A R S I S 1/08. Alueelliset taidetoimikunnat Kulttuuritalot Tujaus taidekasvatusta ja mediaoppia
|
|
- Sanna Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A R S I S 1/08 Alueelliset taidetoimikunnat Kulttuuritalot Tujaus taidekasvatusta ja mediaoppia
2 ARSIS 1/2008 ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT 1 Pääkirjoitus: Hallinnonuudistuksesta uutta voimaa taiteenedistämiseen 2 Pitkä ja kivinen tie Alussa oli suo, kuokka ja sivutoiminen sihteeri 4 KULTTUURITALOT 5 Tekemisen paikkoja 5 Valtio tukee kulttuuritiloja 6 Joensuun Pakkahuone Aito paikka kohtaamisille 8 Verkatehtaan opit Hämeenlinnassa 10 Alandica nousee Maarianhaminaan Sirpa Haapaoja: Silta, 2006 VERKOSTOT 12 Mediagrid ja Marja Heinonen: Luovuutta ei saa polkea 14 Mediagridin Aimo Hyvärinen uskoo kuvan taikaan 16 Produforum Vapaat teatteriryhmät yhteisen pöydän ääressä 19 Vesistö yhdistää Taidemajakat nousevat Päijänteelle 20 Valokuvakulttuuria kiinalaisittain KULTTUURITAPAHTUMAT 22 Ugrijuhlassa itäinen kulttuuriperintömme elää nykypäivää 24 Pesäjuuri puhkesi kukkaan Pohjois-Savossa TAIDEKASVATUS 26 Ampiainen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta 28 Vantaalaisia matkasauvoja 30 Sanojen selässä seikkailemaan Pohjois-Karjalassa 32 Tujaus mediaoppia joka aineeseen 33 Puheenvuoro: Mediakasvatus nyt! ARSIS 1/ vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare: Taiteen keskustoimikunta / Centralkommissionen för konst Osoite/Adress: PL/PB 293 (Maneesikatu/Manegegatan 7), Helsinki/Helsingfors Fax: (09) > Julkaisut Tilaukset/Prenumerationer: tktinfo@minedu.fi Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu Saha, (09) , hannu.saha@minedu.fi Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Paula Haikarainen, (09) , paula.haikarainen@minedu.fi Ulkoasu/Layout: Leena Neuvonen Kansi/Omslag: Sirpa Haapaoja Painatus/Tryck: Yliopistopaino, Helsinki/Helsingfors 2008 ISSN KESKUSTELUA 34 Tutkimus vaikuttaa käsityksiin Helsinki Schoolista 36 Ajan ilmiöt pohdituttavat 37 Heikkenevätkö kulttuurilaitokset, katoavatko museoiden toimintaedellytykset? KOHTAUSPAIKKA 38 Uusia kasvoja toimikunnissa 40 Kulttuuritukea kummikylään 41 Muotoilun läänintaiteilija mukana rakentamassa innovaatioverkostoa TÄSSÄ AJASSA 42 Kilpailu paikallista kulttuuria hyödyntävälle matkailukohteelle 43 Turku 2011 etsii tekijöitä kulttuuripääkaupunkiohjelmaan 44 Haku Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan 44 Kulttuuritapahtumille yli 3,7 miljoonaa euroa tukea 44 Kadonneet kengät Attilan virastotalossa Tampereella 45 Svensk resumé 48 Alueelliset taidetoimikunnat: toimistot ja henkilöstö
3 Kuva: Jacek Walczak Hallinnonuudistuksesta uutta voimaa taiteenedistämiseen Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin tämän vuoden alusta vihdoin myös hallinnollisesti opetusministeriön alaisuuteen ja taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Asiaa valmisteltiin aktiivisesti vuodesta 2004 alkaen, jolloin taidetoimikuntalaitoksen kansainvälinen arviointi suositti kahden ministeriön (opetusministeriö, sisäasiainministeriö) alaisuudesta luopumista. Seuraavan vuoden lopulla julkistettiin kaksi kehittämistyöryhmien raporttia, joiden perustalta integrointia valmisteltiin viime vuoden aikana. Uudet lait ja asetukset saatettiin voimaan. Lopullisen yhdistymisen toteuttamisen aikataulu oli kieltämättä liian kiireinen, mutta onneksi hengissä selvittiin. Lopulliseen viimeistelyyn meillä on runsaasti aikaa nyt jo kaiken kattavana yhteistyönä. Ensimmäinen askel taidetoimikuntajärjestelmän uudistukseen otettiin jo nykyisiä toimikuntia ( ) asetettaessa. Jäsenistön laajempi integrointi toisiinsa toteutettiin siten, että taiteen keskustoimikuntaan ja eri taiteenalojen toimikuntiin tuli runsaasti edustajia alueellisista taidetoimikunnista, entisiä tai nykyisiä puheenjohtajia, jäseniä, läänintaiteilijoita. Hallinnollisen yhdistymisen tuloksena syntyi yhtenäinen ja kiinteä valtakunnallinen organisaatio. Näin taataan parhaiten myös opetusministeriön keskeisimmän taidepoliittisen tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, turvaaminen. Taidetoimikuntajärjestelmä kokonaisuudessaan todettiin kehittämisprosessin eri vaiheissa kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. 5 Valtakunnallista ulottuvuutta edustaviin kysymyksiin meillä on nyt organisaatio ja asiantuntijoiden verkosto, joka pystyy moneen. Se voi tarjota apuaan muun muassa vapaan kentän toimijoiden ongelmien ratkaisemisessa, esimerkiksi Musiikin alueellinen tarjonta -raportin (kiertuetuen eri muodot) tai Teatteripoliittisen ohjelmatyön esittämällä tavalla (yhteistyössä taiteen aluekeskusten kanssa). Taiteen soveltavasta käytöstä läänintaiteilijoilla on jo monia hienoja näyttöjä (esim. Terveyttä kulttuurista -toiminta). Taidehallinnon uudenlaisella alueellisella yhteistyöllä tulee olemaan merkittäviä seuraamuksia. Alueellisen taidehallinnon uudistaminen -raportissa (OPM 2005:40, 30) visioitiin siitä tähän tapaan: Alueelliseen taiteen ja kulttuurin alan yhteistyöhön tulee taidetoimikuntajärjestelmän selkiyttämisen lisäksi luoda omat yhteistyön ratkaisumallinsa tai suosituksensa, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa taidetoimikuntajärjestelmän, erityisesti aluetoimikuntien, tulee olla aktiivisesti mukana. Yhteistyön osapuolina tulee laaja-alaisesti olla ainakin lääninhallitusten sivistysosastojen, maakuntaliittojen ja yhteistyöryhmien, säätiöiden ja rahastojen (erityisesti maakuntarahastojen). Mikäli aluetoimikuntien käyttöön löytyy resursseja monihallinnollisesti ja yhteistyön hengessä esitettyihin suunnittelijoiden virkoihin, aluetoimikunnat voivat olla yhteistyön katalysoijina ja toteuttajina hyvinkin aktiivisessa roolissa. Asia tulee ratkaista aluehallinnon yleisten linjausten selkiytymisen yhteydessä. Nyt kun aluehallinnon uudistaminen on meneillään laajemmastikin, edellä mainitun yhteistyön synnyttämiseen kannattaa käyttää energiaa. Toiminnallista yhteisyyttä pohtiessamme lähtökohtana kuitenkin on, että alueellisten taidetoimikuntien autonomia säilyy niiden oman, taiteen edistämiseen liittyvän päätöksenteon itsenäisyys säilyy rikkumattomana. Vain alueelliset taidetoimikunnat itse osaavat huomioida alueelliset erityispiirteensä. Tulosohjauksen näkökulmasta meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikkapa TAO:n hengessä luoda koko taidetoimikuntajärjestelmälle selkeästi yhteinen toimintaajatus ja visio, jossa on kulttuuripoliittisia tavoitteita tukevien strategisten painopisteiden mukaiset yhteiset suuren linjan toiminta- ja resurssitavoitteet. Taidetoimikuntajärjestelmän integraatio on paras lahjamme 40-vuotisjuhlavuotena. Hannu Saha puheenjohtaja, taiteen keskustoimikunta
4 2A R S I S 1 / 0 8 ARJA LAITINEN Pitkä ja kivinen tie Alussa oli suo, kuokka ja sivutoiminen sihteeri Alueelliset taidetoimikunnat siirtyivät vuoden 2008 alusta hallinnollisesti taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Aluepäällikkö Arja Laitinen kertaa historian vaiheita, selvittää kolmentoista alueellisen toimikunnan nykytilaa ja katsastaa tulevaan. Kuva: Ida Pimenoff Alueelliset taidetoimikunnat ovat löytäneet kotiin, toteaa aluepäälikkö Arja Laitinen. Läänien taidetoimikunnat perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten ja ne sijoittuivat aluksi opetusministeriön alaisuuteen. Haastattelin Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan eläkkeellä olevaa pääsihteeriä Eila Nevalaista ja Lapin taidetoimikunnan pääsihteeriä Kari Lainetta alkuaikojen toiminnasta. Eila Nevalaisen mukaan alkuun kuului paljon tapaamisia kentällä sekä taidejärjestöjen, taiteilijoiden että kuntien kanssa toiminta, työmuodot ja painopistealueet alkoivat muotoutua käytännön työn kautta. Kuntia aktivoitiin perustamaan kulttuurilautakuntia. Toimikuntien sihteerit olivat aluksi sivutoimisia ja vasta vuonna 1973 saatiin ensimmäiset päätoimiset virat. Esimerkiksi itäsuomalaisten taidetoimikuntien reilusti yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen yhteistyön ensiaskeleet otettiin silloin. Alku oli käytännöllinen mutta raadollinen. Vähäiset varat ajoivat suunnittelemaan taidetoimikuntien yhteisiä hankkeita, joita onkin toteutettu siitä lähtien vuosittain. Yhteistyö alkoi kirjallisuuden alalta, kertoo Eila Nevalainen. Yhdessä on toteutettu näyttelyitä, koulutuksia ja seminaareja, tehty lehtiä, julkaisuja sekä ohjelmatyötä. Esimerkiksi vuonna 1998 hyväksytty kansallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sai heti peräänsä itäsuomalaisen alueellisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Se on puolestaan poikinut ensimmäiset kaupunkien ohjelmat. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon taidetoimikunnat ovat myös jakaneet alueellista kantaesitystukea toiminta-alueensa näytelmäkirjailijoille ja yhteinen Kolonni-palkinto on suunnattu alueen arkkitehtuurin ja rakennustaiteen osaajille. Tänä vuonna työllistävät yhteinen näyttely ja lastenkulttuuriin liittyvä edunvalvontatyö. Lapin taidetoimikunta aloitti perustamisensa jälkeen pikaisesti yhteistyön Oulun läänin taidetoimikunnan kanssa, vaikka pääsihteeri Kari Laine muisteleekin, että jossain vaiheessa läänien välinen yhteistyö oli kiellettyä! Kuntien kulttuuritoimintalaki ja sen mahdollisuuksista tiedottaminen muokkasivat maaperää taidetoimikuntien ja kesäyliopistojen kulttuurikursseille, alueen kulttuurityöntekijöille ja läänintaiteilijoiden yhteiskäytölle. Toimintaa laajennettiin myös pohjoismaiselle tasolle. Lapin taidetoimikunnan yhteistyöverkosto rakentui ensin Pohjoiskalotti-yhteistyön varaan ja 1980-luvun loppupuolella avautuivat yhteistyömahdollisuudet Venäjän suuntaan, Murmanskiin. Barentsin alueen yhteistyö lähti kunnolla käyntiin 1990-luvun alkupuolella. Samaan aikaan Lapin taidetoimikunta rakensi yhteistyöverkostoa myös muualle Eurooppaan EU:n laajenemisen myötä. Lapin taidetoimikunta on toiminut muista toimikunnista poiketen projektikoordinaattorina yhteistyöhankkeissa. Parhaimmillaan toimikunnassa on työskennellyt 14 projektipäällikköä.
5 Lähialueilta kansainvälisiksi Kaikki alueelliset taidetoimikunnat tekevät yhteistyötä myös kansainvälisesti. Yhdellätoista taidetoimikunnalla on residenssejä alueensa taiteilijoille, taiteentutkijoille ja tuottajille. Satakunnan taidetoimikunta on juuri aloittanut residenssitoiminnnan Berliinissä, jossa myös Uudenmaan taidetoimikunnalla on residenssinsä. Pisimpään residenssitoimintaa on ollut Etelä-Savon taidetoimikunnalla. Hyvänä kakkosena tulee Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, jolla on tällä hetkellä kaukaisin residenssiyhteys Intiaan. Lapin taidetoimikunnan lisäksi Oulun läänin, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunnat ovat suunnanneet voimavaroja lähialueyhteistyöhön Karjalaan ja Pietarin alueelle. Kansainväliset yhteydet ovat myös näyttelyvientiä, messuosastoja tai festivaaliyhteistyötä. Esimerkiksi Pohjois-Savon taidetoimikunta on tuottanut Anti contemporary art festival -tapahtuman, jonka yhteistyöverkosto on luotu Ison-Britannian live art -festivaalien kanssa. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan taidetoimikuntien yhteistyöalueena on naapuri Ruotsi. Näiden alueiden kaksikielisyys on muutenkin antanut oman värinsä toimikuntien toimintaan. Lääninhallitusten helmassa Lääninhallitusten alaisuuteen alueelliset taidetoimikunnat sijoitettiin Kari Laine kertoo, että hallinnolliset kehittämishankkeet elivät myös tuona aikana. Mietittiin muun muassa yhteistä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-asioiden osastoa ja suunniteltiin yhtenäistä kulttuurihallinnon järjestelmää, johon alueelliset taidetoimikunnat olisi sijoitettu. Hanke ei edennyt toteutukseen saakka, vaan lääninhallintouudistuksessa liikunta- ja nuorisolautakuntien toiminta muuttui neuvottelukuntatyöskentelyksi. Samaan aikaan perustettiin uusimmat kaksi alueellista taidetoimikuntaa, nyt kymmenenvuotiaat Pirkanmaan ja Satakunnan taidetoimikunnat. Lääninhallitusten helmassa kului kaksikymmentä vuotta. Yhteistyö lääninhallinnon kanssa suuntautui koulutukseen ja taidekasvatukseen sekä erityisesti Pohjois-Suomessa kansainväliseen toimintaan ja lähialueyhteistyöhön. Erityisesti EU-asioissa on lääninhallitusten kanssa tehty yhteistyötä, ja alueelliset taidetoimikunnat ovat edelleen lausunnonantajia taiteen ja kulttuurin hankkeista. Läänintaiteilijat alueellisten toimikuntien tavaramerkki Ensimmäiset läänintaiteilijat aloittivat työnsä vuoden 1972 alussa. Eila Nevalaisen mukaan Suomen ensimmäinen läänintaiteilija oli kirjailija Matti Paavilainen Kaakkois-Suomen alueella. Pohjois-Karjala seurasi pian perässä. Läänintaiteilijakokeilun aloittamiseen vaikuttivat pyrkimys alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen, tarve sijoittaa taiteellisen koulutuksen saanutta työvoimaa erilaisiin ohjaus- ja tuotantotehtäviin sekä halu täydentää valtion taiteilija-apurahajärjestelmää läänintason tukijärjestelmällä. Läänintaiteilijajärjestelmässä on ollut kolme kautta. Vuodesta 1972 vuoteen 1983 oli voimassa kokeilu. Vuoden 1984 alusta opetusministeriö perusti ohjaavien läänintaiteilijoiden toimet. Ohjaavilta läänintaiteilijoilta poistettiin aiemmin tehtäviin kuulunut oman luovan työn jakso. Vuonna 1997 tapahtuneen lääninuudistuksen yhteydessä läänien taidetoimikunnat muuttuivat alueellisiksi taidetoimikunniksi. Tällöin ohjaavien läänintaiteilijoiden nimike muuttui vuoden 1998 alusta takaisin läänintaiteilija-nimikkeeksi. Läänintaiteilijoiden työstä on vuosien varrella muotoutunut eräänlainen alueellisen taidetoimikuntatyön tavaramerkki! Kokeilusta on siis syntynyt reilussa kolmessakymmenessä vuodessa pysyvä ja kehittyvä järjestelmä. Aluksi läänintaiteilijoita palkattiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Seuraavassa vaiheessa oli ohjaavia läänintaiteilijoita, joista on kuoriutunut tuottajia, kansainvälisiä toimijoita, suunnittelijoita, kuraattoreita ja kouluttajia. Läänintaiteilijat ovat monialaisia ammattilaisia, jotka antavat määräajaksi oman asiantuntemuksensa, verkostonsa ja osaamisensa toimialueensa taiteilijoiden, kuntien, taidelaitosten, harrastajien ja kulttuuriyrittäjien käyttöön. Läänintaiteilijat työskentelevät suoraan alueellisten taidetoimikuntien alaisuudessa ja heitä on tällä hetkellä yhteensä 45 - enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Heidän edustamistaan taiteenaloista painottuvat esittävät alat: näyttämötaiteen, tanssitaiteen, musiikin tai laajemmin esittävien alojen läänintaiteilijoita on 16 eli 36 prosenttia. Visuaalisten alojen, kuten kuvataiteen, valokuvan tai laajemmin visuaalisten alojen läänintaiteilijoita on 12, kirjallisuuden ja sanataiteen läänintaiteilijoita on 3, muotoilun ja arkkitehtuurin alojen edustajia on yhteensä 5, monialaisia tuottajia on 5 ja lastenkulttuurilla 3 läänintaiteilijaa. Saamelaistaiteella on yksi läänintaiteilijan pesti. Läänintaiteilijoista 2/3 on naisia. Tuoreimmat kiinnitykset ovat Keski-Suomen taidetoimikunnan muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolainen ja Pohjanmaan taidetoimikunnan Minna Merivalo. Läänintaiteilijoiden työtehtävät vaihtelevat alueittain samoin kuin taiteenalat. Alueelliset taidetoimikunnat päättävät läänintaiteilijoiden taiteenaloista tai -alasta sekä kauden pituudesta. Läänintaiteilija voi toimia monialaisena tuottajana tai keskittyä yhteen erityisalueeseen tästä ovat hyvänä esimerkkinä vaikkapa Hämeen tai Varsinais-Suomen taidetoimikuntien nukketeatterin läänintaiteilijat. Tuki alueen taiteelle Apurahojen ja avustusten myöntäminen on alueellisten taidetoimikuntien peruspalvelua. Vuosittain hakijoita on yli 4000 henkilöä, työryhmää ja yhteisöä. Vajaa neljännes hakemuksista tulee Uudenmaan taidetoimikunnalle. Tuen saajia on runsaat 1000, ja alueelliset taidetoimikunnat myöntävät tukea apurahoina, avustuksina ja palkintoina kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa euroa. Hakijoita on eniten kuvataiteen ja säveltaiteen alueilta. Toimikunnat toteuttavat erilaisia projekteja, joiden tavoitteena on työllistää taiteen ammattilaisia ja myös herättää uutta taiteen ja kulttuurin kuluttajajoukkoa. Projektikirjo kattaa taiteen ja kulttuurin terveydelliset vaikutukset, kulttuuriyrittäjyyden, toiminnan luovan toimialan edistämiseksi, lastenkulttuurihankkeet ja taiteen saavutettavuuden. Työtä tehdään ikään kuin taiteen ja taiteilijan ytimessä, ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi Uudenmaan taidetoimikunnassa jo useita vuosia jatkunut kuvataiteilijoiden työllistämishanke on konkreettisesti työllistänyt kymmeniä kuvataiteilijoita taidehankkeisiin palvelukeskuksiin ja hoitolaitoksiin. Alueelliset taidetoimikunnat ovat myös mukana kehittämässä alan koulutusta ja työskentelevät yhdessä koulujen, hoitolaitosten, taidelaitosten sekä kuntien kanssa kuten toiminnan alkuaikoinakin! Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Maria Merikanto on 3A R S I S 1 / 0 8
6 4A R S I S 1 / 0 8 joskus verrannut alueellista taidetoimikuntaa määrärahoiltaan kaksiopettajaiseen kyläkouluun. Se on hyvä vertaus. Samalla tavalla kuin kyläkoulu säteilee isolle alueelle ja oppilaidensa elämään vielä pitkään kouluajan jälkeen, myös alueellinen taidetoimikunta on läänintaiteilijoidensa, apurahojensa, avustustensa, projektiensa ja verkostojensa verran paljon enemmän kuin määrärahat ehkä kertovat. Mitä nyt? Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin Taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen vuoden 2008 alusta. Tuoko hallinnonuudistus uutta toimikuntien arkeen? Ovatko alueelliset taidetoimikunnat mauste valtion taidehallinnon sopassa vai peräti sopan sattuma? Alueelliset taidetoimikunnat ovat edelleen omien määrärahojensa osalta itsenäisiä päättäjiä. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa, on kolmetoista toimijaa, joiden yhteistyömahdollisuudet ovat entistä laajempia. Tilanne on uusi myös yhteistyössä valtion taidetoimikuntien suuntaan. Uteliaisuutta on molemmilla puolilla. Alueelliset taidetoimikunnat eivät ole yksinäisiä saarekkeita vaan uusille avauksille avoimia. Yhtenä merkkinä ovat myös uudet toimitilat, kun on siirrytty pois valtion virastotaloista. Hämeen taidetoimikunta muutti Hämeenlinnan Verkatehtaalle, jossa toimivat melkein kaikki, ja Varsinais- Suomen taidetoimikunta taas Aurajoen toiselle rannalle kooten ympärilleen kirjallisuuden ja teatterin toimijoita. Seuraavaksi uusia kumppaneita ja tiloja etsivät Pirkanmaan ja Keski- Suomen toimikunnat. Itse olen aloittanut aluepäällikkönä helmikuun alusta. Tulin työhön Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin toimesta ja pohjana on myös työskentely kahdessa alueellisten taidetoimikuntien hallinnonuudistukseen liittyneessä työryhmässä. Hallinnonuudistustyö on lopussa, nyt on toiminnan aika. On vähän samanlainen olo kuin olisi katsonut Lassie palaa kotiin -elokuvaa. Minusta tuntuu, että alueelliset taidetoimikunnat ovat löytäneet kotiin ja ottavat paikkansa uudessa organisaatiossa. Se ei tapahdu kivutta, mutta vääjäämättä ja syntyy se muistioihin jo kirjoitettu yhtenäinen taidehallinto. Kirjoittaja työskentelee aluepäällikkönä taiteen keskustoimikunnassa. Etelä-Suomen lääni: Hämeen taidetoimikunta (Hämeenlinna), Kaakkois-Suomen taidetoimikunta (Kouvola) ja Uudenmaan taidetoimikunta (Helsinki). Itä-Suomen lääni: Etelä-Savon taidetoimikunta (Mikkeli), Pohjois-Karjalan taidetoimikunta (Joensuu) ja Pohjois-Savon taidetoimikunta (Kuopio). Lapin lääni: Lapin taidetoimikunta (Rovaniemi). Länsi-Suomen lääni: Keski-Suomen taidetoimikunta (Jyväskylä), Pirkanmaan taidetoimikunta (Tampere), Pohjanmaan taidetoimikunta (Vaasa), Satakunnan taidetoimikunta (Pori) ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta (Turku). Oulun lääni: Oulun läänin taidetoimikunta (Oulu). Alueellisten taidetoimikuntien yhteystiedot ovat sivuilla Toimikunnan määräraha on euroa/vuosi. Määrärahalla kustannetaan apurahat ja avustukset, palkataan läänintaiteilijat sekä toteutetaan erilaisia projekteja. Hallintohenkilöstöä kullakin toimikunnalla on 2-3, yhteensä 31. Alueellisissa taidetoimikunnissa on jäseninä 130 eri taiteenalojen ammattilaista. TAIDETOIMIKUNTALAITOKSEN RAKENNE VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA KESKUSTOIMIKUNNAN JAOSTOT Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto Lastenkulttuurijaosto Mediataidejaosto Residenssijaosto Sirkustaidejaosto Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi HALLINTOTOIMISTO Hallintopalveluyksikkö Tutkimusyksikkö Alueyksikkö Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Valtion taideteostoimikunta
7 KULTTUURITALOT JOHANNA WESTERSUND Tekemisen paikkoja Porvariston seuraelämä siirtyi 1700-luvulla yksityisistä salongeista julkisiin huoneistoihin. Uuteen tapaan vastattiin varustamalla kaupunkeihin rakennettavat raatihuoneet juhlasalein. Kansalaisten erilaiset assosiaatiot eli yhdistykset tulivat merkittäviksi kulttuuritoimijoiksi 1840-luvulta alkaen. Ensimmäisiä olivat rouvasväenyhdistykset, joiden tehtävät olivat lähinnä sosiaalisia, koulutukseen ja köyhäinhoitoon liittyviä. Varain hankkimiseksi monenlainen kulttuuritoiminta oli sopivaa luvulta lähtien seurat myös rakensivat. Suomeen syntyi VPK-, seurojen- ja työväentalojen verkosto. Sotien jälkeen seurojentalolla paitsi tanssittiin sallitut puolitoista tuntia, myös otettiin viihdettä ja kulttuuria haltuun. Suuri joukko esiintyviä taiteilijoita kiersi sulostuttamassa raskaan työn raatajien lyhyitä lepohetkiä. Ohjelmannälkä oli niin kova, että tapahtumia järjestettiin melkein missä vain, vaikkapa suon keskelle rakennetulla kattamattomalla lavalla. Vuonna 1965 valmistunut valtion taidekomitean mietintö painotti tasa-arvon ohella kulttuurialojen välisten rajojen häivyttämistä. Se heijasti ajan henkeä, jonka seurauksena syntyi käsite monitoimitalo. Sen huipentumana rakennettiin 1980-luvulla joskus vähän turhan hulppeitakin kulttuuripalatseja. Moni nykykulttuurin monitoimitila on suorastaan taistelemalla tai ainakin suurella talkoovoimalla tarkoitukseensa saatu ja kunnostettu. Teollisuusrakennusten muuttaminen kulttuurin käyttöön on ollut suosittua vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä. Olipa oman paikkakunnan kultuuritila sitten piskuinen tai monumentaalinen, sillä on suuri merkitys taideyleisölle ja -harrastajille. Outokummun teatterin kannatusyhdistys remontoi Outokumpu Oy:n rakennusmestarin entisen kotitalon esittävän taiteen käyttöön 1990-luvulla. Kaksi huonetta yhdistämällä saatiin aikaan näyttämö ja 40 hengen katsomo. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon esitystilan mustaksi maalattu pönttöuuni. Salon kulttuuritalo Kiva valmistui vuonna 1938 elokuvateatteriksi. Alkuperäisen käytön lisäksi se on toiminut juhlapaikkana, ravintolana sekä teollisuustalona. Kulttuurin käyttöön upea funkisrakennus saatiin vuonna Lisää esimerkkejä löytyy joka puolelta Suomea. Lähteet Niskanen Riitta: Ja soitto soi. Musiikkitilat Suomessa. Multikustannus Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat. Tietolähde Valtio tukee kulttuuritilojen kunnostusta ja perustamista lähes 3 miljoonalla eurolla Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on myöntänyt tukea kulttuuritilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin vuodelle 2008 yhteensä euroa. Avustusta myönnettiin 19 hankkeelle veikkausvoittovaroista. Määrärahaa haki yhteensä 28 hanketta yli 8 miljoonalla eurolla. Suurimpia avustuksen saajia ovat Lahden kaupunki (Lahden kaupunginteatterin peruskorjaus ), Helsingin Taidehallin säätiö (Taidehallin peruskorjaus ), Tampereen kaupunki (Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen toteuttaminen ), Oulun kaupunki (Oulun taidemuseon peruskorjaus ), Kulttuuritehdas Korjaamo Oy (Raitioliikennemuseon - Kulttuuritehdas Korjaamon peruskorjaus ) ja Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö (Tarvaspään peruskorjaus ). Joensuun Pakkahuoneen talo on suojelukohde. Kuva: Aleksi Makkonen 5A R S I S 1 / 0 8 Suomen kulttuuritalojen neuvottelukunta on valtakunnallinen keskustelu- ja yhteydenpitoryhmä jonka jäseniä ovat kaikki kulttuuri-, kongressi- ja monitoimitalojen johtajat ja heidän varahenkilönsä. Neuvottelukunta toimii jäsentensä vapaamuotoisena yhdyssiteenä, välittää tietoja kulttuuritaloista sekä kehittää yhteistoimintaa talojen välillä mm. henkilöstöasioissa, hankinnoissa ja markkinoinnissa.
8 KULTTUURITALOT 6A R S I S 1 / 0 8 JOHANNA WESTERSUND Aito paikka kohtaamisille Pakkahuone toi helpotusta joensuulaisten kulttuurin tekijöiden pitkään jatkuneeseen tilapulaan. Toiminta on oraalla, kevääksi talo on lähes täyteen varattu ja uusia ideoita kehitellään. Kun Hanna Suhonen valittiin Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan esittävän taiteen tuottaja-läänintaiteilijaksi vuonna 2006, yhdeksi hänen päätöistään tuli etsiä ratkaisu tilaongelmaan. Urakka aloitettiin kutsumalla koolle alueen tekijöitä. Päätimme ottaa ensin selville, mitä halutaan ja tarvitaan ja miettiä rahoitusmurheita vasta myöhemmin, Hanna Suhonen kertoo. Taidetoimikunta toteutti myös kyselyn pohjoiskarjalaisille taiteilijoille, mukana olivat niin seudulla aikaisemmin toimineet mutta pois muuttaneet ja vasta tulleetkin tekijät. Vastauksista kävi ilmi, että Joensuussa on muuten hyvä toimia, mutta tilapula on ankara. Kun tarpeet oli kartoitettu, piti ruveta etsimään paikkaa. Matkustajasatamassa vuodesta 1897 tullikamarina, pakkahuoneena ja sittemmin mm. käsityökeskuksena ollut iso rakennus oli jäänyt tyhjilleen. Kaupungin tilakeskus oli halukas löytämään suojellulle talolle vuokralaisen, jonka toiminta elävöittäisi juuri kunnostettua rantaraittia. Perusremonttikin järjestyi. Kun toimijoita oli monia, Pakkahuoneen arjen järjestämistä varten piti perustaa organisaatio, Esittävän taiteen tila -yhdistys, kaupunki kun ei voinut tehdä vuokrasopimusta kuin yhden tahon kanssa. Vaikka tila oli vielä remontissa, Hanna Suhonen järjesti jo esittävän taiteen viikot Taidekeskus Ahjossa. Esiintyjät lahjoittivat lipputulonsa Pakkahuoneen hyväksi. Yhteisen tekemisen tahto on ollut vahvaa koko ajan, Hanna Suhonen kiittelee. Mukava rohkaisu saatiin Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan maakuntarahastolta, joka myönsi historiansa suurimman apurahan, euroa, Pakkahuoneen toimintaan. Työllisyysvaroin on palkattu toimistotyöntekijä, joka hoitaa rahaliikennettä ja tilojen vuokrausta. Uutta tähyämään Pakkahuone helpottaa monien ryhmien tekemistä huimasti. On tila, johon tulla harjoittelemaan edullista vuokraa vastaan! huomauttaa poikkitaiteellisen kulttuuriyhdistys Vääräpyörän aktiivi, ohjaaja Hannele Autti. Aikaisemmin harjoittelimme milloin missäkin: ihmisten olohuoneissa tai tuttavien vanhalla koululla, jossa oli ylimääräinen tyhjä luokka. Se oli aikamoista säätöä. Ja vaikka pääsimmekin vierailemaan Kaupunginteatteriin esityksillämme, ei sieltä tietenkään harjoitusaikaa löydy. Tänne saa esitykset rakentaa rauhassa. Pakkahuoneen iso sali vetää 80 henkeä. Tila on hieman ongelmallinen rakennetta tukevine pylväineen, mutta toisaalta hirsiseinät luovat aika mukavan tunnelman. Ja täällä on tosi hyvä akustiikka. Syksyllä yleisö ei vielä kovin hyvin Pakkahuoneelle osannut, mutta kevätpuolen esityksiin lippuja näyttäisi menevän. Sisäänajo vie aikansa. Toiminta on saatu oraalle, luonnehtii Esittävän taiteen tila -yhdistykseen puheenjohtajanakin vastuuta kantava Hannele Autti. Tilavuokrat on haluttu pitää kohtuullisina, jotta talossa olisi toimintaa. Kun vuokrat, lämmitys ja sähköt on maksettu, varoja esitystilan vaatimiin perusinvestointeihin ja toiminnan pitkäjänteisempään kehittämiseen ei riitä. Tarvitsisimme korotetun katsomon tai näyttämön sekä äänentoisto- ja valokalustoa. Kaupunginteatteri on nyt hyvää hyvyyttään lainannut meille vähän laitteita. Markkinoidakin pitäisi. Mainostoimisto Fabrik on ottanut Pakkahuoneen sponsorointikohteekseen ja toteuttanut tiedottamisessa tärkeät nettisivut. Hankerahoitusta on myös haettu. Hannele Autti toivoo, että Pakkahuoneesta tulisi taiteilijoiden kohtaamisareena, joka mahdollistaisi työskentelyn yli ryhmärajojen. Myös työpajoille tämä olisi omiaan. Niitä täällä onkin jo ollut, paitsi ihan perusihmisille niin myös erityisryhmille sekä molempia sekoittaen. Olisikin hienoa, jos Pakkahuoneesta tulisi oikeasti kohtaamispaikka. Silläkin tavalla saataisiin kulttuurista hengittävyyttä tälle paikkakunnalle. Niin Hannele Autin kuin taidetoimikunnankin mielestä Pakkahuone on vasta alkua. Tulevaisuudensuunnitelmissa on esittävän taiteen keskus. Sitä hanketta viedään jo täyttä vauhtia eteenpäin. Esittävän taiteen keskuksen päivänvarjon alle mahtuvat hienosti kaikki teatterin, tanssin, sirkuksen, performanssin, lastenkulttuurin ja musiikin tekijät sekä yhdistykset. Joustavan työllistymisen kautta koko maakunta hyötyy taiteilijoiden panoksesta, läänintaiteilija Hanna Suhonen sanoo. Kävijän kommentti Erityisopettaja Ulla Siippainen on pannut ilolla merkille Pakkahuoneen ilmestymisen kotikaupunkinsa kulttuurin kenttään. Hän on ehtinyt käydä katsomassa nukketeatteri Punahilkan tuottamaa vierailijaesitystä, komilaista nukketeatteria. Talo on ulkoakin päin niin symppis. Sen rauhallinen tunnelma sopii hyvin varsinkin pienimuotoisille, intiimeille esityksille. Ulla Siippainen on mukana myös harrastajateatterissa, tarinateatteri Tarakassa. Kun on paikka, joka kokoaa tekijät yhteen, yhteistyö helpottuu. Uskoisin, että se voisi palvella esimerkiksi harrastajien koulutuksellisia tarpeita. Kirjoittaja on vapaa toimittaja Joensuusta.
9 Ilmoitus netti-karjalaisessa : Intialainen muusikkoprofessori Karaikudi S. Subramanian esiintyy tänään Joensuussa klo 19 Pakkahuoneella. Eteläintialaisen vina-luusoittimen taitaja tuo mukanaan myös laulaja Sankari Krishnanin ja mrdangam-rumpua soittavan Trichur Narendranin. 7A R S I S 1 / 0 8 Pakkahuone lievittää taiteilijoiden tilapulaa Joensuussa. Kuvat: Aleksi Makkonen
10 KULTTUURITALOT 8A R S I S 1 / 0 8 Voitto Niemelä Hämeenlinnan verkatehtaalla toimivat kaupunginteatterin ja taidemuseon lisäksi mm. lastenkulttuurikeskus, elokuvateatteri, musiikkiopisto ja Hämeen taidetoimikunta.
11 HENRI KYNSILEHTO Verkatehtaan opit Hämeenlinnaan valmistui viime kesänä uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Kaupunkikeskustan tehdasrakennuksiin rakennettu Verkatehdas sijaitsee keskeisellä paikalla ja on hyvien liikenneyhteyksien päässä. Sen puitteet riittävät lähes mihin tahansa tapahtumaan: konserttiin, konferenssiin tai festivaaliin. Toimitusjohtaja Jouko Astor kertoo Verkatehtaan taustasta, merkityksestä Hämeelle ja paljastaa, mikä siinä on uutta. Villatehtaasta kulttuurikeskukseksi Verkatehtaan rakennukset ovat villateollisuuden peruja. Tehdas perustettiin Vanajaveden rantaan 1800-luvun lopulla. Se kasvoi voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella ja oli suuruutensa huipulla vuosisadan puolessa välissä. Loppu tuli vuonna 1963 yleiseurooppalaisen villateollisuuden laman myötä. Kulttuuritoiminta alueella alkoi vuonna Silloin tehdasrakennukset saivat naapurikseen Hämeenlinnan taidemuseon. Kaupunki osti tehdasrakennukset 1970-luvulla, minkä jälkeen alueen sivistys- ja kulttuurikäyttö kehittyivät hiljakseen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi tapahtua. Lähtölaukauksena voidaan pitää vuonna 2001 käynnistettyä Verkatehdas-projektia. EU, valtio ja Hämeenlinnan kaupunki rahoittivat hanketta yhteensä yli kolmellakymmenellä miljoonalla. Keskuksen avajaisia vietettiin 31. heinäkuuta Taustalla on Hämeenlinnan strategia Verkatehdas edellytti huomattavaa taloudellista panostusta kaupungilta. Rakennusvaiheen aikana kustannukset kasvoivat merkittävästi ensimmäisestä kustannusarviosta, mikä sai monet kiristelemään hampaita. Soraäänistä huolimatta kaupunki maksoi lisäkustannukset. Hämeenlinnan kaupungin ajattelussa on tapahtunut suuri muutos. Se muutos teki Verkatehtaan perustamis- ja rahoituspäätökset mahdollisiksi, toimitusjohtaja Jouko Astor kertoo. Laman aikana kulttuuri otettiin mukaan kaupungin kokonaisstrategiaan. Kaupungille syntyi kokonaisvaltainen visio kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hämeenlinnan visiossa kulttuuri on taloudellisesti kannattavaa. Se lisää kaupungin elinvoimaa. Vision toteutuminen edellyttää muutosta kulutustottumuksissa. Olemme saaneet porukkaa liikkeelle, Astor sanoo. Uuden sukupolven kulttuurikeskuksen Verkatehtaasta tekee monimuotoisuus. Konsertin tai elokuvan yhteydessä voi käydä vaikkapa taidenäyttelyssä. Näin kulttuurin lajit ruokkivat toisiaan. Verkatehdas on Hämeenlinnalle strateginen hanke. Se ei ole sektorihanke, kuten useimmat keskukset Suomessa. Se täyttää yhteisön tarpeita ja edistää tavoitteita monipuolisesti. Verkatehtaalla onkin monenlaisia toimijoita. Hämeenlinnan kaupunginteatterin ja taidemuseon lisäksi keskuksessa on elokuvateatteri Bio Rex, Vanajaveden Opisto ja YLE Radio Häme. Lasten ja nuorten kulttuuria on paljon: kulttuurikeskus ARX, kuvataidekoulu AIMO, Sibelius-opisto ja Miniteatteri. Ars-Hämeellä on keskuksessa galleria ja taidelainaamo. Myös yksittäisten taiteilijoiden toimitiloja on. Hämeen taidetoimikunta muutti keskukseen helmikuun alussa. Mukana on sekä kaupallisia, julkisia että kansalaistoimijoita. Periaatteemme on, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Kulttuurintekijöillä uusia mahdollisuuksia Jos Verkatehtaasta muodostuu kaupunkilaisille uudenlainen kulttuurinkulutuksen paikka, toimijoilla on mahtavat taloudelliset toimintaedellytykset. Hämeen maakunnan oloissa Verkatehdas tarkoittaa valtavaa toimintaolosuhteiden muutosta. Astor kertoo ammatti-identiteettinsä olevan tuottajan identiteetti. Hän ja muut Verkatehtaan työntekijät antavat kuitenkin toimijoille työrauhan. Puutumme toimintaan mahdollisimman vähän. Verkatehtaan tuomiin toimintamahdollisuuksiin sisältyvät myös sieltä löytyvät yhteydet. Maantieteellisellä sijainnilla on nykyään suhteellisen pieni merkitys toimitilalle tai toimijalle. Kysymys on pikemminkin yhteyksistä ja suhteista, Astor sanoo. Sen takia Verkatehdas on paikka, josta voi ponnistaa pitkälle. Astor on tässä vaiheessa vielä varovainen kiteyttämään Verkatehtaan tuloksia. Vain ero perinteisiin kulttuurikeskuksiin vaikuttaa selvältä. Uuden oppiminen ei ole vaikeaa, mutta vanhasta poisoppiminen on. Kirjoittaja on hämeenlinnalainen tutkija ja opettaja. Sirpa Haapaoja Toimitusjohtaja Jouko Astor kiittää Hämeenlinnan kaupunkia kulttuurin huomioimisesta strategiassaan. 9A R S I S 1 / 0 8
Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille
Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho
Taiteen edistämiskeskus Erityisasiantuntija Henri Terho henri.terho@minedu.fi www.taike.fi Taiteen edistämiskeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto. Tehtävät: Edistää taidetta
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotTaiteen paikka on lähellä meitä
Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista
LisätiedotHE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 17/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotSuomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas
Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste
Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotTaiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina
Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike
LisätiedotKULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä
KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve
LisätiedotKäsin, sävelin, sanoin ja kuvin
Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotLiite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotTaide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotKULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija
KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-
LisätiedotKaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod
KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille
LisätiedotTaidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi
Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotLUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä
LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotLaskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotMitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta
Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotTAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014
TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TUKI TAITEEN EDISTÄMISEEN 2014 1 Taiteen edistämiskeskuksen määrärahat ja tuki 2014... 2 2 Taiteen edistämiskeskuksen projektit 2014... 10 3 Taiteen edistämiskeskuksen tuki kansainväliseen
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotVerkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu
Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen
LisätiedotISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015
ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotLapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia
Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen. Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilijaapurahoista
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta
LisätiedotTaiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen
A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS
LisätiedotVakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin
Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen
LisätiedotTAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
TAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Arttu Haapalainen Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija 2015 2017 Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaan aluetoimipiste TAIDE JA HYVINVOINTI Jo Antiikin
LisätiedotOppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat
Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu
LisätiedotRomanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa
Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2018 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2018 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2018 partnereiden määrä
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi Hanna Koskimies ylitarkastaja OKM/ KUPO 15.3.18 Kokonaisrahoitus vuosille 2016-2018
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2017 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2017 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2017 partnereiden määrä
LisätiedotJUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015
JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotSinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke
+ Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotTeema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.
LisätiedotRäjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista
Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotMonikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)
Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen
OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 94 Kehityshankkeet HEL 2013-001362 T 02 05 01 00 Päätös päätti hyväksyä Urbaanin taidetanssin tuki ry:n toteuttaman UrbanApan Stepping Stone -kehityshankkeen
LisätiedotTaide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus
Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus OKM 16.10.2017 Erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta Taiteen edistämiskeskuksesta Taike on OKM:n alainen taiteen edistämisen
LisätiedotYhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotKirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT
Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT 7.6.19 LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjastoalan työntekijätutkimus 2019 herätti suurta kiinnostusta Suomen kirjastoseura ja Minerva-ryhmä tekivät vuoden
LisätiedotTyön alla 2010-2011. Tyrkyllä
Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,
LisätiedotTapiolan keskus uudistuu
Tapiolan keskus uudistuu Tapiolan keskuksen uudistamisen nykyvaihe ja keskeiset hankkeet Projektinjohtaja Antti Mäkinen, Espoon kaupunki Kulttuurikeskus uudistuu ja monipuolistuu Kulttuurijohtaja Susanna
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1
LisätiedotTPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)
TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta
Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA 2015 2016
1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen
LisätiedotTaide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014
Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Ympäristötaiteen säätiö Perustettu 1990 OKM ja RAKLI Suomalaisen rakennetun ympäristön parantaminen edistämällä
LisätiedotLUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen
LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotKulttuurin Kaukametsä - Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Tomi Aho pääsihteeri Lapin taidetoimikunta
Kulttuurin Kaukametsä - Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 30.8.2011 Tomi Aho pääsihteeri Lapin taidetoimikunta Taidetoimikuntalaitos Valtion taidetoimikuntalaitoksen muodostavat: - taiteen keskustoimikunta
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotTaide kyseenalaistaa, etsii ja luo merkityksiä. Taide kuuluu kaikille. Siksi tuemme taiteellista ilmaisua. Taiteen edistämiskeskus
Taide kyseenalaistaa, etsii ja luo merkityksiä. Taide kuuluu kaikille. Siksi tuemme taiteellista ilmaisua. Taiteen edistämiskeskus Tehtävämme Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntijavirasto.
LisätiedotKaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen
Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotEtelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia
Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotValtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke
Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke
Lisätiedot