A R S I S 1/08. Alueelliset taidetoimikunnat Kulttuuritalot Tujaus taidekasvatusta ja mediaoppia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A R S I S 1/08. Alueelliset taidetoimikunnat Kulttuuritalot Tujaus taidekasvatusta ja mediaoppia"

Transkriptio

1 A R S I S 1/08 Alueelliset taidetoimikunnat Kulttuuritalot Tujaus taidekasvatusta ja mediaoppia

2 ARSIS 1/2008 ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT 1 Pääkirjoitus: Hallinnonuudistuksesta uutta voimaa taiteenedistämiseen 2 Pitkä ja kivinen tie Alussa oli suo, kuokka ja sivutoiminen sihteeri 4 KULTTUURITALOT 5 Tekemisen paikkoja 5 Valtio tukee kulttuuritiloja 6 Joensuun Pakkahuone Aito paikka kohtaamisille 8 Verkatehtaan opit Hämeenlinnassa 10 Alandica nousee Maarianhaminaan Sirpa Haapaoja: Silta, 2006 VERKOSTOT 12 Mediagrid ja Marja Heinonen: Luovuutta ei saa polkea 14 Mediagridin Aimo Hyvärinen uskoo kuvan taikaan 16 Produforum Vapaat teatteriryhmät yhteisen pöydän ääressä 19 Vesistö yhdistää Taidemajakat nousevat Päijänteelle 20 Valokuvakulttuuria kiinalaisittain KULTTUURITAPAHTUMAT 22 Ugrijuhlassa itäinen kulttuuriperintömme elää nykypäivää 24 Pesäjuuri puhkesi kukkaan Pohjois-Savossa TAIDEKASVATUS 26 Ampiainen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta 28 Vantaalaisia matkasauvoja 30 Sanojen selässä seikkailemaan Pohjois-Karjalassa 32 Tujaus mediaoppia joka aineeseen 33 Puheenvuoro: Mediakasvatus nyt! ARSIS 1/ vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare: Taiteen keskustoimikunta / Centralkommissionen för konst Osoite/Adress: PL/PB 293 (Maneesikatu/Manegegatan 7), Helsinki/Helsingfors Fax: (09) > Julkaisut Tilaukset/Prenumerationer: Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu Saha, (09) , Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Paula Haikarainen, (09) , Ulkoasu/Layout: Leena Neuvonen Kansi/Omslag: Sirpa Haapaoja Painatus/Tryck: Yliopistopaino, Helsinki/Helsingfors 2008 ISSN KESKUSTELUA 34 Tutkimus vaikuttaa käsityksiin Helsinki Schoolista 36 Ajan ilmiöt pohdituttavat 37 Heikkenevätkö kulttuurilaitokset, katoavatko museoiden toimintaedellytykset? KOHTAUSPAIKKA 38 Uusia kasvoja toimikunnissa 40 Kulttuuritukea kummikylään 41 Muotoilun läänintaiteilija mukana rakentamassa innovaatioverkostoa TÄSSÄ AJASSA 42 Kilpailu paikallista kulttuuria hyödyntävälle matkailukohteelle 43 Turku 2011 etsii tekijöitä kulttuuripääkaupunkiohjelmaan 44 Haku Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan 44 Kulttuuritapahtumille yli 3,7 miljoonaa euroa tukea 44 Kadonneet kengät Attilan virastotalossa Tampereella 45 Svensk resumé 48 Alueelliset taidetoimikunnat: toimistot ja henkilöstö

3 Kuva: Jacek Walczak Hallinnonuudistuksesta uutta voimaa taiteenedistämiseen Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin tämän vuoden alusta vihdoin myös hallinnollisesti opetusministeriön alaisuuteen ja taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Asiaa valmisteltiin aktiivisesti vuodesta 2004 alkaen, jolloin taidetoimikuntalaitoksen kansainvälinen arviointi suositti kahden ministeriön (opetusministeriö, sisäasiainministeriö) alaisuudesta luopumista. Seuraavan vuoden lopulla julkistettiin kaksi kehittämistyöryhmien raporttia, joiden perustalta integrointia valmisteltiin viime vuoden aikana. Uudet lait ja asetukset saatettiin voimaan. Lopullisen yhdistymisen toteuttamisen aikataulu oli kieltämättä liian kiireinen, mutta onneksi hengissä selvittiin. Lopulliseen viimeistelyyn meillä on runsaasti aikaa nyt jo kaiken kattavana yhteistyönä. Ensimmäinen askel taidetoimikuntajärjestelmän uudistukseen otettiin jo nykyisiä toimikuntia ( ) asetettaessa. Jäsenistön laajempi integrointi toisiinsa toteutettiin siten, että taiteen keskustoimikuntaan ja eri taiteenalojen toimikuntiin tuli runsaasti edustajia alueellisista taidetoimikunnista, entisiä tai nykyisiä puheenjohtajia, jäseniä, läänintaiteilijoita. Hallinnollisen yhdistymisen tuloksena syntyi yhtenäinen ja kiinteä valtakunnallinen organisaatio. Näin taataan parhaiten myös opetusministeriön keskeisimmän taidepoliittisen tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, turvaaminen. Taidetoimikuntajärjestelmä kokonaisuudessaan todettiin kehittämisprosessin eri vaiheissa kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. 5 Valtakunnallista ulottuvuutta edustaviin kysymyksiin meillä on nyt organisaatio ja asiantuntijoiden verkosto, joka pystyy moneen. Se voi tarjota apuaan muun muassa vapaan kentän toimijoiden ongelmien ratkaisemisessa, esimerkiksi Musiikin alueellinen tarjonta -raportin (kiertuetuen eri muodot) tai Teatteripoliittisen ohjelmatyön esittämällä tavalla (yhteistyössä taiteen aluekeskusten kanssa). Taiteen soveltavasta käytöstä läänintaiteilijoilla on jo monia hienoja näyttöjä (esim. Terveyttä kulttuurista -toiminta). Taidehallinnon uudenlaisella alueellisella yhteistyöllä tulee olemaan merkittäviä seuraamuksia. Alueellisen taidehallinnon uudistaminen -raportissa (OPM 2005:40, 30) visioitiin siitä tähän tapaan: Alueelliseen taiteen ja kulttuurin alan yhteistyöhön tulee taidetoimikuntajärjestelmän selkiyttämisen lisäksi luoda omat yhteistyön ratkaisumallinsa tai suosituksensa, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa taidetoimikuntajärjestelmän, erityisesti aluetoimikuntien, tulee olla aktiivisesti mukana. Yhteistyön osapuolina tulee laaja-alaisesti olla ainakin lääninhallitusten sivistysosastojen, maakuntaliittojen ja yhteistyöryhmien, säätiöiden ja rahastojen (erityisesti maakuntarahastojen). Mikäli aluetoimikuntien käyttöön löytyy resursseja monihallinnollisesti ja yhteistyön hengessä esitettyihin suunnittelijoiden virkoihin, aluetoimikunnat voivat olla yhteistyön katalysoijina ja toteuttajina hyvinkin aktiivisessa roolissa. Asia tulee ratkaista aluehallinnon yleisten linjausten selkiytymisen yhteydessä. Nyt kun aluehallinnon uudistaminen on meneillään laajemmastikin, edellä mainitun yhteistyön synnyttämiseen kannattaa käyttää energiaa. Toiminnallista yhteisyyttä pohtiessamme lähtökohtana kuitenkin on, että alueellisten taidetoimikuntien autonomia säilyy niiden oman, taiteen edistämiseen liittyvän päätöksenteon itsenäisyys säilyy rikkumattomana. Vain alueelliset taidetoimikunnat itse osaavat huomioida alueelliset erityispiirteensä. Tulosohjauksen näkökulmasta meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikkapa TAO:n hengessä luoda koko taidetoimikuntajärjestelmälle selkeästi yhteinen toimintaajatus ja visio, jossa on kulttuuripoliittisia tavoitteita tukevien strategisten painopisteiden mukaiset yhteiset suuren linjan toiminta- ja resurssitavoitteet. Taidetoimikuntajärjestelmän integraatio on paras lahjamme 40-vuotisjuhlavuotena. Hannu Saha puheenjohtaja, taiteen keskustoimikunta

4 2A R S I S 1 / 0 8 ARJA LAITINEN Pitkä ja kivinen tie Alussa oli suo, kuokka ja sivutoiminen sihteeri Alueelliset taidetoimikunnat siirtyivät vuoden 2008 alusta hallinnollisesti taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Aluepäällikkö Arja Laitinen kertaa historian vaiheita, selvittää kolmentoista alueellisen toimikunnan nykytilaa ja katsastaa tulevaan. Kuva: Ida Pimenoff Alueelliset taidetoimikunnat ovat löytäneet kotiin, toteaa aluepäälikkö Arja Laitinen. Läänien taidetoimikunnat perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten ja ne sijoittuivat aluksi opetusministeriön alaisuuteen. Haastattelin Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan eläkkeellä olevaa pääsihteeriä Eila Nevalaista ja Lapin taidetoimikunnan pääsihteeriä Kari Lainetta alkuaikojen toiminnasta. Eila Nevalaisen mukaan alkuun kuului paljon tapaamisia kentällä sekä taidejärjestöjen, taiteilijoiden että kuntien kanssa toiminta, työmuodot ja painopistealueet alkoivat muotoutua käytännön työn kautta. Kuntia aktivoitiin perustamaan kulttuurilautakuntia. Toimikuntien sihteerit olivat aluksi sivutoimisia ja vasta vuonna 1973 saatiin ensimmäiset päätoimiset virat. Esimerkiksi itäsuomalaisten taidetoimikuntien reilusti yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen yhteistyön ensiaskeleet otettiin silloin. Alku oli käytännöllinen mutta raadollinen. Vähäiset varat ajoivat suunnittelemaan taidetoimikuntien yhteisiä hankkeita, joita onkin toteutettu siitä lähtien vuosittain. Yhteistyö alkoi kirjallisuuden alalta, kertoo Eila Nevalainen. Yhdessä on toteutettu näyttelyitä, koulutuksia ja seminaareja, tehty lehtiä, julkaisuja sekä ohjelmatyötä. Esimerkiksi vuonna 1998 hyväksytty kansallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sai heti peräänsä itäsuomalaisen alueellisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Se on puolestaan poikinut ensimmäiset kaupunkien ohjelmat. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon taidetoimikunnat ovat myös jakaneet alueellista kantaesitystukea toiminta-alueensa näytelmäkirjailijoille ja yhteinen Kolonni-palkinto on suunnattu alueen arkkitehtuurin ja rakennustaiteen osaajille. Tänä vuonna työllistävät yhteinen näyttely ja lastenkulttuuriin liittyvä edunvalvontatyö. Lapin taidetoimikunta aloitti perustamisensa jälkeen pikaisesti yhteistyön Oulun läänin taidetoimikunnan kanssa, vaikka pääsihteeri Kari Laine muisteleekin, että jossain vaiheessa läänien välinen yhteistyö oli kiellettyä! Kuntien kulttuuritoimintalaki ja sen mahdollisuuksista tiedottaminen muokkasivat maaperää taidetoimikuntien ja kesäyliopistojen kulttuurikursseille, alueen kulttuurityöntekijöille ja läänintaiteilijoiden yhteiskäytölle. Toimintaa laajennettiin myös pohjoismaiselle tasolle. Lapin taidetoimikunnan yhteistyöverkosto rakentui ensin Pohjoiskalotti-yhteistyön varaan ja 1980-luvun loppupuolella avautuivat yhteistyömahdollisuudet Venäjän suuntaan, Murmanskiin. Barentsin alueen yhteistyö lähti kunnolla käyntiin 1990-luvun alkupuolella. Samaan aikaan Lapin taidetoimikunta rakensi yhteistyöverkostoa myös muualle Eurooppaan EU:n laajenemisen myötä. Lapin taidetoimikunta on toiminut muista toimikunnista poiketen projektikoordinaattorina yhteistyöhankkeissa. Parhaimmillaan toimikunnassa on työskennellyt 14 projektipäällikköä.

5 Lähialueilta kansainvälisiksi Kaikki alueelliset taidetoimikunnat tekevät yhteistyötä myös kansainvälisesti. Yhdellätoista taidetoimikunnalla on residenssejä alueensa taiteilijoille, taiteentutkijoille ja tuottajille. Satakunnan taidetoimikunta on juuri aloittanut residenssitoiminnnan Berliinissä, jossa myös Uudenmaan taidetoimikunnalla on residenssinsä. Pisimpään residenssitoimintaa on ollut Etelä-Savon taidetoimikunnalla. Hyvänä kakkosena tulee Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, jolla on tällä hetkellä kaukaisin residenssiyhteys Intiaan. Lapin taidetoimikunnan lisäksi Oulun läänin, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunnat ovat suunnanneet voimavaroja lähialueyhteistyöhön Karjalaan ja Pietarin alueelle. Kansainväliset yhteydet ovat myös näyttelyvientiä, messuosastoja tai festivaaliyhteistyötä. Esimerkiksi Pohjois-Savon taidetoimikunta on tuottanut Anti contemporary art festival -tapahtuman, jonka yhteistyöverkosto on luotu Ison-Britannian live art -festivaalien kanssa. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan taidetoimikuntien yhteistyöalueena on naapuri Ruotsi. Näiden alueiden kaksikielisyys on muutenkin antanut oman värinsä toimikuntien toimintaan. Lääninhallitusten helmassa Lääninhallitusten alaisuuteen alueelliset taidetoimikunnat sijoitettiin Kari Laine kertoo, että hallinnolliset kehittämishankkeet elivät myös tuona aikana. Mietittiin muun muassa yhteistä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-asioiden osastoa ja suunniteltiin yhtenäistä kulttuurihallinnon järjestelmää, johon alueelliset taidetoimikunnat olisi sijoitettu. Hanke ei edennyt toteutukseen saakka, vaan lääninhallintouudistuksessa liikunta- ja nuorisolautakuntien toiminta muuttui neuvottelukuntatyöskentelyksi. Samaan aikaan perustettiin uusimmat kaksi alueellista taidetoimikuntaa, nyt kymmenenvuotiaat Pirkanmaan ja Satakunnan taidetoimikunnat. Lääninhallitusten helmassa kului kaksikymmentä vuotta. Yhteistyö lääninhallinnon kanssa suuntautui koulutukseen ja taidekasvatukseen sekä erityisesti Pohjois-Suomessa kansainväliseen toimintaan ja lähialueyhteistyöhön. Erityisesti EU-asioissa on lääninhallitusten kanssa tehty yhteistyötä, ja alueelliset taidetoimikunnat ovat edelleen lausunnonantajia taiteen ja kulttuurin hankkeista. Läänintaiteilijat alueellisten toimikuntien tavaramerkki Ensimmäiset läänintaiteilijat aloittivat työnsä vuoden 1972 alussa. Eila Nevalaisen mukaan Suomen ensimmäinen läänintaiteilija oli kirjailija Matti Paavilainen Kaakkois-Suomen alueella. Pohjois-Karjala seurasi pian perässä. Läänintaiteilijakokeilun aloittamiseen vaikuttivat pyrkimys alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen, tarve sijoittaa taiteellisen koulutuksen saanutta työvoimaa erilaisiin ohjaus- ja tuotantotehtäviin sekä halu täydentää valtion taiteilija-apurahajärjestelmää läänintason tukijärjestelmällä. Läänintaiteilijajärjestelmässä on ollut kolme kautta. Vuodesta 1972 vuoteen 1983 oli voimassa kokeilu. Vuoden 1984 alusta opetusministeriö perusti ohjaavien läänintaiteilijoiden toimet. Ohjaavilta läänintaiteilijoilta poistettiin aiemmin tehtäviin kuulunut oman luovan työn jakso. Vuonna 1997 tapahtuneen lääninuudistuksen yhteydessä läänien taidetoimikunnat muuttuivat alueellisiksi taidetoimikunniksi. Tällöin ohjaavien läänintaiteilijoiden nimike muuttui vuoden 1998 alusta takaisin läänintaiteilija-nimikkeeksi. Läänintaiteilijoiden työstä on vuosien varrella muotoutunut eräänlainen alueellisen taidetoimikuntatyön tavaramerkki! Kokeilusta on siis syntynyt reilussa kolmessakymmenessä vuodessa pysyvä ja kehittyvä järjestelmä. Aluksi läänintaiteilijoita palkattiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Seuraavassa vaiheessa oli ohjaavia läänintaiteilijoita, joista on kuoriutunut tuottajia, kansainvälisiä toimijoita, suunnittelijoita, kuraattoreita ja kouluttajia. Läänintaiteilijat ovat monialaisia ammattilaisia, jotka antavat määräajaksi oman asiantuntemuksensa, verkostonsa ja osaamisensa toimialueensa taiteilijoiden, kuntien, taidelaitosten, harrastajien ja kulttuuriyrittäjien käyttöön. Läänintaiteilijat työskentelevät suoraan alueellisten taidetoimikuntien alaisuudessa ja heitä on tällä hetkellä yhteensä 45 - enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Heidän edustamistaan taiteenaloista painottuvat esittävät alat: näyttämötaiteen, tanssitaiteen, musiikin tai laajemmin esittävien alojen läänintaiteilijoita on 16 eli 36 prosenttia. Visuaalisten alojen, kuten kuvataiteen, valokuvan tai laajemmin visuaalisten alojen läänintaiteilijoita on 12, kirjallisuuden ja sanataiteen läänintaiteilijoita on 3, muotoilun ja arkkitehtuurin alojen edustajia on yhteensä 5, monialaisia tuottajia on 5 ja lastenkulttuurilla 3 läänintaiteilijaa. Saamelaistaiteella on yksi läänintaiteilijan pesti. Läänintaiteilijoista 2/3 on naisia. Tuoreimmat kiinnitykset ovat Keski-Suomen taidetoimikunnan muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolainen ja Pohjanmaan taidetoimikunnan Minna Merivalo. Läänintaiteilijoiden työtehtävät vaihtelevat alueittain samoin kuin taiteenalat. Alueelliset taidetoimikunnat päättävät läänintaiteilijoiden taiteenaloista tai -alasta sekä kauden pituudesta. Läänintaiteilija voi toimia monialaisena tuottajana tai keskittyä yhteen erityisalueeseen tästä ovat hyvänä esimerkkinä vaikkapa Hämeen tai Varsinais-Suomen taidetoimikuntien nukketeatterin läänintaiteilijat. Tuki alueen taiteelle Apurahojen ja avustusten myöntäminen on alueellisten taidetoimikuntien peruspalvelua. Vuosittain hakijoita on yli 4000 henkilöä, työryhmää ja yhteisöä. Vajaa neljännes hakemuksista tulee Uudenmaan taidetoimikunnalle. Tuen saajia on runsaat 1000, ja alueelliset taidetoimikunnat myöntävät tukea apurahoina, avustuksina ja palkintoina kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa euroa. Hakijoita on eniten kuvataiteen ja säveltaiteen alueilta. Toimikunnat toteuttavat erilaisia projekteja, joiden tavoitteena on työllistää taiteen ammattilaisia ja myös herättää uutta taiteen ja kulttuurin kuluttajajoukkoa. Projektikirjo kattaa taiteen ja kulttuurin terveydelliset vaikutukset, kulttuuriyrittäjyyden, toiminnan luovan toimialan edistämiseksi, lastenkulttuurihankkeet ja taiteen saavutettavuuden. Työtä tehdään ikään kuin taiteen ja taiteilijan ytimessä, ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi Uudenmaan taidetoimikunnassa jo useita vuosia jatkunut kuvataiteilijoiden työllistämishanke on konkreettisesti työllistänyt kymmeniä kuvataiteilijoita taidehankkeisiin palvelukeskuksiin ja hoitolaitoksiin. Alueelliset taidetoimikunnat ovat myös mukana kehittämässä alan koulutusta ja työskentelevät yhdessä koulujen, hoitolaitosten, taidelaitosten sekä kuntien kanssa kuten toiminnan alkuaikoinakin! Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Maria Merikanto on 3A R S I S 1 / 0 8

6 4A R S I S 1 / 0 8 joskus verrannut alueellista taidetoimikuntaa määrärahoiltaan kaksiopettajaiseen kyläkouluun. Se on hyvä vertaus. Samalla tavalla kuin kyläkoulu säteilee isolle alueelle ja oppilaidensa elämään vielä pitkään kouluajan jälkeen, myös alueellinen taidetoimikunta on läänintaiteilijoidensa, apurahojensa, avustustensa, projektiensa ja verkostojensa verran paljon enemmän kuin määrärahat ehkä kertovat. Mitä nyt? Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin Taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen vuoden 2008 alusta. Tuoko hallinnonuudistus uutta toimikuntien arkeen? Ovatko alueelliset taidetoimikunnat mauste valtion taidehallinnon sopassa vai peräti sopan sattuma? Alueelliset taidetoimikunnat ovat edelleen omien määrärahojensa osalta itsenäisiä päättäjiä. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa, on kolmetoista toimijaa, joiden yhteistyömahdollisuudet ovat entistä laajempia. Tilanne on uusi myös yhteistyössä valtion taidetoimikuntien suuntaan. Uteliaisuutta on molemmilla puolilla. Alueelliset taidetoimikunnat eivät ole yksinäisiä saarekkeita vaan uusille avauksille avoimia. Yhtenä merkkinä ovat myös uudet toimitilat, kun on siirrytty pois valtion virastotaloista. Hämeen taidetoimikunta muutti Hämeenlinnan Verkatehtaalle, jossa toimivat melkein kaikki, ja Varsinais- Suomen taidetoimikunta taas Aurajoen toiselle rannalle kooten ympärilleen kirjallisuuden ja teatterin toimijoita. Seuraavaksi uusia kumppaneita ja tiloja etsivät Pirkanmaan ja Keski- Suomen toimikunnat. Itse olen aloittanut aluepäällikkönä helmikuun alusta. Tulin työhön Pohjois-Savon taidetoimikunnan pääsihteerin toimesta ja pohjana on myös työskentely kahdessa alueellisten taidetoimikuntien hallinnonuudistukseen liittyneessä työryhmässä. Hallinnonuudistustyö on lopussa, nyt on toiminnan aika. On vähän samanlainen olo kuin olisi katsonut Lassie palaa kotiin -elokuvaa. Minusta tuntuu, että alueelliset taidetoimikunnat ovat löytäneet kotiin ja ottavat paikkansa uudessa organisaatiossa. Se ei tapahdu kivutta, mutta vääjäämättä ja syntyy se muistioihin jo kirjoitettu yhtenäinen taidehallinto. Kirjoittaja työskentelee aluepäällikkönä taiteen keskustoimikunnassa. Etelä-Suomen lääni: Hämeen taidetoimikunta (Hämeenlinna), Kaakkois-Suomen taidetoimikunta (Kouvola) ja Uudenmaan taidetoimikunta (Helsinki). Itä-Suomen lääni: Etelä-Savon taidetoimikunta (Mikkeli), Pohjois-Karjalan taidetoimikunta (Joensuu) ja Pohjois-Savon taidetoimikunta (Kuopio). Lapin lääni: Lapin taidetoimikunta (Rovaniemi). Länsi-Suomen lääni: Keski-Suomen taidetoimikunta (Jyväskylä), Pirkanmaan taidetoimikunta (Tampere), Pohjanmaan taidetoimikunta (Vaasa), Satakunnan taidetoimikunta (Pori) ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta (Turku). Oulun lääni: Oulun läänin taidetoimikunta (Oulu). Alueellisten taidetoimikuntien yhteystiedot ovat sivuilla Toimikunnan määräraha on euroa/vuosi. Määrärahalla kustannetaan apurahat ja avustukset, palkataan läänintaiteilijat sekä toteutetaan erilaisia projekteja. Hallintohenkilöstöä kullakin toimikunnalla on 2-3, yhteensä 31. Alueellisissa taidetoimikunnissa on jäseninä 130 eri taiteenalojen ammattilaista. TAIDETOIMIKUNTALAITOKSEN RAKENNE VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA KESKUSTOIMIKUNNAN JAOSTOT Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto Lastenkulttuurijaosto Mediataidejaosto Residenssijaosto Sirkustaidejaosto Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi HALLINTOTOIMISTO Hallintopalveluyksikkö Tutkimusyksikkö Alueyksikkö Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Valtion taideteostoimikunta

7 KULTTUURITALOT JOHANNA WESTERSUND Tekemisen paikkoja Porvariston seuraelämä siirtyi 1700-luvulla yksityisistä salongeista julkisiin huoneistoihin. Uuteen tapaan vastattiin varustamalla kaupunkeihin rakennettavat raatihuoneet juhlasalein. Kansalaisten erilaiset assosiaatiot eli yhdistykset tulivat merkittäviksi kulttuuritoimijoiksi 1840-luvulta alkaen. Ensimmäisiä olivat rouvasväenyhdistykset, joiden tehtävät olivat lähinnä sosiaalisia, koulutukseen ja köyhäinhoitoon liittyviä. Varain hankkimiseksi monenlainen kulttuuritoiminta oli sopivaa luvulta lähtien seurat myös rakensivat. Suomeen syntyi VPK-, seurojen- ja työväentalojen verkosto. Sotien jälkeen seurojentalolla paitsi tanssittiin sallitut puolitoista tuntia, myös otettiin viihdettä ja kulttuuria haltuun. Suuri joukko esiintyviä taiteilijoita kiersi sulostuttamassa raskaan työn raatajien lyhyitä lepohetkiä. Ohjelmannälkä oli niin kova, että tapahtumia järjestettiin melkein missä vain, vaikkapa suon keskelle rakennetulla kattamattomalla lavalla. Vuonna 1965 valmistunut valtion taidekomitean mietintö painotti tasa-arvon ohella kulttuurialojen välisten rajojen häivyttämistä. Se heijasti ajan henkeä, jonka seurauksena syntyi käsite monitoimitalo. Sen huipentumana rakennettiin 1980-luvulla joskus vähän turhan hulppeitakin kulttuuripalatseja. Moni nykykulttuurin monitoimitila on suorastaan taistelemalla tai ainakin suurella talkoovoimalla tarkoitukseensa saatu ja kunnostettu. Teollisuusrakennusten muuttaminen kulttuurin käyttöön on ollut suosittua vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä. Olipa oman paikkakunnan kultuuritila sitten piskuinen tai monumentaalinen, sillä on suuri merkitys taideyleisölle ja -harrastajille. Outokummun teatterin kannatusyhdistys remontoi Outokumpu Oy:n rakennusmestarin entisen kotitalon esittävän taiteen käyttöön 1990-luvulla. Kaksi huonetta yhdistämällä saatiin aikaan näyttämö ja 40 hengen katsomo. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon esitystilan mustaksi maalattu pönttöuuni. Salon kulttuuritalo Kiva valmistui vuonna 1938 elokuvateatteriksi. Alkuperäisen käytön lisäksi se on toiminut juhlapaikkana, ravintolana sekä teollisuustalona. Kulttuurin käyttöön upea funkisrakennus saatiin vuonna Lisää esimerkkejä löytyy joka puolelta Suomea. Lähteet Niskanen Riitta: Ja soitto soi. Musiikkitilat Suomessa. Multikustannus Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat. Tietolähde Valtio tukee kulttuuritilojen kunnostusta ja perustamista lähes 3 miljoonalla eurolla Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on myöntänyt tukea kulttuuritilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin vuodelle 2008 yhteensä euroa. Avustusta myönnettiin 19 hankkeelle veikkausvoittovaroista. Määrärahaa haki yhteensä 28 hanketta yli 8 miljoonalla eurolla. Suurimpia avustuksen saajia ovat Lahden kaupunki (Lahden kaupunginteatterin peruskorjaus ), Helsingin Taidehallin säätiö (Taidehallin peruskorjaus ), Tampereen kaupunki (Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen toteuttaminen ), Oulun kaupunki (Oulun taidemuseon peruskorjaus ), Kulttuuritehdas Korjaamo Oy (Raitioliikennemuseon - Kulttuuritehdas Korjaamon peruskorjaus ) ja Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö (Tarvaspään peruskorjaus ). Joensuun Pakkahuoneen talo on suojelukohde. Kuva: Aleksi Makkonen 5A R S I S 1 / 0 8 Suomen kulttuuritalojen neuvottelukunta on valtakunnallinen keskustelu- ja yhteydenpitoryhmä jonka jäseniä ovat kaikki kulttuuri-, kongressi- ja monitoimitalojen johtajat ja heidän varahenkilönsä. Neuvottelukunta toimii jäsentensä vapaamuotoisena yhdyssiteenä, välittää tietoja kulttuuritaloista sekä kehittää yhteistoimintaa talojen välillä mm. henkilöstöasioissa, hankinnoissa ja markkinoinnissa.

8 KULTTUURITALOT 6A R S I S 1 / 0 8 JOHANNA WESTERSUND Aito paikka kohtaamisille Pakkahuone toi helpotusta joensuulaisten kulttuurin tekijöiden pitkään jatkuneeseen tilapulaan. Toiminta on oraalla, kevääksi talo on lähes täyteen varattu ja uusia ideoita kehitellään. Kun Hanna Suhonen valittiin Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan esittävän taiteen tuottaja-läänintaiteilijaksi vuonna 2006, yhdeksi hänen päätöistään tuli etsiä ratkaisu tilaongelmaan. Urakka aloitettiin kutsumalla koolle alueen tekijöitä. Päätimme ottaa ensin selville, mitä halutaan ja tarvitaan ja miettiä rahoitusmurheita vasta myöhemmin, Hanna Suhonen kertoo. Taidetoimikunta toteutti myös kyselyn pohjoiskarjalaisille taiteilijoille, mukana olivat niin seudulla aikaisemmin toimineet mutta pois muuttaneet ja vasta tulleetkin tekijät. Vastauksista kävi ilmi, että Joensuussa on muuten hyvä toimia, mutta tilapula on ankara. Kun tarpeet oli kartoitettu, piti ruveta etsimään paikkaa. Matkustajasatamassa vuodesta 1897 tullikamarina, pakkahuoneena ja sittemmin mm. käsityökeskuksena ollut iso rakennus oli jäänyt tyhjilleen. Kaupungin tilakeskus oli halukas löytämään suojellulle talolle vuokralaisen, jonka toiminta elävöittäisi juuri kunnostettua rantaraittia. Perusremonttikin järjestyi. Kun toimijoita oli monia, Pakkahuoneen arjen järjestämistä varten piti perustaa organisaatio, Esittävän taiteen tila -yhdistys, kaupunki kun ei voinut tehdä vuokrasopimusta kuin yhden tahon kanssa. Vaikka tila oli vielä remontissa, Hanna Suhonen järjesti jo esittävän taiteen viikot Taidekeskus Ahjossa. Esiintyjät lahjoittivat lipputulonsa Pakkahuoneen hyväksi. Yhteisen tekemisen tahto on ollut vahvaa koko ajan, Hanna Suhonen kiittelee. Mukava rohkaisu saatiin Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan maakuntarahastolta, joka myönsi historiansa suurimman apurahan, euroa, Pakkahuoneen toimintaan. Työllisyysvaroin on palkattu toimistotyöntekijä, joka hoitaa rahaliikennettä ja tilojen vuokrausta. Uutta tähyämään Pakkahuone helpottaa monien ryhmien tekemistä huimasti. On tila, johon tulla harjoittelemaan edullista vuokraa vastaan! huomauttaa poikkitaiteellisen kulttuuriyhdistys Vääräpyörän aktiivi, ohjaaja Hannele Autti. Aikaisemmin harjoittelimme milloin missäkin: ihmisten olohuoneissa tai tuttavien vanhalla koululla, jossa oli ylimääräinen tyhjä luokka. Se oli aikamoista säätöä. Ja vaikka pääsimmekin vierailemaan Kaupunginteatteriin esityksillämme, ei sieltä tietenkään harjoitusaikaa löydy. Tänne saa esitykset rakentaa rauhassa. Pakkahuoneen iso sali vetää 80 henkeä. Tila on hieman ongelmallinen rakennetta tukevine pylväineen, mutta toisaalta hirsiseinät luovat aika mukavan tunnelman. Ja täällä on tosi hyvä akustiikka. Syksyllä yleisö ei vielä kovin hyvin Pakkahuoneelle osannut, mutta kevätpuolen esityksiin lippuja näyttäisi menevän. Sisäänajo vie aikansa. Toiminta on saatu oraalle, luonnehtii Esittävän taiteen tila -yhdistykseen puheenjohtajanakin vastuuta kantava Hannele Autti. Tilavuokrat on haluttu pitää kohtuullisina, jotta talossa olisi toimintaa. Kun vuokrat, lämmitys ja sähköt on maksettu, varoja esitystilan vaatimiin perusinvestointeihin ja toiminnan pitkäjänteisempään kehittämiseen ei riitä. Tarvitsisimme korotetun katsomon tai näyttämön sekä äänentoisto- ja valokalustoa. Kaupunginteatteri on nyt hyvää hyvyyttään lainannut meille vähän laitteita. Markkinoidakin pitäisi. Mainostoimisto Fabrik on ottanut Pakkahuoneen sponsorointikohteekseen ja toteuttanut tiedottamisessa tärkeät nettisivut. Hankerahoitusta on myös haettu. Hannele Autti toivoo, että Pakkahuoneesta tulisi taiteilijoiden kohtaamisareena, joka mahdollistaisi työskentelyn yli ryhmärajojen. Myös työpajoille tämä olisi omiaan. Niitä täällä onkin jo ollut, paitsi ihan perusihmisille niin myös erityisryhmille sekä molempia sekoittaen. Olisikin hienoa, jos Pakkahuoneesta tulisi oikeasti kohtaamispaikka. Silläkin tavalla saataisiin kulttuurista hengittävyyttä tälle paikkakunnalle. Niin Hannele Autin kuin taidetoimikunnankin mielestä Pakkahuone on vasta alkua. Tulevaisuudensuunnitelmissa on esittävän taiteen keskus. Sitä hanketta viedään jo täyttä vauhtia eteenpäin. Esittävän taiteen keskuksen päivänvarjon alle mahtuvat hienosti kaikki teatterin, tanssin, sirkuksen, performanssin, lastenkulttuurin ja musiikin tekijät sekä yhdistykset. Joustavan työllistymisen kautta koko maakunta hyötyy taiteilijoiden panoksesta, läänintaiteilija Hanna Suhonen sanoo. Kävijän kommentti Erityisopettaja Ulla Siippainen on pannut ilolla merkille Pakkahuoneen ilmestymisen kotikaupunkinsa kulttuurin kenttään. Hän on ehtinyt käydä katsomassa nukketeatteri Punahilkan tuottamaa vierailijaesitystä, komilaista nukketeatteria. Talo on ulkoakin päin niin symppis. Sen rauhallinen tunnelma sopii hyvin varsinkin pienimuotoisille, intiimeille esityksille. Ulla Siippainen on mukana myös harrastajateatterissa, tarinateatteri Tarakassa. Kun on paikka, joka kokoaa tekijät yhteen, yhteistyö helpottuu. Uskoisin, että se voisi palvella esimerkiksi harrastajien koulutuksellisia tarpeita. Kirjoittaja on vapaa toimittaja Joensuusta.

9 Ilmoitus netti-karjalaisessa : Intialainen muusikkoprofessori Karaikudi S. Subramanian esiintyy tänään Joensuussa klo 19 Pakkahuoneella. Eteläintialaisen vina-luusoittimen taitaja tuo mukanaan myös laulaja Sankari Krishnanin ja mrdangam-rumpua soittavan Trichur Narendranin. 7A R S I S 1 / 0 8 Pakkahuone lievittää taiteilijoiden tilapulaa Joensuussa. Kuvat: Aleksi Makkonen

10 KULTTUURITALOT 8A R S I S 1 / 0 8 Voitto Niemelä Hämeenlinnan verkatehtaalla toimivat kaupunginteatterin ja taidemuseon lisäksi mm. lastenkulttuurikeskus, elokuvateatteri, musiikkiopisto ja Hämeen taidetoimikunta.

11 HENRI KYNSILEHTO Verkatehtaan opit Hämeenlinnaan valmistui viime kesänä uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Kaupunkikeskustan tehdasrakennuksiin rakennettu Verkatehdas sijaitsee keskeisellä paikalla ja on hyvien liikenneyhteyksien päässä. Sen puitteet riittävät lähes mihin tahansa tapahtumaan: konserttiin, konferenssiin tai festivaaliin. Toimitusjohtaja Jouko Astor kertoo Verkatehtaan taustasta, merkityksestä Hämeelle ja paljastaa, mikä siinä on uutta. Villatehtaasta kulttuurikeskukseksi Verkatehtaan rakennukset ovat villateollisuuden peruja. Tehdas perustettiin Vanajaveden rantaan 1800-luvun lopulla. Se kasvoi voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella ja oli suuruutensa huipulla vuosisadan puolessa välissä. Loppu tuli vuonna 1963 yleiseurooppalaisen villateollisuuden laman myötä. Kulttuuritoiminta alueella alkoi vuonna Silloin tehdasrakennukset saivat naapurikseen Hämeenlinnan taidemuseon. Kaupunki osti tehdasrakennukset 1970-luvulla, minkä jälkeen alueen sivistys- ja kulttuurikäyttö kehittyivät hiljakseen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi tapahtua. Lähtölaukauksena voidaan pitää vuonna 2001 käynnistettyä Verkatehdas-projektia. EU, valtio ja Hämeenlinnan kaupunki rahoittivat hanketta yhteensä yli kolmellakymmenellä miljoonalla. Keskuksen avajaisia vietettiin 31. heinäkuuta Taustalla on Hämeenlinnan strategia Verkatehdas edellytti huomattavaa taloudellista panostusta kaupungilta. Rakennusvaiheen aikana kustannukset kasvoivat merkittävästi ensimmäisestä kustannusarviosta, mikä sai monet kiristelemään hampaita. Soraäänistä huolimatta kaupunki maksoi lisäkustannukset. Hämeenlinnan kaupungin ajattelussa on tapahtunut suuri muutos. Se muutos teki Verkatehtaan perustamis- ja rahoituspäätökset mahdollisiksi, toimitusjohtaja Jouko Astor kertoo. Laman aikana kulttuuri otettiin mukaan kaupungin kokonaisstrategiaan. Kaupungille syntyi kokonaisvaltainen visio kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hämeenlinnan visiossa kulttuuri on taloudellisesti kannattavaa. Se lisää kaupungin elinvoimaa. Vision toteutuminen edellyttää muutosta kulutustottumuksissa. Olemme saaneet porukkaa liikkeelle, Astor sanoo. Uuden sukupolven kulttuurikeskuksen Verkatehtaasta tekee monimuotoisuus. Konsertin tai elokuvan yhteydessä voi käydä vaikkapa taidenäyttelyssä. Näin kulttuurin lajit ruokkivat toisiaan. Verkatehdas on Hämeenlinnalle strateginen hanke. Se ei ole sektorihanke, kuten useimmat keskukset Suomessa. Se täyttää yhteisön tarpeita ja edistää tavoitteita monipuolisesti. Verkatehtaalla onkin monenlaisia toimijoita. Hämeenlinnan kaupunginteatterin ja taidemuseon lisäksi keskuksessa on elokuvateatteri Bio Rex, Vanajaveden Opisto ja YLE Radio Häme. Lasten ja nuorten kulttuuria on paljon: kulttuurikeskus ARX, kuvataidekoulu AIMO, Sibelius-opisto ja Miniteatteri. Ars-Hämeellä on keskuksessa galleria ja taidelainaamo. Myös yksittäisten taiteilijoiden toimitiloja on. Hämeen taidetoimikunta muutti keskukseen helmikuun alussa. Mukana on sekä kaupallisia, julkisia että kansalaistoimijoita. Periaatteemme on, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Kulttuurintekijöillä uusia mahdollisuuksia Jos Verkatehtaasta muodostuu kaupunkilaisille uudenlainen kulttuurinkulutuksen paikka, toimijoilla on mahtavat taloudelliset toimintaedellytykset. Hämeen maakunnan oloissa Verkatehdas tarkoittaa valtavaa toimintaolosuhteiden muutosta. Astor kertoo ammatti-identiteettinsä olevan tuottajan identiteetti. Hän ja muut Verkatehtaan työntekijät antavat kuitenkin toimijoille työrauhan. Puutumme toimintaan mahdollisimman vähän. Verkatehtaan tuomiin toimintamahdollisuuksiin sisältyvät myös sieltä löytyvät yhteydet. Maantieteellisellä sijainnilla on nykyään suhteellisen pieni merkitys toimitilalle tai toimijalle. Kysymys on pikemminkin yhteyksistä ja suhteista, Astor sanoo. Sen takia Verkatehdas on paikka, josta voi ponnistaa pitkälle. Astor on tässä vaiheessa vielä varovainen kiteyttämään Verkatehtaan tuloksia. Vain ero perinteisiin kulttuurikeskuksiin vaikuttaa selvältä. Uuden oppiminen ei ole vaikeaa, mutta vanhasta poisoppiminen on. Kirjoittaja on hämeenlinnalainen tutkija ja opettaja. Sirpa Haapaoja Toimitusjohtaja Jouko Astor kiittää Hämeenlinnan kaupunkia kulttuurin huomioimisesta strategiassaan. 9A R S I S 1 / 0 8

12 KULTTUURITALOT A R S I S 1 / GUNILLA HELLMAN Kulttuuri- ja kongressitalo Alandica Maarianhaminaan Ahvenanmaa säätää omat kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan liittyvät lakinsa. Parhaillaan suunnitelmissa on useita suuria kulttuuri-investointeja, joista suurin on Kulttuuri- ja kongressitalo Alandica. Laitos tulee maksamaan noin 16,5 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy 13,5 miljoonaa euroa Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAFilta. Summa ei sisällä EUtukia tai pohjoismaisia tukia. Päätös ja rakentaminen Pitkä suunnitteluprosessi päättyi, kun maakuntapäivät syksyllä 2006 myönsi tarvittavat varat kulttuuri- ja kongressitalon rakentamiseen. Alusta asti on työstetty konseptia, joka sisältää sekä kulttuuri- että kongressitoiminnan. Aloitteen teki Ålands Sång- och Musikförbund (Ahvenanmaan lauluja musiikkiyhdistys), joka jätti ehdotuksen maakuntahallitukselle jo vuonna Yhdessä vaiheessa pelättiin, että kulttuuri ja konferenssi typistettäisiin pelkäksi konferenssiksi. Siitä syystä, että konferenssitoimintaa pidetään taloudellisesti kannattavampana, eikä kulttuuritoimintaa nähdä yhteiskunnallisena investointina, vaan kustannuksena. Nyt tiedetään, että talon kulttuuritoiminnalle löytyy myös poliittista tukea. Maarianhaminan keskustaan sijoittuva neliön rakennuskompleksi on nyt puolivälissä, ja se luovutetaan rakennuttajalle, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle, marraskuussa Rakennus vihitään käyttöön Arkkitehtikilpailun voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Kjaer & Richter. Talo, jota arkkitehti kutsuu nimellä Kolme saarta, on ulkonäöltään ja toiminnoiltaan läheistä sukua muille pohjoismaisille kulttuuritaloille. Tilat ovat neutraaleja ja riisuttuja sekä joustavia kalustuksen ja käytön suhteen. Väriskaala on vaalea muutamine vahvoine korostusväreineen. Lasitettu lämpiö avautuu itään Östra Hamnenin tuloväylälle päin. Ulkoterassi on suunniteltu kesäkäyttöön. Taloon sijoitetaan taidetta, jonka hankintakustannukset vastaavat yhtä prosenttia rakennuskustannuksista julkisiin rakennuksiin sovellettavan käytännön mukaisesti. Alandicaan tulevat taideteokset ovat erityisen valintalautakunnan valitsemia, ja ahvenanmaalaiset taiteilijat saavat erityishuomion. Maakunta toteutti julkisen tarjouskilpailun Kulttuuri- ja kongressitalo Alandican hallinnoinnista. Wiklöf Holding -konserni pyörittää Alandicaa seuraavat 20 vuotta. Suunnitteluvaiheen haasteita Syksyllä 2007Ahvenanmaan kulttuuriministeri Camilla Gunell asetti komitean, jonka tehtävänä oli esittää, kuinka Alandicassa varmistetaan monipuolinen, säännöllinen ja korkealaatuinen kulttuuritarjonta. Komitean työskentely päättyy toukokuussa 2008, jolloin raportti luovutetaan varamaaneuvos Britt Lundbergille. Kiinnostuksen kohteena ovat ensisijaisesti esittävät taiteet eli teatteri, musiikki, elokuva, tanssi ja monikulttuurinen yhteistyö. Toistaiseksi näiltä taiteenaloilta puuttuvat riittävän suuret ja hyvin varustetut tilat. Musiikkitarjonta on Ahvenanmaalla ammattimaista ja monipuolista. Musiikki-instituutin tarjoaman koulutuksen ansiosta myös tanssi on saavuttanut asemaa ennen kaikkea nuorten keskuudessa. Teatterilla on vahvat perinteet, ja nykyisin myös ammattimaisia harjoittajia, mutta näyttämö puuttuu. Myös elokuvatuotanto on Ahvenanmaalla voimissaan. Säännöllisiltä esityksiltä ja elokuvafestivaali Veralta puuttuu kuitenkin elokuvateatteri. Ahvenanmaan monikulttuurinen yhdistys on puolestaan merkittävä jo siitä syystä, että maakunnan asukkaan joukossa on 75 eri kansallisuutta(!). Alandicasta tulee osa Maarianhaminan keskustan kulttuurialuetta. Kaupunginkirjasto sijaitsee kivenheiton päässä Alandicasta. Kivenheiton päässä toiseen suuntaan sijaitsee Ahvenanmaan taidemuseo. Kulttuuri saa Alandican myötä yhtenäisen näkyvyyden kaupungin ydinkeskustassa. Suuri Sali (600 henkilöä) ja Auditorio (200 henkilöä) ovat Alandican suurimmat tilat. Kulttuuriorganisaatiot toivovat, että vuokrat olisivat kohtuullisia. Maakunta onkin päättänyt, että kaksi harjoitustilaa, yksi musiikki- ja yksi teatterisali vuokrataan kulttuurijärjestöille subventoituun hintaan. Harjoitussalien yhteydessä on artistilämpiö, keittonurkkaus, varastotiloja, työpaja ja ompelimo. Hallinnollisia tiloja ei ole, koska kulttuuri-

13 Alandican on suunnitellut tanskalainen arkkitehtitoimisto Kjaer & Richter. Talo valmistuu maaliskuussa A R S I S 1 / järjestöillä ei tule olemaan pysyviä tiloja talossa. Talo palvelee ensisijaisesti paikallista kulttuurielämää, mutta myös vierailunäytännöt sisällytetään ohjelmaan. Nykyisin Ahvenanmaalla ei ole tiloja, jotka soveltuisivat säännölliseen vierailunäytäntötoimintaan. Ahvenanmaalaisten järjestöjen kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön lisäksi esille on noussut yhteistyö lähialueiden kulttuuritalojen kanssa. Ohjelmien koordinointi voi säästää rahaa ja tuottaa lisäarvoa. Kansainvälisillä verkostoilla on nykyisin merkittävä rooli kaikessa kulttuuripolitiikassa. Osallistuminen pohjoismaisiin projekteihin sekä EU:n projektituet tarjoavat lisää mahdollisuuksia kulttuuriin tuontiin ja vientiin. Kulttuuri tekee Alandicasta houkuttelevan ja näkyvän. Onnistunut profilointi voi tuottaa entistä suuremman toiminnan kokonaisvolyymin ja siten enemmän tuloja talolle. Toiveena on, että talo antaisi paikalliselle kulttuurielämälle kunnon piristysruiskeen. Ahvenanmaa on avoin, kansainvälisesti suuntautunut. On tärkeää, että talon PR-, markkinointi- ja tiedotustyö on saumatonta. Konferenssi- ja kulttuuritoiminnat tarvitsevat toisiaan antaakseen talolle näkyvyyttä ja iskuvoimaa. Alandica tarjoaa ahvenanmaalaiselle kulttuurille uudentyyppisiä palveluita. Lisäksi potentiaalia on kulttuuri- ja elämysmatkailussa. Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti on itsessään valtti, jota tulisi hyödyntää. Ahvenanmaalle matkustaa vuosittain noin kaksi miljoonaa henkilöä, joista yöpyy. Turismin osuus on runsaat 28 % maakunnan bruttokansantuotteesta. Alandica tarjoaa ahvenanmaalaisille järjestöille mahdollisuuden entistä konkreettisempaan yhteistyöhön. Sen ohella Alandicasta voi kehittyä myös lähialueiden kulttuurivaihdon moottori. Kirjoittaja on FM ja kulttuurin monitoimihenkilö, joka toimii Alandican kulttuurikomitean sihteerinä.

14 VERKOSTOT A R S I S 1 / SISKOTUULIKKI TOIJONEN Mediagrid tiekarttana tulevaisuuteen Marja Heinonen: Luovuutta ei saa polkea Pirkanmaalainen media-alojen keskus Mediagrid tarjoaa elokuva-, uusmedia- ja av-alan yrityksille tuotantoneuvontaa, koulutusta ja kertoo alan tapahtumista. Johtaja Marja Heinonen luotsaa verkostoa luovuuden ja markkinoiden ristiaallokossa. Marja Heinonen ei arastele ottaa vastaan haasteita. Hänen rakkain harrastuksensa on ratsastaminen. Laji kiehtoo, sillä siinä ei koskaan voi olla täydellinen. Se tekee nöyräksi. Jos ei aivan täydellisyyttä, ainakin lujaa uskoa Mediagridin mahdollisuuksiin vaaditaan sen lokakuussa työnsä aloittaneelta johtajalta. Mediagrid perustettiin kesäkuussa Sen avainsanoja ovat verkostoituminen, kansainvälistyminen ja sisällöt. Heinosen tehtävänä on koota yhteen pirkanmaalaisten yritysten resurssit ja jakaa tietoa aktiivisesti eteenpäin alalla ja alan ulkopuolella. Tavoitteena on koota yhteen verkostoon pirkanmaalaiset elokuva-, av- ja uusmedia-alan toimijat. Näin Mediagridin synergiaetuja voitaisiin käyttää kansainvälistymisen apuvälineenä. Pirkanmaan elokuvakeskuksen alaisen Mediagridin päärahoittaja on Luova Tampere - ohjelma, myös Pirkanmaan TE-keskus rahoittaa hanketta. Yksi osa Mediagridiä on komealta kuulostava Pirkanmaan elokuvakomissio, joka tähtää elokuvatuotantojen houkutteluun alueelle. Hanke etenee suotuisasti, Mediagridin verkostossa on nyt mukana jo kuusikymmentä yritystä. Uuden median puolella hieno esimerkki on Energia Productions, jonka tekemä ja netin kautta levittämä Star Wreck: In the Pirkinning on kirinyt maailmanmaineen ja houkuttelee uusia tekijöitä alalle. Käsikirjoituksia ryhmätyönä Vaikka Mediagrid etenee nyt myötätuulessa, mutkiakin matkassa on ollut. Heinonen yrittää asetella sanojaan korrektiin järjestykseen, vaikka mieli tekisi huomauttaa hämäläisestä meinaamisesta. Hämäläisfirmat ja ihmiset lämpenevät hitaanlaisesti uusille asioille. Mediagridin syliin ei olla valmiita niin vain istahtamaan. Hyvä esimerkki on firmoja esittelevä markkinointi-dvd, jota teemme. Oletimme, että yritykset haluavat esitellä itseään riemusta kiljuen, mutta vain viisi on saatu mukaan. Aikamoista kivireen vetämistä tämä työ ajoittain on, vaikka kuinka yritämme korostaa verkostoitumisen, markkinoinnin ja koulutuksen tärkeyttä. Heinonen on ylpeä Mediagridin huomassa toimivasta, dynaamisesta käsikirjoitusringistä. Parikymmenpäistä ryhmää luotsaa Ninni Rokosa. Käsikirjoitusrinki on luottamuksellinen keskustelupiiri, jossa tuetaan alan ammattilaisia käsikirjoitustyön eri vaiheissa niin henkisesti kuin ammatillisestikin. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja ollaan rakentavan kriittisiä. Käsikirjoitusten ruotiminen on arkaluontoista, mutta antoisaa ja opettavaista. Rinki on hyvin heterogeeninen, mukaan mahtuu käsikirjoittajia laidasta laitaan, pitkien elokuvien käsikirjoittajista mainostekstien tekijöihin. Hyvistä käsikirjoituksista on krooninen pula, Heinonen muistuttaa Tulevaisuus on tekojen summa Väitöskirjaansa verkkomedian käytöstä ja sen tutkimisesta viimeistelevällä Heinosella on vahva mediakentän, erityisesti uusmedian tuntemus. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Kauppalehden toimittajana ja tuottajana, erilaisissa uuden median kehitystehtävissä, Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion johtajana sekä Tampereen teknilliseen yliopiston viestintäpäällikkönä. Ennen kaikkea työssäni vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja itsenäisyyttä. Minua kiinnostaa, mihin maailma menee. Tulevaisuuden suuntaa ei voi määrittää, mutta siihen voi vaikuttaa tekojen kautta. Mediagridin tarkoituksena on toimia av-, elokuva- ja media-alan hajanaisen kentän tukipilarina. Tämä on kuin hyvään tulevaisuuteen tähtäävää lasten kasvatusta. Uskon vahvasti alan uudenlaisten jakeluteiden

15 ja toimintaedellytysten tiekarttoihin osana alan laajempaa kunnianhimoista kehitystä. Tuotteistaminen tappaa luovuuden Valjastetaanko Mediagridin kautta luovuus ja taide markkinatalouden juhdaksi? Mikä häntää heiluttaa? Pahaa pelkään, että luovuutta yritetään yhä enemmän ylläpitää markkinatalouden ehdoilla. Luovat ihmiset hämääntyvät helposti liiketalouden mystiikasta. Heille tulee riittämättömyyden tunne markkinakoneiston puristuksessa. Taiteilijoiden tulisikin ymmärtää bisneksenteon peruslainalaisuudet voidakseen tehdä valintoja. Täytyy tietää, antaako bisnekselle pikkusormensa vai koko käden, Heinonen korostaa. Hänen mielestään taiteilijat tarvitsevat liiketaloudellistakin koulutusta, mutta se ei ole keskeisintä. Riski luovan työn riistosta ja tuotteistamisesta on suuri. Tähän toivoisin selkeää suunnanmuutosta. Taiteen ja taiteilijoiden asemaa pitää vahvistaa. Luovan työn tuotteistaminen on minulle kirosana ja ahdistava ajatus. Tuotteistaminen tappaa luovuuden. Teknisen kehityksen huumassa pitäisi muistaa, että sisältöjen tuotanto on keskeisintä. Median ja av-tuotannon pitää liikuttaa ja ravistella ihmisiä, ja siihen me tarvitsemme eteviä tekijöitä. Luovuus on Marja Heinosen omankin työkalupakin tärkeimpiä välineitä. Antaakseen tilaa luovuudelle hän irrottautui pariksi vuodeksi vakituisista työsuhteista, ja nautti tyhjyydestä. Luovuus tarvitsee ehdottomasti tyhjää tilaa voidakseen elää. Väljyydestä syntyvät parhaat ajatukset. On hyvä, että työelämässä on hektisyyttä, mutta ihmisten pitäisi sallia itselleen myös suvantovaiheita, niiden myötä asiat etenevät. Luovuuden pahin vihollinen on kiire. Arjen kauneuden näkeminen vaatii irrottautumista oravanpyörästä, Heinonen muistuttaa ja palaa aiheeseen. Hyvä elokuva, vaikkapa hyvä mainos tai mikä tahansa av-tuote ovat parhaimmillaan koskettavia ja kauniita. Siksi niiden tekemistä pitää tukea ja vaalia. Kirjoittaja on tamperelainen kulttuuritoimittaja, Suomen arvostelijain liiton puheenjohtaja sekä valtion säveltaidetoimikunnan jäsen. "Luovuuden pahin vihollinen on kiire", sanoo Mediagridin johtaja Marja Heinonen. Kuva: Jonne Renvall. Star Wreck on internetissä julkaistu tamperelainen tuotanto, joka parodioi scifi-ilmiötä. Kotikutoinen elokuva on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. Kuvat: A R S I S 1 /

16 A R S I S 1 / VERKOSTOT Ami Hyvärinen uskoo kuvan taikaan Aimo Ami Hyvärinen on yksi tamperelaisen Mediagridin kummisedistä. Hän uskoo yhteistyön ja verkostoitumisen voimaan avalalla. Taiteilijana Hyvärinen haluaa ravistella ihmisiä yhteiskunnallisesti. Mediagrid ei ole mikään hetken innovaatio. Hanketta on kehitelty viitisentoista vuotta. Media- ja elokuva-alan vaikuttajat Aimo Hyvärinen, Markku Veima ja Arto Koskinen muiden muassa löivät viisaat päänsä yhteen ja alkoivat kehitellä hanketta, joka keräisi pirkanmaalaista av-alan osaamista saman katon alle. Pirkanmaan taidetoimikunnan jäsenenä Hyvärinen on pystynyt edistämään hanketta monin tavoin, ja onkin nyt erittäin innostunut ja ylpeäkin Mediagridin perustamisesta. Tampereella on paljon mediaalan ammattilaisia, jotka eivät juurikaan tee yhteistyötä keskenään. Me- diagridin kautta haluamme luoda yhteistyökykyisen tuotantojen jatkuvuuden takaavaan infrastruktuurin, joka parhaimmillaan tuottaa korkeatasoista elokuvaa ja tv-tuotantoa, Hyvärinen kehaisee. Jatkuvuuden luomiseen tarvitaan kuitenkin elinkeinopoliittisia toimenpiteitä. Erityisen tyytyväinen Hyvärinen on Mediagridin käynnistämästä käsikirjoittajaringistä, mutta sen lisäksi tarvittaisiin tuotannollista yhteistyötä. Mediagridiin pitäisi pikimmiten palkata verkkotuottaja, joka yhdistäisi ja synnyttäisi tuotantoja ja hoitaisi markkinointia. Pyrimme siihen, että meillä olisi yhteistä jakelu- ja markkinatoimintaa esimerkiksi paikallisille suuryrityksille ja mainostoimistoille, jotka monesti ovat hankkineet lähes kaiken avmateriaalinsa Helsingistä tai ulkomailta. Häpeä tunnustaa, että Tampereen kaupunkikin on ostanut museoilleen av-tuotantoa Helsingistä, eikä ole luottanut paikalliseen osaamiseen. Hätähuutoja sisältöjen perään Hyvärinen palauttaa mieleen, kuinka 90-luvun alkupuolella Tampereella hyperehdittiin uuden median parissa, muun muassa ETampereen yhteydessä, tuossa huumassa sisällöt unohdettiin. Yritimme jo silloin siinä tekniikkahuumassa muistuttaa sisällöntuottamisesta, mutta insinöörit ja ekonomit, jotka kehittelyasioista päättivät, eivät halunneet kuunnella. Hämäläiset kulkevat tässäkin asiassa jälkijunassa, muualla Suomessa ollaan huomattavasti pidemmällä sisällöntuotannon suhteen. Hän harmittelee, että Tampereen seudulla edelleenkin kuvataan vain vähän elokuvia, vaikka Tampere on Suomen toiseksi tärkein mediaalan keskus. Myöskään TV2:n tuottajat eivät tarpeeksi hyödynnä paikallista osaamista, vaan aliarvioivat sitä, TV2:n ovelta tuotantosuunnitelman kanssa useaankin kertaan käännytetty Hyvärinen harmittelee. On vääristynyttä ajatella, että ellei tekijöillä ole suurta tuotantoyhtiötä Helsingissä, heidän tuotantonsa olisi huonompaa kuin etabloituneitten yhtiöiden. Kaikissa töissäni pitää olla jokin erityinen haaste, muuten tekeminen ei ole mielekästä, toteaa Ami Hyvärinen. Hänen tuorein teoksensa, dokumenttielokuva Päijännesinfonia, tarkastelee kauniin järviympäristön vaikutusta sen piirissä elävien arjessa. Kuva: Jonne Renvall

17 A R S I S 1 / 0 8 Ihminen kuvien takana Kun Aimo Hyväriseltä tivaa hänen titteliään, hän ei oikein itsekään osaa lokeroida itseään. Ennen kaikkea olen Ihminen, mediataiteilija ja elokuvantekijä linjaa. Olen totaalisen visuaalinen ihminen, kuva ohjaa minua. Dokumenttielokuva on vienyt viime vuosina miehen mukanaan melko totaalisesti, valokuvaus ja videotaide ovat jääneet vähemmälle. Dokumenttielokuvien tekeminen on minulle taidetta, en ole kovinkaan journalistinen ohjaaja, vaan visuaalinen. Mutta valokuvaus ja valokuvan taikavoima olivat hänen taiteilijantiensä ensimmäisiä pysäkkejä. Jo 2-vuotiaana hän kantoi topakasti laatikkokameraa kourassaan asuessaan Ruotsissa. Olen kotoisin hyvin köyhästä työläisperheestä Keminmaalta. Ihastuin jo lapsena valokuviin, ne olivat omituisia ja kiehtovia, aivan surrealistisia. Aloin harrastaa valokuvausta kymmenvuotiaana. Elokuva tuli myöhemmin, jättäen sekin jälkensä Kemin elokuvakerhon kasvattiin ja elokuvakerhon vetäjään. Valokuvataiteilijana menestynyt Hyvärinen ei ole koskaan ymmärtänyt väitettä, että valokuva heijastaa todellisuutta sellaisenaan. Valokuvahan on aina linssin rajaamaa ja sulkimen pysäyttämää valon heijastumaa se vain muistuttaa todellisuutta. Valokuva on yksisilmäisen laitteen taltioima hetki. Minua viehättää juuri tuo toisenlaisuus, valokuvan yksinkertaistama ja siivoama todellisuus. Maailma on sana Väitteestä, että maailma on muuttunut ylivisuaaliseksi ja kuvatulva hyökyy aggressiivisesti päällemme kaikkialla, Hyvärinen on eri mieltä. Yhteiskuntaa hallitsee edelleenkin sana, niin myös kuvaa. Kuva hallitsee alitajuntaa ja kollektiivista piilotajuntaa. Sana hallitsee edelleenkin mediaa, politiikkaa sekä taloutta, ja taloushan hallitsee kaikkea. Kuvalla on enemmän merkitystä tunnetasolla. Hyvärisen dokumenttielokuva Päijännesinfonia valmistuu kevään korvalla. Hänen aiempi työnsä Eroprosessi oli hyvin henkilökohtainen. Haluan töilläni vaikuttaa emotionaalisesti ja yhteiskunnallisesti. Haluan tutkia niin omia kuin muidenkin tuntemuksia kipeistäkin asioista. Ero-prosessi-videoteokseni kautta halusin yleisemminkin pohtia tunnetiloja, miksi miehet kokevat eroamiset niin raskaana. Päijännesinfonian esikuvana on kaupunkisinfoniaperinne, jossa lyyrinen paikan kuvaus yhdistyy musiikilliseen sisältöön. Musiikilla on dokumentissa keskeinen rooli. Olen tilannut musiikin Erkki Raiskin ohjaamilta sävellyksen opiskelijoilta. Lähtökohtana oli nykyaikaisella tavalla kansallisromanttinen. Musiikki 20-henkiselle jousiorkesterille on sävelletty vasta siinä vaiheessa, kun kuvamateriaali oli leikattu jo pitkälle. Musiikin käyttö on tämän dokumentin haastavin osuus. Kaikissa töissäni pitää olla jokin erityinen haaste, muuten taiteen tekeminen ei ole mielekästä. Haaste voi olla halu vaikuttaa asioihin tai taiteellinen haaste ja parhaimmillaan nämä yhdistyvät. Hyvärinen haluaa Päijännesinfoniallaan nostaa esiin sen myönteisen kehityksen, mitä onnistunut ympäristönsuojelu voi tuottaa. Päijänne on kahdenkymmenen vuoden aikana puhdistunut. Kuvaan kauniin järviympäristön vaikutusta sen piirissä elävien arjessa. Kriittisiä dokumentteja luonnon saastumisesta on tehty niin paljon, että myönteinen näkökulma toivoakseni herättelee tehokkaammin ajattelemaan luonnon suojelua ja ympäristökysymyksiä. Päijännesinfonia kuvaa myös, tietoisen nostalgisesti, keskisuomalaisten ihmisten sielunmaisemaa vanhoine kaitafilmeineen, joita olen limittänyt dokumenttiin. Kuvitelma totuudesta Hyvärinen on pohtinut artikkeleissaan ja dokumenteissaan Valokuva tie alitajuntaan ja Kuvitelma totuudesta valokuvan suhdetta mediaan ja kuvamaailman moraalia. Niinpä hän lähti valokuvaaja Jukka Malen matkaan vuoristokylään Puolaan ja Balkanin sodanruntelemiin maisemiin ja teki dokumentin Kuvitelma totuudesta Malen kuvausmatkoilta. Elokuva on puheenvuoro niistä valintaprosesseista, joita valokuvaaja ja viime kädessä julkaisija tekevät ennen lopullisen kuvan julkaisemista. Valokuvaajahan aina rajaa todellisuutta pois kuvissaan, ja toimittajat sekä galleristit jatkavat sitä. Taide- ja mediamaailma on aika himmee moraaliltaan, Hyvärinen muotoilee. Erilaisia tehokeinoja käytetään sumeilematta, epäeettisestikin. Lehdet ajavat häpeilemättä omia päämääriään kuvajournalismissa, monesti kuvaajat eivät kykene kontrolloimaan oman tuotantonsa käyttöä. Ami Hyvärinen on kahden pikkupojan isä. Hämmästelen päivittäin, kuinka luovia ja ennakkoluulottomasti ympäristöönsä suhtautuvia lapset ovat. Se on opettavaista ja elämää rikastuttavaa, Hyvärinen iloitsee. Eikä malta olla kertomatta, että Tatun, 7 v., ensimmäinen kuvataidenäyttely avataan piakkoin Pispalan pikkukirjastossa. Ikävä kyllä näyttää siltä, että hän on lahjakas, maalaukset ja piirustukset ovat aika hienoja, kuvataidekriitikkonakin tunnettu isä myhäilee. Siskotuulikki Toijonen Still-kuvia elokuvasta Päijännesinfonia, tuotanto Mediatuotanto Amigos Oy. 15

18 A R S I S 1 / VERKOSTOT Mistä löytyvät harjoitustilat, kun esittävää taidetta tehdään produktiokohtaisissa ryhmissä ja marginaalin marginaalissa? Mistä tuki ja apu tuotantoihin, kun markkinointibudjetti on noin nolla euroa? TIIU POHJOLAINEN Vapaat teatteriryhmät yhteisen pöydän ääressä Helsingin keskustassa vihmoo helmikuussa tylyn ankarasti vettä, kun pyörin kamppilaisella sisäpihalla. Näytän varmasti epätoivoiselta litimärissä vaatteissani, kun porttikongista syöksähtää mies, joka kysyy: Etsitkö niitä teatterilaisia? ja osoittaa liki piilossa olevalle ovelle, joka johtaa maan alle. Pullat uunissa underground Maan alla tuoksuu kahvi, ja hämärässä salissa harjoitustaan lopettelee keskittyneen näköinen joukko. Päättymässä ovat Security-työryhmän harjoitukset Reprumin tiloissa. Ryhmä valmistelee näytelmän I våra tunnlar ensi-iltaa. Security, johon kuuluvat esityksen kirjoittaja, ohjaaja Jarno Kuosa, näyttelijät Marco Luponero, Paula Rehn-Sirén ja Jan Korander yhdessä musiikista vastaavien Kenneth Lagerströmin ja Mia Rekon kanssa sekä lavastaja ja valosuunnittelija, on hyvä esimerkki nykypäivän vapaasta teatteriryhmästä. Se on koottu nimenomaan yhtä, tiettyä produktiota varten. Missä tällainen ryhmä sitten voi harjoitella? Helsingissä on paljon ruotsinkielisiäkin vapaita teatteriryhmiä ja harjoitustilan puute on huutava, toteaa näyttelijä Jan Korander. Hänen toiminimensä, Korander & co, myös tuottaa Securityn esityksen. Muutama vuosi sitten Korander löysi Kampista aiemmin nyrkkeilysalinakin toimineen, noin kolmesataaneliöisen tilan. Reprum avattiin harjoitustilaksi ensisijassa ruotsinkielisille vapaille teatteriryhmille tammikuussa Ensimmäisen vuoden aikana tilassa sai alkunsa 14 esitystä. Jan Koranderin tavoitteena on kehittää Reprumista visuaalisen taiteen underground-laboratorio, jonka käyttö rakentuu erilaisten verkostojen varaan ja joka samalla loisi ja synnyttäisi uusia taidealan verkostoja. Korander on päättänyt antaa Reprumille kolme vuotta aikaa kehittyä ja löytää käyttäjänsä. Samalla näyttäytyy se suunta, mihin tila kehittyy. Haaveissa on saada perustettua harjoitustilojen oheen edintointitila ja vaikkapa verstas lavasteiden rakentamista varten. Itse en voi pakottaa Reprumin toimintaa liikkeelle, vaan tällä hetkellä totutetaan jengiä käyttämään tilaa, hän toteaa. Harjoitustilan ohella Reprumissa voidaan myös järjestää esityksiä, tila vetää noin nelisenkymmentä katsojaa. Reprum on ikään kuin uuni, jossa esitykset leivotaan ja niitä voi vielä maistellakin tässä tilassa, ennenkuin ne lähtevät kiertämään eri puolille. TEATTERIRYHMÄT: DOT Faces / Etnokult Hangö Teaterträff Klockriketeatern Korander & co MatikiMojo Oblivia omart Stjärnfall Taite Teater 90 Teatteri Metamorfoosi Ukuru YHTEISTYÖKUMPPANIT: Luckan - ruotsinkielinen tiedotuskeskus Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Uudenmaan taidetoimikunta Yrkeshögskolan Sydväst RAHOITTAJAT: Euroopan sosiaalirahasto ESR Svenska Kulturfonden Svenska Folkskolans vänner Tuottajan viitta Reprumin toimintaa rahoittaa kolmen ensimmäisen vuoden ajan Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskus, Sparbankstiftelsen, Kulturfonden sekä Konstsamfundet. Tilan vuokraaminen harjoituskäyttöön neuvotellaan tapauskohtaisesti, toisinaan tila vuokrataan kuukaudeksi, joskus on kyse muutamasta tunnista viikossa. Enemmän kuin rahanteko, Koranderilla on mielessä ajatus siitä, että Reprumin toiminnalla kannustettaisiin vapaita ryhmiä suunnittelemaan tuotantojaan hyvissä ajoin ennakkoon. Liian useasti projektit syntyvät yhtäkkiä, eikä niille ehditä hankkia rahoitusta saati kehitellä järkevää markkinointibudjettia, hän, itsekin vapaa näyttelijä ja ohjaaja, hymähtää. Mutta Jan Korander on myös tuottaja ja mies Korander & co:n takana. Kun Reprumissa on käynnissä toisten ryhmien treenit, suuntaa tuottaja Korander toiselle työpisteelleen Produforumiin. Puheensorinaa på svenska saman pöydän ääressä Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä toimiva Produforum on hanke, joka tukee ja kehittää ruotsinkielisten vapaiden ryhmien, taiteilijoiden sekä tuottajien työtä maassamme. Konkreettisin tukimuoto ovat työpisteet, joita Produforum tarjoaa jäsenilleen. Toimistopalvelujakin tärkeämpi tuen muoto on Produforumin toimijoiden keskinäinen verkosto sekä hanketta vetävän tiimin projektikoordinaattori Anki Hellberg-Sågforsin

19 Nykynäyttelijän on taivuttava moneksi. Jan Korander on myös ohjaaja, tuottaja, Reprumin pyörittäjä. Vartijan asun hän pukee ylleen kuitenkin vain I våra tunnlar -näytelmässä. Kuva: Niklas Ekman. A R S I S 1 / Produforumin jäsenet kokoontuvat Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä. Olemme hyvin keskusteleva yhteisö, jossa on mukana nelisentoista toimijaa, läänintaiteilija Matilda Sundström summaa. Kuva: Ida Pimenoff.

20 A R S I S 1 / VERKOSTOT ja läänintaiteilija Matilda Sundströmin antama tuki, neuvonta, ohjaus ja konsultointi. Produforum on avoin kaikille taiteen aloilla toimiville vapaille ryhmille ja freelancereille. Mukaan tarvitsee vain hakea, naurahtaa hanketta perustamisesta lähtien luotsaamassa ollut Matilda Sundström. Mukaan haluavan toimijan kannattaa ensin pohtia, mitä hän Produforumista tarvitsee ja mitä itse voi verkostolle antaa. Palveluista, kuten työpisteestä, it-tuesta, markkinointiavusta ja konsultoinnista, verkoston jäsen ei maksa mitään. Osallistuminen Produforumin toimintaan korvataan omalla työpanoksella. Joku voi tehdä yhteisen lehti-ilmoituksen, toinen järjestää avoimen keskustelutilaisuuden, Sundström kuvailee. Yksi Produforumin merkittävimmistä tukimuodoista toimijoilleen on neuvonta ja ohjaus. Alusta lähtien hankkeessa on panostettu koulutukseen, mentorointiin, työssä oppimiseen ja siihen, että mukana on jatkuvasti myös Sydväst-ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaharjoittelijoita. Produforum myös kannustaa vapaita taiteilijoita ja tuottajia yrittäjyyteen. Olemme hyvin keskusteleva yhteisö, jossa on mukana tällä hetkellä nelisentoista toimijaa, Sundström summaa. Produforumin toiminnassa liki alusta asti mukana ollut Jan Korander pitää yhteisöä erinomaisena sisäisen ja ulkoisen viestinnän kanavana. Tuottajalle se on ihan superpaikka. Saman pöydän äärellä tapaa erilaisia ihmisiä, joiden kanssa voi pallotella ideoita ja pohtia, miten asiat taidekentällä ovat ja miten ne voisivat olla. Korander pitää Produforumin toimintaa uraauurtavana siinä mielessä, että hankkeen myötä kartoitetaan ruotsinkielistä taidealan verkostoa ja luodaan ulkomaisia kontakteja. Yksin ei voi lähteä ulkomaille, mutta Produforum on luomassa verkostoa kaikkien hyväksi, hän toteaa. Sen lisäksi, että Produforum on erittäin hyvä kanava, se tekee pienestä toimijasta suuremman. Kuva: Sirpa Haapoja Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja, joka tuntee lukkarinrakkautta erityisesti esittäviä taiteita kohtaan. Suomen laajin ympäristötaiteen ketju kutsuu Taidemajakkaan mukaan vesistön sekä sen ympäristön kulttuurin ja matkailun kehittämisestä kiinnostuneita.

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho

Taiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskus Erityisasiantuntija Henri Terho henri.terho@minedu.fi www.taike.fi Taiteen edistämiskeskus Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto. Tehtävät: Edistää taidetta

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina

Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Taiteen edistämiskeskus ja taidetoimikunnat taiteen tukijoina Esa Rantanen Taiteen tukemisen päällikkö 7.4.2014 Taiteen edistämiskeskus (TAIKE) laki Taiteen edistämiskeskuksesta voimaan 1.1.2013 Taike

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kulttuurin Kaukametsä - Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Tomi Aho pääsihteeri Lapin taidetoimikunta

Kulttuurin Kaukametsä - Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Tomi Aho pääsihteeri Lapin taidetoimikunta Kulttuurin Kaukametsä - Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 30.8.2011 Tomi Aho pääsihteeri Lapin taidetoimikunta Taidetoimikuntalaitos Valtion taidetoimikuntalaitoksen muodostavat: - taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

JOENSUU. Joensuun Musllkkijuhlat ry. hakijana. Saapunut 1 1 L/ Käsitelty. Maksettu. Ii litetty. Raportoitu. Diaarinumero. Kulttuuri sihteeri

JOENSUU. Joensuun Musllkkijuhlat ry. hakijana. Saapunut 1 1 L/ Käsitelty. Maksettu. Ii litetty. Raportoitu. Diaarinumero. Kulttuuri sihteeri JOENSUU Joensuun kaupunki AVUSTUSHAKEMUS 2015 Kulttuuri palvelut Tarkoi 1 Kohdeavustus Taiteilijan työskentelyavustus /i ranomai sen tus IJ Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston avustus merkintäjä (hdistys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

VALTION KUVATAIDETOIMIKUNTA TKT 4/591/2010 PL 293 00171 Helsinki 26.7.2010

VALTION KUVATAIDETOIMIKUNTA TKT 4/591/2010 PL 293 00171 Helsinki 26.7.2010 VALTION KUVATAIDETOIMIKUNTA TKT 4/591/2010 PL 293 00171 Helsinki 26.7.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite lausuntopyyntönne 23.6.2010 nro 18/010/2010 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSESTA

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke pähkinänkuoressa: Toteutusaika 1.12.2014-31.12.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Tampereella 11.5.2016 erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiken valtakunnallisia

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012)

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa Ulla Viskari-Perttu Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) 1 Valokuvasta voimaa - työpaja Projektin kuvaus ja tavoitteet Projektin tavoittena on ehkäistä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot