Prospect on eurooppalainen hanke sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prospect on eurooppalainen hanke sivu 4"

Transkriptio

1 Pr o s p e c t - p r o j e k t i n l o p p u r a p o r t t i ( ) Prospect kaikkialle Suomeen sivu 2 Prospect on eurooppalainen hanke sivu 4 Miljoonat kärsivät mielenterveyshäiriöiden vaikutuksista sivu 5

2 2 Prospect kaikkialle Suomeen Mitä sinä voit tehdä sen eteen, että PROSPECTryhmiä olisi tarjolla kaikkialla Suomessa? Meillä on yhteinen haaste. PROSPECT-vertaistukiryhmämalli tulee saada mielenterveyspotilaiden omaisten ja läheisten tukimuodoksi kaikkialle maassamme seuraavan kahden vuoden aikana. Olemme edenneet haasteen toteuttamisessa siihen vaiheeseen, että enää ei kysytä, toimiiko malli? Vastaan satojen suomalaisten Prospect-ryhmiin osallistuneiden omaisten sanoin Se todellakin toimii ja lisää omaisen hyvinvointia. Enää ei siis kuulu esittää tuota kysymystä, vaan luottaa malliin ja tarjota ryhmää omaisille ja läheisille. Mitä sinä voit tehdä se eteen, että omaiset voisivat osallistua Prospectvertaisryhmiin? Jos kohtaat työssäsi mielenterveyspotilaiden omaisia ja läheisiä, niin lähde keskustelemaan alueesi omaisyhdistyksen kanssa siitä, kuinka organisaatiossasi voitaisiin ottaa ryhmämallin käyttöön. Suomessa on 19 alueellista omaisyhdistystä ja niissä on tietoa Prospectista ja sen käyttöönotosta. Nyt on aika oivaltaa, että organisaatiollasi on mahdollisuus lähteä konkreettisesti tukemaan omaisia toimivan mallin avulla. Vertaisryhmää ohjaa omainen, vertainen. Prospect-ohjaajat ovat aina saaneet tehtäväänsä koulutuksen. Mallin levittämistyössä tarvitaan myös runsaasti ohjaajia, joten kaikkia tehtävästä kiinnostuneita omaisia pyydetään ottamaan myös yhteyttä oman alueen omaisyhdistykseen. Muistutan kuitenkin, että kaiken Prospect-vertaisryhmämallin levittämistyön takana on suuri tarve tukea omaisia ja lisätä heidän selviytymiskeinojaan läheisen mielen myllertäessä. Terveydenhuollossa hoidetaan luonnollisesti sairastunutta, mutta liian usein myös mielenterveyspotilaiden omaiset ja läheiset kuormittuvat ja sairastuvat. On olemassa suuri riski, että omaisesta tuen puuttuessa tulee potilas. Oivallamme, terveysalojen ammattilaiset ja omaiset, usein vasta liian myöhään omaisen roolin kuormittavuuden ja näin omaiset ajautuvat jaksamisensa äärirajoille. Vuosia on saattanut kulua kuormittuneena, terveyden ja sairauden rajalla, jotenkin selviytyen päivästä toiseen. Omaisen elämä voi olla helpompaakin, mutta silloin pitää olla käytössä tiettyjä taitoja. Näitä taitoja opettaa omaiselle Prospect ja siellä muut omaiset. Toivon, että omaiset oppivat pyytämään kaikissa Suomen kunnissa Prospect-vertaisryhmiä oman elämänsä tueksi ja organisaatiot oppivat tarjoamaan sitä. Pidetään kirkkaana mielessämme tulevaisuus, jossa Prospectin myötä omaisten hyvinvointi on parempi ja nautitaan näin ryhmämallin yhteisestä levittämisestä! Miia Männikkö PROSPECT-koordinaattori, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry p Julkaisija: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Prospect-projekti. Osoite: Meritullinkatu 4 B Helsinki. Lisätiedot: Miia Männikkö, p miia.mannikko@omaisten.org Päätoimittaja: Miia Männikkö Toimitussihteeri: Erja Ekholm Ulkoaus ja paino: MIKTOR Mielenterveyspotilaiden omaisille ja läheisille suunnattu Prospect-vertaisryhmämalli PROSPECT-vertaisryhmämalli vastaa omaisten ja läheisten omiin tarpeisiin. Se auttaa omaisia lisäämään itseluottamustaan sekä selviytymisvalmiuksiaan. Ryhmän myötä lisääntyy omaisten jaksaminen ja elämänhallinnan tunne. Samalla omaisten elämänlaatu paranee. Prospect-ryhmämallin sisältö: Toisiin tutustuminen (Mitä) Olemme oppineet psyykkisistä sairauksista?! Paineiden tunnistaminen Stressin tunnistaminen ja sen olemassaolon myöntäminen Menetyksen kokeminen ja surutyö Aktiiviset selviytymistaidot Kypsät selviytymistaidot Tukiverkoston kartoitus Muutos ja tavoitteiden asettelu Yhteenveto, katse tulevaisuuten Prospect-ryhmämalli koostuu kymmenestä aiheesta. Yhden aihealueen käsittelyyn tulee varata 1,5 tuntia, jolloin koko ohjelman kesto on 15 tuntia. Jotta kyse on Prospect-vertaisryhmästä, tulee sen edetä ohjeiden mukaan aiheesta yksi aiheeseen kymmenen. Vertaisryhmä voidaan toteuttaa paikallisten tarpeiden mukaisesti, jolloin kaikki aihealueet voidaan toteuttaa vaikkapa viikonlopun aikana tai ryhmä voi kokoontua kerran viikossa käsittelemään yhden aiheen kerrallaan.

3 3 Tähtihetkiä Tampereella: Ohjaamiseen ei rutinoidu, koska jokainen ryhmä on erilainen Prospect on loistava vertaistuen ja toiminnan malli, joka poikkeaa muista ryhmistä oleellisesti. Ohjaaja hämmästyy kerta kerran jälkeen ohjelman nerokasta tapaa ottaa haltuunsa sekä ryhmäläiset että vetäjä. Prospect-ryhmän ohjaamiseen ei voi kyllästyä eikä rutinoitua. Jokainen alkava ryhmä on omanlaisensa vaatien uuden keskittymisen ja paneutumisen ohjaustyöhön. Innostuneita Prospect-ryhmänohjaajia Hyvän mielen talo ry:n järjestämässä tapaamisessa. Ohjelma etenee johdonmukaisesti osiosta toiseen. Vähäeleisten tehtävien avulla ohjataan osallistujat pohtimaan vaikeitakin asioita omista lähtökohdistaan, omista tunteistaan lähtien. Ohjaajan tähtihetkiä on kuulla vuosia vaienneen omaisen kertovan surusta, pettymyksestä, ahdistuksesta. Tunteista, joille ei ole ollut nimeä. On ollut vain paha möykky, josta ei ole voinut kenellekään puhua ennen kuin Prospect-ryhmän tuki ja ymmärrys antoivat luvan avautua. Ohjaajana tuntee usein iloa ja kiitollisuutta siitä, että saa seurata ryhmän työskentelyä ja nähdä työn tuloksia eli kokea mitä vertaistuki aidoimmillaan on. Prospect ei ole mikään taikasauva On selvää, ettei Prospect voi muuttaa kenenkään elämää noin vain. Ei tietenkään. Ohjelma herättää ajatuksia, pistää miettimään omia tunteitaan ja sitä, miten haluaa elämän jatkossa su- juvan. On rohkaisevaa kuulla, kuinka omainen on esim. vuoden kuluttua toteuttanut Prospectin-kurssin aikana asettamansa tavoitteen ja pystynyt muutokseen omassa elämässään. Prospectin tavoitehan on juuri avata omaiselle uusi tie eteenpäin, tie, jonka varrella on mahdollisuuksia, joita itse ei ole jaksanut havaita. Pienikin muutos vie kohti parempaa huomista, kohti paremmin voivaa omaista. Omaisen hyvinvointi vaikuttaa myös sairastuneen vointiin ja suh- teet perheen sisällä voivat muuttua suotuiseen suuntaan. Prospect vaikuttaa siis välillisesti moneen henkilöön. Sopiikin toivoa, että tämä ymmärrettäisiin jatkossa myös kuntatasolla siinä vaiheessa, kun mietitään mielenterveyskuntoutujien omaisille tarjottavia tukitoimia. Teksti: Ritva Mantela, Prospect-ohjaaja Kuva: Marja-Leena Virkki Pirkanmaalla Prospect jo tuttu: Vain saman kokenut voi todella ymmärtää Tampereella ja Pirkanmaalla on toiminut Prospect-ryhmiä useiden vuosien ajan, keskimäärin yksi vuodessa. Prospect on hyvä ryhmämalli, jossa psyykkisesti sairastuneen henkilön omaisen tilannetta käydään läpi stressin ja menetyksen kokemuksista sopeutumiseen ja selviytymiseen. Omaiset ovat kokeneet hyvänä sen, että ohjaajat ovat itsekin mielenterveyskuntoutujien omaisia. Ryhmäläisille tulee tunne, että ohjaajat todella tietävät, mistä puhuvat ja ryhmäläiset kokevat myös, että heitä ymmärretään tunnetasolla. Prospect-ryhmämalli on mielekäs varsinkin paikkakunnilla, joissa omaisyhdistyksissä on vähän palkat- tua henkilökuntaa ja sitä kautta vähän henkilöresursseja käytettäväksi ryhmien ohjaamiseen. Koulutetut vertaisohjaajat tarjoavat näin suuren panoksen omaisyhdistysten toimintaan. Strukturoitu malli on helpompi ohjaajille sekä pitää keskustelu valitussa teemassa ja aika hallinnassa. Toisaalta tiukka ohjelma on rajoittava, koska ajallisesti on aina siirryttävä seuraavaan teemaan, vaikka ryhmäläiset haluaisivat ehkä vielä työstää samaa aihetta. Kaikki eivät myöskään ole halukkaita kirjallisiin tehtäviin. Toisaalta tiivis aikataulu estää jumittumisen yhteen aiheeseen. Ihmiset myös orientoituvat Prospect-ryhmään eri tavalla kuin avoimeen kes- kusteluryhmään. Etukäteen tiedossa olevat teemat ohjaavat ajatuksia etukäteen tiettyyn suuntaan. Palaute Prospect-ryhmistä on ollut positiivista. Kymmenen kerran kurssi on vienyt omaista eteenpäin asioiden käsittelyssä. Liian tiukkaa? Tampereella Prospect järjestettiin vuonna 2009 myös lyhytkurssimuotoisena. Tapasimme perjantai-iltana, lauantaina ja yhtenä kokonaisena viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin sekä vielä yhtenä lauantaina. Sekä kurssilaiset että ohjaajat pitivät ohjelmarunkoa hieman liian tiivii- nä. Lyhyessä ajassa tuli paljon asioita omaksuttavaksi, vaikka vaikeiden asioiden työstäminen vie aikaa. Ohjaajat eivät tästä syystä olleet kovin halukkaista toteuttamaan Prospectia uudelleen kurssimuotoisena. Tänä keväänä ryhmä tiivistetään viiteen iltaan, sillä joskus omaisten on vaikea sitoutua kymmenen viikon ajaksi. Kahden moduulin läpikäynti yhdessä illassa voi toki myös olla raskasta. Tästä saamme kokemuksia loppukeväästä. Teksti: Tiina Rissa, vastaava omaistyöntekijä, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry

4 4 Matka Tampereelta Hollannin kautta omaan minuuteen Yksi ensimmäisistä Eufamin nimittämistä Prospect-ryhmänohjaajista, Marja-Leena Virkki Tampereelta (oik.) ja Begone Arino. Jäsentiedote 2002, vaaleanpunainen kirjearkki, joka kertoi minulle tulevasta Eufamin kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutuksesta, johti minua uuteen todellisuuteen siitä, mitä muuta omaisen osa voi myös olla. Tällä suunnattoman vaikealla pitkällä tiellä, jonka olen kulkenut sairastuneen ihmisen sukulaisena, sisarena, siunaus on seurannut minua päämäärättömässä taistelussa, puolustaessani läheisen ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta. Haluan hieman kertoa kouluttautumisesta omaisena ryhmänohjaajaksi: Saavuimme Hollantiin maaliskuussa 2003, missä oli ensimmäinen tapaaminen Euroopan yhteyshenkilön Gwen Crawfordin kanssa. Hän pyysi minua järjestämään kanssaan opintomateriaalit kansioihin. Sain näin ihan eri kosketuksen Prospect-opetusmateriaaliin, jota ei tällöin ollut käännetty suomeksi. Olin käynyt materiaalin jo aiemmin lävitse kääntäen tekstin. Virallinen käännös tehtiin paljon myöhemmin. Seuraavan päivän esittelytilaisuus, jonka John Farelly piti, oli niin värikäs tapahtuma, etten ole milloinkaan koko Prospect-koulutusten aikana törmännyt samankaltaiseen. Puhumisesta ei tahtonut tulla loppua lainkaan. Kun ihmiset 12 eri maasta ja eri kulttuureista kohtaavat, syntyy veikeä yhdistelmä, joka on hyvin kirjava. Kaikki olivat kuitenkin puhumassa mielenterveydestä. Meitä yhdistivät samat ongelmat, ilot, surut ja sairaudet. Harjoitusohjaus Kirstin kanssa oli Jokaisen ryhmäkerran viimeinen osa, itsearviointiharjoitus, jonka valmistelimme huolellisesti. Se sujui sitten hyvin. Kansallinen tapa, miten asiat valmistellaan yhdistyksissä on Suomessa huippuluokkaa. Jopa liiallista. Rakentavan palautteen saaminen tai antaminen suoraan on suomalaisessa kulttuurissa hyvässä hengessä aika vaikeaa. Seuraava kohtaaminen Prospectyhteistyön merkeissä oli Oulussa kesäkuussa 2003, missä meillä oli ns. harjoitusohjaus Kirstin kanssa otsikolla Uskalla välittää itsestäsi. Se liittyi kolmanteen moduuliin. Myös osat 3 ja 4 käytiin siellä lävitse. Sivusimme myös osaa no 5, joka käsittelee surua. Mielen sairaus läheisessä tuottaa suurta surua. Traagista, ylitsepääsemätöntä suru ei minun mielestäni ole. Tampere järjesti harjoitusohjauksen loka-marraskuussa 2003, ohjasimme osittain moduulit 3-4 sekä 8. Siitä se sitten alkoi. Nämä ensimmäiset ohjauksen neuvoa antavat tapahtumat olivat selkeitä, hyvin järjestettyjä, ja antoivat hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Prospect oikein on. Ammattilaiset kaukana omaisten ongelmista Kävimme taas Hollannissa Selviytyminen-, Arviointi- ja Voimaantuminen-kurssilla lokakuussa Ohjasimme Euroopassa, Eufamissa ensimmäistä kertaa Yhteisen pohjanosan, Pia Toola ja minä. Se oli huikea tunne, meillä oli yli 30 osanottajaa. Palaute oli todella aitoa. Tämän jälkeen huhtikuussa 2006 sain ensimmäisten 16 muun joukossa Prospect-ohjaajan todistuksen Hollannin Amersfoortissa. Itku siinä tuli, se oli palkinto lohtuna sille kaikelle, mitä olen joutunut omaisena kokemaan. Mikään tunne ei ole tuntunut samankaltaiselta. Osallistuin vielä useisiin ohjaajan tehtäviin eri vuosina. Uusien ryhmänohjaajien koulutuksessa olin mukana kaksi kertaa, Omaiset Mielenterveystyön tukena keskusliitossa, lokakuussa 2007 ja syyskuussa Oulun seminaari huhtikuussa 2008 oli todella mielekäs ja hyvin järjestetty tapahtuma, jossa ystäväni, Prospect-koordinaattori Begone Arino Eufamista oli myös mukana. Viimeisen yhteisen pohja osion olen ohjannut huhtikuussa 2009 Tampereella. Kaipaan kovasti tilaisuutta vielä kerran saada toteuttaa ohjaajan taitojani, koska katson että minulla olisi paljon annettavaa tälle mallille, joka parhaimmillaan toteutuessaan on näköala omaan itseen, minuuteen. Teksti ja kuva: Marja-Leena Virkki PROSPECT on eurooppalainen hanke PROSPECT-vertaisryhmämallit ovat tulosta hankkeesta, jonka takana on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja ajava järjestö EUFAMI (European Federation of Associations of Families of People with Mental Illness). EUFAMIN kolmivuotinen hanke toteutettiin vuoden 2001 lopusta alkaen ja siinä luotiin vertaisryhmämallit mielenterveyskuntoutujille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat psyykkisesti sairastuneita henkilöitä. Hanke rahoitettiin Euroopan komission Leonardo da Vinci ohjelmavaroin, Eli Lilly yhtiön myöntämän koulutusapurahan sekä yhteistyökumppaneiden oman rahoituksen turvin. Ajatus ryhmämallien kehittämisestä syntyi Dublinissa kesällä 1998 pidetyssä EUFAMIN seminaarissa. Seminaariin otti osaa Ken Alexander, joka esitteli omaisten koulutusta koskevan lähestymistapansa. Seminaariin osallistuneet omaiset päättivät, että yhteistyötä tulisi jatkossa tehdä Euroopan tasolla. Yhteistyön tavoitteena tulisi olla sellaisen koulutusmateriaalin kehittäminen, joka voimaannuttaisi omaisia ja jolla olisi todellista vaikutusta heidän sairaiden läheistensä elämään. Seuraavien kahden vuoden aikana järjestettiin keskustelu- ja konsultaatiotilaisuuksia, joissa oli mukana laaja joukko asiasta kiinnostuneita tahoja. Tämän tuloksena syntyi Prospecthanke. Hankkeen aikana koottiin yhteen kuudentoista yhteistyöjärjestön parhaita toimintakäytäntöjä, huolenaiheita ja ajatuksia kahdestatoista Euroopan maasta. Nykyisellään vertaisryhmämallit ovat saatavana kaikilla yhteistyökumppaneiden kielillä. Koulutusohjelmien ideana ei ole tiedon jakaminen, vaan ryhmän työskentelyyn osallistuminen. Suomalaisiakin ohjaajia oli mukana Eufamin järjestämässä Prospect-ohjaajien tapaamisessa Hollannissa vuonna Tarkoituksena on rohkaista osallistujia jakamaan omia kokemuksiaan ja löytämään uusia ajattelutapoja. Vertaisryhmien ohjaajina toimivat aina tehtävään koulutetut omaiset. Kaiken aineiston tekijänoikeudet kuuluvat yhteisesti Prospect-yhteistyökumppaneille. Lisätietoja eurooppalaisesta Prospect-toiminnasta saat Teksti: Miia Männikkö (Lähteenä on käytetty EUFAMIN tekemää ryhmänohjaajan opasta) Kuva: Eufamin arkisto

5 5 Miljoonat kärsivät mielenterveyshäiriöiden vaikutuksista Kun osallistuimme Prospect-kurssille Helsingissä, olimme heti alusta alkaen tosi innostuneita. Kaikki osiot olivat kiinnostavia ja kun niihin tulivat lisäksi kurssilaisten ja samalla vertaisten omat kertomukset, voin sanoa, että siitä kaikesta tuli suurin tietopaketti mitä koskaan olin saanut. Omaiset joutuvat edelleen kantamaan raskaan taakan, joka aiheutuu eristyneisyyden, sosiaalisen leimautumisen ja syrjinnän yhteisvaikutuksista. Työllistyminen vaikeutuu olennaisesti. Perheen ammatilliset ja koulutusmahdollisuudet heikkenevät. Masentaa ja on toimeentulovaikeuksia. WHO:n arvion mukaan koko Euroopan mittakaavassa tämä koskettaa viittä miljoonaa mielenterveyskuntoutujaa ja 15 miljoonaa omaista. Prospect-vertaisryhmä on kokemusten vaihtamista. Keskusteluun osallistuivat Prospectohjaajat Ansu Haven (vas.), Niilo Suojama ja Elise Niittyvaara. Nämä seikat tuovat esiin ammatillisen ja muun koulutustarjonnan puutteet ja ovat korostaneet tarvetta luoda erityisiä ammatillisia ja muita koulutuksia ja lähestymistapoja. Ne toimivat merkittävänä apuvälineenä, joiden myötä voitaisiin avata ja vahvistaa uusia mahdollisuuksia mielenterveyskuntoutujien sekä heidän omaistensa sosiaaliselle integraatiolle ja työllistymiselle. Pohjois-Karjalan omaisilla oli vuonna 2007 sosiaalinen tilaus omaislähtöisyyteen. Prospect valtakunnallisine koulutuksineen innosti itsenäiseen vertaistoimintaan. Omaiset ovat ottaneet Prospectin omakseen. Omaislähtöisyyden tunnistaminen ja tunnustaminen voimaannuttaa. Ilo ja riemu on yhteisessä jakamisessa. Kantavana ajatuksena on murtaa sosiaalisen eristyneisyyden, rajoitusten ja syrjinnän noidankehä. Omaiset haluavat itsetuntoa jaksamiseen, tukea elämänhallinnan ottamiseen omiin käsiin. Välittämisellä on kaksoismerkitykseksensä. Välittäminen perustuu ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja kansalaisuuteen. Erityisen tärkeää on huolehtia viestin välittämisen perille saattamisen laadusta. Mekaaninen viestiminen saatetaan torjua saman tien. Ryhmä on peilinä kokemuksissa, ajatuksissa, tunteissa. Ryhmä toimii tavoitteille peilinä. Eurooppalainen ohjelma täydentyy omaksi itsenäiseksi jatkumoksi osapuolille. Todella tärkeää kaikille omaisille Kolmenvälistä viestintää Ohjelman taustalla on ajatus, jonka mukaan ymmärtävässä ja sallivassa ilmapiirissä mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaisensa voivat suuntautua tulevaisuuteen toiveikkaasti. He saavat elämänsä jälleen hallintaan ja löytävät uudelleen ne kyvyt ja osaamisen alueet, jotka määrittävät jokaista ihmistä yksilönä. Koulutusohjelmat koostuvat erityyppisistä harjoituksista, lähestymistavoista ja selviytymiskeinotiedoista; harjoittelemme viestintätaitoja, yhteistyötä ja tiimityöskentelyä. Omainen voi olla kuka tahansa, joka on tuntenut tai ollut tekemisissä mielenterveysongelmista kärsivän henkilön kanssa. Toisiimme tutustuminen voimaannuttaa. Opimme psyykkisistä sairauksista, paineiden tunnistamisesta, stressin tunnistamisesta ja sen olemassaolon myöntämisestä, menetysten kokemisesta ja surutyöstä, aktiivisista selviytymistaidoista, kypsistä selviytymistaidoista, tukiverkoston kartoituksesta, muutoksista ja tavoitteiden asettamisesta. Yhteenvetona suuntaudumme aktiivisina konkreettisen yhteistoimintaan. esteet mielenterveyspalveluissa, ja miten ne ovat voitettavissa. Opimme henkilökohtaiseen muutokseen rohkaistuneina selviytymiskeinoista. Keskitymme tukiverkostoomme, rakennamme itseluottamusta ja itsetuntoa. Jaamme yhtenäisyyttä. On oikeus vapauteen ja leppoisuuteen. On oikeasti tilaa. Koko prosessin päämäärä on laadun ja parhaiden käytäntöjen tavoittaminen yhteistyössä kansainvälisesti. Rakennamme keskinäisen luottamuksen ja omanarvontunnon. Minä Osaan! Rakennamme elämänkaarisuunnitelman selkein viestein esteettömästi ja avoimuudella. Kansalaisissa on tervettä suhteellisen tasavertaisesti. Voimavaraisuudelle on sosiaalinen tilaus. Voimme oppia taitoa. Luomme tilaa itseämme varten. Opimme perusasiat konkreettisesti osallistumisen oikeutena. Osaamme rakastaa. Toimimme tasa-arvoisen lainsäädännön puolesta mielenterveyskuntoutujien, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kohentamiseksi ja pyrimme omaisten hyvinvoinnin parantamiseen yhteiseltä pohjalta. Läsnä juuri tässä ja nyt Kaikkiin ongelmanratkaisuihin kuuluu onnistunut viestintä: viestintä lähettämisenä, välittämisenä ja vastaanottamisena sekä mahdolliset viestinnän Teksti: Raimo Ruttonen Kuva: Marja-Leena Virkki Ajattelen, että kaikille omaisille olisi Prospect-kurssi ehdottoman tärkeä juuri sen monipuolisen sisällön vuoksi. Se, että ohjaamisessa on selkeät aiheet ja ohjeet, on ensiarvoisen tärkeää. Kaikissa osioissa on ihan oma aiheensa, joka käsitellään omana kokonaisuutenaan. Mallissa annetut ohjeet ja ajat ovat myös hyödyllisiä: jos ei ole ohjannut ollenkaan tai ei kovin paljon, ovat selkeät ohjeet tarpeellisia myös ajankäytön kannalta. Ensimmäisen Prospect- ryhmän ohjaaminen tuntui hyvin mielenkiintoiselta alusta alkaen: ryhmäläiset olivat mielestämme hyvin mukana ja tunnelma oli kodikas ja innostuneen oloinen. Tietenkin meitä jännitti etenkin ensimmäisen kurssin alussa. Prospectin aiheet ovat niin tärkeitä ja monipuolisia, että joka kerralla saa uutta tietoa. Voimme suositella: kannattaa osallistua kurssille toisenkin kerran! Olemme saaneet paljon, paljon uutta tietoa ja itselle hyvää mieltä siitä, kun olemme välittäneet tärkeää tietoa kurssilla omaisille sekä yhtä tärkeitä ajatuksia omaisilta meille. Kun näitä aiheita käsitellään, suosittelemme, että osanottajat todella paneutuvat asiaan ja kertovat syvimmät tunteensa ja ajatuksensa. Sitä kautta luodaan itselle ja toisille vahvuutta, voimaantumista ja tietoa. Teksti: Raili Into, Prospect-ohjaaja, Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi ry Alkusysäys Prospect- ryhmään lähtemiselle oli pakottava tunne muuttaa omaa olemassa olevaa tilannettani. -omaisryhmäläisen lainaus-

6 6 Lounais-Suomessa hyviä kokemuksia Prospectista: Kuin herätyskello omaiselle Prospect- vertaistukiryhmiä on pidetty LounaisSuomessa tähän mennessä kolme ja neljäs on menossa. Alueella on neljä ohjaajaa. Kaikki mukana olleet korostavat samoja asioita: malli antaa vertaistukitoimintaan selkeyttä, auttaa ajoituksessa ja tarkoin määri-tetyt ohjelmat jokaiselle kokoontumiskerralle estävät pahimmat sooloilut. Prospectia pidetään Turussa turvallisena vertaisryhmämallina juuri teemoittelunsa takia. Yhdistyksen Prospect-vastuutyöntekijä Nina Kääriäinen korostaa, että osioiden tehtävät helpottavat keskustelua ja ryhmässä yhdistyvät kokemustieto ja vertaistuki. Palaute tukiryhmistä on ollut hyvin myönteistä. Ryhmäläiset ovat halunneet jatkotapaamisia ja niitä on järjestetty. Nina on kokenut työnsä vastuutyöntekijänä antoisana, koska yhdistyksen ryhmänohjaajat ovat hyvin motivoituneita ja innostuneita asiastaan. Hän kertoo, että ryhmänohjaajien kanssa on mietitty ryhmien järjestämistä myös Turun ympäristökuntiin. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, yhdistys tarvitsee lisää uusia Prospect- ryhmänohjaajia ja yhteistyötä kuntien kanssa, Nina miettii. Omaisen ajateltava myös itseään Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja emerita Elise Niittyvaara sanoo, että Prospect-ryhmätoiminta on mitä parhain voimavarakurssi, koska siinä käsitellään niin laajasti tuntemuksia, koettua ja eräällä tavalla jo selviytymistäkin. Selviytyminen vain useasti jää paikoilleen ja niin kuin omaiselle usein käy, hän murehtii enemmän läheisensä voimavaroja kuin omiaan, hän sanoo. Elisen mukaan malli on hyvä siksikin, se on ajastettu, pysyy ryhdissään eikä anna tilaa märehtimiselle. Se on kuin herätyskello omaiselle, herättää hänet huolehtimaan myös itsestään. Elise on vetänyt nyt jo kolme kurssia ja on Prospect-veteraani Turussa. Omaisella on omakin elämä, sitä ei saisi unohtaa, hän korostaa. Kurssin avulla omainen huomaa, että kun on itse voimissaan, voi paremmin auttaa toistakin. Elise kertoo, että kaikki kolme kurssia ovat olleet sangen erilaisia ja pitää juuri sitä antina ohjaajalle. Mutta korostaa, että kurssin vetäminen ei ole helppoa, koska siinä työskennellään ihmisten parissa, joilla on ankariakin kokemuksia. On hyvä, jos ohjaaja on sinut omien kokemustensa kanssa, ohjatessa hän väkisinkin peilaa kuulemaansa niihin, hän sanoo. Ryhmäläisellekin olisi hyvä, että tapahtuneesta olisi kulunut jo jonkin aikaa, hän lisää. Elisen kokemusten mukaan suljettu ryhmä auttaa osallistujia vapautuneemmin käsittelemään esiintulevia asioita. Olen erittäin iloinen, että olen saanut ohjata, olen itsekin oppinut paljon ja toivon, että olen myös osannut antaa, hän kertoo. Toivon toiminnalle aktiivista tulevaisuutta, Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen Prospect-työryhmän jäseniä, Sirpa Pahalahti (vas.), Elise Niittyvaara (tak.), Niina Kääriäinen ja Erja Ekholm. kurssi herättää omaisen minän, lisää hän vielä. Sirpa sai konkreettista apua Prospect-kurssin läpikäynyt ja ohjaajaksi kouluttautunut Sirpa Pahalahti kertoo, että tukiryhmään osallistuminen auttoi häntä aivan konkreettisesti. Nyt hän ohjaa omaa ryhmäänsä. Jossain vaiheessa kurssia aloin huomata, että olin edelleen huumorintajuinen ihminen. Kai olin sitä sitten jo alkanut epäillä, Sirpa huokaa ja lisää: Kuvastaa todennäköisesti uupumustani. Silloin olivat vitsit aika vähissä, lopen uupuneena ei edes huomaa saatua apua, tarve on niin kova. Pieniä muutoksia ei huomaa kuin vasta ajan kuluessa. Sirpa arvelee myös, että hänen oma suhtautumisensa on auttanut myös omaisen kuntoutumista. Me molemmat ja koko perhe tarvitsemme tasaista arkea voidaksemme hyvin. Minulla oli myös tietyllä tavalla omahyväinen kaikkivoi- paisuuden ajatus: minä kestän mitä tahansa, minä olen niin vahva ihminen! Ryhmän aikana Sirpa oppi huomaamaan, ettei hänen ei tarvitse kestää kaikkea. Että hänellä on oikeus haluta itselleen sellaista elämää, joka ei kuluta kaikkia voimia. Jälkeenpäin tarkasteltuna uskon, että tästä oivalluksesta on lähtenyt muutos perheessämme. Mitään ei suinkaan tapahtunut heti, mutta vähitellen, pikkuhiljaa, olen ottanut enemmän tilaa omille tarpeilleni, hän muistelee. Sirpa toivoo, että Prospectista tulisi pysyvä toimintamuoto LounaisSuomen alueella ja että sitä saataisiin levitettyä ympäristökuntiin. Hänestä vertaistuen voima on mahtava ja olisi sääli, jos sitä ei käytettäisi hyväksi. Malli on niin tarkkaan mietitty, että sitä on turvallista käyttää, hän lisää vielä. Teksti: Erja Ekholm Kuva: Jill Söderdahl

7 7 Harjoitukset olivat tarpeellisia ja niiden painopiste oli omassa itsessä, oli lupa keskittyä omaan itseen, ei sairastuneeseen läheiseen. -omaisryhmäläisen lainaus- Tiedostin omat tarpeeni paremmin ryhmän jälkeen, varmuus kuunnella omia tarpeita lisääntyi ryhmän myötä. -omaisryhmäläisen lainaus- Jos tätä Prospectia ei olisi ollut, niin en olisi huomannut, että läheisen elämä on eri kuin minun, vaikka joku olisi sitä vuodet hokenut. -omaisryhmäläisen lainaus- Prospectista on ollut hyötyä vielä vuosienkin päästä Keskusliiton Prospect-projekti keräsi vertaishaastattelun keinoin tietoa omaisten kokemuksista mallista. Vertaishaastatteluun osallistui kunkin yhdistyksen Prospect-ryhmissä olleita omaisia ja he keskustelivat ja kirjoittivat yhteiset vastauksensa heille esitettyihin kysymyksiin. Tässä artikkelissa käsitellään omaisten ajatuksia ryhmämalliin liittyen. Prospect-ryhmän toimintatapoja pidettiin selkeinä, ajankäyttöä hallittuna ja teemoja monipuolisina. Toiminnanohjaaja Minna Hotta (Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ry) esittää opinnäytetyössään mietittäväksi kysymystä, olisiko samassa ajassa ehditty käsitellä yhtä monta teemaa ilman Prospectin selkeää ohjelmaa ja hallittua ajankäyttöä. Suurin osa koki, että ryhmän rajallinen aika toi turvallisuutta ja jämäkkyyttä; surulliseen tai ahdistavaan oloon ei jääty, vaan päästiin eteenpäin. Rajallinen aika selkeytti asioiden käsittelyä, rönsyilyt jäivät pois. Joku totesi, että vapaata keskustelua olisi voinut olla joskus hiukan enemmän. Harjoitukset suuntasivat ajatukset pois ongelmista ja sairauksista. Ryhmässä kaikki pystyivät kertomaan avoimesti asioistaan, jolloin ongelmista poissuuntaaminen ei tarkoittanut huolista kerronnan torjumista. Tämä on tärkeä seikka, koska torjuminen aiheuttaisi tunteen siitä, ettei tule kuulluksi edes omaisten vertaistuellisessa ryhmässä. Vaikka katsotaan tulevaan eikä vellota menneissä, on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi. Prospect-ryhmässä ongelmista ja sairauksista pois suuntaaminen tarkoittaakin enemmän sitä, että suunnataan ajatukset pois sairastuneesta läheisestä kohti omaisen omaa elämää ja kokemusta. Prospect-ryhmässä asioita käsiteltiin niin, että oli hyvä ja turvallinen tunne kotiin lähtiessä. Tärkeä seikka sekä turvallisuuden tunteelle että opitun siirtymiselle arkeen oli tapaamisten lopussa tehdyt itsearviointiharjoitukset; mitä olen tänään oppinut ja miten oppimani asiat auttavat minua selviytymään arjessa. Tämä teki näkyväksi ryhmätapaamisen aikana syntyneet oivallukset, ajatukset ja havainnot sekä siirsi yhdessä käsitellyt asiat omaisen omaan arkeen. Se kokosi ryhmätapaamisen annin ja palautti tähän hetkeen ryhmäkerran aikana syntyneistä mahdollisista tunnekuohuista. Ryhmän tuki lisäsi omaisen tervettä itsekkyyttä. Prospect-ryhmän rakenne ja perusajatus, tiedollisten teemojen ja vertaistuen yhdistelmä, antoi mahdollisuuden sille, että oivallus syntyi omaisessa itsessään, tehtävien tekemisen ja oman elämän pohtimisen myötä ja vertaisten tuki sitten vahvisti syntynyttä oivallusta. Ryhmän aikana syntynyt vahvistuminen oli suurimmalla osalla vastaajista jatkunut. Ryhmäläiset kuvasivat, että kurssista oli ollut hyötyä vielä vuosien jälkeenkin. Osa kuvasi, että sairastuneen kanssa tulee edelleen eteen tilanteita, joissa oma jaksaminen on koetuksella. Eräs ryhmä kirjoitti jotkut opit mitä sieltä sain, en usko että ne poistuvat tai unohtuvat enää. Ryhmän jälkeen on koettu iloa, vapautta ja rohkeutta toteuttaa itseä ja pieniä unelmia. Omat tarpeet tulivat ryhmän myötä tietoiseksi, oli syntynyt uskallus kuunnella itseään ja taito antaa aikaa itselle syyllistymättä. Oli oivallettu, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa, vaikka sairaan kanssa elämä on kuin vuoristorataa, on nousuja ja laskuja. Koettiin, että osataan erottaa oma ja sairastuneen elämä. Uskalletaan sanoa ei, ilman huonoa omaatuntoa. Ymmärrys läheisen sairaudesta sekä uskallus ilmaista tunteitaan ja puhua asioista vaikuttavat arjen vuorovaikutustilanteissa positiivisesti. Vertaishaastatteluiden tuloksista tämän yhteenvedon tekivät Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta- Häme ry:n toiminnanohjaaja Minna Hotta osana opinnäytetyötään ja Prospect-projektin suunnittelija Miia Männikkö. Teksti: Minna Hotta ja Miia Männikkö Prospectissa minulla aukesi silmät ihan kirjaimellisesti, rupesin näkemään ihan eri tavalla asioita, tuntui kuin olisi löytynyt sellaista vanhaa iloa ja naurua ja sellaista sallittua hyvänolon tunnetta. -omaisryhmäläisen lainaus- Prospectin jälkeen tulkoon mitä vain, niin osaan ja jaksan käydä sen läpi. Olen vahvistunut kovasti, eikä tämä tunne ole päättynyt ryhmän loppumiseen, loppua ei näy. -omaisryhmäläisen lainaus-

8 8 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on kouluttanut uusia Prospect-ohjaajia aluejärjestöihin. Uusi valtaväylä omaisen ajattelulle Keski-Suomessa Sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu, nurkan takana avautuu uusi. Se pitää merkillisen hyvin paikkansa! Kun nyt katselen taaksepäin, huomaan yllättyneenä: syksyn 2008 ohjaajakoulutuksen jälkeen valmistelen kuudennen Prospect-ryhmäni alkua! Ohjelma on vienyt mukanaan ja vie yhä. Miten siinä näin kävi? Syksyllä 2008 olin juuri vapautunut työelämän kahleista ja niin sanottu kolmas elämä oli avautumassa. Postilaatikkoon oli ilmestynyt uusi Labyrintti-lehti, jossa silmiini osui seuraava ilmoitus: Keskustoimisto järjestää syksyn aikana Prospectohjaajakoulutuksen kolmena viikonloppuna syys-lokakuussa. Jatkona oli kyseisen ohjelman sisältö lyhyesti pääkohdittain. Viimeisten vuosien aikana elämänpiiriini oli tullut kokemus siitä, millaista oli olla omaisena mielenterveysongelmien kanssa kamppailevalle. Vaikka tilanne alkoi jo olla parempi, jäljellä olivat piilotetut surun ja syyllisyyden tunteet. Ilmoitus havahdutti: Tässä minulle tilaisuus hoitaa itseäni, vapautua kokemuksen aiheuttamasta paineesta! Ohjajana toimi- mista en tässä vaiheessa pitänyt realistisena. Hoitava ohjaajakoulutus ja kannustava ohjaajapari rohkaisivat ensimmäiseen ryhmään keväällä Siitä saamani palaute ja sen aikana lopullisesti avautunut Prospect-ohjelman voima ovat antaneet intoa ja energiaa yhä uudelleen ja uudelleen tarjota tätä tilaisuutta availla portteja omaisen uudelle ajattelun Prospectvaltaväylälle. Heti alkuvaiheessa itselleni tuli halu saada kehittää ja vahvistaa ohjaajan taitojani. Kaipasin vertaistukea myös siinä. Tähän avuksi tuli Keskustoimiston saama Prospect-hankerahoitus keväällä Sen tuoma tuki eri yhdistyksissä eri puolilla maata toimiville ohjaajille on ollut korvaamattoman terve- tullut. Ohjaajien yhteiset tapaamiset ovat ennen kaikkea luoneet vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaneet ohjaajaidentiteettiä. Samalla projektin tavoitteet juurruttaa ohjelmaa järjestön eri yhdistyksiin ovat toteutuneet. Ohjaajina kokemamme uskon vahvistus on tärkeä motivaatiotekijä vapaaehtoistyössä. Tapaamisiin sisällytetty työnohjaus on ollut tarpeellista: ohjaajana toiminenhan on toisaalta yksinäistä työtä ja toisinaan jää pohtimaan tilanteita, jotka eivät menneetkään aivan käsikirjoituksen mukaan. Keski-Suomeen, Jyväskylän yhdistykseen saapunut Prospect voi hyvin ja saa uusia kannattajia! Teksti: Mauno Kaartinen Kuva: Marja-Leena Virkki

9 9 Pohjanmaalla osataan: Sairaan kanssa elämä on kuin vuoristorata nousuineen ja laskuineen. Ymmärsin, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. On olemassa asioita joihin voi vaikuttaa ja on asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Näiden erottaminen ja ymmärtäminen on välttämätöntä. Nykyisin olen realistisempi ja osaan erottaa oman ja sairastuneen elämän. Tarvittaessa uskallan sanoa, ei. Nyt osaan nauttia omista harrastuksista ja ihmissuhteista. Suunnittelen myös tulevaisuuttani. -omaisryhmäläisen lainaus- Tiedotus on tärkeää myös Prospect-toiminnassa Olemme Vaasassa huomanneet, miten tärkeää tiedotus on. Vaikka itse pidämme yhdistyksemme tunnettuutta itsestään selvänä, on olemassa paljon ihan paikallisia avuntarvitsijoita, jotka eivät ole kuulleet siitä ja sen toiminnasta mitään. Kaikenlainen esilläolo ja mainonta lisäävät tietoa meistä. Prospect-koulutus on oiva keino saada yhdistys esille, koska se on erikoiskoulutusta omaisille ja koulutuksen käyneet ovat hyvin tyytyväisiä. Kävimme keskusliiton järjestämän ohjaajakoulutuksen vuonna Meillä oli valtava into saada Prospect-koulutusta myös Vaasassa. Mietimme miten pääsemme alkuun, koska halusimme järjestää sen heti keväällä Kerroimme koulutuksesta henkilöille, jotka kävivät eri omaisryhmissä. Lisäksi pyysimme alueen valtalehteä Pohjalaista tekemään jutun aiheesta. Otimme yhteyttä Pohjalaisen toimitukseen ja siellä innostuttiin asiasta, koska kyseessä oli uusi kansainvälinen koulutus omaisille. Koska alueemme on laaja, koulutuksesta on ollut juttuja myös Suupoh- jan Sanomissa, joka ilmestyy Vaasan sairaanhoitopiirin eteläisellä alueella Kristiinankaupungissa ja sen lähiympäristössä. Pohjalaisessa olimme esillä etusivulla kuvan kera ja innostuneita koulutukseen osallistujia tuli riittävästi. Samoin kutsuimme Pohjalaisen tekemään juttua yhdistyksemme toiminnasta vuonna Siinä yhteydessä mainostimme, että Prospect-koulutus omaisille on jälleen alkamassa Vaasassa, joten saimme koulutuksen alkamaan vuoden 2009 keväällä vuonna otimme yhteyttä Vaasan Ikkuna- ilmaisjakelulehteen, joka jaetaan Vaasaan ja ympäristökuntiin aika laajasti. Saimme taas jutun toiminnastamme ja alkavasta Prospect-koulutuksesta omaisille. Myös paikallislehti Pohjankyrö- Kyrönmaa on ollut tekemässä meistä juttua kahtena vuonna, joten myös pienillä paikkakunnilla asuvat ovat voineet lukea toiminnastamme ja uskaltaneet ottaa yhteyttä toimistoomme. Mielestäni lehti on vielä tänä päivänä hyvä kanava tiedonjakoon. Mikäli Prospect-kouluttajat ovat arkoja kuvattavaksi lehteen, kannattaa käyttää yhdistyksen työntekijöitä, koska he muutenkin ovat näkyvästi yhdistyksen toiminnassa mukana. Lehtijuttujen avulla olemme saaneet uusia henkilöitä liittymään jäseneksi yhdistykseemme. Suuri osa koulutettavista ei ole ollut aikaisemmin yhdistyksemme jäseniä, mutta ovat halunneet liittyä yhdistykseen mukaan. Koulutukseen osallistuminenhan ei velvoita olemaan yhdistyksen jäsen. Mutta monet eivät ole aikaisemmin tienneet yhdistyksestämme ja toiminnastamme mitään. On hyvä saada julkisuutta, koska aina on uusia omaisia, jotka joutuvat painiskelemaan vaikeiden asioiden kanssa. Usein on niin, että mielenterveysasiat alkavat kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun joku lähipiiristä sairastuu. Tänä vuonna järjestämme toimistolla avoimen illan, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Siellä kerromme alkavasta Prospect-koulutuksesta. Koulutuksen käyneet ovat olleet hyvin tyytyväisiä ja toivoneet lisää tämän tyyppistä toimintaa. Olisi hyvä jos Prospect-koulutukseen saataisiin joitakin jatko-osioita. Teksti: Anita Ruutiainen, Prospect-ohjaaja, Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Prospectin jälkeen en seurannut ja aistinut sairastuneen jokaista liikettä ja tekemistä. Löysin omat rajani, jolloin en mene enää sairauteen mukaan. Ryhmässä opin myös sen, että oma aika on tärkeää, aina ei tarvitse olla tavoitettavissa. Ryhmän jälkeen suhde itseeni ja siihen, mikä on minulle sallittua, on muuttunut. Tämän seurauksena suhde sairastuneeseen muuttui lämpöisemmäksi, vapautuneemmaksi ja jaksan paremmin. -omaisryhmäläisen lainaus-

10 10 Päijät-Hämeessä räätälöitiin Avoin jatko-prospect Päijät-Hämeessä Prospect-toiminta on ottanut vahvasti tuulta siipiensä alle heti alkumetreiltä. Ensimmäiset ohjaajat koulutettiin alueellemme vuonna Koulutuksen jälkeen vain muutaman kuukauden kuluttua alueella käynnistyi ensimmäinen kurssi. Valmennusohjelma on otettu hyvin vastaan ja kiinnostusta ryhmänohjaajaksi on ollut. Ryhmät ovat toimineet Sysmässä, Heinolassa, Lahdessa ja Kouvolassa. Yhdistyksen tavoitteena on toteuttaa Prospectia kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä sekä jalkauttaa ryhmiä maakuntiin. Näin toiminta ei ole Lahti- keskeistä ja kynnys ryhmään lähtemisestä madaltuu myös matkojen osalta. Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä seitsemän ohjaajaa, joista viisi aktiivisia. Ohjaajien aktiivisuus vapaaehtoistoiminnassa on sitoutunutta. Vastuutyöntekijänä toimii yhdistyksen toiminnanohjaaja ja työryhmänä koko ohjaajakaarti. Yhdessä työryhmänä pohdimme alueemme Prospect-toimintaa, sen kehittämistä ja käytännön toteutusta. Avoimuuden ja suvaitsevaisuuden periaatteella pohditaan kaikenlaisia toimintamalleja ja vaihtoehtoja ja ohjaajien kokemusta ja tietotaitoa käytetään hyödyksi. Jokainen mielipide koetaan arvokkaana ja tärkeänä. Aktiivisen Prospect-toiminnan ansiosta toiminta-alueellamme on 58 kurssin käynyttä henkilöä. Mielestäni luku on mainio ja on lohdullista, että noin moni on vähintäänkin jollain tasolla saanut voimavaroja ja työkaluja omaan elämäänsä. Esiin on kuitenkin noussut vahvasti toive järjestää uutta tapaamista. On koettu, että Prospect- kurssin päätyttyä ryhmä hajoaa ja jo tiiviiksi ja luottamukselliseksi muodostuneet ryhmäläisten tapaamiset murenevat Menestyksekästä Prospect-toimintaa hyvien suunnitelmien, koulutettujen ja innostuneiden ohjaajien, toimivien työryhmien ja hyvän yhteistyön avulla. ihmisten asuessa mahdollisesti hyvin eri puolella toiminta-aluettamme. Jatkokurssilla voi pitää yhteyttä Päätimme Päijät-Hämeessä vastata tähän tarpeeseen ja ryhmänohjaajien kanssa räätälöimme kasaan Avoimen jatko-prospect -ryhmämallin. Kokeiluluonteinen ryhmä on suunnattu kaikille Prospectin käyneille henkilöille, mutta on avoin, mukaan voit tulla sillä kerralla kuin itselle sopii. Ryhmän aloittamisesta lähetettiin kirje kaikille asianosaisille. Ryhmä toteutetaan Lahden toimipisteessä ja ohjaajina toimii aina kaksi koulutettua ohjaajaa, vetovastuut on jaettu kaikille aktiivisille ja halukkaille ryhmänohjaajille. Avoimien tapaamisten runkona toimii jokaisella tapaamiskerralla yksi tuttu osio, sitä sitten käsitellään ryhmässä vapaammin. Asiaa voi lähestyä monelta eri kannalta: mitä tämä tarkoitti kohdallani Prospect-valmennuksen aikana? Mitä minulle tästä jäi? Tai miten koen asian nyt? Ryhmä on nyt kokoontunut kaksi kerta, osanottajia on riittänyt ja tapaamiset on koettu tärkeinä. Prospectin tulevaisuus Päijät-Hämeessä Alueellamme toteutuneet ryhmät ovat pääsääntöisesti olleet täysiä. Se mielestäni kertoo siitä, että tarvetta ja uskoa tämän tyyppiselle ryhmätoiminnalle on. Toiminnassamme Prospect on suunniteltu omana kokonaisuutenaan ja mm. rahoitus ja voimavarat on suunniteltu erillisinä vain sitä varten. Suuri voimavara Päijät-Hämeen Prospect-toiminnalle ovat vapaaehtoiset ryhmänohjaajat, joista olen varsin kiitollinen. Ohjaajat eivät saa rahallista korvausta toiminastaan, mutta työnohjaukselliset ja vertaistuelliset palkkioretket ja -tapaamiset ovat varmasti rahallista korvausta rikkaammat. Alueellisen Prospect toiminnan kehittämiseksi olemme jo suunnitelleet alustavasti ohjaajakoulutus- ta syksylle 2012, mikäli kouluttajien koulutus toteutuu Keskusliitossa suunnitellusti. Prospectin toimivuuden ja ohjaajien jaksamisen kannalta on tärkeää, että ohjaajia on riittävästi vastuita jakamaan. Suunnitelmaa, jonka mukaan kuntiin markkinoidaan Prospectia aktiiviseksi omaistyön työkaluksi tukee se, että motivoituneita, sitoutuneita ja hyvinvoivia ohjaajia on riittävästi. Me-hengen ylläpitämiseksi on kuitenkin aina tehtävä työtä. Ohjaajan tehtävä on vaativaa ja myös työlästä. Ohjaajien hyvinvoinnin tukeminen ja aito kuunteleminen on lähtökohta, jota Lahdessa pidämme erityisen tärkeänä lähtökohtana. Päijät-Hämeessä Prospect-toimintaa ei olisi ilman näitä aktiivisia ja sitoutuneita ihmisiä ja siitä lausun kauneimmat kiitokseni jokaiselle myös tänään. Teksti: Mari Lehtinen, toiminnanohjaaja, Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Häme ry Kuva: Marja-Leena Virkki

11 11 Eufamin työntekijät Kevin Jones (oik.) ja Rita Geerts toimistossaan Belgian Leuvenissa. Lyhyt katsaus suomalaiseen Prospect-historiaan ja -nykytilanteeseen Upeat ihmiset edistämässä Prospectvertaisryhmämallin levittämistä Pieni, mutta sitäkin innostuneempi porukka osallistui eurooppalaisiin testikoulutuksiin. Vuonna 2003 meitä lähti Tampereelta (Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry) ja Oulusta (Hyvän mielen talo ry) hieno porukka Hollannin Amersfortiin EUFAMIN järjestämiin Prospect-testikoulutuksiin. Viiden päivän ajan testasimme ja annoimme palautetta vertaistukiryhmämalleista. Suomeen palattuamme jatkoimme testikoulutuksia edelleen ja näiden useiden eurooppalaisten maiden kokemusten perusteella ryhmämalleja muokattiin eteenpäin. Oli upeaa olla mukana eurooppalaisten omaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ammattilaisten porukassa luomassa yhteisiä eurooppalaisia vertaisryhmämalleja ja havaita, että kokemuksemme olivat niin kovin samanlaisia. Tässä vaiheessa sain ensimmäisen kerran tunteen siitä, että Prospect on jotakin ainutlaatuista. Tällöin meitä oli Suomessa kymmenkunta asialle vihkiytynyttä henkilöä. Suomalaiset Prospect-projektit Vuodesta 2004 alkaen Raha-automaattiyhdistys mahdollisti Hyvän mielen talo ry:lle Prospect-hankkeen käynnistämisen ja juurruttamisen ( ). Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry lähti toteuttamaan Prospect-vertaisryhmiä osana yhdistyksen perustoimintaa ja sopeutumisvalmennustoimintaa. Yhteistyössä keskusliiton Omaistyön kehittämisprojektin kanssa koulutettiin keskusliiton jäsenjärjestöihin Prospectohjaajia. Raha-automaattiyhdistys myönsi Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:lle ensimmäisen Prospect-projektin vuosille Tässä projektissa keskeisenä ajatuksena oli auttaa aluejärjestöjä toteuttamaan omaisille suunnattua Prospect-vertaisryhmätoimintaa. Keskusliitto koulutti uusia Prospect-ohjaajia ja järjesti ohjaajille työnohjauksellisia tapaamisia. Tällä hetkellä aluejärjestöissä toimii upeita Prospect-työryhmiä, joihin kuuluu vastuutyöntekijä, ryhmänohjaajia ja hallituksen edustaja. Tämä on yksi sellainen rakenne, jonka avulla pyritään tukemaan Prospecttoiminnan jatkuvuutta yhdistyksissä. Aktiivisten ja upeiden Prospect-toimijoiden joukko on kasvanut aloitusvaiheesta. Nyt meitä on Suomessa jo suurempi asialle vihkiytynyt porukka kuin oli 2000-luvun alkupuolella, nyt mukana on jo useita kymmeniä toimijoita. Alueellisissa työryhmissä on upeaa innostusta, keskusliitto tarjoaa valtakunnallisia tapaamisia, joissa saadaan vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Tässä porukassa on yhteisöllistä paloa ja innostusta. Tämä Prospect sanomalehti, joka toimii samalla keskusliiton ensimmäisen projektin loppuraporttina, on yksi osoitus yhteisestä tekemisestä ja innostuksesta. Kiitos kaikille Prospect-työryhmille tästä hengen palosta! Vuoden 2012 alusta aloitettiin keskusliiton toinen kaksivuotinen Prospect-projekti. Tämän hankkeen aikana kasvatamme entisestään upeaa Prospect-työryhmää. Nyt saamme kuntatoimijat ja muita järjestöjä mukaan tähän innostuneeseen ja innostavaan Prospect-toimijoiden joukkoon. Odotan kärsimättömänä, millaisia uusia kokemuksia meille syntyykään Prospect-saralla kun pääsemme aivan uudelle tasolla kohtaamaan eri organisaatioiden toimijoita yhteisen Prospect-asian tiimoilta. Olen varma, että Prospect lähtee aivan uudenalaisille urille! Lisäksi meillä on haaveita eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi. Prospect määriteltiin alkuvaiheessa uudeksi ja innovatiiviseksi hankkeeksi. Sitä se on edelleen, ja minusta se innovatiivisuus syntyy siitä, että mukana on lukuisia innostuneita ihmisiä, jotka edistävät tärkeää asiaa yhdessä. Prospectin parissa kunkin omat tiedot ja taidot pääsevät esiin. Haluan osoittaa suuren ja arvostavan kiitoksen kaikille projektin nykyisille toimijoille ja samalla haluan toivottaa sydämestäni tervetulleeksi mukaan kaikki uudet toimijat! Arvostavin terveisin, Miia Männikkö Prospect-koordinaattori p

12 12 Haluatko lisätietoja alueellisesta PROSPECT-toiminnasta? Etelä-Karjalan omaiset mielenterveystyön tukena ry (toimitilat: Imatra ja Lappeenranta) Johanna Könönen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry (toimitila: Seinäjoki) Päivi Penttilä, , Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomen yhdistys (OMA) ry (toimitilat: Kuopio ja Mikkeli) Tuula Heiskanen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ry (toimitila: Hämeenlinna) Minna Hotta, , Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry (toimitila: Turku) Nina Kääriäinen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry (toimitila: Jyväskylä) Pirjo-Riitta Viinikka, , Sigrid Steffen (oik.) toimi EUFAMIN puheenjohtajana vuoden 2011 loppuun. Vieressä samaan aikaan FINFAMIn puheenjohtajana lopettanut Minna Sirnö. Sigrid Steffen: Suomalaiset mallioppilaita myös Prospectissa Haluaisin sanoa, että Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry (FINFAMI) on ollut pitkään hyvin aktiivinen EUFAMIN jäsenyhdistyksenä ja erityisesti Prospectissa. Alkujaan FINFAMIn Prospect-toimintaa oli vain aluejärjestöissä, mutta vuonna 2010 keskusliitto sai rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Näin kertoi vuoden 2011 loppuun saakka EUFAMIN puheenjohtajana toiminut Sigrid Steffen puheenvuorossaan, jonka hän piti viime syksynä keskusliiton 20-vuotisjuhlissa. FINFAMi on aina ollut yksi aktiivisimmista Prospect-toiminnan jäsenmaista. Se on myös ensimmäisten yhdistysten joukossa, joiden ohjaajat saivat Eufamin myöntämän pätevyyden. EUFAMI on hyvin ylpeä siitä työstä, mitä FINFAMI on tehnyt Prospectissa. Viimeaikaisissa keskusteluissa FINFAMIn edustajat ovat tuoneet julki, että järjestö haluaisi olla mukana myös tulevaisuudessa parantamassa ja lisäämässä Prospect-toimintaa. Tämä on ilahduttavaa ja tervetullutta! Olemme todella ylpeitä siitä, että FINFAMI ottaa yhä keskeisemmän roolin tulevien Prospect-suunnitelmien koordinoinnissa. Tärkein yhteistyökumppani FINFAMIssa on Prospect-koordinaattori Miia Männikkö, joka on todella sitoutunut tähän työhön ja toivoo näkevänsä uusien ohjaajien koulutuksen ja toiminnan yhä laajemman leviämisen Euroopassa. Teksti: Sigrid Steffen Kuva: Miia Männikkö Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry (toimitila: Pori) Sari Levola, , Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys (toimitila: Joensuu) Raija Korhonen-Pusa, , Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys (toimitila: Lahti) Mari Lehtinen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Salon seudun yhdistys ry (toimitila: Salo) Jaana Knaapi-Lehtonen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry (toimitila: Tampere) Martti Heikkuri, , Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry (toimitila: Helsinki) Anna-Elina Pajunen, , Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu (toimitilat: Vaasa ja Kokkola) Tarja Vuorinen, , Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, PROSPECT-projekti, projektikoordinaattori Miia Männikkö, ,

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE TIINA SILVONEN JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY / OMAISOIVA TEIJA MATALAMÄKI FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY 16.4.2019 FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY Yksi Suomen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

HYVINVOIVA MINÄ JYVÄVERSITAS-PROJEKTI 2016 ELISA LUOMARANTA & TIINA BÖÖS YLIOPISTOLIIKUNTA LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

HYVINVOIVA MINÄ JYVÄVERSITAS-PROJEKTI 2016 ELISA LUOMARANTA & TIINA BÖÖS YLIOPISTOLIIKUNTA LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA HYVINVOIVA MINÄ JYVÄVERSITAS-PROJEKTI 2016 ELISA LUOMARANTA & TIINA BÖÖS YLIOPISTOLIIKUNTA LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YTHS JYY TAVOITE OPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen

Lisätiedot

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9. SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ 13.9.2018 JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO YHTEISTYÖTÄ PSYKIATRISELLA OSASTOLLA OYSIN PSYKOOSILINJAN

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot