Etelä-Suomea eteenpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomea eteenpäin"

Transkriptio

1 Etelä-Suomea eteenpäin Esiselvitys aluerakenteen muutoksesta Etelä-Suomen liittoumalle Kevät 2012 Etelä-Suomen liittouma Ville Santalahti

2 Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 Yleistä Etelä-Suomesta... 4 Maakuntakohtaiset katsaukset ELLI:n aiemmat selvitykset tehtyjen selvitysten tavoitteiden läpikäynti ELLI-Haastattelut Muutos Etelä-Suomen alueella 2000-luvulla Tavoitemuistio ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENNE RAKENNEKUVA SUUNNITTELUN POHJAKSI Tärkeimmiksi katsotut aluerakennesuunnitelmat selvityksen aikana

3 TIIVISTELMÄ Tässä esiselvityksessä on noudatettu valtakunnallisten alueiden kehittämisen ja alueiden käyttötavoitteita ja pyritty ohjaamaan suunnittelua alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja alueellisten kehityserojen pienentämiseksi, sekä alueellisten erityishaasteiden ratkaisemiseksi. Esiselvityksen tehtävä oli luoda ajantasainen kuva aluerakenteen kehityksen suunnasta ja alueen maakuntien suunnittelutilanteesta. Työ on toteutettu haastatteluiden, aiemman kirjallisuuden ja tilastoanalyysien avulla. Yleistä Etelä-Suomesta osion pohjana on toiminut Etelä-Suomen EAKR -sivuston teksti, joka on muokattu vastaamaan vuoden 2012 tilannetta. Myös Maakuntakohtaiset katsaukset -osio perustuu osin samaan lähteeseen, osin muihin maakuntaliittojen uudempiin selvityksiin. Lopputuloksen on tarkoitus toimia pohjana laajemmalle Etelä- Suomen liittouman aluerakennesuunnitteluhankkeelle, joka on tarkoitus toteuttaa Työn avulla pyritään vaikuttamaan tulevaan valtakunnalliseen aluerakennetyöhön, jota YM, LVM, TEM ja MMM ovat juuri aloittamassa. Työn yhteenvetona toimii tavoitemuistio karttoineen. Esiselvityksen tuloksena on aikaan saatu Etelä-Suomen aluerakennekuva > - rakennekuva suunnittelun pohjaksi pyrkii kuvastamaan yksinkertaisuudessaan viimeaikaista makrotason kehitystä ja suunnittelua Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella. Keskeisenä tuloksena työstä todetaan, että Etelä-Suomen aluerakenne osana Suomen kokonaisrakennetta on muuttunut myös kansainväliset yhteydet ovat muuttumassa ja kasvamassa: esiselvitys vahvisti kuvaa muutoksesta: Hämeenlinnan seudulla vahva kehitys osana HHT-vyöhykettä - myös Lahden oikoradan avaamisen myötä vahvistuvaa kehitystä valtatie neljän varrella. Salo-Turku-akseli on jäänyt kehityksessä suhteellisesti jälkeen, mutta Suomen mittakaavassa tilanne edelleen hyvä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala suuntautuvat yhä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön suuntana Venäjän kasvava kiinnostus Suomen turvallisiin markkinoihin. Myös Viro ja varsinkin kautta kulku Baltian läpi Keski-Eurooppaan kiinnostaa pääkaupunkiseudulla. Muita esille tulleita asioita selvityksessä ovat: - Yhdyskuntarakenteen kehityksessä on ongelmia varsinkin Uudellamaalla, jossa ihmiset sijoittuvat edelleen kaupunkien reuna-alueille ja kehyskuntiin vastaavaa kehitystä esiintynyt myös Turussa. Muilla seuduilla eheytymisen koetaan alkaneen paremmin tai ainakin rakenteen hajautuminen on ollut vähäisempää. - Alueiden erilaisuus painottuu yhä vahvempana sosiaalisesti yksipuoliset alueet nähdään osin ongelmallisina. - Liikenne ja logistiikka ovat edelleen Etelä-Suomen tärkein ylimaakunnallinen yhteistyöalue ylimaakunnallisesti tärkeimmät kehittämisalueet ovat: Suomi-Venäjä-rajaliikenne, Salo-Lohja-ratalinja, Tampere-Pietari-yhteys (Hämeenlinna-Lahti), Luumäki-Imatra kaksoisraide, Riihimäen kolmioraide (Kouvola- Tampere-yhteys), lentorata, sekä nopea itärata. Muitakin tärkeitä kehittämiskohteita alueilla toki on, mutta ne ovat löydettävissä aluekohtaisista tarkasteluista. - Tiiviimpi yhteistyö Pietari-Tukholma-välillä on pakollista kilpailukyvyn säilyttämiselle tilanne vaatii lisäresursseja, kuten hankkeen. - Kuntarajat määrittävät yhä vahvasti toiminnallista aluetta keskustelua tarvittaisiin enemmän palveluiden järjestämisestä, vähemmän kuntarajoista. Jatkoselvitystä vaativat: - Mitkä ovat niitä logistisia solmukohtia, jotka vaativat vahvempaa resursointia? - Minkälainen palvelutaso tulee säilyttää milläkin seudulla? - Realistinen kasvukehityksen arviointi. - Mitä alueita harvaan asutussa maassamme tulee tukea? - Miten rikkirajoituksen vaikutus tullaan minimoimaan ja miten se vaikuttaa kilpailukykyymme? - Miten Venäjän satamat kehittyvät tulevaisuudessa? - Venäjän tulevaisuus Maailman kauppajärjestössä sekä viisumivapaus otettava huomioon suunnittelussa. - Miten mitata rekkaliikenteen määriä paremmin? - Lentokenttien tulevaisuus alueella ja olemassa olevien suunnitelmien realistisuus. 3

4 Jo aiemmin todetusta tarpeesta ELLI:n alueella pidetään edelleen tärkeänä liikenneinfrastruktuurirahaston perustamista. Maamme kilpailukyvyn kannalta välttämättömät liikenneinvestointitarpeet Etelä-Suomen alueella eivät tule ratkaistuiksi normaalin talousarviomenettelyn tai edes jälkirahoitusmallien avulla. Maakuntakaavasta tulee tehdä entistä vahvempi aluerakenteen ohjaaja erityisesti maakuntarajat ylittävissä kysymyksissä, sekä EU:n koheesiopolitiikan uudistaminen tulevalla ohjelmakaudella : Kansallisessa valmistelussa tulee vahvistaa alueiden mahdollisuuksia omaehtoiseen kehittämiseen ja ottaa huomioon maakuntien väliset kehittyneisyyserot suuralueiden sisällä. JOHDANTO Etelä-Suomen liittouma (ELLI) koostuu kuudesta maakunnasta. Yhteistyötä tehdään aina Varsinais-Suomen läntisimmistä kolkista Kustavi-Parainen akselilta Etelä-Karjalan Parikkalan perukoille asti. Autolla matkaa ääripäiden välille kertyy kahdeksisen tuntia. Kyse ei siis ole aivan pienestä yhteistyöalueesta. Tehtävät päätökset eivät myöskään ole tämän vuoksi helppoja. ELLI:n alueen suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä merkittävin lienee Suomessa vallalla oleva rakennemuutos. Suomen aluerakenne vuonna tutkimuksen mukaan Helsingin seudun asema Suomen pääkeskuksena on kiistaton ja sen ero seuraavaan ryhmään tulee kasvamaan. Seuraavassa kasvuryhmässä Tampereen ja Turun seutukunnat ovat nykytilanteessa tasavahvoja, mutta vuonna 2040 Tampereen seutu on kasvanut voimakkaammin. Kehitys on tämän selvityksen mukaan jo nähtävissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oulun ennustetaan myös hyppäävän vahvasti mukaan Tampereen menestyksen kelkkaan. Viidentenä selkeästi vahvistuvana seutuna viimeaikaisten tutkimuksien mukaan nähdään Jyväskylä. Näistä Turun, Tampereen ja Helsingin ydinseudut eivät enää kasva, vaan vahvistuminen tapahtuu ytimen ympärille Oulu ja Jyväskylä jatkavat vielä ytimensä kasvattamista. Edellisten lisäksi vain Vaasa ja Kuopio nähdään tutkimuksissa vahvistuvina seutuina. Selkeää kasvua ennustetaan myös pääkaupunkiseudun imusta hyötyville Porvoon ja Lohjan seuduille, sekä Hämeenlinnan, Salon ja Seinäjoen seutukunnille. Myös Lahti ja Joensuu ovat esiintyneet ennakoinneissa vahvistuneiden seutujen kartalla Negatiivista kehitystä on oletettavissa mm. Kouvolan, Kotka-Haminan, Rauman, Mikkelin ja Rovaniemen seutukunnille. Tässä esiselvityksessä on pyritty yhdyskuntarakenteen paikkatietoaineistojen, Etelä-Suomen liittouman maakuntien suunnitteluvastaavien haastatteluiden, sekä aiemman kirjallisuuden avulla ajantasaistamaan tietoa ja yhteistä näkemystä Etelä-Suomen alueen asemasta, merkityksestä ja aluerakenteesta osana Eurooppaa. Tavoite on ollut haastava ja paljon mielenkiintoista on täytynyt aikataulun vuoksi jättää pois raportista. Lopputuloksen pitäisi kuitenkin toimia pohjana ELLI:n lähitulevaisuuden yhteistyölle tarkoituksena hakea rahoitusta laajemmalle Etelä-Suomen aluekehityshankkeelle, sekä vaikuttaa tulevaan valtakunnalliseen tavoitteellisen aluerakenteen kehityskuva - selvitykseen, joka on merkitty hallitusohjelmaan toteutettavaksi. YLEISTÄ ETELÄ-SUOMESTA Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen maakuntien alueella on koko maahan verrattuna: 12 % pinta-alasta, 50 % väestöstä, 60 % bruttokansantuotteesta, 63 % tutkimus- ja koulutusmenoista, 65 % tuonnista ja viennistä, 76 % moottoriteistä ja 95 % ulkomaan lentoliikenteestä sekä noin 75 % laivaliikenteen viennistä ja tuonnista. Vahvoja toimialoja Etelä- Suomessa ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, vahva metsäteollisuus, matkailu, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomi on pääasiassa voimakkaan väestönkasvun aluetta, mutta myös sen alueella useat kunnat kärsivät muuttotappiosta. Väestöään ovat menettäneet eniten Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Suurinta kasvu on pääkaupunkiseudulla, mutta kasvua tapahtuu myös hitaamman väestönkehityksen alueilla. 4

5 Etelä-Suomen alueella oli vuonna 2010 asukkaita henkeä eli yli 50 % koko maan väestömäärästä. Kuntia on kaikkiaan 95. Alueen ääripäiden, Turun saariston länsiosien ja Etelä-Karjalan itäisimpien osien välillä on linnuntieetäisyyttä 500 kilometriä. Tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa (223,8 as/m2) ja harvimmin asuttu Etelä-Karjalan maakunta (24,1 as/m2). Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu asumisen ja elinkeinotoiminnan alueina käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Alueen tiheästä palvelukeskus- ja liikennöintiverkosta johtuen tavoitealueen maaseutualueet ja keskukset muodostavat keskenään mosaiikkimaisen kokonaisuuden, jossa välimatkat maaseutualueiden ja keskuksien välillä ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Poikkeuksen muodostaa saaristoalue, joka eroaa jossain määrin eristetyn sijaintinsa vuoksi muusta alueesta, ehkä joitakin Saimaan alueella sijaitsevia maaseutualueita lukuun ottamatta. Myös Etelä- Karjalassa on syrjäisiä maaseutualueita. Väestönkasvun edellyttämä rakennuskannan lisäys keskittynee suurelta osin kehityskäytävien varsille, erityisesti rautateitse saavutettaville alueille. Näin Etelä-Suomeen muotoutuu laaja keskusten verkosto. Verkoston keskeisimpiä liikenteen solmukohtia ovat kaupungit, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit, satamat ja lentokentät. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Pietarin metropoli on erittäin tärkeä erityisesti Kaakkoiselle Suomelle, matka Pietariin on lyhyempi kuin Helsinkiin. Kaakkoisen Suomen sijoittuminen EU:n tulliliiton rajalla tuo merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Erityisesti Venäjän WTO-jäsenyydellä tulee olemaan vaikutuksia jotka heijastuvat koko Etelä-Suomeen. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin yhdentyvän Euroopan ja avautuvan Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Etelä-Suomen alueella on kansainvälistä osaamista ja koulutuspotentiaalia, joka tukee elinkeinoelämän kansainvälistymisvalmiuksia. Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 26 % ( %). Myös Etelä-Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa maakunnissa tulevina vuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun pysähtymistä ja kääntymistä negatiiviseksi monilla alueilla. Tällöin korostuu muuttoliikkeen merkitys alueiden väestönkehitykselle. Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestönkehityksen osalta. Pääosassa maakunnista talouskehitys on kokonaiskasvultaan positiivista. Kasvuerot koko maan keskimääräiseen kehitykseen nähden ovat melko pienet, mutta Etelä-Suomen maakuntien väliset kasvuerot ovat melko huomattavia. Kasvun erot selittyvät lähinnä sillä, että alueiden kasvun lähteet eroavat toisistaan. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tuotannon kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa, vaikka Kymenlaaksossa vuonna 2004 kasvu ylsikin maan keskitasoon. Varsinais-Suomi on kasvanut hyvin tuotanto-, työllisyys- ja väestökomponenttien osalta. Kanta-Hämeessä kasvu on perustunut positiiviseen tuotanto- ja työllisyyskehitykseen. Työllisyyskehitys oli positiivista myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Suomen kaikista yritysten toimipaikoista noin 52 % ja yritysten henkilöstöstä noin 56 % sijaitsee Etelä-Suomen alueella (2006). Alueen merkitystä yritystoiminnalle edullisena sijaintipaikkana korostaa suuri ostovoimainen väestöpohja, edullinen sijainti kuluttajiin nähden, kehittynyt liikenneinfrastruktuuri, vientisatamien läheisyys sekä edullinen sijainti Venäjän ja Itämeren kasvavan talousalueen markkinoille. Varsinais-Suomen maakunnan monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta alueen kasvu perustuu melko harvan vientivetoisen toimialan ja niilläkin melko harvojen yritysten varaan. Siksi alueen suhdanteet vaihtelevat voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden suhdanteita seuraten. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminta on edelleen varsin perinteistä, metallin- ja puun jalostukseen sekä elintarvikkeiden valmistamiseen perustuvaa. Palvelujen ja uusien nopeasti kasvavien toimialojen osuus on maakunnissa edelleen vähäinen, vaikka alueen sijainti esim. palvelutuotannon kannalta olisi edullinen. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella on myös melko niukasti kasvuyrityksiä. Tuotannollinen rakenne on lisäksi melko riippuvaista suurteollisuuden kehityksestä, mikä on luonut alueelle vaurautta, mutta samalla suhdanneherkkyyttä. Kuitenkin Etelä-Karjalaan on muodostunut 5

6 matkailupalvelujen uusi ulottuvuus, Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä valmistui Lappeenrantaan ja se toimii veturina muille uusille yrityksille koko Imatra-Lappeenranta -akselilla. Suomenlahden alue muodostaa lähes 10 miljoonan asukkaan vyöhykkeen, joka voi toimia koko Itämeren alueen talouden veturina. Tämä kuitenkin edellyttää ennen kaikkea toimivaa liikenneverkostoa. Etelä-Suomen alueen liikenneverkko on tällä hetkellä säteittäinen ja Helsinki-keskeinen. Tärkeimmät liikenneyhteydet Venäjälle kulkevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kautta. Näiden yhteyksien liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvussa mikä vaatii parannustoimia. Tällä hetkellä liikenneverkko ei pysty täysin vastaamaan lähialueiden, kuten Venäjän kehityksen haasteisiin. Tulevaisuudessa poikittaisten yhteyksien merkitys tuleekin korostumaan. Eteläsuomalainen luontoympäristö on monimuotoista. Se muodostuu laajasta rannikkovyöhykkeestä saaristoineen sekä mittavista savikkotasangoista, joita rikkovat kalliopaljastumavyöhykkeet ja halkovat isot jokivesistöt, kuten Kymijoki ja Vuoksen vesistö, Salpausselkien (I - III) vyöhykkeestä pohjavesialueineen ja niiden pohjoispuolella avautuvista suurista järvivesistöistä sekä karummista ja metsäisistä ylänköalueista. Eteläsuomalainen ympäristö on myös perinteikästä kulttuuriympäristöä ja maatalousmaisemaa, johon monikerroksinen historia on lyönyt leimansa. Rakennetun ympäristön merkitys korostuu tiiviisti asutussa Etelä-Suomessa. Luonto- ja kulttuuriympäristöt yhdistyvät Etelä-Suomessa mosaiikkimaisesti muodostaen laadukkaan asumisen ympäristön ja kilpailukykyisen luonto- ja kulttuurimatkailualueen. Etelä-Suomen tulevaisuuden haasteena on sovittaa maankäytön, elinkeinojen ja infrastruktuurin kehittäminen yhteen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja hallita kasvun ympäristölle aiheuttamat riskit. Etelä-Suomen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvokohteet ovat voimavara, jonka avulla voidaan kehittää maakuntien erityisominaisuuksia asuin-, vapaa-ajan ja matkailun ympäristöinä. Etelä-Suomessa luonnonympäristön uhkana ovat metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien heikentyminen. Osa vielä jäljellä olevista laajemmista ja luonnonarvoiltaan tärkeistä metsäalueista on vaarassa pirstoutua ja niiden lajisto köyhtyä sekä vanhojen metsien lajien elinolosuhteet heikentyä. Tähän kehitykseen vaikuttavat erityisesti rakentaminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen. Etelä-Suomessa kaupunkiseutujen lähettyvillä oleva maaseutu on hyvinvoivaa ja kehittyvää, mutta reuna- alueilla on ongelmaisia, syrjäisiä maaseutualueita. Tulevaisuuden haasteita tuo maatalouselinkeinon muuttuminen. Toimenpiteitä tarvitaan sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi että maisemaltaan arvokkaiden avoimien viljeltyjen kulttuurimaisemien säilyttämiseksi. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja säilyttäminen edellyttävät maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämistä ja aktiivisia kunnostustoimia. Bioenergian hyödyntämisessä pyritään positiiviseen energiataseeseen ja ympäristökuormituksen välttämiseen. Vanhat kylä- ja teollisuusympäristöt sekä sotahistoriamme ovat myös niitä arvokerrostumia, jotka tulevat yhä korostetummin esille maankäytössä ja virkistys- ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suurien ympäristökokonaisuuksien vastapainona tulevaisuudessa korostuvat myös asuinalueiden kulttuuriympäristö ja lähiluonto. Toimivat virkistysalueet ja yhteydet ovat yhä merkittävämpiä asukkaiden elin- ja toimintaympäristön laadun mittareita sekä alueellisia vetovoimatekijöitä. Etelä-Suomen näkökulmasta yksi suurimmista ympäristöhaasteista on Itämeren sekä muiden vesistöjen suojelu. Meren ja vesistöjen suojelu edellyttää asumisen, elinkeinojen ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä onnistuakseen. Toimenpiteet Itämeren pelastamiseksi ovat välttämättömiä, jotta merialueen veden laatu ja koko meriluonto pystytään säilyttämään pilaantumatta tai sen tilaa voidaan parantaa. Huomattava osa Etelä-Suomen asutuksesta, liikenneväylistä ja tuotantolaitoksista on sijoittunut harjualueille pohjavesiesiintymien päälle ja noin miljoona pääkaupunkialueen ihmistä saa juomavetensä Päijänteestä, mikä vaatii erityishuomiota ympäristöriskien torjunnassa. Erityisinä ympäristön painopistealueina nousevat esiin ympäristöriskien hallinta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta myös siihen varautuminen. Merkittävimmät kotimaiset ympäristökuormitus- ja riskitekijät ovat kasvava liikenne ja energiankulutus. Puhdasta teknologiaa kehittämällä ja soveltamalla halutaan turvata kestävät yhdyskunnat. 6

7 MAAKUNTAKOHTAISET KATSAUKSET 2012 ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan väestömäärä on ollut aleneva vuodesta 1978 lähtien. Pääsyynä tähän on ollut pitkän aikavälin työpaikkakehitys: maakunnassa ei ole pystytty luomaan uusia työpaikkoja teollisuuden ja alkutuotannon työpaikkamenetyksiä vastaavaa määrää. Alkutuotannossa ja teollisuudessa tapahtunutta työpaikkojen vähenemistä kompensoi osaltaan palveluelinkeinojen työpaikkojen lisääntyminen. Etelä-Karjala on maakuntien välisessä muuttoliikkeessä menettävänä osapuolena, mutta maiden välisessä muuttoliikkeessä nettomääräisesti väestöä saavana osapuolena. Pois muuttava väestö on nuorta ja koulutettua parhaassa työiässä olevaa työvoimaa, jolla on hyvät työelämävalmiudet. Tämän johdosta maakunnan väestön ikärakenne painottuu muuta maata voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin ja hyvin koulutettujen osuus väestöstä on valtakunnan keskiarvon alapuolella. Avainasemassa Etelä-Karjalan työllisyyden ja arvonlisän kehityksessä on perinteisesti ollut jalostustoiminta ja perusteollisuus, erityisesti metsäteollisuus. Metsäteollisuudessa työvoiman määrä on ollut laskeva maakunnassa jo lähes kolme vuosikymmentä, vaikka tuotantomäärät ja teollisuuden arvonlisäys ovat samaan aikaan kasvaneet automaation lisääntymisen vaikutuksesta. Osa metsäteollisuuden toiminnoista on ulkoistettu ja se on lisännyt näin pkyritysten mahdollisuuksia. Toisaalta myös kielteisiä vaikutuksia on nähtävissä. Etelä-Karjalan yritystoiminnalle tyypillistä on metsäteollisuuden ulkopuolella yritysten pieni koko, keskisuurten veturiyritysten puuttuminen sekä omien tuotteiden vähäisyys ja kansainvälistymisen puute. Metsäteollisuuden investointien painopisteen siirtyminen Suomea alhaisemman kustannustason maihin on voimistunut. Uusien tuotantoinvestointien siirtyessä entistä enemmän halvemman kustannusrakenteen maihin maakunnan elinkeinoelämä on uusien haasteiden edessä. Samanaikaisesti metsäteollisuus on kuitenkin keskittänyt tutkimustoimintaansa Etelä Karjalassa sijaitseviin tutkimusyksikköihinsä. Tämä antaa positiivisen signaalin siitä, että alueella olevaa osaamista arvostetaan ja vahvistetaan. Metsäteollisuuden osaaminen on jatkossakin Etelä-Karjalan talouden moottori ja menestystekijä, vaikka alue tulevaisuudessa yhä enemmän profiloituu tuotantoalueesta voimakkaammin metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi. Positiivista kehitystä kuvastaa myös uusien tuotantolaitosten sijoittuminen, mm. kansainvälinen Tetra-Pack, joka aloittaa toimintansa Imatralla ja uusi Bio-Fuels laitos, jota ollaan suunnittelemassa Imatralle. Myös kaksoiskaupunki Imatra-Svetogorsk sekä rajan tuntumassa toimiva kansainvälinen International Papers tuovat omaa panostaan alueelle. Etelä-Karjalan matkailun painopisteet ovat Venäjä ja Saimaa. Etelä-Karjalan yrityksillä on sijaintietu puolellaan kilpailtaessa venäläisistä matkailijoista sekä tuotteiden viennistä lyhyen kuljetusmatkan ja toimivien logististen yhteyksien ansiosta. Etelä-Karjalalla on kaksi vilkasta rajanylityspaikkaa. Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikan kautta kulkee erittäin merkittävä määrä Venäjältä tulevasta henkilöliikenteestä. Rajanylityspaikkojen parantaminen on edelleen tärkeää, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen parantaminen voidaan hoitaa ENPI-rahoituksella, josta on jo päätöksiä tehty. Tie-, rautatie- ja vesitieyhteydet Venäjän markkinoille ovat tärkeitä koko Suomen elinkeinoelämälle luvun laman jälkeen Etelä-Karjalan työllisyys on kehittynyt suotuisasti koko maan kehityksen mukaisesti, mutta edelleen Etelä-Karjalan työllisyysaste on Etelä-Suomen maakunnista alhaisin ja työttömyys valtakunnan keskiarvoon verrattuna noin 2-3 prosenttiyksikköä korkeammalla. Viime vuosina Etelä-Karjala on kuitenkin lähentynyt valtakunnan keskitasoa. Ongelmana Etelä-Karjalassa ja koko Kaakkois-Suomessa on selvän valtakunnanosatasoisen kasvukeskuksen puuttuminen. Silloinkin, kun monet teollisuuden ja palveluiden alat koko maassa kasvavat, ei Etelä-Karjala pysty hyödyntämään tilannetta, vaan kasvu jää hitaammaksi. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle luovat vahva metsäteollisuus, laaja ja monipuolinen koulutustarjonta yhdessä teknologiakeskuksen ja tutkimus- ja innovaatioympäristön kanssa, palvelutuotannon rakenteiden monipuolistaminen julkiselta yksityiselle ja kolmannelle sektorille, Saimaan ja muun luonnonympäristön tarjoamat matkailu- ja virkistyspalveluiden mahdollisuudet, bioenergian tuotannon kehittäminen ja kiviteollisuuden jatkojalostus. Sijainti EU:n ja Venäjän rajalla on maakunnan vahvuus, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän. Sijaintiedun hyödyntämisen yksi edellytys on kuitenkin, että alueen maantie- ja rautatieyhteyksien välityskyky ja taso paranee lisääntyvän rajaliikenteen ja teollisuuden kuljetustarpeiden mukaiseksi. Uusi parannettu vt- 7

8 6 Lappeenranta-Imatra on tuonut alueelle hyvän liikenteellisen aseman ja ENPI-rahoituksella toteutettavat rajanylityspaikkojen kehittämistoimet tuovat rajaliikenteeseen ja logistiikkaan tarvittavaa kapasiteettia ja sujuvuutta. YLIMAAKUNNALLISTA YHTEISTYÖTÄ VAHVIMMIN KOSKEVAT SUUNNITELMAT MUUTOS MAAKUNTAAN MENESTYS KAIKILLA MAUSTEILLA MAAKUNTAOHJELMA ) Elinkeinorakenteen uudistaminen: monipuolistaminen (taustalla metsäteollisuuden vähentyminen), uudet alat 2) Koulutus ja osaava työvoima: Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu + ylimaakunnallinen yhteistyö 3) Kuntien yhteistyö ja palvelurakenteiden uudistaminen: EKSOTE (palveluiden turvaaminen ja kehittäminen) 4) Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: Infran kehittäminen liikennemääriä vastaavalle tasolle SELVITYKSET SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISESTÄ LIIKENTEESTÄ: - Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen kehitysnäkymät: Yleisesti kasvua, mutta myös paljon muutoksia kuljetuksissa tulevaisuus myös epävarma varsinkin tällä hetkellä rikkidirektiivistä käytävän keskustelun alla. Suomen transitokyky tullee heikkenemään olennaisesti, jos EU asettaa laivoille tiukat rikkirajat. ETELÄ-KARJALAN OSTOVOIMAN KEHITYS - Kaupan ja palveluyritysten liikevaihto on kasvanut noin 17 % vuodesta 2003 vuoteen 2007 toimipaikkojen lukumäärä sen sijaan vähentynyt - Väestö vähenee hieman, mutta kotitalouksien lukumäärä lisääntyy perheiden keskikoon pienentyessä - Keski-ikä nousee yhä - Kulutus oli vuonna 2005 tarkastelluilla toimialoilla n. miljardi tulee olemaan 1,6 miljardia - Ulkomaakuntalaiset mökkeilijät tuovat noin 32 miljoonaa vuodessa - Venäläiset käyttävät henkeä kohden enemmän rahaa kuin suomalaiset vuonna 2025 ennustetaan käyttävän yht. 246 milj. (nyt 54) virtaa Etelä-Karjalasta noin 530 miljoonaa maakunnan ulkopuolelle toimialat päivittäistavara ja tilaa vaativa kauppa - Venäläisten osuus kaupan sekä hotelli- ja ravintolapalveluiden ostovoimasta on yli 12 % - Etelä-Karjalassa kävi 1,1 miljoonaa, Kymenlaaksossa 385 tuhatta ja Etelä-Savossa 170 tuhatta venäläistä vuonna VT 6 JA 13 KEHITYSKÄYTÄVÄ ELINKEINOELÄMÄN MAHDOLLISUUDET - Syy alueelta tapahtuvaan aivovuotoon (Teknillinen yliopisto, ammattikorkea) on puute kiinnostavista ja koulutusta vastaavista työpaikoista - Perinteinen elinkeinoelämä (metsäteollisuus, alkutuotanto, jalostus) ei tulevaisuudessa enää työllistä kuten aiemmin - Kasvavia aloja ovat palvelualat; sosiaali- ja terveysala, rakennusala, johto- ja asiantuntijatyö, opetus-, ja kasvatustyö sekä kulttuuri- ja tiedostustyö - SWOT-analyysi aika kattava (kts. raportti) MAAHANMUUTTAJAT ETELÄ-KARJALASSA - Maahanmuutto aletaan nähdä taloudellisena resurssina, josta voidaan joutua kilpailemaan - Integroitumisessa vielä paljon tekemistä - Venäjänkielisistä jo nyt pulaa yrityksissä 8

9 ALUERAKENNESELVITYS Osallistumista ja ihmisten kiinnostusta on viritettävä kaavoitusta kohtaan: kyläkaavojen tai -suunnitelmien laatiminen yhdessä kyläläisten ja loma-asukkaiden kanssa - Tavoitteena haja-asutuksen estäminen ja mahdollisimman ekologisten pientaloalueiden rakentaminen toisessa päässä taas keskusta-alueiden tiivistäminen - Maakunnan asutusrakenteen leimallisin piirre on voimakas keskittyminen Salpausselän laelle ja rinteille syntyneille ydinalueille sekä valtatie 6:n varrelle. Rautatien ja valtatie kuuden muodostaman valtaväylän varteen on keskittynyt asutusta läpi koko maakunnan, muodostaen asutuksen selkärangan. - Taajamaväki ja työpaikat ovat lisääntyneet Lappeenrannan lisäksi eniten kaupunkien läheisissä kunnissa kuten Lemillä, Taipalsaarella ja Ruokolahdella. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Maantieteellinen asema Venäjän naapurina asettaa alueen erityisasemaan - Maakuntakaavaehdotuksessa vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnöillä pyritään turvaamaan elinkeinoelämän tulevaisuuden kasvutarpeet ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti - Kaupalla pyritään osin vastaamaan perinteisen metsäteollisuuden laskun aiheuttamaan rakennemuutokseen - Väestön ikääntyminen tuo mukanaan yhä suuremman tarpeen terveys-, matkailu- ja ravintolapalveluihin - Mahdollinen viisumivapaus tulee vaikuttamaan vahvasti palvelutarpeisiin - Maakuntakaavatasolla pitäisi määritellä tarkasti kaupallisten palveluiden minimi tai maksimikerrosalat ja lyödä ne lukkoon vuosikymmeniksi kaupan ja kuluttajan tarpeita ehdottomat toimialakohtaiset tai neliöperusteiset määräykset eivät palvele TAAJAMAJUNASELVITYS Luumäki-Imatra kaksoisraiteen suunnittelun yhteydessä on noussut idea taajamajunasta - Pääosin suunnittelussa Luumäki-Imatra, mutta myös laajemmin Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala - Kysyntä liikennöinti kaikissa vaihtoehdoissa alijäämäistä (kust. 1,3 4 milj. /v) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - Yhteydet maakunnan ulkopuolelle: - Venäjän rajaliikenteen toimivuusongelmien ratkaiseminen, erityisesti tieliikenteessä - Kansainvälisen raideliikenteen status on saatava Imatran rajanylityspaikalle - Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkuminen ja kanavaliikenteeseen liittyvät vesiliikenteen kehittämistoimenpiteet - Kansainvälisen lentoliikenteen tarjonnan ja palvelutason turvaaminen Lappeenrannasta yhteydet Pietariin ja syöttöliikenne Hki - Vantaalle - Venäjän puolella olevien keskeisten hankkeiden edistäminen Nuijamaa Viipuri ja Svetogorsk Viipuri teiden parantaminen sekä ratakapasiteetin lisääminen Buslovskaja Viipuri Pietari välille - Uutta rataa rakennetaan välille Losevo Kamenogorsk - Nopea junaliikenne Pietariin on toiminnassa (Helsinki-Vainikkala-Pietari) - Muualle Suomeen tarvitaan maakunnasta nopeat, luotettavat ja turvalliset liikenneväylät ja joukkoliikenneyhteydet painopisteiksi nousevat: Kehittämisinvestointien varmistaminen päätieverkolla Vt 6, 13, 26 ja 62 - Päätieverkon hyvän hoitotason ja kunnon turvaaminen - Rataverkon korvaus- ja kehittämisinvestoinnit ja niiden mahdollistama kehittämistoimenpiteiden edistäminen henkilö- ja tavaraliikenteessä (Luumäki Imatra ja Luumäki Vainikkala radat) - Linja-autojen pikavuoroliikennettä tukevien toimenpiteiden toteuttaminen 9

10 KYMENLAAKSO Teollisuudella ja liikenteellä sekä liikennettä palvelevalla toiminnalla on vankka asema Kymenlaakson toimialarakenteessa. Teollisuuden työpaikkojen osuus maakunnan työpaikoista on 23 %, mikä on koko maata selvästi enemmän. Teollisuuden tuotannon osuus arvonlisäyksestä on yli 5 prosenttiyksikköä muuta Suomea korkeampi. Samoin liikenteen osuus (12 %) on tuntuvasti enemmän kuin koko maassa. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja muiden yksityisten palvelujen työpaikkojen osuudet vastaavasti ovat Kymenlaaksossa koko maata pienemmät. Kymenlaakson avaintoimialoja ovat metsäteollisuuden ja logistiikan lisäksi metalli- ja konepajateollisuus sekä mekaaninen puu metsäklusterin osana, suunnitteluvienti, ICT, energia- ja ympäristöteknologia, kemian teollisuus, rakentaminen sekä matkailu ja kulttuuriteollisuus. Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja liikennettä palvelevaan toimintaan, kun verrataan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon sekä maaliikenteen osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi koko maan tasoa korkeammat. Määrällisesti eniten työpaikkoja maakunnassa on terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa. Yllämainittujen maakunnan vahvojen toimialojen toimintaedellytysten turvaaminen on edelleen kehittämisen lähtökohta, mutta Kymenlaakson elinkeinorakenteen monipuolistaminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Talouden kasvu BKT:lla mitattuna oli Kymenlaaksossa erittäin hidasta vuosituhannen alussa. Pääsyyt tähän olivat kansainvälinen suhdannetilanne ja euron vahvistuminen dollariin nähden. Nämä tekijät vaikuttavat nimenomaan metsäteollisuuden kehitykseen. Venäjän pääosin öljyn hintaan perustuvan nopean kasvun vaikutukset heijastuvat Kymenlaakson logistiikkatoimialaan myönteisesti. Tämä yhdessä vahvan kotimaisen kysynnän kanssa on heijastunut suotuisaan työllisyyskehitykseen. Nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi, mutta ikärakenteesta johtuva luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen. Maakunnan väkiluku pienenee hitaasti siten, että Kotkan Haminan seudun väkiluku on lievässä kasvussa neljännesvuosisadan laskun jälkeen, mutta Kouvolan seudun väkiluku on edelleen vähentynyt. Ulkomaalaisten osuus Kymenlaakson väestöstä kasvaa tasaisesti. Kymenlaakson viennin vahva kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Viennin vaikutuksesta myös teollisuuden liikevaihdon nousu taittui. Vienti on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Viennin arvo oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä noussut taantuman aikaisista pohjalukemista kolmanneksen, mutta oli yhä noin 18 % alemmalla tasolla kuin vuonna Viennin arvo vuositasolla on noin 2,8 miljardia euroa, mikä on 30 % maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Viennin kasvun pysähtyminen taittoi koko maakunnan yritystoiminnan liikevaihdon nousun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kymenlaakson kaikkien yritysten liikevaihto oli vuoden 2011 alkupuolella 9 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan 11 %. Liikevaihto oli maakunnassa vuoden 2011 alkupuolella hieman alemmalla tasolla kuin vuonna Taantuman pohjalukemista liikevaihto on noussut lähes viidenneksen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on vuositasolla noin 9,3 miljardia euroa. Metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 1970 luvulta lähtien ja on arvioitu, että vuonna 2020 metsäteollisuus työllistää Suomessa enää hieman yli henkilöä. Tämä tarkoittaisi yli kolmanneksen vähennystä nykyiseen henkilöstön määrään. Kymenlaaksossa metsäteollisuuden palveluksessa työskentelee noin 6000 henkilöä. Samalla kun henkilöstön määrä on vähentynyt, on tehtaiden kokonaistuotanto kuitenkin kasvanut tuotannon tehostumisen myötä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden metsäteollisuuden tuotannossa on ylikapasiteettia, jota metsäyhtiöt ovat ryhtyneet purkamaan. Metsäteollisuuden työpaikat Kymenlaaksossa vähenevät selvästi eri yhtiöiden saneeraustoimenpiteiden seurauksena. Uudet investoinnit kuitenkin luovat uskoa siihen, että metsäklusteri säilyy maakunnassa vahvana toimijana ja merkittävänä työllistäjänä myös tulevaisuudessa. Paperiteollisuuden tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti biopolttoaineisiin siirtymisen myötä ja tätä kehityssuuntaa on syytä jatkaa. Venäjä ja EU:n sisämarkkina-alueeksi muodostunut Itämeren alue on Kymenlaakson tulevaisuuden mahdollisuus. Venäjä on noussut Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi ja venäläisten ostovoima on parantunut mm. öljyn hinnannoususta aiheutuneen voimakkaan talouskasvun myötä. Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan yrityksillä on sijaintietu puolellaan kilpailtaessa venäläisten matkailijoiden Suomessa sijoittamista ostoseuroista sekä lyhyen kuljetusmatkan ja toimivien logististen yhteyksien ansiosta myös tuotteiden viennistä Venäjälle. Logististen yhteyksien parantaminen on edelleen tärkeää. Esimerkiksi raja-asemien toistuvat ruuhkat vaikeuttavat sujuvaa kanssakäymistä. 10

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi

Kymenlaakson Liitto. Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi Kymenlaakson Liitto Taide ja kulttuuri maakuntaohjelman vahvuudeksi Kymenlaakson kulttuurifoorumi 21.2.20132 2013 Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi 25.2.2013 Maakuntaohjelmatyö alkanut Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Rakenteellisen muutoksen tuki

Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot