Etelä-Suomea eteenpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomea eteenpäin"

Transkriptio

1 Etelä-Suomea eteenpäin Esiselvitys aluerakenteen muutoksesta Etelä-Suomen liittoumalle Kevät 2012 Etelä-Suomen liittouma Ville Santalahti

2 Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 Yleistä Etelä-Suomesta... 4 Maakuntakohtaiset katsaukset ELLI:n aiemmat selvitykset tehtyjen selvitysten tavoitteiden läpikäynti ELLI-Haastattelut Muutos Etelä-Suomen alueella 2000-luvulla Tavoitemuistio ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENNE RAKENNEKUVA SUUNNITTELUN POHJAKSI Tärkeimmiksi katsotut aluerakennesuunnitelmat selvityksen aikana

3 TIIVISTELMÄ Tässä esiselvityksessä on noudatettu valtakunnallisten alueiden kehittämisen ja alueiden käyttötavoitteita ja pyritty ohjaamaan suunnittelua alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja alueellisten kehityserojen pienentämiseksi, sekä alueellisten erityishaasteiden ratkaisemiseksi. Esiselvityksen tehtävä oli luoda ajantasainen kuva aluerakenteen kehityksen suunnasta ja alueen maakuntien suunnittelutilanteesta. Työ on toteutettu haastatteluiden, aiemman kirjallisuuden ja tilastoanalyysien avulla. Yleistä Etelä-Suomesta osion pohjana on toiminut Etelä-Suomen EAKR -sivuston teksti, joka on muokattu vastaamaan vuoden 2012 tilannetta. Myös Maakuntakohtaiset katsaukset -osio perustuu osin samaan lähteeseen, osin muihin maakuntaliittojen uudempiin selvityksiin. Lopputuloksen on tarkoitus toimia pohjana laajemmalle Etelä- Suomen liittouman aluerakennesuunnitteluhankkeelle, joka on tarkoitus toteuttaa Työn avulla pyritään vaikuttamaan tulevaan valtakunnalliseen aluerakennetyöhön, jota YM, LVM, TEM ja MMM ovat juuri aloittamassa. Työn yhteenvetona toimii tavoitemuistio karttoineen. Esiselvityksen tuloksena on aikaan saatu Etelä-Suomen aluerakennekuva > - rakennekuva suunnittelun pohjaksi pyrkii kuvastamaan yksinkertaisuudessaan viimeaikaista makrotason kehitystä ja suunnittelua Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella. Keskeisenä tuloksena työstä todetaan, että Etelä-Suomen aluerakenne osana Suomen kokonaisrakennetta on muuttunut myös kansainväliset yhteydet ovat muuttumassa ja kasvamassa: esiselvitys vahvisti kuvaa muutoksesta: Hämeenlinnan seudulla vahva kehitys osana HHT-vyöhykettä - myös Lahden oikoradan avaamisen myötä vahvistuvaa kehitystä valtatie neljän varrella. Salo-Turku-akseli on jäänyt kehityksessä suhteellisesti jälkeen, mutta Suomen mittakaavassa tilanne edelleen hyvä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala suuntautuvat yhä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön suuntana Venäjän kasvava kiinnostus Suomen turvallisiin markkinoihin. Myös Viro ja varsinkin kautta kulku Baltian läpi Keski-Eurooppaan kiinnostaa pääkaupunkiseudulla. Muita esille tulleita asioita selvityksessä ovat: - Yhdyskuntarakenteen kehityksessä on ongelmia varsinkin Uudellamaalla, jossa ihmiset sijoittuvat edelleen kaupunkien reuna-alueille ja kehyskuntiin vastaavaa kehitystä esiintynyt myös Turussa. Muilla seuduilla eheytymisen koetaan alkaneen paremmin tai ainakin rakenteen hajautuminen on ollut vähäisempää. - Alueiden erilaisuus painottuu yhä vahvempana sosiaalisesti yksipuoliset alueet nähdään osin ongelmallisina. - Liikenne ja logistiikka ovat edelleen Etelä-Suomen tärkein ylimaakunnallinen yhteistyöalue ylimaakunnallisesti tärkeimmät kehittämisalueet ovat: Suomi-Venäjä-rajaliikenne, Salo-Lohja-ratalinja, Tampere-Pietari-yhteys (Hämeenlinna-Lahti), Luumäki-Imatra kaksoisraide, Riihimäen kolmioraide (Kouvola- Tampere-yhteys), lentorata, sekä nopea itärata. Muitakin tärkeitä kehittämiskohteita alueilla toki on, mutta ne ovat löydettävissä aluekohtaisista tarkasteluista. - Tiiviimpi yhteistyö Pietari-Tukholma-välillä on pakollista kilpailukyvyn säilyttämiselle tilanne vaatii lisäresursseja, kuten hankkeen. - Kuntarajat määrittävät yhä vahvasti toiminnallista aluetta keskustelua tarvittaisiin enemmän palveluiden järjestämisestä, vähemmän kuntarajoista. Jatkoselvitystä vaativat: - Mitkä ovat niitä logistisia solmukohtia, jotka vaativat vahvempaa resursointia? - Minkälainen palvelutaso tulee säilyttää milläkin seudulla? - Realistinen kasvukehityksen arviointi. - Mitä alueita harvaan asutussa maassamme tulee tukea? - Miten rikkirajoituksen vaikutus tullaan minimoimaan ja miten se vaikuttaa kilpailukykyymme? - Miten Venäjän satamat kehittyvät tulevaisuudessa? - Venäjän tulevaisuus Maailman kauppajärjestössä sekä viisumivapaus otettava huomioon suunnittelussa. - Miten mitata rekkaliikenteen määriä paremmin? - Lentokenttien tulevaisuus alueella ja olemassa olevien suunnitelmien realistisuus. 3

4 Jo aiemmin todetusta tarpeesta ELLI:n alueella pidetään edelleen tärkeänä liikenneinfrastruktuurirahaston perustamista. Maamme kilpailukyvyn kannalta välttämättömät liikenneinvestointitarpeet Etelä-Suomen alueella eivät tule ratkaistuiksi normaalin talousarviomenettelyn tai edes jälkirahoitusmallien avulla. Maakuntakaavasta tulee tehdä entistä vahvempi aluerakenteen ohjaaja erityisesti maakuntarajat ylittävissä kysymyksissä, sekä EU:n koheesiopolitiikan uudistaminen tulevalla ohjelmakaudella : Kansallisessa valmistelussa tulee vahvistaa alueiden mahdollisuuksia omaehtoiseen kehittämiseen ja ottaa huomioon maakuntien väliset kehittyneisyyserot suuralueiden sisällä. JOHDANTO Etelä-Suomen liittouma (ELLI) koostuu kuudesta maakunnasta. Yhteistyötä tehdään aina Varsinais-Suomen läntisimmistä kolkista Kustavi-Parainen akselilta Etelä-Karjalan Parikkalan perukoille asti. Autolla matkaa ääripäiden välille kertyy kahdeksisen tuntia. Kyse ei siis ole aivan pienestä yhteistyöalueesta. Tehtävät päätökset eivät myöskään ole tämän vuoksi helppoja. ELLI:n alueen suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä merkittävin lienee Suomessa vallalla oleva rakennemuutos. Suomen aluerakenne vuonna tutkimuksen mukaan Helsingin seudun asema Suomen pääkeskuksena on kiistaton ja sen ero seuraavaan ryhmään tulee kasvamaan. Seuraavassa kasvuryhmässä Tampereen ja Turun seutukunnat ovat nykytilanteessa tasavahvoja, mutta vuonna 2040 Tampereen seutu on kasvanut voimakkaammin. Kehitys on tämän selvityksen mukaan jo nähtävissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oulun ennustetaan myös hyppäävän vahvasti mukaan Tampereen menestyksen kelkkaan. Viidentenä selkeästi vahvistuvana seutuna viimeaikaisten tutkimuksien mukaan nähdään Jyväskylä. Näistä Turun, Tampereen ja Helsingin ydinseudut eivät enää kasva, vaan vahvistuminen tapahtuu ytimen ympärille Oulu ja Jyväskylä jatkavat vielä ytimensä kasvattamista. Edellisten lisäksi vain Vaasa ja Kuopio nähdään tutkimuksissa vahvistuvina seutuina. Selkeää kasvua ennustetaan myös pääkaupunkiseudun imusta hyötyville Porvoon ja Lohjan seuduille, sekä Hämeenlinnan, Salon ja Seinäjoen seutukunnille. Myös Lahti ja Joensuu ovat esiintyneet ennakoinneissa vahvistuneiden seutujen kartalla Negatiivista kehitystä on oletettavissa mm. Kouvolan, Kotka-Haminan, Rauman, Mikkelin ja Rovaniemen seutukunnille. Tässä esiselvityksessä on pyritty yhdyskuntarakenteen paikkatietoaineistojen, Etelä-Suomen liittouman maakuntien suunnitteluvastaavien haastatteluiden, sekä aiemman kirjallisuuden avulla ajantasaistamaan tietoa ja yhteistä näkemystä Etelä-Suomen alueen asemasta, merkityksestä ja aluerakenteesta osana Eurooppaa. Tavoite on ollut haastava ja paljon mielenkiintoista on täytynyt aikataulun vuoksi jättää pois raportista. Lopputuloksen pitäisi kuitenkin toimia pohjana ELLI:n lähitulevaisuuden yhteistyölle tarkoituksena hakea rahoitusta laajemmalle Etelä-Suomen aluekehityshankkeelle, sekä vaikuttaa tulevaan valtakunnalliseen tavoitteellisen aluerakenteen kehityskuva - selvitykseen, joka on merkitty hallitusohjelmaan toteutettavaksi. YLEISTÄ ETELÄ-SUOMESTA Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen maakuntien alueella on koko maahan verrattuna: 12 % pinta-alasta, 50 % väestöstä, 60 % bruttokansantuotteesta, 63 % tutkimus- ja koulutusmenoista, 65 % tuonnista ja viennistä, 76 % moottoriteistä ja 95 % ulkomaan lentoliikenteestä sekä noin 75 % laivaliikenteen viennistä ja tuonnista. Vahvoja toimialoja Etelä- Suomessa ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, vahva metsäteollisuus, matkailu, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomi on pääasiassa voimakkaan väestönkasvun aluetta, mutta myös sen alueella useat kunnat kärsivät muuttotappiosta. Väestöään ovat menettäneet eniten Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Suurinta kasvu on pääkaupunkiseudulla, mutta kasvua tapahtuu myös hitaamman väestönkehityksen alueilla. 4

5 Etelä-Suomen alueella oli vuonna 2010 asukkaita henkeä eli yli 50 % koko maan väestömäärästä. Kuntia on kaikkiaan 95. Alueen ääripäiden, Turun saariston länsiosien ja Etelä-Karjalan itäisimpien osien välillä on linnuntieetäisyyttä 500 kilometriä. Tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa (223,8 as/m2) ja harvimmin asuttu Etelä-Karjalan maakunta (24,1 as/m2). Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu asumisen ja elinkeinotoiminnan alueina käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Alueen tiheästä palvelukeskus- ja liikennöintiverkosta johtuen tavoitealueen maaseutualueet ja keskukset muodostavat keskenään mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa välimatkat maaseutualueiden ja keskuksien välillä ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Poikkeuksen muodostaa saaristoalue, joka eroaa jossain määrin eristetyn sijaintinsa vuoksi muusta alueesta, ehkä joitakin Saimaan alueella sijaitsevia maaseutualueita lukuun ottamatta. Myös Etelä- Karjalassa on syrjäisiä maaseutualueita. Väestönkasvun edellyttämä rakennuskannan lisäys keskittynee suurelta osin kehityskäytävien varsille, erityisesti rautateitse saavutettaville alueille. Näin Etelä-Suomeen muotoutuu laaja keskusten verkosto. Verkoston keskeisimpiä liikenteen solmukohtia ovat kaupungit, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit, satamat ja lentokentät. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Pietarin metropoli on erittäin tärkeä erityisesti Kaakkoiselle Suomelle, matka Pietariin on lyhyempi kuin Helsinkiin. Kaakkoisen Suomen sijoittuminen EU:n tulliliiton rajalla tuo merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Erityisesti Venäjän WTO-jäsenyydellä tulee olemaan vaikutuksia jotka heijastuvat koko Etelä-Suomeen. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin yhdentyvän Euroopan ja avautuvan Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Etelä-Suomen alueella on kansainvälistä osaamista ja koulutuspotentiaalia, joka tukee elinkeinoelämän kansainvälistymisvalmiuksia. Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 26 % ( %). Myös Etelä-Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa maakunnissa tulevina vuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun pysähtymistä ja kääntymistä negatiiviseksi monilla alueilla. Tällöin korostuu muuttoliikkeen merkitys alueiden väestönkehitykselle. Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestönkehityksen osalta. Pääosassa maakunnista talouskehitys on kokonaiskasvultaan positiivista. Kasvuerot koko maan keskimääräiseen kehitykseen nähden ovat melko pienet, mutta Etelä-Suomen maakuntien väliset kasvuerot ovat melko huomattavia. Kasvun erot selittyvät lähinnä sillä, että alueiden kasvun lähteet eroavat toisistaan. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tuotannon kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa, vaikka Kymenlaaksossa vuonna 2004 kasvu ylsikin maan keskitasoon. Varsinais-Suomi on kasvanut hyvin tuotanto-, työllisyys- ja väestökomponenttien osalta. Kanta-Hämeessä kasvu on perustunut positiiviseen tuotanto- ja työllisyyskehitykseen. Työllisyyskehitys oli positiivista myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Suomen kaikista yritysten toimipaikoista noin 52 % ja yritysten henkilöstöstä noin 56 % sijaitsee Etelä-Suomen alueella (2006). Alueen merkitystä yritystoiminnalle edullisena sijaintipaikkana korostaa suuri ostovoimainen väestöpohja, edullinen sijainti kuluttajiin nähden, kehittynyt liikenneinfrastruktuuri, vientisatamien läheisyys sekä edullinen sijainti Venäjän ja Itämeren kasvavan talousalueen markkinoille. Varsinais-Suomen maakunnan monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta alueen kasvu perustuu melko harvan vientivetoisen toimialan ja niilläkin melko harvojen yritysten varaan. Siksi alueen suhdanteet vaihtelevat voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden suhdanteita seuraten. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminta on edelleen varsin perinteistä, metallin- ja puun jalostukseen sekä elintarvikkeiden valmistamiseen perustuvaa. Palvelujen ja uusien nopeasti kasvavien toimialojen osuus on maakunnissa edelleen vähäinen, vaikka alueen sijainti esim. palvelutuotannon kannalta olisi edullinen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella on myös melko niukasti kasvuyrityksiä. Tuotannollinen rakenne on lisäksi melko riippuvaista suurteollisuuden kehityksestä, mikä on luonut alueelle vaurautta, mutta samalla suhdanneherkkyyttä. Kuitenkin Etelä-Karjalaan on muodostunut 5

6 matkailupalvelujen uusi ulottuvuus, Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä valmistui Lappeenrantaan ja se toimii veturina muille uusille yrityksille koko Imatra-Lappeenranta -akselilla. Suomenlahden alue muodostaa lähes 10 miljoonan asukkaan vyöhykkeen, joka voi toimia koko Itämeren alueen talouden veturina. Tämä kuitenkin edellyttää ennen kaikkea toimivaa liikenneverkostoa. Etelä-Suomen alueen liikenneverkko on tällä hetkellä säteittäinen ja Helsinki-keskeinen. Tärkeimmät liikenneyhteydet Venäjälle kulkevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kautta. Näiden yhteyksien liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvussa mikä vaatii parannustoimia. Tällä hetkellä liikenneverkko ei pysty täysin vastaamaan lähialueiden, kuten Venäjän kehityksen haasteisiin. Tulevaisuudessa poikittaisten yhteyksien merkitys tuleekin korostumaan. Eteläsuomalainen luontoympäristö on monimuotoista. Se muodostuu laajasta rannikkovyöhykkeestä saaristoineen sekä mittavista savikkotasangoista, joita rikkovat kalliopaljastumavyöhykkeet ja halkovat isot jokivesistöt, kuten Kymijoki ja Vuoksen vesistö, Salpausselkien (I - III) vyöhykkeestä pohjavesialueineen ja niiden pohjoispuolella avautuvista suurista järvivesistöistä sekä karummista ja metsäisistä ylänköalueista. Eteläsuomalainen ympäristö on myös perinteikästä kulttuuriympäristöä ja maatalousmaisemaa, johon monikerroksinen historia on lyönyt leimansa. Rakennetun ympäristön merkitys korostuu tiiviisti asutussa Etelä-Suomessa. Luonto- ja kulttuuriympäristöt yhdistyvät Etelä-Suomessa mosaiikkimaisesti muodostaen laadukkaan asumisen ympäristön ja kilpailukykyisen luonto- ja kulttuurimatkailualueen. Etelä-Suomen tulevaisuuden haasteena on sovittaa maankäytön, elinkeinojen ja infrastruktuurin kehittäminen yhteen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja hallita kasvun ympäristölle aiheuttamat riskit. Etelä-Suomen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvokohteet ovat voimavara, jonka avulla voidaan kehittää maakuntien erityisominaisuuksia asuin-, vapaa-ajan ja matkailun ympäristöinä. Etelä-Suomessa luonnonympäristön uhkana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien heikentyminen. Osa vielä jäljellä olevista laajemmista ja luonnonarvoiltaan tärkeistä metsäalueista on vaarassa pirstoutua ja niiden lajisto köyhtyä sekä vanhojen metsien lajien elinolosuhteet heikentyä. Tähän kehitykseen vaikuttavat erityisesti rakentaminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen. Etelä-Suomessa kaupunkiseutujen lähettyvillä oleva maaseutu on hyvinvoivaa ja kehittyvää, mutta reuna- alueilla on ongelmaisia, syrjäisiä maaseutualueita. Tulevaisuuden haasteita tuo maatalouselinkeinon muuttuminen. Toimenpiteitä tarvitaan sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi että maisemaltaan arvokkaiden avoimien viljeltyjen kulttuurimaisemien säilyttämiseksi. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen edellyttävät maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä ja aktiivisia kunnostustoimia. Bioenergian hyödyntämisessä pyritään positiiviseen energiataseeseen ja ympäristökuormituksen välttämiseen. Vanhat kylä- ja teollisuusympäristöt sekä sotahistoriamme ovat myös niitä arvokerrostumia, jotka tulevat yhä korostetummin esille maankäytössä ja virkistys- ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suurien ympäristökokonaisuuksien vastapainona tulevaisuudessa korostuvat myös asuinalueiden kulttuuriympäristö ja lähiluonto. Toimivat virkistysalueet ja yhteydet ovat yhä merkittävämpiä asukkaiden elin- ja toimintaympäristön laadun mittareita sekä alueellisia vetovoimatekijöitä. Etelä-Suomen näkökulmasta yksi suurimmista ympäristöhaasteista on Itämeren sekä muiden vesistöjen suojelu. Meren ja vesistöjen suojelu edellyttää asumisen, elinkeinojen ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä onnistuakseen. Toimenpiteet Itämeren pelastamiseksi ovat välttämättömiä, jotta merialueen veden laatu ja koko meriluonto pystytään säilyttämään pilaantumatta tai sen tilaa voidaan parantaa. Huomattava osa Etelä-Suomen asutuksesta, liikenneväylistä ja tuotantolaitoksista on sijoittunut harjualueille pohjavesiesiintymien päälle ja noin miljoona pääkaupunkialueen ihmistä saa juomavetensä Päijänteestä, mikä vaatii erityishuomiota ympäristöriskien torjunnassa. Erityisinä ympäristön painopistealueina nousevat esiin ympäristöriskien hallinta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta myös siihen varautuminen. Merkittävimmät kotimaiset ympäristökuormitus- ja riskitekijät ovat kasvava liikenne ja energiankulutus. Puhdasta teknologiaa kehittämällä ja soveltamalla halutaan turvata kestävät yhdyskunnat. 6

7 MAAKUNTAKOHTAISET KATSAUKSET 2012 ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan väestömäärä on ollut aleneva vuodesta 1978 lähtien. Pääsyynä tähän on ollut pitkän aikavälin työpaikkakehitys: maakunnassa ei ole pystytty luomaan uusia työpaikkoja teollisuuden ja alkutuotannon työpaikkamenetyksiä vastaavaa määrää. Alkutuotannossa ja teollisuudessa tapahtunutta työpaikkojen vähenemistä kompensoi osaltaan palveluelinkeinojen työpaikkojen lisääntyminen. Etelä-Karjala on maakuntien välisessä muuttoliikkeessä menettävänä osapuolena, mutta maiden välisessä muuttoliikkeessä nettomääräisesti väestöä saavana osapuolena. Pois muuttava väestö on nuorta ja koulutettua parhaassa työiässä olevaa työvoimaa, jolla on hyvät työelämävalmiudet. Tämän johdosta maakunnan väestön ikärakenne painottuu muuta maata voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin ja hyvin koulutettujen osuus väestöstä on valtakunnan keskiarvon alapuolella. Avainasemassa Etelä-Karjalan työllisyyden ja arvonlisän kehityksessä on perinteisesti ollut jalostustoiminta ja perusteollisuus, erityisesti metsäteollisuus. Metsäteollisuudessa työvoiman määrä on ollut laskeva maakunnassa jo lähes kolme vuosikymmentä, vaikka tuotantomäärät ja teollisuuden arvonlisäys ovat samaan aikaan kasvaneet automaation lisääntymisen vaikutuksesta. Osa metsäteollisuuden toiminnoista on ulkoistettu ja se on lisännyt näin pkyritysten mahdollisuuksia. Toisaalta myös kielteisiä vaikutuksia on nähtävissä. Etelä-Karjalan yritystoiminnalle tyypillistä on metsäteollisuuden ulkopuolella yritysten pieni koko, keskisuurten veturiyritysten puuttuminen sekä omien tuotteiden vähäisyys ja kansainvälistymisen puute. Metsäteollisuuden investointien painopisteen siirtyminen Suomea alhaisemman kustannustason maihin on voimistunut. Uusien tuotantoinvestointien siirtyessä entistä enemmän halvemman kustannusrakenteen maihin maakunnan elinkeinoelämä on uusien haasteiden edessä. Samanaikaisesti metsäteollisuus on kuitenkin keskittänyt tutkimustoimintaansa Etelä Karjalassa sijaitseviin tutkimusyksikköihinsä. Tämä antaa positiivisen signaalin siitä, että alueella olevaa osaamista arvostetaan ja vahvistetaan. Metsäteollisuuden osaaminen on jatkossakin Etelä-Karjalan talouden moottori ja menestystekijä, vaikka alue tulevaisuudessa yhä enemmän profiloituu tuotantoalueesta voimakkaammin metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi. Positiivista kehitystä kuvastaa myös uusien tuotantolaitosten sijoittuminen, mm. kansainvälinen Tetra-Pack, joka aloittaa toimintansa Imatralla ja uusi Bio-Fuels laitos, jota ollaan suunnittelemassa Imatralle. Myös kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk sekä rajan tuntumassa toimiva kansainvälinen International Papers tuovat omaa panostaan alueelle. Etelä-Karjalan matkailun painopisteet ovat Venäjä ja Saimaa. Etelä-Karjalan yrityksillä on sijaintietu puolellaan kilpailtaessa venäläisistä matkailijoista sekä tuotteiden viennistä lyhyen kuljetusmatkan ja toimivien logististen yhteyksien ansiosta. Etelä-Karjalalla on kaksi vilkasta rajanylityspaikkaa. Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikan kautta kulkee erittäin merkittävä määrä Venäjältä tulevasta henkilöliikenteestä. Rajanylityspaikkojen parantaminen on edelleen tärkeää, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen parantaminen voidaan hoitaa ENPI-rahoituksella, josta on jo päätöksiä tehty. Tie-, rautatie- ja vesitieyhteydet Venäjän markkinoille ovat tärkeitä koko Suomen elinkeinoelämälle luvun laman jälkeen Etelä-Karjalan työllisyys on kehittynyt suotuisasti koko maan kehityksen mukaisesti, mutta edelleen Etelä-Karjalan työllisyysaste on Etelä-Suomen maakunnista alhaisin ja työttömyys valtakunnan keskiarvoon verrattuna noin 2-3 prosenttiyksikköä korkeammalla. Viime vuosina Etelä-Karjala on kuitenkin lähentynyt valtakunnan keskitasoa. Ongelmana Etelä-Karjalassa ja koko Kaakkois-Suomessa on selvän valtakunnanosatasoisen kasvukeskuksen puuttuminen. Silloinkin, kun monet teollisuuden ja palveluiden alat koko maassa kasvavat, ei Etelä-Karjala pysty hyödyntämään tilannetta, vaan kasvu jää hitaammaksi. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle luovat vahva metsäteollisuus, laaja ja monipuolinen koulutustarjonta yhdessä teknologiakeskuksen ja tutkimus- ja innovaatioympäristön kanssa, palvelutuotannon rakenteiden monipuolistaminen julkiselta yksityiselle ja kolmannelle sektorille, Saimaan ja muun luonnonympäristön tarjoamat matkailu- ja virkistyspalveluiden mahdollisuudet, bioenergian tuotannon kehittäminen ja kiviteollisuuden jatkojalostus. Sijainti EU:n ja Venäjän rajalla on maakunnan vahvuus, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän. Sijaintiedun hyödyntämisen yksi edellytys on kuitenkin, että alueen maantie- ja rautatieyhteyksien välityskyky ja taso paranee lisääntyvän rajaliikenteen ja teollisuuden kuljetustarpeiden mukaiseksi. Uusi parannettu vt- 7

8 6 Lappeenranta-Imatra on tuonut alueelle hyvän liikenteellisen aseman ja ENPI-rahoituksella toteutettavat rajanylityspaikkojen kehittämistoimet tuovat rajaliikenteeseen ja logistiikkaan tarvittavaa kapasiteettia ja sujuvuutta. YLIMAAKUNNALLISTA YHTEISTYÖTÄ VAHVIMMIN KOSKEVAT SUUNNITELMAT MUUTOS MAAKUNTAAN MENESTYS KAIKILLA MAUSTEILLA MAAKUNTAOHJELMA ) Elinkeinorakenteen uudistaminen: monipuolistaminen (taustalla metsäteollisuuden vähentyminen), uudet alat 2) Koulutus ja osaava työvoima: Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu + ylimaakunnallinen yhteistyö 3) Kuntien yhteistyö ja palvelurakenteiden uudistaminen: EKSOTE (palveluiden turvaaminen ja kehittäminen) 4) Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: Infran kehittäminen liikennemääriä vastaavalle tasolle SELVITYKSET SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISESTÄ LIIKENTEESTÄ: - Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen kehitysnäkymät: Yleisesti kasvua, mutta myös paljon muutoksia kuljetuksissa tulevaisuus myös epävarma varsinkin tällä hetkellä rikkidirektiivistä käytävän keskustelun alla. Suomen transitokyky tullee heikkenemään olennaisesti, jos EU asettaa laivoille tiukat rikkirajat. ETELÄ-KARJALAN OSTOVOIMAN KEHITYS - Kaupan ja palveluyritysten liikevaihto on kasvanut noin 17 % vuodesta 2003 vuoteen 2007 toimipaikkojen lukumäärä sen sijaan vähentynyt - Väestö vähenee hieman, mutta kotitalouksien lukumäärä lisääntyy perheiden keskikoon pienentyessä - Keski-ikä nousee yhä - Kulutus oli vuonna 2005 tarkastelluilla toimialoilla n. miljardi tulee olemaan 1,6 miljardia - Ulkomaakuntalaiset mökkeilijät tuovat noin 32 miljoonaa vuodessa - Venäläiset käyttävät henkeä kohden enemmän rahaa kuin suomalaiset vuonna 2025 ennustetaan käyttävän yht. 246 milj. (nyt 54) virtaa Etelä-Karjalasta noin 530 miljoonaa maakunnan ulkopuolelle toimialat päivittäistavara ja tilaa vaativa kauppa - Venäläisten osuus kaupan sekä hotelli- ja ravintolapalveluiden ostovoimasta on yli 12 % - Etelä-Karjalassa kävi 1,1 miljoonaa, Kymenlaaksossa 385 tuhatta ja Etelä-Savossa 170 tuhatta venäläistä vuonna VT 6 JA 13 KEHITYSKÄYTÄVÄ ELINKEINOELÄMÄN MAHDOLLISUUDET - Syy alueelta tapahtuvaan aivovuotoon (Teknillinen yliopisto, ammattikorkea) on puute kiinnostavista ja koulutusta vastaavista työpaikoista - Perinteinen elinkeinoelämä (metsäteollisuus, alkutuotanto, jalostus) ei tulevaisuudessa enää työllistä kuten aiemmin - Kasvavia aloja ovat palvelualat; sosiaali- ja terveysala, rakennusala, johto- ja asiantuntijatyö, opetus-, ja kasvatustyö sekä kulttuuri- ja tiedostustyö - SWOT-analyysi aika kattava (kts. raportti) MAAHANMUUTTAJAT ETELÄ-KARJALASSA - Maahanmuutto aletaan nähdä taloudellisena resurssina, josta voidaan joutua kilpailemaan - Integroitumisessa vielä paljon tekemistä - Venäjänkielisistä jo nyt pulaa yrityksissä 8

9 ALUERAKENNESELVITYS Osallistumista ja ihmisten kiinnostusta on viritettävä kaavoitusta kohtaan: kyläkaavojen tai -suunnitelmien laatiminen yhdessä kyläläisten ja loma-asukkaiden kanssa - Tavoitteena haja-asutuksen estäminen ja mahdollisimman ekologisten pientaloalueiden rakentaminen toisessa päässä taas keskusta-alueiden tiivistäminen - Maakunnan asutusrakenteen leimallisin piirre on voimakas keskittyminen Salpausselän laelle ja rinteille syntyneille ydinalueille sekä valtatie 6:n varrelle. Rautatien ja valtatie kuuden muodostaman valtaväylän varteen on keskittynyt asutusta läpi koko maakunnan, muodostaen asutuksen selkärangan. - Taajamaväki ja työpaikat ovat lisääntyneet Lappeenrannan lisäksi eniten kaupunkien läheisissä kunnissa kuten Lemillä, Taipalsaarella ja Ruokolahdella. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Maantieteellinen asema Venäjän naapurina asettaa alueen erityisasemaan - Maakuntakaavaehdotuksessa vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnöillä pyritään turvaamaan elinkeinoelämän tulevaisuuden kasvutarpeet ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti - Kaupalla pyritään osin vastaamaan perinteisen metsäteollisuuden laskun aiheuttamaan rakennemuutokseen - Väestön ikääntyminen tuo mukanaan yhä suuremman tarpeen terveys-, matkailu- ja ravintolapalveluihin - Mahdollinen viisumivapaus tulee vaikuttamaan vahvasti palvelutarpeisiin - Maakuntakaavatasolla pitäisi määritellä tarkasti kaupallisten palveluiden minimi tai maksimikerrosalat ja lyödä ne lukkoon vuosikymmeniksi kaupan ja kuluttajan tarpeita ehdottomat toimialakohtaiset tai neliöperusteiset määräykset eivät palvele TAAJAMAJUNASELVITYS Luumäki-Imatra kaksoisraiteen suunnittelun yhteydessä on noussut idea taajamajunasta - Pääosin suunnittelussa Luumäki-Imatra, mutta myös laajemmin Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala - Kysyntä liikennöinti kaikissa vaihtoehdoissa alijäämäistä (kust. 1,3 4 milj. /v) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - Yhteydet maakunnan ulkopuolelle: - Venäjän rajaliikenteen toimivuusongelmien ratkaiseminen, erityisesti tieliikenteessä - Kansainvälisen raideliikenteen status on saatava Imatran rajanylityspaikalle - Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkuminen ja kanavaliikenteeseen liittyvät vesiliikenteen kehittämistoimenpiteet - Kansainvälisen lentoliikenteen tarjonnan ja palvelutason turvaaminen Lappeenrannasta yhteydet Pietariin ja syöttöliikenne Hki - Vantaalle - Venäjän puolella olevien keskeisten hankkeiden edistäminen Nuijamaa Viipuri ja Svetogorsk Viipuri teiden parantaminen sekä ratakapasiteetin lisääminen Buslovskaja Viipuri Pietari välille - Uutta rataa rakennetaan välille Losevo Kamenogorsk - Nopea junaliikenne Pietariin on toiminnassa (Helsinki-Vainikkala-Pietari) - Muualle Suomeen tarvitaan maakunnasta nopeat, luotettavat ja turvalliset liikenneväylät ja joukkoliikenneyhteydet painopisteiksi nousevat: Kehittämisinvestointien varmistaminen päätieverkolla Vt 6, 13, 26 ja 62 - Päätieverkon hyvän hoitotason ja kunnon turvaaminen - Rataverkon korvaus- ja kehittämisinvestoinnit ja niiden mahdollistama kehittämistoimenpiteiden edistäminen henkilö- ja tavaraliikenteessä (Luumäki Imatra ja Luumäki Vainikkala radat) - Linja-autojen pikavuoroliikennettä tukevien toimenpiteiden toteuttaminen 9

10 KYMENLAAKSO Teollisuudella ja liikenteellä sekä liikennettä palvelevalla toiminnalla on vankka asema Kymenlaakson toimialarakenteessa. Teollisuuden työpaikkojen osuus maakunnan työpaikoista on 23 %, mikä on koko maata selvästi enemmän. Teollisuuden tuotannon osuus arvonlisäyksestä on yli 5 prosenttiyksikköä muuta Suomea korkeampi. Samoin liikenteen osuus (12 %) on tuntuvasti enemmän kuin koko maassa. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja muiden yksityisten palvelujen työpaikkojen osuudet vastaavasti ovat Kymenlaaksossa koko maata pienemmät. Kymenlaakson avaintoimialoja ovat metsäteollisuuden ja logistiikan lisäksi metalli- ja konepajateollisuus sekä mekaaninen puu metsäklusterin osana, suunnitteluvienti, ICT, energia- ja ympäristöteknologia, kemian teollisuus, rakentaminen sekä matkailu ja kulttuuriteollisuus. Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja liikennettä palvelevaan toimintaan, kun verrataan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon sekä maaliikenteen osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi koko maan tasoa korkeammat. Määrällisesti eniten työpaikkoja maakunnassa on terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa. Yllämainittujen maakunnan vahvojen toimialojen toimintaedellytysten turvaaminen on edelleen kehittämisen lähtökohta, mutta Kymenlaakson elinkeinorakenteen monipuolistaminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Talouden kasvu BKT:lla mitattuna oli Kymenlaaksossa erittäin hidasta vuosituhannen alussa. Pääsyyt tähän olivat kansainvälinen suhdannetilanne ja euron vahvistuminen dollariin nähden. Nämä tekijät vaikuttavat nimenomaan metsäteollisuuden kehitykseen. Venäjän pääosin öljyn hintaan perustuvan nopean kasvun vaikutukset heijastuvat Kymenlaakson logistiikkatoimialaan myönteisesti. Tämä yhdessä vahvan kotimaisen kysynnän kanssa on heijastunut suotuisaan työllisyyskehitykseen. Nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi, mutta ikärakenteesta johtuva luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen. Maakunnan väkiluku pienenee hitaasti siten, että Kotkan Haminan seudun väkiluku on lievässä kasvussa neljännesvuosisadan laskun jälkeen, mutta Kouvolan seudun väkiluku on edelleen vähentynyt. Ulkomaalaisten osuus Kymenlaakson väestöstä kasvaa tasaisesti. Kymenlaakson viennin vahva kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Viennin vaikutuksesta myös teollisuuden liikevaihdon nousu taittui. Vienti on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Viennin arvo oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä noussut taantuman aikaisista pohjalukemista kolmanneksen, mutta oli yhä noin 18 % alemmalla tasolla kuin vuonna Viennin arvo vuositasolla on noin 2,8 miljardia euroa, mikä on 30 % maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Viennin kasvun pysähtyminen taittoi koko maakunnan yritystoiminnan liikevaihdon nousun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kymenlaakson kaikkien yritysten liikevaihto oli vuoden 2011 alkupuolella 9 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan 11 %. Liikevaihto oli maakunnassa vuoden 2011 alkupuolella hieman alemmalla tasolla kuin vuonna Taantuman pohjalukemista liikevaihto on noussut lähes viidenneksen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on vuositasolla noin 9,3 miljardia euroa. Metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 1970 luvulta lähtien ja on arvioitu, että vuonna 2020 metsäteollisuus työllistää Suomessa enää hieman yli henkilöä. Tämä tarkoittaisi yli kolmanneksen vähennystä nykyiseen henkilöstön määrään. Kymenlaaksossa metsäteollisuuden palveluksessa työskentelee noin 6000 henkilöä. Samalla kun henkilöstön määrä on vähentynyt, on tehtaiden kokonaistuotanto kuitenkin kasvanut tuotannon tehostumisen myötä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden metsäteollisuuden tuotannossa on ylikapasiteettia, jota metsäyhtiöt ovat ryhtyneet purkamaan. Metsäteollisuuden työpaikat Kymenlaaksossa vähenevät selvästi eri yhtiöiden saneeraustoimenpiteiden seurauksena. Uudet investoinnit kuitenkin luovat uskoa siihen, että metsäklusteri säilyy maakunnassa vahvana toimijana ja merkittävänä työllistäjänä myös tulevaisuudessa. Paperiteollisuuden tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti biopolttoaineisiin siirtymisen myötä ja tätä kehityssuuntaa on syytä jatkaa. Venäjä ja EU:n sisämarkkina-alueeksi muodostunut Itämeren alue on Kymenlaakson tulevaisuuden mahdollisuus. Venäjä on noussut Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi ja venäläisten ostovoima on parantunut mm. öljyn hinnannoususta aiheutuneen voimakkaan talouskasvun myötä. Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan yrityksillä on sijaintietu puolellaan kilpailtaessa venäläisten matkailijoiden Suomessa sijoittamista ostoseuroista sekä lyhyen kuljetusmatkan ja toimivien logististen yhteyksien ansiosta myös tuotteiden viennistä Venäjälle. Logististen yhteyksien parantaminen on edelleen tärkeää. Esimerkiksi raja-asemien toistuvat ruuhkat vaikeuttavat sujuvaa kanssakäymistä. 10

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaavoituksella elinvoimaa! Näkökulmana Uudenmaan elinkeinoelämän kehittäminen. KUUMAT PERUNAT! Ilmi Tikkanen Ilona Mansikka 25022014

Kaavoituksella elinvoimaa! Näkökulmana Uudenmaan elinkeinoelämän kehittäminen. KUUMAT PERUNAT! Ilmi Tikkanen Ilona Mansikka 25022014 Kaavoituksella elinvoimaa! Näkökulmana Uudenmaan elinkeinoelämän kehittäminen KUUMAT PERUNAT! Ilmi Tikkanen Ilona Mansikka 25022014 Uudenmaan haasteita... Väestön kasvu ja rakenteen hajautuminen Hajarakentaminen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot