LAUKAAN KUNTA VIHTAVUOREN KOULU, LAAJENNUS HANKESUUNNITTELUVAIHE LVIAS-JÄRJESTEMÄSELOSTUS / PLANETCON OY
|
|
- Amanda Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUKAAN KUNTA VIHTAVUOREN KOULU, LAAJENNUS HANKESUUNNITTELUVAIHE LVIAS-JÄRJESTEMÄSELOSTUS / PLANETCON OY
2 Sivu 2 / / SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ KOHDE RAKENNUTTAJA JÄRJESTELMÄSELOSTUKSEN LAATIJA LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET YLEISET TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA SISÄILMA SISÄILMATAVOITTEET SISÄILMATAVOITTEIDEN VAATIMUKSET RAKENNUSTYÖLLE MITOITUSULKOLÄMPÖTILAT MITOITUSPERUSTEET LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT YLEISKUVAUS LÄMMÖNTUOTANTO LÄMPÖKESKUS LÄMMITYSVERKOSTOT ILMANVAIHDONLÄMMITYS -VERKOSTO (LIV-VERKOSTO) PATTERILÄMMITYSVERKOSTO (LP-VERKOSTO) LATTIALÄMMITYSVERKOSTO (LL-VERKOSTO) LÄMMINKÄYTTÖVESIVERKOSTO PUMPUT JA PUTKIVARUSTEET JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT YLEISKUVAUS JÄÄHDYTYKSENTUOTANTO VEDENJÄÄHDYTYSKONEET JÄÄHDYTYKSEN KULUTUS JÄÄHDYTYSVESIVERKOSTO TULOILMAN JÄÄHDYTYS ILMASTOINTIKONEILLA VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 15
3 Sivu 3 / / 5.1. VERKOSTOLIITOKSET YLEISKUVAUS KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ HULEVESIJÄRJESTELMÄ RADONPUTKISTON TUULETUSJÄRJESTELMÄ ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT YLEISKUVAUS ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT ILMASTOINTIKONEIDEN RAKENNE SUODATUS TULOILMAN LÄMMITYS JÄÄHDYTYS ÄÄNENVAIMENNUS PÄÄTELAITTEET KANAVAT ILMAVIRRAT AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT VALVOMOLAITTEET ALAKESKUKSET HUONESÄÄTÖ KENTTÄLAITTEET MUUT JÄRJESTELMÄT KONEELLINEN SAVUNPOISTO VSS-TILAT / KRIISINAJAN LAITTEET PURUNPOISTOJÄRJESTELMÄ TEKSTIILIPÖLYNPOISTO PAINEILMAJÄRJESTELMÄ HITSAUSKAASUJÄRJESTELMÄ SÄHKÖ-, TELE- JA TIETOJÄRJESTELMÄT, AV-LAITTEET YLEISTÄ LIITTYMISTIEDOT SÄHKÖLAITOS JA -LIITTYMÄ PUHELINLAITOS... 23
4 Sivu 4 / / PUHELINVAIHDE H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN H22 KESKUKSET H3 JOHTOTIET H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET H5 VALAISIMET H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ H6 KOJEET, LAITTEET MUUNTOJOUSTAVAT TILARATKAISUT J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J0 TELELIITYNNÄT J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT J101 PUHELIN J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄ J202 ÄÄNENTOISTO, HÄTÄKUULUTUS JA INFO-TV J20 AV-LAITEURAKKA J203 AV-JÄRJESTELMÄT J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT J302 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ J304 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ J305 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT J40 TURVAURAKKA... 30
5 Sivu 5 / / J401 SÄHKÖLUKITUS J402 KULUNHALLINTA J403 RIKOSILMOITUS J405 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ J408 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ J6 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 32
6 Sivu 6 / / 1. YLEISTÄ 1.1. Kohde Laukaan kunta Vihtavuoren koulu, peruskorjaus ja laajennus Koulutie Vihtavuori Rakennushanke käsittää koulurakennuksen osittaisen peruskorjauksen ja siihen liittyvän laajennuksen, rakennukseen rakennetaan tilat yhteensä noin 650 oppilaalle. Lisäksi kunnan erillishankintana tontille rakennetaan kiinteistöä palvelemaan uusi lämpöenergiakeskus. Hankkeen kokonaispinta-alat muodostuvat seuraavasti: - peruskorjausosuus br-m 2 - uudisrakennus br-m 2 - yhteensä br-m 2 Rakennushanke vaiheistetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavasti: 1. D-osa rakennetaan 2. C- ja B-osat peruskorjataan 3. E-osa rakennetaan, vanha alakoulu puretaan; ennen vanhan alakoulun purkamista tontille rakennetaan uusi lämpökeskus (erillinen investointi) 1.2. Rakennuttaja Jani Veikkolainen, vs. tilapalvelupäällikkö puh jani.veikkolainen@laukaa.fi Laukaan kunta, tekninen osasto PL6, Laukaa 1.3. Järjestelmäselostuksen laatija LVIA Antti Törmälä, LVI- ja energiatekniikan asiantuntija, DI Rakennuttajakonsultti, RAP GSM antti.tormala@planetcon.fi Sähkö
7 Sivu 7 / / Arto Hokkanen, sähköteknikko sähkötekniikan asiantuntija GSM arto.hokkanen@planetcon.fi Vasarakatu 9 B Jyväskylä
8 Sivu 8 / / 2. LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tässä tarkastellaan sellaisia LVI-suunnittelun kannalta merkityksellisiä tavoitearvoja, jotka määrittävät koko LVI-laitoksen rakennetta, rakennustöiden laajuutta sekä LVI-tekniikan tilantarpeita ja kustannuksia. Pienempien yksityiskohtien osalta suunnittelutavoitteet ja ratkaisut käsitellään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa erikseen Yleiset tavoitteet ja lähtökohdat Rakennuksen LVI-suunnittelun tärkeimpinä tavoitteina ja järjestelmävalintojen lähtökohtana ovat elinkaariedullisuus, energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja terveellinen turvallinen sisäilma. rakennuksen oleskelualueiden operatiivisen sisälämpötilan hallinta hoidetaan passiivisin keinoin eli rakentein ja arkkitehtuurilla. tilojen tarpeenmukainen ilmanvaihto vrt. energiatehokkuus Hankittavien LVI-laitteiden sähkömoottorien hyötysuhteen on vastattava vähintään hyötysuhdetasoa IE2 + taajuusmuuttaja Energiatehokkuusluokka Energiatehokkuusluokka E-luvun laskentamenetelmän mukaisen energiatodistuksen mukaan on B tai C Sisäilma Seuraavissa yhteyksissä viitataan Sisäilmaluokitus julkaisuun Sisäilmatavoitteet. Tässä kohteessa ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan. Operatiivisen sisälämpötilan osalta ei ole vaatimuksia Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan lisäksi myös rakennustyön osalta käytettäväksi Sisäilmaluokitus 2008:ssa määriteltyä rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkaa M1 olevia tuotteita Mitoitusulkolämpötilat LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhteiden mukaan: alin ulkoilman lämpötila talvella, mitoituslämpötila -32 C. päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus mitoitustilanteessa 25 C / 60 % RH (55 kj/kg).
9 Sivu 9 / / Mitoitusperusteet Ilmanvaihto mitoitetaan seuraavasti: Luokkatilat, liikuntasali, muut tilat Tilojen ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan, operatiivisella sisälämpötilalla ei ole vaatimusta. Ilmamäärämitoitus henkilö / pinta-alaperusteisesti; suurimman mukaan LVI-suunnitelmissa esitetään tila-/ tilaryhmäkohtaiset ilmavirrat ja -taseet eri käyttötilanteiden mukaan esim. poissa, normaali, tehostus. IV-koneiden palvelualueet suunnitellaan siten, että eri palvelualueiden ilmatasapaino säilyy kaikissa käyttötilanteissa. Oheistilat Tilojen ilmamäärät mitoitetaan sisäilmaluokka S2 mukaan, operatiivisella sisälämpötilalla ei ole vaatimusta. Ilmamäärämitoitus henkilö/pinta-alaperusteisesti; suurimman mukaan. Lämmitysjärjestelmät mitoitetaan seuraavasti S2 mukaisesti: Luokkatilat, liikuntasali Sisälämpötilan suunnitteluarvo lämmityskaudella S2 mukaisesti +21 C. Oheistilat Sisälämpötilan suunnitteluarvo lämmityskaudella S2 mukaisesti +21 C.
10 Sivu 10 / / 3. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 3.1. Yleiskuvaus Rakennuksen lämmitysmuoto on hybridin. Päälämmönlähde on pelletti/hakelämmitys, toissijaisesti maalämpö. Lämmitysjärjestelmien mitoitus optimoidaan suunnitteluvaiheessa siten, että valittavan järjestelmän elinkaarikustannukset minimoidaan. Alustava esitys lämmöntuotannon mitoitukseksi: Pelletti/hakelämpökeskus: Lämpöpumppujärjestelmä: arvioitu teho kw arvioitu teho 400 kw Kiinteistön pääasiallinen lämmitystapa on vesikiertoinen patterilämmitys. Tuloilmakoneet varustetaan lämmöntalteenotolla ja lämmityspatterilla. Märkätilat varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tuulikaapit varustetaan oviverhokoneilla. Koulun kokonaislämpöenergiantarpeet on arvioitu seuraavasti: Ilmastoinnin lämmitysverkosto ja tuulikaappikoneet: arvioitu teho 750 kw Patterilämmitysverkosto: arvioitu teho 500 kw Lattialämmitysverkosto: arvioitu teho 50 kw Lämminkäyttövesiverkosto: arvioitu teho 500 kw Huipputehontarve yhteensä: arvioitu teho kw 3.2. Lämmöntuotanto Lämpökeskus Rakennusta varten tontille rakennetaan erillinen lämpökeskus joko Laukaan kunnan tai lämpöenergiatoimittajan toimesta. Lämpökeskuksen pääasiallinen energialähde on pelletti tai hake. Kiinteistöön asennetaan rakennusosa- ja fasadikohtaiset olosuhde-erot huomioivat lämmönjakokeskukset, joissa on tarvittavat säätömahdollisuudet. Lämmönjakokeskukset/ säätöryhmät voidaan asentaa esimerkiksi iv-konehuoneisiin. Lämmönjakolaitteiden rakenteessa huomioidaan kiinteistön vaiheittainen rakentaminen. Lämmitysverkostojen lämpötilat mitoitetaan esimerkiksi seuraavasti: Peruskorjattavat osat:
11 Sivu 11 / / Ilmastoinnin lämmitysverkosto ja tuulikaappikoneet: Patterilämmitysverkosto: Lattialämmitysverkosto: Lämminkäyttövesiverkosto: lämpötila 70/40 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 70/40 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 35/30 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 58/5 C, arvioitu teho xxx kw Laajennusosat: Ilmastoinnin lämmitysverkosto: Patterilämmitysverkosto: Lattialämmitysverkosto: Lämminkäyttövesiverkosto: lämpötila 60/30 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 45/30 C, arvioitu teho xxx kw lämpötila 35/30 C, arvioitu teho xx kw lämpötila 58/5 C, arvioitu teho xxx kw Rakennuksen kokonaislämmitysenergian kulutus mitataan etäluettavin mittarein Lämmitysverkostot Lämmitysjärjestelmä suunnitellaan siten että kaikki mahdolliset huoltokohteet pyritään sijoittamaan teknisiin tiloihin Ilmanvaihdonlämmitys -verkosto (LIV-verkosto) Ilmanvaihdon lämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein. Verkostot on pääasiassa pohjamaalattua teräsputkea, putkistot lämpöeristetään. Ilmanvaihdon lämmitysverkostoon liitetään tuloilmakoneiden lämmityspatterit ja tuulikaappien tuulikaappipuhaltimet. Mikäli usein käytettävää yksittäistä tai pariovea ei varusteta tuulikaapilla, ovi varustetaan oven yläpuolelle asennettavalla oviverhopuhaltimella Patterilämmitysverkosto (LP-verkosto) Patterilämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein. Verkostot on pääasiassa pohjamaalattua teräsputkea, putkistot lämpöeristetään. Lämpö luovutetaan tiloihin tehdasvalmisteisilla pattereilla, patterit ilman peiteritilöitä ja päätypeltejä (esim: Salomaa). Patterit varustetaan julkisiin tiloihin sopivilla termostaateilla Lattialämmitysverkosto (LL-verkosto) Märkätilat varustetaan lattialämmityksellä. Lattialämmitysverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varo- ja paisuntalaittein.
12 Sivu 12 / / Verkosto on pääasiassa pohjamaalatua teräsputkea. Lattiaan asennettavat lattialämmitysputket ovat happisuojattua pex-putkea Lämminkäyttövesiverkosto Lämmin käyttövesiverkosto varustetaan kiertovesipumpulla ja tarvittavin varolaittein. Käyttövesirunkoputkistot ovat kupariputkea. Lämminkäyttövesiverkosto varustetaan kiertojohdolla, putkistot lämpöeristetään Pumput ja putkivarusteet Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien pääpumput EC-moottoreilla varustettuja A- energialuokan pumppuja. Kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paine-erolähettimellä varustettuja. Paine-erolähetin asennetaan meno- ja paluuputken väliin. Muut pumput yksi- tai kolmevaiheisia portaattomasti säädettäviä pumppuja. Kaikki pumput varustetaan riittävin automaatiokortein ja on voitava liittää rakennusautomaatiojärjestelmään.
13 Sivu 13 / / 4. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT Rakennuksen lämpökuormien hallinta pyritään toteuttamaan ensisijaisesti passiivisin menetelmin. Suuren lämpökuorman tilat varustetaan jäähdytyksellä, mahdollisuuksien mukaan esim. lämpöpumppujärjestelmän kaivojen tarjoamaa maaviilennystä hyödyntäen Yleiskuvaus Tarvittaessa, mikäli suunnitteluvaiheessa laadittavat sisälämpötilan pysyvyyslaskelmat ja simulaatiot niin vaativat, tuloilma jäähdytetään tarvittavilta osin. Lisäjäähdytystä tarvitsevat, suurta tai suurehkoa lämpökuormaa sisältävät tilat (esimerkiksi ATK-tilat, neuvottelu-/kokoustilat yms.) varustetaan puhallinkonvektorein. Konvektoriverkon mitoitus tehdään siten, että sitä voidaan käyttää mahdollisimman energiatehokkaasti esim. maalämpökaivojen maaviilennystä hyödyntäen. Rakennuksen tarvitsema jäähdytys tuotetaan ensisijaisesti maaviilennyksellä, toissijaisesti vapaajäähdytysperiaatteella nestejäähdyttimillä ja kolmantena maalämpöpumpuilla, joita on voitava käyttää myös vedenjäähdytyskoneina. Maalämpöpumppujen/vedenjäähdytyskoneiden sähköenergiankulutus mitataan Jäähdytyksentuotanto Rakennuksen arvioitu kokonaisjäähdytystehontarve on xx kw. Tehontarve jakautuu seuraavasti: Ilmastoinnin jäähdytysvesiverkko, xx/xx C, arvioitu teho xx kw Erillisjäähdytysvesiverkko, xx/xx C, arvioitu teho xx kw Vedenjäähdytyskoneet Vedenjäähdytyskoneena käytetään maalämpöpumppua, jota jäähdytyskäytössä käytetään rakennuksen jäähdytyksen tuottamiseen. Maalämpöpumppu on tehdasvalmisteinen. Nestejäähdytin on tehdasvalmisteinen Jäähdytyksen kulutus Jäähdytysvesiverkosto Putket ovat (RFe) ruostumatonta teräsputkea ja alle DN50 (Cu) kuparia pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä + kondenssipinnoitteella tai solukumieristeellä. Poistumisteillä solukumieristettä ei käytetä tai sen päälle asennetaan palon kestävä villa + pinnoitte.
14 Sivu 14 / / Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla Osa ilmanvaihtokoneista varustetaan tarvittaessa jäähdytyspatterilla. Tuloilmakoneen jäähdytyspatteri mitoitetaan entalpiaerolla 15 kj/kg.
15 Sivu 15 / / 5. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 5.1. Verkostoliitokset Rakennukset liitetään Laukaan kunnan hallinnoimaan vesijohtoverkkoon, nykyiset vesi- ja viemäriliittymät uusitaan tontinrajalle. Kiinteistöön asennetaan uusi impulssitoiminen päävesimittari. Vesimittari sijoitetaan esimerkiksi D-osan iv-konehuoneeseen tai lämpökeskukseen. Jätevedet viemäröidään Laukaan kunnan hallinnoimaan viemäriverkostoon. Hulevedet johdetaan Laukaan kunnan hallinnoimaan hulevesiviemäriverkostoon, tarvittaessa käytetään huleveden viivästysallasta Yleiskuvaus Käyttövesijärjestelmä suunnitellaan siten, että verkoston mahdolliset huoltokohteet (vesimittarit yms.) sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan teknisiin tiloihin. Keittiön, seurakunnan sekä mahdollisten muiden vuokralaistilojen osalta varaudutaan kylmän ja kuuman käyttöveden kulutuksen mittaamiseen alamittauksina Käyttövesijärjestelmä Vesikalusteet ovat pääosin vakiolaatuisia normaalitasoisia kalusteita. Runkovesijohdot ovat kupariputkea pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä tai komposiittiputkea. Kalusteliitokset tehdään osittain kromatulla kupariputkella ja piiloasennuksena rakenteisiin asennettavilla muoviputkilla ja hanakulmarasioilla. Jakotukit asennetaan mahdollisuuksien mukaan teknisiin tiloihin tai aputiloihin; tiloihin jossa on lattiakaivo esim. wc-tilat. Jakotukit varustetaan vuotoilmaisimin. Osa kalusteista voi olla kosketusvapaita elektronisia hanoja, elektroniset hanat määritellään hygieniaperusteisesti. Tarpeet selvitetään suunnittelun edetessä. Rakennuksen käyttövesiverkostoon lisätään tarvittavat pikapalopostit. Pikapalopostit varustetaan 6 kg käsisammuttimin Jätevesijärjestelmä Jätevesiviemärit rakennuksen sisällä ovat valurautaa pantaliitoksin, viemärijärjestelmän tuuletusviemäriosuudet ovat PP -muoviviemäriä.
16 Sivu 16 / / Maahan ja lattian alle asennettavat jätevesiviemärit ovat muhvillista PP -muoviviemäriä kumirengastiivistein ja kaivot rakennuksen ulkopuolella muovisia teleskooppikaivoja. Rakennuksen ulkopuolella viemäreiden paineluokka SN8 (T8). Viemäriverkostot tuuletetaan vesikatolle määräysten mukaiset etäisyydet huomioiden. Viemärit ääni- ja lämpöeristetään tarvittavilta osin. Keittiön viemärivedet johdetaan pihalle sijoitettavaan rasvanerotuskaivoon josta ne johdetaan kunnan jätevesiverkostoon. Rasvanerotuskaivolta otetaan hälytys keittiölle. Viemärit huudellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti sekä rakennusvaiheessa että takuuajan lopussa Hulevesijärjestelmä Kattosadevedet viemäröidään rakennuksen ulkopuolisia rännejä ja syöksytorvia käyttäen. Syöksytorvet johdetaan sadevesiverkostoon liitettyihin putkiin tai rännikaivoihin. Rännit, syöksytorvet ja rännikaivot sähkösaatetaan. Maahan asennettavat hulevesiviemärit ovat muhvillista PP/PEH muoviviemäriä kumirengastiivistein paineluokaltaan SN8(T8). Sadevedet johdetaan Laukaan kunnan hulevesiviemäriverkostoon tai johdetaan maastoon. Rakennuksen salaojat liitetään sadevesiviemäriverkostoon perusvesikaivon kautta. Perusvesikaivojen sijoitukset määritetään salaojasuunnitelmien mukaan. Pihan kaivotarpeet määräytyvät pinnantasaussuunnitelman mukaan. Valitut kaivot ja erottimet ovat tehdasvalmisteisia, teleskooppisella 40t kansistolla varustettuja muovista tai lujitemuovista valmistettuja tuotteita. Viemärit huudellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti sekä rakennusvaiheessa että takuuajan lopussa Radonputkiston tuuletusjärjestelmä Rakennuksen alapohjan alle asennettava radonputkisto varustetaan tuuletuksella. Tuuletusputkiston materiaalina käytetään muhvillista PVC -muoviviemäriä kumirengastiivistein solukumieristyksellä. Radon -tuuletusputkisto johdetaan vesikatolle ja varustetaan poistopuhaltimilla. Radonputkisto alapohjan alle rakennesuunnitelman mukaan.
17 Sivu 17 / / 6. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 6.1. Yleiskuvaus Ilmanvaihtojärjestelmä pyritään toteuttamaan, siten että kiinteistön ilmanvaihtotekniikan mahdolliset huoltokohteet (IV-koneet, ilmavirtasäätimet, palopellit yms.) sijaitsevat mahdollisimman helposti huollettavissa olevassa paikassa. Palopellit moottoritoimisia ja varustettuna pellin asennon indikoinnilla rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmastoinnin ja rakennustöiden osalta toteutetaan työt puhtausluokan P1 lopputuloksen vaatimalla tavalla. Tämä asettaa vaatimuksia myös rakennustöiden suoritustavalle ja valittaville materiaaleille, joiden tulee olla pääasiassa M1-luokkaa. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät toteutetaan siten, että ominaissähköteho ei ylitä arvoa 2,0 kw/m 3 /s). Ilmanvaihtojärjestelmien sähkönkulutus mitataan erikseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan aina, kun poistoilman puhtaus sen mahdollistaa, pyörivään kennoon perustuvalla lämmöntalteenottolaitteistolla. Ns. likaisimmille poistoilmavirroille käytetään ensisijaisesti vastavirtakennoon ja toissijaisesti nestepattereihin perustuvaa lämmöntalteenottojärjestelmää. Pienet, lyhyen käyttöajan ja pienet ylilämmön poistot voivat olla ilman lämmöntalteenottoa. Porrashuoneet ja muut osastoidut uloskäytävät varustetaan omilla uloskäytäväkohtaisilla pyöriväkennoisilla tulo- ja poistoilmakoneilla. IV-koneita mitoitettaessa, valittaessa ja asennettaessa on kiinnitettävä erityistä tarkkuutta koneiden tiiviyteen ja painesuhteisiin: likainen poisto ei saa päästä vuotamaan puhtaalle puolelle. Koneiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomioita huollettavuuteen, energiankulutukseen ja elinkaarikustannuksiin. Kaikki puhaltimet varustetaan ilmavirranmittauksella ja pyörimisnopeussäädöllä. Ilmavirranmittausta määritettäessä rakennusautomaatiojärjestelmään huomioidaan ilman lämpötilan tiheyskorjaus ja asennustapa Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa huomioidaan kiinteistön eri tilojen käyttötavat ja käyttöajat, jotka vaikuttavat ilmanvaihtokoneiden vaikutusalueisiin ja valittuihin lämmöntalteenotto -ratkaisuihin. Myös rakennuksen jako paloalueisiin otetaan huomioon. Rakennuksen kokonaisilmamäärä mitoitetaan siten, että tuloilmamäärä ja poistoilmamäärä ovat yhtä suuria, eli rakennuksen ilmatase on tasapainossa. Ilman liikkuminen rakennuksen sisällä varmistetaan riittävillä siirtoilmaratkaisuilla, ja ettei tilojen välille tule suuria paineeroja (alle 5 Pa). Ilmastointikonehuoneiden yhteyteen tulee järjestää iv-kuilu palvelualueensa kanavointia varten. Kanavointi tulee tehdä väljästi tavoitteena matalan painetason järjestelmä (alle 200 Pa kanavistopaine).
18 Sivu 18 / / Taulukossa on esitetty esimerkinomainen IV-konejako rak.osa Kone Koneen palvelualue Koneen palvelualueen kerrokset LTO ilmamäärä m 3 /s A-osa TK1 luokat ja toimistot A, B ja C-osa p-kerros, 1-kerros pyörivä 6 TK2 kotitalousluokat A-osa 1-kerros pyörivä 2 C-osa TK3 liikuntasali p-kerros, 1-kerros pyörivä 3 TK4 sosiaalitilat ja käytävät, A, B, C ja D p-kerros, 1-kerros glykolip. 4 D-osa TK5 Käsityöt, kuvis p-kerros glykolip. 5 TK6 musiikki, (kuvis), luokat, tstot, D-osa p-kerros, 1-kerros pyörivä 8 E-osa TK7 liikuntasali p-kerros, 1-kerros pyörivä 8 TK8 sosiaalitilat ja käytävät p-kerros glykoli 1,5 TK9 toimistot ja luokat, kahvila ja kioski pyörivä 2,5 TK10 seurakunta 1-kerros pyörivä 1,5 TK11 nuoriso/har. 1-kerros pyörivä 1,5 yhteensä Ilmastointikoneiden rakenne Ilmastointikoneet ovat tehdastekoisia ns. koteloituja koneita. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä taajuusmuuttaja ohjattuja kammiopuhaltimia Suodatus Tuloilmakoneet varustetaan F5-esisuodattimella ja F8-hienosuodattimella, poistoilmakoneissa F5-suodatin sisäilmastoluokan S2 vaatimusten mukaan Tuloilman lämmitys Jokainen tuloilmakone varustetaan LTO:n jälkeisellä lämmityspatterilla. Jälkilämmityspatterit liitetään ilmanvaihdon lämmitysverkostoon Jäähdytys Tuloilmanjäähdytys toteutetaan jäähdytysverkostoon liitetyllä IV-koneen jäähdytyspatterilla.
19 Sivu 19 / / Äänenvaimennus IV-koneet (tulopuhallin ja poistopuhallin) varustetaan puhaltimien molemmin puolin äänenvaimennuksella. Kanavistoon asennetaan äänenvaimentimia tarpeen mukaan. Siirtoilmareitit toteutetaan äänenvaimennetuilla siirtoilmalaitteilla. Äänenvaimentimien vaimennusmateriaalina Dacron Päätelaitteet Ilmanjako toteutetaan pääsääntöisesti sekoittavalla periaatteilla. Päätelaitevalinnat tehdään alakattotietojen mukaan Kanavat Kanavat ovat P1-luokituksen mukaisia kierresaumattuja peltikanavia, paineluokitus poistoilmaluokituksen mukaan. Kanavat mitoitetaan riittävän väljiksi nopeusrajat huomioiden Ilmavirrat Ilmamäärien mitoitusperusteena S2 ja (RAKMK D2) Ilmastointiratkaisussa on varauduttu tilojen muunneltavuuteen siten: IV-koneiden kapasiteettia pystytään nostamaan 20 % runkokanavien ilmavirtaa voidaan nostaa 20 % yksittäisen huonetilan ilmanvaihdon tehokkuutta on mahdollista myöhemminkin muuttaa siten, että ilmastoinnin muutostyöt rajoittuvat muutettavien huoneiden lähelle. Rakennuksen painesuhteet suunnitellaan tasapainoon. Luokka-, käytävä-, aula-, liikunta-, ruokasali-, kirjasto yms. tilojen, joiden käyttäjämäärä vaihtelee merkittävästi eri käyttötilanteen mukaan, varustetaan ilmanjakolaitteistolla, joka sallii tarpeenmukaisesti vaihtuvat ilmamäärät. Ilmamääriä ohjataan ilmanlaadun ja lämpötilan mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Käyttöaikojen ulkopuolella kaikkien tilojen ilmanvaihtoa käytetään rakennusautomaation ohjaamana siten, että rakennuksen käyttöajan ulkopuolinen keskimääräinen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2, vastaavien alueiden ns. likaisen poiston tilojen iv-koneet käyvät ko. tilanteessa koneiden minimi-ilmavirtoja vastaavilla puhallinnopeuksilla
20 Sivu 20 / / 7. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Kohteen rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään kunnan kaukovalvontaan (Caverion) siten, että kaukovalvontaan välittyy hälytykset ja mittaukset. Kaukovalvonnasta on voitava muuttaa aikaohjelmien ja lämpötila-, ilmamäärä- yms. säätöjen asetusarvoja. Kohteen LVIS-järjestelmien automatiikka toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla selainpohjaisella automaatiojärjestelmällä (DDC) joka käsittää: valvomolaitteet tiedonsiirtolaitteet ja -yhteydet sekä väyläkaapelit hälytystensiirtolaitteet mikroprosessoripohjaiset itsenäiset alakeskukset huonesäätölaitteet kenttäväylällä valvomoon liitettynä kenttälaitteet johdotuksineen laitteilta alakeskuksiin ohjelmistot Järjestelmän teknistä huoltoa ja ylläpitoa varten hankintaan kuuluu alakeskukseen liitettävä kannettava tietokone huoltopääteohjelmistoineen tai kuhunkin alakeskukseen hankitaan kiinteä kosketusnäyttö / alakeskuspääte. Rakennusautomaatiojärjestelmään liitetään kiinteistön kaikki LVI- ja sähkötekniikan ohjaukset, säädöt, hälytykset ja valvonnat. Erillisiä rakennusautomaatiojärjestelmään liittymättömiä säätimiä tai termostaatteja ei käytetä ohjauksissa ja säädöissä. Yksittäisiä laitteita (kuten taajuusmuuttajat) ja kojeistoja (kuten pakettikojeet) voidaan liittää myös kenttäväylillä rakennusautomaatiojärjestelmään siten, että liitettävät pisteet ja toiminnot näkyvät kuten ne olisivat kiinteä osa automaatiojärjestelmää Valvomolaitteet Valvomolaitteet koostuvat keskusyksikkönä toimivasta kannettavasta PC:stä, raporttikirjoittimesta sekä tiedonsiirtolaitteista. Valvomo-ohjelmisto sisältää rakennusautomaatiosovellusten lisäksi normaalit toimisto-ohjelmat (Windows Office) sekä laajat raportointi ja energiaseurantaohjelmistot. Tiedonsiirtoa varten hankinta sisältää tarvittavat ADSL-reitittimet (ulkopuoliset yhteydet) ja internet-yhteyden (tilaajan hankinta) sekä alakeskus- ja huonesäätölaitteiden tiedonsiirtoa varten tarvittavat reitittimet, keskittimet yms. laitteet. Keskusyksikkö varustetaan UPS-laittein. Laitteiston etäkäyttö suoritetaan normaalilla Internet-selaimella (internet Explorer). Rakennusautomaatiojärjestelmän hälytystensiirto huolto-organisaatiolle tapahtuu GSMmodeemin välityksellä tekstiviestein.
21 Sivu 21 / / 7.2. Alakeskukset IV-konehuoneisiin sijoitetaan itsenäiset keskusyksiköstä riippumattomat alakeskukset, jotka ohjaavat ja valvovat taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmästä riippuen alakeskusmoduuleja voidaan sijoittaa myös ryhmäkeskuksiin Huonesäätö Erillisjäähdyttimiä/lämmittimiä ohjataan huonesäätimellä. Kiinteistöön asennettavat huonesäätimet (erillisjäähdytettävät tilat) yhdistetään väylällä valvontalaitteistoon Kenttälaitteet Kenttälaitteet sisältävät tarvittavat mittausanturit, toimilaitteet, hälyttimet, paikalliset mittarit, etc. Peltimoottorit ja muut toimilaitteet ovat 24 V:n jännitteellä toimivia.
22 Sivu 22 / / 8. MUUT JÄRJESTELMÄT 8.1. Koneellinen savunpoisto Kohteeseen tuleva mahdollinen koneellinen savunpoistojärjestelmä toteutetaan paloteknisen suunnitelman mukaan. Koneellisen savunpoiston tarve selviää suunnittelun edetessä VSS-tilat / Kriisinajan laitteet Väestön suojat varustetaan määräysten mukaisilla kriisinajan laitteilla. Väestönsuojan seinärakenteiden normaaliajan järjestelmien läpivientiosina käytetään tehdasvalmisteisia määräysten mukaisia läpivientiosia Purunpoistojärjestelmä Teknisen työn tilan työkoneet varustetaan purunpoistolaitteistolla, jota voidaan käyttää myös tilojen siivoukseen. Laitteisto varustetaan korvausilmapuhaltimella ja LTO-laitteella Tekstiilipölynpoisto Tekstiilityön luokka varustetaan tekstiilipölyn kohdepoistolaitteistolla Paineilmajärjestelmä Teknisen työn tilat varustetaan paineilmaputkistolla tarvittavine ulosottopisteineen ja kompressorilla, joka sijoitetaan varastotilaan Hitsauskaasujärjestelmä Hitsauskaasujärjestelmää ei asenneta. Kuumakäsittelytilan ahjo varustetaan nestekaasupullolla.
23 Sivu 23 / / 9. SÄHKÖ-, TELE- JA TIETOJÄRJESTELMÄT, AV-LAITTEET YLEISTÄ Tässä hankesuunnitelmakuvauksessa on esitetty tiedossa olleet hankesuunnitteluvaiheen sähkö- tele- ja av- järjestelmien perusvaatimukset. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa Liittymistiedot Sähkölaitos ja -liittymä Sähkölaitos Vattenfall. Uusi liittymä on kooltaan 3x1000A. Päävaroke mitoitetaan jatkosuunnittelussa todellisen huipputehon mukaan. Uuden D rakennusosan uusi pääkeskus liitetään uusilla liittymiskaapeleilla. Nykyinen pääkeskus joka sijaitsee rakennuksessa C liitetään uusilla nousukaapeleille rakennuksen D uuteen pääkeskukseen. Nykyinen C osan pääkeskus jää nousukeskukseksi ja toimii rinnan nykyisen pääkeskuksen kanssa. Ennen uudisosan D rakentamista on nykyinen C osan nykyisen pääkeskuksen liittymäkaapeli siirrettävä/jatkettava uuden uudisosarakennuksen D tieltä. Muuntamon tarve tontilla tai rakennuksessa selvitetään jatkosuunnitteluvaiheessa Puhelinlaitos Sonera PL 354, Jyväskylä Puhelinvaihde Uutta puhelinvaihdetta ei asenneta. Tarvittavat lankaverkon puhelinpisteet lisätään uusiin ja nykyisten datajakamoiden ristikytkentään. 10. H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN Kompensointilaitteet valaisimet hankitaan varustettuna elektronisilla liitäntälaitteilla automaattisen kondensaattoripariston tarve tarkistetaan Maadoitukset
24 Sivu 24 / / maadoitukset standardien mukaisesti Energian mittausalueet alamittareita käytetään mm. LVI-laitteiden ja valaistuksen käyttämän sähköenergian kulutuksen seurantaan 11. H22 KESKUKSET Yleistä Keskukset ovat 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisia keskuksia. Keskusten lukumäärä suunnitellaan tilanjakosuunnitelmien vaatimusten / kaapelointikustannusten optimoinnin perusteella. Keskuksien pääkytkimet ovat 4 napaisia. Keskusten merkkilamppuina käytetään LEDejä. Keskuksiin suunnitellaan varalähtöjä n. 30 %. Pääkeskus Uusi pääkeskus uudisrakennuksessa D mitoitetaan 1000A 5-johdinjärjestelmän keskukseksi. Mitoitus tarkennetaan jatkosuunnitteluvaiheessa todellisen huipputehon mukaan. Mittauskeskukset Uusia mittauskeskuksia ei tarvita. Sähkönmittaukset asennetaan pääkeskukseen. Jakokeskukset Uusiin rakennuksiin asennetaan uudet TN-S (5-johdin) -järjestelmän mukaiset tavalliset kosketussuojatut IP30 kehikkokeskukset johdonsuoja-automaateilla. Pistorasialähdöt varustetaan määräysten mukaisilla vikavirtasuojilla. IV konehuoneisiin asennettavat keskukset ovat IP 44 suojattuja kotelokeskuksia. 12. H3 JOHTOTIET Yleistä Johtoteiden ja valaisimien LVIS-törmäystarkastelut tulee tehdä projektiohjelman määritysten mukaisesti esim. tietomallipohjaisena. Johtotiet suunnitellaan siten, että kaapeleita ja johtoja voidaan lisätä jälkeenpäin rikkomatta/purkamatta rakenteita.
25 Sivu 25 / / Teknisiin tiloihin, nousukuiluihin ja käytäville asennetaan tieto- ja sähköjärjestelmien kaapeleita varten erilliset johtotiet. Muilla alueilla, asennettaessa tieto- ja sähköjärjestelmien johtoja samalle hyllylle, ne asennetaan hyllyn eri reunoille ja erotetaan välilistalla. Johtotiet ja niiden osat ovat tehdasvalmisteisia ja valmiiksi pintakäsiteltyjä. Kaapelihyllyt Kaapelihyllyt asennetaan SFS 6000 mukaan Uudet kaapelihyllyt asennetaan kattavasti koko rakennukseen Alakaton yläpuoliset hyllyt ovat terästikashyllyjä. Teknisiin tiloihin ja nousukuiluihin asennetaan terästikashyllyjä. Ryhmäkeskusten yläpuolelle asennetaan hyllyt kaapeleiden kiinnitystä varten. Auloissa/käytävissä/luokkatiloissa mahdolliset näkyviin jäävät ovat värimaailman mukaisia kuumasinkittyjä levyhyllyjä. Pääsääntöisesti valkoisia. Johtotiealueilla käytetään erillisiä telehyllyjä Palon aikana toimivat turvajärjestelmien kaapelointi toteutetaan erillishyllyillä joiden asennus standardin DIN mukaisesti. Uudet kaapelihyllyt tulee koteloida terve talo -periaatteen mukaan tai käyttää pinnoitettua ritilähyllyä Kaapelihyllyjen läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomioita Porrashuone yms. asennuksissa tulee huomioida paloluokkavaatimukset. Johtokanavat Johtokanavia käytetään luokka- yms. tiloissa soveltuvin osin Johtokanavat alumiinisia ja varustettu erillisellä teleosalla Johtokanavien läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Valaisinripustuskiskot Valaisinripustuskiskoja asennetaan teknisiin tiloihin ja varastotiloihin. Teknisissä tiloissa käytetään galvanoituja teräsrakenteisia kiskoja. Auloissa/käytävissä/luokkatiloissa mahdolliset näkyviin jäävät kiskot tai näkyviin jäävät kiskot ovat värimaailman mukaisia, pääsääntöisesti valkoisia. Lattiarasiat Kohteeseen asennetaan lattiarasioita jatkosuunnittelussa määrättyihin tiloihin rasioissa on sähkö-, data- ja av-liittimet. Sähkölistat sähkölistoja käytetään ainoastaan teknisissä tiloissa. muissa tiloissa sähkölistojen käyttöön ja väriin on saatava arkkitehdin lupa
26 Sivu 26 / / 13. H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Yleistä Pää- ja nousujohdot - Keskusten kaapeloinnit asennetaan 5-johdinjärjestelmän mukaisina, pääosin AMCMKkaapeleina, asennus pääosin kaapelihyllyille. - Kaapelityyppeinä käytetään MMJ ja MCMK poikkipinnoilla 6-16 mm² ja AMCMK poikkipinnoilla mm² - Pääkaapelit mitoitetaan kuormitusvirran, jännitealeneman ja selektiivisyyden perusteella. - Uuden D osan uudelta pääkeskukselta on asennettava nykyiselle käytössä olevalle C rakennukselle, uudelle E rakennukselle ja nykyiselle A rakennukselle uudet nousukaapelit. - Muut tarvittavat väliaikaiset nousukaapelit selvitetään jatkosuunnittelussa. Voimaryhmäjohdot - Uusille koneille ja laitteille asennetaan kuparijohtimiset muovivaippakaapelit MCMKja MMJ-kaapelit pääosin hyllyille asennettuna Ohjaus- ja valvontajohdot - Taajuusmuuttajille asennetaan järjestelmien edellyttämät häiriösuojatut johdot - Asennustapa kuten voimaryhmäjohdoilla Valaistusryhmäjohdot - Muovivaippajohdot asennetaan pääosin hylly-, ja valaisinripustuskisko sekä toimistotiloissa johtokanavissa - Normaali uppoasennus, putketonta asennustapaa ei käytetä - Teknisissä tiloissa kaapelit asennetaan MMJ/a-uo- asennuksena - Pistorasiat asennetaan kaikissa tiloissa maadoitetuiksi pistorasioiksi ja varustetaan vikavirtasuojilla. Ryhmäjohdot asennetaan 5-johdin järjestelmän (TN-S) mukaisiksi kaikissa tiloissa. - Himmentävissä ryhmissä tulee huomioida häiriösuojaukset Suojajohdinjärjestelmä - Kaikki uudet asennukset asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina (5-johdin järjestelmä)
27 Sivu 27 / / 14. H5 VALAISIMET Kaikkien keskeisten tilojen valaistustasot lasketaan Dialux valaistuslaskentaohjelmalla. Sisävalaistus; huonetila, valaistusvoimakkuus, tavoitetehokkuus - luokat 600 lx W/m 2 - ruokasali 400 lx W/m 2 - liikuntasali 700 lx W/m 2 - käytävät, aulat lx 7-12 W/m 2 - toimistot ym. työtilat 600 lx 13 W/m 2 - varastot 300 lx 7 W/m 2 Valaistuksen energiansäästö huomioidaan hyvän hyötysuhteen valaisinratkaisuilla. Korkeissa tiloissa, kuten esim. liikuntasalissa käytetään korkeamman lämpötilan elektronisia liitäntälaitteita. Valaistus toteutetaan pääosin LED valaistuksena. Valaistuksen ohjaukset: - Tilat varustetaan pääsääntöisesti lon-väyläpohjaisella liiketunnistintekniikalla, joka on hallittavissa rakennusautomaatiojärjestelmän kautta - Sos.tilat, varastot ym. pienet tilat varustetaan 230V liiketunnistintekniikalla, päälläoloaika tulee olla valittavissa min väliltä - Neuvottelutilat varustetaan myös av-järjestelmään kytkettävällä valaistuksensäätöjärjestelmällä. 15. H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ovimerkki- ja turvavalaistusjärjestelmä asennetaan määräysten mukaisesti käyttämällä led valaisimia. Järjestelmä on osoitteellinen. Turvavalaisimia asennetaan kokoontumistiloihin ja keskeisille käytäville. Järjestelmänä käytetään 230V keskusakustojärjestelmää. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. 16. H6 KOJEET, LAITTEET Kiinteistöön asennetaan lämmitys kaukolämmöllä. LVI-laitteiden sähköistys LVIsuunnitelman mukaan.
28 Sivu 28 / / Sadevesikaivot varustetaan lämmityskaapelein (sähkösulatus) ja kylmissä tiloissa olevat sadevesiviemärit ja vesiputket sekä mahdollisesti lattian alapuoliset viemärit saattolämmityksellä LVI- suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Rännit ja syöksytorvet sekä IV-kammiot varustetaan sähkösulatuksilla. Teknisen työn laitteille asennetaan VeiStop turvajärjestelmä. Kaikki luokat, kokoushuoneet yms. tilat varustetaan lattiapistorasioilla 1-2 kpl/tila. 17. MUUNTOJOUSTAVAT TILARATKAISUT Osa tiloista suunnitellaan muuntojoustavien tilaratkaisujen pohjalta ts. talotekniset järjestelmät suunnitellaan siten, että väliseinäsiirrot ovat mahdollisia ilman asennusteknisiä muutoksia. 18. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J0 Teleliitynnät Nykyinen telejärjestelmien liittymiskaapeli on asennettu C rakennuksen telelaitetilaan. Nykyinen teleliittymiskaapeli (valokaapeli) on siirrettävä/jatkettava uuden uudisosarakennuksen D tieltä teleoperaattorin toimesta J1 Puhelinjärjestelmät J101 Puhelin Hälytysjärjestelmien puhelinpisteet toteutetaan avoimen verkon kaapelointina dataverkon yhteyteen J2 Viestintäjärjestelmät J201 Antennijärjestelmä Rakennus varustetaan kaapeli-tv-järjestelmällä. Antenniverkko rakennetaan Tähti 2000 verkon pohjalta. Tarve ja laajuus selvitetään jatkosuunnitteluvaiheessa. Jyväskylä Vasarakatu 9B Jyväskylä puh Turku Eerikinkatu Turku puh Planetcon Tampere Oy Hermiankatu 6-8 F Tampere puh J202 Äänentoisto, hätäkuulutus ja info-tv Äänentoistojärjestelmä asennetaan kuulutusjärjestelmänä kattavasti kaikkiin tiloihin. Suunnittelussa tulee huomioida järjestelmän toimintakyky (nauhoitteet yms.) mahdollisissa
29 Sivu 29 / / väkivaltatilanteissa (hätäkuulutukset). Kuulutuspisteitä tulee olla 3-5 kpl. Dataverkon hyödyntäminen hätäpuheluihin tai ilmoituksiin tarkistetaan suunnitteluvaiheessa. Info-TV-järjestelmään asennetaan pisteet sovittavassa laajuudessa käytäville ja auloihin yms. keskeisiin tiloihin. Järjestelmä integroidaan data-verkkoon. 19. J20 AV-LAITEURAKKA Kiinteistön tiloihin suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa nykyaikainen koulutiloihin soveltuva AV-järjestelmä. AV-järjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan J203 AV-järjestelmät AV-esityslaitteistot asennetaan: - luokkiin - opettajainhuoneeseen - kokoustiloihin - saleihin Suunnitteluvaiheessa selvitetään av-laitteistojen tarkat kokoonpanot ja hinta-/laatusuhteet, varaukset smartboard-järjestelmiin yms. Liikuntasali - Ruokasaliin asennetaan oma AV-esitystekniikka. 20. J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT J302 Sisäänpyyntöjärjestelmä Sisäänpyyntöjärjestelmä asennetaan muutamaan toimistohuoneeseen. Pääoville asennetaan ovisoittokellot tai vaihtoehtoisesti ovipuhelimet tilojen iltakäyttöä ym. varten.
30 Sivu 30 / / J304 Varattuvalojärjestelmä Kokoustilat varustetaan varattu -valoilla J305 Ajannäyttöjärjestelmä Aikakelloja asennetaan kattavasti koko rakennukseen. Pääkello radiotahdistuksella D rakennuksessa. 21. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Yleistä Turvajärjestelmien internet pohjaisten etävalvontaohjelmistojen tulee olla yhteensopivia ja suoraan liitettävissä tcp/ip-protokollan kautta Laukaan kunnan etävalvontajärjestelmiin J40 Turvaurakka Kohtien J turvallisuusjärjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan J401 Sähkölukitus Ovien sähkölukituksien ohjaukset asennetaan kulunhallintajärjestelmään J402 Kulunhallinta Rakennuksiin asennetaan kulunhallintajärjestelmä turvaurakkaohjeen mukaan täydennettynä tilojen mahdollisilla erityisvaatimuksilla. Kiinteistöön asennetaan erilliset kulunvalvonnan ohituskytkimet, joilla ulko-ovet voidaan lukita vaara ym. tilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tarkennetaan eri koulualueiden erillistä ohjaus tarvetta. Kiinteistö varustetaan myös työajanseurantapäätteillä. Sijoituspaikat sekä määrät tarketuvat suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän on oltava yhteensopiva Esmikko järjestelmään.
31 Sivu 31 / / J403 Rikosilmoitus Rakennuksiin rikosilmoitusjärjestelmä asennetaan kattavana rakennuksiin. Kaikki 1. kerroksen ja muut ulkoa helposti sisäänpääsyn mahdollistavat tilat varustetaan liiketunnistimilla. Ulkokuori varustetaan kurisuojauksella. Kiinteistöön asennetaan osoitteellinen rikosilmoitusjärjestelmä. Valvonta toteutetaan suunnitteluohjeen mukaisesti lähinnä IR-ilmaisimilla, sekä kulunvalvontajärjestelmän kautta ovivalvontana. Järjestelmän tarkemmat ominaisuudet ja laajuus käytävä tilaajan kanssa suunnitteluvaiheessa. Määritettyihin huoneisiin (rehtori ym.) asennetaan hälytyspainikkeet. Järjestelmä liitetään kulunvalvontajärjestelmään. Kiinteistönhoidon tarvitsema käyttölaitteen paikka tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän on oltava yhteensopiva Esmikko järjestelmään J405 Videovalvontajärjestelmä Rakennukset varustetaan tallentavalla videovalvontajärjestelmällä. Kameroita asennetaan ulkoalueille ja sisälle käytäville ja auloihin. Kaikki kamerat ovat IP-kameroita ja värikameroita. Tallentimen sijoitus (koulu vai etätallennin tilaajan laitetila) tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Kameroilla valvotaan piha-alueet sekä kaikki pääsisäänkäynnit sekä polkupyörien ja jätekatoksen alueet. Lisäksi kameroita asennetaan sisälle sisääntuloauloihin, ym. valvomaan mm. liikuntasalin iltakäyttöä. Kameroiden tarkempi sijoitus ja määrä tarkentuvat suunnitteluvaiheessa ja siinä huomioidaan eri koulu osin osalta piha-alueet siten, että kaikki alueet tulee valvotuksi mutta päällekkäisyyttä ei tule. Kamerajärjestelmän on oltava yhteensopiva Mirasys järjestelmään J407 Paloilmoitinjärjestelmä Rakennuksiin asennetaan sähköinen osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, josta kytketään hälytykset aluehälytyskeskukseen ja kiinteistövalvontaan (vartiointiliikkeeseen). Järjestelmän tyyppi tarkistetaan suunnitteluvaiheessa.
32 Sivu 32 / / J408 Palosuojelulaitteiden ohjausjärjestelmä Rakennuksiin asennetaan savunpoistoluukkujen ja palo-ovien sähköinen ohjausjärjestelmä. Järjestelmän sähkönsyöttö on oltava varmennettu joko akulla tai palokunnan varasyöttökeskuksen avulla. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa. 22. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 Yleiskaapelointijärjestelmä Dataverkko Uudet data-verkon kaapeloinnit rakennetaan suojattuna CAT6a -verkkona yhtenäisesti rakennuksiin. Lisäksi asennetaan koko rakennuksen kattava langaton tukiasemaverkko. Yleiskaapelointijärjestelmä on oltava järjestelmäkokonaisuutena valmistajakohtainen sisältäen: kaapelit, liittimet ja rasiat rasiat Kaappimallin lukittavalla ovella varustetut 800x800x2000mm ristikytkentätelineet/atkjakamot sijoitetaan erillisiin komeroihin rakennuksissa/kerroksissa. Kaikkiin uusiin rakennusosiin uudet atk jakamot. Kaikilta jakamoilta yksimuotovalokuitu OS2 12x SC-liittimillä nykyiseen C rakennusosan atk-jakamaoon. Langattoman järjestelmän verkko toteutetaan Laukaan kunnan tietohallinnon määrittelemän standardin mukaisesti ja siinä tulee käyttää vakioituja laitteistoja, Active Directoryn tunnistusta sekä sertifikaattia verkon tietoturvan takaamiseksi. Käytäville ja neuvotteluhuoneisiin sekä ulos asennetaan liitäntäpisteitä langattomalle WLANverkolle. Suunnittelussa on tärkeää yhteistyö tilaajan ATK-asiantuntijoiden kanssa. Heidän kanssaan sovitaan järjestelmän taso sekä eri vaiheiden yhteysmuutokset ym. 23. J6 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ
33 Sivu 33 / / Kaikki sähköjärjestelmien valaistus-, ovilukitus- ja hämäräkytkinohjaukset suoritetaan keskitetysti automaatiojärjestelmän kautta. Kiinteistön LVI -laitteistojen ja -järjestelmien säätöä sekä kiinteistön valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Järjestelmien ja laitteistojen toiminta on esitetty LVI- ja RAU -järjestelmäkuvauksissa. Projekti: Laukaan kunta Vihtavuoren koulu, peruskorjaus laajennus, hankesuunnitteluvaihe LVIAS-järjestelmäselostus Antti Törmälä Arto Hokkanen
LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN ASUNTORYHMÄT AUTETUN ASUMISEN YKSIKKÖ SARAKUJA 4
11.11.2013 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN ASUNTORYHMÄT AUTETUN ASUMISEN YKSIKKÖ SARAKUJA 4 HANKESUUNNITELMA SÄHKÖ Rakennustapaseloste Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät AV-laitteet 2 H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN...
LisätiedotMäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu
Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä
LisätiedotAsunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS
Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02
Lisätiedot1/6 SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS
1/6 MH/KH SIILITIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMAN PERUSKORJAUS LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy Kumpulantie 1 * 00520 HELSINKI * FINLAND Y-tunnus 0550682-8 puh. +358-9-142 122 www.hallasaari.com
LisätiedotMäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu
Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU
MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.
LisätiedotJÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5
G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa
LisätiedotSipoon kunta. Etelä sipoon keskuskeittiö. Hankesuunnitelma SÄHKÖTYÖT 8.4.2013
Sipoon kunta Etelä sipoon keskuskeittiö Hankesuunnitelma SÄHKÖTYÖT 8.4.2013 Insinööritoimisto ALTE Oy, Kivikonkierto 18, PL 36, 05801 Hyvinkää, vaihde 020 786 3100, telefax 020 786 3101 Kotipaikka: Raahe,
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset
LisätiedotKASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen
KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen rakennustapaselostus, sähkö Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P029 Viimeisin muutos Laadittu
LisätiedotJÄRJESTELMÄKUVAUS 1(6) Riihenmäen yhtenäiskoulu Einontie 3 04600 Mäntsälä. TSn 20.12.2013 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT W SÄHKÖNJAKELU
JÄRJESTELMÄKUVAUS 1(6) TSn 20.12.2013 Riihenmäen yhtenäiskoulu Einontie 3 04600 Mäntsälä SÄHKÖJÄRJESTELMÄT W SÄHKÖNJAKELU W 1 Liittymät Kiinteistön nykyinen koulurakennus on liitetty tontin reunassa sijaitsevaan
LisätiedotSIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI
SIPOON KUNTA NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 0001 Projekti n:o 01568.P000 Viimeisin muutos Laadittu 29.10.2017 Laatija RB Tark./Hyv. GRANLUND RIIHIMÄKI
LisätiedotLVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA
LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...
LisätiedotLOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS
LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa
LisätiedotToimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy
Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio
LisätiedotYksikkö. Määrä. 1 Soramurske/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 2 Kivituhka/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5
D ALUERAKENTEET D1 Olevat rakenteet D15 Alueen pintakerrokset 1 Soramurske/kunnostus 4-5 2 Kivituhka/kunnostus 4-5 Kunnossapitojakso [a] 3 Asfaltti/uusiminen 16-20 4 Laattapäällyste/uusiminen 16-20 D5
LisätiedotRANEN RAKENTAJAKOULU
RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin
LisätiedotNIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus
Nikkilän sydämen päiväkoti Hankesuunnitelman liite 10 NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus Iso Kylätie 12, 04130 Sipoo 2 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 2 TEKNISET JÄRJESTELMÄT... 4 2.1 Sähköliittymä
LisätiedotRaportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011
Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
LisätiedotGES-verkostotilaisuus Tiina Lensu IVH Kampus Toimistokiinteistön energiatehokkuus asiakastyytyväisyyden ehdoilla
GES-verkostotilaisuus 15.11.2017 Tiina Lensu IVH Kampus Toimistokiinteistön energiatehokkuus asiakastyytyväisyyden ehdoilla 16.11.2017 1 IVH Kampus, Skinnarila Monimuotoinen kokonaisuus, 24.000 m2, 11
LisätiedotArk Rak LVI Sah Rau. uusi IV-konehuone liikuntasalin alle. Pilarit, palkit myös uusi laatta, uusi välipohja vanhaan
Kommentoitu: Ark Rak LVI Sah Rau Munkkivuoren alaaste, PERUSPARANNUS Raumantie 2, 00350 Helsinki Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4 Rakennusteknilliset osat Alueosat Maaosat Tuennat ja vahvistukset
LisätiedotTerveen talon ilmanvaihto
Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista
Lisätiedoteco TOP PÄÄLTÄLIITETTÄVÄ LÄMMÖN TALTEENOTTOKONE Kompaktit ilmanvaihtokoneet Suunnittelijalounaat 2017
eco TOP PÄÄLTÄLIITETTÄVÄ LÄMMÖN TALTEENOTTOKONE Kompaktit ilmanvaihtokoneet Suunnittelijalounaat 2017 Pähkinänkuoressa eco Top eco TOP-SARJA 3 konekokoa ilmavirtaan 0,8 m³/s asti Soveltuu hyvin esim. toimistoihin,
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotIV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti
IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotRakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset
Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio
LisätiedotOPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotLVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen pappilankoulun keittiömuutos. Vihti.
LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(8) Vihdin kirkonkylän Campuksen pappilankoulun keittiömuutos Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 8 G0 0003 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 2(8)
LisätiedotKaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti
Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,
LisätiedotLVIAJ- rakennustapaselostus. Päivämäärä (8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli. Vihti. dok no 4 G0 0003
LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(8) Vihdin kirkonkylän Campuksen uusi kalustohalli Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 4 G0 0003 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 2(8) Sisällysluettelo
LisätiedotKAUNIAISTEN UIMAHALLI HANKESUUNNITTELUVAIHE. Sähkötöiden rakennustapaselostus Työ nro 162 902 Asiakirja 902_001
KAUNIAISTEN UIMAHALLI HANKESUUNNITTELUVAIHE Sähkötöiden rakennustapaselostus Työ nro 162 902 Asiakirja 902_001 13.11.2015 RAKENNUSTAPASELOSTUS 1 (11) KAUNIAISTEN UIMAHALLI SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS,
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
LisätiedotKASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen
KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen ALUSTAVA Hankesuunnitteluvaiheen LVIA - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P029 Viimeisin muutos
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS
Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotVihdin kirkonkylän Campus. Vihdin yhteiskoulun vanhan säilytettävän osan muutokset. dok no 2 G LVIAJ- rakennustapaselostus.
LVIAJ- rakennustapaselostus 28.4.2017 1(7) Vihdin kirkonkylän Campus Vihdin yhteiskoulun vanhan säilytettävän osan muutokset Vihti LVIAJ- rakennustapaselostus dok no 2 G0 002 28.4.2017 LVIAJ- rakennustapaselostus
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotTOIVOLA LASTENKOTI Talousrakennus Mikkolankuja 6, 00680 Helsinki
Tilakeskus Kohteen nimi ja osoite Toivolan lastenkoti, talousrakennus TOIVOLA LASTENKOTI Talousrakennus Mikkolankuja 6, 00680 Helsinki Vesikaton uusiminen ja savupiipun purku Hankenumero 8033053 Tilakeskus
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotSipoonlahden koulun laajennus ja muutostyöt, LVIA-selostus
Hankesuunnitelman liite 10 SIPOON KUNTA Sipoonlahden koulun laajennus ja muutostyöt, Hankesuunnitelmaliite 10 Työnumero P30302 Asiakirja nro Päivämäärä 28.09.2016 Päivitetty Laatija E. Kavander Tarkastanut
LisätiedotIlmanvaihdon tarkastus
Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotSELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA
HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSipoon kunta. Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2. Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus LVIA-SELOSTUS 10.3.2013
Sipoon kunta Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2 LVIA-SELOSTUS 10.3.2013 2 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: Lämmitysjärjestelmät
LisätiedotILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA
Mittauspöytäkirja Työ nro: 120354 sivu 1 ( 8 ) Työmaa: Pähkinänsärkijän päiväkoti Osoite: Pähkinätie 2, Vantaa ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Järjestelmän tunnus: TK-1, TK-2, PK-1.1, PK-1.2, PK-1.3, PF-1,
LisätiedotHallitus 11.5.2015, LIITE 2
Hallitus 11.5.2015, LIITE 2 1/6 Koy Uusi Lastensairaala HANKINTARAJAT KOy HUS 04.05.2015, JJ, Tlu KOy:n 1 RAKENNUSOSAT 11 Alueosat Tontin rakentamiskelpoiseksi tekeminen Hallintorakennuksen talotekniikan
Lisätiedot2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotKASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen
KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen LVIA - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0001 Projekti n:o 05009.P030 Viimeisin
LisätiedotTULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa
TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet
LisätiedotIV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA
14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...
LisätiedotTontti/Rnro. 5 Piirustuslaji LVI Piirustuksen sisältö Laiteluettelo. Hallinn. kiint. (nro) Kiinteistö (nro)
Merkki Ennakkojakelu Lukum. Muutoksen laatu Suunn. Pvm 31.3.2011 K.osa/kylä 20 Rakennustoimenpide X Uudisrakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Kortteli/Tila 89 Muutos Tuoretukkuliike Mikkelin vihannes
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotIlmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä. Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö
Ilmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Helsingin toimintaprosessi Ensin kartoitamme Helsingin kaupungin omistuksessa
LisätiedotUimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.
Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotPARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin. www.swegon.fi
PARASOL Tekninen opas TM Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin PARASOL VAV PARASOL www.swegon.fi ADAPT Parasol Ratkaisu kaikkiin tarpeisiin Alla olevassa kuvassa on esimerkki siitä,
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotTurvavalaistuksen kaapelointi
Turvavalaistuksen kaapelointi Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright 2017 1 Pasi Hongisto Poistumisvalaistuksen kaapelointi SFS 6000-5-56:2017 Tässä esityksessä käsitellään vaatimuksia turvavalojärjestelmien
Lisätiedotinstakon oy AS OY POHJANSÄDE HELSINKI SÄHKÖTYÖSELOSTUS Linnoitustie 5, Espoo, Puh s-posti:
AS OY POHJANSÄDE HELSINKI SÄHKÖTYÖSELOSTUS Jouni Snygg/Markku Järvinen 2(7) SÄHKÖSELOSTUS AS OY POHJANSÄDE SISÄLLYSLUETTELO H2 JAKELUJÄRJESTELMÄT... 4 H21 Sähkön liittyminen... 4 H221 Sähkömittaus... 4
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotRAKENTEELLISET SELVITYKSET
Kiinteistökatselmus 2 (11) Kohteen yleiskuvaus Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikassa osoitteessa Hakunintie 42, 61360 MIETO. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.
LisätiedotErityistilojen sähköasennuksia SFS ja
Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat
LisätiedotKara m 2 vapaata toimistotilaa. Kara Business Campus
2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa LISÄTIEDOT Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen 0400 688 861 jukka.myyrylainen@senaatinnotariaatti.fi Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\p_levy\012xx\01262\p034\\rau\kaaviot\6302.dwg RAU 6302 1 / 5 ..\p_levy\012xx\01262\p034\\rau\kaaviot\6302.dwg RAU 6302 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden
LisätiedotEXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140
EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotEsimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet
Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotÄlykkään valaistuksen mahdollisuudet
Älykkään valaistuksen mahdollisuudet Jaakko Ketomäki Erikoistutkija, Interactive buildings VTT Technical Research Centre of Finland Älykäs valaistus? Tehokas valaistus Valaistustapa Valaisinsijoittelu
LisätiedotEnergiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015
1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA
IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIlox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus
Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään
LisätiedotSarasuontie OULU koulu ja neuvola
Isännöintialue: 4 Tiedottaja: Veijo Kotilainen 6230 Sarasuon koulu 1(5) OSOITE: KÄYTTÖTARKOITUS: Sarasuontie 6 90420 OULU koulu ja neuvola KÄYTTÄJÄN EDUSTAJA: Maija Laukka Puh. 044703 9466 HOITAJA: Arto
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kahilanniementie 9 TALO Kahilanniementie 9 5 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 457574 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo
LisätiedotArabian korttelitalo, Berliininkatu 4-6 Uudet sisäilmakorjaukset - kesä ja syksy 2018
Arabian korttelitalo, Berliininkatu 4-6 Uudet sisäilmakorjaukset - kesä ja syksy 2018 Maria Lähdemäki Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala 9.5.2018 1 Tilanne loppuvuodesta
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotLaukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA
Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 LVIA-HANKESUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo G0 YLEISET VAATIMUKSET... 3 G01 LVI-suunnittelun tavoitteet...
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 1 / 5 ..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotKASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen
KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen SÄH - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P030 Viimeisin
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 1 / 5 ..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotNäytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
LisätiedotILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s
ILMANKÄSITTELYKONEET tekninen esite Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s Kesair ilmankäsittelykoneet on tarkoitettu liike- toimisto päiväkoti ym. muiden julkisten rakennusten ilmanvaihtokoneeksi Koneet on
LisätiedotL04187.P002 LVI 0003 a 1(5)
L04187.P002 LVI 0003 a 1(5) LVI Laiteluettelo HARTOLAN YHTENÄISKOULU Asiakirja n:o LVI 0003 a B-SIIPI, ILMANVAIHTO Projekti n:o L04187.P002 Kuninkaantie Viim. muutos 20.4.2016 Laatija/tark. 19600 HARTOLA
LisätiedotEA Sähköiset ilmanlämmittimet
Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
LisätiedotYLIVIESKAN KAUPUNGINTALO KOKOUS- JA KONFERENSSIJÄRJESTELMÄ. akustiikka audiovisual melu. Sami Reina Toni Soininen
161115-215 9.5.2017 YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO KOKOUS- JA KONFERENSSIJÄRJESTELMÄ Sami Reina Toni Soininen Akukon Oy Hiomotie 19, 00380 HELSINKI Y-tunnus 0983772-0 Puh. 010 3200 700 akustiikka audiovisual
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedot