KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS. Selvityksen väliraportti

Transkriptio

1 KANGASALA-KUHMOINEN-PÄLKÄNE KUNTARAKENNESELVITYS Selvityksen väliraportti

2 Sisällys 1. Johdanto Selvityksen tausta Työn organisointi ja aikataulu Selvityksen tavoite Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Selvityksen kunnat Kuntien perustiedot Tilastotietoa kunnista Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kuntien toimintaorganisaatiot Kuntakonsernit Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kuntien välinen yhteistyö Kuntien yhteistyö muiden kuntien kanssa Palvelurakenne Kangasalan palvelurakenne Kuhmoisten palvelurakenne Pälkäneen palvelurakenne Toiminnan kustannukset Kuntien talouden kehitys Analyysi kuntien nykytilanteesta Liitteet

3 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta Kuntarakennelain (1698/2009) ja sen muutosten (478/2013) tultua voimaan, ovat useat kunnat joutuneet selvittämään kuntarakenteen muuttamista. Tavoitteena laissa on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lakimuutoksen vuoksi Kangasalan kunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiseen selvitykseen (Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu Tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen). Selvitykseen osallistuneet kunnat täyttivät omalta osaltaan kuntarakennelain mukaisen velvoitteen selvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta kuuluu toiminnallisesti Tampereen kaupunkiseutuun mm. työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Pälkäne tekee myös laajaa yhteistyötä etenkin Kangasalan kunnan kanssa. Kunnan suuntautuminen Tampereelle on selkeää. Pälkäneen kunta kuitenkin jättäytyi pois Tampereen kaupunkiseudun selvityksestä ja on tästä syystä edelleen velvollinen tekemään selvityksen. Kuhmoisten kunta kuuluu kahdesta muusta poiketen Keski-Suomen maakuntaan ja tekee laajaa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoinen tekee Jämsän kanssa myös kuntarakennelain mukaista selvitystä. Kunta kuitenkin haluaa tarkastella myös vaihtoehtoista suuntautumista Kangasalan kunnan suuntaan ja tästä syystä haluaa olla mukana myös nyt tehtävässä selvityksessä. Kuntien johto tapasi kesäkuussa 2014 ja neuvotteli alustavasti kuntarakenneselvityksen tekemisestä kuntien kesken. Tällöin sovittiin, että koska Pälkäne ei ole vielä tehnyt lain vaatimaa selvitystä, se ottaa tästä selvityksestä pääasiallisen vastuun. Selvitystyön suunnittelu alkoi virallisesti kesäkuussa 2014 Pälkäneen ja Kuhmoisten kunnanvaltuustojen pyytäessä Kangasalan kuntaa mukaan kuntarakenneselvitykseen. Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi selvitykseen osallistumisen syyskuussa Työn organisointi ja aikataulu Selvitystä tekemään päätettiin kuntien kesken olla käyttämättä ulkopuolista selvittäjää. Sen sijaan kunnat päättivät tehdä selvityksen käyttäen olemassa olevaa henkilöstöä. Koska kunnat olivat päättäneet, että Pälkäne ottaa suurimman vastuun selvityksen tekemisestä, valittiin selvityksen tekijäksi hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Pälkäneen kunnalta. Selvityksen organisaatio koostuu ohjausryhmästä, kuntajohtajaryhmästä ja kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä johtaa työtä ja kuntajohtajaryhmä valmistelee asiat tälle. Työryhmät tuottavat materiaalia selvitykseen ja antavat omaa asiantuntemustaan selvitykseen. 3

4 Ohjausryhmä Kuntajohtajaryhmä Palvelutyöryhmä Hallinto- ja taloustyöryhmä Selvitys jakaantuu teemallisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään kuvaamaan kuntien nykytilaa ja sen haasteita. Työ tehtiin kunnissa toimialojen omana työnä. Selvityksen tekijä kokosi tuotetusta materiaalista jokaiselle kunnalle nykytilakuvauksen. Toisessa vaiheessa keskitytään mahdollisen kuntaliitoksen tuoman uuden kunnan suunnitteluun. Tällöin pääpaino siirtyy työskentelyssä kuntakohtaisesta työstä yhteistyöskentelyyn. Kuntarakenneselvityksen 1. osan kirjoittivat kunnissa tuotetun materiaalin pohjalta hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi ja harjoittelija Tuomas Hirvonen Pälkäneen kunnalta. Kuntarakenneselvityksen ensimmäinen vaihe eli nykytilakuvaus valmistui joulukuun alussa 2014 ja ohjausryhmä hyväksyi sen

5 2. Selvityksen tavoite Selvityksellä on kaksi pääasiallista tavoitetta ja lisäksi Pälkäneellä ja Kuhmoisilla omat pienemmät tavoitteensa. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä kuntarakenneselvitys, jossa aidosti pohditaan kolmen kunnan yhdistämisestä tulevia hyötyjä. Kaikki osallistuvat kunnat totesivat, että tilanteessa, jossa vuonna 2014 oltiin, ei kuntaliitosta voitu sulkea pois minkään kunnan mahdollisista ratkaisuista. Toisena tavoitteena on tarkastella, kuntaliitoksen mahdollisesti jäädessä toteutumatta, uusia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen tulevaisuudessa. Syvenevä yhteistyö voisi olla vaihtoehtona kuntien selviytymiselle jatkossa, jos rakennetta päätettäisiin olla muuttamatta. Pälkäneen kunnalla on selvityksessä lisäksi tavoitteena täyttää lain velvoite kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Pälkäneen kunta ei vielä ole osallistunut mihinkään selvitykseen, vaikka kuntarakennelain nojalla se on siihen velvoitettu. Kuhmoisten kunta on samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tekemässä erillistä kuntarakenneselvitystä Jämsän kaupungin kanssa. Kuhmoisten kunnan selviytyminen tulevaisuudessa on pienen koon takia epävarminta selvityksen kuntajoukosta. Tästä syystä kunnassa koetaan tarpeelliseksi selvittää myös vaihtoehto Kangasalan ja Pälkäneen suuntaan. 5

6 3. Toimintaympäristön muutokset ja ennakoitavuus Kuntien toimintaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Valtio on omilla toimillaan yrittänyt saada aikaan kuntauudistusta vuodesta 2005 alkaen. Näiden toimien seurauksena kuntaliitoksia on tehty selvitykseen osallistuvissa kunnissa jo Kangasalla vuosina 2005 ja 2011 ja Pälkäneellä Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus otti tavoitteekseen kuntalakiuudistuksen, kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tekemisen. Myös tämä selvitys juontuu osittain kuntarakennelain päivityksen aiheuttamasta selvitysvelvollisuudesta ja myös Kangasala on jo aiemmin osallistunut Tampereen kaupunkiseudun selvitykseen selvitysvelvollisuuden täyttääkseen. Kuntalain uudistamisella valtio tavoittelee kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uudistuksella huomioidaan myös entistä paremmin palvelutoiminnan erilaiset muodot. Myös kunnan pitkän aikavälin johtamista halutaan parantaa. Kuntalain uudistus ei vaikuta merkittävästi tähän selvitykseen. Sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä suurilla kuntayhtymille vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista. Sote-palveluiden lisäksi valtio on uudistamassa toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen koulutusta, vähentää resurssien käyttöä ja uudistaa koulutusta vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. Valtionosuusuudistus on astumassa voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistus muuttaa perusteita, joilla valtionosuuksia myönnetään, joten valtionosuuksien jakautuminen kunnille muuttuu aiemmasta. Samaan aikaan valtionosuuksia kunnille supistetaan vuosittain. Tulopohjan pieneneminen aiheuttaa kunnille tarpeita hankkia tuloja muista lähteistä tai supistaa toimintaa. Tulojen lisääminen nopeasti on mahdollista vain kunnan veroja korottamalla. Toiminnan supistaminen on mahdollista, mutta se vaatii valtion toimia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä ollakseen merkittävää. Valtion toimien lisäksi kuntien haasteena on ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden määrät kasvavat jatkuvasti ja samoin kasvaa heidän palvelutarpeensa. Palvelutarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta joko merkittävää tulojen lisäystä, velkaantumista tai palvelurakenteen muuttamista huomattavasti. Ongelma on akuutein niissä kunnissa, joissa väestö on pieni ja nuoret siirtyvät opiskelun ja työelämän vuoksi kasvukeskuksiin eikä työikäinen väestö riitä huoltamaan ikääntyneitä ikäluokkia. Näiden haasteiden lisäksi ongelmia koko kansantaloudelle aiheuttaa jo lähes vuosikymmenen jatkunut yleismaailmallinen talouden taantuma ja hitaan kasvun vaihe, jonka seurauksena mm. työttömyys on Suomessa noussut jo lähes 1990-luvun laman aikaiselle tasolle. Talouden taantuma aiheuttaa lisäksi verotulomenetyksiä, joiden seurauksena myös julkisen talouden kriisiytyminen uhkaa kuntien toimintaa. 6

7 Kokonaisuutena toimintaympäristö, jossa selvitystä tehtiin, oli haastava ja etenkin kuntien kannalta epävarma. Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja valtion ajamien uudistusten vaikutuksesta lähitulevaisuuden ennakoiminen oli äärimmäisen vaikeaa. 7

8 4. Selvityksen kunnat 4.1. Kuntien perustiedot Kangasala Kangasalan kunta on perustettu vuonna Kunta on käynyt läpi kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Sahalahden ja Kangasalan kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin Kuhmalahden kunta taas liittyi Kangasalan kuntaan Kangasalan asukasluku on ( ) ja pinta-ala 871km². Kangasala sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa ja on Tampereen naapurikunta. Kangasalan asutus on painottunut Tampereen vastaisen rajan ja Kangasalan kirkonkylän väliselle alueelle sekä valtatie 9:n läheisiin lähiöihin. Kangasala on asukasluvultaan maakunnan ja seutukunnan neljänneksi suurin kunta Tampereen, Nokian ja Ylöjärven jälkeen. Kangasala on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kangasalan kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta on perustettu vuonna Kunta on neuvotellut Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa vuosina Kuhmoinen oli mukana myös Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä vuonna Tällöin Kuhmoisten kunnanvaltuusto kuitenkin torjui kuntaliitokset. Kuhmoisten asukasluku on ( ) ja pinta-ala 937km². Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja Jämsän seutukunnassa. Kunnalla on naapurikunta sekä Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä. Kuhmoinen on seutukunnan pienin kunta ja maakunnan pienempiä. Kunnan asutus keskittyy keskustaajamaan Päijänteen rannalla ja valtatie 24:n varteen. Kuhmoinen on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuhmoisten kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. Pälkäne Pälkäneen kunta on perustettu vuonna Pälkäneen ja Luopioisten kunnat lakkautettiin ja uusi kunta perustettiin alkaen. Tässä yhteydessä yhtyneen kunnan vaakunaksi tuli Luopioisten kunnanvaakuna Pälkäneen asukasluku on ( ) 6795 ja pinta-ala 560km². Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja Tampereen seutukunnassa. Kunta sijaitsee maakunnan rajalla ja sillä on naapurikuntia Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pälkäne on seutukunnan toiseksi pienin kunta Vesilahden jälkeen ja maakunnan pienimpiä. Kunnan asutus on jakautunut kolmeen suureen taajamaan sekä kunnan länsiosien kyliin. Kunnan merkittävin tie on valtatie 12. Pälkäne on yksikielinen suomenkielinen kunta. Pälkäneen kunnan vaakuna on liitteessä nro 1. 8

9 4.2. Tilastotietoa kunnista Tässä luvussa esitellään kuntia erilaisten tilastojen valossa. Tilastot ovat väkiluvun kehitys, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltosuhde, koulutustaso, loma-asuntojen määrä, työpaikkojen määrän kehitys, työssäkäynti, työpaikkarakenne ja ikäryhmien kehitys. Tilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, ellei toisin mainita. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee sen, kuinka monta ei-työikäistä ihmistä kunnassa on jokaista sataa työikäistä kohti. Tämä kertoo mm. työvoiman ja verotulojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Koko maan huoltosuhde kertoo myös eläkejärjestelmän kestävyydestä. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo ei-työssäkäyvien määrän suhteessa työssäkäyviin. Tätä tarkastelua ei käytetä tässä, koska tulevaisuuden työllisyysastetta ei ole mahdollista ennustaa tarkasti. Työpaikkojen määrät, jakaumat, koulutustaso ja verotulot kertovat kunnan elinkeinoelämästä ja elinvoimaisuudesta. Työssäkäynti kertoo kuntien muodostaman talousalueen rakenteesta ja kuntien talouksien yhteydestä toisiinsa. Loma-asuntojen määrä kertoo matkailun merkityksestä kunnan taloudelle. Ikäluokittaiset tarkastelut kertovat tulevasta palvelutarpeesta. Esimerkiksi käytännössä kaikki vuotiaat käyvät peruskoulua, joten heidän määränsä perusteella voidaan suunnitella perusopetuksen määrää tulevaisuudessa. Väkiluvun kehitys Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Väkiluvun kehitys on kunnista ollut selkeän positiivista ainoastaan Kangasalla. Pälkäneellä asukasluku on 2000-luvulla aluksi kasvanut, mutta vuodesta 2009 supistunut. Kuhmoisten asukasluku on supitunut koko 2000-luvun ajan. Alueen kokonaisväestömuutos on Kangasalan ansiosta ollut positiivinen koko tarkastelujakson. 9

10 Väkiluvun kehitysennuste Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Edellä kuvattu kehitys jatkuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan siten, että Kangasalan väkiluku jatkaa vahvalla kasvu-uralla, Pälkäneen väkiluku kasvaa hieman ja Kuhmoisten väkiluku jatkaa supistumistaan. Alueen kokonaisväestömuutos olisi edelleen positiivinen, pääasiassa Kangasalan ansiosta, koko ennusteen kattaman ajan. Väestöllinen huoltosuhde Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten määrää suhteessa huollettaviin ikäluokkiin. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa kolmessa kunnassa koko 2000-luvun. Kuhmoisten huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt huomattavasti voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. 10

11 Kuntien ja yhdistetty huoltosuhde vuoteen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhdistetty 68,8 73,8 76, ,6 81,4 Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa myös jatkossa ainakin vuoteen 2030 saakka. Tämän jälkeen heikkeneminen ainakin hidastuu ja kääntynee seuraavalla vuosikymmenellä positiivisempaan suuntaan. Kuhmoisten huoltosuhde on koko tarkastelujakson erityisen vaikea, huollettavien ikäluokkien ollessa suurimmillaan lähes 130% huoltavista ikäluokista. Kolmen kunnan yhdistetty huoltosuhde vuosille näyttää, että Kangasalan suuri väestö ja kohtuullisena pysyvä huoltosuhde tasapainottaisi tilannetta niin, että kokonaishuoltosuhde nousisi korkeimmillaan vain noin 82:en. Väestön vähimmäiskoulutustaso (%) Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Koko maa Keskiaste 72,3 56,4 63,8 68,6 Korkea-aste 32,5 17,7 22,2 28,7 11

12 Väestön koulutustaso jakautuu kunnittain siten, että Kangasalla on sekä keskiasteen että korkeaasteen suorittaneita enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pälkäneellä sekä Kuhmoisissa vähemmän. Loma-asunnot, lkm Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Kaikissa kunnissa on runsaasti loma-asuntoja. Yhteensä loma-asuntoja vuonna 2013 oli kolmessa kunnassa kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna loma-asuntoja on selkeästi eniten Kuhmoisissa, jossa on 1,2 loma-asuntoa jokaista vakituista asukasta kohti. Suuri loma-asuntojen määrä tarkoittaa suurta loma-asukkaiden määrää kunnassa. Loma-asukkaat tuovat yrityksille asiakkaita ja lisäävät yleistä elinvoimaa. Muualla vakituisesti asuvat loma-asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia kuntaan. Työpaikkojen kokonaismäärä v Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Työpaikkojen määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittävästi vain Kangasalla. Kuhmoisissa määrät ovat pääasiassa jatkuvasti vähentyneet ja Pälkäneellä polkeneet paikoillaan. Koko alueen työpaikkojen määrä on pääasiassa kasvanut vuosia lukuun ottamatta. Tilastoa sekoittavat 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset, jotka näkyvät työpaikkojen määrissä harppauksina vuosien välillä. 12

13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työpaikat toimialoittain ,3 % 4,3 % 2,0 % 4,7 14,4 % 16,8 % 30,4 % 20,1 % 23,3 % 62,6 % 58,8 % 60,3 % Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Muut Alkutuotanto Jalostus Palvelut Toimialoittain tarkasteltuna kaikissa kunnissa on noin 60% työpaikoista palvelualoilla. Kangasalla sen sijaan jalostuksen työpaikkojen osuus on muita kuntia korkeampi, lähinnä alkutuotannon kustannuksella. 95,0 Työpaikkaomavaraisuus (%) ,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50, Kangasala 64,3 66,5 66,7 66,9 Kuhmoinen 90,7 86,5 80,5 83,7 Pälkäne 79,9 81,8 80,4 78,9 Työpaikkaomavaraisuus on Pälkäneellä ja Kuhmoisissa korkea, Kangasalla puolestaan matala. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla pienentynyt jonkin verran, muiden kuntien osalta muutokset eivät ole merkittäviä. Kangasalan luku on tyypillinen kehyskunnalle, josta 13

14 käydään muualla töissä. Kuhmoisten ja Pälkäneen luvut ovat puolestaan tyypillisiä maaseutukunnille, joista käydään vähän töissä kunnan ulkopuolella. Työssäkäynti kuntien välillä vaihtelee. Kangasalan ja Pälkäneen välillä työssäkäynti on huomattavasti vilkkaampaa kuin työssäkäynti Kuhmoisiin tai Kuhmoisista kummastakaan kunnasta. Työssäkävijät Uudessa kunnassa Työpaikat Uudessa kunnassa Yhteensä, Yhteensä, jotka käyvät työssä (missä) joissa käydään työssä (mistä) Uusi kunta 7775 Uusi kunta 7775 Tampere 6879 Tampere 2116 Valkeakoski 255 Orivesi 164 Pirkkala 210 Nokia 145 Helsinki 206 Valkeakoski 136 Hämeenlinna 193 Lempäälä 124 Kun tarkastellaan yhdistyneen kunnan työpaikkoja ja työssäkäyntiä, havaitaan että yhteensä kunnassa olisi (vuoden 2012 tiedoilla) työpaikkaa ja niissä kävisi 7775 kunnan asukasta. Kunnassa olisi puolestaan työssäkävijää, joista sama 7775 kävisi kunnan alueella työssä. 14

15 Yhdistyneen kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi edelleen heikko. Tampere olisi selkeästi merkittävin työssäkäyntikunta ja tamperelaiset suurin kunnan alueella työssäkäyvä ryhmä. Työttömyys-% Kangasala 9,3 9,4 8,9 8,3 6,9 5,8 6,8 10,1 9 7,4 8,8 10,3 11,3 Kuhmoinen 16,8 18,4 17, ,4 13,8 13,6 20,3 16,2 14,4 15,2 14,6 13,7 Pälkäne 9,2 8,4 8,2 8,9 7,5 6,2 7,4 10,5 10,6 8,8 9,5 10,6 10,6 Koko maa 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 Työttömyysasteet ovat kunnissa kehittyneet hyvin eri suuntiin 2000-luvulla. Pälkäneen ja Kangasalan työttömyysasteet ovat olleet alimmillaan vuonna 2007, nousseet taantumassa , palautuneet alaspäin vuosiksi 2010 ja 2011 ja sen jälkeen olleet nousussa. Kuhmoisissa sen sijaan työttömyys on ollut hyvin korkea lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 jälkeen trendi on kuitenkin ollut laskeva. 15

16 0-6-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Kangasalla tämän ikäisten määrien ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2020 mennessä kun samaan aikaan vastaavan ikäisten määrien ennakoidaan vähenevän muissa kunnissa. Kokonaisuutenakin tarkasteltuna näiden ikäluokkien määrät pienenevät hitaasti vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat, samoin kuin nuorempienkin määrät, kehittymässä kunnissa eri suuntiin. Tämä joukko on kuitenkin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin edelleen kokonaisuutena nopeasti kasvava. 16

17 16-64-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Työikäisten määrät ovat nuoremmista ikäryhmistä poiketen kehittymässä myös Kangasalla heikosti. Kokonaisuutena työikäisten joukko pienenee vuoteen 2020 mennessä hieman. Kuhmoisissa väheneminen on kuitenkin jopa 25%:n luokkaa vuosikymmenen aikana vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa paitsi Kuhmoisissa, jossa lukumäärä kääntynee jo vuosikymmenen lopulla laskuun. Kokonaisuutena määrät kasvavat neljänneksen vuosikymmenen mittaan. 17

18 Yli 74-vuotiaiden määrän kehittyminen Kangasala Kuhmoinen Pälkäne Yhteensä Yli 74-vuotiaiden määrät ovat kasvamassa kaikissa kunnissa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on Kangasalla, jossa tämän ikäisten määrä kasvaa lähes 40% vuosikymmenen aikana. Koko alueella kasvu on hieman alle kolmanneksen luokkaa. Kuhmoisissa kasvu on vuosikymmenellä hyvin vähäistä Kuntien luottamuselinorganisaatiot Kangasala Kangasalan luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta), kuudesta lautakunnasta ja yhdestä liikelaitoksen johtokunnasta. Kunnassa on lisäksi useita muita, pienempiä elimiä. Näistä merkittävimmät ovat vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Kangasalan kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 18

19 Kuhmoinen Kuhmoisten luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja kolmesta lautakunnasta. Kunnassa toimii lisäksi vanhusneuvosto ja yhtenäiskoululla johtokunta. Näiden lisäksi Kuhmoisilla on edustus muutamissa ylikunnallisissa elimissä, esimerkiksi Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, Keurusselän ympäristölautakunnassa, maaseutuhallinnon yhteistoimintaryhmässä jne. 19

20 Pälkäne Pälkäneen luottamuselinorganisaatio koostuu pakollisista elimistä ja viidestä lautakunnasta. Lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Pälkäneen kunnalla on edustajia lisäksi useissa ylikunnallisissa elimissä. Näitä ovat mm. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunta, Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, Valkeakosken aluesairaalan johtokunta, Pirkanmaan liiton edustajisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto jne. 20

21 4.4. Kuntien toimintaorganisaatiot Kangasala Kangasalan kunta koostuu kunnan johdosta, kahdesta toimialasta ja liiketoimintayksikkö Oksasta. Toimialat jakaantuvat edelleen palvelukeskuksiin. 21

22 Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta. Hallinto-osasto vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta. Toimialojen ulkopuolella toimii kehittämisasiamies, joka vastaa kunnan elinkeinotoimesta ja kehittämistyöstä. Kunta hankkii yhdyskuntasuunnittelun palveluita Pälkäneen kunnalta ja aluearkkitehti kuuluu toiminnallisesti tekniselle osastolle. Pälkäne Pälkäneen kunnan organisaatio koostuu kolmesta toimialasta ja suoraan kunnanjohtajan alla toimivasta aluearkkitehtitoiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilaaminen kuuluu kunnanjohtajalle. 22

23 4.5. Kuntakonsernit Kangasala Kangasalan kuntakonserniin kuuluu 14 kunnan kokonaan suoraan tai välillisesti omistamaa yhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää, joissa kunnalla on pieni omitusosuus. 23

24 Kuhmoinen Kuhmoisten kuntakonserni koostuu kahdesta kunnan kokonaan omistamasta yhteisöstä ja kolmesta osakkuusyhteisöstä. Kunta on jäsenenä neljässä kuntayhtymässä. Nämä ovat Keski- Suomen liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy Kiinteistöosakeyhtiö Hokkalanperä 35 Asunto Oy Peltohokkala 25,6 Kiinteistö Oy Pohjoisportti 35,5 Pälkäne Pälkäneen kuntakonserniin kuuluu kaksi kokonaan kunnan omistamaa yhteisöä ja 11 osakkuusyhteisöä. Kunta on jäsenenä viidessä kuntayhtymässä. Nämä ovat Pirkanmaan 24

25 sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon ky, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Pirkanmaan liitto ja Koulutuskeskus Tavastia. 100% kunnan hallinnassa 20-50% kunnan hallinnassa (omistusosuus prosentteina) Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Koy Luopioisten Pienteollisuustalo 48,65 Luopioisten Vesihuolto Oy 42,50 As Oy Tiilivakki 40,19 As Oy Kyläkantola 37,10 As Oy Luopioisten Retkipirtti 31,79 As Oy Luopioisten Kokinrivi 30,40 As Oy Aitoonrivi 26,57 As Oy Rantakukkia 26,48 As Oy Luopioisten Retkitie 25,73 As Oy Luopioisten Kyynärötarha 23,42 Koy Pälkäneen Liikekeskus 20, Kuntalaisvaikuttaminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta Kangasala Kunnallisvaaleissa 2012 Kangasalan äänestysprosentti oli 61,7%. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista hieman. Tällöin aktiivisuus oli 63,7%. Kangasalla on valtuustopaikkoja 51 ja tulos oli vaalien 2012 perusteella seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 27,6 15 SDP 24,6 13 KESK 14,2 7 PS 11,7 6 KD 9,9 5 VIHR 6,6 3 VAS 4,8 2 Kangasalla toimii lähes 500 aktiivista yhdistystä, jotka ovat toimittaneet yhteystietonsa kuntaan ja järjestävät toimintaa kuntalaisille. Näihin kuuluvat myös kyläyhdistykset, joita kunnassa toimii lähes 30 kappaletta. Kangasalalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kunnanvaltuutettuihin ja osallistuvat myös suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Kangasalan alueella ilmestyy kaksi sanomalehteä. Nämä ovat Kangasalan Sanomat ja Sydän- Hämeen Lehti. Sydän-Hämeen Lehti on suuntautunut enemmän Pälkäneelle, mutta uutisoi aktiivisesti myös Kangasalan tapahtumista. Kangasalla toimii vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Nämä elimet toimivat aktiivisesti edistäen eturyhmiensä asioita kunnan suuntaan. Kuhmoinen 25

26 Kunnallisvaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus oli 66 %. Aktiivisuus laski hieman edellisistä vaaleista, jolloin se oli 68 %. Kuhmoisten valtuustossa on 21 paikkaa ja jakauma vaalin perusteella on seuraava. Puolue Prosenttia Paikkoja KESK 32,9 7 KOK 29,3 6 SDP 20,6 4 PS 13,5 3 KD 3,5 1 Lautakuntien lisäksi kunnassa toimii yhtenäiskoululla johtokunta. Virallisten luottamuselinten lisäksi kunnassa toimii vanhusneuvosto. Kuhmoisissa ilmestyy kerran viikossa paikallinen Kuhmoisten Sanomat. Lehden pääasiallinen levikkialue on Kuhmoisten kunnan alue, mutta merkittävä osa tilaajista asuu muualla eteläisessä Suomessa. Kunta järjestää myös kuntalaistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Pienessä kunnassa kunnan hallinto on ns. lähellä kuntalaista, jolloin kuntalaisten on helppo lähestyä kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöjohtoa. Kuhmoisten kunnan aktiivinen kolmannen sektorin toiminta tukee kuntalaisvaikuttamista. Lukuisat yhdistykset toimivat kunnan kanssa yhteistyössä järjestäen kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia ja aktiivista vapaa-ajantoimintaa. Kuntalaisvaikuttaminen tapahtuu näin myös yhdistysten kautta. Pälkäne Kunnallisvaaleissa 2012 Pälkäneen kunnan äänestysprosentti oli 64,4 %. Äänestysprosentissa oli hienoista laskua, sillä kunnallisvaaleissa 2008 äänestysprosentti oli 68,2 %. Pälkäneellä valtuustopaikkoja on 27. Vuoden 2012 kunnallisvaalien tulos oli seuraava: Puolue Prosenttia Paikkoja KOK 32,0 9 KESK 26,0 8 SDP 18,6 5 PS 13,8 4 VAS 5,8 1 VIHR 2,0 0 KD 1,8 0 Perinteisen vaaliosallistumisen ohella kuntalaisilla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kunnassa toimii useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja kylissä toimivat kyläyhdistykset järjestävät toimintaa etenkin kesäisin. Pälkäneen kunnassa toimii Vanhusneuvosto, joka on kuntalaisten vaikutuskanava erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Kunnassa ollaan aloittamassa nuorisovaltuustotoimintaa jossain muodossa kuntalain muutoksen myötä. Sydän-Hämeen Lehti on yksipäiväinen tilattava paikallislehti, joka kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista ja tehdyistä päätöksistä. Lehden pääasiallisia levikkialueita ovat Kangasala ja Pälkäne Elinkeinot, työllisyys ja elinvoima Kangasala 26