KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS. Selvityksen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS. Selvityksen väliraportti"

Transkriptio

1 KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen väliraportti

2 Sisällys 1. Johdanto Selvityksen tausta Työn organisointi ja aikataulu Selvityksen tavoite Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Selvityksen kunnat Kuntien perustiedot Tilastotietoa kunnista Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kuntien toimintaorganisaatiot Kuntakonsernit Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kuntien välinen yhteistyö Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa Palvelurakenne Kangasalan palvelurakenne Kuhmoisten palvelurakenne Pälkäneen palvelurakenne Toiminnan kustannukset Kuntien talouden kehitys Analyysi kuntien nykytilanteesta Liitteet

3 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta Kuntarakennelain (1698/2009) ja sen muutosten (478/2013) tultua voimaan, ovat useat kunnat joutuneet selvittämään kuntarakenteen muuttamista. Tavoitteena laissa on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lakimuutoksen vuoksi Kangasalan kunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiseen selvitykseen (Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu Tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen). Selvitykseen osallistuneet kunnat täyttivät omalta osaltaan kuntarakennelain mukaisen velvoitteen selvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta kuuluu toiminnallisesti Tampereen kaupunkiseutuun mm. työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Pälkäne tekee myös laajaa yhteistyötä etenkin Kangasalan kunnan kanssa. Kunnan suuntautuminen Tampereelle on selkeää. Pälkäneen kunta kuitenkin jättäytyi pois Tampereen kaupunkiseudun selvityksestä ja on tästä syystä edelleen velvollinen tekemään selvityksen. Kuhmoisten kunta kuuluu kahdesta muusta poiketen Keski-Suomen maakuntaan ja tekee laajaa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoinen tekee Jämsän kanssa myös kuntarakennelain mukaista selvitystä. Kunta kuitenkin haluaa tarkastella myös vaihtoehtoista suuntautumista Kangasalan kunnan suuntaan ja tästä syystä haluaa olla mukana myös nyt tehtävässä selvityksessä. Kuntien johto tapasi kesäkuussa 2014 ja neuvotteli alustavasti kuntarakenneselvityksen tekemisestä kuntien kesken. Tällöin sovittiin, että koska Pälkäne ei ole vielä tehnyt lain vaatimaa selvitystä, se ottaa tästä selvityksestä pääasiallisen vastuun. Selvitystyön suunnittelu alkoi virallisesti kesäkuussa 2014 Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustojen pyytäessä Kangasalan kuntaa mukaan kuntarakenneselvitykseen. Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi selvitykseen osallistumisen syyskuussa Työn organisointi ja aikataulu Selvitystä tekemään päätettiin kuntien kesken olla käyttämättä ulkopuolista selvittäjää. Sen sijaan kunnat päättivät tehdä selvityksen käyttäen olemassa olevaa henkilöstöä. Koska kunnat olivat päättäneet, että Pälkäne ottaa suurimman vastuun selvityksen tekemisestä, valittiin selvityksen tekijäksi hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Pälkäneen kunnalta. Selvityksen organisaatio koostuu ohjausryhmästä, kuntajohtajaryhmästä ja kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä johtaa työtä ja kuntajohtajaryhmä valmistelee asiat tälle. Työryhmät tuottavat materiaalia selvitykseen ja antavat omaa asiantuntemustaan selvitykseen. 3

4 Ohjausryhmä Kuntajohtajaryhmä Palvelutyöryhmä Hallinto- ja taloustyöryhmä Selvitys jakaantuu teemallisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään kuvaamaan kuntien nykytilaa ja sen haasteita. Työ tehtiin kunnissa toimialojen omana työnä. Selvityksen tekijä kokosi tuotetusta materiaalista jokaiselle kunnalle nykytilakuvauksen. Toisessa vaiheessa keskitytään mahdollisen kuntaliitoksen tuoman uuden kunnan suunnitteluun. Tällöin pääpaino siirtyy työskentelyssä kuntakohtaisesta työstä yhteistyöskentelyyn. Kuntarakenneselvityksen 1. osan kirjoittivat kunnissa tuotetun materiaalin pohjalta hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi ja harjoittelija Tuomas Hirvonen Pälkäneen kunnalta. Kuntarakenneselvityksen ensimmäinen vaihe eli nykytilakuvaus valmistui joulukuun alussa 2014 ja ohjausryhmä hyväksyi sen

5 2. Selvityksen tavoite Selvityksellä on kaksi pääasiallista tavoitetta ja lisäksi Pälkäneellä ja Kuhmoisilla omat pienemmät tavoitteensa. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä kuntarakenneselvitys, jossa aidosti pohditaan kolmen kunnan yhdistämisestä tulevia hyötyjä. Kaikki osallistuvat kunnat totesivat, että tilanteessa, jossa vuonna 2014 oltiin, ei kuntaliitosta voitu sulkea pois minkään kunnan mahdollisista ratkaisuista. Toisena tavoitteena on tarkastella, kuntaliitoksen mahdollisesti jäädessä toteutumatta, uusia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen tulevaisuudessa. Syvenevä yhteistyö voisi olla vaihtoehtona kuntien selviytymiselle jatkossa, jos rakennetta päätettäisiin olla muuttamatta. Pälkäneen kunnalla on selvityksessä lisäksi tavoitteena täyttää lain velvoite kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta ei vielä ole osallistunut mihinkään selvitykseen, vaikka kuntarakennelain nojalla se on siihen velvoitettu. Kuhmoisten kunta on samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tekemässä erillistä kuntarakenneselvitystä Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoisten kunnan selviytyminen tulevaisuudessa on pienen koon takia epävarminta selvityksen kuntajoukosta. Tästä syystä kunnassa koetaan tarpeelliseksi selvittää myös vaihtoehto Kangasalan ja Pälkäneen suuntaan. 5

6 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Kuntien toimintaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Valtio on omilla toimillaan yrittänyt saada aikaan kuntauudistusta vuodesta 2005 alkaen. Näiden toimien seurauksena kuntaliitoksia on tehty selvitykseen osallistuvissa kunnissa jo Kangasalla vuosina 2005 ja 2011 ja Pälkäneellä Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus otti tavoitteekseen kuntalakiuudistuksen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tekemisen. Myös tämä selvitys juontuu osittain kuntarakennelain päivityksen aiheuttamasta selvitysvelvollisuudesta ja myös Kangasala on jo aiemmin osallistunut Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen selvitysvelvollisuuden täyttääkseen. Kuntalain uudistamisella valtio tavoittelee kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uudistuksella huomioidaan myös entistä paremmin palvelutoiminnan erilaiset muodot. Myös kunnan pitkän aikavälin johtamista halutaan parantaa. Kuntalain uudistus ei vaikuta merkittävästi tähän selvitykseen. Sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä suurilla kuntayhtymille vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista. Sote-palveluiden lisäksi valtio on uudistamassa toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta, vähentää resurssien käyttöä ja uudistaa koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Valtionosuusuudistus on astumassa voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistus muuttaa perusteita, joilla valtionosuuksia myönnetään, joten valtionosuuksien jakautuminen kunnille muuttuu aiemmasta. Samaan aikaan valtionosuuksia kunnille supistetaan vuosittain. Tulopohjan pieneneminen aiheuttaa kunnille tarpeita hankkia tuloja muista lähteistä tai supistaa toimintaa. Tulojen lisääminen nopeasti on mahdollista vain kunnan veroja korottamalla. Toiminnan supistaminen on mahdollista, mutta se vaatii valtion toimia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä ollakseen merkittävää. Valtion toimien lisäksi kuntien haasteena on ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden määrät kasvavat jatkuvasti ja samoin kasvaa heidän palvelutarpeensa. Palvelutarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta joko merkittävää tulojen lisäystä, velkaantumista tai palvelurakenteen muuttamista huomattavasti. Ongelma on akuutein niissä kunnissa, joissa väestö on pieni ja nuoret siirtyvät opiskelun ja työelämän vuoksi kasvukeskuksiin eikä työikäinen väestö riitä huoltamaan ikääntyneitä ikäluokkia. Näiden haasteiden lisäksi ongelmia koko kansantaloudelle aiheuttaa jo lähes vuosikymmenen jatkunut yleismaailmallinen talouden taantuma ja hitaan kasvun vaihe, jonka seurauksena mm. työttömyys on Suomessa noussut jo lähes 1990-luvun laman aikaiselle tasolle. Talouden taantuma aiheuttaa lisäksi verotulomenetyksiä, joiden seurauksena myös julkisen talouden kriisiytyminen uhkaa kuntien toimintaa. 6

7 Kokonaisuutena toimintaympäristö, jossa selvitystä tehtiin, oli haastava ja etenkin kuntien kannalta epävarma. Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja valtion ajamien uudistusten vaikutuksesta lähitulevaisuuden ennakoiminen oli äärimmäisen vaikeaa. 7

8 4. Selvityksen kunnat 4.1. Kuntien perustiedot Kangasala Kangasalan kunta on perustettu vuonna Kunta on käynyt läpi kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Sahalahden ja Kangasalan kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin Kuhmalahden kunta taas liittyi Kangasalan kuntaan Kangasalan asukasluku on ( ) ja pinta-ala 871km². Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa ja on Tampereen naapurikunta. Kangasalan asutus on painottunut Tampereen vastaisen rajan ja Kangasalan kirkonkylän väliselle alueelle sekä valtatie 9:n läheisiin lähiöihin. Kangasala on asukasluvultaan maakunnan ja seutukunnan neljänneksi suurin kunta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven jälkeen. Kangasala on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kangasalan kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna Kunta on neuvotellut Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa vuosina Kuhmoinen oli mukana myös Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä vuonna Tällöin Kuhmoisten kunnanvaltuusto kuitenkin torjui kuntaliitokset. Kuhmoisten asukasluku on ( ) ja pinta-ala 937km². Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja Jämsän seutukunnassa. Kunnalla on naapurikunta sekä Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä. Kuhmoinen on seutukunnan pienin kunta ja maakunnan pienempiä. Kunnan asutus keskittyy keskustaajamaan Päijänteen rannalla ja valtatie 24:n varteen. Kuhmoinen on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuhmoisten kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Pälkäne Pälkäneen kunta on perustettu vuonna Pälkäneen ja Luopioisten kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin alkaen. Tässä yhteydessä yhtyneen kunnan vaakunaksi tuli Luopioisten kunnanvaakuna Pälkäneen asukasluku on ( ) 6795 ja pinta-ala 560km². Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja Tampereen seutukunnassa. Kunta sijaitsee maakunnan rajalla ja sillä on naapurikuntia Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pälkäne on seutukunnan toiseksi pienin kunta Vesilahden jälkeen ja maakunnan pienimpiä. Kunnan asutus on jakautunut kolmeen suureen taajamaan sekä kunnan länsiosien kyliin. Kunnan merkittävin tie on valtatie 12. Pälkäne on yksikielinen suomenkielinen kunta. Pälkäneen kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. 8

9 4.2. Tilastotietoa kunnista Tässä luvussa esitellään kuntia erilaisten tilastojen valossa. Tilastot ovat väkiluvun kehitys, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltosuhde, koulutustaso, loma-asuntojen määrä, työpaikkojen määrän kehitys, työssäkäynti, työpaikkarakenne ja ikäryhmien kehitys. Tilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, ellei toisin mainita. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee sen, kuinka monta ei-työikäistä ihmistä kunnassa on jokaista sataa työikäistä kohti. Tämä kertoo mm. työvoiman ja verotulojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Koko maan huoltosuhde kertoo myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo ei-työssäkäyvien määrän suhteessa työssäkäyviin. Tätä tarkastelua ei käytetä tässä, koska tulevaisuuden työllisyysastetta ei ole mahdollista ennustaa tarkasti. Työpaikkojen määrät, jakaumat, koulutustaso ja verotulot kertovat kunnan elinkeinoelämästä ja elinvoimaisuudesta. Työssäkäynti kertoo kuntien muodostaman talousalueen rakenteesta ja kuntien talouksien yhteydestä toisiinsa. Loma-asuntojen määrä kertoo matkailun merkityksestä kunnan taloudelle. Ikäluokittaiset tarkastelut kertovat tulevasta palvelutarpeesta. Esimerkiksi käytännössä kaikki vuotiaat käyvät peruskoulua, joten heidän määränsä perusteella voidaan suunnitella perusopetuksen määrää tulevaisuudessa. Väkiluvun kehitys Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Väkiluvun kehitys on kunnista ollut selkeän positiivista ainoastaan Kangasalla. Pälkäneellä asukasluku on 2000-luvulla aluksi kasvanut, mutta vuodesta 2009 supistunut. Kuhmoisten asukasluku on supitunut koko 2000-luvun ajan. Alueen kokonaisväestömuutos on Kangasalan ansiosta ollut positiivinen koko tarkastelujakson. 9

10 Väkiluvun kehitysennuste Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Edellä kuvattu kehitys jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan siten, että Kangasalan väkiluku jatkaa vahvalla kasvu-uralla, Pälkäneen väkiluku kasvaa hieman ja Kuhmoisten väkiluku jatkaa supistumistaan. Alueen kokonaisväestömuutos olisi edelleen positiivinen, pääasiassa Kangasalan ansiosta, koko ennusteen kattaman ajan. Väestöllinen huoltosuhde Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten määrää suhteessa huollettaviin ikäluokkiin. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa kolmessa kunnassa koko 2000-luvun. Kuhmoisten huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt huomattavasti voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. 10

11 Kuntien ja yhdistetty huoltosuhde vuoteen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhdistetty 68,8 73,8 76, ,6 81,4 Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa myös jatkossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen heikkeneminen ainakin hidastuu ja kääntynee seuraavalla vuosikymmenellä positiivisempaan suuntaan. Kuhmoisten huoltosuhde on koko tarkastelujakson erityisen vaikea, huollettavien ikäluokkien ollessa suurimmillaan lähes 130% huoltavista ikäluokista. Kolmen kunnan yhdistetty huoltosuhde vuosille näyttää, että Kangasalan suuri väestö ja kohtuullisena pysyvä huoltosuhde tasapainottaisi tilannetta niin, että kokonaishuoltosuhde nousisi korkeimmillaan vain noin 82:en. Väestön vähimmäiskoulutustaso (%) Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Koko maa Keskiaste 72,3 56,4 63,8 68,6 Korkea-aste 32,5 17,7 22,2 28,7 11

12 Väestön koulutustaso jakautuu kunnittain siten, että Kangasalla on sekä keskiasteen että korkeaasteen suorittaneita enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pälkäneellä sekä Kuhmoisissa vähemmän. Loma-asunnot, lkm Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kaikissa kunnissa on runsaasti loma-asuntoja. Yhteensä loma-asuntoja vuonna 2013 oli kolmessa kunnassa kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna loma-asuntoja on selkeästi eniten Kuhmoisissa, jossa on 1,2 loma-asuntoa jokaista vakituista asukasta kohti. Suuri loma-asuntojen määrä tarkoittaa suurta loma-asukkaiden määrää kunnassa. Loma-asukkaat tuovat yrityksille asiakkaita ja lisäävät yleistä elinvoimaa. Muualla vakituisesti asuvat loma-asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia kuntaan. Työpaikkojen kokonaismäärä v Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Työpaikkojen määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittävästi vain Kangasalla. Kuhmoisissa määrät ovat pääasiassa jatkuvasti vähentyneet ja Pälkäneellä polkeneet paikoillaan. Koko alueen työpaikkojen määrä on pääasiassa kasvanut vuosia lukuun ottamatta. Tilastoa sekoittavat 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset, jotka näkyvät työpaikkojen määrissä harppauksina vuosien välillä. 12

13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työpaikat toimialoittain ,3 % 4,3 % 2,0 % 4,7 14,4 % 16,8 % 30,4 % 20,1 % 23,3 % 62,6 % 58,8 % 60,3 % Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Muut Alkutuotanto Jalostus Palvelut Toimialoittain tarkasteltuna kaikissa kunnissa on noin 60% työpaikoista palvelualoilla. Kangasalla sen sijaan jalostuksen työpaikkojen osuus on muita kuntia korkeampi, lähinnä alkutuotannon kustannuksella. 95,0 Työpaikkaomavaraisuus (%) ,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50, Kangasala 64,3 66,5 66,7 66,9 Kuhmoinen 90,7 86,5 80,5 83,7 Pälkäne 79,9 81,8 80,4 78,9 Työpaikkaomavaraisuus on Pälkäneellä ja Kuhmoisissa korkea, Kangasalla puolestaan matala. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla pienentynyt jonkin verran, muiden kuntien osalta muutokset eivät ole merkittäviä. Kangasalan luku on tyypillinen kehyskunnalle, josta 13

14 käydään muualla töissä. Kuhmoisten ja Pälkäneen luvut ovat puolestaan tyypillisiä maaseutukunnille, joista käydään vähän töissä kunnan ulkopuolella. Työssäkäynti kuntien välillä vaihtelee. Kangasalan ja Pälkäneen välillä työssäkäynti on huomattavasti vilkkaampaa kuin työssäkäynti Kuhmoisiin tai Kuhmoisista kummastakaan kunnasta. Työssäkävijät Uudessa kunnassa Työpaikat Uudessa kunnassa Yhteensä, Yhteensä, jotka käyvät työssä (missä) joissa käydään työssä (mistä) Uusi kunta 7775 Uusi kunta 7775 Tampere 6879 Tampere 2116 Valkeakoski 255 Orivesi 164 Pirkkala 210 Nokia 145 Helsinki 206 Valkeakoski 136 Hämeenlinna 193 Lempäälä 124 Kun tarkastellaan yhdistyneen kunnan työpaikkoja ja työssäkäyntiä, havaitaan että yhteensä kunnassa olisi (vuoden 2012 tiedoilla) työpaikkaa ja niissä kävisi 7775 kunnan asukasta. Kunnassa olisi puolestaan työssäkävijää, joista sama 7775 kävisi kunnan alueella työssä. 14

15 Yhdistyneen kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi edelleen heikko. Tampere olisi selkeästi merkittävin työssäkäyntikunta ja tamperelaiset suurin kunnan alueella työssäkäyvä ryhmä. Työttömyys-% Kangasala 9,3 9,4 8,9 8,3 6,9 5,8 6,8 10,1 9 7,4 8,8 10,3 11,3 Kuhmoinen 16,8 18,4 17, ,4 13,8 13,6 20,3 16,2 14,4 15,2 14,6 13,7 Pälkäne 9,2 8,4 8,2 8,9 7,5 6,2 7,4 10,5 10,6 8,8 9,5 10,6 10,6 Koko maa 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 Työttömyysasteet ovat kunnissa kehittyneet hyvin eri suuntiin 2000-luvulla. Pälkäneen ja Kangasalan työttömyysasteet ovat olleet alimmillaan vuonna 2007, nousseet taantumassa , palautuneet alaspäin vuosiksi 2010 ja 2011 ja sen jälkeen olleet nousussa. Kuhmoisissa sen sijaan työttömyys on ollut hyvin korkea lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. 15

16 0-6-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Kangasalla tämän ikäisten määrien ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2020 mennessä kun samaan aikaan vastaavan ikäisten määrien ennakoidaan vähenevän muissa kunnissa. Kokonaisuutenakin tarkasteltuna näiden ikäluokkien määrät pienenevät hitaasti vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat, samoin kuin nuorempienkin määrät, kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Tämä joukko on kuitenkin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin edelleen kokonaisuutena nopeasti kasvava. 16

17 16-64-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Työikäisten määrät ovat nuoremmista ikäryhmistä poiketen kehittymässä myös Kangasalla heikosti. Kokonaisuutena työikäisten joukko pienenee vuoteen 2020 mennessä hieman. Kuhmoisissa väheneminen on kuitenkin jopa 25%:n luokkaa vuosikymmenen aikana vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa paitsi Kuhmoisissa, jossa lukumäärä kääntynee jo vuosikymmenen lopulla laskuun. Kokonaisuutena määrät kasvavat neljänneksen vuosikymmenen mittaan. 17

18 Yli 74-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Yli 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on Kangasalla, jossa tämän ikäisten määrä kasvaa lähes 40% vuosikymmenen aikana. Koko alueella kasvu on hieman alle kolmanneksen luokkaa. Kuhmoisissa kasvu on vuosikymmenellä hyvin vähäistä Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kangasala Kangasalan luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta), kuudesta lautakunnasta ja yhdestä liikelaitoksen johtokunnasta. Kunnassa on lisäksi useita muita, pienempiä elimiä. Näistä merkittävimmät ovat vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Kangasalan kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 18

19 Kuhmoinen Kuhmoisten luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja kolmesta lautakunnasta. Kunnassa toimii lisäksi vanhusneuvosto ja yhtenäiskoululla johtokunta. Näiden lisäksi Kuhmoisilla on edustus muutamissa ylikunnallisissa elimissä, esimerkiksi Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, Keurusselän ympäristölautakunnassa, maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmässä jne. 19

20 Pälkäne Pälkäneen luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja viidestä lautakunnasta. Lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Pälkäneen kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 20

21 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot Kangasala Kangasalan kunta koostuu kunnan johdosta, kahdesta toimialasta ja liiketoimintayksikkö Oksasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin. 21

22 Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta. Hallinto-osasto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta. Toimialojen ulkopuolella toimii kehittämisasiamies, joka vastaa kunnan elinkeinotoimesta ja kehittämistyöstä. Kunta hankkii yhdyskuntasuunnittelun palveluita Pälkäneen kunnalta ja aluearkkitehti kuuluu toiminnallisesti tekniselle osastolle. Pälkäne Pälkäneen kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta ja suoraan kunnanjohtajan alla toimivasta aluearkkitehtitoiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaaminen kuuluu kunnanjohtajalle. 22

23 4.5. Kuntakonsernit Kangasala Kangasalan kuntakonserniin kuuluu 14 kunnan kokonaan suoraan tai välillisesti omistamaa yhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää, joissa kunnalla on pieni omitusosuus. 23

24 Kuhmoinen Kuhmoisten kuntakonserni koostuu kahdesta kunnan kokonaan omistamasta yhteisöstä ja kolmesta osakkuusyhteisöstä. Kunta on jäsenenä neljässä kuntayhtymässä. Nämä ovat Keski- Suomen liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy Kiinteistöosakeyhtiö Hokkalanperä 35 Asunto Oy Peltohokkala 25,6 Kiinteistö Oy Pohjoisportti 35,5 Pälkäne Pälkäneen kuntakonserniin kuuluu kaksi kokonaan kunnan omistamaa yhteisöä ja 11 osakkuusyhteisöä. Kunta on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä. Nämä ovat Pirkanmaan 24

25 sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon ky, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Pirkanmaan liitto ja Koulutuskeskus Tavastia. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Koy Luopioisten Pienteollisuustalo 48,65 Luopioisten Vesihuolto Oy 42,50 As Oy Tiilivakki 40,19 As Oy Kyläkantola 37,10 As Oy Luopioisten Retkipirtti 31,79 As Oy Luopioisten Kokinrivi 30,40 As Oy Aitoonrivi 26,57 As Oy Rantakukkia 26,48 As Oy Luopioisten Retkitie 25,73 As Oy Luopioisten Kyynärötarha 23,42 Koy Pälkäneen Liikekeskus 20, Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Kangasala Kunnallisvaaleissa 2012 Kangasalan äänestysprosentti oli 61,7%. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista hieman. Tällöin aktiivisuus oli 63,7%. Kangasalla on valtuustopaikkoja 51 ja tulos oli vaalien 2012 perusteella seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 27,6 15 SDP 24,6 13 KESK 14,2 7 PS 11,7 6 KD 9,9 5 VIHR 6,6 3 VAS 4,8 2 Kangasalla toimii lähes 500 aktiivista yhdistystä, jotka ovat toimittaneet yhteystietonsa kuntaan ja järjestävät toimintaa kuntalaisille. Näihin kuuluvat myös kyläyhdistykset, joita kunnassa toimii lähes 30 kappaletta. Kangasalalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kunnanvaltuutettuihin ja osallistuvat myös suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Kangasalan alueella ilmestyy kaksi sanomalehteä. Nämä ovat Kangasalan Sanomat ja Sydän- Hämeen Lehti. Sydän-Hämeen Lehti on suuntautunut enemmän Pälkäneelle, mutta uutisoi aktiivisesti myös Kangasalan tapahtumista. Kangasalla toimii vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Nämä elimet toimivat aktiivisesti edistäen eturyhmiensä asioita kunnan suuntaan. Kuhmoinen 25

26 Kunnallisvaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus oli 66 %. Aktiivisuus laski hieman edellisistä vaaleista, jolloin se oli 68 %. Kuhmoisten valtuustossa on 21 paikkaa ja jakauma vaalin perusteella on seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KESK 32,9 7 KOK 29,3 6 SDP 20,6 4 PS 13,5 3 KD 3,5 1 Lautakuntien lisäksi kunnassa toimii yhtenäiskoululla johtokunta. Virallisten luottamuselinten lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Kuhmoisissa ilmestyy kerran viikossa paikallinen Kuhmoisten Sanomat. Lehden pääasiallinen levikkialue on Kuhmoisten kunnan alue, mutta merkittävä osa tilaajista asuu muualla eteläisessä Suomessa. Kunta järjestää myös kuntalaistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Pienessä kunnassa kunnan hallinto on ns. lähellä kuntalaista, jolloin kuntalaisten on helppo lähestyä kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöjohtoa. Kuhmoisten kunnan aktiivinen kolmannen sektorin toiminta tukee kuntalaisvaikuttamista. Lukuisat yhdistykset toimivat kunnan kanssa yhteistyössä järjestäen kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia ja aktiivista vapaa-ajantoimintaa. Kuntalaisvaikuttaminen tapahtuu näin myös yhdistysten kautta. Pälkäne Kunnallisvaaleissa 2012 Pälkäneen kunnan äänestysprosentti oli 64,4 %. Äänestysprosentissa oli hienoista laskua, sillä kunnallisvaaleissa 2008 äänestysprosentti oli 68,2 %. Pälkäneellä valtuustopaikkoja on 27. Vuoden 2012 kunnallisvaalien tulos oli seuraava: Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 32,0 9 KESK 26,0 8 SDP 18,6 5 PS 13,8 4 VAS 5,8 1 VIHR 2,0 0 KD 1,8 0 Perinteisen vaaliosallistumisen ohella kuntalaisilla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kunnassa toimii useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja kylissä toimivat kyläyhdistykset järjestävät toimintaa etenkin kesäisin. Pälkäneen kunnassa toimii Vanhusneuvosto, joka on kuntalaisten vaikutuskanava erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Kunnassa ollaan aloittamassa nuorisovaltuustotoimintaa jossain muodossa kuntalain muutoksen myötä. Sydän-Hämeen Lehti on yksipäiväinen tilattava paikallislehti, joka kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista ja tehdyistä päätöksistä. Lehden pääasiallisia levikkialueita ovat Kangasala ja Pälkäne Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kangasala 26

KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS. Selvityksen loppuraportti

KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS. Selvityksen loppuraportti KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen loppuraportti 26.3.2015 Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Selvityksen tausta... 4 1.2. Työn organisointi ja aikataulu... 4 2. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Luonnollisen kasvun Uurainen

Luonnollisen kasvun Uurainen KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSFOORUMI V 7.5. 2013 4. Teemaryhmä Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä Kommenttipuheenvuoro kunnanjohtaja Juha Valkama, Uurainen Luonnollisen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT LUETTELO PALVELUISTA Tähän luetteloon on listattu kunnalliset palvelut sekä niiden lisäksi arkielämässä päivittäin tai usein

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto PORVOON KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginhallitus Konsernihallinto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Lupa- ja valvonta-asiat Konserni Hallintopalvelukeskus Kaupunkikehitys Itä-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot