Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti 15.9.2014"

Transkriptio

1 Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti Miika Tuki, Tammela, sihteeri Hannu Jalava, Tammela Kari Tasala, Jokioinen Jukka Sandelin, Humppila Sirkka Köykkä-Koponen, Forssa Kimmo Paakkonen, Forssan vesihuolto Työryhmän kokoonpano: Antti Heinilä, Forssa, pj

2 Sisältö Johdanto Tilakeskuksen jakoon perustuvat palvelualuetarkastelut Yhteenveto Liitteet Kiinteistöt Väylät Kaavoitus (ja maankäyttöpalvelut) Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Vesihuolto Yleiset alueet (puistot ja liikunta-alueet) 1. Nykytilannetta kuvaavat kuntakohtaiset matriisit 2. Maankäytön suunnittelun kehittämistavoitteet ja -periaatteet 3. Organisaatioluonnos

3 JOHDANTO Forssan kaupungin, Humppilan kunnan, Jokioisten kunnan ja Tammelan kunnan kuntajakoselvityksen ensimmäisen vaiheen työskentely on jaettu työryhmille. Forssan tekninen johtaja Antti Heinilä toimii yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän puheen johtajana. Ryhmän sihteerinä on Tammelan kaavoittaja Miika Tuki ja muut jäsenet ovat tekninen johtaja Jukka Sandelin Humppilasta, kunnan insinööri Kari Tasala Jokioisilta, tekninen johtaja Hannu Jalava Tammelasta, kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä Forssasta ja vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen Forssan vesihuoltoliikelaitokselta. Työryhmä kokoontui kolme kertaa 18.6., ja Työryhmän raportti pitää jättää kuntajakoselvityksen ohjausryhmälle mennessä. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä kävi läpi nykytilannetta eli kuntien tekninen ja ympäristötoimien toimintakenttää, tapaa toimia sekä käytössä olevia resursseja. Työryhmän jäsenet laativat taulukkomuotoon yhteenvedon oman kuntansa toimintatavasta (LIITE 1.). Kuvaus sovittiin tehtäväksi tilastokeskuksen käyttämällä jaottelulla: JÄTEHUOLTO, KIINTEISTÖT, LIIKENNEVÄYLÄT, KAAVOITUS (MAANKÄYTTÖPALVELUT), RAKENNUSVALVONTA, YMPÄRISTÖNSUOJELU, VESIHUOLTO, PALO- JA PELASTUSTOIMI ja YLEISET ALUEET. Eroavaisuuksia organisoitumissa ilmeni mm. siinä, että ve sihuolto toimii Forssassa erillisenä liikelaitoksena ja liikuntapalvelut kuuluvat sivistys ja tulevaisuus toimialan tehtäviin muualla ne ovat osa teknistä ja ympäristötoimialaa. Myös asuin- ja liikekiinteistöjen ja siivouksen organisoitumisessa on eroavaisuuksia. Maankäyttöpalvelut ovat kokonaisuudessa tekninen ja ympäristötoimen toimialaa ainoastaan Forssassa. Forssa myös toimii paikkatieto asioissa palvelun tuottajana koko selvitysalueella (Humppila syksystä 2014 lähtien) ja lisäksi Ypäjälle ja Someroll e. Taulukot nykytilanteesta on liitteenä. Ryhmän kokoontumisissa on pohdittu haluttua tulevaisuutta joka olisi koko seudulle myönteinen riippumatta kuntarakenteesta ja sitä miten tämä tulevaisuuskuva heijastuisi toimialaamme. Kilpailukykymme uskomme löytyvän puhtaasta ympäristöstä sekä laadukkaasta ja väljästä asumisesta. Asumiselle oleelliset edellytykset kuten työpaikat ja julkiset palvelut on kuitenkin oltava kunnossa jotta aiemmin mainituilla kilpailutekijöillä on laajempaa merkitystä. Tästä syystä elinkeinoelämän hankkeisiin on virkakoneiston kyettävä vastaamaan mahdollistavasti ja notkeasti. Palveluiden on myös pysyttävä helposti saavutettavissa. Työryhmän raportissa on kartoitettu miten erilaisilla organisaatio vaihtoehdoilla parhai ten saavutamme näitä tavoitteita. Vaihtoehdoiksi valikoituivat nykyinen tavan toimia eli vaihtoehto 0:n (VE0), syventyvä yhteistyö neljän kunnan tekninen ja ympäristötoimien kesken (VE1), neljän itsenäisen kunnan yhteinen tekninen ja ympäristötoimen organisaation (VE2) ja lopulta kuntaliitoksen ja tietysti yhteinen tekninen ja ympäristötoimi (VE3). Pelastustoimen ja jätehuollon palveluja ei raportissa käsitellä koska ne hoidetaan jo nyt ylikunnallisina.

4 TILASTOKESKUKSEN JAKOON PERUSTUVAT PALVELUALUETARKASTELUT KIINTEISTÖT Kuntien omistamat ja käytössä olevat toimitilat muodostavat merkittävän osuuden koko Suomen toimitilakannasta. Rakennusten taloudellinen arvo on suuri, mutta myös kunnan kiinteistöjen ylläpito- ja käyttäjäpalvelut ovat hyvin suuri tekijä julkisen kansantalouden osana. Suomen kuntien palvelurakenteet ovat muodostuneet pitkän kehityksen tuloksena. Kun rakentamis- ja toimitilapalveluja ei ole ollut paikallisesti saatavilla, niin kuntien on täytynyt tuottaa ne itse. Ostopalveluja on käytetty aina, mutta niiden volyymi on pysynyt alhaisena. Vaikka markkinoita periaatteessa olisikin, eivät palveluntarjoajat useinkaan ymmärrä riittävästi kuntien erityispiirteitä ja hankintasääntöjä, joten tarjonta ei tällöinkään kohtaa kysyntää. Lisäksi palvelujen tarjonta eroaa Suomen eri osissa, sillä suuret palvelujen tarjoajat sijaitsevat lähinnä pääkaupunkiseudulla. Suurimmassa osassa Suomen kuntia kunnan käyttämien kiinteistöjen hallinta on keskitetty erilliseen yksikköön. Pienissä kunnissa yksikkö toimi yleensä Teknisen toimen alaisuudessa, suurempiin kuntiin siirryttäessä itsenäisyys lisääntyy ja niissä on siirrytty käyttämään liikelaitosmallia. Kiinteistönpidon lisäksi on huomioon otettava toimitilojen käyttäjäpalvelut ja ruokahuolto osana tukitoimintojen verkkoa. Ostopalvelujen lisääntyvä tarve kunnissa nähdään yrityksissä luonnollisesti mahdollisuutena. Tiettyjä palveluita on nykyisin helppo hankkia (esim. siivous sekä ruokahuoltopalvelut), mutta kiinteistönhoidossa ostaminen on käytännössä selvästi vaikeampaa, sillä osa asiakkaista kokee oman työn palvelutason olevan korkeampaa. Toisaalta teknisen henkilökunnan saatavuus voi vaikeutua tulevaisuudessa. Kysymys kuuluu, että onko kunnilla riittävästi osaamista palvelujen hankintaan ja onko yrityksillä laadullisia resursseja astua kuntaorganisaation usein suuriin saappaisiin ja kuka lopulta vastaa tämän muutoksen seurauksista? Tarkoitus on pystyä hallitsemaan yhä suurempia kokonaisuuksia edullisin kustannuksin. VE0: Ei tehdä mitään Nyt käsittelyssä olevien ja kuntien hallinnoitavien tilojen (Forssa, Tammela, Jokioinen ja Humppila) kokonaispinta-ala (ilman vuokra-asuntoja) on noin m² ja käyttökustannukset euroa / v, eli tekniset menot ovat 6,30 euroa/ neliömetri / kk, pitäisi vielä laskea / suorite. Nykytilaselvityksen perusteella kunnat ovat itse ilmoittaneet seuraavasti: Forssan kiinteistöjen hoito toimii talonmies periaatteella, eli jokaisella kiinteistöllä on vastuullinen hoitaja. Toimintatapa mahdollistaa elinkaariajattelun paremmin kuin ulkoistetussa mallissa. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan. Tammelan kunnan kiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan kuukausittain. Jokioisten kunnan kiinteistöissä on kullakin oma vastuuhenkilö ja kiinteistökanta on lähes peruskorjattu kokonaisuudessaan. Sähkön, lämmön ja vedenkulutusta seurataan kuukausittain. Humppilan kiinteistökanta on osin heikossa kunnossa ja hoitamisessa on resurssivajetta. VE1: Syvempi yhteistyö Toimintaa voisi kuvata ns. mosaiikkimallilla jossa kukin kunta (tai yksi kunta hoitaisi kiinteistönpidon) tuottaisi jonkin palvelun kiinteistönhoitoon liittyen koko seutukunnalle. Vaikutus olisi melko vähäistä, tällä vaihtoehdolla on mahdollisuus saavuttaa pieniä säästöjä ja toiminnan tehostumista.

5 VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Vaikka alueella olisi yhteinen tekninen toimi tai kunnat olisi liitetty yhteen, niin tällä volyymilla ei olisi merkittäviä vaikutuksia esim. energian hintaan. Kiinteistöpäivystys olisi hankalaa etäisyyksien vuoksi. Vaihtoehdoissa V1, V2 ja V3 olisi henkilöstöresurssit paremmat lomatilanteessa. VE3: Kuntaliitos Kuntien yhdistyminen teknisen toimen osalta oli esimerkiksi Savonlinnan seudulla melko ongelmatonta, mutta tiedossa oli kuitenkin runsaasti lisätöitä ja kustannuksia sekä sisäänajovaiheessa, että myöhemminkin päivittäisiä palveluja ja hallintotehtäviä hoidettaessa. Varmasti vaihtoehdoista kustannustehokkainta ja tuottavinta, mutta palvelut keskittyvät keskukseen ja reuna-alueiden palvelut heikkenevät. PÄÄTELMÄT Siitä riippumatta minkälainen tulevaisuuden organisaatiomalli tulee olemaan, on selvää, että kehittämistä ja selkeyttämistä vaativia asioita on seudun kiinteistönpidossa mm. seuraavissa kohdissa: -eri yksiköiden väliset rajapinnat -mitä sisältyy sisäiseen vuokraan (poistot) -mistä saadaan riittävät henkilöresurssit -reagointiaika- millä aikataululla sisäinen asiakas voi odottaa toimenpiteitä -palveluiden optimointi ja hallinto Keskustelu siitä, että kuuluuko kiinteistöjen omistaminen kunnan perustehtävään vai keskittyykö kunta esim. opetukseen, hoitoon ja huoltoon on käymättä. Saadaanko kiinteistösalkutuksella joitain etuja palvelujen sitä kärsimättä. Kiinteistöjen myynnillä voidaan saada väliaikaista apua talousvaikeuksiin. Polkuhintaan kiinteistöjä ei kannata myydä. Suurin osa kunnan kiinteistöistä on ns. erikoisrakennuksia, joiden käyttötarkoitus on rajattu ja muunneltavuus on melko työlästä sekä kallista. VÄYLÄT Osiossa väylät käsitellään selvityskuntien katujen ja muiden kunnan ylläpitoon kuuluvien teiden rakennuttamisen, rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä. Forssan kaupungin katu- ja viherlaitoksen työkenttään kuuluu n. 120 km katuja, n. 12 km jalkakäytäviä sekä n. 60 km kevyenliikenteenväyliä. Tammelan kunnassa katuja on 30 km ja kevyenliikenteenväyliä 8 km. Jokioisten vastuulla on n. 40 km ja kevyenliikenteenväyliä 16 km. Humppilassa kaavateitä on 23 km, joista 13 km sorapinnalla. Yhteensä selvityskunnissa on n. 320 km kuntien vastuulla olevia liikenneväyliä. Forssan kaupungin kaupunkirakennetta tukeva väyläverkko on lähes kokonaan kaupungin omistamaa ja ylläpitämää katuverkkoa. Kuntien väyläverkossa valtion tiet ovat merkittävässä roolissa. Valtio tienpitäjä on prosessinomaisesti siirtämässä kaupunkien ja kuntien yhdyskuntarakennetta tukevaa tieverkkojen pois omistuksestaan ja kunnossapitovastustaan. Siirto tapahtuu kaavoituksen kohdentuessa alueelle, jossa tieverkkoa on.

6 Selvitysalueen kunnat käyttävät n. 2,6 M vuosittain liikenneväyliin. Keskimääräinen kustannus on 8 /m/v. Metrikustannus on Forssassa muita kuntia korkeampi johtuen kuntien vastaavia leveämmistä väylistä ja tätä kautta suuremmista neliömääristä. VE0: Ei tehdä mitään Forssan kaupunki rakennuttaa ja kunnossapitää liikenneväylänsä omalla katu- ja viherlaitoksen resurssilla. Väylien suunnittelu ja rakentaminen on ulkoistettu. Korjausvelkaa on kertynyt erityisesti asfalttipäällysteiden uusimisessa. Kaupunki tekee jonkin verran yhteistyötä myös valtion kanssa väylien ja liikennealueiden kunnossapidossa. Kaupungilla on ajanmukainen konekanta kunnossapitoon mutta henkilöstö joutuu venymään erityisesti talvikunnossapitokaudella. Humppilan kunta ostaa väylien kunnossapidon ulkoisena palveluna. Tiet ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa. Jokioinen tekee katujen kunnossapidon omana työnään. Suunnittelu ja rakentaminen ovat ulkoistettu. Korjausvelkaa on erityisesti asfalteissa. Tammelan kunnalle on leimallista erittäin laaja, lähes 300 kilometrin mittainen avustettava yksityistiekanta. Kunta toimii joillakin yksityisteillä myös isännöitsijän roolissa. Maanrakennusmestari vastaa kaduista 30% työpanoksella. Kunnossapito ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Kunnalla ei ole omaa kalustoa katujen hoitoon. Liikenneväylät ovat suhteellisen hyvin hoidettu. Päällysteiden uusimiseen on tarvetta. Nykytilanteessa kuntarajat muodostavat tarpeettoman rajan toiminnan järjestämiseen. Forssan kaupungin väylät ovat suurimmalla rasituksella koska seudun palvelut ja työpaikat keskittyvät Forssaan. Yhteistyötä on toistaiseksi tehty maakunnallisen liikennejärjestelmä ja liikenneturvallisuus suunnitelmien tasolla. VE1: Syvempi yhteistyö Neljän itsenäisen kunnan tekninen ja ympäristötoimen yhteistyön tiivistämisellä ol isi vähäisiä vaikutuksia palvelualueeseen VÄYLÄT. Yksityistieasioiden keskittäminen yhdelle toimijalle voisi olla mahdollista mutta silloinkin kuntien toisistaan poikkeava resursointi aiheuttaisi käytäntöjen eriytymisen. Yhteisen aurauspäivystyksen ongelmana olisi päivystysalueen merkittävä laajentuminen, jolloin paikalliset olosuhdemuutokset saattaisivat jäädä huomioimatta. Forssan kaupungin kaluston käyttö muiden kuntien alueella olisi varmasti tietyin edellytyksin sovittavissa. Tämä ei kuitenkaan onnistuisi esimerkiksi talvisesongin aikana jolloin auraushälytykseen on kyettävä vastaamaan välittömästi. Rakennuttamisen ja työmaavalvonnan tehtävissä vastuu ja resurssi kysymykset tulisi syvemmässä yhteistyössä ratkaista niin, etteivät viranhaltijat joutuisi ristiriitaiseen asemaan. Parhaimmillaan tiiviimmällä yhteistyöllä olisi mahdollista saavuttaa pienehköjä säästöjä ja tehostamista. VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Neljän itsenäisen kunnan tekninen ja ympäristötoimen palvelut voi tuottaa kuntien yhteinen organisaatio. Toimintatapana voisi olla isäntäkuntamalli, seudullinen liikelaitos tai yhtiö. Palvelualueen osaaminen syventyisi ja suhteellinen henkilöstöriski olisi pienempi kuin usean toimijan mallissa. Väylänpidon näkökulmasta uusi kuntatekniikan toimija voisi käyttää resurssiaan joustavasti koko seudulla niin rakennuttamisessa kuin kunnossapidossakin. Nykytilanteessa ainoastaan Forssan käytössä olevaa kunnossapitokalustoa voisi käyttää kaikkein kustannustehokkaimmin. Ulkoistetut palvelut nousisivat volyymiltaan laajemmin kiinnostaviksi ja kilpailu niistä lisääntyisi. Seurauksena tästä olisi todennäköisesti ostopalvelujen hinnan lasku. Kustannusjakoperusteet muodostavat haasteen ja vaativat koko kulurakenteen kattavan tuotteistamisen. Itsenäisten kuntien mahdollisesti toisistaan poikkeava vaatimus-

7 ja laatutaso vaikeuttaa kiistattomien synergiaetujen hyödyntämistä. Vaihtoehdon 2 toteuttaminen kaiken kaikkiaan toisi tarpeettomia rajapintoja kuntien ja kuntatekniikan toimijan välille mutta sillä olisi saavutettavissa kustannustehokkaampi toiminta kuin VE0:ssa tai VE1:ssä. VE3: Kuntaliitos Kuntaliitostilanteessa tekninen ja ympäristötoimen palvelut tuottaa yksi toimija. Lisäyksenä VE2:n toimintatapoihin tulisi perinteinen toimialamalli. Palvelualueen osaaminen syventyisi ja suhteellinen henkilöstöriski olisi pienempi kuin usean toimijan mallissa. Väylänpidon näkökulmasta uusi kuntatekniikan toimija voisi käyttää resurssiaan joustavasti koko seudulla niin rakennuttamisessa kuin kunnossapidossakin. Nykytilanteessa ainoastaan Forssan käytössä olevaa kunnossapitokalustoa voisi käyttää kaikkein kustannustehokkaimmin. Ulkoistetut palvelut nousisivat volyymiltaan laajemmin kiinnostaviksi ja kilpailu niistä lisääntyisi. Seurauksena tästä olisi todennäköisesti ostopalvelujen hinnan lasku. Palvelun tuotteistaminen on tietysti tavoiteltavaa mutta ei välttämätöntä koska kustannustenjakoa ei kuntien välillä tarvitse tehdä. Palvelualueelle kohdistettu vaatimus- ja laatutaso olisi yhtenevä. Vaihtoehdon 3 toteutuminen antaisi tarkastelluista vaihtoehdoista parhaat mahdollisuudet asiantuntevan, laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelun kehittämiselle. PÄÄTELMÄT Väylienpidon merkitys seudun kunnille on suurempi toimintaympäristön ja mahdollisuuksien turvaamisessa ja imagon kehittämisessä kuin suurena taloudellisena kysymyksenä. Laadukas väyläverkko on yksi maankäytön perusedellytys ja käytännössä väyläverkko vain laajenee ajan saatossa. Tuottavuuden parantamisen ensimmäisenä haasteena on vastata verkon laajenemiseen ilman kustannusten vastaavan suuruista kasvua. Väylienpidon organisoimisessa vaihtoehtoina kunnan omalle palvelutuotannolle ovat ulkoistaminen, yhteisyritys infratoimijan kanssa, liikelaitostaminen tai kunnallinen yhtiö. Jos väylien pito muuttuu liiketoiminnaksi odottaa toimija siitä luonnollisesti liikevoittoa. Samalla tehdään uusi raja-aita organisaatioon jonka perustehtävänä on kuntalaisten elinolosuhteiden turvaaminen. Kunnallisen liikelaitoksen tai yhtiön tapauksessa liikevoiton tavoittelu ei ole ensisijainen tavoite mutta kahden toimijan välinen raja-aita kuitenkin syntyy. Toisaalta liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön toiminnan sopeuttamiskyky ei ole vastaava kuin yksityisellä liiketoiminnalla. Omaa palvelutuotantoa kehittämällä ja tehostamalla väylienpidolla on parhaat mahdollisuudet tukea kunnan strategiaa ja kuntalaisten liikkumistarvetta. KAAVOITUS (JA MAANKÄYTTÖPALVELUT) Maankäyttöpalvelu tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvan, kaikki lähtökohdat huomioivan maanhankinnan, mittaustoiminnan, kaavoituksen ja maankäytön, jossa asuminen, kauppa, teollisuus ja luonnonympäristö sovitetaan hyväksi ympäristöksi. Maankäyttöpolitiikka ohjaa maankäyttöpalvelu kokonaisuutta. Kokonaisuudesta käsin katsominen on kaikkien etu. Asukkaat viihtyvät, teollisuudella on työntekijät, sekä asumisen että työpaikkojen imago on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen.

8 Aluetta kehitettävä seutukunnan omilla tunnistettavilla vahvuuksilla eli toisaalta Forssan kompaktin kaupungin palvelujen laadulla ja saavutettavuudella ja toisaalta muiden alueiden väljällä ja luonnonläheisellä maaseutuasumisella. Forssan seutua edelleen kehitetään kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäväksi vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymäksi. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten että, toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Hyvä ympäristö on monipuolinen ja virikkeitä herättävä ympäristö, jossa historia ja tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Luonnonmukainen kaupunki ja maaseutu tukevat ihmisten terveyttä ja jaksamista antavat virikkeitä sekä varmistavat monimuotoisen luonnon säilymisen myös rakennetuilla alueilla ja niiden tuntumassa. Luonto eri asteissaan on kaikkien saavutettavissa, myös matkailuteollisuuteen liittyvien toimijoiden hyödynnettävissä. Tammela kehittänyt kylien kaavoitusta - kehitystyötä jatketaan Forssassa keskitytty keskustan kaavoitukseen hyvään ja monipuoliseen kaupunkiympäristöön tähtääviä periaatteita hyödynnetään muiden taajama-alueiden kaavoituksessa VE0: Ei tehdä mitään Paikkatieto-osaaminen on keskittynyt Forssan kaupunkiin. Muut selvityskunnat hankkivat paikkatietopalvelunsa Forssan kaupungilta. Osassa kuntia ei ole kaavoitusorganisaatiota, jolloin ne ovat konsulttien varassa. Kokonaisuuden suunnittelu jää irralliseksi. Kaavoitusosaaminen jää ohueksi, jos ei ole siihen erikoistunutta henkilökuntaa. Niillä kunnilla joilla on kaavoitusorganisaatio, Suunnitellaan kunnan kokoista kuntarajojen sisälle jäävää kokonaisuutta. Päätöksenteko on jokaisessa kunnassa, jolloin kaavoituksen ohjaus tapahtuu myös kunnissa. Kunnilla voi olla erilaiset periaatteet ja tavoitteet, jolloin voi syntyä ristiriitaisuuksia kuntien keskinäisten toimien vaikutuksesta eikä päästä seudullisena kokonaisuutena kilpailemaan Suomen rajatuista resursseista. Maankäytön suunnittelun asiantuntijat joutuvat hallitsemaan laajempia osa-alueita mitä vähemmän henkilökuntaa on. Ne kunnat joilla on kaavoittaja tarjoavat tarvittaessa apua muille kunnille. Tiettyjä asioita voidaan tehdä yhdessä. Varsinkin rajan yli tapahtuvan maankäytön suunnittelua voidaan tehdä naapurikunnalle, kun se tulee resurssitehokkaasti. Muutoin kaavoittajien resurssit ovat yhteistyökuntien käytössä rajallisesti. VE1: Syvempi yhteistyö Paikkatieto palvelua tuotetaan Forssan kaupungin toimintana kuten nykytilanteessa. Myydään yhteistyösopimuksen perusteella enemmän palveluja esimerkiksi kaavoituksen kokonaisuuden ohjaustyö ja joitain kaavoja. Tämä edellyttää kuitenkin henkilöresurssin lisäämistä. Etuna suunnitteluorganisaation ja suunnitelmallisuuden saaminen kuntiin joissa ei ole tällä hetkellä omaa suunnitteluorganisaatiota. Etuna saadaan lisää kaavoituksen ja maankäytön osaamista kaikkiin kuntiin. VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Vaikka tekninen ja ympäristötoimi on yksi ja sama organisaatio niin päätöksenteko on eri kunnissa.

9 Ratkaisu edellyttänee yhden keskeisistä periaatteista ja resursoinnista päättävän elimen perustamista, jolloin toiminta voi kuntarajoista riippumatta pysyä tasa-arvoisena ja loogisena eikä eriytettynä neljään osaa. Yhteisen maankäyttöpolitiikan luominen ja toteuttaminen lienee hankalaa. VE3: Kuntaliitos Ei ongelmaa ohjauksen määrittelyssä koska se tehdään yhdessä paikassa. Yhdellä kunnalla on yksi maankäyttöpolitiikka, joka on merkittävä strateginen ohjauskeino uuden kunnan halutulle tulevaisuudelle. Resurssit yhdistämällä saadaan vahva asiantuntijuus maankäyttöön. Kokonaisresurssintarve on kuitenkin arvioitava ja tarvittavan lisäresurssin hankinnasta päätettävä. Maankäytössä täytyy olla selkeät periaatteet ja samat pelisäännöt, jotta saavutetaan paras mahdollinen tulos= elinvoimainen kokonaisuus, jossa teollisuus ja asukkaat viihtyvät. Yhdistymisestä saatuna hyötynä yhdessä toimivien asiantuntijoiden määrä lisääntyy, jolloin voidaan myös entistä laajemmin erikoistua osaamisalueille. Organisaation tulee pysyä sellaisena, että muut asiantuntijat voidaan hyödyntää edelleen suunnittelussa esim. ympäristö ja rakennusvalvonta. Asiantuntijat voivat keskittyä asiantuntijatehtäviin. Suurempi kokonaisuus voi myös rekrytoida erityisalueille asiantuntijoita toisella tavoin kuin pieni yksikkö. Suuremman seudullisen yksikön tuottaman palvelun toimipiste ei välttämättä ole yhtä lähellä kuntalaista kuin nykyisessä tilanteessa, mutta palvelu itsessään voi olla laadukkaampaa. PÄÄTELMÄT Maankäyttöpalveluilla on strategisesti tekninen ja ympäristötoimen palvelualueista suurin merkitys. Tulevaisuuden menestystekijät luodaan pitkälti maakäyttöpolitiikan keinoin koska sillä luodaan mahdollisuudet uusien toimijoiden ja asukkaiden sijoittumiselle. Maankäyttöpalvelun ja sitä myötä koko kunnan tavoitteiden saavuttaminen toteutuu paremmin jos kunnalla on riittävät alue, henkilöstö ja kehittämisresurssit. Kuntajakoselvitysalueen kehittämisen maankäytön suunnittelun näkökulmia tarkastellaan liitteessä 2. RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Valtiohallinnolla on ollut suunnitelmia rakennusvalvonnan organisoimiseksi seudullisiin palvelupisteisiin. Palvelurakenneselvitysten yhteydessä ympäristönsuojelua suunniteltiin yhdistettäväksi ympäristöterveydenhuollon yhteyteen, mutta tästä suunnitelmasta luovuttiin. Ympäristönsuojelu sopii nykyisin toiminnallisesti paremmin rakennusvalvonnan ja maankäytös suunnittelun yhteyteen. VE0: Ei tehdä mitään Rakennusvalvonnan resurssit ovat kunnissa riittävät, kun Forssan ja Humppilan yhteinen virka saadaan täytettyä ja Humppila tulee mukaan rakennusvalvontaohjelman seutukäyttöön. Eläköityminen on

10 lähivuosien haaste, kun Forssan ja Jokioisten tarkastajat jäävät eläkkeelle ja osaamista häviää. Pienemmissä kunnissa on tarve mennä yhteisvirkoihin. Ympäristönsuojelun resurssit Forssassa Jokioisilla ja Tammelassa ovat kohtuulliset. Osaaminen on hyvällä tasolla. Humppilassa on resurssivaje ja tarvitaan yhteistyötä. Paljon yhteistyötä, esim. rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset tehdään yhteistyössä. Aina on voinut kilauttaa naapurikunnan kollegalle. Näillä on pyritty lupapäätöksissä seudulliseen yhteneväisyyteen. Jonkin verran kuitenkin on eroja päätöksissä ja menettelyissä kuntien erilaisuudesta johtuen. Palvelu ja päätöksenteko ovat lähellä asukkaita ja viranhaltijoiden paikallistuntemus on parempi. Päätökset voidaan tehdä joustavasti ja nopeasti. Työ on monipuolista ja motivoivaa, mutta toisaalta ei voi olla pitkälle menevää erikoistumista. Pienissä kunnissa viranhaltija joutuu hoitamaan useita tehtäviä, mikä haittaa töiden hoitamista ja todennäköisesti vähentää työn houkuttelevuutta asiantuntijoita rekrytoitaessa. VE1: Syvempi yhteistyö Osittain seutukunnalla on jouduttu tähän jo menemään, esim. Forssan ja Humppilan yhteinen rakennustarkastajan virka. Yhteistyösopimuksia tehdään tarpeen mukaan. Tällä hetkellä ei ole rakennusvalvonnassa eikä ympäristönsuojelussa resurssia myydä palvelua toiselle kunnalle. Malli hyödyttäisi erityisesti pienempiä kuntia eli isommat kunnat myyvät palvelua pienemmille. Ongelmaksi muodostuu helposti työajan jakaminen ja riittäminen. Hallinto ja toimintakulttuuri ovat kunnissa erilainen, joka hankaloittaa viranhaltijan toimintaa. Edellyttää uuden henkilöstön palkkaamista. Rekrytoinnissa ei välttämättä saada niin kattavasti hakijoita kuin suurempaan ja asiantuntijoita enemmän houkuttelevaan kokonaisuuteen (VE2 ja VE3). VE2: Yhteinen tekninen toimi Mahdollisuus erikoistua ja sijaistaminen toimii. Voidaan tarjota samanlainen ja saman hintainen, asiantunteva palvelu kaikkien kuntien alueella. Asukkaiden kannalta toimitaan tasapuolisesti eli päätökset tehdään kaikissa kunnissa samalla tavalla. Isompi kokonaisuus houkuttelee uutta henkilöstöä ja uuden henkilön on helpompi perehtyä tehtäviin. Mahdollinen toteuttaa, koska lupapäätöksiin ei ole otto-oikeutta. Valitukset menevät oikeusasteisiin. Muut päätökset ovat hankalampia ja lainmukaisuusasiat tulee selvittää tarkasti. Luottamushenkilöorganisaatiossa on muodostettava seudullinen lautakunta esim. isäntäkuntamallin avulla. Päätöksissä voidaan toimia objektiivisemmin ja tasapuolisemmin. Seudullisesti päätökset ovat yhteisen linjan mukaisia. Haittana on päätöksenteon ja palvelun etääntyminen kuntalaisista. Kustannuksilla on taipumus karata peruskunnan käsistä. Vaaditaan palvelua, mutta kunnista ei mahdollisesti saada riittävää rahoitusta. Suuremmissa yksiköissä saattaa tehottomuus lisääntyä. VE3: Kuntaliitos Hyvät ja huonot puolet samat kuin VE2. Hallinto on yksinkertaisempi hoitaa. Tehtäviä ei voida hoitaa yhtiömuotoisena. PÄÄTELMÄT Nykyinen tilanne on suuremmissa kunnissa hyvällä tasolla, mutta pienemmillä on vaikeuksia hoitaa asioita. Yhteistyötä on pakko joka tapauksessa tiivistää, jotta palvelut voidaan taata riittävällä tasolla kaikissa kunnissa. Kaikissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä, että huonoja puolia. Pienten kuntien kannalta palvelut paranevat yhteistyön jokaisella tasolla (VE1, VE2, VE3), mutta jo nyt palveluja omaavien kuntien kohdalla tilanne palvelujen tuottamisessa heikkenee, ellei uutta henkilöstöä palkata - muutoin olemassa olevat resurssit vain jakautuvat entistä suuremmalle kokonaisuudelle. Yhteistyöllä/yhdistymisellä saatavat

11 kustannussäästöt kohdistuvat lähinnä byrokratian yhtenäistämisestä ja vähentämisestä saataviin säästöihin sekä pienten kuntien osalta yhteispalkkauksesta saataviin säästöihin. Jo itsenäisesti palveluja tuottavien kuntien osalta yhteispalkkauksella ennemminkin palkattaisiin lisää asiantuntijoita parantamaan palveluja kuin karsittaisiin nykyisten lakisääteisten palvelujen tarvitsemaa henkilömäärää. Kustannuksia ei voida vähentää henkilökuntaa vähentämällä. VESIHUOLTO Selvitysalueella vesihuolto on järjestetty kuntakohtaisesti. Forssassa toimitaan liikelaitoksena, kun muissa kunnissa vesihuolto on osa teknistä tointa. Em. lisäksi mainittakoon, että Jokioisilla kunta omistaa vedenhankintayhtiön yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Järjestelyllä on turvattu edullisen talousveden saanti omistajilleen. Vedenhankinnassa (pohjavesiselvityksiä, siirtojohtolinjojen suunnittelua yms.) on tehty yhteistyötä kuntien kesken. Vedenhankintaa tullaan jatkossa tekemään kuntarajojen yli. Jätevesien käsittely on keskittynyt Forssaan, jonne johdetaan myös Tammelan jätevesiä sekä Jokioisille, jonne johdetaan Humppilan jätevesiä. Henkilöresurssit pienenevät lähivuosina eläköitymisten myötä jokaisessa selvitysalueen kunnassa. Samanaikaisesti vesihuoltoalan erityisosaamisvaatimus kasvaa. Alueen yksiköiden haasteena tulee olemaan riittävän pätevän henkilökunnan rekrytointi. Forssan vesiverkosto on verraten hyvässä kunnossa vuotojen ollessa luokkaa 10% verkostoon pumpatusta vedestä. Humppilalla, Jokioisilla ja Tammelalla saneerausvelkaa on enemmän, johtuen resurssien puutteesta. VE0: Ei tehdä mitään Selvitysalueen jokaisella kunnalla on vesihuoltoalan erityisosaamista, mutta henkilöstön tehtäväkentän monipuolisuuden vuoksi Humppilalla ja Tammelalla sekä osin Jokioisilla työaikaa vesihuollon kehittämiseen on rajatusti. Forssassa vesihuoltoliikelaitoksella on hyvät resurssit vesihuollon järjestämiseen. Seudullinen halu yhteistyöhön on hyvällä tasolla. VE1: Syvempi yhteistyö Teknisen ja ympäristötoimen syvempi yhteistyö ei itsessään juurikaan vaikuta vesihuoltoon, ellei yhteistyön syventäminen johda yhteiseen vesihuoltoon. Alueellisesti hoidetun vesihuollon hallinnointimalleista osakeyhtiö on toiminnan ja päätöksenteon kannalta selkein. VE2: Yhteinen tekninen toimi Kuten VE1 VE3: Kuntaliitos Kuten VE1 erolla, että vesihuollon hallinnointi selkeää myös esim. liikelaitoksena. PÄÄTELMÄT Seudullisen vesihuoltoyhtiö olisi taloudellisin ja laadukkain tapa hoitaa joko neljän tai yhden yhteisen kunnan vesihuolto.

12 YLEISET ALUEET (PUISTOT JA LIIKUNTA-ALUEET) Yleisten alueiden määrittelyssä on tässä rajoituttu arvioimaan puistoja, näitä vastaavia alueita ja ulkoliikuntapaikkoja. Urheiluopisto, uimahalli ja sisäliikuntapaikat on jätetty tämän ulkopuolelle. Viheralueita on runsaat 300 ha (A-lk 114 ha) sekä 48 ha:n kansanpuisto. Alueella toimii 2 EU-tason uimapaikkaa sekä useampia muita. Yleisurheilukenttiä on viisi. Yleisten alueiden hoidon työnjohto tapahtuu muuhun virkaan liitettynä Forssan kaupunkia ja Jokioisten kuntaa lukuun ottamatta (kaupunginpuutarhuri, puistotyönjohtaja). Vakansseja yleisten alueiden ja ulkoliikuntapaikkojen hoitoon on yhteensä 19. Liikuntapaikkatyöntekijöiden sijoittuminen organisaatioon vaihtelee selvityskunnissa. VE0: Ei tehdä mitään Yleisten alueiden hoito katsotaan olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa. Erityisosaamista on vain Forssassa ja Jokioisilla. VE1: Syvempi yhteistyö Tammelan ja Humppilan kunnilta puuttuu erityisosaamista, jota periaatteessa yhteistyöllä voitaisiin saada. Seudullinen priorisointi ja kokonaisuuden hallinta ei kehittyisi. Yhteistyö ei aiheuttaisi haittoja. VE2: Yhteinen tekninen toimi Osaamisen taso nousisi Tammelassa ja Humppilassa ja seudullinen harmonisuus yleisten alueiden hoidossa olisi helpompi toteuttaa. Myös laajempi osaaminen ja sijaistaminen olisi mahdollista. Päätöksenteko jäisi kuntiin ja mahdollista alueellista keskittymistä erityyppisiin palveluihin, virkistysalueisiin jne. ei voitaisi toteuttaa. Yhteisen teknisen toimen riski olisi lähinnä kokonaisresurssien vähyydestä johtuva alueellinen keskittyminen, jota voi nykytilanteeseen peilattaessa pitää erittäin vähäisenä riskinä (äärialueilla olevilla Tammelalla ja Humppilalla ei ole erityisosaajaa). Osakeyhtiömuotoisena toimiessaan päätöksenteko olisi tehokkaampaa. VE3: Kuntaliitos Kuten VE2, mutta päätöksenteko toimialalla olisi nopeampaa. Riski samoin kuin VE2:ssa, joskin mahdollisia poliittisia eturistiriitoja olisi vähemmän. PÄÄTELMÄT Nykyinen tilanne on kokonaisuudessaan tyydyttävällä tasolla. Kaikki vaihtoehdoista 1-3 toisi etuja nykyiseen tilanteeseen kokoamalla resurssit yhteen ja siten lisäämällä seudullista osaamista. Päätöksentekoa lukuun ottamatta yhteistyön syventäminen tuo samat edut kuin kuntaliitos, ja osakeyhtiömuotoisena päätöksentekokin olisi joustavaa.

13 YHTEENVETO Yhteenvetona voidaan todeta, että tekninen ja ympäristötoimen palvelut olisivat laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin tuotettavissa yhdessä uudessa kunnassa. Kuntien organisaatiot toimialalla ovat kuitenkin nykytilanteessa niin ohuet, ettei kuntarakenne merkittävästi vaikuta suoriin kustannuksiin. Lähipalvelut kuten kunnossapito joka tapauksessa tuotetaan siellä missä asukkaita ja toimintaa on mutta harvoin tarvittavat viranomaispalvelut voitaisiin keskittää yhteen toimipisteeseen etäisyydet vaikkapa lupa-asioissa eivät olisi kohtuuttomia. Teknisen palvelutuotannon yhtiöittäminen voisi tuoda joustavuutta päätöksentekoon ja antaisi mahdollisuuden palvelujen myymiselle. Riskinä olisivat toiminnan eriytyminen kunnan strategisesta ohjauksesta ja osaoptimointi. Palvelun tuottavuus ei kuitenkaan ole riippuvainen organisointitavasta. Tekninen ja ympäristötoimi voi myötävaikuttaa lyhyen aikavälin julkisen toiminnan tehostamiseen kunnallisen palveluverkon muutoksen myötä. Kunnat käyttävät yhteensä 11,5 M vuosittain kiinteistöjen ylläpitoon. Jos palveluverkkoa voidaan pienentää 10 %:lla saavutetaan kiinteistösäästöjä yli miljoona euroa vuodessa. Lisäksi pitää muistaa, että kiinteistökustannukset edustavat vain 5 20 % toiminnan kustannuksista. Teknistä tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi /m2 yksiköllä mutta todellinen vaikuttavuus löytyy vasta /suorite tarkastelusta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen työryhmä näkee nyt tehdyn selvityksen loogiseksi jatkoksi selvityskuntien yhteisen palveluverkkoselvityksen. Tekninen ja ympäristötoimen keinoilla selvityskuntien elinvoimaisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa onnistuneella maankäyttöpolitiikalla. Vaikutusten realisoituminen tapahtuu vasta pitkän ajan kuluessa. Maankäyttöpolitiikka tulee ottaa entistä enemmän strategisen suunnittelun keinoksi. Selvityskunnat yhdessä voivat harjoittaa vaikuttavampaa maankäyttöpolitiikkaa kuin mikään kunnista yksinään.

14 LIITE 1. Nykytilannetta kuvaavat kuntakohtaiset matriisit Forssa PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNU KSET 2013 JÄTEHUOLTO KIINTEISTÖT Palvelutuotanto LHJ Viranomaistehtä vät Yhteistoimintaalueen jätelautakunta Rakennuttamine n, isännöinti ja kiinteistönhoito omana toimintana. Vuokrataan tiloja sisäisellä vuokralla kaupungin käyttöön. Kiinteistönhoito ala m2 ja hallinnoitavat tilat m2. Forssan-Asunnot Oy vuokra-asuntoja m2 Forssan liike-ja teollisuuskiinteis töt Oy 5 teollisuushallia Teatteritalo Ravirata Yhtiön tilat m2 Tytäryhtiöiden tilat m2 LHJ:n yhteistoimintaalueen jätelautakunnan alaisena toimii 2 vakinaista viranhaltijaa 18 täytettyä vakanssia 4 autoa 8 vakituista ja 2 määräaikaista 1 vakituinen menot 105 t toimintakate 0 menot 6301 t toimintakate 3202 t LAADULLINEN ARVIO Nykymuotoinen toiminta on aloitettu 2013 ja on kehittymässä odotetusti. Yhteistyö LHJ:n ja lautakunnan välillä on haasteellista. Asiantunteva rakennuttaja. Kiinteistönhoito toimii talonmies periaatteella. Jokaisella kiinteistöllä on vastuullinen hoitaja. Toimintatapa mahdollistaa elinkaariajattelun paremmin kuin ulkoistettu toimintatapa. Kahden suuren koulun peruskorjaukset haasteena. Myyntilistalla yksi päiväkoti. Vuokrataloissa on merkittävä korjausvelka ja liian alhainen käyttöaste. Monipuolisia ja monimutkaisia omistus ja hallintojärjestelyjä

15 LIIKENNEVÄYLÄ T KAAVOITUS RAKENNUSVALV ONTA YMPÄRISTÖNSU OJELU VESIHUOLTO Rakennuttamine n ja katujen kunnossapito pääasiasiassa omana työnä. Suunnittelu ja rakentaminen ulkoistettu. Katuja n. 120 km Jalkak. n. 12 km Kevareita n. 60 km Yleis- ja asemakaavoitus sekä valtaosa kaavoitusselvity ksistä. Valmistelussa olevia kaavoja 17 kpl, valmistuneita kaavoja 5 kpl. Rakennusvalvon nan viranomaistehtä vät Käsitellyt rakennus- ja toimenpideluvat 358 kpl Ympäristönsuoje lun ja asumisen viranomaistehtä vät. Käsitellyt ymp.luvat 9 kpl Forssan vesihuoltoliikela itos tuottaa palvelun. Pump. vesi 1946 tm3 Pump.jv 2259 m3 Lask. vesi 1565 m3 Lask.jv 1935 m3 vesiverkostoa 250km, 14 täytettyä vakanssia 3 raskasta KA tiehöylä 4 kevyt KA 5 pyöräkuorm. 3 pakettiautoa nostolava-auto imulakaisukone 3 täytettyä vakanssia 3 täytettyä vakanssia 2 täytettyä vakanssia 27 täytettyä vakanssia, vo:t kiinteällä varavoimalla + 6 siirrettävää, oma huuhteluauto. verkostoinvesto inteja tehdään omana työnä koneet ostopalveluna. Laitos on menot 2056 t toimintakate t menot 248 t toimintakate -239 t menot 331 t toimintakate -194 t menot 112 t toimintakate -98 t menot: mat. + palv t, henkilöstökulu t 1448 t tuloutus 1650 t ylijäämä 472 t Asiantunteva rakennuttaja. Kunnossapito on otettu lähes kokonaan omaksi tehtäväksi -> kustannussäästöä. Reilusti korjausvelkaa mm. asfalteissa ja silloissa. Kolme itsenäiseen työskentelyyn kykenevää kaavoittajaa. Hyvä EU projektikokemus. TEKLA ohjelmistot käytössä. Sijaistamiset ovat pienellä organisaatiolla hankalia. Tarkastus rkm eläköityy Kaksi itsenäiseen työskentelyyn kykenevää viranhaltijaa. Hyvä EU projektikokemus. toimintamuoto liikelaitos vuotoja n. 10% pumpatusta vedestä. Rakennuttamisosaam ista, varallaoloissa 1+2, kvvtarkastustoiminta (suunnitelmat+katsel mukset) osana Forssan rakennusvalvontaa.

16 PALO- JA PELASTUSTOIMI YLEISET ALUEET viemäriä(sv+v) 281km, vo:t 2 kpl, jv-pump. 36kpl, 1 puhd. (avl n as.) Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa palvelun. Halinnointi Hämeenlinnan isännöimällä pelastuslautakun nalla. Rakennuttamine n, puistojen ja uimarantojen kunnossapito. Puist. A lk. 107 ha Puist. B lk. 44 ha Puist. C lk. 156 ha EU rantoja 1 kpl muita rantoja 3 kpl Liikuntapaikat (jäähallit, Vesihelmi, liikuntasalit, urheilukenttä ja uut ulkokentät) velaton, mutta velkaa otetaan lähivuosien investointeihin 12 täytettyä vakanssia 2 traktoria 3 kevyt traktoria 4 pakettiautoa 25 täytettyä vakanssia (sis. nuorisotoimi) menot (Forssan osuus) 1260 t menot 1730 t toimintakate t menot 4620 t Forssassa sijaitsee jatkuvasti miehitetty paloasema ja yksi VPK:n asema Viheralueiden suunnittelu ja kunnossapito sekä uimarantojen ja leikkipuistojen kunnossapito lähes 100%:sti omana työnä. Puistot on arvioitu kuntapalvelukyselyis sä hyvin hoidetuiksi. Liikuntapaikkojen ylläpito ja tapahtumajärjestelyt (sivistys- ja tulevaisuustoimen alainen palvelualue) Lisäksi: Hallinto ja maaseutupalvelut. Tekninen johtaja ja toimistopalveluyksiköltä ostetut 2,5 tsto sihteeriä. Maaseutupalvelut ostetaan Someron kaupungilta. Menot 380 t. Maankäytönjalostus. Rekisteröidyt kiinteistöt 40 kpl, luovutetut tontit 30 kpl, vuokratut viljelysmaat 220 ha, metsähakkuut 5500 m3. Seudun GIS hallinnointi. 11,5 täytettyä vakanssia. 3 autoa ja ajanmukainen mittauskalusto. Menot 666 t ja toimintakate +446 t (sis. poikkeuksellisen suuren maakaupan myyntivoiton 2013). Siivouspalvelut ostetaan Forssan kaupungin ja FSHKY:n yhdessä omistamalta Loimijoen Kuntapalvelut Oy:ltä.

17 Humppila Tekninen johtaja, rakennusmestari, rakennustarkastaja (täyttämätön virka), ulkoalueiden hoitaja. Tekniseen toimeen kuuluu myös siivous- ja ruokahuolto: ruokapalvelupäällikkö henkilöä; siivoustyönjohtajana rakennusmestari. PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNUKSET 2013 (käyttötalous) LAADULL ARVIO JÄTEHUOLTO tilastokeskuksen tunnus 625 Jätehuollon lainmukaiset tehtävät Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy menot <10 k Toimii hyv KIINTEISTÖT 535 LIIKENNEVÄYLÄT 460 KAAVOITUS 410 (yhdyskuntasuunn.) RAKENNUSVALVONTA 420 YMPÄRISTÖNSUOJELU 440 (ymp. huolto) VESIHUOLTO 610 PALO- JA PELASTUSTOIMI 480 YLEISET ALUEET 470 P_keskus 4218 m2, K_virasto 1719 m2, Kirjasto 352 m2, Paloas. 475 m2, P_kodit 1311 m2, Koulut 4813 m2, muita rake > km kaavateitä, joista 13 km sorapinnalla Kaavoitus, maahankinnat. Rakennusvalvonnan lainmukaiset tehtävät Ympäristönsuoj. lainmukaiset tehtävät Vesihuoltolain mukaiset tehtävät: Viemäröinti muovia 36 km, betonia 11 km, toim. al. liittyneitä 1620 Lain mukaiset tehtävät Puistojen ja urheilukentän hoito, uimarannat (2 kpl) Kiinteistöhuoltopalvelut ostetaan ulkoa. rkm, tekn.j. Kunnossapito ostetaan ulkoa. rkm, tekn.j. Kaavoitus ostetaan ulkoa. Kunnanhallitus: kunnanjoht., talousjoht., tekn.j. Avoinna oleva virka (täytetään 50/50 Forssan kanssa) HYKY ympäristöterveys ja muut rkm, tekn.j. Jäteveden käsittely sopimuksella Jokioisilla, kunnossapito ostetaan ulkoa. tekn.j., rkm Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Humppilan VPK ulkoalueiden hoitaja, työllistetyt, kesätyöntekijät, menot 989 k poistot 147 k menot 104 k poistot 82 k Kiinteistöka osin heikos kunnossa, resurssivaje Valtion teit jonkin verr Tiet ovat y tyydyttäväs kunnossa. hallinnassa resurssivaje menot 156 k Kokonaisuu puutteita, toimintatap tyydyttävä menot 48 k Vanhanaik. menot 7 k Resurssivaj menot 226 k poistot 99 k Erittäin tappiollista, korjausvelk kasvaa, kokonaisuu hallinta pu resurssivaje menot 189 k Toimii hyv menot 62 k poistot 12 k Toimii tyydyttäväs

18 ostopalvelut

19 Jokioinen PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNUKS ET 2013 JÄTEHUOLTO KIINTEISTÖT LHJ Palveluntuottaja Jätelautakunta Rakennuttaminen ja kiinteistönhoito sekä siivoustoimi omana työnä kiinteistönhoitoal a hm² Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, 1 siivoustyönjoht aja, 20 siistijää 1 rakennusmestari 7 kiint. hoitajaa 1 puhdistamon hoit. 3 pakettiautoa menot euroa LAADULLIN EN ARVIO Toiminta kehittymässä Joka kiinteistöllä vastuuhenkilö kiinteistömassa on lähes peruskorjattu ja sopeutettu toimintaan LIIKENNEVÄYLÄT Jokioisten Vuokra Asunnot Oy 14 kiinteistöä n. 230 huoneistoa Katujen kunnossapito omana työnä Katuja n. 40 km kevyen liikenteen väyliä 16 km Suunnittelu ja rakentaminen ulkoistettu siivouspalvelu ja talohuolto ostetaan kunnalta 4 henkilöä menot euroa käyttöaste hyvä korjausvelkaa olemassa Korjausvelkaa asfalteissa KAAVOITUS RAKENNUSVALVO NTA Ostetaan ulkoa valmistelussa 3 ja valmistunut 1 Viranomaistehtäv ät käsitellyt rakennus ja toimenpideluvat 87 kpl, poikkeamispäätök set 4 kpl, maisematyöluvat 2 kpl Viranomaistehtäv ät 1 henkilö menot euroa 1 ½ henkilöä Menot euroa resurssivajetta TEKLA ohjelmistot käytössä YMPÄRISTÖNSUOJE LU 1 ½ henkilöä menot euroa Toimi hyvin tarpeeseen nähden VESIHUOLTO Kunnalla 1 menot sähköisten

20 Kuuman vedenpumppaus ja viemärilaitos kunnallistekniik an insinööri, 1 putkimestari ja 1 putkimies euroa johtokarttojen teko käynnissä PALO- JA PELASTUSTOIMI YLEISET ALUEET Jokioisten Vedenhankinta Oy Kanta Hämeen Pelastuslaitos Puistoja A luokka 7ha toimitusjohtaja, kunnallistekniik an ins. 2 kpl päivystäjiä Puutarhuri ja n. 3 työntekijää Hoitaa pääosin Jokioisten vedenpummppauksesta ja omistaa vesitornin kunnan kanssa euroa Paloasema ja menot euroa Kuuman VPK Toimi hyvin Liikunta-alueet ( sis. uimarannat 2 kpl) 2 henkilöä menot euroa Lisäksi myydään palveluja ulkopuolisille euron edestä (lähinnä kirvesmiestyötä Jokioisten Vuokra Asunnot Oy:lle) Teknisen toimialan hallintoon kuluu kunnaninsinööri ja toimistoesimies. Maankäyttöpalvelut: vuokratut viljelysmaat 38,5 ha Tammela Vakituisia kuukausipalkkaisia yhteensä 19: tekninen johtaja, kaavoittaja, johtava rakennustarkastaja, osa-aikainen rakennustarkastaja, ympäristösihteeri, talonrakennusmestari, maanrakennusmestari, 3 toimistohenkilöä, 7 laitosmiestä, 2 liikunta-alueiden hoitajaa. Määräaikaisia: hanketyöntekijä, suunnitteluassistentti. Osa-aikaisia: 2 osa-aikaista talonmiestä ja viikonlopputalonmies Vakituisia tuntipalkkaisia yhteensä 6: mittamies, putkiasentaja, puistotyöntekijä, 2 kirvesmiestä ja maalari. Lisäksi kesäaikaan ollut määräaikaisena 2 puistotyöntekijää ja kirvesmies PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNU KSET 2013 JÄTEHUOLTO Jätehuollon lain mukaiset tehtävät, roskien siivoukset ja romuajoneuvojen siirrot Loimi-Hämeen jätehuolto Oy ja sen alueella toimiva jätelautakunta. Maanrakennusmesta ri hoitaa pääosin LAADULLINEN ARVIO menot alle 1 t Lajittelu uusiokäyttö ja loppusijoitus toimivat hyvin. Kuljetus toimii ja alalla on kilpailua.

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA 97. Toimiala: Tekninen palvelukeskus

TEKNINEN LAUTAKUNTA 97. Toimiala: Tekninen palvelukeskus TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu: johto Vastuuhenkilö: Mika Grönvall / / TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Lautakunnan kokoukset, kpl kpl 11 10 10 10 100 100 Hallinnon kulut yhteensä -635338-599027 -590600-510000

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 26 TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN VASTUUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 13.12.2011) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Teknisen lautakunnan alaisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle 29.11.2012 Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos Kaupungin sisäinen liikelaitos joka toimii uuden Oulun

Lisätiedot

Hallinto TEKNISEN TOIMEN HALLINTO - - Hallinto Teknisen toimen henkilöstö % Nettomenot euroa / keskuksen

Hallinto TEKNISEN TOIMEN HALLINTO - - Hallinto Teknisen toimen henkilöstö % Nettomenot euroa / keskuksen Palvelu: Talous- ja hallintopalvelut Vastuuhenkilö: Halintopäällikkö Anne Rantala -06-06 %:a Hallinto TEKNISEN TOIMEN HALLINTO - - Hallinto Teknisen toimen henkilöstö 264 264 100 % Hallinto Nettomenot

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Rakennustark. Rauno Kuokkanen Henkilöstömäärä 2.75 2.75 2.75 0.0 0.0 * vakituiset 2.75 2.75 2.75 Rakennusluvat 165 165 165 0 0.0 Toimenpideluvat 71 80 80 0 0.0 Ilmoitusluvat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Toteuma %:a talousarviosta. Talousarvio 2014 (valtuusto) Toteuma Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 TILAUS

Toteuma %:a talousarviosta. Talousarvio 2014 (valtuusto) Toteuma Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 TILAUS Palvelu: Talous- ja hallintopalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Anne Rantala -03-03 %:a Hallinto Lautakunnan kokoukset, kpl 15 13 15 4 27 % Hallinto / asia 307,93 292,84 295,89 355,24 120 % Henkilöstöhallintopalvelut

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA

TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan vastuualueet ovat: - Hallinto - Kaavoitus ja mittaus - Tiet ja yleiset alueet - Kiinteistötoimi - Vesihuoltolaitos Tällä aluejaolla tekninen lautakunta

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

TULOSLASKELMA TP-2015 TA-2016 TAE-2017

TULOSLASKELMA TP-2015 TA-2016 TAE-2017 RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennustark. Rauno Kuokkanen Henkilöstömäärä 1 1,00 1,00 0,0 1 1 * vakituiset 1 1,00 1,00 0,0 1 1 Rakennusluvat 116 110 105-5 180 180 Toimenpideluvat 59 70 70 0 100 100 Ilmoitusluvat

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki. Arvoina rohkeus, reiluus ja vastuullisuus

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki. Arvoina rohkeus, reiluus ja vastuullisuus Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Arvoina rohkeus, reiluus ja vastuullisuus Asukasluku 198 589 (1.2.2016) Lasten ja nuorten osuus väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin. Oululaisten

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015 Ympäristötoimiala Hallinto Erillisellä liitteellä ilmoitettu htv suunnitteluluku, jota ei saa ylittää

Henkilöstösuunnitelma 2015 Ympäristötoimiala Hallinto Erillisellä liitteellä ilmoitettu htv suunnitteluluku, jota ei saa ylittää Hallinto 2015 2016 2017 2018 Vakanssit (virat/toimet) 26*) - Eläköitymisen hyödyntäminen vakanssisuunnittelussa *) Yksi toimistosihteeri (100013) ja yksi suunnitteluavustaja (607031) jäävät eläkkeelle

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015 121 Valmistelija Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI 1 SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI 30.4.2008 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI PALVELUALUE/TULOSALUE: TEKNISET PALVELUT PALAUTEINFORMAATIOJÄRJESTELMÄ: väliraportoinnit

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: vs. hallintopäällikkö Janne Myntti Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 31.01.2014 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI Talousarvio 2012

VIRTAIN KAUPUNKI Talousarvio 2012 VIRTAIN KAUPUNKI Talousarvio 2012 Lautakunnan vastuualueen toimintaa ohjaavat tavoitteet Toimielin : Esittelijä : YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Osastopäällikkö Marko Saastamoinen Lautakunnan toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Mäntsälän kunta 0 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017. Taloussuunnitelma 2015 2017 Tekniset palvelut

Mäntsälän kunta 0 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017. Taloussuunnitelma 2015 2017 Tekniset palvelut 0 lousarvio ja taloussuunnitelma - lousarvio loussuunnitelma Tekniset palvelut Kunnanhallitus 1.12. 341 Kunnanvaltuusto 8.12. 121 1 lousarvio ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo 70 Tekniset palvelut...

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot