MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA"

Transkriptio

1 Erillisliite nro: 2 ( ) MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävä liikuntamalli työryhmä

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat suositukset 1 Terveyden edistäminen 2.2Terveyden edistämisen laatusuositukset Terveydenhuollon suositus Sosiaalityön suositus Teknisen ja ympäristötoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suositus 2.3 Terveysliikunta Terveysliikunnan suositus 2.4 Liikuntaneuvonta 2 Liikunta eri elämänvaiheissa 3.1 Lasten ja nuorten liikunta 3.2 Työikäisten liikunta 3.3 Ikääntyvien ja iäkkäiden liikunta 3 Liikunnan terveysvaikutukset 5 Terveyttä edistävän liikunnan tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit 5.2 Koetut ongelmat ja muutostarpeet 6 Terveyttä edistävän liikunnan strategia Kainuussa 6.1 Terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueet 6.2 Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Terveydenhuollon henkilöstön koulutus Liikuntaneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Liikuntaneuvojan ja liikuntasuunnittelijan tehtävät 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi 7.1 Toiminnan vaatimat resurssit 7.2 Vastuutahot 7.3 Aikataulu Lähteet Liitteet liite 1. Kainuun kuntien ja maakunta-kuntayhtymän liikuntaan sidoksissa olevia henkilöstöresursseja liite 2. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa liite 3. Liikuntaneuvonnan työprosessi liite 4. Terveyttä edistävän liikuntamallin käytäntö

3 1 Johdanto Maakunnallisuus on Kainuussa uusi tekijä myös liikunnan osalta ja maakunnan, kuntien ja kansalaistoiminnan keskeinen yhteistyö ei vielä ole selkiytynyt. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää uuden ja toimivan terveyttä edistävän liikuntamallin kehittämistä. Terveyttä edistävän liikunnan vaikuttavuus ja tulokset näkyvät myöhemmin eri-ikäisten kainuulaisten hyvänä olona, lisääntyneenä hyvinvointina ja terveytenä. Uusien terveyden edistämisen laatusuositusten (luonnos 2006) mukaan kaikille palveluille yhteisissä suosituksissa edellytetään, että kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne ja palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin. Terveyden edistämisen toimintaa kehitetään näiden havaittujen tarpeiden pohjalta. (www.terveys2015.fi) Liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä. Liikuntaa lisäämällä voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia parantaa merkittävästi sekä säästää julkisen sektorin kustannuksia. Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja siihen liittyvän toiminnan tasapainoinen kehittäminen edellyttää yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen. Kansanterveyslaitoksen julkaisujen mukaan väestön koettu terveys on Kainuussa hyvä, huolimatta koko maata korkeammasta sairastavuudesta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi, joka koko maassa on 100, vaihtelee Kainuun kunnissa Kajaanin 110:stä Puolangan lähes 160:een. Erityisen yleisiä sairauksia ovat astma, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, mutta myös muiden suurten kansansairauksien ikävakioidut esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon vuoden 2003 lopussa.(kela 2003) Sosiaali- ja terveyslauta päätti kokouksessaan maakunnallisen, terveyttä edistävän liikuntamallin kehittämisestä vuoden 2006 aikana ja nimesi asiaa valmistelevan työryhmän. Työryhmän työ käynnistyi huhtikuussa ja tavoitteena on, että kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä työryhmä on hahmotellut terveysliikunnan toimintamallin kokonaisuuden ja ne keskeiset mallin osatekijät, jotka eri toimijatahojen on syytä ottaa huomioon vuoden 2007 toiminta- ja taloussuunnittelussaan. Yksityiskohtaisen mallin on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä ja se on otettavissa käyttöön vuoden 2007 alusta. 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat suositukset 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. (Vertio 2003) 2.2. Terveyden edistämisen laatusuositukset Uusien terveyden edistämisen laatusuosituksen (luonnos 2006) mukaan kaikille palveluille yhteisissä suosituksissa edellytetään, että kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne sekä palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää

4 ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin, jolloin terveyden edistämisen toimintaa kehitetään näiden todettujen tarpeiden pohjalta Terveydenhuollon suositus Terveydenhuollon suositus korostaa terveyspalveluiden asiantuntijoiden vahvaa erityisosaamista ja vastuuta kansansairauksien ehkäisyssä ja kansanterveysohjelmien toimeenpanossa. Tuloksellinen toiminta vaatii yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityön suositus Sosiaalityön suositus korostaa erityisesti varhaiskasvatuksen merkitystä, koska siellä luodaan terveiden elämäntapojen omaksumisen perusta sekä tuetaan lasten ja perheiden terveyttä edistäviä elämäntapoja kasvatuskumppanuuden avulla Teknisen ja ympäristötoimen suositus Teknisen ja ympäristötoimen suosituksen mukaan sen erityisenä tehtävänä on turvata terveyttä ja hyvinvointia tuottavat toimintaympäristöt kuntalaisille. Toiminta kattaa mm. asumisen, tuotantoelämän, palvelut, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat tilat ja ympäristöt Koulutus- ja sivistystoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suosituksen mukaan niiden erityisenä tehtävänä on ihmisen kasvun ja ihmisenä kasvaminen tukemisen. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä.

5 Kuvio 1. Terveyttä määrittävät tekijät (Terveyden edistämisen laatusuosituksista) Terveyttä määrittävistä tekijöistä voidaan nostaa esiin tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä. Osa näistä tekijöistä selittää väestöryhmien välisten terveyserojen syntyä. Väestöryhmien välisillä terveyseroilla tarkoitetaan terveydessä ilmeneviä eroja, jotka liittyvät yksilön selviytymistä edistävien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen väestössä. Näitä voimavaroja kuvaavia mittareita ovat mm. koulutus, ammatti tai tulotaso sekä siviilisääty. Kuvio 2. Terveyttä vahingoittavat, heikentävät ja terveyttä suojaavat tekijät Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on yksi lähivuosien keskeisimmistä tavoitteista. Terveys kansanterveysohjelmassa tavoitteeksi asetetaan sukupuolten sekä eri koulutusja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen. 2.3 Terveysliikunta Terveysliikunnaksi voidaan lukea liikunta, joka on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja joka edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä toiminnan syistä ja toteuttamistavoista riippumatta. Terveysliikunnaksi voidaan nimittää sitä liikuntaa, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja vähäisin vaaroin riippumatta toiminnan tavoitteista ja toteuttamistavoista. Terveyttä tukeakseen liikunnan on oltava usein toistuvaa, jatkuvaa ja toteuttajansa kuntoon nähden kohtuullista. (Vuori 1996) Terveysliikunnan suositus Suomessa ei virallista terveysliikuntasuositusta ole. Terveyttä ja toimintakykyä edistävän liikunnan kriteereistä ja suosituksista on olemassa käyttökelpoisia kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia. USA:ssa American College of Sports Medicine (ACSM) laati jo 1990-luvun alussa suositukset, joita on hiljalleen päivitetty. (Fogelholm & Oja 2005) Nykyisessä terveysliikuntasuosituksessa on määritelty riittävä perustaso, jolla fyysiseen passiivisuuteen liittyvät suurimmat terveysriskit vältetään. Perustason voi saavuttaa 3-4 tunnin perusliikkumisella viikossa tai 2-3 tunnin viikoittaisella täsmäliikunnalla, jotka vastaavat noin 1000 kcal energiankulutusta viikossa. (Fogelholm & Oja 2005) Tuore selvitys suomalaisten aikuisten liikuntatottumuksista kertoo, että vain kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi tulkitaan vähintään 30 minuuttia ja vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa tai kuntoilua, että se on luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää. (Kansallinen liikuntatutkimus 2006) 2.4 Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonta on toimintaa, jossa asiantuntija määrittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen liikuntatarpeensa, halukkuutensa ja sopivuutensa liikuntaan ja laatii liikunnan toteuttamissuunnitel-

6 man, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Liikuntaneuvonta on erityisen tärkeää sellaisille henkilöille, jotka liikkuvat vähän ja joille liikunta on sairastumisriskiä vähentävä tai sairauden hoitoa edistävä tekijä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000). Liikuntaneuvonnassa ja liikuntaohjelmia suunniteltaessa tulee selvittää asiakkaan tarve, halukkuus ja sopivuus liikuntaan. Tehokas ja turvallinen liikuntaneuvonta edellyttää, että asiantuntija yhdessä asiakkaan kanssa määrittää liikuntatarpeen ja laatii liikuntaohjelman. Asiakas sitoutuu sen toteuttamiseen ja asiantuntija asiakkaan tukemiseen ja suunnitelman seurantaan. 3 Liikunta eri elämänvaiheissa 3.1 Lasten ja nuorten liikunta Lapsi tarvitsee liikkumista eli liikuntaa, koska se on edellytys normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Osa liikunnan vaikutuksista ilmenee heti, osa vasta vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Lapsilla ja nuorilla lihavuus yleistyy ja heidän fyysinen kuntonsa huononee. Tällä hetkellä ylipainoisia lapsia on jo %. Kansainvälisiin suosituksiin pohjautunut yhden tunnin päivittäisen liikunnan kokonaismäärä ei enää riitä vaan lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Tällä hetkellä vain 30 % suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu terveen kehityksen kannalta riittävästi (www.nuorisuomi.fi). 3.2 Työikäisten liikunta Liikunta lisää kuntoa ja terveyttä. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä, kuntouttava tai hoitava vaikutus yli 20 sairauteen. Säännöllinen, intensiivinen, koko elämän kestävä liikuntaharrastus näyttää suojaavan työkyvyttömyydeltä ja lisäävän eliniän odotetta. Väestötasolla liikunta näyttää suojaavan työkyvyttömyydeltä ensisijaisesti hyvin koulutettuja. Ne jotka liikkuvat, hyötyvät eniten ja juuri ne, joille liikunta olisi tarpeellisinta, jäävät usein aktiviteettien ulkopuolelle. (Taimela 2005). Kansanterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan työikäisten liikunnan harrastamiselle oli ominaista riittävän liikunnan määrän väheneminen nuoruusiän jälkeen. Ikäryhmässä v. päivittäin tai 4-6 kertaa liikkuvien määrä oli v ,9 %, ikäryhmässä v 25,6 %, ikäryhmässä v. 30,0 %, ikäryhmässä v. 32,6 %. Eläkeiän lähestyessä liikunnan määrä kasvaa, ikäryhmässä v. riittävästi liikkuvien määrä oli v ,2 %. Ylipainoisten osuus eri ikäryhmissä kasvaa iän myötä, vuotiaissa miehissä ylipainoisten osuus oli n. 30 %, vuotiaista miehistä ylipainoisia on lähes 70 %. Koko ikäluokassa v ylipainoisten osuus on miehissä n.60 %. Naisilla vastaavat luvut ovat n. 18 % ikäluokassa v, runsaat 60 % ikäluokassa v ja keskimäärin n. 40 % vuotiaista naisista on ylipainoisia. (Kansanterveyslaitos 2005). Vastaavan tuloksen aikuisväestön liikunta-aktiivisuudesta kokonaisuutena ja ikäryhmittäin antaa myös vuoden 2006 Kansallinen liikuntatutkimus. Tutkimuksen mukaan työikäisistä liikkuu riittämättömästi 64 %. 3.3 Ikääntyvien ja iäkkäiden liikunta Liikunnalla ja muulla sopivalla fyysisellä aktiivisuudella on erityisen merkittäviä vaikutuksia iäkkäiden toimintakykyyn sairauksien ja toiminnanvajavuuksien ehkäisyn, itsenäisen selviytymisen ja elämänlaadun kannalta. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana eläkeikäisten keskuudessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että fyysisesti passiivista elämää viettävien henkilöiden määrä kasvaa etenkin vanhimmissa ikäluokissa. Suositeltava liikunnan määrä ja muodot vaihtelevat suuresti ikääntyvillä ja vanhuksilla ja siksi heidän liikuntaohjelmansa on syytä laatia yksilöllisesti. Lihaskunnon merkityksen kasvaessa on suositeltavaa tehdä lihasvoimaharjoittelua vähintään kerran viikossa. Liikkuminen, hyvä lihasvoima ja tasapaino parantavat iäkkäimpien ja raihnaisimpien elämänlaatua. (Heikkinen 2005) Kansanterveyslaitoksen tekemässä selvityksessä vuotiaiden ikäryhmässä miehistä 65 %

7 ja naisista 61 % ilmoitti kävelevänsä vähintään 4 kertaa viikossa ainakin puolen tunnin ajan. Muuta liikuntaa kuin kävelyä harrasti vähintään kaksi kertaa viikossa 48 % sekä miehistä että naisista. (Kansanterveyslaitos 2005) 4 Liikunnan terveysvaikutukset Säännöllisen liikunnan on todettu olevan terveydelle edullista, mutta tästä tiedosta huolimatta useimmat ihmiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Erityisen tärkeää olisi saada riittämättömästi liikkuvat henkilöt lisäämään liikuntaa. Liikkumattomuus nostaa sairastumisriskiä sepelvaltimotaudissa ja aivohalvauksessa noin kaksinkertaiseksi aikuisiän sokeritaudissa noin prosenttia suuremmaksi kohonneessa verenpaineessa 30 prosenttia suuremmaksi paksusuolen syövässä prosenttia suuremmaksi Liikkumattomuus nostaa lonkkamurtuman riskiä prosenttia suuremmaksi lihavuuden kehittymisen riskiä kaksinkertaiseksi riskiä menettää itsenäinen selviytyminen huonokuntoisuuden takia vuotta aikaisemmin Säännöllinen liikunta on yhteydessä alentuneeseen: kokonaiskuolleisuuteen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja -sairauksiin sepelvaltimotautiin lihavuuteen aikuisiän sokeritautiin paksunsuolen syöpään osteoporoosiin (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 2001; Vuori, Taimela & Kujala 2005) 5 Terveyttä edistävän liikunnan tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit Terveyttä edistävän liikunnan toimintatavat ja resurssit vaihtelevat Kainuussa. Joissakin kunnissa terveyttä edistävää liikuntaa järjestävät kunnat tai kansalaisopistot, joissakin palvelujen tarjoajana toimii kansalaissektori ja jollain alueella maakunta-kuntayhtymä. Soveltavan liikunnan (erityisliikunnan) järjestämiseen keskittyviä erityisliikunnan ohjaajia on neljän kunnan alueella. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ei systemaattisesti Kainuun alueella toteuteta. Kainuun liikuntatoimi hankkeen tekemän selvitystyön tuloksena arvioidaan Kainuussa olevan tällä hetkellä noin 320 aikuisten kunto- ja terveysliikuntaryhmää. Näihin osallistuu noin 4850 yli 15 vuotiaista. Soveltavan liikunnan ryhmätoimintoja näistä on noin kolmasosa. Selvityksessä on huomioitu Kainuun kunnat Sotkamoa lukuun ottamatta. Selvitys on suuntaa antava mm. kansalaistoiminnan osalta, vaikkakin pääosa kansalaistoiminnan tuottamista liikuntapalveluista on terveyttä edistävää liikuntaa. Kainuun liikuntatoimi hankkeen myötä jokaiseen Kainuun kuntaan on syntynyt terveysliikuntaverkosto (työryhmä), jossa on kuntien, terveydenhuoltosektorin, kansalaistoiminnan ja yksityisen palveluntuottajien edustus mukana. Kainuun kuntien ja maakunta-kuntayhtymän liikuntaan sidoksissa olevia henkilöstöresursseja on

8 kuvattu liitteessä Koetut ongelmat ja muutostarpeet Liikunnan käsite on laajentunut. Sen painopistealueita valtakunnallisesti ovat tällä hetkellä terveyttä edistävä liikunta ja lasten ja nuorten liikunta. Kainuussa terveysliikunnan tarjonta vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa ja seurantaa ei tällä hetkellä systemaattisesti toteuteta eikä tällä hetkellä ole olemassa selkeää päätöstä terveyttä edistävän liikunnan järjestämisvastuusta. Kuntien ja kuntayhtymän välinen työnjako on sopimatta. Kansalaissektorin toiminta perustuu vertaisohjaajien tekemälle vapaaehtoistyölle, eikä sille tällä hetkellä ole olemassa tukijärjestelmää. Kuntien alueille synnytetyt terveysliikuntaverkostot saavat tukea ainoastaan Kainuun liikuntatoimi hankkeelta. Verkostojen toimintaa vaikeuttaa mm. terveydenhuoltosektorin asiantuntijoiden vaikeus osallistua työryhmän toimintaan. Kohdennettua tukimuotoa terveysliikunnan uusien ryhmien käynnistämiseksi ei ole olemassa. 6 Terveyttä edistävän liikunnan strategia Kainuussa Terveyttä edistävä liikunta on nostettu valtakunnallisesti kansanterveyden edistämisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiseksi painoalueeksi. Terveys kansanterveysohjelma linjaa suomalaista terveyspolitiikkaa sekä painottaa laaja-alaista yhteistoimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Kainuun terveyttä edistävän liikunnan tavoitteet ja painopisteet ovat näiden valtakunnallisten linjausten mukaisia. Keskeisenä tavoitteena on väestön terveystietoisuuden ja liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen ja pysyvä elämäntapamuutos. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kohderyhmiin suunnattua kattavaa riskikartoitusta ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Liikuntaneuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen tarvetta vastaavasti vaatii liikuntaneuvontaa tukevan pitkäjänteisen koulutuksen suunnittelua ja erityisesti terveydenhuollon henkilöstöön kohdennettua laaja-alaista toteutusta. Terveyttä edistävän liikuntamallin onnistuminen Kainuussa edellyttää tarvittavien resurssien kohdentamista sekä yhteisen toimintakulttuurin luomista. Onnistuminen edellyttää vastuualueiden linjaamista sekä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä. 6.1 Terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueet Liikunta on yksi neljästä keinosta (terveellisen ravitsemuksen, kohtuullisen alkoholin käytön ja tupakoimattomuuden ohella) ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Lihavuus on osoittautunut erittäin merkittäväksi sairauksien aiheuttajaksi. Monet siihen liittyvistä sairauksista ovat suuria kansantauteja, joten lihavuuden kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Lisäksi on huomattavaa, että ylipainoiset liikkuvat normaalipainoisia vähemmän. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa erilaisilla menetelmillä kuten tarkkailemalla, videokuvauksilla, askelmittarilla ja liikuntapäiväkirjalla. (Fogelholm & Kaukua 2005) Liikunnan lisääminen ja terveellisen ravitsemuksen merkitys korostuu monissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemassa Suomalaiset ravitsemussuosituksissa (2005). Täysin uutta suosituksissa on fyysisen aktiivisuuden esittäminen hyvän ruokavalion rinnalla osana terveyttä edistäviä elintapoja. Kainuussa terveyttä edistävän liikuntamallin painopistealueiksi esitetään riittämättömästi liikkuvat

9 sekä henkilöt joilla on ongelmia painonhallinnan kanssa Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja toteuttajatahot Terveyden edistäminen on terveyden edellytysten parantamista, terveyteen sijoittamista ja tietoista voimavarojen kohdentamista sekä vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Se on myös terveysnäkökohtien huomioon ottamista eri politiikkojen päätöksenteossa ja toiminnassa sekä voimavarojen uudelleen suuntaamista kuntalaisten terveystarpeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa määrätietoista terveyden edistämisen johtamista sekä johdonmukaista terveyden yhteiskunnallisen näkyvyyden ja painoarvon lisäämistä. Tavoitteena on saada kuntapäättäjät kaikilla hallinnonaloilla tunnistamaan päätösten terveysvaikutukset ja vastuunsa terveyden edistämisestä. (Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos 2006) Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteena on kainuulainen väestö ja riittämättömästi liikkuvat ja ylipainoiset kainuulaiset. Tavoitteena on väestötason terveystietoisuuden ja liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Pääasialliset keinot ovat terveydenhuoltohenkilöstön koulutus sekä suunnitelmallisen liikuntaneuvonnan ja seurannan järjestäminen. Toteuttajatahoina toimivat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, kunnat, kansalaisjärjestöt, ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tiiviissä yhteistyössä. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa on kuvattu liitteessä Terveydenhuollon henkilöstön koulutus Terveydenhuollon henkilöstön koulutus etenee asteittain. Aloitusvaiheessa koulutuksen kohderyhminä ovat lääkärit, kansanterveyshoitajat, fysioterapian henkilöstö sekä työterveyshuolto. Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan myöhemmin. Henkilöstön koulutus käynnistyy vuoden 2007 aikana. Koulutuksen järjestäminen vaatii yhden päätoimisen liikuntasuunnittelijan työpanoksen Liikuntaneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Suunnitelmallinen liikuntaneuvonta ja seuranta liitetään olennaiseksi osaksi terveyttä edistävän liikunnan palveluketjua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Toiminta järjestetään seudullisena toimintana Kainuussa. Vuoden 2007 aikana maakunnallisen terveyttä edistävän liikuntamallin toteutumiseen tähtäävät toimenpiteet kohdistuvat aikuisväestöön. Lasten ja nuorten osuus tulee mukaan vuonna Tuolloin on mahdollista huomioida meneillä olevien kehittämisprosessien (mm. Sydänliiton ja Kainuun liikuntatoimi hankkeen) suositukset ja toimintakäytännöt Henkilökohtainen neuvonta on terveysliikunnan edistämisen yksilöllisin toteutustapa. Terveydenhuollon asiakkaissa on sellaisia, joita on vasta viriteltävä lisäämään fyysistä aktiivisuuttaan sekä sellaisia, joita on autettava sopivien liikuntatottumusten omaksumiseen askel askeleelta etenevän henkilökohtaisen neuvontaprosessin avulla. Jo aiemmin liikuntaa harrastanut asiakas voi hyötyä melko lyhyestä arvioivasta ja opastavasta neuvontakeskustelusta ja hakeutua sen perusteella sopiviin liikuntapalveluihin. Liikuntaneuvojan puutteellinen taito, kiirehtiminen ja pintapuolinen työtapa heikentävät asiakkaan sitoutumista neuvontaan ja omatoimiseen harjoitteluun sekä heikentävät liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta. (Nupponen & Suni 2005) Liikuntaneuvojan ja liikuntasuunnittelijan tehtävät Liikuntaneuvojan tehtävät

10 asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muutoksen (liikunta ja ravitsemus) tukeminen eli yksilöllinen neuvonta ja liikuntaan ohjaus terveyskunnon testaaminen tarvittaessa olemassa olevien liikuntapalveluiden kartoittaminen ja liikuntapalveluketjujen toimivuudesta huolehtiminen, liikuntapalvelurekisterin ylläpitäminen seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen tiedottaminen osallistuminen liikuntaa edistävien ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä neuvontaa, sillä ihmisten omaksumiin tapoihin vaikuttaminen ei ole helppoa. Liikuntaneuvoja on linkki kuntien, kuntayhtymän ja muiden toimijoiden välillä. Liikuntaneuvonnan tulee olla laadukasta. Laadun tunnusmerkkeinä esitellään käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus, yksilöllisyys, joustavuus ja saumattomuus, turvallisuus, eettisyys sekä hyvät arviointikäytännöt. (STM 2004) Asiakkaan kokemuksia liikuntatapojen muuttamisprosessissa on seurattava sitä tiheämmin, mitä epävarmempi ja liikuntaan tottumattomampi henkilö on kysymyksessä. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vaatii pitkäaikaisen seurannan ja säännöllisen palautteen. Kainuulaisen mallin suunnittelun pohjana on liitteessä 3 esitetty liikuntaneuvonnan työprosessi vasta-alkajalle/epäröivälle/tottumattomalle asiakkaalle. (Nupponen & Suni 2005) Seurantaa ja arviointia tulee tehdä myös liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjujen toimivuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Terveyttä edistävän liikuntasuunnittelijan tehtävät kehittää ja luoda uusia toimintalinjoja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi suunnittelee ja siirtää terveyttä edistävän liikuntamallin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää suunnittelee tarvittavat koulutuskokonaisuudet kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä asiantuntijavastuu terveyttä edistävän liikunnan kehittämisestä vastaa liikuntaa edistävien ohjelmien ja hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta osallistuu muiden terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen koordinoi seudullisten liikuntaneuvojien toimintaa 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävä liikuntamalli on pitkäaikainen ja tavoitteellinen prosessi, joka vaatii koko toimijakentän yhteistä toimintatapaa. Onnistumisen edellytyksenä on, että liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden yhteydet tunnetaan ja ymmärretään hyvin. Liikunta tulee nähdä pätevänä keinona sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä edellyttää terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen lisäämistä. Pysyvien muutosten saaminen väestön liikuntakäyttäytymisessä edellyttää yksilökohtaista neuvontaa ja seurantaa sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Terveyttä edistävän liikuntamallin käytäntö on esitetty liitteessä Toiminnan vaatimat resurssit Terveyttä edistävän liikuntamallin vieminen käytäntöön edellyttää viiden henkilön työpanosta. Terveyttä edistävä liikuntasuunnittelija koordinoi terveyttä edistävän liikuntamallin viemisen käytän-

11 töön. Liikuntaneuvonta toteutetaan seutumallina seuraavasti: Kajaanin seudun (Kajaani, Vuolijoki, Paltamo, Ristijärvi) liikuntaneuvonnasta vastaa kaksi liikuntaneuvojaa, Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) yksi liikuntaneuvoja ja Kuhmo-Sotkamo-seudun yksi liikuntaneuvoja 7.2 Vastuutahot Terveyttä edistävän liikuntamallin kokonaisvastuu on Kainuun maakunta-kuntayhtymällä ja Kainuun kunnilla. Kainuun maakunta-kuntayhtymä vastaa terveyttä edistävän liikuntamallin liittämisestä kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja siihen tarvittavasta koulutuksesta. Kainuun kunnat vastaavat liikuntalain mukaisista tehtävistä; liikunnan edellytysten luomisesta ja kunto- ja terveysliikuntaryhmien toiminnan tukemisesta. Kainuun Liikunta vastaa liikuntaneuvonnan toteuttamisesta, liikuntaneuvojien koulutuksesta, kansalaistoimijoiden työn tukemisesta ja liikuntapalvelurekisterin luomisesta ja päivittämisestä. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin yliopistokeskus vastaavat prosessin seurannasta ja arvioinnista. 7.3 Aikataulu Työryhmä esittää seuraavaa aikataulua terveyttä edistävän liikuntamallin viemisestä käytäntöön. I-IV /2007 V-VI VIII VIII-XII Toiminnan käynnistämisen ja koulutuskokonaisuuden suunnittelu, henkilöstön sitouttaminen ja tarvittavan materiaalin tuottaminen Liikuntaneuvonnan ja liikuntaneuvojien koulutus Liikuntaneuvonnan työprosessin kokeilu Nykyisten liikuntapalveluiden käyttöön liittyvä tarpeen arviointi Liikuntapalvelurekisterin käyttöönotto Aikuisväestön ja ikääntyvien liikuntaneuvontaprosessien käynnistäminen Uusien toimintaryhmien käynnistäminen Lasten ja nuorten liikuntaneuvontaprosessin suunnittelu Henkilöstön sitouttaminen, tarvittavan materiaalin tuottaminen I/2008 Lasten ja nuorten liikuntaneuvontaprosessien käynnistäminen Alustava arvio kustannuksista 2007* liikuntasuunnittelija, 12 kk liikuntaneuvojat 4 x 7 kk matkakulut liikuntaneuvojien koulutus/ukk 5000 toimintakyvyn kartoitus- ym. kulut 3000 toimitilat, välineet, muut kulut jne materiaalikulut yhteensä Suunnittelussa mukana liikuntatoimihanke resursseineen

12 Alustava arvio kustannuksista 2008 liikuntasuunnittelija, 12kk liikuntaneuvojat 4 x12 kk matkakulut koulutus 3000 toimintakyvyn kartoitus ym. kulut 7000 toimitilat, välineet materiaalikulut * yhteensä terveydenhuollon palvelujärjestelmään integroimisesta johtuvat kulut eivät sisälly - mahdolliset tulot eivät sisälly - seuranta ja arviointikulut eivät sisälly LÄHTEET Fogelholm, M., Kaukua, J Lihavuus. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Fogelholm, M. & Oja, P Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Heikkinen, E Keski-ikäisten ja iäkkäiden liikunta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R., Uutela, A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18/ [luettu ] Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö. Helsinki, Kansallinen aikuisten liikuntatutkimus Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Nuori Suomi, Opetusministeriö, Olympiakomitea, TNS-Gallup, Helsingin kaupunki. Nupponen, R., Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Paronen, O., Nupponen, R Terveyden ja liikunnan edistäminen. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Suomalaiset ravitsemussuositukset, Taimela, S Työikäisten liikunta. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. Hämeenlinna: Duodecim,

13 Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Helsinki, Vertio, H Terveyden edistäminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä Vuori, I Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.) Liikuntalääketiede. Julkaisematon lähde: Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos, 2006 Kuntien henkilöstöresurssit LIITE 1 Hyrynsalmi vapaa-aikasihteeri 50 % Kajaani yhteyspäällikkö Kuhmo sivistystoimenjohtaja erityisliikunnan ohjaaja Paltamo liikunnanopettaja / vapaa-ajan ohjaaja 6 h / vko Puolanka liikuntasihteeri 50 % osa-aikaeläkkeellä Ristijärvi vapaa-aikasihteeri 30 % Sotkamo liikuntatoimenjohtaja erityisliikunnan ohjaaja Suomussalmi liikuntasihteeri erityisliikunnan ohjaaja Vaala vs. nuorisosihteeri 30 % Vuolijoki nuorisosihteeri 50 % Kainuun työterveyden henkilöstöresurssit: Hyrynsalmi työterveyshoitaja 50 % Kajaani 7 työterveyshoitajaa (ja Vuolijoki) 4 lääkäriä 1 työfysioterapeutti Kuhmo 2 työterveyshoitajaa 1 lääkäri Paltamo työterveyshoitaja 50 % Puolanka työterveyshoitaja 50 % Ristijärvi työterveyshoitaja 50 % Sotkamo 3 työterveyshoitajaa 1 lääkäri

14 Suomussalmi 2 työterveyshoitajaa lääkäri Vaala? osa-aikainen Kuntayhtymän perusterveydenhuollon henkilöstöresurssit: Hyrynsalmi Fysioterapeutti 60 % Kajaani 10 fysioterapeuttia, Kni 2 terveysliikunnan ohjaajaa Kuhmo 3 fysioterapeuttia Paltamo Fysioterapeutti Puolanka Fysioterapeutti Ristijärvi Fysioterapeutti 40 % Sotkamo 2 fysioterapeuttia Suomussalmi 2 fysioterapeuttia Vaala Fysioterapeutti Vuolijoki fysioterapeutti liite 2. Terveyttä edistävän liikuntamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa Kohde Tavoitteet Keinot Vastuutahot Yhteiskunta ja rakenteet Yhteisöt Yhteisöihin kohdistuva rakentava ja ennaltaehkäisevä terveysliikunnan edistäminen Määrätietoinen terveysliikunnan edistäminen sekä johdonmukainen toiminta liikunnan ja terveyden yhteiskunnallisen näkyvyyden ja painoarvon lisäämiseksi Terveyttä edistävän liikunnan näkökulma otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja monipuolisista liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista pidetään huolta Liikunta tukee yhteisöllisyyttä, liikunta on kainuulaisten yhteinen voimavara Liikunta tulee osaksi arkipäivää ja terveysliikunnan määrä lisääntyy Terveyden kannalta liian vähäisen liikunnan aiheuttamien riskitekijöiden tunnistaminen Yhteiskuntapolitiikka Yhdyskuntasuunnittelu Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen Kaavoitus ja suunnittelu Ennaltaehkäisevien toimintaresurssien lisääminen Elämäntapakartoitus ja liikuntaneuvonta osaksi palvelujärjestelmää Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja kuntien kaikki hallinnonalat ja toimialat Kainuun kunnat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, neuvolat, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt, vanhemmat

15 Väestö Kainuulaiseen väestöön kohdistuva ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen liikunnan avulla Yksilö Henkilöihin kohdistuva terveysliikunnan edistäminen Kainuun väestö voi paremmin. Liikunnan terveysvaikutukset tunnetaan paremmin Liikunta on osa kainuulaisen arkea koko elämänkaaren ajan Vähäisen liikunnan harrastamisen tai ylipainoisuutensa vuoksi selvästi riskiryhmään kuuluvien tavoittaminen ja elämäntapa-muutosten aikaansaaminen Yksilöllinen terveyttä edistävä liikuntaneuvonta on kaikkien saatavissa Kainuulaisten liikuntatietoisuuden lisääminen Koulutus, liikuntaneuvonta, valistus, seuranta Riskikartoitus, ohjaus, neuvonta, seuranta Terveysliikuntaverkostot kunnissa ja maakunnassa Liikuntapalvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa tasapuolisesti Maakunta-kuntayhtymä. kunnat, oppilaitokset, Kainuun Liikunta ja muut järjestöt Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun kunnat, Kainuun Liikunta,

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM

VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma OPM, JUKOLA, 28.1.2009 Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM Riittämättömästi liikkuvien suomalaisten osuudet (%) sukupuolen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto 15.9.2011 Miksi kuntasuositus * Elinajanodotteen ero on ylimmän ja alimman tulo- neljänneksen välillä miehillä 12 vuotta ja

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot