Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti 15.9.2014"

Transkriptio

1 Kuntajakoselvityksen yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportti Miika Tuki, Tammela, sihteeri Hannu Jalava, Tammela Kari Tasala, Jokioinen Jukka Sandelin, Humppila Sirkka Köykkä-Koponen, Forssa Kimmo Paakkonen, Forssan vesihuolto Työryhmän kokoonpano: Antti Heinilä, Forssa, pj

2 Sisältö Johdanto Tilakeskuksen jakoon perustuvat palvelualuetarkastelut Yhteenveto Liitteet Kiinteistöt Väylät Kaavoitus (ja maankäyttöpalvelut) Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Vesihuolto Yleiset alueet (puistot ja liikunta-alueet) 1. Nykytilannetta kuvaavat kuntakohtaiset matriisit 2. Maankäytön suunnittelun kehittämistavoitteet ja -periaatteet 3. Organisaatioluonnos

3 JOHDANTO Forssan kaupungin, Humppilan kunnan, Jokioisten kunnan ja Tammelan kunnan kuntajakoselvityksen ensimmäisen vaiheen työskentely on jaettu työryhmille. Forssan tekninen johtaja Antti Heinilä toimii yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän puheen johtajana. Ryhmän sihteerinä on Tammelan kaavoittaja Miika Tuki ja muut jäsenet ovat tekninen johtaja Jukka Sandelin Humppilasta, kunnan insinööri Kari Tasala Jokioisilta, tekninen johtaja Hannu Jalava Tammelasta, kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä Forssasta ja vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen Forssan vesihuoltoliikelaitokselta. Työryhmä kokoontui kolme kertaa 18.6., ja Työryhmän raportti pitää jättää kuntajakoselvityksen ohjausryhmälle mennessä. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä kävi läpi nykytilannetta eli kuntien tekninen ja ympäristötoimien toimintakenttää, tapaa toimia sekä käytössä olevia resursseja. Työryhmän jäsenet laativat taulukkomuotoon yhteenvedon oman kuntansa toimintatavasta (LIITE 1.). Kuvaus sovittiin tehtäväksi tilastokeskuksen käyttämällä jaottelulla: JÄTEHUOLTO, KIINTEISTÖT, LIIKENNEVÄYLÄT, KAAVOITUS (MAANKÄYTTÖPALVELUT), RAKENNUSVALVONTA, YMPÄRISTÖNSUOJELU, VESIHUOLTO, PALO- JA PELASTUSTOIMI ja YLEISET ALUEET. Eroavaisuuksia organisoitumissa ilmeni mm. siinä, että ve sihuolto toimii Forssassa erillisenä liikelaitoksena ja liikuntapalvelut kuuluvat sivistys ja tulevaisuus toimialan tehtäviin muualla ne ovat osa teknistä ja ympäristötoimialaa. Myös asuin- ja liikekiinteistöjen ja siivouksen organisoitumisessa on eroavaisuuksia. Maankäyttöpalvelut ovat kokonaisuudessa tekninen ja ympäristötoimen toimialaa ainoastaan Forssassa. Forssa myös toimii paikkatieto asioissa palvelun tuottajana koko selvitysalueella (Humppila syksystä 2014 lähtien) ja lisäksi Ypäjälle ja Someroll e. Taulukot nykytilanteesta on liitteenä. Ryhmän kokoontumisissa on pohdittu haluttua tulevaisuutta joka olisi koko seudulle myönteinen riippumatta kuntarakenteesta ja sitä miten tämä tulevaisuuskuva heijastuisi toimialaamme. Kilpailukykymme uskomme löytyvän puhtaasta ympäristöstä sekä laadukkaasta ja väljästä asumisesta. Asumiselle oleelliset edellytykset kuten työpaikat ja julkiset palvelut on kuitenkin oltava kunnossa jotta aiemmin mainituilla kilpailutekijöillä on laajempaa merkitystä. Tästä syystä elinkeinoelämän hankkeisiin on virkakoneiston kyettävä vastaamaan mahdollistavasti ja notkeasti. Palveluiden on myös pysyttävä helposti saavutettavissa. Työryhmän raportissa on kartoitettu miten erilaisilla organisaatio vaihtoehdoilla parhai ten saavutamme näitä tavoitteita. Vaihtoehdoiksi valikoituivat nykyinen tavan toimia eli vaihtoehto 0:n (VE0), syventyvä yhteistyö neljän kunnan tekninen ja ympäristötoimien kesken (VE1), neljän itsenäisen kunnan yhteinen tekninen ja ympäristötoimen organisaation (VE2) ja lopulta kuntaliitoksen ja tietysti yhteinen tekninen ja ympäristötoimi (VE3). Pelastustoimen ja jätehuollon palveluja ei raportissa käsitellä koska ne hoidetaan jo nyt ylikunnallisina.

4 TILASTOKESKUKSEN JAKOON PERUSTUVAT PALVELUALUETARKASTELUT KIINTEISTÖT Kuntien omistamat ja käytössä olevat toimitilat muodostavat merkittävän osuuden koko Suomen toimitilakannasta. Rakennusten taloudellinen arvo on suuri, mutta myös kunnan kiinteistöjen ylläpito- ja käyttäjäpalvelut ovat hyvin suuri tekijä julkisen kansantalouden osana. Suomen kuntien palvelurakenteet ovat muodostuneet pitkän kehityksen tuloksena. Kun rakentamis- ja toimitilapalveluja ei ole ollut paikallisesti saatavilla, niin kuntien on täytynyt tuottaa ne itse. Ostopalveluja on käytetty aina, mutta niiden volyymi on pysynyt alhaisena. Vaikka markkinoita periaatteessa olisikin, eivät palveluntarjoajat useinkaan ymmärrä riittävästi kuntien erityispiirteitä ja hankintasääntöjä, joten tarjonta ei tällöinkään kohtaa kysyntää. Lisäksi palvelujen tarjonta eroaa Suomen eri osissa, sillä suuret palvelujen tarjoajat sijaitsevat lähinnä pääkaupunkiseudulla. Suurimmassa osassa Suomen kuntia kunnan käyttämien kiinteistöjen hallinta on keskitetty erilliseen yksikköön. Pienissä kunnissa yksikkö toimi yleensä Teknisen toimen alaisuudessa, suurempiin kuntiin siirryttäessä itsenäisyys lisääntyy ja niissä on siirrytty käyttämään liikelaitosmallia. Kiinteistönpidon lisäksi on huomioon otettava toimitilojen käyttäjäpalvelut ja ruokahuolto osana tukitoimintojen verkkoa. Ostopalvelujen lisääntyvä tarve kunnissa nähdään yrityksissä luonnollisesti mahdollisuutena. Tiettyjä palveluita on nykyisin helppo hankkia (esim. siivous sekä ruokahuoltopalvelut), mutta kiinteistönhoidossa ostaminen on käytännössä selvästi vaikeampaa, sillä osa asiakkaista kokee oman työn palvelutason olevan korkeampaa. Toisaalta teknisen henkilökunnan saatavuus voi vaikeutua tulevaisuudessa. Kysymys kuuluu, että onko kunnilla riittävästi osaamista palvelujen hankintaan ja onko yrityksillä laadullisia resursseja astua kuntaorganisaation usein suuriin saappaisiin ja kuka lopulta vastaa tämän muutoksen seurauksista? Tarkoitus on pystyä hallitsemaan yhä suurempia kokonaisuuksia edullisin kustannuksin. VE0: Ei tehdä mitään Nyt käsittelyssä olevien ja kuntien hallinnoitavien tilojen (Forssa, Tammela, Jokioinen ja Humppila) kokonaispinta-ala (ilman vuokra-asuntoja) on noin m² ja käyttökustannukset euroa / v, eli tekniset menot ovat 6,30 euroa/ neliömetri / kk, pitäisi vielä laskea / suorite. Nykytilaselvityksen perusteella kunnat ovat itse ilmoittaneet seuraavasti: Forssan kiinteistöjen hoito toimii talonmies periaatteella, eli jokaisella kiinteistöllä on vastuullinen hoitaja. Toimintatapa mahdollistaa elinkaariajattelun paremmin kuin ulkoistetussa mallissa. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan. Tammelan kunnan kiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan kuukausittain. Jokioisten kunnan kiinteistöissä on kullakin oma vastuuhenkilö ja kiinteistökanta on lähes peruskorjattu kokonaisuudessaan. Sähkön, lämmön ja vedenkulutusta seurataan kuukausittain. Humppilan kiinteistökanta on osin heikossa kunnossa ja hoitamisessa on resurssivajetta. VE1: Syvempi yhteistyö Toimintaa voisi kuvata ns. mosaiikkimallilla jossa kukin kunta (tai yksi kunta hoitaisi kiinteistönpidon) tuottaisi jonkin palvelun kiinteistönhoitoon liittyen koko seutukunnalle. Vaikutus olisi melko vähäistä, tällä vaihtoehdolla on mahdollisuus saavuttaa pieniä säästöjä ja toiminnan tehostumista.

5 VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Vaikka alueella olisi yhteinen tekninen toimi tai kunnat olisi liitetty yhteen, niin tällä volyymilla ei olisi merkittäviä vaikutuksia esim. energian hintaan. Kiinteistöpäivystys olisi hankalaa etäisyyksien vuoksi. Vaihtoehdoissa V1, V2 ja V3 olisi henkilöstöresurssit paremmat lomatilanteessa. VE3: Kuntaliitos Kuntien yhdistyminen teknisen toimen osalta oli esimerkiksi Savonlinnan seudulla melko ongelmatonta, mutta tiedossa oli kuitenkin runsaasti lisätöitä ja kustannuksia sekä sisäänajovaiheessa, että myöhemminkin päivittäisiä palveluja ja hallintotehtäviä hoidettaessa. Varmasti vaihtoehdoista kustannustehokkainta ja tuottavinta, mutta palvelut keskittyvät keskukseen ja reuna-alueiden palvelut heikkenevät. PÄÄTELMÄT Siitä riippumatta minkälainen tulevaisuuden organisaatiomalli tulee olemaan, on selvää, että kehittämistä ja selkeyttämistä vaativia asioita on seudun kiinteistönpidossa mm. seuraavissa kohdissa: -eri yksiköiden väliset rajapinnat -mitä sisältyy sisäiseen vuokraan (poistot) -mistä saadaan riittävät henkilöresurssit -reagointiaika- millä aikataululla sisäinen asiakas voi odottaa toimenpiteitä -palveluiden optimointi ja hallinto Keskustelu siitä, että kuuluuko kiinteistöjen omistaminen kunnan perustehtävään vai keskittyykö kunta esim. opetukseen, hoitoon ja huoltoon on käymättä. Saadaanko kiinteistösalkutuksella joitain etuja palvelujen sitä kärsimättä. Kiinteistöjen myynnillä voidaan saada väliaikaista apua talousvaikeuksiin. Polkuhintaan kiinteistöjä ei kannata myydä. Suurin osa kunnan kiinteistöistä on ns. erikoisrakennuksia, joiden käyttötarkoitus on rajattu ja muunneltavuus on melko työlästä sekä kallista. VÄYLÄT Osiossa väylät käsitellään selvityskuntien katujen ja muiden kunnan ylläpitoon kuuluvien teiden rakennuttamisen, rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä. Forssan kaupungin katu- ja viherlaitoksen työkenttään kuuluu n. 120 km katuja, n. 12 km jalkakäytäviä sekä n. 60 km kevyenliikenteenväyliä. Tammelan kunnassa katuja on 30 km ja kevyenliikenteenväyliä 8 km. Jokioisten vastuulla on n. 40 km ja kevyenliikenteenväyliä 16 km. Humppilassa kaavateitä on 23 km, joista 13 km sorapinnalla. Yhteensä selvityskunnissa on n. 320 km kuntien vastuulla olevia liikenneväyliä. Forssan kaupungin kaupunkirakennetta tukeva väyläverkko on lähes kokonaan kaupungin omistamaa ja ylläpitämää katuverkkoa. Kuntien väyläverkossa valtion tiet ovat merkittävässä roolissa. Valtio tienpitäjä on prosessinomaisesti siirtämässä kaupunkien ja kuntien yhdyskuntarakennetta tukevaa tieverkkojen pois omistuksestaan ja kunnossapitovastustaan. Siirto tapahtuu kaavoituksen kohdentuessa alueelle, jossa tieverkkoa on.

6 Selvitysalueen kunnat käyttävät n. 2,6 M vuosittain liikenneväyliin. Keskimääräinen kustannus on 8 /m/v. Metrikustannus on Forssassa muita kuntia korkeampi johtuen kuntien vastaavia leveämmistä väylistä ja tätä kautta suuremmista neliömääristä. VE0: Ei tehdä mitään Forssan kaupunki rakennuttaa ja kunnossapitää liikenneväylänsä omalla katu- ja viherlaitoksen resurssilla. Väylien suunnittelu ja rakentaminen on ulkoistettu. Korjausvelkaa on kertynyt erityisesti asfalttipäällysteiden uusimisessa. Kaupunki tekee jonkin verran yhteistyötä myös valtion kanssa väylien ja liikennealueiden kunnossapidossa. Kaupungilla on ajanmukainen konekanta kunnossapitoon mutta henkilöstö joutuu venymään erityisesti talvikunnossapitokaudella. Humppilan kunta ostaa väylien kunnossapidon ulkoisena palveluna. Tiet ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa. Jokioinen tekee katujen kunnossapidon omana työnään. Suunnittelu ja rakentaminen ovat ulkoistettu. Korjausvelkaa on erityisesti asfalteissa. Tammelan kunnalle on leimallista erittäin laaja, lähes 300 kilometrin mittainen avustettava yksityistiekanta. Kunta toimii joillakin yksityisteillä myös isännöitsijän roolissa. Maanrakennusmestari vastaa kaduista 30% työpanoksella. Kunnossapito ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Kunnalla ei ole omaa kalustoa katujen hoitoon. Liikenneväylät ovat suhteellisen hyvin hoidettu. Päällysteiden uusimiseen on tarvetta. Nykytilanteessa kuntarajat muodostavat tarpeettoman rajan toiminnan järjestämiseen. Forssan kaupungin väylät ovat suurimmalla rasituksella koska seudun palvelut ja työpaikat keskittyvät Forssaan. Yhteistyötä on toistaiseksi tehty maakunnallisen liikennejärjestelmä ja liikenneturvallisuus suunnitelmien tasolla. VE1: Syvempi yhteistyö Neljän itsenäisen kunnan tekninen ja ympäristötoimen yhteistyön tiivistämisellä ol isi vähäisiä vaikutuksia palvelualueeseen VÄYLÄT. Yksityistieasioiden keskittäminen yhdelle toimijalle voisi olla mahdollista mutta silloinkin kuntien toisistaan poikkeava resursointi aiheuttaisi käytäntöjen eriytymisen. Yhteisen aurauspäivystyksen ongelmana olisi päivystysalueen merkittävä laajentuminen, jolloin paikalliset olosuhdemuutokset saattaisivat jäädä huomioimatta. Forssan kaupungin kaluston käyttö muiden kuntien alueella olisi varmasti tietyin edellytyksin sovittavissa. Tämä ei kuitenkaan onnistuisi esimerkiksi talvisesongin aikana jolloin auraushälytykseen on kyettävä vastaamaan välittömästi. Rakennuttamisen ja työmaavalvonnan tehtävissä vastuu ja resurssi kysymykset tulisi syvemmässä yhteistyössä ratkaista niin, etteivät viranhaltijat joutuisi ristiriitaiseen asemaan. Parhaimmillaan tiiviimmällä yhteistyöllä olisi mahdollista saavuttaa pienehköjä säästöjä ja tehostamista. VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Neljän itsenäisen kunnan tekninen ja ympäristötoimen palvelut voi tuottaa kuntien yhteinen organisaatio. Toimintatapana voisi olla isäntäkuntamalli, seudullinen liikelaitos tai yhtiö. Palvelualueen osaaminen syventyisi ja suhteellinen henkilöstöriski olisi pienempi kuin usean toimijan mallissa. Väylänpidon näkökulmasta uusi kuntatekniikan toimija voisi käyttää resurssiaan joustavasti koko seudulla niin rakennuttamisessa kuin kunnossapidossakin. Nykytilanteessa ainoastaan Forssan käytössä olevaa kunnossapitokalustoa voisi käyttää kaikkein kustannustehokkaimmin. Ulkoistetut palvelut nousisivat volyymiltaan laajemmin kiinnostaviksi ja kilpailu niistä lisääntyisi. Seurauksena tästä olisi todennäköisesti ostopalvelujen hinnan lasku. Kustannusjakoperusteet muodostavat haasteen ja vaativat koko kulurakenteen kattavan tuotteistamisen. Itsenäisten kuntien mahdollisesti toisistaan poikkeava vaatimus-

7 ja laatutaso vaikeuttaa kiistattomien synergiaetujen hyödyntämistä. Vaihtoehdon 2 toteuttaminen kaiken kaikkiaan toisi tarpeettomia rajapintoja kuntien ja kuntatekniikan toimijan välille mutta sillä olisi saavutettavissa kustannustehokkaampi toiminta kuin VE0:ssa tai VE1:ssä. VE3: Kuntaliitos Kuntaliitostilanteessa tekninen ja ympäristötoimen palvelut tuottaa yksi toimija. Lisäyksenä VE2:n toimintatapoihin tulisi perinteinen toimialamalli. Palvelualueen osaaminen syventyisi ja suhteellinen henkilöstöriski olisi pienempi kuin usean toimijan mallissa. Väylänpidon näkökulmasta uusi kuntatekniikan toimija voisi käyttää resurssiaan joustavasti koko seudulla niin rakennuttamisessa kuin kunnossapidossakin. Nykytilanteessa ainoastaan Forssan käytössä olevaa kunnossapitokalustoa voisi käyttää kaikkein kustannustehokkaimmin. Ulkoistetut palvelut nousisivat volyymiltaan laajemmin kiinnostaviksi ja kilpailu niistä lisääntyisi. Seurauksena tästä olisi todennäköisesti ostopalvelujen hinnan lasku. Palvelun tuotteistaminen on tietysti tavoiteltavaa mutta ei välttämätöntä koska kustannustenjakoa ei kuntien välillä tarvitse tehdä. Palvelualueelle kohdistettu vaatimus- ja laatutaso olisi yhtenevä. Vaihtoehdon 3 toteutuminen antaisi tarkastelluista vaihtoehdoista parhaat mahdollisuudet asiantuntevan, laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelun kehittämiselle. PÄÄTELMÄT Väylienpidon merkitys seudun kunnille on suurempi toimintaympäristön ja mahdollisuuksien turvaamisessa ja imagon kehittämisessä kuin suurena taloudellisena kysymyksenä. Laadukas väyläverkko on yksi maankäytön perusedellytys ja käytännössä väyläverkko vain laajenee ajan saatossa. Tuottavuuden parantamisen ensimmäisenä haasteena on vastata verkon laajenemiseen ilman kustannusten vastaavan suuruista kasvua. Väylienpidon organisoimisessa vaihtoehtoina kunnan omalle palvelutuotannolle ovat ulkoistaminen, yhteisyritys infratoimijan kanssa, liikelaitostaminen tai kunnallinen yhtiö. Jos väylien pito muuttuu liiketoiminnaksi odottaa toimija siitä luonnollisesti liikevoittoa. Samalla tehdään uusi raja-aita organisaatioon jonka perustehtävänä on kuntalaisten elinolosuhteiden turvaaminen. Kunnallisen liikelaitoksen tai yhtiön tapauksessa liikevoiton tavoittelu ei ole ensisijainen tavoite mutta kahden toimijan välinen raja-aita kuitenkin syntyy. Toisaalta liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön toiminnan sopeuttamiskyky ei ole vastaava kuin yksityisellä liiketoiminnalla. Omaa palvelutuotantoa kehittämällä ja tehostamalla väylienpidolla on parhaat mahdollisuudet tukea kunnan strategiaa ja kuntalaisten liikkumistarvetta. KAAVOITUS (JA MAANKÄYTTÖPALVELUT) Maankäyttöpalvelu tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvan, kaikki lähtökohdat huomioivan maanhankinnan, mittaustoiminnan, kaavoituksen ja maankäytön, jossa asuminen, kauppa, teollisuus ja luonnonympäristö sovitetaan hyväksi ympäristöksi. Maankäyttöpolitiikka ohjaa maankäyttöpalvelu kokonaisuutta. Kokonaisuudesta käsin katsominen on kaikkien etu. Asukkaat viihtyvät, teollisuudella on työntekijät, sekä asumisen että työpaikkojen imago on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen.

8 Aluetta kehitettävä seutukunnan omilla tunnistettavilla vahvuuksilla eli toisaalta Forssan kompaktin kaupungin palvelujen laadulla ja saavutettavuudella ja toisaalta muiden alueiden väljällä ja luonnonläheisellä maaseutuasumisella. Forssan seutua edelleen kehitetään kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäväksi vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymäksi. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten että, toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Hyvä ympäristö on monipuolinen ja virikkeitä herättävä ympäristö, jossa historia ja tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Luonnonmukainen kaupunki ja maaseutu tukevat ihmisten terveyttä ja jaksamista antavat virikkeitä sekä varmistavat monimuotoisen luonnon säilymisen myös rakennetuilla alueilla ja niiden tuntumassa. Luonto eri asteissaan on kaikkien saavutettavissa, myös matkailuteollisuuteen liittyvien toimijoiden hyödynnettävissä. Tammela kehittänyt kylien kaavoitusta - kehitystyötä jatketaan Forssassa keskitytty keskustan kaavoitukseen hyvään ja monipuoliseen kaupunkiympäristöön tähtääviä periaatteita hyödynnetään muiden taajama-alueiden kaavoituksessa VE0: Ei tehdä mitään Paikkatieto-osaaminen on keskittynyt Forssan kaupunkiin. Muut selvityskunnat hankkivat paikkatietopalvelunsa Forssan kaupungilta. Osassa kuntia ei ole kaavoitusorganisaatiota, jolloin ne ovat konsulttien varassa. Kokonaisuuden suunnittelu jää irralliseksi. Kaavoitusosaaminen jää ohueksi, jos ei ole siihen erikoistunutta henkilökuntaa. Niillä kunnilla joilla on kaavoitusorganisaatio, Suunnitellaan kunnan kokoista kuntarajojen sisälle jäävää kokonaisuutta. Päätöksenteko on jokaisessa kunnassa, jolloin kaavoituksen ohjaus tapahtuu myös kunnissa. Kunnilla voi olla erilaiset periaatteet ja tavoitteet, jolloin voi syntyä ristiriitaisuuksia kuntien keskinäisten toimien vaikutuksesta eikä päästä seudullisena kokonaisuutena kilpailemaan Suomen rajatuista resursseista. Maankäytön suunnittelun asiantuntijat joutuvat hallitsemaan laajempia osa-alueita mitä vähemmän henkilökuntaa on. Ne kunnat joilla on kaavoittaja tarjoavat tarvittaessa apua muille kunnille. Tiettyjä asioita voidaan tehdä yhdessä. Varsinkin rajan yli tapahtuvan maankäytön suunnittelua voidaan tehdä naapurikunnalle, kun se tulee resurssitehokkaasti. Muutoin kaavoittajien resurssit ovat yhteistyökuntien käytössä rajallisesti. VE1: Syvempi yhteistyö Paikkatieto palvelua tuotetaan Forssan kaupungin toimintana kuten nykytilanteessa. Myydään yhteistyösopimuksen perusteella enemmän palveluja esimerkiksi kaavoituksen kokonaisuuden ohjaustyö ja joitain kaavoja. Tämä edellyttää kuitenkin henkilöresurssin lisäämistä. Etuna suunnitteluorganisaation ja suunnitelmallisuuden saaminen kuntiin joissa ei ole tällä hetkellä omaa suunnitteluorganisaatiota. Etuna saadaan lisää kaavoituksen ja maankäytön osaamista kaikkiin kuntiin. VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Vaikka tekninen ja ympäristötoimi on yksi ja sama organisaatio niin päätöksenteko on eri kunnissa.

9 Ratkaisu edellyttänee yhden keskeisistä periaatteista ja resursoinnista päättävän elimen perustamista, jolloin toiminta voi kuntarajoista riippumatta pysyä tasa-arvoisena ja loogisena eikä eriytettynä neljään osaa. Yhteisen maankäyttöpolitiikan luominen ja toteuttaminen lienee hankalaa. VE3: Kuntaliitos Ei ongelmaa ohjauksen määrittelyssä koska se tehdään yhdessä paikassa. Yhdellä kunnalla on yksi maankäyttöpolitiikka, joka on merkittävä strateginen ohjauskeino uuden kunnan halutulle tulevaisuudelle. Resurssit yhdistämällä saadaan vahva asiantuntijuus maankäyttöön. Kokonaisresurssintarve on kuitenkin arvioitava ja tarvittavan lisäresurssin hankinnasta päätettävä. Maankäytössä täytyy olla selkeät periaatteet ja samat pelisäännöt, jotta saavutetaan paras mahdollinen tulos= elinvoimainen kokonaisuus, jossa teollisuus ja asukkaat viihtyvät. Yhdistymisestä saatuna hyötynä yhdessä toimivien asiantuntijoiden määrä lisääntyy, jolloin voidaan myös entistä laajemmin erikoistua osaamisalueille. Organisaation tulee pysyä sellaisena, että muut asiantuntijat voidaan hyödyntää edelleen suunnittelussa esim. ympäristö ja rakennusvalvonta. Asiantuntijat voivat keskittyä asiantuntijatehtäviin. Suurempi kokonaisuus voi myös rekrytoida erityisalueille asiantuntijoita toisella tavoin kuin pieni yksikkö. Suuremman seudullisen yksikön tuottaman palvelun toimipiste ei välttämättä ole yhtä lähellä kuntalaista kuin nykyisessä tilanteessa, mutta palvelu itsessään voi olla laadukkaampaa. PÄÄTELMÄT Maankäyttöpalveluilla on strategisesti tekninen ja ympäristötoimen palvelualueista suurin merkitys. Tulevaisuuden menestystekijät luodaan pitkälti maakäyttöpolitiikan keinoin koska sillä luodaan mahdollisuudet uusien toimijoiden ja asukkaiden sijoittumiselle. Maankäyttöpalvelun ja sitä myötä koko kunnan tavoitteiden saavuttaminen toteutuu paremmin jos kunnalla on riittävät alue, henkilöstö ja kehittämisresurssit. Kuntajakoselvitysalueen kehittämisen maankäytön suunnittelun näkökulmia tarkastellaan liitteessä 2. RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Valtiohallinnolla on ollut suunnitelmia rakennusvalvonnan organisoimiseksi seudullisiin palvelupisteisiin. Palvelurakenneselvitysten yhteydessä ympäristönsuojelua suunniteltiin yhdistettäväksi ympäristöterveydenhuollon yhteyteen, mutta tästä suunnitelmasta luovuttiin. Ympäristönsuojelu sopii nykyisin toiminnallisesti paremmin rakennusvalvonnan ja maankäytös suunnittelun yhteyteen. VE0: Ei tehdä mitään Rakennusvalvonnan resurssit ovat kunnissa riittävät, kun Forssan ja Humppilan yhteinen virka saadaan täytettyä ja Humppila tulee mukaan rakennusvalvontaohjelman seutukäyttöön. Eläköityminen on

10 lähivuosien haaste, kun Forssan ja Jokioisten tarkastajat jäävät eläkkeelle ja osaamista häviää. Pienemmissä kunnissa on tarve mennä yhteisvirkoihin. Ympäristönsuojelun resurssit Forssassa Jokioisilla ja Tammelassa ovat kohtuulliset. Osaaminen on hyvällä tasolla. Humppilassa on resurssivaje ja tarvitaan yhteistyötä. Paljon yhteistyötä, esim. rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset tehdään yhteistyössä. Aina on voinut kilauttaa naapurikunnan kollegalle. Näillä on pyritty lupapäätöksissä seudulliseen yhteneväisyyteen. Jonkin verran kuitenkin on eroja päätöksissä ja menettelyissä kuntien erilaisuudesta johtuen. Palvelu ja päätöksenteko ovat lähellä asukkaita ja viranhaltijoiden paikallistuntemus on parempi. Päätökset voidaan tehdä joustavasti ja nopeasti. Työ on monipuolista ja motivoivaa, mutta toisaalta ei voi olla pitkälle menevää erikoistumista. Pienissä kunnissa viranhaltija joutuu hoitamaan useita tehtäviä, mikä haittaa töiden hoitamista ja todennäköisesti vähentää työn houkuttelevuutta asiantuntijoita rekrytoitaessa. VE1: Syvempi yhteistyö Osittain seutukunnalla on jouduttu tähän jo menemään, esim. Forssan ja Humppilan yhteinen rakennustarkastajan virka. Yhteistyösopimuksia tehdään tarpeen mukaan. Tällä hetkellä ei ole rakennusvalvonnassa eikä ympäristönsuojelussa resurssia myydä palvelua toiselle kunnalle. Malli hyödyttäisi erityisesti pienempiä kuntia eli isommat kunnat myyvät palvelua pienemmille. Ongelmaksi muodostuu helposti työajan jakaminen ja riittäminen. Hallinto ja toimintakulttuuri ovat kunnissa erilainen, joka hankaloittaa viranhaltijan toimintaa. Edellyttää uuden henkilöstön palkkaamista. Rekrytoinnissa ei välttämättä saada niin kattavasti hakijoita kuin suurempaan ja asiantuntijoita enemmän houkuttelevaan kokonaisuuteen (VE2 ja VE3). VE2: Yhteinen tekninen toimi Mahdollisuus erikoistua ja sijaistaminen toimii. Voidaan tarjota samanlainen ja saman hintainen, asiantunteva palvelu kaikkien kuntien alueella. Asukkaiden kannalta toimitaan tasapuolisesti eli päätökset tehdään kaikissa kunnissa samalla tavalla. Isompi kokonaisuus houkuttelee uutta henkilöstöä ja uuden henkilön on helpompi perehtyä tehtäviin. Mahdollinen toteuttaa, koska lupapäätöksiin ei ole otto-oikeutta. Valitukset menevät oikeusasteisiin. Muut päätökset ovat hankalampia ja lainmukaisuusasiat tulee selvittää tarkasti. Luottamushenkilöorganisaatiossa on muodostettava seudullinen lautakunta esim. isäntäkuntamallin avulla. Päätöksissä voidaan toimia objektiivisemmin ja tasapuolisemmin. Seudullisesti päätökset ovat yhteisen linjan mukaisia. Haittana on päätöksenteon ja palvelun etääntyminen kuntalaisista. Kustannuksilla on taipumus karata peruskunnan käsistä. Vaaditaan palvelua, mutta kunnista ei mahdollisesti saada riittävää rahoitusta. Suuremmissa yksiköissä saattaa tehottomuus lisääntyä. VE3: Kuntaliitos Hyvät ja huonot puolet samat kuin VE2. Hallinto on yksinkertaisempi hoitaa. Tehtäviä ei voida hoitaa yhtiömuotoisena. PÄÄTELMÄT Nykyinen tilanne on suuremmissa kunnissa hyvällä tasolla, mutta pienemmillä on vaikeuksia hoitaa asioita. Yhteistyötä on pakko joka tapauksessa tiivistää, jotta palvelut voidaan taata riittävällä tasolla kaikissa kunnissa. Kaikissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä, että huonoja puolia. Pienten kuntien kannalta palvelut paranevat yhteistyön jokaisella tasolla (VE1, VE2, VE3), mutta jo nyt palveluja omaavien kuntien kohdalla tilanne palvelujen tuottamisessa heikkenee, ellei uutta henkilöstöä palkata - muutoin olemassa olevat resurssit vain jakautuvat entistä suuremmalle kokonaisuudelle. Yhteistyöllä/yhdistymisellä saatavat

11 kustannussäästöt kohdistuvat lähinnä byrokratian yhtenäistämisestä ja vähentämisestä saataviin säästöihin sekä pienten kuntien osalta yhteispalkkauksesta saataviin säästöihin. Jo itsenäisesti palveluja tuottavien kuntien osalta yhteispalkkauksella ennemminkin palkattaisiin lisää asiantuntijoita parantamaan palveluja kuin karsittaisiin nykyisten lakisääteisten palvelujen tarvitsemaa henkilömäärää. Kustannuksia ei voida vähentää henkilökuntaa vähentämällä. VESIHUOLTO Selvitysalueella vesihuolto on järjestetty kuntakohtaisesti. Forssassa toimitaan liikelaitoksena, kun muissa kunnissa vesihuolto on osa teknistä tointa. Em. lisäksi mainittakoon, että Jokioisilla kunta omistaa vedenhankintayhtiön yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Järjestelyllä on turvattu edullisen talousveden saanti omistajilleen. Vedenhankinnassa (pohjavesiselvityksiä, siirtojohtolinjojen suunnittelua yms.) on tehty yhteistyötä kuntien kesken. Vedenhankintaa tullaan jatkossa tekemään kuntarajojen yli. Jätevesien käsittely on keskittynyt Forssaan, jonne johdetaan myös Tammelan jätevesiä sekä Jokioisille, jonne johdetaan Humppilan jätevesiä. Henkilöresurssit pienenevät lähivuosina eläköitymisten myötä jokaisessa selvitysalueen kunnassa. Samanaikaisesti vesihuoltoalan erityisosaamisvaatimus kasvaa. Alueen yksiköiden haasteena tulee olemaan riittävän pätevän henkilökunnan rekrytointi. Forssan vesiverkosto on verraten hyvässä kunnossa vuotojen ollessa luokkaa 10% verkostoon pumpatusta vedestä. Humppilalla, Jokioisilla ja Tammelalla saneerausvelkaa on enemmän, johtuen resurssien puutteesta. VE0: Ei tehdä mitään Selvitysalueen jokaisella kunnalla on vesihuoltoalan erityisosaamista, mutta henkilöstön tehtäväkentän monipuolisuuden vuoksi Humppilalla ja Tammelalla sekä osin Jokioisilla työaikaa vesihuollon kehittämiseen on rajatusti. Forssassa vesihuoltoliikelaitoksella on hyvät resurssit vesihuollon järjestämiseen. Seudullinen halu yhteistyöhön on hyvällä tasolla. VE1: Syvempi yhteistyö Teknisen ja ympäristötoimen syvempi yhteistyö ei itsessään juurikaan vaikuta vesihuoltoon, ellei yhteistyön syventäminen johda yhteiseen vesihuoltoon. Alueellisesti hoidetun vesihuollon hallinnointimalleista osakeyhtiö on toiminnan ja päätöksenteon kannalta selkein. VE2: Yhteinen tekninen toimi Kuten VE1 VE3: Kuntaliitos Kuten VE1 erolla, että vesihuollon hallinnointi selkeää myös esim. liikelaitoksena. PÄÄTELMÄT Seudullisen vesihuoltoyhtiö olisi taloudellisin ja laadukkain tapa hoitaa joko neljän tai yhden yhteisen kunnan vesihuolto.

12 YLEISET ALUEET (PUISTOT JA LIIKUNTA-ALUEET) Yleisten alueiden määrittelyssä on tässä rajoituttu arvioimaan puistoja, näitä vastaavia alueita ja ulkoliikuntapaikkoja. Urheiluopisto, uimahalli ja sisäliikuntapaikat on jätetty tämän ulkopuolelle. Viheralueita on runsaat 300 ha (A-lk 114 ha) sekä 48 ha:n kansanpuisto. Alueella toimii 2 EU-tason uimapaikkaa sekä useampia muita. Yleisurheilukenttiä on viisi. Yleisten alueiden hoidon työnjohto tapahtuu muuhun virkaan liitettynä Forssan kaupunkia ja Jokioisten kuntaa lukuun ottamatta (kaupunginpuutarhuri, puistotyönjohtaja). Vakansseja yleisten alueiden ja ulkoliikuntapaikkojen hoitoon on yhteensä 19. Liikuntapaikkatyöntekijöiden sijoittuminen organisaatioon vaihtelee selvityskunnissa. VE0: Ei tehdä mitään Yleisten alueiden hoito katsotaan olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa. Erityisosaamista on vain Forssassa ja Jokioisilla. VE1: Syvempi yhteistyö Tammelan ja Humppilan kunnilta puuttuu erityisosaamista, jota periaatteessa yhteistyöllä voitaisiin saada. Seudullinen priorisointi ja kokonaisuuden hallinta ei kehittyisi. Yhteistyö ei aiheuttaisi haittoja. VE2: Yhteinen tekninen toimi Osaamisen taso nousisi Tammelassa ja Humppilassa ja seudullinen harmonisuus yleisten alueiden hoidossa olisi helpompi toteuttaa. Myös laajempi osaaminen ja sijaistaminen olisi mahdollista. Päätöksenteko jäisi kuntiin ja mahdollista alueellista keskittymistä erityyppisiin palveluihin, virkistysalueisiin jne. ei voitaisi toteuttaa. Yhteisen teknisen toimen riski olisi lähinnä kokonaisresurssien vähyydestä johtuva alueellinen keskittyminen, jota voi nykytilanteeseen peilattaessa pitää erittäin vähäisenä riskinä (äärialueilla olevilla Tammelalla ja Humppilalla ei ole erityisosaajaa). Osakeyhtiömuotoisena toimiessaan päätöksenteko olisi tehokkaampaa. VE3: Kuntaliitos Kuten VE2, mutta päätöksenteko toimialalla olisi nopeampaa. Riski samoin kuin VE2:ssa, joskin mahdollisia poliittisia eturistiriitoja olisi vähemmän. PÄÄTELMÄT Nykyinen tilanne on kokonaisuudessaan tyydyttävällä tasolla. Kaikki vaihtoehdoista 1-3 toisi etuja nykyiseen tilanteeseen kokoamalla resurssit yhteen ja siten lisäämällä seudullista osaamista. Päätöksentekoa lukuun ottamatta yhteistyön syventäminen tuo samat edut kuin kuntaliitos, ja osakeyhtiömuotoisena päätöksentekokin olisi joustavaa.

13 YHTEENVETO Yhteenvetona voidaan todeta, että tekninen ja ympäristötoimen palvelut olisivat laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin tuotettavissa yhdessä uudessa kunnassa. Kuntien organisaatiot toimialalla ovat kuitenkin nykytilanteessa niin ohuet, ettei kuntarakenne merkittävästi vaikuta suoriin kustannuksiin. Lähipalvelut kuten kunnossapito joka tapauksessa tuotetaan siellä missä asukkaita ja toimintaa on mutta harvoin tarvittavat viranomaispalvelut voitaisiin keskittää yhteen toimipisteeseen etäisyydet vaikkapa lupa-asioissa eivät olisi kohtuuttomia. Teknisen palvelutuotannon yhtiöittäminen voisi tuoda joustavuutta päätöksentekoon ja antaisi mahdollisuuden palvelujen myymiselle. Riskinä olisivat toiminnan eriytyminen kunnan strategisesta ohjauksesta ja osaoptimointi. Palvelun tuottavuus ei kuitenkaan ole riippuvainen organisointitavasta. Tekninen ja ympäristötoimi voi myötävaikuttaa lyhyen aikavälin julkisen toiminnan tehostamiseen kunnallisen palveluverkon muutoksen myötä. Kunnat käyttävät yhteensä 11,5 M vuosittain kiinteistöjen ylläpitoon. Jos palveluverkkoa voidaan pienentää 10 %:lla saavutetaan kiinteistösäästöjä yli miljoona euroa vuodessa. Lisäksi pitää muistaa, että kiinteistökustannukset edustavat vain 5 20 % toiminnan kustannuksista. Teknistä tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi /m2 yksiköllä mutta todellinen vaikuttavuus löytyy vasta /suorite tarkastelusta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen työryhmä näkee nyt tehdyn selvityksen loogiseksi jatkoksi selvityskuntien yhteisen palveluverkkoselvityksen. Tekninen ja ympäristötoimen keinoilla selvityskuntien elinvoimaisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa onnistuneella maankäyttöpolitiikalla. Vaikutusten realisoituminen tapahtuu vasta pitkän ajan kuluessa. Maankäyttöpolitiikka tulee ottaa entistä enemmän strategisen suunnittelun keinoksi. Selvityskunnat yhdessä voivat harjoittaa vaikuttavampaa maankäyttöpolitiikkaa kuin mikään kunnista yksinään.

14 LIITE 1. Nykytilannetta kuvaavat kuntakohtaiset matriisit Forssa PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNU KSET 2013 JÄTEHUOLTO KIINTEISTÖT Palvelutuotanto LHJ Viranomaistehtä vät Yhteistoimintaalueen jätelautakunta Rakennuttamine n, isännöinti ja kiinteistönhoito omana toimintana. Vuokrataan tiloja sisäisellä vuokralla kaupungin käyttöön. Kiinteistönhoito ala m2 ja hallinnoitavat tilat m2. Forssan-Asunnot Oy vuokra-asuntoja m2 Forssan liike-ja teollisuuskiinteis töt Oy 5 teollisuushallia Teatteritalo Ravirata Yhtiön tilat m2 Tytäryhtiöiden tilat m2 LHJ:n yhteistoimintaalueen jätelautakunnan alaisena toimii 2 vakinaista viranhaltijaa 18 täytettyä vakanssia 4 autoa 8 vakituista ja 2 määräaikaista 1 vakituinen menot 105 t toimintakate 0 menot 6301 t toimintakate 3202 t LAADULLINEN ARVIO Nykymuotoinen toiminta on aloitettu 2013 ja on kehittymässä odotetusti. Yhteistyö LHJ:n ja lautakunnan välillä on haasteellista. Asiantunteva rakennuttaja. Kiinteistönhoito toimii talonmies periaatteella. Jokaisella kiinteistöllä on vastuullinen hoitaja. Toimintatapa mahdollistaa elinkaariajattelun paremmin kuin ulkoistettu toimintatapa. Kahden suuren koulun peruskorjaukset haasteena. Myyntilistalla yksi päiväkoti. Vuokrataloissa on merkittävä korjausvelka ja liian alhainen käyttöaste. Monipuolisia ja monimutkaisia omistus ja hallintojärjestelyjä

15 LIIKENNEVÄYLÄ T KAAVOITUS RAKENNUSVALV ONTA YMPÄRISTÖNSU OJELU VESIHUOLTO Rakennuttamine n ja katujen kunnossapito pääasiasiassa omana työnä. Suunnittelu ja rakentaminen ulkoistettu. Katuja n. 120 km Jalkak. n. 12 km Kevareita n. 60 km Yleis- ja asemakaavoitus sekä valtaosa kaavoitusselvity ksistä. Valmistelussa olevia kaavoja 17 kpl, valmistuneita kaavoja 5 kpl. Rakennusvalvon nan viranomaistehtä vät Käsitellyt rakennus- ja toimenpideluvat 358 kpl Ympäristönsuoje lun ja asumisen viranomaistehtä vät. Käsitellyt ymp.luvat 9 kpl Forssan vesihuoltoliikela itos tuottaa palvelun. Pump. vesi 1946 tm3 Pump.jv 2259 m3 Lask. vesi 1565 m3 Lask.jv 1935 m3 vesiverkostoa 250km, 14 täytettyä vakanssia 3 raskasta KA tiehöylä 4 kevyt KA 5 pyöräkuorm. 3 pakettiautoa nostolava-auto imulakaisukone 3 täytettyä vakanssia 3 täytettyä vakanssia 2 täytettyä vakanssia 27 täytettyä vakanssia, vo:t kiinteällä varavoimalla + 6 siirrettävää, oma huuhteluauto. verkostoinvesto inteja tehdään omana työnä koneet ostopalveluna. Laitos on menot 2056 t toimintakate t menot 248 t toimintakate -239 t menot 331 t toimintakate -194 t menot 112 t toimintakate -98 t menot: mat. + palv t, henkilöstökulu t 1448 t tuloutus 1650 t ylijäämä 472 t Asiantunteva rakennuttaja. Kunnossapito on otettu lähes kokonaan omaksi tehtäväksi -> kustannussäästöä. Reilusti korjausvelkaa mm. asfalteissa ja silloissa. Kolme itsenäiseen työskentelyyn kykenevää kaavoittajaa. Hyvä EU projektikokemus. TEKLA ohjelmistot käytössä. Sijaistamiset ovat pienellä organisaatiolla hankalia. Tarkastus rkm eläköityy Kaksi itsenäiseen työskentelyyn kykenevää viranhaltijaa. Hyvä EU projektikokemus. toimintamuoto liikelaitos vuotoja n. 10% pumpatusta vedestä. Rakennuttamisosaam ista, varallaoloissa 1+2, kvvtarkastustoiminta (suunnitelmat+katsel mukset) osana Forssan rakennusvalvontaa.

16 PALO- JA PELASTUSTOIMI YLEISET ALUEET viemäriä(sv+v) 281km, vo:t 2 kpl, jv-pump. 36kpl, 1 puhd. (avl n as.) Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa palvelun. Halinnointi Hämeenlinnan isännöimällä pelastuslautakun nalla. Rakennuttamine n, puistojen ja uimarantojen kunnossapito. Puist. A lk. 107 ha Puist. B lk. 44 ha Puist. C lk. 156 ha EU rantoja 1 kpl muita rantoja 3 kpl Liikuntapaikat (jäähallit, Vesihelmi, liikuntasalit, urheilukenttä ja uut ulkokentät) velaton, mutta velkaa otetaan lähivuosien investointeihin 12 täytettyä vakanssia 2 traktoria 3 kevyt traktoria 4 pakettiautoa 25 täytettyä vakanssia (sis. nuorisotoimi) menot (Forssan osuus) 1260 t menot 1730 t toimintakate t menot 4620 t Forssassa sijaitsee jatkuvasti miehitetty paloasema ja yksi VPK:n asema Viheralueiden suunnittelu ja kunnossapito sekä uimarantojen ja leikkipuistojen kunnossapito lähes 100%:sti omana työnä. Puistot on arvioitu kuntapalvelukyselyis sä hyvin hoidetuiksi. Liikuntapaikkojen ylläpito ja tapahtumajärjestelyt (sivistys- ja tulevaisuustoimen alainen palvelualue) Lisäksi: Hallinto ja maaseutupalvelut. Tekninen johtaja ja toimistopalveluyksiköltä ostetut 2,5 tsto sihteeriä. Maaseutupalvelut ostetaan Someron kaupungilta. Menot 380 t. Maankäytönjalostus. Rekisteröidyt kiinteistöt 40 kpl, luovutetut tontit 30 kpl, vuokratut viljelysmaat 220 ha, metsähakkuut 5500 m3. Seudun GIS hallinnointi. 11,5 täytettyä vakanssia. 3 autoa ja ajanmukainen mittauskalusto. Menot 666 t ja toimintakate +446 t (sis. poikkeuksellisen suuren maakaupan myyntivoiton 2013). Siivouspalvelut ostetaan Forssan kaupungin ja FSHKY:n yhdessä omistamalta Loimijoen Kuntapalvelut Oy:ltä.

17 Humppila Tekninen johtaja, rakennusmestari, rakennustarkastaja (täyttämätön virka), ulkoalueiden hoitaja. Tekniseen toimeen kuuluu myös siivous- ja ruokahuolto: ruokapalvelupäällikkö henkilöä; siivoustyönjohtajana rakennusmestari. PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNUKSET 2013 (käyttötalous) LAADULL ARVIO JÄTEHUOLTO tilastokeskuksen tunnus 625 Jätehuollon lainmukaiset tehtävät Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy menot <10 k Toimii hyv KIINTEISTÖT 535 LIIKENNEVÄYLÄT 460 KAAVOITUS 410 (yhdyskuntasuunn.) RAKENNUSVALVONTA 420 YMPÄRISTÖNSUOJELU 440 (ymp. huolto) VESIHUOLTO 610 PALO- JA PELASTUSTOIMI 480 YLEISET ALUEET 470 P_keskus 4218 m2, K_virasto 1719 m2, Kirjasto 352 m2, Paloas. 475 m2, P_kodit 1311 m2, Koulut 4813 m2, muita rake > km kaavateitä, joista 13 km sorapinnalla Kaavoitus, maahankinnat. Rakennusvalvonnan lainmukaiset tehtävät Ympäristönsuoj. lainmukaiset tehtävät Vesihuoltolain mukaiset tehtävät: Viemäröinti muovia 36 km, betonia 11 km, toim. al. liittyneitä 1620 Lain mukaiset tehtävät Puistojen ja urheilukentän hoito, uimarannat (2 kpl) Kiinteistöhuoltopalvelut ostetaan ulkoa. rkm, tekn.j. Kunnossapito ostetaan ulkoa. rkm, tekn.j. Kaavoitus ostetaan ulkoa. Kunnanhallitus: kunnanjoht., talousjoht., tekn.j. Avoinna oleva virka (täytetään 50/50 Forssan kanssa) HYKY ympäristöterveys ja muut rkm, tekn.j. Jäteveden käsittely sopimuksella Jokioisilla, kunnossapito ostetaan ulkoa. tekn.j., rkm Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Humppilan VPK ulkoalueiden hoitaja, työllistetyt, kesätyöntekijät, menot 989 k poistot 147 k menot 104 k poistot 82 k Kiinteistöka osin heikos kunnossa, resurssivaje Valtion teit jonkin verr Tiet ovat y tyydyttäväs kunnossa. hallinnassa resurssivaje menot 156 k Kokonaisuu puutteita, toimintatap tyydyttävä menot 48 k Vanhanaik. menot 7 k Resurssivaj menot 226 k poistot 99 k Erittäin tappiollista, korjausvelk kasvaa, kokonaisuu hallinta pu resurssivaje menot 189 k Toimii hyv menot 62 k poistot 12 k Toimii tyydyttäväs

18 ostopalvelut

19 Jokioinen PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNUKS ET 2013 JÄTEHUOLTO KIINTEISTÖT LHJ Palveluntuottaja Jätelautakunta Rakennuttaminen ja kiinteistönhoito sekä siivoustoimi omana työnä kiinteistönhoitoal a hm² Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, 1 siivoustyönjoht aja, 20 siistijää 1 rakennusmestari 7 kiint. hoitajaa 1 puhdistamon hoit. 3 pakettiautoa menot euroa LAADULLIN EN ARVIO Toiminta kehittymässä Joka kiinteistöllä vastuuhenkilö kiinteistömassa on lähes peruskorjattu ja sopeutettu toimintaan LIIKENNEVÄYLÄT Jokioisten Vuokra Asunnot Oy 14 kiinteistöä n. 230 huoneistoa Katujen kunnossapito omana työnä Katuja n. 40 km kevyen liikenteen väyliä 16 km Suunnittelu ja rakentaminen ulkoistettu siivouspalvelu ja talohuolto ostetaan kunnalta 4 henkilöä menot euroa käyttöaste hyvä korjausvelkaa olemassa Korjausvelkaa asfalteissa KAAVOITUS RAKENNUSVALVO NTA Ostetaan ulkoa valmistelussa 3 ja valmistunut 1 Viranomaistehtäv ät käsitellyt rakennus ja toimenpideluvat 87 kpl, poikkeamispäätök set 4 kpl, maisematyöluvat 2 kpl Viranomaistehtäv ät 1 henkilö menot euroa 1 ½ henkilöä Menot euroa resurssivajetta TEKLA ohjelmistot käytössä YMPÄRISTÖNSUOJE LU 1 ½ henkilöä menot euroa Toimi hyvin tarpeeseen nähden VESIHUOLTO Kunnalla 1 menot sähköisten

20 Kuuman vedenpumppaus ja viemärilaitos kunnallistekniik an insinööri, 1 putkimestari ja 1 putkimies euroa johtokarttojen teko käynnissä PALO- JA PELASTUSTOIMI YLEISET ALUEET Jokioisten Vedenhankinta Oy Kanta Hämeen Pelastuslaitos Puistoja A luokka 7ha toimitusjohtaja, kunnallistekniik an ins. 2 kpl päivystäjiä Puutarhuri ja n. 3 työntekijää Hoitaa pääosin Jokioisten vedenpummppauksesta ja omistaa vesitornin kunnan kanssa euroa Paloasema ja menot euroa Kuuman VPK Toimi hyvin Liikunta-alueet ( sis. uimarannat 2 kpl) 2 henkilöä menot euroa Lisäksi myydään palveluja ulkopuolisille euron edestä (lähinnä kirvesmiestyötä Jokioisten Vuokra Asunnot Oy:lle) Teknisen toimialan hallintoon kuluu kunnaninsinööri ja toimistoesimies. Maankäyttöpalvelut: vuokratut viljelysmaat 38,5 ha Tammela Vakituisia kuukausipalkkaisia yhteensä 19: tekninen johtaja, kaavoittaja, johtava rakennustarkastaja, osa-aikainen rakennustarkastaja, ympäristösihteeri, talonrakennusmestari, maanrakennusmestari, 3 toimistohenkilöä, 7 laitosmiestä, 2 liikunta-alueiden hoitajaa. Määräaikaisia: hanketyöntekijä, suunnitteluassistentti. Osa-aikaisia: 2 osa-aikaista talonmiestä ja viikonlopputalonmies Vakituisia tuntipalkkaisia yhteensä 6: mittamies, putkiasentaja, puistotyöntekijä, 2 kirvesmiestä ja maalari. Lisäksi kesäaikaan ollut määräaikaisena 2 puistotyöntekijää ja kirvesmies PALVELUALUE KUVAUS RESURSSIT KUSTANNU KSET 2013 JÄTEHUOLTO Jätehuollon lain mukaiset tehtävät, roskien siivoukset ja romuajoneuvojen siirrot Loimi-Hämeen jätehuolto Oy ja sen alueella toimiva jätelautakunta. Maanrakennusmesta ri hoitaa pääosin LAADULLINEN ARVIO menot alle 1 t Lajittelu uusiokäyttö ja loppusijoitus toimivat hyvin. Kuljetus toimii ja alalla on kilpailua.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia.

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia. TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu:Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Marja Kynsijärvi 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013 Tilausraportti

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA

1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1.1 YLEISET ALUEET Päämäärä 2015: Liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden yleisten alueiden hyvällä hoidolla ja alueita kehittämällä pidetään Ypäjä viihtyisänä

Lisätiedot

Forssan kaupunki Tilinpäätös 2010 1 50 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Forssan kaupunki Tilinpäätös 2010 1 50 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Forssan kaupunki Tilinpäätös 2010 1 PALVELU 500 TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN HALLINTO JA MAASEUTUPALVELUT Tekninen johtaja Antti Heinilä Teknisen ja ympäristötoimen johto. Lautakuntatyöskentelyn koordinointi.

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN ORGANISAATION SUUNNITTELU LIITTYMISVAIHTOEHDOSSA JALASJÄRVI-KURIKKA, ALATYÖRYHMÄPALAVERI

TEKNISEN TOIMEN ORGANISAATION SUUNNITTELU LIITTYMISVAIHTOEHDOSSA JALASJÄRVI-KURIKKA, ALATYÖRYHMÄPALAVERI Jalasjärven kunta Tekninen osasto Kirkkotie 4, PL 12 61601 JALASJÄRVI Ympäristösihteeri Jutta Lillberg-Puskala jutta.lillberg-puskala@jalasjarvi.fi puh. 06 4580 315, 040 5343 655 28.1.2014 Läsnäolijat:

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen.

Pyhäjoella rakennuttamisesta vastaa tekninen osasto, joka kilpailuttaa ostopalveluina suunnittelu- ja rakennuspalvelukset hankekohtaisesti erikseen. Yleistä Tekniset palvelut tuotetaan selvitysalueen kunnissa hallinnollisesti lähes samankaltaisilla organisaatioilla. Toimintatavoissa ja palvelujen tuottamisessa on hieman eroja kuntien sisällä riippuen

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVIRASTO 2013

YMPÄRISTÖVIRASTO 2013 YMPÄRSTÖVRASTO 2013 RAKENNUSLAUTAKUNTA KAAVOTUS- JA YMPÄRSTÖLAUTAKUNTA TEKNNEN LAUTAKUNTA RAKENNUSTOMKUNNAT Voi esitellä YMPÄRSTÖVRASTO Tekninen johtaja TLAPALVELUJAOSTO 15 ja 16 13 ja 14 Johtoryhmä PALVELUKESKUS

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 26 TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN VASTUUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 13.12.2011) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Teknisen lautakunnan alaisten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Henkilöstön määrä 31.12. Johtava viranhaltija: - rakennustarkastaja Mauri Jussinmäki, osa-aikaeläkkeellä, työaika 55 %

Henkilöstön määrä 31.12. Johtava viranhaltija: - rakennustarkastaja Mauri Jussinmäki, osa-aikaeläkkeellä, työaika 55 % 1 1 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTO 2 Toiminta Rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta käsittelee rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun, palo- ja pelastustoimeen sekä liikenneväyliin liittyvät

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Tuotot-Kulut 30.10.2013 08:03 TA 2014 / Lautakunta vaihe /LTK 2014 Kustannuspaikka 40-4 Tekniikka ja ympäristöpalvelut TA 2013 LTK 2014 Tot%

Tuotot-Kulut 30.10.2013 08:03 TA 2014 / Lautakunta vaihe /LTK 2014 Kustannuspaikka 40-4 Tekniikka ja ympäristöpalvelut TA 2013 LTK 2014 Tot% Tuotot-Kulut 30.10.2013 08:03 TA 2014 / Lautakunta vaihe /LTK 2014 Kustannuspaikka 40-4 Tekniikka ja ympäristöpalvelut TA 2013 LTK 2014 Tot% 4000 (Tekninen lautakunta) Kulut -663 680-8 790 1 4001 Luott.henkilöiden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Tekniset palvelut Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Uuden kunnan muodostaminen... 2 3 Yhteistyön syventäminen... 5 4 Yhteenveto ja johtopäätökset...

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA

RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA TYRNÄVÄN KUNTA RAPORTTI YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN OSASTON PALVELUISTA 4 KK:N TOTEUTUMA VUONNA 2014 YMPÄRISTÖ- JA TEKNINEN OSASTO V. 2014 Toiminta-ajatus Ympäristö- ja tekninen osasto tuottaa tekniset palvelut

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Tekniset hallintopalvelut Esimies: Toimistopäällikkö Esa Kähärä RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Rakennustark. Rauno Kuokkanen Henkilöstömäärä 2.75 2.75 2.75 0.0 0.0 * vakituiset 2.75 2.75 2.75 Rakennusluvat 165 165 165 0 0.0 Toimenpideluvat 71 80 80 0 0.0 Ilmoitusluvat

Lisätiedot

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014 YMP 23.1.2014 Hyrynsalmen kunta Ympäristölautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Meno- ja tulolajeittain Tekninen- ja valvontatoimi (13501) Valvonta, kaavoitus ja mittaus (13502) Liikenneväylät (13503) Liikunta-

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Teknisen toimen tulevaisuuden näkymiä

Teknisen toimen tulevaisuuden näkymiä Teknisen toimen tulevaisuuden näkymiä T Päijät-Hämeen kesäyliopisto Päijät-Hämeen kuntapäättäjäseminaari 17.10.2009 Orimattilan kaupungin teknisen palvelukeskus tekn. joht. Raimo Ikäheimonen 1 Esityksen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä Työryhmän II-kokous 5.11.2013 Toimialakohtaisten toimitettujen aineistojen esittely Arttu Tuominen Tausta-aineisto Kunta Asukkaita v.2012 Maa-pinta-ala

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

Timo Heinonen 4.11.2009

Timo Heinonen 4.11.2009 3 971 3 480 9 445 1 591 5 584 47 904 2 375 MIKÄ MUUTTUU? Tekninen toimintaympäristö Taloudellinen toimintaympäristö ja -resurssit Hallinnolliset rakenteet Asiakaskunta laajenee Organisaatio Henkilökunnan

Lisätiedot

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka MAMA-kysely 212 Tuloksia Koonnut Hanna Tajakka Vastaajaprofiili 9 (65-7) vastaajaa (vastaus-% 1) Valtaosa naisia (72 %) 4-6-vuotiaita (68 %) Maisema-arkkitehdin, hortnomi-amk:n tai arkkitehdin koulutus

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot