohjaus toimintojen sopeuttamiseksi. Alijäämän kertyminen taseeseen ei ole tervettä, alijäämä on hoidettava pois. Sairaanhoitopiirin menojen kasvu on ollut huomattava, mutta silti sairaanhoitopiirien joukossa kohtuullinen. Suoritehinnat ovat muihin sairaanhoitopiireihin nähden hyvin kilpailukykyiset ja jopa muuttuneet vielä kilpailukykyisemmiksi. Vaikka hoitopäivän hintaan lisää alijäämän, ei Khshp:n suorite ole keskimääräistä kalliimpi. Mikä erikoissairaanhoidossa maksaa? Kuntien on lain mukaan järjestettävä ja maksettava erikoissairaanhoito. Kustannuksista yli puolet aiheutuu henkilöstökuluista. Muita merkittäviä menoeriä ovat esim. lääke- ja hoitotarvikemenot sekä laite- ja tilakustannukset. Lääketieteen teknologia kehittyy jatkuvasti ja tuo mukanaan uusia (kalliita) lääkkeitä, laitteita ja hoitomenetelmiä. Yhä useampia vaivoja voidaan hoitaa aiempaa paremmin, pidemmälle ja kalliimmin. Hoitotakuusäädökset asettavat takarajat hoitoonpääsylle. Potilasmaksuilla katetaan sairaanhoitopiirin kuluista vain noin viisi prosenttia. Suurimman osan kuluista maksavat kunnat. Miten tästä eteenpäin? Laesterä toteaa em. selvityksessään, että vaikka Khshp tuottaakin palvelut edullisesti muihin verrattuna, jopa alijäämä oikaistuna, ei kuntien talous kestä enää sairaanhoitopiirien menojen absoluuttista kasvua. Olemme siis hukkuvien joukossa parhaita. On otettava käyttöön vaikeat, rakenteelliset keinot. Jos edelleen tahdotaan, että alueella on aito, päivystävä keskussairaala, on mietittävä yhteistyössä varsinkin suurten kaupunkien kanssa omia erikoissairaanhoidon rakenteita. Sairaanhoitopiirin hallituksen on vastattava sairaanhoitopiirin taloudesta ja käynnistettävä talouden tasapainottaminen. Sairaanhoitopiirin valtuuston joulukuussa 2012 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katettaisiin vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuntamaksujen vuosittaista kasvua 4-5 prosentilla. Nyt valmistellaan uutta ohjelmaa, jolla alijäämistä päästäisiin vuoteen 2018 mennessä, ellei sitten kuntalain muutos kuntayhtymien alijäämien kattamisesta pakota vielä nopeampaan kattamiseen. Ongelmanahan 4/2013 Terveys ja Talous on nyt, että tämänhetkinen alijäämätilanne tarkoittaa, että edes nollatasolle pääsy ensi vuonna nostaisi kuntien maksuja tästä vuodesta yli viisi prosenttia lisättynä kustannustason nousulla. Vasta tämän jälkeen päästään kattamaan kertyneitä alijäämiä. Vuoden 2013 talousarviossa kuntien maksuja nostettiin alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 4,7 % ja lopullisiin kuntamaksuihin verrattuna 3,8 %. Ensi vuodelle ja muutamalle seuraavalle vuodelle tulemme esittämään kuntamaksujen nostoa viidellä prosentilla vuosittain. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti Laesteränkin peräänkuuluttamia rakenteellisia ja muita uudistuksia. Näistä esimerkkinä on viime vuoden syksyllä toteutettu laboratoriotoimintojen liittäminen Fimlab Oy:öön. Tästä odotetaan tulevina vuosina miljoonaluokkaa olevia säästöjä. Olemme käynnistäneet kaikkien tukipalvelutoimintojen osalta selvitykset niiden taloudellisimmasta järjestämistavasta tulevaisuudessa. Myös ulkopuolisten sairaaloiden, lähinnä yliopistosairaaloiden käyttöä selvitellään. Siltä osin kulut ovat tämän vuoden alkupuolella kasvaneet yli 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja ne ovat vuositasolla yli 30 miljoonaa euroa. Tämän kokonaisuuden perkuutyötä ollaan aloittamassa. Kysymysmerkki on vielä, mitä tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo tullessaan. Tähän tulee liittymään myös merkittäviä taloudellisia selvittelyjä. Kuka maksaa, kenelle maksaa, mitä maksaa, millä maksaa. KEVENNYSTÄ SUURKEITTIÖTYÖSSÄ RUOAN ANNOSTELUPUMPPU - Padasta astiaan nappia painamalla (juuressoseet, puurot, suurustetut kastikkeet, kiisselit) Ref. keittiöt: Riihimäen kaup. keskuskeittiö, Kauniaisen kaup. keskuskeittiö, HUS Ravioli, Päijät-Hämeen KS Krunex Food Tech y.m. RUOAN PUOLIAUTOMAATTINEN ANNOSTELUKAUHA: Ref. keittiöt: Kauniaisten kaup. keskuskeittiö, Vantaan kaupungin koulukeittiöt, Kaarinan kaup. lukio, Kangasniemen kunta, Tikkurila Oy:n keittiö, Kokkolan sair. ravintokeskus, Nokian kaupungin uusi keskuskeittiö, Porin, Lahden, Lohjan, Orimattilan kaupunki, Satakunnan KS, Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna ym. KATSO VIDEOLTA: PURKINAVAAJA TYÖASEMA PYÖRILLÄ Ref.keittiöt: Salon kaup. keskuskeittiö, Suursuon sairaala, Laakson sairaala, Seinäjoen ruokapalvelukeskus, TAYS, Laukaan ruokapalvelukeskus ym. Oy TOP BRANDS AB huippumerkit Lähderanta 6 A, ESPOO Puh

20 Tietojärjestelmälääkäri toimii it-väen ja lääkäreiden välisenä linkkinä Teksti: Jaana Larsson Kuva: Thomas Hansenin albumi, kuvankäsittely: Taina Ristikivi Tietojärjestelmälääkäreiden virat sairaanhoitopiireissä yleistyvät. Osastonylilääkäri Thomas Hansen on toiminut osa-aikaisena tietojärjestelmälääkärinä Hämeenlinnassa puolitoista vuotta. Tanskalaissyntyinen lääkäri Thomas Hansen hyppäsi lääketieteen alalle aikoinaan italalta. Suomessa hän jatkoi opintojaan ja valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi vuonna Nyt hän työskentelee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kliinisen gynekologian puolella osastonylilääkärinä. Puolitoista vuotta sitten Hansenin työnkuva muuttui. Nykyisin hän käyttää puolet työajastaan tietojärjestelmälääkärin työhön. Hansenilla oli ennen nykyistä pestiään samanlainen kuva järjestelmämuutoksista kuin monilla muillakin lääkäreillä: Niitä ajetaan tietojärjestelmätoimittajan puolelta. Puolentoista vuoden mittainen työ tietojärjestelmälääkärinä on avannut Hansenin silmät: Muutostarpeet lähtevät lakimuutoksista. 20 Terveys ja Talous 4/2013

21 Hansen ymmärtää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, ministeriöt ja sairaanhoitopiirien johto haluavat paremman potilastietojärjestelmän, ja sen rakentamiseen investoidaan rahaa. Hansen näkisi tarpeellisena, että järjestelmäinvestointien rinnalla myös henkilöstöresursseihin sijoitettaisiin lisää euroja. Toki toisaalla säästämme aikaa, kun meillä on paremmat järjestelmät, mutta totuus on myös se, että lääkärit istuvat aiempaa enemmän tietokoneen ääressä kuin potilaan vieressä. Myös jatkuva kouluttautuminen uusiin päivityksiin vie aikaa. Uudet potilastietojärjestelmät eivät siksi ole ilmaisia henkilöstöresurssien osaltakaan, Hansen perustelee lisäresurssoinnin tarvetta. Lisätietoja, läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta ei voi järjestelmien kautta lisätä ilmaiseksi ilman lisättyjä henkilöstöresursseja. Jos resurssit pysyvät samoina, lääkärit juoksevat koko ajan vaunun jäljessä stressaantuneina, kun omassa työssä syntyy tunne, että ei pysy kehitysjunan perässä, pelkää Hansen. Itse olen gynekologiselta osastolta poissa puolet ajasta ja kliinisessä työssä tällaisen järjestäminen on vaikeaa. Oman urani näkökulmasta myös monet mahdollisuudet luistavat pois ulottumiltani, kun olen poissa paikalta. Sama tilanne on myös tietojärjestelmälääkärin tehtävissä. Välillä olen toisissa tehtävissä, vaikka minua tarvittaisiin paikalle. Hansenin mielestä kokopäiväisen tietojärjestelmälääkärin virka olisi yksi ratkaisu ongelmaan. Virkoihin on ollut vaikeaa houkutella väkeä. Omakin vakanssini oli auki puolitoista vuotta, ennen kuin minä tulin virkaan. Ehkä hyvä palkkio voisi houkutella lääkäreitä tähän virkaan ja pois kliinisestä työstä. Tietojärjestelmälääkärille on kuitenkin kova tarve, Hansen arvioi. Linkki lääkäreiden ja it-väen välillä Tietojärjestelmälääkärin roolissa Hansen toimii it-väen ja lääkäreiden välisenä linkkinä. Hänen päätehtävänsä on kouluttaa lääkärit, kun uusi päivitysversio tulee käyttöön. Hän kouluttaa myös uudet kollegat. Kun muutoksia tulee vauhdilla, pystyn omassa työssäni tietojärjestelmälääkärinä keskittymään pääasiassa lääkäreiden kouluttamiseen. Omat mahdollisuuteni vaikuttaa potilastietojärjestelmän tulevaisuuteen ovat vähäiset, kun työni on osa-aikaista, Hansen pohtii. It-palveluissa kova motivaatio Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin itpalvelun henkeä Hansen kehuu innostuneeksi. Vaikka budjetti on pieni, tekee moni työntekijä jopa vapaaehtoistyötä. Hansen kokeekin, että moni it-palvelussa on kutsumusammatissaan. On todella motivoivaa tehdä töitä tällaisten fiksujen ja innostuneiden ihmisten ympäröimänä, Hansen kehuu. Kehitystoiveet hitaasti läpi Tällä hetkellä kehitystoiveet menevät Hansenin mukaan järjestelmäkehityksessä hitaasti läpi. Hansenilla itselläänkin on muutamia toiveita, mutta kehitysprosessin ollessa hidas, se ei palvele toistaiseksi hänen tai monen muunkaan kehitysidean esittäjän toiveita. Olen oppinut puolentoista vuoden aikana, miten prosessi toimii ja tiedän, että se on hidas. Lääkärit joutuvat välillä tekemään salapoliisityötä saadakseen tietoja järjestelmästä ja tähän pitäisi saada muutosta. Järjestelmät eivät pysty palvelemaan vielä riittävän joustavasti, arvioi Hansen. Kokopäiväisestä virasta hyötyä eniten Hansen näkee, että osa-aikaisessa tietojärjestelmälääkärin virassa on isoja haasteita. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat yksi lääketieteen erityisosaamisen alue. Terveydenhuoltoala kaipaa lisää erityskoulutettuja ja alaan perehtyneitä lääkäriasiantuntijoita. Tietojärjestelmälääkärit ovat kokeneita kliinikkoja, jotka ylläpitävät ja kehittävät samalla omaa lääketieteen osaamistaan. Tietojärjestelmälääkärin työnkuva on toimia tietojärjestelmätoimittajien ja lääkäreiden välisenä linkkinä. Työkuvaan voi kuulua osallistuminen ratkaisujen käyttöönottoon, koulutukseen ja kehittämiseen. 4/2013 Terveys ja Talous 21

22 Ravintohuollon peruskorjaus etenee vauhdilla Teksti: Tarja Ruuska Kuvat: Kanta-Hämeen keskussairaala Taustalla väistön seinää ja puhtaat astiat hallitusti hujan hajan. 22 Terveys ja Talous 4/2013

23 Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintohuollon tilat peruskorjataan täysin ja remontin pitäisi valmistua jouluksi Tilat sijaitsevat ns. talousrakennuksessa, joka on rakennettu vuosina ja otettu käyttöön loppusyksystä Sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Hannu Jokipii kertoo, että tilat on suunniteltu 1970-luvun alussa ja talotekniikka on tullut nyt tiensä päähän. Tehtävä peruskorjaus käsittää koko talotekniikan, julkisivujen uusimisen ja laajennuksen 1-3 kerrokseen. Tilat ovat lähes alkuperäisessä asussaan. Laiteuusintojen yhteydessä on aina tehty jotain pientä, mutta nyt kaikki uudistetaan. Alun perinhän tilat on suunniteltu hyvin, ja muutostarpeet ovat olleet aiemmin minimaaliset. Laattalattioita on uusittu ja pienehköjä korjaustöitä tehty viime vuosina vähäisessä määrin, Hannu Jokipii toteaa. Perussuunnittelua uusien tilojen osalta on tehty jo useita vuosia mm. sairaala-apteekin muutostöiden yhteydessä. Suunnitelmat valmistuivat lopullisesti kesällä 2011 ja kilpailutusten kautta saatiin urakoitsijat selville sekä päästiin aloittamaan työt alkuvuodesta Tavoite on yhä, että kolmivaiheinen korjaus- ja muutostyö sekä laajennus valmistuvat jouluksi Peruskorjattavaa tilaa on laajennus mukaan lukien noin 4000 neliömetriä. Kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Haasteita ammattilaisille ja päättäjille Tekninen johtaja Hannu Jokipii on tullut Hämeenlinnaan sairaalainsinööriksi vuonna 1986, vuoden 1986 keväästä alkaen hän on ollut teknisen huollon esimies ja viime vuodet toiminut teknisenä johtajana. Tulevien vuosien suuria haasteita tekniikan parissa työskenteleville ammattilaisille ovat jatkuvat peruskorjaukset ja muutostyöt toimivissa tiloissa. Siinä riittää haastetta myös päättäjille löytää näihin kaikkiin hankkeisiin rahaa maakunnasta, Hannu Jokipii pohtii. Uusilta tiloilta paljon odotuksia Vs. ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari kertoo, että uudet tilat tulevat olemaan olevan valoisat, ergonomiset, ajanmukaiset ja tuotannollisesti sujuvat. Alueellisen ravintopalveluiden yhteistyön kehittyessä toiveena on, että toimintamme laajenee ja monipuolistuu palvelemaan useampia asiakasryhmiä, Tuula Vihersaari uskoo. Tavoite on, että varastointialue ja tuotelähetys palvelevat omana alueena ja että toimintaa voidaan kehittää palvelemaan monipuolisemmin osastojen tarpeita mitä tulevaisuus tuokin tullessaan. Henkilökunta aktiivisesti mukana Ravitsemispäällikkö kertoo, että henkilökunta on osallistunut suunnitteluun ja ollut mukana alusta lähtien. Suorittava taho on ollut aktiivisesti mukana tuotantotilojen suunnittelussa. Yksi työnjohtaja on ollut määräajan irrotettuna omasta työstään toiminnan suunnittelussa ja tehnyt tiivistä yhteistyötä keittiösuunnittelijan kanssa. Suunnitteluvaiheessa on toteutettu kahta prosessia samaan aikaan. On suunniteltu väistötilat ja varsinainen peruskorjaus sekä toteutettu väistö. Väistöjen suunnittelussa ja toteutuksessa on tekninen palvelu ollut merkittävässä osassa, Tuula Vihersaari kiittää. Arkkitehtina on toiminut Jorma Kalsola, keittiösuunnittelussa Heikki Koskinen ja sisustussuunnittelijana Leena Carelse. Koneet, laitteet ja kalusteet uusiksi Tuula Vihersaari kertoo, että pääsääntöisesti kaikki koneet, laitteet ja kalusteet ovat uusia. Uutta toimintaa on vaunujen pesukone. Niin sanottuja vanhoja koneita siirretään seuraavasti: air-o-speed uuni, 300 litran sekoittava-jäähdyttävä pata ja keittokaappi sekä sekalainen määrä pienkoneita ja -välineistöä. Lämmönhallintavaunujen osuus lisääntyy kattamaan kaikki somaat- 4/2013 Terveys ja Talous 23

24 Vs. ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari laitetoimittajan tarjoamassa etäkäyttökoulutuksessa. tiset potilasosastot. Tuotantotilassa on pesevä katto, samanlainen kuin muun muassa Päijät-Hämeen keskussairaalan ravintopalvelussa. Lämmönhallintavaunut vievät enemmän tilaa kuin vanhat neutraalivaunut sekä vaunujenpesukone. Lisätilaa saadaan noin 100m² astiahuoltoon ja vaunuhalliin, Tuula Vihersaari luettelee uudistuksista. Kompromisseja, yllätyksiä ja herkkää korvaa Tuula Vihersaari on työskennellyt kuntainliiton palveluksessa 33 vuotta. Tällä hetkellä teen ravitsemispäällikön viransijaisuutta. Marja- Riitta Malinen siirtyi vuoden vaihteessa eläkkeelle. Hän oli suunnitellut 1970-luvulla uudisrakennuksen ravintopalvelun tilat ja hänen ansiotaan on hyvin pitkälti nykyinen peruskorjaussuunnittelu. Lisää säilytystilaa, parempi järjestys ja helppokäyttöisyyttä Stanley Healthcare -järjestelmällä Modulimitoitettu säilytys järjestelmämme säästää kalliita sairaalaneliöitä, ja samalla nopeuttaa henkilö kunnan työskentelyä. Erikokoisten korien avulla saavutetaan jopa yli kaksinkertainen vetävyys tavalliseen kaappiin verrattuna. Lisäksi tavarat ovat omissa lokeroissaan välijakajien ansiosta. Tämä helpottaa optimaalisen varaston ylläpitoa. Korit on mahdollista pestä sairaalapesukoneessa. Säilytettävät tuotteet tulevat helposti käsille ja korit voidaan varustaa stoppareilla. Tuoteperheeseen saatavilla lisäksi: lääkekaapit (kuva) vaunut ja kärryt lääkejääkaapit 24 Untamonkatu 12, KUOPIO, puh. (017) Terveys ja Talous 4/2013

25 Varastoalue Hämeenlinnan ravintohuollon yksikössä on 36 työntekijää. Ravintopalveluun kuuluu myös Riihimäen yksikkö ja kahvio sekä Hämeenlinnan kahvio. Yhteensä ravintopalvelussa on 80 työntekijää. Vanhan tilan peruskorjaus on aina täynnä kompromisseja ja rakenteellisia yllätyksiä tulee vastaan jopa viime metreillä, ravitsemispäällikkö toteaa. Hän viittaa Kirta Niemisen vuonna 2009 laatimaan Matkailu- ravitsemus ja talousalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jossa tekijä kertoo: Osaamisen ja asiantuntemuksen nivoutuminen vuorovaikutusprosessien kautta vaihtelee ja siihen vaikuttavat muun muassa hankkeen osapuolten henkilökohtainen aktiivisuus ja vuorovaikutustaidot. Toisin sanoen käyttäjän tulee olla edustettuna työmaakokouksissa, kysellä tyhmiä suoraan ja kuunnella herkällä korvalla muiden ammattisanastoa, mitä ne tarkoittaa sekä tulkita olankohautuksia. Seuraavalla kerralla olisimme siis viisaampia, Vihersaari hymyilee. Henkilöstölle kiitokset muutosten keskellä Kanta-Hämeen keskussairaala myy palveluita myös kaupungin 80-paikkaiselle vuorohoitopäiväkodille. Meillä on paljon eritasoisia vieraskahvituksia. Ravintohuoltopalvelun piiriin kuuluu sairaalassa 23 osastoa ja neljä polikliinista osastoa. Lounaita valmistuu :lle ruokailijalle. Tämän hetkinen tilanne on se, että tuotanto ja tavaranvastaanotto varastointi ovat olleet kuukauden uusituissa tiloissa. Astianpesuosasto on väistötilassa uusitulla puolella eli vanha tappimattoastianpesukone on siirretty ns. vaunuhalliin, johon tekninen osasto teki mittavat väliaikaiset asennukset. Peruskorjattu tuotanto elää ja toimii hallitussa kaaoksessa odottaen päivää, jolloin kaikki ruoanvalmistusvälineet ja astiat ovat omilla suunnitelluilla paikoillaan. Iso kiitos henkilöstölle jaksamisesta ja innostuksesta työskennellä jatkuvassa muutoksessa, Tuula Vihersaari kiittää. Be part of the No. 1! Nov 2013 Düsseldorf Germany Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 _ HELSINKI Puh.: (050) _ 4/2013 Terveys ja Talous 25

26 Välinehuollon saneeraus tehostaa toimintaa ja parantaa ergonomiaa Välinehuoltaja Jelena Sjöström kokeilee uutta sähköpöytää. Työpiste nousee ja laskee vaivattomasti napin painalluksella. Sähköpöydän kaveriksi sopii hienosti satulatuoli. 26 Terveys ja Talous 4/2013

27 Teksti: Päivi Kantonen Kuvat: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Lahdessa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän välinehuollossa on remontti kiivaimmillaan. Välinehuollossa uusitaan kaikki seinistä kattoihin ja työpöytiin sekä suurimmat laitteet. Pääsiäisenä alkaneen remontin arvioidaan valmistuvan syyskuussa, jolloin tiloihin asennetaan uudet laitteet, aloitetaan validointi sekä henkilökunnan koulutukset laitteiden käyttöön ja uuteen toimintaympäristöön. Uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa Lahden välinehuollossa työskentelee 60 henkilöä, jotka ovat tilapäisesti evakossa väistötiloissa. Välinehuollon noin 900 neliön tilat on saneerattu edellisen kerran vuonna Tuolloin hankitut pesukoneet sekä steriloinnissa käytettävät autoklaavit tulivat tiensä päähän. Laitteiden korjauskustannukset olivat jo niin korkeita, että niiden hinnalla saamme tilalle uusia laitteita. Lisäksi vanhoissa tiloissa oli kosteusvaurioita, kertoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän huoltopalvelupäällikkö Jaana Helenius Lahdesta. Tällä hetkellä Helenius työskentelee samoissa tehtävissä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelupäällikkönä. Edellistä työnkuvaa huoltopalvelupäällikkönä kesti yli viisi vuotta. Vastasin välinehuollosta sekä laitoshuollosta koko kuntayhtymän alueella eli yhteensä pyöritin noin 300 ihmisen organisaatiota, Helenius kertoo. Välinehuollossa uusitaan lattiat, katot, työpöydät ja koneet. Esimerkiksi lattioiden pintamateriaalia parannetaan: niistä tulee karkeat, mikä estää liukastumisia, kun lattialla on vettä. Aiemman tunnelipesukoneen tilalle tulee viisi yksittäistä, mutta tehokkaampaa pesukonetta. Tehokkuus paranee uusien laitteiden myötä, jolloin myös välineiden huollon läpimenoaika nopeutuu. Tähän asti meillä on pesty tiettyjä instrumentteja kahteen kertaan keskusleikkausyksikössä puhtauden varmistamiseksi, mutta uusien tilojen myötä pesukerrat vähennetään yhteen, Jaana Helenius kertoo. Uusissa tiloissa parannetaan myös toiminnanohjausjärjestelmää pesuprosessin osalta. Sen ansiosta instrumentin kulkureitti välinehuoltoon voidaan dokumentoida ja paikallistaa tarkasti. Infektiotilanteissa pystymme tarkastamaan missä pesukoneessa instrumentit on pesty ja onko pesukone esimerkiksi toiminut oikein. Tiedämme kuka instrumentin on pakannut ja missä pisteessä se on pakattu. Se parantaa potilasturvallisuutta, jäljitettävyyttä ja ehkäisee infektioiden leviämistä. Remontin myötä autoklaaviin ja pesukoneisiin tulevat uudet nostolaitteet. Vastaavasti pakkaushihna poistuu, kun pöytätilaa tulee enemmän käyttöön. Työergonomia paranee. Hankimme välinehuoltoon henkilöstölle sähköpöydät, mitkä mahdollistavat korkeuden säädön helposti ja omien mieltymysten mukaisesti. Työ on raskasta ja henkilökunta ikääntyy, Jatkossa yksi pesukerta riittää Välinehuollon 900 neliön tilat ovat remontin jälkeen nykyaikaiset. Työergonomia paranee sähköpöytien ja uusien nostolaitteiden myötä. 4/2013 Terveys ja Talous 27

28 minkä vuoksi työergonomia ja viihtyvyys ovat erittäin tärkeitä, Helenius painottaa. Välinehuolto ajan tasalla 15 vuotta Jaana Helenius piti langat käsissään välinehuollon saneerauksessa. Nyt Helenius jatkaa uusissa haasteissa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelupäällikkönä. Välinehuollon saneeraus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja asiakkaan kanssa. Työryhmässä on painotettu moniammatillisuutta parhaimman lopputuloksen saamiseksi. Ainut henkilöstöä harmittava asia on edelleen ikkunoiden puute. Väistötilat olivat välinehuollon tiloja suuremmat ja ennen kaikkea ikkunalliset, Helenius harmittelee. Hän arvelee, että remontin jälkeen välinehuollon nykyinen muoto palvelee kuntayhtymää seuraavat 15 vuotta, jos mitään muuta rakentamista ei voida taloudellisten tilanteiden vuoksi aloittaa. Uusia tarpeita voi nousta esiin lähinnä leikkaussalia uudistettaessa tai mikäli tulevaisuudessa esimerkiksi leikkauksia keskitettäisiin Päijät-Hämeeseen. Silloin välinehuolto jäisi auttamatta liian pieneksi. Tulevaisuudessa toimintaa voitaisiin tehostaa myös keskitetyllä pesuainejakelulla. Nyt pesuaineet ovat viiden litran kanistereissa, kun toinen vaihtoehto olisi ottaa pesuainetta 200 litran tynnyreistä päivätankkeihin ja käyttää keskitettyä pesuaineiden syöttöjärjestelmää. Uudet pesukoneet mahdollistavat syöttöjärjestelmästä päiväkohtaisen käytön. Välinehuollolla on suuri merkitys sairaalalle. Jos välinehuolto toimii, kaikki asiat sujuvat sairaalassa jouhevasti. Jos välinehuolto takkuaa, leikkaus myöhästyy. Potilaan turvallisuuden ja hygienian kannalta välinehuolto on yksi tärkeimpiä asioita sairaalassa. ASTIANPESUKONEET Kirkkaan puhtaat astiat ympäristöystävällisesti energiaa, pesuainetta ja vettä säästäen Kopal Keittiöt Oy Terveys ja Talous 4/2013

29

30 Iittalaan hyvinvointikeskus yhteisvoimin ja yhteisöllisyyttä korostaen Kuva:Ville Eerikäinen Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus tulee sijoittumaan keskustaajamaan liikenneympyrän läheisyyteen. Tavoitteena on yhdessä Fiskarsin kanssa kehittää Iittalan keskustaa ja sen toimintoja. 30 Terveys ja Talous 4/2013

31 Teksti: Tarja Ruuska Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus on pitkällinen yhteiskehittämisen tuotos ja kehittämistyö etenee. Rakennussuunnittelu käynnistyy heti, kun tarvittavat kaavoitusprosessit saadaan vireille. Yhteiskehittämiseen, joka sinällään on kuntakontekstissa innovatiivinen tapa tehdä kehittämistyötä, on osallistunut säännöllisesti noin 50 henkilöä kaupungin eri hallinnonaloilta, kehittämisyhtiöistä ja paikallisista vapaaehtoistoimijoista, järjestöistä, yrityksistä ja asukkaista, kertoo Katariina Välikangas, joka on toiminut hankkeen vetäjänä vuoden 2012 alusta. Konseptimallinnus saatiin valmiiksi vuoden 2012 aikana ja ARAlta haettiin investointiavustusta sekä korkotukilainaa kyseisen vuoden haussa. ARA myönsi varauksen erityisryhmien investointiavustukseen melkein 2 miljoonaa ja korkotukilainaan 4 miljoona maaliskuussa Tältä pohjalta jatkoja on ollut nyt helppo suunnitella, Katariina Välikangas toteaa. Tällä hetkellä työtä tehdään monella osa-alueella. Konseptiin liittyen palvelurakennetta ja palvelujen tuottamisen tapoja työstetään koko ajan Hämeenlinnassa mallikkaasti eteenpäin. Hämeenlinnan Vanhusten asuntosäätiö on valittu hyvinvointikeskuksen rakennuttajaksi ja Linnan Kiinteistökehitys Hämeenlinnassa rakentajaksi. Meneillään on myös Kehittämiskeskus Oy Hämeen masinoima liiketoimintaselvitys siitä, miten yrityssektorin on paras tapa integroitua kokonaisuuteen. Samalla kehitetään koko Iittalan keskusta-aluetta, Katariina Välikangas kertoo. Asiakasosallisuutta vahvistamaan 4/2013 Terveys ja Talous Hyvinvointikeskuksen suunnitteluun on alusta asti kiinteästi liittynyt asiakasosallisuus ja sen vahvistaminen. Yhteisöllisyys on teemana ollut vahvasti mukana kehittämisessä jo siksi, että Mira Sillanpään vetämä Kylä kupungissa -hanke loi loistavan perustan asukasosallisuuden mukanaoloon. Monen sukupolven hyvinvointikeskuksen idea on, että asukkaat ovat kiinteä osa toimintaa sekä mukana nyt ja tulevassa. Asukkaille on järjestetty useita asukastilaisuuksia aiheen tiimoilta ja heillä on ollut edustus suunnitteluryhmissä. Asukkaat odottavat kovasti pytingin valmistumista. Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö teki keväällä 2013 asukaskyselyn, joka osoitti, että halukkuutta muuttaa ja osallistua muutenkin hyvinvointikeskuksen toimintaan on runsaasti. Tästä kertovat asukastilaisuuksien osallistujamäärät, jokaiseen tilaisuuteen on osallistunut keskimäärin 80 henkilöä, Katariina Välikangas toteaa. Katseet huomisen haasteisiin Katariina Välikangas miettii hyvinvointikeskuksen suunnittelemiseen johtaneita syitä ja haasteita. Suomessa palvelurakennemuutoksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haasteet ovat moninaiset. Huomioiden voimassa oleva lainsäädäntö ja suositukset, on Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskuksen kehittämistyössä haluttu katsoa jo huomiseen. Tulevaisuutta ovat asukaslähtöiset asuinympäristöt, joissa kaikenikäiset asuvat ja toimivat yhdessä. Tulevaisuutta on myös hyvinvoinnin, hoivan ja hoidon järjestämisen tavat, jotka tukevat kaikkien asukkaiden mielekkään elämän toteutumista, toimintakyvyn ylläpitoa ja oikea-aikaisia, tarvelähtöisiä, monitoimijaisia palvelujen tuottamistapoja. Hyvän huomisen toteuttamiseksi ollaan palaamassa entiseen, kylämäiseen ajatteluun hyödyntäen vahvasti nykyisiä kehittyviä toimintamalleja, teknisiä valmiuksia ja hyvinvointiosaamista. - Aika on ajanut laitosmaisten ratkaisujen, ikääntyneiden ghettojen tekemisen ohi. Tulevaisuutta ovat Katariina Välikangas on toiminut Hyvinvointikeskus -hankkeen vetäjänä vuoden 2012 alusta. aktiiviset, omaa elämää ja itselle sopivaa mielekästä, turvallista elämää elävät ja siihen vaikuttavat ikääntyneet. He ovat osa yhteiskuntaa. Tällaisessa maailmassa on turvallista ikääntyä ja viettää elämän viimeinen ehtoo, Välikangas miettii. Monen sukupolven palvelukokonaisuus Katariina Välikangas toteaa, että Hämeenlinnassa Iittalaan kehitetään sekä kansallisesti/kansainvälisesti tuotettua tietoa hyödyntäen että Iittalan alueellinen erityisyys huomioiden kokonaisuutta, jossa palvelukeskus-palvelualue-naapurusto -mallia on jatkokehitetty eteenpäin ministeriöiden (YM ja STM) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA)-linjausten mukaisesti. Samalla kehittämistyössä on asukasosallisuuden ja laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn aikaansaamiseksi käytetty kunta-alalle innovatiivisia yhteiskehittämisen sekä innovaatiojohtamisen menetelmiä. Tavoitteena on yhteiskehittämisen keinoin kuljettaa kansallista palvelukeskus-palvelualue -formaattia eteenpäin ja luoda kansallinen asumisen kehitysveturi elämänmakuinen hyvinvointikylä, jonka sydämenä toimii monen sukupolven hyvinvointikeskus. 31

32 Normaalia asumista Hyvinvointikylä koostuu koko entisen Kalvolan liitoskunnan alueesta ja toimii kaksisuuntaisesti. Se avaa ikääntyneiden asumisen ja elämän kylälle, eli ikääntyminen ja ikääntyneiden asuminen on normaalia asumista, läsnäoloa yhteisössä ja osa normaalia elämää. Samalla se avaa rakennetun ympäristön kyläläisille. Kylä saapuu sisään tiloihin ja toimintoihin, joissa asioiminen, harrastaminen ja arkipalvelut ovat osa normaalia elämää. Työnimeä, Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus, on käytetty kuvaamaan vetovoimaista ikääntyvien aikuisten asumisympäristöä ja niitä toimia, joilla kyläyhteisö ja tarjolla olevat palvelut asuminen kärkenä muodostavat tulevaisuusorientoituneen hyvinvointikylän. Keskeisiä teemoja ovat vetovoimainen, elämänmakuinen elinympäristö, monen sukupolven aktiviteetit, yhteisöllisyys ja normaali asuminen sekä tarvelähtöisyys apua tarvittaessa, Katariina Välikangas korostaa. Eri tavoin tuotettua palvelua ja työn kehittämistä Kestävä tulevaisuusorientoitunut kehittäminen palvelurakenteen näkökulmasta tarkoittaa hallinnoinnin, järjestämisen, tuottamisen ja toimijayhteistyön uudelleenmäärittelyä sekä maaseutualueiden huomioimista. Asukkaille on järjestetty useita tilaisuuksia, ja asukkaat odottavat kovasti pytingin valmistumista. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen struktuuria mietitään uusiksi. Saavutettavien arkipalvelujen tarpeeseen mietitään ratkaisuja järjestöjen, kylätoimijoiden ja paikallisten yritysten kanssa. Erilaista, eri tavoin tuotettua palvelua on saatavilla, kun arki ei enää luonnistu ilman apua. Palvelualueella tarvitaan hyvinvoivaa, osaavaa henkilöstöä. Palvelujen tuottamisen logiikka edellyttää työn kehittämistä ja osallistavaa henkilöstön itsevalmennusta, jotta palveluja tuottava henkilöstö on mukana kehittämässä uusia tuottamistapoja hyvinvointikeskuksessa sekä sosiaali- että terveyspalveluiden uusissa tuottamisen malleissa. Palvelujen kehittämisprosessi on näin työn alla, mutta tulevaisuutta ovat palvelut, joita on tarjolla vauvasta vaariin, Välikangas täsmentää. Hyvinvointikeskukseen on tulossa muunneltava monitoimitila. Tämä tila on osa Iittalan keskustan yhteisiä tiloja, joihin sijoittuu päiväkotilasten, koululaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden sekä terveydenhuollon ja ikäihmisten palveluihin liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Hyvinvointikylä pitää sisällään tarjolla olevaa mielekästä elämää sekä ikääntyville tarvelähtöistä hyvinvointia, hoivaa ja hoitoa. Hankkeesta on työstetty konseptimallinnus, jonka tavoitteena on integroida perusterveydenhuoltoa ja sen toimia osaksi hyvinvointikeskuksen käyttöä. Katariina Välikangas kertoo, että hänen tehtäviinsä on kuulunut luoda ja organisoida kehittämistyö, fasilitoida yhteiskehittämistä, kirjoittaa konseptimallinnus, edesauttaa rahoituksen saamista sekä kuljettaa hanketta eteenpäin. Välikangas on toiminut lähes 15 vuotta tutkija-kehittäjä -tehtävissä ja hänellä on taustaa aiheeseen liittyvästä kansallisesta kehittämistyöstä. Hän on kirjoittanut mm. ympäristöministeriölle kansainvälisen julkaisun aiheesta. Tällä hetkellä hän työskentelee STM:n Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kasteessa, Etelä-Suomen Ikäkasteen hankejohtajana. 32 Terveys ja Talous 4/2013

33 Ammattilainen valitsee Serres-imujärjestelmän Serreksen imujärjestelmässä on panostettu laatuun, luotettavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Serreksen imujärjestelmässä Tarjoamme on panostettu markkinoiden laatuun, kattavimman luotettavuuteen järjestelmän ja Serreksen imujärjestelmässä on panostettu laatuun, luotettavuuteen ja kaikkiin kustannustehokkuuteen. imutapahtumiin. Tarjoamme markkinoiden kattavimman järjestelmän kustannustehokkuuteen. Serreksen imujärjestelmässä Tarjoamme on panostettu markkinoiden laatuun, kattavimman luotettavuuteen järjestelmän ja kaikkiin imutapahtumiin. Serres-imujärjestelmä kaikkiin kustannustehokkuuteen. imutapahtumiin. on käytössä Tarjoamme 35 maassa. markkinoiden Suomalaisena kattavimman perheyrityksenä järjestelmän tiedämme Serres-imujärjestelmä kaikkiin imutapahtumiin. miten palvella on suomalaista käytössä 35 terveydenhuollon maassa. Suomalaisena ammattilaista perheyrityksenä parhaalla Serres-imujärjestelmä on käytössä 35 maassa. Suomalaisena perheyrityksenä Serres mahdollisella tiedämme Sloganmiten tavalla. palvella suomalaista terveydenhuollon ammattilaista parhaalla Serres tiedämme Serres-imujärjestelmä mahdollisella Sloganmiten palvella on suomalaista käytössä 35 terveydenhuollon maassa. Suomalaisena ammattilaista perheyrityksenä parhaalla tavalla. Serres mahdollisella tiedämme Sloganmiten tavalla. palvella suomalaista terveydenhuollon ammattilaista parhaalla Serres mahdollisella Slogan tavalla. Your Professional Choice Your Professional Choice Your Professional Choice Your Professional Choice K u s t a n n u s t e h o k a s K a t t a v a H e l p p o k ä y t t ö i n e n T u r v a l l i n e n j a h y g i e e n i n e n K u s t a n n u s t e h o k a s K a t t a v a H e l p p o k ä y t t ö i n e n T u r v a l l i n e n j a h y g i e e n i n e n K u s t a n n u s t e h o k a s K a t t a v a H e l p p o k ä y t t ö i n e n T u r v a l l i n e n j a h y g i e e n i n e n K u s t a n n u s t e h o k a s K a t t a v a H e l p p o k ä y t t ö i n e n T u r v a l l i n e n j a h y g i e e n i n e n

34 Kuva: Markku Nurmikari Hämeenlinnan pääterveysasema. Vanhan osan rakennukset ovat Engelin piirtämiä. Palveluiden tilaaja- tuottajamallissa asiakas keskiössä Teksti: Tarja Ruuska Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos aloitti toimintansa , jolloin Hämeenlinnan kaupunki siirtyi tilaajatuottajamalliin. Samalla fuusioitiin Hämeenlinnan ympäristökunnat Lammi, Renko ja Iittala osaksi Hämeenlinnan kaupunkia sekä lakkautettiin Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 34 Liikelaitos nimike kuuluu tilaaja-tuottajamalliin. Käytännössä emme toimi liikelaitoksena niin kuin perinteisesti liikelaitos -käsite tulkitaan. Olemme osa tilaaja-tuottajamallin tuottajaa, kertoo palvelupäällikkö Lilli Väisänen Hämeenlinnan Terveyspalveluista. Terveyshyötyajattelu ja asiakasnäkökulma Olemme terveyshyötyyn tähtäävä palvelutuottaja Hämeenlinnan kaupungissa, jonka strategiassa ( ) on huomioitu terveyshyötyajattelu ja asiakasnäkökulma. Strategia päivitetään syksyllä Hämeenlinnan Terveyspalvelut tuottaa siis perusterveyden palveluja hämeenlinnalaiselle. Perusterveydenhuollon palveluina ovat sairaalahoito, avosairaanhoito ja suunterveydenhuolto. Avosairaanhoidon palveluita ovat: terveysasemat, hoitotarvikejakelu, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet, röntgen ja toimenpideyksikkö. Terveysasemia on 11 ja ne ovat maantieteellisesti eri puolilla Hämeenlinnaa. Kantakaupungissa on Viipurintien terveysasema (väestöpohja 25000), Jukolan terveysasema (11000), Idänpään terveysasema (7000) sekä Ojoisten terveysasema (5000). Lisäksi on Kalvolan terveysasema (3500), Hauhon terveysasema (3800), Lammin terve- Terveys ja Talous 4/2013

35 ysasema (7000) sekä Rengon terveysasema (2500). Vanajaveden sairaalassa on kolme osastoa. Suunterveydenhuolto tuottaa perussuunterveydenhuollon palveluja, palvelupäällikkö Lilli Väisänen luettelee. Vanajaveden sairaalan historiaa ja taustaa Vanajaveden sairaala on ollut suurten muutosten kohteena viimeisten vuosien aikana. Yksi osasto lakkautettiin vuonna 2010 poliittisella päätöksenteolla. Sairaalassa on nyt kolme osastoa, joissa hoidamme akuutti-, kuntoutus-, tutkimus- ja arviointi- sekä pitkäaikaishoitoa tarvitsevia potilaita. Keskeisenä haasteena Vanajaveden sairaalassa on erikoissairaanhoitoon liittyvä siirtoviiveiden hallinta ja sen myötä asiakkaiden hoidon aktivoittaminen, jota Sairaala dynaamistamis -hankkeella toteutetaan. Olemme onnistuneet lyhentämään asiakkaiden sairaalassa oloaikaa merkittävästi, Lilli Väisänen kertoo. Perusrakenteiden uudistamista Hämeenlinnan Terveyspalvelut on kehittänyt, etenkin avosairaanhoidossa, perusterveydenhuollon uutta toimintamallia. Toimintamallin luomisessa on uudistettu koko perusrakenteet esimerkiksi organisaatio, johtamisen malli, toimintatavat, työmenetelmät, työvälineet, talousarviorakenne. Asiakasajattelu on nostettu keskiöön. Asiakkaalle kohdistuvia palveluita on uudistettu radikaalisti, kuten kaskadiajattelu ja sähköiset palvelut. Lisäksi on luotu uusia professioita (palvelukoordinaattorit). Kaskadiajattelu on sitä, että asiakkaille tarjotaan palveluja kevyemmästä raskaampaan eli pal- veluvalikoimamme on eomahoito/ epalvelut, puhelinneuvonta ja ohjaus, tavoitteellinen puhelu, ryhmätoiminta ja -vastaanotto sekä sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto. Toisin sanoen, tarjoamme asiakkaille ensi alkuun ns. kevyempiä vaihtoehtoja, vaiheittain vaihtoehtoisesti ja vasta viimeisinä vaihtoehtoina ovat sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotot. Perinteisesti perusterveydenhuollon palvelut asiakkaille ovat olleet puhelinneuvonta ja vastaanotot ja etenkin lääkärivastaanotot. Tämän vuoksi perusterveydenhuollon asiakkaiden pääsy hoitoon ja hoidon saatavuus on ollut heikkoa, palvelupäällikkö selventää. Toimintamallin taustalla on Sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva Terveyskeskus-toimenpideohjelma sekä Kaste-hankkeen, Potku 1 Potilas kuljettajan paikalla ( ) ja Potku 2 ( ). Nämä tunnetaan paremmin nimellä Terveyshyötymalli ja Hämeenlinnassa Kanavamalli. INTRUM JUSTITIA TOIMII TERVEEN TALOUDEN MOOTTORINA Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallinta-alan asiantuntija, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 466 milj. euroa. Sen asiantuntijaa palvelee toimeksiantajiaan 20 Euroopan maassa. Yrityksen palvelut kattavat koko luotonhallinnan ketjun kotimaassa ja kansainvälisesti: luottopäätökset ja asiakkaiden luottokelpoisuuden valvonnan, laskutuksen ja reskontran, maksumuistutukset, perinnän sekä arvonlisäveropalvelut. Olemme mukana Terveys- ja talouspäivillä Hämeenlinnassa. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme ja tapaamaan asiantuntijoitamme Verkatehtaan kehräämölle. Laskutuksen ja reskontran hoidon ammattilainen Suomessa Intrum Justitia toimii kuudella eri paikkakunnalla ja asiakkaita palvelee yli 400 asiantuntijaa. Luottotietoyhtiönäkin tunnettu Intrum Justitia tarjoaa osaamistaan myös yritysten sekä julkishallinnon laskutuksen ja reskontran eri haasteisiin. Laajempien ratkaisumallien avulla tehostetaan entisestään laskutuksen ja reskontran prosesseja. Lisätietoja: Lassi Pakkanen Intrum Justitia Oy puh /2013 Terveys ja Talous 35

36 Edelläkäyvä ja laaja muutos tiimityötä Kansallisesti olemme edelläkävijöitä tässä muutoksessa, koska teemme sitä hyvin laajasti. Keskeisenä tekijänä toiminnallisen muutoksen edistämisessä on kumppanuus ja verkostoyhteistyö, kuten esimerkiksi STM, THL, Sitra, Kela, Duodecim, tiedekorkeakoulut (TaY, VTT, Aalto-yliopisto) sekä kansainväliset kontaktit, palvelupäällikkö luettelee. Toimintamme perustuu tiimijohtamiseen, joten teemme yhdessä muutosta niin johdon toimitusjohtaja, ylilääkärit, palvelupäälliköt edustajien kuin henkilöstön kanssa. Suunnittelussa on keskeisesti mukana myös Innotiimi, joka koostuu palvelusuunnittelijoista. Heidän vastuullaan on mm. tiedon tuottaminen, epalveluiden innovointi, sähköisten järjestelmien kehittäminen. Palvelupäällikkö Lilli Väisäsen mukaan yhä enemmän edistetään mm. asiakkaiden palveluiden kehittämistä sähköisillä palveluilla ja välineillä. Haluamme tukea asiakkaan aktiivista roolia oman terveyden edistämiseen, Lilli Väisänen korostaa. Faktat: Vanajaveden sairaala oli aiemmin Hämeenlinnan keskussairaala vuoteen 1979, jonka jälkeen valmistui Ahvenistolle nykyinen sairaala. Vanajaveden sairaalassa on toiminut Hämeenlinnan terveyskeskus. Ensin kuntayhtymänä ja nyt muutaman vuoden liikelaitoksena. Hämeenlinnan Terveyspalveluissa tehdään suurta toiminnallista muutosta terveyshyötymallin mukaisesti: - asiakas on ytimessä - johto on sitoutunutta - asiakkaalla on omahoidon tuki (hoitosuunnitelma ja hoitovastaava) - palveluvalikoiman monipuolisuus (omahoito, palveluohjauspiste, tavoitteellinen puhelu, ryhmätoiminta, -vastaanotto, sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto) - päätöksentuki (tietojärjestelmät, strateginen kirjaaminen ja - määritelty) - tulokselliset interaktiot (voimaantunut potilas ja valmistautunut hoitotiimi) Johtamisjärjestelmä on muutettu tukemaan terveyshyötymallia Kustannustehokkuutta leikkaussaleihin integroidulla saliohjausjärjestelmällä Vapaus valita laitetoimittajat sekä ohjattavat laitteet ilman toimittajarajoituksia Modulaarisuus mahdollistaa vaiheittaisen leikkaussalin päivittämisen Useita eri integraatiotasoja, kuvalähteiden hallinnasta aina täydelliseen saliohjausjärjestelmään asti Voidaan asentaa olemassa oleviin tiloihin ja integroida nykyisiin laitteisiin 36 Terveys ja Talous 4/2013

37 Tutustu IsoMitan gluteenittomien tuotteiden valikoimaan osoitteessa

38 Optimointia asiakastyöhön uudella teknologialla Anu kyselee kuulumisia Sinikka Pohjoselta. Heralan Serviisin yhteistila on kovassa käytössä päivittäin. 38 Terveys ja Talous 4/2013

39 Teksti ja kuvat: Tarja Ruuska Vanhusten ja kotihoidon palveluiden toiminnanohjausjärjestelmistä saadut tulokset ovat positiivisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka Keski- Suomessa on käyttänyt järjestelmiä palveluissaan ja kokemusten mukaan esimerkiksi kotihoidon työntekijöiden asiakkaan luona käyttämää aikaa on pystytty lisäämään. Tarkoitus on, että tämän käytetyn ajan osuutta nostetaan 40 prosentista 60 prosenttiin hoitajien työajasta. Me hankimme järjestelmän viime kesänä ja se on otettu käyttöön vaiheittain. Varsinainen tuotantokäyttö alkoi kotihoidon osalta kuluvan vuoden alkupuolella. Asumispalveluissa järjestelmä on otettu käyttöön Heralan Serviisissä, joka on asumispalveluyksikkö ilman jatkuvaa yövalvontaa, toteaa kuntayhtymänjohtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola. Palola kertoo, että tavoitteena on järjestelmän avulla parantaa asiakaspalvelun laatua ja varmistaa asiakaskohtaisten palvelu- ja hoitosuunnitelmien toteutuminen. Keski-Suomen kunnista Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi sekä Saarijärven kaupunki järjestävät yhdessä asukkaidensa sosiaalija terveyspalvelut ja palvelut tarjoaa koko alueen väestölle kuntien yhteisesti omistama Saarikka. Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu näitä tukevia palveluita, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palvelut. Terveyden ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus tuottaa perusterveydenhuollon palveluita ja Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön päivittäisen pärjäämisen tueksi. Arjen tuen palveluita tuotetaan sekä omana toimintana että ostopalveluna ja niiden piiriin ohjaudutaan palveluohjauksen kautta. Asiakasturvallisuutta ja tuottavuutta Hankkimamme toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa kotihoidon asiakkaiden saamien palveluiden reaaliaikaisen seurannan. Tämä lisää olennaisesti asiakasturvallisuutta. Meillä on nyt myös reaaliaikaisesti mahdollisuus seurata, että sovitut käynnit tulee varmasti tehtyä. Samalla voimme varmistaa, että asiakkaat saavat niitä palveluita, joista heidän kanssaan on sovittu ja joista he myös maksavat, Palola korostaa. Toinen keskeinen tavoite liittyy toimintamme tuottavuuden parantamiseen. Me totesimme, että tarvitsemme järjestelmän, jolla voimme hallita meidän koti- ja asumispalveluiden asiakas- ja henkilöstötietoja, suunnitella, koordinoida ja seurata reaaliaikaisesti koti- ja asumispalveluorganisaation toimintaa, työvoiman ja työajan käytön suunnittelua, ohjaamista ja seurantaa sekä asiakaskohtaista palvelutuotantoa. Perinteiset toiminnan suunnittelu- ja seurantatavat ja välineet eivät enää pystyneet vastaamaan tarpeisiimme eikä niillä tai niitä käyttämällä ollut enää mahdollista saavuttaa toiminnan laadulle ja tehokkuudelle asettamiamme tavoitteita. - Hankkimamme toiminnanohjausjärjestelmän avulla voimme jakaa nyt työvuorot ja tehtävät sekä optimoida ne työntekijöille automaattisesti. Tämän ansiosta olemme onnistuneet suuntaamaan käytettävissä olevaa työaikaa huomattavasti aikaisempaa enemmän asiakkaiden palvelemiseen. Konkreettisia tuloksia on jo saatu. Ensimmäisten kuukausien aikana olemme onnistuneet vähentämään kotihoidon henkilöstökustannuksia 9 prosenttia tammi-huhtikuun aikana verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta asiakkaiden saamia palveluita, palveluaikaa ja käyntimääriä on voitu lisätä. Kotihoidon matkakustannuksetkin ovat laskeneet edellisvuodesta noin viisi prosenttia, Mikael Palola toteaa. Asiakkaan tarve ohjaa palveluiden määrän Palvelupäällikkö Anu Kinnunen vastaa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta koti- ja asumispalveluissa. Toiminnanohjausjärjestelmän hankkimista on edeltänyt perusteellinen keskustelu ja työn sisältöjen tarkastelu kotihoidossa, jossa muun muassa yhtenäistettiin palvelu- ja hoitosuunnitelmakäytännöt ja tarkasteltiin kotihoidon reittien pituuksia ja kestoa. Kotihoidossa on muistettava, että asiakkaan tarve ohjaa tarjottavien palveluiden määrän ja toteutustavat, Kinnunen painottaa. Käyntien aikakriittisyys tarkastellaan joka käynnin osalta, koska resurssien järkevä käyttö edellyttää aamun ruuhkahuipun purkamista ja työtä tehdään koko työvuoron ajan järkevällä rytmillä. Toiminnanohjauksen tuoma muutos työn suunnitteluun ei ole ollut kotihoidon henkilöstölle helppoa, koska kotihoidon työtä on totuttu suunnittelemaan hyvin itsenäisesti, palvelupäällikkö miettii. Kinnusen näkemyksen mukaan nyt ollaan jo voiton puolella ja henkilöstö alkaa nähdä järjestelmän hyötyjä. Työn suunnittelu helpottuu, työt jakautuvat tasaisemmin ja muistettavia asioita helpotetaan kännyköiden asiakas- ja työlistoilla. Asiakaspalvelun laatu paranee, kun asiakas saa sen mitä tilaa ja asiakastyö tulee näkyväksi, Kinnunen kertoo. Toiminnan tehostaminen on onnistunut osin sen vuoksi, koska samalla kun otettiin toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön, perustettiin Saarikkaan varahenkilöstöyksikkö arjen tuen palvelualueelle. Yksikköön siirrettiin noin 10 työntekijää kotihoidosta. Kotihoidosta toteu- 4/2013 Terveys ja Talous 39

40 Palvelupäällikkö Anu Kinnunen vas. ja lähihoitaja Maire Oinonen juttutuokiolla Hanna Kaunosen ja Viljo Lehtisen kanssa asumispalveluyksikkö Heralan Serviisin terassilla. Tytöt houkuttelivat minut taas ulos, Viljo vitsailee. tetaan yöhoitoa asumispalveluihin Kyyjärvellä ja Saarijärvellä, mikä lisää henkilöstöresurssin tarvetta, jos vertaillaan muiden kuntien henkilöstömääriä. Asiakkaita säännöllisen kotihoidon piirissä on toiminta-alueella 450. Henkilöstöä on vähennetty ja asiakkaiden tarve on kasvava, mutta työt sujuvat ja tulevat tehdyksi toiminnanohjausjärjestelmän avustuksella. Saarikan kotihoidossa on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, joka tekee työtä asiakaslähtöisesti. Tarvitsimme kuitenkin kasvavan palvelutarpeen ja toiminnan tehostamisen tueksi uusinta teknologiaa. Asiakastyön optimointi toi siihen välineen, jota ilman emme enää pärjäisi, Anu Kinnunen vakuuttaa. Saarikka osallistui yhdessä 12 muun hyvinvointialan yrityksen kanssa Hoivavisio -hankkeeseen, jonka toteutti Jyväskylän yliopiston tutkimusyksikkö Agora Center. Toteutukseen osallistui myös työnohjausjärjestelmien kehittämiseen keskittynyt Controla Oy. Rahoittajana oli Keski-Suomen liiton Euroopan aluekehitysrahasto ja rahoitukseen osallistuivat myös mukana olleet yritykset. Hoivavisio-hankkeen projektitutkijana toimi Kaisa Hänninen Jyväskylän yliopistolta. Muutosjohtajuutta ja toimivaa vuorovaikutusta Hyvinvointialan uudet toimintamallit ja palvelukonseptit eli Hoivavisio- hankkeessa alan palvelutarjoajien haasteisiin etsittiin laajaalaisia ratkaisuja toiminnanohjauksella, verkostoitumisella sekä markkinoinnin strategisella suunnittelulla. Tarkoituksena oli kehittää laadukkaan toiminnan hoivayhteisö, jossa hoivapalveluiden tuottajat toimivat saumattomasti yhdessä, mikä mahdollistaisi palveluiden käyttäjien vaivattoman asioinnin alan moninaisten toimijoiden verkostossa. Ikäihmisten palveluiden järjestämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää ja tehostaa useilla toimenpiteillä. Suuri osa hankkeessa esiin nousseista toimenpiteistä on sellaisia, joiden toteuttaminen edellyttää vain toimintatapojen uudistamista, vahvaa muutosjohtajuutta ja toimivaa vuorovaikutusta. Kehittämisehdotukset ryhmiteltiin toimintatapojen muuttamista vaativiin ehdotuksiin ja lisäresursseja vaativiin toimenpiteisiin: Viestinnän, puhelin- ja kokouskäytäntöjen tehostaminen, tehostettu työsuunnittelu ja riittävä sijaistaminen, työprosessien selkiyttäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän tehokas käyttö, liikkuva lääkäri, yritysten yhteistyön organisointi. Lisäresursseja edellyttävät ehdotukset: tiedonsiirtotyökalun käyttöönotto, vanhusneuvola, sähköisten palveluiden kehittäminen ja yritysten markkinoinnin tehostaminen. (Hoivavisio -hankkeen loppuraportista2013/ Kaisa Hänninen, Juha Soikkeli, Toni Ruohonen, Liisa Neittaanmäki, Pekka Neittaanmäki) 40 Terveys ja Talous 4/2013

41 One Partner in Medical Supplies Tehoa tarvikelogistiikasta Terveyden ja talouden haasteet tulevat jatkossa vaikeutumaan entisestään, kun hoidettavien määrä lisääntyy suurten ikäluokkien myötä, ja samalla hoitohenkilökunta supistuu eläkkeelle siirtymisen myötä. Emme voi jatkaa asioiden tekemistä samalla tavalla, vaan tehostumista on tapahduttava. Tarvikelogistiikan virtaviivaistaminen on yksi selkeä keino toteuttaa terveydenhuollon tehostamista. Tarvikkeiden hankinnassa on mahdollista toteuttaa niitä samoja tuotantotalouden keinoja mitä on menestyksekkäästi jo toteutettu monilla muilla aloilla. Eli toimittajamäärän oleellinen supistaminen, hankinnan keskittäminen pääsopimuskumppanille, turhien työvaiheiden poistaminen, laadun mittaus ja hävikin poistaminen sekä jatkuva kehittäminen. Nykyinen tuotekohtainen hankintamenettely on johtanut siihen että hankintayksiköillä on satoja toimittajia, jolloin toimittajan toimitusvarmuuden seuranta ja yhteistyö on käytännössä hyvin vaikeata. Sairaanhoitopiirien täytyy välivarastoida tuotteita omassa keskusvarastosa, jotta hoitoyksiköihin voidaan toimittaa heidän tarvitsemansa tarviketilaus kokonaisuudessaan. Tilauksia tehdään jokaiselle toimittajalle erikseen ja kustakin toimituksesta saadaan lasku tarkistettavaksi. Kaikki tämä aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen ylimääräisen kustannuksen suomalaisessa terveydenhuollossa. Tämä säästö olisi toteutettavissa hankkimalla kertakäyttötarvikkeiden kokonaisuus päätoimittajalta, joka tarjoaa 80% volyymista yhden logistisen putken kautta. Tätä varten on tukkukauppa ja vastaavalla tavalla toimitaan esim. ruokahuollossa, rakennustarvikkeissa jne. Nykyajan tarvikkeet ovat hyvälaatuisia ja kattava kokonaisuus on mahdollista hankkia sairaalatarvikkeisiin keskittyneiltä tukkureilta, jotka puolestaan hankkivat tarvikkeet kuhunkin tuoteryhmään keskittyneiltä valmistajilta. Tällöin tuotekokonaisuus voi olla hyvinkin samankaltainen kuin erikseen ostettuna, mutta hankintayksikkö saa radikaalin kustannussäästön tilaus-toimitusketjun oleellisesta yksinkertaistumisesta. Välittömien toiminnallisten hyötyjen lisäksi pääsopimuskumppanin kanssa on mahdollista joustavasti kehittää hankintakokonaisuutta sopimuskauden aikana entistä edullisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Tuotekokonaisuuden optimointi yhdessä hankintayksiköiden asiantuntijoiden kanssa on helppoa laajan sopimusraamin sisällä ja tällöin voidaan saavuttaa vielä lisäsäästöjä tai parempaa toiminnallisuutta. Esimerkiksi uusi edullisempi tai parempi tuote voidaan ottaa joustavasti korvaamaan aiemmin käytetty malli. OneMed tuo osaltaan kortensa kekoon terveydenhuollon kiristyvän taloushaasteen ratkaisemiksi. Tulemme mielellämme keskustelemaan näistä mahdollisuuksista lisää. Markus Henriksson Toimitusjohtaja, OneMed Oy puh OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20), Helsinki puh faksi

42 Jaa tietoa, saat tietoa Rikshospitalet - Oslo universitetssykehusin pääkäytävä. 42 Terveys ja Talous 4/2013

43 Helinä Kotilainen Yliarkkitehti THL/Finohta Tanska, Ruotsi ja Norja panostavat tiedonvaihtoon ja avoimuuteen uusien sairaaloidensa rakentamisessa. Tanska panostaa seuraavien vuoden aikana arviolta 5,5 miljardia euroa (lähes 42 miljardia Tanskan kruunua) sairaaloiden rakentamiseen. Norjalaiset ilmoittavat vastaavaksi luvukseen noin 7,6 miljardia euroa (60 miljardia Norjan kruunua). Ruotsalaisten arvio omasta rakentamisestaan on reippaasti kaksinkertainen, noin 16 miljoonaa euroa. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia ja epävarmuutta noin pitkälle arvioitaessa on, mutta ne osoittavat, että muutostarve ja tiedontarve ovat suuria. Suomi näyttäisi jäävän hännänhuipuksi pohjoismaisten kumppanien joukossa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan sairaanhoitopiirit ovat investoineet rakennuksiinsa 3,3 miljardia euroa 2000-luvulla. Tulevina vuosina tarvetta on vähintään samalle määrälle. Perusterveydenhuollon laaja rakennuskanta, joka ei ole mukana laskelmassa vaikuttaa vertailtavuuteen. Samat trendit täällä vaikuttavat kuin muuallakin. Muutosten ja investointien tarve on valtava. On syytä panostaa investointien tuottavuuteen, tutkimukseen ja ympäristön laatuun. Nykyaika on luonut aivan uudet mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja toisilta oppimiseen. Kaikki kolme naapuriamme ovat kehittäneet tähän omat ratkaisunsa, jotka eroavat toisistaan historiallisista tai kulttuurisista syistä tai sattumalta. Luonnonvaloa ja luonnon materiaaleja. Akershusin yliopistollinen sairaala, Oslo. CF Møller Architects 4/2013 Terveys ja Talous Veljekset kuin ilvekset Tanskan viisi aluetta (Danske regioner) ovat perustaneet verkkosivut (www.godtsygehusbyggeri.dk), joilla voi tutustua kaikkiin terveydenhuollon investointihankkeisiin, niiden tavoitteisiin ja aikatauluihin sekä niitä koskeviin uutisiin. Sivusto on tietopankki projektien suunnittelijoille ja toteuttajille. Se sisältää niin uusimmat ohjeet kuin esimerkkejä parhaista ratkaisuista sekä linkkejä niin uusiin ideoihin kuin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Tanskalaiset ovat myös huomanneet, että uusien terveydenhuollon projektien yhteydessä voidaan kehittää tuotteita ja toimintatapoja sairaaloiden, yliopistojen ja teollisuuden yhteistyöllä. Godtsygehusbyggeri tarjoaa seminaareineen hyvän yhteisen foorumin kehittämisprojekteille ja linkkejä kansainvälisen tiedon lähteille. Esimerkki yhteistyöstä on Aalborgin yliopiston ja Statens Byggeforskninsinstitutin vuonna 2009 julkaisema perusteellinen Helende arkitektur -raportti tut- 43

44 kimuksista, joilla tuotetaan parempaa ympäristöä terveydenhuoltoon. Suurten sairaalaprojektien toteuttajat ovat ottaneet raportin omakseen ja perustelevat ratkaisujaan raportin periaatteilla. Satoa nähdään lähivuosina eikä ainoastaan Tanskassa. Tanskalaiset suunnittelijat ovat menestyneet komeasti kotimaansa ulkopuolellakin. Eivät ruotsalaiset juurikaan jää jälkeen tanskalaisten avoimuudesta. Chalmersin teknillinen korkeakoulu Göteborgissa on perustanut CVA:n (Centrum för hälsovårdsarkitektur). CVA toimii monipuolisesti terveydenhuollon ympäristöjen parantamiseksi kouluttamalla suunnittelijoita ja tutkijoita, tuottamalla tutkimus- ja kehittämisprojekteja, järjestämällä seminaareja ja teemapäiviä. Sen toimintaa rahoittavat Ruotsin kunnat ja maakäräjät. Sen yhteistyökumppanina on myös Forum vårdbyggnad, joka on eri tahojen hyvän hoitoympäristön edistämistä varten 20 vuotta sitten perustama yhdistys. Molemmat ovat aktiivisia ja avoimia Tietoa käyttäjille. Meilahden sairaala, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. tiedonjakamisessaan. Norjalaiset sitten, heillähän on takanaan jo useita suuria sairaalaprojekteja - osa niistä tanskalaisten suunnittelemia. Norjalaisilla on ollut oma fooruminsa ja tietopankkinsa (www.sykehusplan.no) lähes kymmenen vuotta. Se sisältää ajankohtaisia uutisia sekä ohjeita ja määräyksiä terveydenhuollon rakentamisesta Norjassa. Sivuilta löytyy paljon tietoa myös kansainvälisistä projek- Ergonomista käsittelyä Kasten-varastoautomaatit - Nykytekniikkaa keräilyyn ja säilytykseen Tehokasta keräilyä A member of the Constructor Group CONSTRUCTOR FINLAND OY Lohja, puh , 44 Terveys ja Talous 4/2013

45 teista ja tapahtumista ympäri maailman. Jokaisella pohjoismaalla on oma ratkaisunsa tiedon jakamiseen, mutta tanskalaisten avoimuutta ei tällä erää päihitä kai kukaan. Opitaan toisiltaan ja seuraavasta projektista tulee aina edellistä parempi toivottavasti. Ja kaikki aihepiiriin liittyvä tieto löytyy samasta osoitteesta. Ympäristön merkitys näkyväksi Lisävoimia Atlantin takaa. Roger Ulrich Texasin A&M Universitystä on parin vuoden ajan toiminut vierailevana professorina Chalmersissa ja vaikuttanut myös Aalborgissa. Voi olla osittain hänen vaikutustaan ja osittain internetin avaamien mahdollisuuksien ansiota, että tutkitun tiedon arvostus kasvaa terveydenhuollon suunnittelussa. Opitaan sekä omista että toisten hyvistä ja huonoista ratkaisuista. Näyttöön perustuvan suunnittelun (evidence based design, EBD) rantautuminen Eurooppaan synnytti aikanaan paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Tänään voi sanoa, että ainakin kunnon herättäjä EBD on ollut hyvän ympäristön ja tutkitun tiedon merkityksen näkyville tuomisessa. Ympäristön mahdollisuuksia arvioidaan entistä monipuolisemmin. Huono ympäristö heijastuu pahimmillaan toimintaan 50 vuotta tai enemmän ja tuottaa lisäkustannuksia kaiken aikaa. Uusimmat sairaalarakennukset osoittavat jo, että välillä unohdettu päivänvalo on saatu takaisin arvoonsa ja melun haitalliset vaikutukset tunnistetaan, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kyseenalaistetaan ja tarkistetaan muodikkaita tavoitteita, kuten joustavuus. Paljonko sitä todella käytetään? Missä laajuudessa avoimet toimistotilat tulevat sairaaloihin? Esimerkiksi näitä kysytään sekä Ruotsissa että Tanskassa, vaikka toteutettujen projektien systemaattinen arviointi ottaa vasta ensi askeleita. Jääkö Suomi hännänhuipuksi tiedon jakamisessa? Pohjoismaisen avoimuuden soisi ulottuvan meillekin. Puuttuuko meiltä jakamisen ja avoimuuden kulttuuri? Mitä jos uudet sairaalasuunnitelmat avattaisiin keskustelulle yhteisellä foorumilla, käyttäjille ja toisille rakentajille? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finohta on perustanut Arkkinen -verkkosivuston (www.arkkinen. fi) edistämään tiedon saatavuutta julkaisuista ja tapahtumista sekä kotimaisista ja kansainvälisistä uutisista sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöistä. Tämä on vasta pieni alku, mutta löytyisikö Suomesta Tanskan alueita vastaava organisaatio, joka edistäisi kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöjen parantamista? Kun voimavarat niukkenevat, on pakko jakaa tai jäämme jälkeen. Tanskan, Norjan ja Ruotsin tiedon vaihtoa ja avoimuuden kulttuuria lisää varmaan myös suunnittelijoiden liikkuminen maasta toiseen. Missä suomalaiset hoitoympäristöjen suunnittelijat ovat? Nyt hollantilaiset suunnittelijat tekevät nousua Suomeen. Kat.III EN Kat.III EN Kat. III TEGERA 8180 STAR 3 Vinyylikäsine, jossa ei ole ftalaatteja. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin, kuten suurkeittiöihin. Kuvioitu kämmen. TEGERA 992 Viiltosuojakäsine Dyneema kuidusta, jota voidaan käyttää myös aluskäsineenä, kun on olemassa viiltoriski. Korkeimman viiltosuojatason käsine (5). Kat.II EN TEGERA 843 Joustava ja kestävä kertakäyttökäsine nitriilistä. Soveltuu elintarviketeollisuuden käyttöön. 100 kpl/pakkaus. EN EN 374 EN 374 TEGERA 8190 STAR 2 Puolipitkä vinyylikäsine. Joustava, ergonomisesti muotoiltu ja erittäin pitävä. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin. EN 374 EN 374 EN /2013 Terveys ja Talous 45

46 Juristin vastaanotolla Voiko psykiatrian laitoshoidossa käyttää vartiointipalveluita? Lari Tiikasalo OTM,TtM Suljetussa laitoshoidossa voi käyttää yksityisen turvallisuusalan palveluita, mutta palveluiden ostaminen edellyttää vartijoiden työtehtävien tarkkaa määrittelyä hankintasopimuksessa. Puutteellisesti laadittu sopimus saattaa epäselvissä tilanteissa johtaa hankaliin virkavastuukysymyksiin. Eduskunnan oikeusasiamies on julkaistussa ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, voidaanko ostopalveluna hankittua vartiointia käyttää psykiatrisessa laitoshoidossa. Oikeudellisesti tarkasteltuna asiassa on kysymys kahden lain yhteensovittamisesta. Psykiatrisesta hoidosta säädetään mielenterveyslaissa kun taas laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista on säädetty ne tehtävät, joita vartija saa työssään tehdä. Näiden kahden lain väliin jää paljon harmaa- 46 ta aluetta, joka muodostaa oikeudellisesti ongelmallisia tilanteita. Turvallisuuspalvelulain mukaan vartioiminen käsittää henkilöiden poistamista, omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä rikosten paljastamista. Lisäksi vartija voi turvautua jokamiehen oikeuksiin, kuten rikoksentekijän kiinniotto-oikeuteen tai hätävarjeluun. Vartioinnin on myös tapahduttava ennakkoon määritellyllä alueella. Vartiointi ei saa sisältää yleisen järjestyksen valvomista, joka lain nojal- la tulee järjestää järjestyksenvalvojien toimesta. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä saa käyttää järjestyksenvalvojaa, niin suljetuissa laitoksissa järjestyksenvalvojia ei saa olla. Voimakeinot ovat vartioinnissa sallittuja. Tarpeen vaatiessa vartija saa käyttää käsirautoja, kaasusumutinta taikka lyömäasetta eli patukkaa. Vartijalla on myös oikeus käyttää ampuma-asetta. Voimakeinojen käyttämisestä tulisikin sopia hankintasopimuksessa, jotta epäselviltä tilanteilta ja epäonnekkailta sattumuksilta väl- Terveys ja Talous 4/2013

47 tyttäisiin. Lain mukaan vartioinnista on aina tehtävä toimeksiantosopimus. Mielenterveyslain mukaan sairaalan henkilökunta vastaa omasta ja potilaiden turvallisuudesta, mutta mielenterveyslaissa ei ole säännöksiä vartijoiden käytöstä. Vartijoita voidaan toki käyttää turvallisuuspalvelulain mukaisiin tehtäviin sairaaloissa, mutta vartijoiden toimivaltuudet määräytyvät ainoastaan turvallisuuspalvelulain ja jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Muita toimivaltuuksia ei vartijoilla ole, eikä niitä myöskään voida heille antaa. Toimivaltaan liittyy ongelmia Turvallisuuspalvelulain mukaisilla toimivaltuuksilla ei ole juurikaan merkitystä suljetuissa laitoksissa (henkilön poistaminen, rikoksentekijän kiinniottaminen ja rikoksesta kiinniotetun turvallisuustarkastus). Vartijoiden toimivaltuudet sairaaloissa perustuvatkin nimenomaan jokamiehen oikeuksiin, lähinnä hätävarjeluun. Jokamiehen oikeuksien avoin sääntely ( tarpeellinen puolustusteko ja välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko ) aiheuttavat sairaala- ja laitosympäristössä tulkintaongelmia. Vartijoiden käyttäminen mahdollistaa kuitenkin sen, että potilaiden henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puututaan voimakkaammin kuin sairaalan henkilökunnan omin toimenpitein. Oikeusasiamiehen mukaan vartioimistehtävään ei saa kuulua hoidossa avustaminen, eikä lääkäreille tai hoitohenkilökunnalle mielenterveyslain mukaan kuuluvia tehtäviä saa siirtää vartijalle. Vartijan toimivalta ei siis ulotu lääkäreiden tai hoitohenkilökunnan suorittamiin potilaaseen kohdistuviin toimenpiteisiin. Jos vartijan läsnäoloa hoitotoimenpiteen aikana pidetään välttämättömänä, on läsnäolon perustuttava vartioimisliikkeen ja sairaalan väliseen sopimukseen hoitohenkilökunnan ja sivullisten suojaamisesta. Hoitotilanteisiin osallistumisen yhteydessä on huolehdittava potilaan yksityisyydestä ja vartijan tulisi olla samaa sukupuolta potilaan kanssa, kuten vartiointialan käytäntönä onkin. Oikeusasiamiehen mukaan on on- gelmallista, että psykiatrian laitoksissa saattaa olla tilanteita, joissa voimakeinojen käyttö on perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Vartijoiden voimakeinojen käyttö perustuu jokamiehen oikeuksiin, lähinnä hätävarjeluun. Hätävarjelua saa kuitenkin käyttää vain aloitetun tai välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi. Tämän säännön soveltaminen vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on varsin ongelmallista. Voimakeinoja ei saa siis käyttää ennen kuin hyökkäys on tapahtunut. Oikeus käsirautojen käyttämiseen hätävarjelutilanteessa vartijalla on vain silloin, kun niiden käyttö ei ole kohtuuton toimenpide. Vartijalla ei ole oikeutta estää lääkärin pyynnöstäkään, potilaan poistumista sairaalasta ja karkaamista kuljetuksen aikana. Vartija ei myöskään voi käyttää käsirautoja pelkästään potilaan karkaamisen estämiseksi. Potilaita kuljetettaessa vartijalla on oikeus käsirautojen käyttämiseen vain aivan poikkeuksellisesti, kun uhka oikeudettomasta hyökkäyksestä on todellinen ja perusteltu. Kuljetuksissa käsiraudoittaminen ei siis saa olla rutiininomainen toimenpide. Henkilötarkastus- ja katsastus tapahtuu mielenterveyslain nojalla vain sairaalan hoitohenkilökunnan tai lääkäreiden toimesta. Vartija taasen saa suorittaa turvallisuustarkastuksen vain rikoksentekijän kiinnioton yhteydessä sen varmistamiseksi, että kiin- niotetulla ei ole hallussaan vaarallisia esineitä tai aineita. Vartijan kohdalla tämän soveltaminen sairaalaympäristössä tulee ilmeisesti harvoin kyseeseen. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että vartija ei toimi virkavastuulla, kuten esimerkiksi hoitajat toimivat käyttäessään mielenterveyslain toimivaltuuksia. Vartijaa ei siten voida saattaa rikosoikeudelliseen virkavastuuseen esimerkiksi hoitohenkilökunnan antamien määräysten rikkomisesta. Ei estettä vartioinnille Oikeusasiamiehen ratkaisun perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että estettä vartioinnin käytölle suljetuissa laitoksissa ei ole. Sairaala voi halutessaan käyttää ostopalveluna hankittua vartiointia, mutta vartijoiden tehtävien tulee olla turvallisuuspalvelulain mukaisia. Mielenterveyslain mukaiset tehtävät kuuluvat vain ja ainoastaan sairaalan lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle eikä niitä voi vartijoille siirtää. On myös syytä muistaa, että vartiointipalveluista tehdään aina toimeksiantosopimus, jonka on syytä olla riittävän yksityiskohtainen. Sopimusta laadittaessa kannattaa miettiä missä tilanteissa voimakeinojen käyttö voi tulla kyseeseen ja ovatko jotkut voimakeinojen käyttötavat soveltumattomia sairaalaympäristöön. KIINTOKALUSTEET AMMATTITAIDOLLA - sairaalat - terveyskeskukset - laboratoriot - tutkimuskeskukset - muut julkiset tilat Kalustopuuseppä P. Koivisto Oy Tinatie 7, Ylöjärvi Puh. (03) Fax (03) /2013 Terveys ja Talous 47

48 VWR International on maailmanlaajuinen laboratoriotuotteiden myynti, markkinointi ja jakeluorganisaatio. Tuotevalikoimaamme kuuluvat laboratoriokemikaalit, tarvikkeet ja laitteet sekä laaja valikoima biotekniikan ja molekyylibiologian tuotteita johtavilta toimittajilta. TERVETULOA TUTUSTUMAAN MEIHIN JA TUOTEVALIKOIMAAMME TERVEYS JA TALOUSPÄIVILLÄ HÄMEENLINNASSA Löydät meidät Kehräämöstä ständiltä 25 VWR International Oy Valimotie 9, Helsinki fi.vwr.com Terveystaloudelliset Terveystaloudelliset selvitykset Terveystaloudelliset selvitykset ja julkaisut selvitykset ja julkaisut ja julkaisut Kustannus-vaikuttavuusja budjettivaikutusmallien Kustannus-vaikuttavuus- rakentaminen ja budjettivaikutusmallien ja rakentaminen Vaikuttavuusja kustannustutkimukset Vaikuttavuus- Vaikuttavuusja kustannustutkimukset ja kustannustutkimukset Konsultointi ja koulutus Konsultointi Konsultointi ja koulutus ja koulutus Your Your Partner Partner in in HEOR HEOR Your Partner in HEOR Oikeaa Oikeaa tietoa tietoa parempia päätöksiä parempia päätöksiä ESiOR Oy on konsultointiin sekä terveystaloudellisten Oy tutkimusten Oy on on konsultointiin konsultointiin suunnitteluun, sekä sekä terveystaloudel- terveystaloudel- toteuttamiseen ESiOR ESiOR listen listen ja raportointiin tutkimusten erikoistunut suunnitteluun, yritys. toteuttamiseen ja ja raportointiin erikoistunut yritys. yritys. Palvelumme kattavat kaikki terveystalous- ja vaikuttavuustutkimuksen kattavat kaikki osa-alueet terveystalous- mukaan ja ja vai- lukien vai- Palvelumme kuttavuustutkimuksen myös vaativat meta-analyysit osa-alueet teknologioiden mukaan lukien vaikutusten vaativat ja vaikuttavuuden meta-analyysit osoittamiseksi, teknologioiden kattavan vai- vai- myös myös kutusten ja kehittyneen ja ja vaikuttavuuden mallintamisen osoittamiseksi, kustannusvaikuttavuuden kehittyneen ja budjettivaikutusten mallintamisen osoittamiseksi sekä kattavan ja ja kehittyneen mallintamisen kustannusvaikuttavuuden ja vuuden julkaisemisen. ja budjettivaikutusten budjettivaikutusten osoittamiseksi osoittamiseksi sekä sekä julkaisemisen. julkaisemisen. ESIOR OY ESIOR Tulliportinkatu OY 2 LT Kuopio ESIOR OY Tulliportinkatu 2 LT Kuopio Tulliportinkatu 2 LT Kuopio Berchtoldin leikkausvalaisimet Uuden F-sukupolven Hybridi LED -leikkausvalaisimet nyt Fagerhultilta. Fasettiheijastin-teknologian avulla saadaan varjoton ja syvä valokeila tarkkuutta vaativalle leikkausalueelle. Säädettävä värilämpötila optimoi näkymän. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. 48 Terveys ja Talous 4/2013

49 Kirjeenvaihtaja Sairaaloiden muuttuva rooli haasteita sairaaloiden johdolle Alpo Rajaniemi Talouspäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ainoastaan muutos on pysyvää alkaa olla melko kulunut sanonta. Toimintaympäristön nopeat muutokset ovat tulleet jäädäkseen eikä vähiten terveydenhuollossa. Tarkastelen tässä referaatissa kolmen ranskalaisen asiantuntijan artikkelia terveydenhuollon muutosten hallitsemisessa johdon näkökulmasta. Millaisia haasteita johto kohtaa ja miten niihin vastataan tilanteessa, missä on siirrytty viime vuosisadan melko stabiilista ja ennustettavasta ympäristöstä tämän päivän muuttuvaan maailmaan. Paljastuuko otsikon takaa uusia eväitä vai onko kaikki jo moneen kertaan kaluttua. Katsotaan! Terveydenhuollon universaaleja näkymiä ovat mm: * Kroonisten sairauksien kasvu, joka korreloi vahvasti väestön ikääntymiseen ja tämä puolestaan antaisi olettaa sairaaloiden lisääntyvää käyttöä. * Rinnan edellä mainitun esiintyy hoitopalvelujen uudelleen järjestelyjä, jotka mahdollistavat potilaiden hoitoa sairaaloiden ulkopuolella. * Hoidon tarpeet vaihtelevat intensiivisestä ja kalliista sairaaloissa annettavasta hoidosta laajemmalle väestöryhmälle toteutettuun hoitoon, joista esimerkkinä käy infektioiden hoito. Sairaaloiden ja terveydenhuollon järjestelyissä ja resursoinnissa näyttäisivät kamppailevan keskenään ensiapu ja ns. suunniteltu hoito. Ensihoitoon ja ensiapuun pääsyn järjestelyt ovat luonnollisesti korkealle priorisoitavia. Yleismaailmallisesta ilmiöstä näyttäisi myös olevan kyse, kun tarkastellaan resurssien saatavuutta alueellisesti ja sen seurauksia hoidon saatavuuteen. Yksittäisten sairaalayksiköiden tulevaisuuden ja toimintakyvyn kannalta terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa onnistuminen on usein elintärkeä asia. Tämä on tunnistettavissa hyvin myös Suomessa, ollaanhan eräiden terveydenhuollon yksiköiden primääritoimintoja ulkoistamassa kokonaan; kuntayksikkö vastaa järjestelyistä ja palvelut tuottaa ulkopuolinen toimija. Terveydenhuollon ja sairaaloiden muuttuvassa roolissa ei voida sivuuttaa jo vuosia EU:ssa jatkunutta talouskriisiä. Artikkelissa mainitaan sosiaaliturvan ja terveydenhuollon resurssien allokoinnin haasteet; sosiaaliturvan, mm. työttömyyden seurausten kustannukset, kilpailevat samoista julkisista resursseista terveydenhuollon kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi nähdäänkin entistä enemmän yhden sateenvarjon alla toimijana, vrt. Suomen sote-uudistus. Järjestelymallista riippumatta terveydenhuollon toimintaan kohdistuu merkittävä paine tuottavuuden nostamiseksi. Ranskalaisasiantuntijat mainitsevat yhtenä keinona potilaiden oman myötävaikutuksen hyödyntämisen ja erityisesti sen lisäämisen nykytilanteesta. Kaiketi oikeampaa olisi puhua ei-potilaiden, ennen kuin kansalaisesta tulee potilasasiakas, myötävaikutuksesta. Onhan painopiste edelleen vahvasti sairauksien hoidossa, ei niinkään niiden ennalta ehkäisyssä. Toteutuneet ja lähitulevaisuudessa toteutettavat merkittävän suuret terveydenhuollon rakennusinvestoinnit ja koko ajan uudistettava laitekanta nähdään myös merkittävänä rahoitushaasteena. Onko rakennuskantaan investoitu liikaakin, ainakin se näyttäisi olevan ristiriidassa sairaaloiden ulkopuolella toteuttavaan hoitoon ja potilaiden omaehtoisuuden lisäämiseen peilattuna. Artikkelissa todetaan, että hoitomaksut eivät aina kata investoinneista aiheutuvia kustannuksia. Hoitokustannusten kattaminen vaihtelee luonnollisesti kunkin valtion noudattamasta rahoituspolitiikasta. Olipa rahoitustapa mikä tahansa, niin talouden haasteet ovat yli rajojen samoja. Artikkelin kirjoittajat kysyvät missä lymyää Smart Hospital, joka voisi selvitä kuiville kasvavien rakenneja infrakustannusten paineessa. Millainenhan se Smart Hospital voisi olla? Sairaaloiden muuttuva rooli tarkastelussa artikkelin kirjoittajat visioivat tulevaisuutta, mihin voidaan olla menossa. Terveydenhuollon johtaminen edellyttää jatkossa lisääntyvässä määrin yhteistyökumppanuuksia muidenkin kuin terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Voivatko nämä kumppanuudet johtaa myös resurssien yhteiseen käyttöön, ainakin mitä tulee rakennuksiin ja henkilöresurssien yhteiskäyttöön. Täysin koskematon kenttä tämä ei tosin ole enää tänä päivänä. Terveydenhuollon tutkimus- ja hoitolaitteita tuskin on mahdollista muilla toimialoilla soveltaa. Referaatin alussa esittämäni kysymys tuleeko esiin jotakin uutta, vai onko kaikki moneen kertaan kaluttua, osoitti raikkaiden tuulien puhaltavan ja visiot ovat jopa todennäköisiä. Jospa jonain päivänä sairaalanjohtaja ja lennonjohtaja työskentelevät samoissa tiloissa ja käyttävät osittain samoja fasiliteetteja ja henkilökuntaa. Lähde: (EHospital volume 15, issue 1/2013) The Changing Role of the Hospital, Challenges of Hospital Management Authors: Roland Ollivier, Inspecteur Général des Affaires Sociale, Emilie Hericher, Etudiante Science PO PARI, Cédric Acros, Directeur d hópital 4/2013 Terveys ja Talous 49

50 PYLL hyvinvoinnin mittarina Mikko Vienonen erityisasiantuntija, LKT, FCG Ilkka Vohlonen tutkimusjohtaja, FT Virpi Pitkänen erityisasiantuntija, TtM Lahti on ollut aktiivinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä. Palveluiden järjestämisessä on aikaisempaa enemmän painopistettä siirretty sairauksien ennalta ehkäisyyn ja terveyttä edistävään toimintaan. Koko Päijät-Hämeen alueella on tehty aiemmin ns. PYLLanalyysejä, joiden avulla on saatu tietoa menetettyjen elinvuosien määrästä ja sen kehityssuunnasta. Lahdessa on todistettavasti pystytty kääntämään kehityksen suuntaa parempaan. Tänä vuonna Lahdessa on tehty ensimmäistä kertaa kaupunginosakohtaiset PYLL-analyysit. Nyt uusien tietojen avulla voidaan entistä tarkemmin suunnata oikeita toimenpiteitä kaupungin eri osiin. Lahdessa on samoja väestön ter- veydentilaa koskevia ongelmia kuin muuallakin Suomessa. Alkoholista ja itsemurhista johtuvat ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (Potential Years of Life Lost/PYLL) ovat kivunneet pahanlaatuisten kasvainten ja verenkiertoelimistön sairauksista aiheutuneiden ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien pintaan. Vaikka Lahdessa väestön terveydentila on maan tasoa tai hieman huonompi, on kehitys kuitenkin ollut parempaan suuntaan. Tämä on hyvä esimerkki tiedolla johtamisesta. Kuvissa nähdään Lahden, Kotkan ja Porin menetettyjen elinvuosien trendi (kaikki kuolinsyyt WHO:n poiminnan mukaan) vuodesta 1986/2987 vuoteen 2010/2011. Mitä laskevampi käyrä, sen parempi tulos. 50 Terveys ja Talous 4/2013

51 Kansainvälinen mittari PYLL - Potential Years of Life Lost ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet heijastelevat väestön terveydentilaa ja hyvinvointia. Pyll-tilastot kertyvat myös inhimillisen pääoman menetyksestä sekä kaikesta siitä huonovointisuudesta, mistä saamme lukea päivälehtien otsikoissa. PYLL (Potential Years of Life Lost) on kansainvälisesti laajasti käytetty hyvinvoinnin ja terveyden mittari. Menetelmä perustuu kuoliniän ja laskennallisesti odotetun eliniän erotukseen sekä kuolinsyyn luokitteluun. Se kuvaa ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää, jotka olisivat ehkäistävissä terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimilla. PYLL kuvaa ennen 70 ikävuotta menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Se korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä niiden kuolinsyiden osalta, jotka Maailman Terveysjärjestö (WHO) on luokitellut ehkäistävissä tai hoidettavissa olevina kuolinsyinä. Menetelmä on luotettava ja tarkka seurantaväline kertomaan kunnan väestön tilanteesta ja siitä, mihin toimenpiteitä olisi kohdistettava. PYLL-analyysin tulokset auttavat kohdentamaan hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä paremmin, jopa kaupungiosakohtaisesti. Tilastoja voidaan hyödyntää myös kaupungin taloudellisen kantokyvyn ennustamiseen. Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet ovat yhteiskunnallista infrisbee.indd :43:59 Attends Adjustable 10, uusi vaikeaan inkontinenssiin suunniteltu all-in-one -tuote joustovyöllä Kuitukankaisessa, pehmeässä Adjustable-vaipassa on tarrakiinnitteinen joustovyö, joka takaa yksilöllisen kiinnityksen ja paremman istuvuuden. Monipuolisuutensa ansiosta imukykyinen Adjustableyhdistelmävaippa on hyvä vaihtoehto inkohousuille, teippi- tai vyövaipoille. Joustavat kiinnitysvyöt mahdollistavat M ja L kokojen toimivuuden myös äärikokoina S ja XL Korkeat vuotosuojat estävät tehokkaasti ohivuotoja Uusi, parempi imukyky antaa lisävarmuutta käyttäjälleen /2013 Terveys ja Talous 51

52 himillistä pääomaa (human capital) samalla tavalla kuin monet muut yhteiskunnan voimavarat. Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet heijastuvat sekä kunnan tulojen että menojen kehitykseen. On osoitettavissa, että mitä aikaisemmin henkistä pääoma häviää, sitä todennäköisempää on, että yhteiskunnan vaurastuminen hidastuu. Toisaalta, mitä epätasaisemmin sosiaalista pääomaa menetetään, sitä hitaammin yhteiskunta vaurastuu. Tietoa kaupunginosittain 52 Kuntakohtaiset PYLL-analyysit ovat olleet Suomessa käytössä jo vuodesta 2001 ja ne ovat tulleet osaksi myös SOTKA-tietovarantoa tosin ikärajana siellä käytetään OECD:stä poiketen 80 vuotta. FCG:llä on tekeillä FIN-PYLL -hanke, jossa analyyseissä mennään pidemmälle kaupunkien sisäisiin eroihin ja kehitetään ennalta ehkäisevää ja korjaavaakin toimintaa yhteistyössä muiden kaupunkien kanssa. FIN-PYLL hankkeessa analysoidaan nyt myös ensimmäistä kertaa PYLL-tunnuslukujen avulla kaupunginosakohtaisesti väestöjen terveydentilaa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja vaihtoehtoisia strategioita korjaavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi. Tämä mahdollistaa sen, että aikaisempia paikkakuntakohtaisia tunnuslukuja voidaan käyttää seurantaarvioinnissa ja vertailukehittämisessä (bench-marking). Koska tunnusluvut on laskettu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja OECD:n periaatteiden mukaan, niitä voidaan soveltaa myös kansainväliseen vertailuun. Tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto hyvinvointia edistävien toimenpiteiden ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta on kuitenkin puutteellista. Tutkimalla ennaltaehkäistävissä olevia kuolinsyitä ja niiden kehitystä saadaan tietoa tehtyjen ratkaisujen vaikuttavuudesta. Lisäksi keskittymällä ennaltaehkäistävissä olevien kuolemien vähentämiseen edistetään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kavennetaan sosioekonomisia terveyseroja. Samalla kunnissa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä sekä nopeutetaan talouden elinvoimaisuutta. Lahdessa pohditaan uusia toimia Koska Lahdessa on tehty aiemminkin PYLL-analyysejä, on olemassa hyvää tietoa aiemmilta vuosilta, joita pystytään hyödyntämään uusien tietojen valossa. Kaupunginosat ovat erilaisia ja nyt saatujen tilastojen perusteella on käynnistetty sisäistä pohdintaa, tulisiko myös eri kaupunginosiin suunnatut toimenpiteet olla erilaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat käyvät yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa analyysin tulosten tulkintaa ja suunnittelevat käytännön toimenpiteitä sekä toteutusta. Tavoitteena on kaupungin kannalta mahdollisimman hyvinvoiva väestö sekä samalla parempi taloudellinen tilanne. Terveys ja Talous 4/2013

53 Erigo aikainen vertikalisaatio ja kävelystimulaatio aikainen vertikalisointi aikainen mobilisointi afferentti hermoärsytys lihaspumppujärjestelmän aktivointi BioFemma Oy on innovatiivinen asiakaslähtöinen PK-yritys, joka tuottaa asiakkaalle räätälöityjä ekologisia korkean hygienia-alueen tuotteita kertakäytön vaihtoehdoksi. Fysioline Oy Arvionkatu 2, Tampere p /2013 Terveys ja Talous 53

54 SET Piirros: PERRY PARTANEN Leipää ja sirkushuveja nestä tehdään festareita, raveja, eukonkantokilpailuja, suopotkupalloa, kiipeilyseiniä, vartalonmaalausta ja tangomarkkinoita järjestämällä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Siinä sivussa kylläkin, ei leipä vaan grillimakkara, käy kaupaksi. Muu hyöty on vahvasti liioiteltua. Aikamme merkittävin sirkushuvi on kuitenkin sosiaalinen media, joka käsite some -lyhenteineen saa pitkään typeryydessään etsiä vertaistaan. Ei todellakaan näytä olevan leivästä puute, kun ihmisillä on aikaa facebookissa raportoida kavereilleen aamukakalla käynnistään. Twitterissä voi sitten blogittaa kuolemattomia ajatuksiaan, kuten ryssät ovat syvältä. Sirkushuvien sarjaan kuuluu myös peliteollisuus, joka näyttää nyt korvanneen puunjalostusteollisuuden. Hei, kaikki pelejä pelaamaan, jotta Jo ammoisina aikoina antoivat vanhat kunnon roomalaiset poliitikot piut paut kansalle. He tarjosivat leipää ja sirkushuveja (panem et circenses), jottei kansa olisi havainnut rakennemuutoksia. Siihen kansa tyytyikin, kun se puolestaan antoi piut paut poliitikoillensa. Tähän on tultu taas paitsi että, kun pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa riittää leipä, tarvitaan nyt vain sirkushuveja. Ja niitähän kyllä on riittänyt pitkin vuotta ja etenkin kesällä. Jos sattui kesäareenoilla kulkemaan, näki niin ministereitä, kuin rivikansanedustajiakin shortseissa, kravatittomina ja parta ajelemattomana läpänheittopuuhissa. Naispuolisilla kolleegoilla taas oli hihattomat yläosat, aurinkolasit päälaella ja kikattelevat puheenparret. Kaikesta keskusteltiin aurinkoisella mielellä, vaikka vettä välillä satoikin. Kunta- ja sote uudistuksista vitsailtiin, ja kansa nauroi. Sympatiapisteitä herui, eikä kukaan kysellyt sen perään, mitä rakennemuutokset ja kilpailukyvyn parantaminen oikein käytännössä tarkoittavat. Sirkushuveja tarjosi myös media yksi suurista valtiomahdeista. Se tietää, mikä kansaa kiinnostaa. Ja media tietää myös, millä kansan saa kiinnostumaan. Kyllä kai jokainen on huomannut, minkälaisiksi ovat muuttuneet lehtien lööpit, otsikot ja ingressit, televisio-ohjelmat kuin myös uutisointi ja kaikenlainen ilmoittelu. Niillä ei ole mitään tekemistä elämän todellisuuden eikä asioiden oikean laidan kanssa objektiivisuudesta puhumattakaan. Sirkusta kaikki tyynni! Sirkushuveiksi on mennyt myös markkinatalous. Kun leivän kulutus ei kasva, eikä EK ole siunannut senkään kilpailukykyisyyttä, bissaadaan kansantalous nousuun! Jokaisellahan on jo älyllinen pelilaite, joiden markkinoilla siitä huolimatta tapahtuu ennennäkemätön, tuhansia biljoonia taaloja maksava globaali kilpailu. Ja kaikki lähti liikkeelle puhelimesta, jota jopa voinee pitää tarpeellisena. Tätä kaikkea pohdin, kun istuin laiturilla ravunsyöttejä onkimassa. Päädyin siihen, että poliitikkojenhan se on vika, kun antavat asioiden näin mennä. Arvelin, että ennen vanhaan asioista päättivät papit ja patruunat, sitten Kekkonen ja tämän jälkeen asemavallan saaneet puoluepamput. Nyt päättävät ne, joilla on letkeimmät puheet, mukavin olemus ja median suosio. Siis kaikki, mitä hyvä sirkushuvi vaatii. Ravunsyötit sain, mutta en rapuja. Huvista kävi sekin. 54 Terveys ja Talous 4/2013

55 Tukea kuntien ja sote-palveluiden rakennemuutokseen? Hyvinvointi- ja ICT-palveluitamme ovat Hyvinvointipalveluiden konsultointi ja analyysit Sosiaali- ja terveydenhuollon luokitukset Tiedolla johtamisen ratkaisut ja konsultointi Tietoturvallisuuskonsultointi ja auditointi Kokonaisarkkitehtuurin ja sen hallinnan konsultointi Projekti- ja hankejohtamisen palvelut sekä hankintakilpailutukset Asiantuntijapalveluissamme yhdistyy monipuolinen toimialaosaaminen ja kokemus palveluiden ja toiminnan kehittämisestä. Osaajajoukkomme koostuu niin käytännön kuin teoriankin huippuosaajista. FCG KONSULTOINTI p Korkealaatuiset työvaatteet ja laitostekstiilit terveydenhuoltoalan ammattilaisille Suomalaista laatua työpäivään HENKILÖKUNNAN SUOJA-ASUT ASUKASMALLISTOT JA POTILASMALLISTOT LIINA- JA VUODEVAATTEET ERIKOISTUOTTEET TEKSTIILI yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Tekonivelsairaala Coxa Oy Biokatu 6 b, PL 652, Tampere Antinkatu PORI 4/2013 Terveys ja Talous 55

56 Espoon Diabeteskeskus on yksi ensimmäisiä perusterveydenhuollon ja HUS:n yhteishankkeita Espoon Diabeteskeskus aloitti toimintansa Jorvissa. Diabeteskeskus perustettiin Hyksin Endokrinologian klinikan ja Espoon perusterveydenhuollon yhteishankkeena parantamaan ennen kaikkea diabetes-potilaiden hoidon sujuvuutta. Espoon Diabeteskeskuksessa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaiset toimivat yhteistyössä. Diabeteskeskus vastaa tyypin 1 (nuoruusiän) diabeteksen hoidosta. Tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikot saavat jatkossakin hoitonsa terveysasemilla, mutta Diabeteskeskus tarjoaa koulutus- ja konsultaatioapua sekä seuraa väestötasolla hoidon tuloksia. Terveydenhuoltolain mukaan potilaan hoidon sujuvuuden parantamiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulee tiivistää. Myös erikoislääkärikonsultaatioiden järjestämistä terveyskeskuksiin suositellaan. Espoossa on haluttu tässä edetä vielä pidemmälle ja järjestää diabetespotilaiden hoito yhteisissä tiloissa Jorvissa, kokonaan uudella toimintamallilla. Diabeteskeskuksen toiminta käynnistyy asteittain ja toimintamalleja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Potilaat saavat tietoa uudesta yksiköstä ja sen toiminnasta sairaalan poliklinikalla, terveyskeskuksen vastaanotolla ja ilmaisvälinejakelun yhteydessä. Tavoitteena on, että vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki 1-tyypin diabeetikot olisivat listautuneet Diabeteskeskukseen, elleivät itse halua jatkaa esim. työterveyshuollon tai yksityissektorin asiakkaana. Uusia jäseniä Helen Jouni, palvelupäällikkö, SatSHP, Hämeenlinna Hirvonen Marja, taloussuunnittelija, PSHP, Kangasala Iso-Mustajärvi Marja, sairaala-apteekkari, PSHP, Tampere Kivimäki Heidi, ohjelmistosuunnittelija, HUS, Helsinki Laine Ari-Pekka, turvallisuuspäällikkö, SatSHP, Kokemäki Multimäki Petteri, vastuualuejohtaja, SatSHP, Turku Numminen Jaana, osastonhoitaja, FSTKY, Urjala Siltanen Hannele, projektipäällikkö, KHKS, Hämeenlinna Vinkaharju Anne, osastoryhmän päällikkö, HUS, Hyvinkää Virtanen Hanna Maria, työnjohtaja, PSHP, Nokia Käsivarret vapaana LAURI langaton kutsu TELETALO OY Yrittäjäntie 4, Klaukkala puh. (09) , fax (09) Terveys ja Talous 4/2013

57 Erot kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menoissa ovat edelleen suuret Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon palvelumenot olivat euroa asukasta kohti vuonna Kuntien väliset erot palvelutarpeissa ja niihin suhteutetuissa menoissa ovat merkittäviä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys. THL on julkaissut terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Tarvevakioituja menotietoja on hyödynnetty terveyden- ja vanhustenhuoltoa koskevissa arvioinneissa ja päätöksenteossa. Terveyden- ja vanhustenhuoltoon liittyviä palvelutarpeita oli eniten Itä- ja Etelä-Savossa, prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös palvelumenot olivat korkeimmat Itä-Savossa, euroa asukasta kohti. HUS-alueella palvelutarpeita oli vähiten, 16 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, ja palvelumenot olivat alhaisimmat, euroa asukasta kohti. Erot palvelutarpeissa johtuvat väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta sekä sosioekonomisesta asemasta. Kirkkonummella, Limingassa, Espoossa, Kempeleellä ja Nurmijärvellä palvelutarpeita oli noin 30 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan Kuhmoisten, Luhangan, Rautavaaran, Vesannon ja Puumalan asukkailla oli palvelutarpeita noin 60 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten kustannuksia oli asukasta kohti Pelkosenniemellä, yli euroa, ja vähiten Kontiolahdella, euroa. Kun kuntien terveyden- ja vanhustenhuoltoon käyttämät menot suhteutetaan väestön palvelutarpeisiin, järjestys muuttuu. Eniten rahaa terveyden- ja vanhustenhuoltoon käytetäänkin nyt Keski-Pohjanmaalla, Vaasassa, Itä-Savossa, HUS-alueella ja Lapissa, 5 7 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti Päijät-Hämeessä rahaa käytettiin vähiten, 11 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Kunnista Lumijoki ja Pertunmaa käyttivät rahaa suhteessa asukkaiden palvelutarpeisiin yli 20 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Pelkosenniemi, Savukoski, Enontekiö ja Utsjoki käyttivät rahaa vastaavasti yli 30 prosenttia keskimääräistä enemmän. Yli asukkaan kunnista Heinola, Imatra, Lahti ja Jämsä käyttivät rahaa yli 10 prosenttia vähemmän, kun taas Vaasa ja Helsinki yli 10 prosenttia enemmän kuin maassa käytettiin keskimäärin vastaaviin palvelutarpeisiin. Kustannuksiin vaikuttavat palvelutarpeiden lisäksi muun muassa palvelutoiminnan tehokkuus sekä julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. 4/2013 Terveys ja Talous 57

58 Potilastiedon arkiston käyttöönotto alkaa Suomalaisten terveystiedot siirtyvät valtakunnalliseen palveluun syksyyn 2014 mennessä. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on iso kehitysaskel suomalaisessa terveydenhuollossa. Tähän saakka potilaan hoitotiedot ovat jääneet hajalleen paikkoihin, joissa elämän varrella on hoitoa saatu. Hoitavalta lääkäriltä voi tämän vuoksi puuttua hoitotilanteessa olennaistakin potilaan terveyteen, sairauksiin ja lääkitykseen liittyvää tietoa. - Kuluvan vuoden aikana kaikkien suomalaisten potilastietoja aletaan tallentaa Kelan ylläpitämään potilastiedon arkistoon. Julkisen terveydenhuollon on liityttävä arkistoon syyskuuhun 2014 mennessä, yksityisen terveydenhuollon vuotta myöhemmin, kehittämispäällikkö Maritta Korhonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo. Potilastietoja aletaan viedä kansalliseen arkistoon vaiheittain. Ensimmäisenä siirretään potilaskertomustiedot ja hoitoon vaikuttavat riskitiedot kuten lääkeaineallergiat ja yliherkkyydet, rokotukset, laboratoriotulokset, lääkitys, tehdyt toimenpiteet ja diagnoosit. Kansalaisille potilastiedon arkisto mahdollistaa omien tietojen katselun ja hallinnoinnin tietoturvallisesti internetin kautta. - Potilasturvallisuus ja hoidon laatu paranevat, kun tiedot ovat terveydenhuollon ammattilaisten käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi päällekkäiset tutkimukset vähenevät, kun vaikkapa verikokeiden tiedot ovat helposti käytettävissä. Tämäkin nopeuttaa osaltaan hoitoprosesseja, Korhonen sanoo. Arkistoon potilastietojärjestelmän kautta Sähköisen reseptin tapaan myös potilastiedon arkistoa käytetään potilastietojärjestelmien kautta. Tämän vuoksi terveydenhuollon tietojärjestelmiin on tehtävä palvelujen käyttöönoton edellyttämiä muutoksia. - Olemme yhdessä asiakkaidemme ja viranomaisten kanssa aikatauluttaneet kansallisesti sovitut muutokset yli 80 organisaation potilastietojärjestelmään. Käyttöönottoja tehdään kiihtyvän tahtiin: ensimmäiset arkiston käyttäjät aloittavat syyskuussa 2013 ja viimeiset syksyllä 2014, johtaja Kati Räätäri Tiedolta kertoo. Potilastiedon arkisto on mittava ponnistus terveydenhuollon organisaatioille, järjestelmätoimittajille ja viranomaisille. Se on luonteva jatko määrätietoisesti alkaneelle siirtymiselle kohti alueellisia potilastietojärjestelmiä. Aluejärjestelmien käyttöönotto on merkinnyt myös merkittäviä säästöjä. - Tärkeintä kuitenkin on potilasturvallisuuden parantuminen, kun tiedon kulku terveydenhuollon yksiköiden välillä on tehostunut. Myös liittyminen kansallisiin palveluihin voidaan tehdä tehokkaammin, Räätäri sanoo. Tiedot nopeasti sekä potilaalle että terveydenhuollon ammattilaisille Yksi ensimmäisistä potilastiedon arkiston käyttöönottajista on Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri aloitti potilastiedon arkistoon liittymisen tammikuussa, ja varsinaisia potilastietoja aletaan tallentaa valtakunnalliseen arkistoon syyskuussa. Tietojärjestelmäsuunnittelija Sirpa Taskisen mukaan suurin muutos on lääkärin kirjaamien tietojen muuttuminen avoimiksi. - Aiemmin potilaskertomus on ollut ammattilaisen viestintää toiselle, oman organisaation sisällä toimivalle ammattilaiselle. Nyt potilas näkee nopeasti netin kautta lääkärin kirjoittamat tiedot. Myös muissa organisaatioissa hoitohenkilökunta voi nähdä hoidettavan potilaan tiedot, eikä olla vain sen tiedon varassa mitä heille toimitetaan, Taskinen toteaa. Taskisen mukaan potilastiedon arkiston käyttöönoton työläys riippuu pitkälti siitä, kuinka valmiuksia on rakennettu aiempina vuosina. Eniten tekemistä on uusien toimintamallien käyttöönotossa, käytäntöjen suunnittelussa ja tiedottamisessa. 58 Terveys ja Talous 4/2013

59 Tuoteuutuuksia Innovatiivinen Olympus 3D -laparoskopiajärjestelmä Tähystyskirurgia ei ole mahdollista ilman korkearesoluutioista kuvantamista. Kehon sisäisessä laparoskopiassa on käytetty pitkään kaksiulotteista kuvaa. 3D-elokuvista tuttu kolmiulotteinen kuva on ollut kirurgien käytettävissä vasta lyhyen ajan. Olympuksen 3D-laparoskooppi onkin luokkansa ensimmäinen, jossa katselusuuntaa voi vaihtaa. Kameran kärkeä voidaan taivuttaa jopa 100 astetta neljään eri suuntaan. Tästä on hyötyä, kun kirurgisia tekniikoita käytettäessä joudutaan hyödyntämään kaikki käytettävissä oleva tila esimerkiksi teknisesti vaikeissa toimenpiteissä. Todellisuutta vastaava kuvantaminen tekee kirurgiasta nopeampaa ja tarkempaa: Olympuksen uusi 3D-laparoskopiajärjestelmä ja ENDOEYE FLEX 3D -laparoskooppi tuottavat operoi- tavasta kudoksesta kolmiulotteista, tarkempaa kuvaa. Elävät ja todellisuutta vastaavat kuvat tuovat tullessaan syvyysvaikutelman, joka puuttuu perinteisestä kaksiulotteisesta videokuvasta. Kun operoitava alue näkyy kolmiulotteisena, kirurgin käden ja silmien koordinaatio paranee. Samalla anatomisten rakenteiden ja kirurgiassa käytettävien instrumenttien keskinäisen etäisyyden arvioiminen helpottuu, ompeleminen on sujuvampaa ja toimenpide nopeutuu. Ihanteellinen visualisointi ja järjestelmän yhteensopivuus nykyisten laparoskopiajärjestelmien kanssa parantaa joustavuutta klinikan arjessa ja tuo tullessaan taloudellisia etuja. PRO AMMATTIKEITTIMET Helppohoitoinen Kestävä, luotettava Helppokäyttöinen Kovaan jatkuvaan käyttöön Varmatoiminen Nopea, 15 kupin, 1,8 litran kannu Täydellistä kahvia Naapurinkuja 2, Vantaa Puh /2013 Terveys ja Talous 59

60 Tuoteuutuuksia Yrityskauppa apuvälinesektorilla Comp-Aid ryhmän hallituksen puheenjohtajan Petteri Mäen haave yrityksestä, joka voisi tarjota laajemman valikoiman apuvälineitä, toteutui viime syksynä, kun hän osti liikkumisen apuvälineitä myyvän PT-keskus Oy:n. Yrityskauppa loi Suomeen ensimmäisen toimijan, joka kykenee toimittamaan asiakkailleen sekä tietotekniset että perinteiset apuvälineet samasta paikasta. Yhtiöiden apuvälinevalikoimat täydentävät erinomaisesti toisiaan, puhumattakaan tietysti henkilökunnan osaamisesta. Comp- Aidin ja PT-keskuksen yrityskulttuuri, arvot ja asiakaslähtöisyys olivat jo lähtötilanteessa hyvin lähellä toisiaan ja siksi sulautuminen yhteen on tapahtunut erittäin vaivattomasti. Vuoden 2013 alussa Comp-Aid ryhmään ostettiin tytäryritykseksi myös puheteknologiayritys Bitlips Oy. Viime marraskuusta lähtien yritykset ovat toimineet saman katon alla Vantaan Koivuhaassa. Tämä tehostaa erityisesti asiakkaiden ajankäyttöä, kun yhdellä sovituskerralla voidaan sovittaa yhteen loppukäyttäjän erilaisten osa-alueiden tarpeet. Esimerkiksi sähköpyörätuoliin voidaan hankkia samalla myös ympäristönhallinnan apuvälineet. PT-keskus toimittaa sähköpyörätuolin ja Comp-Aid ympäristönhallinnan laitteet ja ohjelmat. - Tavoitteenamme on laadukkaiden tuotteiden, osaamisen ja palveluasenteemme avulla tehdä asiakkaidemme arki helpommaksi. Kehitämme toimintatapojamme edelleen, panostamme erityisesti huollon toimintaan ja nopeampiin toimitusaikoihin, kertoo toimitusjohtaja Pekka Meronen. - Kun kaksi vanhaa tekijää yhdistää voimansa, on yrityksellä entistä paremmat mahdollisuudet vastata kovenevien markkinoiden haasteisiin ja tarjota samalla kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä asiakasyrityksille, tuumii myös Comp-Aid Oy:n ja PT-keskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Meronen. Turvallisuutta kaasuverkostoanalyyseilla 60 Oy Woikoski Ab on Suomessa edelläkävijä verkostoanalyyseissa. Terveydenhuollon laitoksissa käytettävien kaasujen epäpuhtauksien selvittämiseksi asiantuntijat toteuttavat yhdessä asiakkaan kanssa kokonaisvaltaisen tutkimuksen hengitys- ja instrumentti-ilmasta, hapesta, ilokaasusta sekä lääkkeellisestä hiilidioksidista ja typestä. Analyyseilla varmistetaan, että putkistoissa oleva lääkkeellinen kaasu täyttää Euroopan farmakopean (Ph. Eur.) voimassa olevat laatuvaatimukset. Tulosten luotettavuus taataan tekemällä analyysit Ph. Eurin mukaisin laittein ja menetelmin. Yksi näytteenoton luotettavuustekijöistä on, että näytteet otetaan 50 litran pulloon, jolloin pullon paine vastaa verkostossa vallitsevaa, todellista käyttöpainetta. Näin näytteenotossa tuloksiin vaikuttavat riskitekijät minimoituvat ja tulosten luotettavuudesta ei tarvitse tinkiä. Vuosittaisilla ja pientenkin verkostomuutosten jälkeen tehtävillä analyyseilla voidaan osaltaan varmistaa potilasturvallisuus. Kaasuverkostoa muutettaessa on riskinä putkiston kontaminoituminen. Woikoski toimittaa analyysitulokset absoluuttisina arvoina viivytyksettä. On myös huomioitava, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vaatii tarkastuksissaan alle vuoden ikäisen analyysitodistuksen esittämistä. Säännöllisillä analyyseilla ja käytettäessä absoluuttisia lukuarvoja on tulosten seuranta mahdollista trendianalyyttisesti, mikä edesauttaa täsmällisten huolto- ja korjaustoimenpiteiden suunnittelua. Terveys ja Talous 4/2013

61 Ovatko osoitetiedot oikein? Hyvä Terveys ja talous lehden tilaaja, Tarkistaisitko lehden takakannessa olevat osoitetiedot. Jos tiedot ovat virheelliset, ilmoitathan siitä osoiterekisterin ylläpitäjälle Maija Mastovaaralle joko puhelimitse tai sähköpostilla osoitteeseen Muutostietoihin tarvitaan osoitelipukkeen numerosarja tai vanhat nimi/osoitetiedot plus uudet tiedot. tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Maija Mastovaara hoitaa myös lehden tilaukset ja peruutukset. Maija Mastovaara puh /2013 Terveys ja Talous 61

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS 1(5) 4.4.2013 STM022:00/2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ Asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta 7.4.2014 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta.

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö PL 28 11.4.2012 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot