MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA"

Transkriptio

1 Erillisliite nro: 2 ( ) MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävä liikuntamalli työryhmä

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat suositukset 1 Terveyden edistäminen 2.2Terveyden edistämisen laatusuositukset Terveydenhuollon suositus Sosiaalityön suositus Teknisen ja ympäristötoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suositus 2.3 Terveysliikunta Terveysliikunnan suositus 2.4 Liikuntaneuvonta 2 Liikunta eri elämänvaiheissa 3.1 Lasten ja nuorten liikunta 3.2 Työikäisten liikunta 3.3 Ikääntyvien ja iäkkäiden liikunta 3 Liikunnan terveysvaikutukset 5 Terveyttä edistävän liikunnan tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit 5.2 Koetut ongelmat ja muutostarpeet 6 Terveyttä edistävän liikunnan strategia Kainuussa 6.1 Terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueet 6.2 Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Terveydenhuollon henkilöstön koulutus Liikuntaneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Liikuntaneuvojan ja liikuntasuunnittelijan tehtävät 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi 7.1 Toiminnan vaatimat resurssit 7.2 Vastuutahot 7.3 Aikataulu Lähteet Liitteet liite 1. Kainuun kuntien ja maakunta-kuntayhtymän liikuntaan sidoksissa olevia henkilöstöresursseja liite 2. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa liite 3. Liikuntaneuvonnan työprosessi liite 4. Terveyttä edistävän liikuntamallin käytäntö

3 1 Johdanto Maakunnallisuus on Kainuussa uusi tekijä myös liikunnan osalta ja maakunnan, kuntien ja kansalaistoiminnan keskeinen yhteistyö ei vielä ole selkiytynyt. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää uuden ja toimivan terveyttä edistävän liikuntamallin kehittämistä. Terveyttä edistävän liikunnan vaikuttavuus ja tulokset näkyvät myöhemmin eri-ikäisten kainuulaisten hyvänä olona, lisääntyneenä hyvinvointina ja terveytenä. Uusien terveyden edistämisen laatusuositusten (luonnos 2006) mukaan kaikille palveluille yhteisissä suosituksissa edellytetään, että kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne ja palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin. Terveyden edistämisen toimintaa kehitetään näiden havaittujen tarpeiden pohjalta. (www.terveys2015.fi) Liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä. Liikuntaa lisäämällä voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia parantaa merkittävästi sekä säästää julkisen sektorin kustannuksia. Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja siihen liittyvän toiminnan tasapainoinen kehittäminen edellyttää yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen. Kansanterveyslaitoksen julkaisujen mukaan väestön koettu terveys on Kainuussa hyvä, huolimatta koko maata korkeammasta sairastavuudesta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi, joka koko maassa on 100, vaihtelee Kainuun kunnissa Kajaanin 110:stä Puolangan lähes 160:een. Erityisen yleisiä sairauksia ovat astma, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, mutta myös muiden suurten kansansairauksien ikävakioidut esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon vuoden 2003 lopussa.(kela 2003) Sosiaali- ja terveyslauta päätti kokouksessaan maakunnallisen, terveyttä edistävän liikuntamallin kehittämisestä vuoden 2006 aikana ja nimesi asiaa valmistelevan työryhmän. Työryhmän työ käynnistyi huhtikuussa ja tavoitteena on, että kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä työryhmä on hahmotellut terveysliikunnan toimintamallin kokonaisuuden ja ne keskeiset mallin osatekijät, jotka eri toimijatahojen on syytä ottaa huomioon vuoden 2007 toiminta- ja taloussuunnittelussaan. Yksityiskohtaisen mallin on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä ja se on otettavissa käyttöön vuoden 2007 alusta. 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat suositukset 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. (Vertio 2003) 2.2. Terveyden edistämisen laatusuositukset Uusien terveyden edistämisen laatusuosituksen (luonnos 2006) mukaan kaikille palveluille yhteisissä suosituksissa edellytetään, että kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne sekä palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää

4 ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin, jolloin terveyden edistämisen toimintaa kehitetään näiden todettujen tarpeiden pohjalta Terveydenhuollon suositus Terveydenhuollon suositus korostaa terveyspalveluiden asiantuntijoiden vahvaa erityisosaamista ja vastuuta kansansairauksien ehkäisyssä ja kansanterveysohjelmien toimeenpanossa. Tuloksellinen toiminta vaatii yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityön suositus Sosiaalityön suositus korostaa erityisesti varhaiskasvatuksen merkitystä, koska siellä luodaan terveiden elämäntapojen omaksumisen perusta sekä tuetaan lasten ja perheiden terveyttä edistäviä elämäntapoja kasvatuskumppanuuden avulla Teknisen ja ympäristötoimen suositus Teknisen ja ympäristötoimen suosituksen mukaan sen erityisenä tehtävänä on turvata terveyttä ja hyvinvointia tuottavat toimintaympäristöt kuntalaisille. Toiminta kattaa mm. asumisen, tuotantoelämän, palvelut, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat tilat ja ympäristöt Koulutus- ja sivistystoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suosituksen mukaan niiden erityisenä tehtävänä on ihmisen kasvun ja ihmisenä kasvaminen tukemisen. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä.

5 Kuvio 1. Terveyttä määrittävät tekijät (Terveyden edistämisen laatusuosituksista) Terveyttä määrittävistä tekijöistä voidaan nostaa esiin tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä. Osa näistä tekijöistä selittää väestöryhmien välisten terveyserojen syntyä. Väestöryhmien välisillä terveyseroilla tarkoitetaan terveydessä ilmeneviä eroja, jotka liittyvät yksilön selviytymistä edistävien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen väestössä. Näitä voimavaroja kuvaavia mittareita ovat mm. koulutus, ammatti tai tulotaso sekä siviilisääty. Kuvio 2. Terveyttä vahingoittavat, heikentävät ja terveyttä suojaavat tekijät Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on yksi lähivuosien keskeisimmistä tavoitteista. Terveys kansanterveysohjelmassa tavoitteeksi asetetaan sukupuolten sekä eri koulutusja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen. 2.3 Terveysliikunta Terveysliikunnaksi voidaan lukea liikunta, joka on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja joka edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä toiminnan syistä ja toteuttamistavoista riippumatta. Terveysliikunnaksi voidaan nimittää sitä liikuntaa, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja vähäisin vaaroin riippumatta toiminnan tavoitteista ja toteuttamistavoista. Terveyttä tukeakseen liikunnan on oltava usein toistuvaa, jatkuvaa ja toteuttajansa kuntoon nähden kohtuullista. (Vuori 1996) Terveysliikunnan suositus Suomessa ei virallista terveysliikuntasuositusta ole. Terveyttä ja toimintakykyä edistävän liikunnan kriteereistä ja suosituksista on olemassa käyttökelpoisia kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia. USA:ssa American College of Sports Medicine (ACSM) laati jo 1990-luvun alussa suositukset, joita on hiljalleen päivitetty. (Fogelholm & Oja 2005) Nykyisessä terveysliikuntasuosituksessa on määritelty riittävä perustaso, jolla fyysiseen passiivisuuteen liittyvät suurimmat terveysriskit vältetään. Perustason voi saavuttaa 3-4 tunnin perusliikkumisella viikossa tai 2-3 tunnin viikoittaisella täsmäliikunnalla, jotka vastaavat noin 1000 kcal energiankulutusta viikossa. (Fogelholm & Oja 2005) Tuore selvitys suomalaisten aikuisten liikuntatottumuksista kertoo, että vain kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi tulkitaan vähintään 30 minuuttia ja vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa tai kuntoilua, että se on luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää. (Kansallinen liikuntatutkimus 2006) 2.4 Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonta on toimintaa, jossa asiantuntija määrittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen liikuntatarpeensa, halukkuutensa ja sopivuutensa liikuntaan ja laatii liikunnan toteuttamissuunnitel-

6 man, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Liikuntaneuvonta on erityisen tärkeää sellaisille henkilöille, jotka liikkuvat vähän ja joille liikunta on sairastumisriskiä vähentävä tai sairauden hoitoa edistävä tekijä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000). Liikuntaneuvonnassa ja liikuntaohjelmia suunniteltaessa tulee selvittää asiakkaan tarve, halukkuus ja sopivuus liikuntaan. Tehokas ja turvallinen liikuntaneuvonta edellyttää, että asiantuntija yhdessä asiakkaan kanssa määrittää liikuntatarpeen ja laatii liikuntaohjelman. Asiakas sitoutuu sen toteuttamiseen ja asiantuntija asiakkaan tukemiseen ja suunnitelman seurantaan. 3 Liikunta eri elämänvaiheissa 3.1 Lasten ja nuorten liikunta Lapsi tarvitsee liikkumista eli liikuntaa, koska se on edellytys normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Osa liikunnan vaikutuksista ilmenee heti, osa vasta vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Lapsilla ja nuorilla lihavuus yleistyy ja heidän fyysinen kuntonsa huononee. Tällä hetkellä ylipainoisia lapsia on jo %. Kansainvälisiin suosituksiin pohjautunut yhden tunnin päivittäisen liikunnan kokonaismäärä ei enää riitä vaan lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Tällä hetkellä vain 30 % suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu terveen kehityksen kannalta riittävästi (www.nuorisuomi.fi). 3.2 Työikäisten liikunta Liikunta lisää kuntoa ja terveyttä. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä, kuntouttava tai hoitava vaikutus yli 20 sairauteen. Säännöllinen, intensiivinen, koko elämän kestävä liikuntaharrastus näyttää suojaavan työkyvyttömyydeltä ja lisäävän eliniän odotetta. Väestötasolla liikunta näyttää suojaavan työkyvyttömyydeltä ensisijaisesti hyvin koulutettuja. Ne jotka liikkuvat, hyötyvät eniten ja juuri ne, joille liikunta olisi tarpeellisinta, jäävät usein aktiviteettien ulkopuolelle. (Taimela 2005). Kansanterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan työikäisten liikunnan harrastamiselle oli ominaista riittävän liikunnan määrän väheneminen nuoruusiän jälkeen. Ikäryhmässä v. päivittäin tai 4-6 kertaa liikkuvien määrä oli v ,9 %, ikäryhmässä v 25,6 %, ikäryhmässä v. 30,0 %, ikäryhmässä v. 32,6 %. Eläkeiän lähestyessä liikunnan määrä kasvaa, ikäryhmässä v. riittävästi liikkuvien määrä oli v ,2 %. Ylipainoisten osuus eri ikäryhmissä kasvaa iän myötä, vuotiaissa miehissä ylipainoisten osuus oli n. 30 %, vuotiaista miehistä ylipainoisia on lähes 70 %. Koko ikäluokassa v ylipainoisten osuus on miehissä n.60 %. Naisilla vastaavat luvut ovat n. 18 % ikäluokassa v, runsaat 60 % ikäluokassa v ja keskimäärin n. 40 % vuotiaista naisista on ylipainoisia. (Kansanterveyslaitos 2005). Vastaavan tuloksen aikuisväestön liikunta-aktiivisuudesta kokonaisuutena ja ikäryhmittäin antaa myös vuoden 2006 Kansallinen liikuntatutkimus. Tutkimuksen mukaan työikäisistä liikkuu riittämättömästi 64 %. 3.3 Ikääntyvien ja iäkkäiden liikunta Liikunnalla ja muulla sopivalla fyysisellä aktiivisuudella on erityisen merkittäviä vaikutuksia iäkkäiden toimintakykyyn sairauksien ja toiminnanvajavuuksien ehkäisyn, itsenäisen selviytymisen ja elämänlaadun kannalta. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana eläkeikäisten keskuudessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että fyysisesti passiivista elämää viettävien henkilöiden määrä kasvaa etenkin vanhimmissa ikäluokissa. Suositeltava liikunnan määrä ja muodot vaihtelevat suuresti ikääntyvillä ja vanhuksilla ja siksi heidän liikuntaohjelmansa on syytä laatia yksilöllisesti. Lihaskunnon merkityksen kasvaessa on suositeltavaa tehdä lihasvoimaharjoittelua vähintään kerran viikossa. Liikkuminen, hyvä lihasvoima ja tasapaino parantavat iäkkäimpien ja raihnaisimpien elämänlaatua. (Heikkinen 2005) Kansanterveyslaitoksen tekemässä selvityksessä vuotiaiden ikäryhmässä miehistä 65 %

7 ja naisista 61 % ilmoitti kävelevänsä vähintään 4 kertaa viikossa ainakin puolen tunnin ajan. Muuta liikuntaa kuin kävelyä harrasti vähintään kaksi kertaa viikossa 48 % sekä miehistä että naisista. (Kansanterveyslaitos 2005) 4 Liikunnan terveysvaikutukset Säännöllisen liikunnan on todettu olevan terveydelle edullista, mutta tästä tiedosta huolimatta useimmat ihmiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Erityisen tärkeää olisi saada riittämättömästi liikkuvat henkilöt lisäämään liikuntaa. Liikkumattomuus nostaa sairastumisriskiä sepelvaltimotaudissa ja aivohalvauksessa noin kaksinkertaiseksi aikuisiän sokeritaudissa noin prosenttia suuremmaksi kohonneessa verenpaineessa 30 prosenttia suuremmaksi paksusuolen syövässä prosenttia suuremmaksi Liikkumattomuus nostaa lonkkamurtuman riskiä prosenttia suuremmaksi lihavuuden kehittymisen riskiä kaksinkertaiseksi riskiä menettää itsenäinen selviytyminen huonokuntoisuuden takia vuotta aikaisemmin Säännöllinen liikunta on yhteydessä alentuneeseen: kokonaiskuolleisuuteen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja -sairauksiin sepelvaltimotautiin lihavuuteen aikuisiän sokeritautiin paksunsuolen syöpään osteoporoosiin (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 2001; Vuori, Taimela & Kujala 2005) 5 Terveyttä edistävän liikunnan tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit Terveyttä edistävän liikunnan toimintatavat ja resurssit vaihtelevat Kainuussa. Joissakin kunnissa terveyttä edistävää liikuntaa järjestävät kunnat tai kansalaisopistot, joissakin palvelujen tarjoajana toimii kansalaissektori ja jollain alueella maakunta-kuntayhtymä. Soveltavan liikunnan (erityisliikunnan) järjestämiseen keskittyviä erityisliikunnan ohjaajia on neljän kunnan alueella. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ei systemaattisesti Kainuun alueella toteuteta. Kainuun liikuntatoimi hankkeen tekemän selvitystyön tuloksena arvioidaan Kainuussa olevan tällä hetkellä noin 320 aikuisten kunto- ja terveysliikuntaryhmää. Näihin osallistuu noin 4850 yli 15 vuotiaista. Soveltavan liikunnan ryhmätoimintoja näistä on noin kolmasosa. Selvityksessä on huomioitu Kainuun kunnat Sotkamoa lukuun ottamatta. Selvitys on suuntaa antava mm. kansalaistoiminnan osalta, vaikkakin pääosa kansalaistoiminnan tuottamista liikuntapalveluista on terveyttä edistävää liikuntaa. Kainuun liikuntatoimi hankkeen myötä jokaiseen Kainuun kuntaan on syntynyt terveysliikuntaverkosto (työryhmä), jossa on kuntien, terveydenhuoltosektorin, kansalaistoiminnan ja yksityisen palveluntuottajien edustus mukana. Kainuun kuntien ja maakunta-kuntayhtymän liikuntaan sidoksissa olevia henkilöstöresursseja on

8 kuvattu liitteessä Koetut ongelmat ja muutostarpeet Liikunnan käsite on laajentunut. Sen painopistealueita valtakunnallisesti ovat tällä hetkellä terveyttä edistävä liikunta ja lasten ja nuorten liikunta. Kainuussa terveysliikunnan tarjonta vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa ja seurantaa ei tällä hetkellä systemaattisesti toteuteta eikä tällä hetkellä ole olemassa selkeää päätöstä terveyttä edistävän liikunnan järjestämisvastuusta. Kuntien ja kuntayhtymän välinen työnjako on sopimatta. Kansalaissektorin toiminta perustuu vertaisohjaajien tekemälle vapaaehtoistyölle, eikä sille tällä hetkellä ole olemassa tukijärjestelmää. Kuntien alueille synnytetyt terveysliikuntaverkostot saavat tukea ainoastaan Kainuun liikuntatoimi hankkeelta. Verkostojen toimintaa vaikeuttaa mm. terveydenhuoltosektorin asiantuntijoiden vaikeus osallistua työryhmän toimintaan. Kohdennettua tukimuotoa terveysliikunnan uusien ryhmien käynnistämiseksi ei ole olemassa. 6 Terveyttä edistävän liikunnan strategia Kainuussa Terveyttä edistävä liikunta on nostettu valtakunnallisesti kansanterveyden edistämisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiseksi painoalueeksi. Terveys kansanterveysohjelma linjaa suomalaista terveyspolitiikkaa sekä painottaa laaja-alaista yhteistoimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Kainuun terveyttä edistävän liikunnan tavoitteet ja painopisteet ovat näiden valtakunnallisten linjausten mukaisia. Keskeisenä tavoitteena on väestön terveystietoisuuden ja liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen ja pysyvä elämäntapamuutos. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kohderyhmiin suunnattua kattavaa riskikartoitusta ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Liikuntaneuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen tarvetta vastaavasti vaatii liikuntaneuvontaa tukevan pitkäjänteisen koulutuksen suunnittelua ja erityisesti terveydenhuollon henkilöstöön kohdennettua laaja-alaista toteutusta. Terveyttä edistävän liikuntamallin onnistuminen Kainuussa edellyttää tarvittavien resurssien kohdentamista sekä yhteisen toimintakulttuurin luomista. Onnistuminen edellyttää vastuualueiden linjaamista sekä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä. 6.1 Terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueet Liikunta on yksi neljästä keinosta (terveellisen ravitsemuksen, kohtuullisen alkoholin käytön ja tupakoimattomuuden ohella) ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Lihavuus on osoittautunut erittäin merkittäväksi sairauksien aiheuttajaksi. Monet siihen liittyvistä sairauksista ovat suuria kansantauteja, joten lihavuuden kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Lisäksi on huomattavaa, että ylipainoiset liikkuvat normaalipainoisia vähemmän. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa erilaisilla menetelmillä kuten tarkkailemalla, videokuvauksilla, askelmittarilla ja liikuntapäiväkirjalla. (Fogelholm & Kaukua 2005) Liikunnan lisääminen ja terveellisen ravitsemuksen merkitys korostuu monissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemassa Suomalaiset ravitsemussuosituksissa (2005). Täysin uutta suosituksissa on fyysisen aktiivisuuden esittäminen hyvän ruokavalion rinnalla osana terveyttä edistäviä elintapoja. Kainuussa terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueiksi esitetään riittämättömästi liikkuvat

9 sekä henkilöt joilla on ongelmia painonhallinnan kanssa Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja toteuttajatahot Terveyden edistäminen on terveyden edellytysten parantamista, terveyteen sijoittamista ja tietoista voimavarojen kohdentamista sekä vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Se on myös terveysnäkökohtien huomioon ottamista eri politiikkojen päätöksenteossa ja toiminnassa sekä voimavarojen uudelleen suuntaamista kuntalaisten terveystarpeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa määrätietoista terveyden edistämisen johtamista sekä johdonmukaista terveyden yhteiskunnallisen näkyvyyden ja painoarvon lisäämistä. Tavoitteena on saada kuntapäättäjät kaikilla hallinnonaloilla tunnistamaan päätösten terveysvaikutukset ja vastuunsa terveyden edistämisestä. (Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos 2006) Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteena on kainuulainen väestö ja riittämättömästi liikkuvat ja ylipainoiset kainuulaiset. Tavoitteena on väestötason terveystietoisuuden ja liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Pääasialliset keinot ovat terveydenhuoltohenkilöstön koulutus sekä suunnitelmallisen liikuntaneuvonnan ja seurannan järjestäminen. Toteuttajatahoina toimivat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, kunnat, kansalaisjärjestöt, ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tiiviissä yhteistyössä. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa on kuvattu liitteessä Terveydenhuollon henkilöstön koulutus Terveydenhuollon henkilöstön koulutus etenee asteittain. Aloitusvaiheessa koulutuksen kohderyhminä ovat lääkärit, kansanterveyshoitajat, fysioterapian henkilöstö sekä työterveyshuolto. Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan myöhemmin. Henkilöstön koulutus käynnistyy vuoden 2007 aikana. Koulutuksen järjestäminen vaatii yhden päätoimisen liikuntasuunnittelijan työpanoksen Liikuntaneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Suunnitelmallinen liikuntaneuvonta ja seuranta liitetään olennaiseksi osaksi terveyttä edistävän liikunnan palveluketjua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Toiminta järjestetään seudullisena toimintana Kainuussa. Vuoden 2007 aikana maakunnallisen terveyttä edistävän liikuntamallin toteutumiseen tähtäävät toimenpiteet kohdistuvat aikuisväestöön. Lasten ja nuorten osuus tulee mukaan vuonna Tuolloin on mahdollista huomioida meneillä olevien kehittämisprosessien (mm. Sydänliiton ja Kainuun liikuntatoimi hankkeen) suositukset ja toimintakäytännöt Henkilökohtainen neuvonta on terveysliikunnan edistämisen yksilöllisin toteutustapa. Terveydenhuollon asiakkaissa on sellaisia, joita on vasta viriteltävä lisäämään fyysistä aktiivisuuttaan sekä sellaisia, joita on autettava sopivien liikuntatottumusten omaksumiseen askel askeleelta etenevän henkilökohtaisen neuvontaprosessin avulla. Jo aiemmin liikuntaa harrastanut asiakas voi hyötyä melko lyhyestä arvioivasta ja opastavasta neuvontakeskustelusta ja hakeutua sen perusteella sopiviin liikuntapalveluihin. Liikuntaneuvojan puutteellinen taito, kiirehtiminen ja pintapuolinen työtapa heikentävät asiakkaan sitoutumista neuvontaan ja omatoimiseen harjoitteluun sekä heikentävät liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta. (Nupponen & Suni 2005) Liikuntaneuvojan ja liikuntasuunnittelijan tehtävät Liikuntaneuvojan tehtävät

10 asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muutoksen (liikunta ja ravitsemus) tukeminen eli yksilöllinen neuvonta ja liikuntaan ohjaus terveyskunnon testaaminen tarvittaessa olemassa olevien liikuntapalveluiden kartoittaminen ja liikuntapalveluketjujen toimivuudesta huolehtiminen, liikuntapalvelurekisterin ylläpitäminen seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen tiedottaminen osallistuminen liikuntaa edistävien ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä neuvontaa, sillä ihmisten omaksumiin tapoihin vaikuttaminen ei ole helppoa. Liikuntaneuvoja on linkki kuntien, kuntayhtymän ja muiden toimijoiden välillä. Liikuntaneuvonnan tulee olla laadukasta. Laadun tunnusmerkkeinä esitellään käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus, yksilöllisyys, joustavuus ja saumattomuus, turvallisuus, eettisyys sekä hyvät arviointikäytännöt. (STM 2004) Asiakkaan kokemuksia liikuntatapojen muuttamisprosessissa on seurattava sitä tiheämmin, mitä epävarmempi ja liikuntaan tottumattomampi henkilö on kysymyksessä. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vaatii pitkäaikaisen seurannan ja säännöllisen palautteen. Kainuulaisen mallin suunnittelun pohjana on liitteessä 3 esitetty liikuntaneuvonnan työprosessi vasta-alkajalle/epäröivälle/tottumattomalle asiakkaalle. (Nupponen & Suni 2005) Seurantaa ja arviointia tulee tehdä myös liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjujen toimivuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Terveyttä edistävän liikuntasuunnittelijan tehtävät kehittää ja luoda uusia toimintalinjoja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi suunnittelee ja siirtää terveyttä edistävän liikuntamallin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää suunnittelee tarvittavat koulutuskokonaisuudet kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä asiantuntijavastuu terveyttä edistävän liikunnan kehittämisestä vastaa liikuntaa edistävien ohjelmien ja hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta osallistuu muiden terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen koordinoi seudullisten liikuntaneuvojien toimintaa 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävä liikuntamalli on pitkäaikainen ja tavoitteellinen prosessi, joka vaatii koko toimijakentän yhteistä toimintatapaa. Onnistumisen edellytyksenä on, että liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden yhteydet tunnetaan ja ymmärretään hyvin. Liikunta tulee nähdä pätevänä keinona sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä edellyttää terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen lisäämistä. Pysyvien muutosten saaminen väestön liikuntakäyttäytymisessä edellyttää yksilökohtaista neuvontaa ja seurantaa sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Terveyttä edistävän liikuntamallin käytäntö on esitetty liitteessä Toiminnan vaatimat resurssit Terveyttä edistävän liikuntamallin vieminen käytäntöön edellyttää viiden henkilön työpanosta. Terveyttä edistävä liikuntasuunnittelija koordinoi terveyttä edistävän liikuntamallin viemisen käytän-

11 töön. Liikuntaneuvonta toteutetaan seutumallina seuraavasti: Kajaanin seudun (Kajaani, Vuolijoki, Paltamo, Ristijärvi) liikuntaneuvonnasta vastaa kaksi liikuntaneuvojaa, Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) yksi liikuntaneuvoja ja Kuhmo-Sotkamo-seudun yksi liikuntaneuvoja 7.2 Vastuutahot Terveyttä edistävän liikuntamallin kokonaisvastuu on Kainuun maakunta-kuntayhtymällä ja Kainuun kunnilla. Kainuun maakunta-kuntayhtymä vastaa terveyttä edistävän liikuntamallin liittämisestä kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja siihen tarvittavasta koulutuksesta. Kainuun kunnat vastaavat liikuntalain mukaisista tehtävistä; liikunnan edellytysten luomisesta ja kunto- ja terveysliikuntaryhmien toiminnan tukemisesta. Kainuun Liikunta vastaa liikuntaneuvonnan toteuttamisesta, liikuntaneuvojien koulutuksesta, kansalaistoimijoiden työn tukemisesta ja liikuntapalvelurekisterin luomisesta ja päivittämisestä. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin yliopistokeskus vastaavat prosessin seurannasta ja arvioinnista. 7.3 Aikataulu Työryhmä esittää seuraavaa aikataulua terveyttä edistävän liikuntamallin viemisestä käytäntöön. I-IV /2007 V-VI VIII VIII-XII Toiminnan käynnistämisen ja koulutuskokonaisuuden suunnittelu, henkilöstön sitouttaminen ja tarvittavan materiaalin tuottaminen Liikuntaneuvonnan ja liikuntaneuvojien koulutus Liikuntaneuvonnan työprosessin kokeilu Nykyisten liikuntapalveluiden käyttöön liittyvä tarpeen arviointi Liikuntapalvelurekisterin käyttöönotto Aikuisväestön ja ikääntyvien liikuntaneuvontaprosessien käynnistäminen Uusien toimintaryhmien käynnistäminen Lasten ja nuorten liikuntaneuvontaprosessin suunnittelu Henkilöstön sitouttaminen, tarvittavan materiaalin tuottaminen I/2008 Lasten ja nuorten liikuntaneuvontaprosessien käynnistäminen Alustava arvio kustannuksista 2007* liikuntasuunnittelija, 12 kk liikuntaneuvojat 4 x 7 kk matkakulut liikuntaneuvojien koulutus/ukk 5000 toimintakyvyn kartoitus- ym. kulut 3000 toimitilat, välineet, muut kulut jne materiaalikulut yhteensä Suunnittelussa mukana liikuntatoimihanke resursseineen

12 Alustava arvio kustannuksista 2008 liikuntasuunnittelija, 12kk liikuntaneuvojat 4 x12 kk matkakulut koulutus 3000 toimintakyvyn kartoitus ym. kulut 7000 toimitilat, välineet materiaalikulut * yhteensä terveydenhuollon palvelujärjestelmään integroimisesta johtuvat kulut eivät sisälly - mahdolliset tulot eivät sisälly - seuranta ja arviointikulut eivät sisälly LÄHTEET Fogelholm, M., Kaukua, J Lihavuus. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Fogelholm, M. & Oja, P Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Heikkinen, E Keski-ikäisten ja iäkkäiden liikunta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R., Uutela, A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18/ [luettu ] Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö. Helsinki, Kansallinen aikuisten liikuntatutkimus Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Nuori Suomi, Opetusministeriö, Olympiakomitea, TNS-Gallup, Helsingin kaupunki. Nupponen, R., Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Paronen, O., Nupponen, R Terveyden ja liikunnan edistäminen. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Suomalaiset ravitsemussuositukset, Taimela, S Työikäisten liikunta. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. Hämeenlinna: Duodecim,

13 Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Helsinki, Vertio, H Terveyden edistäminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä Vuori, I Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. Julkaisematon lähde: Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos, 2006 Kuntien henkilöstöresurssit LIITE 1 Hyrynsalmi vapaa-aikasihteeri 50 % Kajaani yhteyspäällikkö Kuhmo sivistystoimenjohtaja erityisliikunnan ohjaaja Paltamo liikunnanopettaja / vapaa-ajan ohjaaja 6 h / vko Puolanka liikuntasihteeri 50 % osa-aikaeläkkeellä Ristijärvi vapaa-aikasihteeri 30 % Sotkamo liikuntatoimenjohtaja erityisliikunnan ohjaaja Suomussalmi liikuntasihteeri erityisliikunnan ohjaaja Vaala vs. nuorisosihteeri 30 % Vuolijoki nuorisosihteeri 50 % Kainuun työterveyden henkilöstöresurssit: Hyrynsalmi työterveyshoitaja 50 % Kajaani 7 työterveyshoitajaa (ja Vuolijoki) 4 lääkäriä 1 työfysioterapeutti Kuhmo 2 työterveyshoitajaa 1 lääkäri Paltamo työterveyshoitaja 50 % Puolanka työterveyshoitaja 50 % Ristijärvi työterveyshoitaja 50 % Sotkamo 3 työterveyshoitajaa 1 lääkäri

14 Suomussalmi 2 työterveyshoitajaa lääkäri Vaala? osa-aikainen Kuntayhtymän perusterveydenhuollon henkilöstöresurssit: Hyrynsalmi Fysioterapeutti 60 % Kajaani 10 fysioterapeuttia, Kni 2 terveysliikunnan ohjaajaa Kuhmo 3 fysioterapeuttia Paltamo Fysioterapeutti Puolanka Fysioterapeutti Ristijärvi Fysioterapeutti 40 % Sotkamo 2 fysioterapeuttia Suomussalmi 2 fysioterapeuttia Vaala Fysioterapeutti Vuolijoki fysioterapeutti liite 2. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa Kohde Tavoitteet Keinot Vastuutahot Yhteiskunta ja rakenteet Yhteisöt Yhteisöihin kohdistuva rakentava ja ennaltaehkäisevä terveysliikunnan edistäminen Määrätietoinen terveysliikunnan edistäminen sekä johdonmukainen toiminta liikunnan ja terveyden yhteiskunnallisen näkyvyyden ja painoarvon lisäämiseksi Terveyttä edistävän liikunnan näkökulma otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja monipuolisista liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista pidetään huolta Liikunta tukee yhteisöllisyyttä, liikunta on kainuulaisten yhteinen voimavara Liikunta tulee osaksi arkipäivää ja terveysliikunnan määrä lisääntyy Terveyden kannalta liian vähäisen liikunnan aiheuttamien riskitekijöiden tunnistaminen Yhteiskuntapolitiikka Yhdyskuntasuunnittelu Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen Kaavoitus ja suunnittelu Ennaltaehkäisevien toimintaresurssien lisääminen Elämäntapakartoitus ja liikuntaneuvonta osaksi palvelujärjestelmää Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja kuntien kaikki hallinnonalat ja toimialat Kainuun kunnat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, neuvolat, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt, vanhemmat

15 Väestö Kainuulaiseen väestöön kohdistuva ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen liikunnan avulla Yksilö Henkilöihin kohdistuva terveysliikunnan edistäminen Kainuun väestö voi paremmin. Liikunnan terveysvaikutukset tunnetaan paremmin Liikunta on osa kainuulaisen arkea koko elämänkaaren ajan Vähäisen liikunnan harrastamisen tai ylipainoisuutensa vuoksi selvästi riskiryhmään kuuluvien tavoittaminen ja elämäntapa-muutosten aikaansaaminen Yksilöllinen terveyttä edistävä liikuntaneuvonta on kaikkien saatavissa Kainuulaisten liikuntatietoisuuden lisääminen Koulutus, liikuntaneuvonta, valistus, seuranta Riskikartoitus, ohjaus, neuvonta, seuranta Terveysliikuntaverkostot kunnissa ja maakunnassa Liikuntapalvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa tasapuolisesti Maakunta-kuntayhtymä. kunnat, oppilaitokset, Kainuun Liikunta ja muut järjestöt Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun kunnat, Kainuun Liikunta,

MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA

MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA Erillisliite nro : 1 (9.5.2007) MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävän ravitsemusmallin kehittäminen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM Riittämättömästi liikkuvien suomalaisten osuudet (%) sukupuolen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot