Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirja Versio: Elokuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirja Versio: Elokuu 2011"

Transkriptio

1 Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirja Versio: Elokuu Poliisiammattikorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on valtakunnallinen poliisin yksikkö, jota tulosohjaa Poliisihallitus. Kuvio 1. Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää edellä mainittuihin tutkintoihin liittyvää koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, laadun kehittämiseen liittyvää koulutusta sekä muuta turvallisuusalan koulutusta. Linkit: Laki poliisikoulutuksesta /68 Asetus poliisin hallinnosta /158 Poliisiammattikorkeakoulua johtaa rehtori. Toiminta on organisoitu kolmeen osastoon, jotka ovat hallinto-osasto, koulutusosasto ja tutkimus- ja kehittämisosasto. 1

2 Kuvio 2. Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio Poliisiammattikorkeakoulun hallitus kehittää, ohjaa ja seuraa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksessa on jäseninä opetusalan, poliisialan ja poliisitoimintaan liittyvien muiden sidosryhmien edustajia. Hallituksessa on lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Linkki: Valtioneuvoston asetus poliisikoulutuksesta 283/2005 Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat periaatteet on ilmaistu poliisin yhteisissä arvoissa ja tulevaisuuden tahtotila on ilmaistu Poliisiammattikorkeakoulun visiossa. Poliisin arvot ovat: oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi. Poliisiammattikorkeakoulun visio on: Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa edellisten lisäksi vuonna 2010 vahvistettu strategia. Liitteet 1. Poliisiammattikorkeakoulun strategia (suomi) 2. Polisyrkeshögskolans strategi 2

3 2. Laadunvarmistusjärjestelmä Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Poliisiammattikorkeakoulun organisaation, vastuunjaon, menettelytavat, toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan kaikissa toiminnan ja tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Se varmistaa yhdenmukaisen ja tehokkaan toiminnan ja on perusta jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmä tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi ja ymmärrettäväksi henkilökunnalle, opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. 2.1 Rakenne ja vastuut Poliisiammattikorkeakoulu vastaa toimintansa ja järjestämänsä koulutuksen laadusta laatupolitiikan ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus todennetaan säännöllisesti suoritettavilla sisäisillä arvioinneilla (CAF) ja osallistumalla määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne on seuraava: Kuvio 3. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne Laatupolitiikka on osa laadunvarmistusjärjestelmää ja sen määrittelee rehtori. Voimassa oleva toimintakäsikirja ja toimintaohjeet ovat Seitti-intranetin kautta koko henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla. Toimintakäsikirjan ja toimintaohjeiden lisäksi järjestelmään liitetään tarvittavaa viiteaineistoa helpottamaan työskentelyä Poliisiammattikorkeakoulussa. Laadunvarmistus perustuu ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa. Laaturyhmän muodostavat laatupäällikkö ja jokaisen osaston nimeämät kaksi edustajaa. Laaturyhmän keskeisin tehtävä on toimintakäsikirjan kokonaisuuden hallinta, sisällön päivittäminen ja toimintakäsikirjan kehittäminen saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Laaturyhmän tehtävänä on lisäksi koordinoida ja edistää laatutyötä Poliisiammattikorkeakoulussa. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulun prosessimaista toimintatapaa. Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on kuvattu toimintakäsikirjassa. Prosesseille on nimetty omistaja, jonka tehtävänä on prosessin ylläpito ja kehittäminen palaute- ja arviointitiedon pohjalta. 3

4 Kuvio 4. Poliisiammattikorkeakoulun prosessikartta Linkki: Prosessimatriisi (Toimintakäsikirjan luku 5) 2.2 Soveltamisalue Poliisiammattikorkeakoulussa laadunvarmistus kattaa organisaation kaikki toiminnot, eikä hallintajärjestelmän soveltamisessa ole tehty poissulkevia rajauksia. Laadunvarmistusjärjestelmän soveltamisessa ja laatutyössä otetaan huomioon poliisin laatustrategian määrittelemät ja laatutyölle asetetut tavoitteet. Laatustrategian mukaan laatutyössä kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kykenee vastaamaan tehtäviinsä ja asiakkaan odotuksiin. Laatutyössä painotetaan ydinprosessien ja osaamisen kehittämistä sekä tiimien toiminnan kehittämistä. 2.3 Laadunvarmistuksen menettelyt ja dokumentointi Laadunvarmistuksen toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kutakin menettelyä koskevissa prosessikaavioissa, prosessikorteissa ja toimintaohjeissa (luku 5). 4

5 Poliisiammattikorkeakoulu seuraa prosessien suorituskykyä ja kehittää niitä jatkuvan kehittämisen kehän (PDCA: Plan, Do, Check, Act) mukaisesti. Kuvio 5: Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyitä Poliisiammattikorkeakoulussam Poliisiammattikorkeakoulussa on laadunvarmistusjärjestelmään liittyen dokumentoitu: laatupolitiikka 5

6 toimintakäsikirja prosesseihin liittyviä prosessikaavioita ja prosessikortteja toimintaohjeita. Poliisiammattikorkeakoulussa kerätään tallenteita osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus. Tallenteita ovat mm. palautteet, itsearviointien tulokset, parantamisen paikka -tallenteet, laatutyöhön liittyvien palavereiden muistiot sekä johdon katselmuksien ja rehtorin yksikkövierailujen muistiot. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tallenteita säilytetään 2 vuotta. Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedonohjaussuunnitelman (TOS) mukaan. Siinä määritellään tarkemmin arkistoinnin menettelyt ja vastuut, säilytysajat ja asiakirjojen hävittäminen. Asianhallintaan, päätöksentekoon ja arkistointiin käytetään sähköistä ASPO-järjestelmää. 6

7 3. Johdon vastuu 3.1 Johdon sitoutuminen Poliisiammattikorkeakoulun johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän mukaiseen toimintaan ja järjestelmän jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. Rehtori määrittelee laatupolitiikan ja suorittaa rehtorin yksikkövierailuja sekä yhdessä johtoryhmän kanssa johdon katselmuksia. Jatkuva prosessien kehittäminen on yksi neljästä Poliisiammattikorkeakoulun vahvistetuista strategisista tavoitelinjauksista. Rehtori määrittelee toiminnan ja kehittämisen keskeiset linjaukset ja tavoitteet. Linkki: Turvallisuusohjeet (luku 5: Johtaminen / Riskienhallinta) 3.2 Asiakaskeskeisyys ja sidosryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistaminen Asiakkaiden tarpeita tunnistetaan toimimalla jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa asiakaskuntaan. Tarpeita tunnistetaan toimintaympäristön arvioinnin, asiakkaiden palautteen ja osaamistarpeiden arvioinnin avulla. Lisäksi asiakkaiden tarpeita kartoitetaan vuosittaisilla koulutustarvekyselyillä, joita hyödynnetään mm. koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa suunnittelussa. Poliisiammattikorkeakoulun keskeisimpiä asiakkaita ovat opiskelijat, poliisihallinto ja tutkimus- ja kehittämishankkeiden tilaajat ja rahoittajat. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluu sidosryhmien organisaatioita. Poliisiammattikorkeakoulun ydinprosessien tuottamat koulutus-, ohjaus- sekä tutkimus- ja kehittämispalvelut tuotetaan asiakas- ja työelämälähtöisesti. Tavoitteena on asiakkaan tyytyväisyys ja asiakkaalle tuotettu lisäarvo. 3.3 Laatupolitiikka Poliisiammattikorkeakoulun laatupolitiikka ohjaa päivittäistä työskentelyä ja laadun kehittämistä: Arvot, väestörakenne ja teknologia muuttuvat suomalaisessa yhteiskunnassa jatkuvasti. Poliisin toiminta on sovitettava näihin muutoksiin ja tulevaisuuden poliisihenkilöstöä kouluttavan Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa kehitettävä niitä ennakoiden. Koulutuksen ja tutkimustoiminnan jatkuva parantaminen voidaan toteuttaa vain järjestelmällisellä laatutoiminnalla. Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä kattaa organisaation, vastuunjaon, menettelytavat, toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan kaikissa toiminnan ja tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Poliisiammattikorkeakoulun tavoitteena on tehdä laatujärjestelmästä toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnot kuvataan prosesseina ja niitä kehitetään kattavan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin ja palautteen perusteella. Laatujärjestelmä varmistaa yhdenmukaisen toiminnan ja luo perustan jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi se tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi henkilökunnalle, opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Siten laatujärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulua sen toteuttaessa perustehtäväänsä, poliisihenkilöstön osaamisen ja tietoperustan ylläpitämistä ja parantamista. 7

8 Hervannassa Kimmo Himberg rehtori 3.4 Strateginen suunnittelu, tulosohjaus ja -johtaminen Poliisiammattikorkeakoulun strategisesta suunnittelusta vastaa rehtori, ja siihen osallistuvat johtoryhmä sekä muut määritellyt avainhenkilöt. Strategiset tavoitelinjaukset määritellään tarkemmin vuotta -mallilla laadittavassa toiminta ja taloussuunnitelmassa (TTS). Vuosittaista toimintaa ohjaa tulossopimus ja toiminta- ja taloussuunnitelma. Ryhmä- ja henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa asetetaan toimintaan liittyvät tavoitteet ryhmille ja yksittäisille viranhaltijoille. Linkit: Poliisiammattikorkeakoulun strategia Polisyrkeshögskolans strategi Vuosikirja 2010/2011 (verkkoversio, suomi & ruotsi) Annual Report 2010/2011 (verkkoversio) Liitteet Pedagoginen strategia Toiminta- ja taloussuunnitelma Tulossopimus 2010 Tutkimusstrategia 3.5 Laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelu ja ylläpito Laadunvarmistusjärjestelmän ylläpidosta vastaa laatupäällikkö johdon tuella yhdessä laaturyhmän kanssa. Laatupäällikkö esittelee laadunvarmistusjärjestelmää koskevat asiat rehtorille, joka päättää laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittelystä ja dokumentaatiosta. Laatutavoitteet on johdettu strategioista ja laatupolitiikasta. Laatutavoitteet on kirjattu tulossopimukseen ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Prosessien omistajat vastaavat prosessien toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä johdon, esimiesten ja henkilöstön tuella. Laatupäällikön tehtävänä on varmistaa ja tukea prosessien toimivuutta yhdessä laaturyhmän kanssa. Laatupäällikkö raportoi johtoryhmälle laadunvarmistusjärjestelmän suorituskyvystä ja parannustarpeista sekä varmistaa, että tietoisuutta laadunvarmistusjärjestelmän vaatimuksista levitetään kaikkialla organisaatiossa. 3.6 Vastuut ja valtuudet Toiminnan ohjauksen ja laadunvarmistuksen vastuut ja valtuudet on kuvattu Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä (alla). 8

9 Prosessien omistajat johdon, esimiesten ja henkilöstön tuella vastaavat prosessien toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä. Laatutyö ja laadun kehittäminen kuuluvat jokaisen Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevän viranhaltijan ja työntekijän päivittäiseen työhön. Linkki: Prosessien omistajat (luvun 5 taulukoissa) Liitteet Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö 3.7 Viestintä Poliisiammattikorkeakoulun viestinnällä tuetaan oppilaitoksen strategisia tavoitteita ja rakennetaan yhtenäistä poliisia. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisihallinnossa oman toimialansa viestinnästä. Viestinnän kokonaisvastuu on rehtorilla, ja viestintätiimi koordinoi ja hoitaa viestinnän käytännön toimia. Esimiehet toimivat alueensa viestinnän vastuuhenkilöinä. Hankkeiden ja prosessien viestinnästä vastaavat hankkeiden vastuuhenkilöt. Viestintätyössä sovelletaan poliisihallinnon yhteisiä viestinnän periaatteita ja käytäntöjä, jotka on kirjattu poliisin viestintästrategiaan ja koko hallintoa koskeviin viestintäohjeisiin. Oppilaitoksen viestinnän työnjakoja, vastuita, välineitä ja resursseja linjataan tarkemmin Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelmassa. Poliisiammattikorkeakoulun sisäisen viestinnän tavoitteena on varmistaa tietojen saatavuus, suunnittelu- ja päätösprosessien avoimuus sekä osallistumisen mahdollisuus yhteisön jäsenille. Sisäisen viestinnän pääkanava on Polamkin Seitti-intranet. Muita tärkeitä sisäisen tiedonkulun muotoja ovat esimerkiksi esimiesviestintä ja infotilaisuudet. Oppilaitoksen ulkoisen viestinnän päämääränä on tavoittaa kaikki oppilaitoksen sidosryhmät. Ulkoisen viestinnän keskeinen muoto on verkkoviestintä: osoitteeseen on koottu yleis- ja ajankohtaistieto oppilaitoksesta, poliisikoulutuksesta, poliisialan tutkimuksesta sekä hakuja valintatiedosta. Polamkin ulkoiset tiedotteet julkaistaan www-sivuilla. Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja IRC-galleriassa, Polamk on osa poliisin toimintaa. Vuosikirja, hakuopas ja muu sidosryhmille osoitettu viestintämateriaali on jaossa sidosryhmille joko painettuna versiona tai sähköisessä muodossa www-sivuilla. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvästä viestinnästä vastaa laatupäällikkö. Viestintä tapahtuu tiimi- ja henkilöstöpalavereissa, esimiespäivillä ja Seitin välityksellä. Liitteet Poliisin viestintästrategia Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirja - Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelma 9

10 3.8 Johdon katselmus ja rehtorin yksikkövierailut Johtoryhmä tekee johdon katselmuksen kaksi kertaa vuodessa. Keväällä strategian tarkastelun ja toimeenpanon seurannan yhteydessä ja vuodenvaihteessa tulossuunnittelun ja vuosiarvion yhteydessä. Johdon katselmuksessa tarkastellaan: itsearviointien ja ulkoisten arviointien tuloksia kerättyjä palautteita, niiden yhteenvetoja ja parannus- ja kehittämistoimenpiteitä prosessien suorituskykyä korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden toimeenpanoa aikaisempien johdon katselmusten seurantatoimenpiteitä laatujärjestelmään liittyviä muutoksia kehittämishankkeiden toteuttamista. Johdon katselmusten tulokset dokumentoidaan johtoryhmän pöytäkirjaan. Katselmusten tuloksena tehdään tarvittavat päätökset siitä, mitä toimenpiteitä käynnistetään laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseksi, prosessien parantamiseksi tai resurssitarpeiden korjaamiseksi. Lisäksi rehtori vierailee yksiköissä. Yksikkötapaamisilla muun muassa lisätään johdon ja henkilöstön avointa vuorovaikutusta, kehitetään toimintaa ja laatua, saadaan palautetta organisaation toiminnasta ja edistetään yhteistyötä. Rehtorin vierailut dokumentoidaan yksikön normaalien palaverikäytäntöjen mukaan, ja muistiot/pöytäkirjat säilytetään yksikössä. 10

11 4. Resurssien hallinta 4.1 Opiskelijat Poliisiammattikorkeakoulun tärkeä voimavara ovat motivoituneet ja sitoutuneet opiskelijat. Tämän voimavaran saavuttamisessa olennaisia tekijöitä ovat opiskelijavalinnat, korkealaatuinen koulutus sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen, erityisesti opintojen kehittämisessä. Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin opiskelijaa, joista tuhat on tutkintoopiskelijoita. Lähiopetuksessa olevien opiskelijoiden määrä vaihtelee kurssien ja opintojen vaiheen mukaan. Poliisikoulutukseen hakeutuvien on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti hyväkuntoisia, luonteeltaan auttamishaluisia ja heidän on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan ammatillista, tutkintoon johtavaa koulutusta seuraavan kaavion mukaisesti: 11

12 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Poliisiammattikorkeakoulussa toimii oppilaskunta, jonka jäseniä ovat automaattisesti kaikki Poliisiammattikorkeakoulun täysipäiväiset opiskelijat. Oppilaskunnan tarkoituksena on taata kaikille opiskelijoille virikkeellinen opiskeluympäristö yhteistyössä eri oppilaitosten oppilaskuntien sekä Poliisiammattikorkeakoulun ja sen henkilöstön kanssa. Oppilaskunta keskittyy koulutukseen ja opintoihin liittyviin kysymyksiin sekä osallistuu tarvittaessa yhteiskunnalliseen keskusteluun oppilaskuntaa ja poliisitoimintaa koskevissa asioissa. Oppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää kurssiedustajista ja erikseen valituista luottamushenkilöistä koostuva oppilaskunnan hallitus, jota johtaa puheenjohtaja yhteistyössä varapuheenjohtajan kanssa. Puheenjohtajan ja muiden luottamushenkilöiden toimikauden pituus on noin puoli vuotta. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan jäsenistön keskuudesta oppilaskunnan yleiskokouksessa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu viikoittain keskustelemaan ja päättämään ajankohtaisista asioista ja toimintalinjoista ja nimittää joukostaan opiskelijaedustajan Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen sekä erilaisiin työryhmiin ja lautakuntiin. Oppilaskunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulussa toimii opiskelijayhdistys Poliisiopiskelijat ry, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa. Yhdistys julkaisee kurssimatrikkeleita ja järjestää erilaisia vapaa-ajan tilaisuuksia ja tapahtumia. Sen jäseneksi voidaan hyväksyä kaikki Poliisiammattikorkeakouluun opiskelemaan hyväksytyt ja yhdistyksen jäseneksi haluavat henkilöt, eikä se kerää jäsenmaksua. Oppilaskunnan ja opiskelijayhdistyksen lisäksi jokainen opiskelija voi käyttää vaikutusmahdollisuuksiaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijapalautejärjestelmän kautta. Järjestelmän tavoitteena on tuottaa systemaattista ja dokumentoitua tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä. Opintoihin liittyvää palautetta kerätään säännöllisesti kaikista oppiaineista ja opintojaksoista ja opiskelijoiden antaman palautteen jälkeen opettaja on velvollinen antamaan vastapalautteen ryhmälle muun muassa palautteen aiheuttamista kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi opiskelijat voivat antaa oppilaitokselle avointa palautetta sekä sähköiseen palautelaatikkoon että paperilla. Opiskelijoiden antamista palautteista tehdään kooste, joka menee tiedoksi opettajalle, hänen lähiesimiehelleen, koulutuspäällikölle ja koulutussuunnittelijalle. Opetusalueiden tiimit käsittelevät saatua palautetta säännöllisesti tiimipalavereissaan. Opiskelijoille palautteen vaikuttavuudesta tiedotetaan intranetissä. Lisäksi on toivottavaa, että opiskelijat antaisivat opetuksen yhteydessä opettajalle myös välitöntä palautetta, jolloin siihen on helpompi reagoida nopeasti. Palautteenanto ja saaminen eivät rajoitu ainoastaan opiskelua koskevaan palautteeseen, vaan opiskelijat voivat antaa palautetta myös Poliisiammattikorkeakoulun palveluntuottajille, kuten opiskelijaravintola Amicalle sekä kirjastolle. Molemmille em. tahoista palautetta voidaan antaa sekä Internetin välityksellä että paperisella lomakkeella. Yhteystiedot antaessaan palautteenantajan on myös mahdollista saada vastaus palautteeseensa. 4.2 Henkilöstö Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstötyö perustuu vahvistettuun henkilöstöstrategiaan ja henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstöstrategia kytkee henkilöstönäkökulman osaksi organisaation strategista suunnitteluprosessia sekä tukee henkilöstötoimien osalta oppilaitoksen päästrategiaa ja siinä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategian mukaista toimintaa ohjataan henkilöstösuunnitelmalla, jossa määritetään strategisten tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet viisivuotiskausittain. 12

13 Rekrytoinnin tavoitteena on valita ammattitaitoisin, osaavin ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään soveltuvin henkilö kulloinkin avoinna olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Henkilöstön rekrytoinnit perustuvat Poliisiammattikorkeakoulussa pää- ja henkilöstöstrategiaan sekä niiden pohjalta laadittavaan henkilöstösuunnitelmaan ja henkilöstöbudjettiin. Uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaa lähiesimies. Perehdytyksen kattavuuden varmistamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa on käytössä perehdytyssuunnitelma, johon toteutunut perehdytys aihealueittain kuitataan. Perehdytyksen jälkeen perehdytyssuunnitelma toimitetaan arkistoitavaksi hallinto- ja henkilöstöyksikköön. Uusia työntekijöitä varten on lisäksi laadittu erillinen Uuden työntekijän opas, johon on koottu keskeistä virkasuhteen alkuvaiheessa tarvittavaa tietoa. Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen varmistetaan vuosittaisissa ryhmä- ja yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa, joiden pohjalta kullekin työntekijälle laaditaan henkilökohtainen kehittymis- ja koulutussuunnitelma. Esimiehet kokoavat osaamistarpeista lisäksi tiimikohtaiset yhteenvedot, joiden pohjalta valmistellaan Poliisiammattikorkeakoulun vuosittainen yleistä henkilöstökoulutusta koskeva suunnitelma. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua myös kansainväliseen Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) järjestämään koulutukseen. Koulutuksesta julkaistaan vuosittainen koulutuskalenteri poliisin intranetissa. CEPOL:in järjestämään koulutukseen hakeudutaan kansainvälisen yksikön kautta. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on Poliisiammattikorkeakoulussa osa työsuojelutoimintaa ja perustuu työhyvinvointisuunnitelmaan. Työsuojelutoimikunta koordinoi ja toteuttaa työhyvinvointityötä yhdessä henkilöstöhallinnon ja johdon kanssa sekä raportoi tarvittaessa työhyvinvointiasioista johdolle ja johtoryhmälle. Henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuottaa Tampereen työterveys ry. Toiminnan tavoitteena on henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ja se perustuu määräajaksi solmittuun sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan. Työterveysasioiden tilaa, toteutumista ja kehittämistarpeita seurataan säännöllisillä yhteistyöpalavereilla. Liitteet Henkilöstöstrategia 2011 Henkilöstösuunnitelma Perehdytyssuunnitelma Työhyvinvointisuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Uuden työntekijän opas 4.3 Kumppanuudet Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Poliisihallitus, poliisin valtakunnalliset yksiköt ja poliisilaitokset. Muita yhteistyötahoja ovat muut valtion turvallisuusviranomaiset, yksityinen turvaala, yhteistyöyliopistot, tutkimuslaitokset, turvallisuusalan oppilaitokset sekä muut ammattikorkeakoulut. Muita tärkeitä asiakas- ja yhteistyötahoja ovat Pelastusopisto, Hätäkeskuslaitos, Tulli, Rajavartiolaitos ja yksityinen turva-ala, joiden henkilöstöä opiskelee Poliisiammattikorkeakoulussa tai joille Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa koulutuspalveluita 13

14 Keskeisiä palveluntuottajia ovat poliisin tekniikkakeskus, hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK, hallinnon palvelukeskus Palkeet ja Senaattikiinteistöt. Lisäksi hankitaan kiinteistöhuolto-, siivous- ja ravitsemuspalveluita sekä media-, mainos- ja painotuotepalveluita eri palveluntuottajilta. Kuvio 6. Poliisiammattikorkeakoulun verkostotarkastelu Yksi Poliisiammattikorkeakoulun strategian mukaisista linjauksista on kansainvälistyminen. Keskeisin yhteistyökumppani kansainvälisessä toiminnassa on Euroopan poliisiakatemia CEPOL. Eurooppalaista poliisitutkimusyhteistyötä tehdään myös European Police Research Institute Collaboration (EPIC) -verkoston kanssa. Pohjoismainen yhteistyö tapahtuu NORDCOP-yhteistyössä ja pohjoismaisessa poliisitutkimuksen verkostossa. Baltia-yhteistyö perustuu poliisiylijohtajien sopimukseen ja se toteutuu pääasiassa opintovierailujen merkeissä. Venäjä-yhteistyö perustuu ministeritason sopimuksiin sekä Poliisiammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppaneiden kahdenvälisiin sopimuksiin. Venäjällä Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneita ovat The Academy of Management of the Interior of the Russian Federation Moskovassa ja St. Petersburg University of the Ministry of the Interior of the Russian Federation Pietarissa. Liitteet 14

15 Tutkimus- ja kehittämisosaston sidosryhmäkartoitus 4.4 Rahoitus Poliisiammattikorkeakoulun rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista: - valtion budjetista saatava kehysrahoitus - maksullisen palvelutoiminnan tulot - Poliisihallituksen myöntämä hankerahoitus - muu tutkimukseen ja kehittämiseen saatu erillisrahoitus Poliisiammattikorkeakoulun kokonaisrahoitus on 25 miljoonaa euroa, josta tulorahoituksen osuus on noin viisi prosenttia. Poliisihallituksen kanssa vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan resursseista ja toiminnan tavoitteista. Resurssien jako perustuu Poliisihallituksen vahvistamaan resurssienjakomalliin. Poliisiammattikorkeakoulun tulossopimukset ja toimintakertomukset ovat nähtävillä Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilta. Liitteet: Poliisin valtakunnallisten yksiköiden resurssimallien vahvistaminen (Poliisihallituksen päätös , 2020/2011/2102) Poliisiammattikorkeakoulun resurssimalli Resurssien sisäinen jako Poliisiammattikorkeakoulun rehtori päättää rahan jaosta ja henkilöresursseista sekä vahvistaa tulosyksiköiden ja tiimien tulotavoitteet. Sisäisellä resurssien jaolla tuetaan strategian toteutumista, tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden saavuttamista ja erikseen sovittujen kehittämishankkeiden toteuttamista. Talouden seuranta Poliisiammattikorkeakoulun käyttötaloussuunnitelmien reaaliaikainen seuranta tapahtuu yksikkö-, tiimi- ja projektikohtaisten Web-raporttien avulla, joiden katseluoikeus on koko henkilökunnalla. Linkit: Talousarviolaki /423 Talousarvioasetus / Tilahallinta Poliisiammattikorkeakoulu toimii Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa Tampereella Hervannassa. Poliisiammattikorkeakoulun Poliisikoiralaitos- yksikön toimitilat ovat Hämeenlinnassa Koiramäellä. 15

16 Hervannan toimitilat ovat valmistuneet vuosina ja Poliisikoiralaitoksen 1920-luvulla. Hervannan kampusalueen tontin pinta-ala on 23 hehtaaria ja tilojen kokonaispinta-ala lähes m2. Kampusalue sisältää oppilaitoksen päärakennuksen, ravintolatilat, liikunta- ja ajoneuvohallit, harjoitusalueen, testiradan, ajoharjoitteluradan sekä opiskelijoiden majoitustilat (773 vuodepaikkaa). Myös Poliisimuseo toimii kampuksella. Poliisikoiralaitoksella Hämeenlinnassa on käytössä toimintatiloja noin 2000 m2 ja Koiramäen tontin suuruus on kuusi hehtaaria. Tilojen varaus Opetustilat varataan opintopalveluiden ylikonstaapeleilta. Tilojen käytön suunnitteluun käytetään Mimosa-lukujärjestysohjelmaa. Suunnittelu rakentuu kuuden viikon opetussuunnitelmaan. Varaukset ja toivomukset opetustilojen käytöstä tulee toimittaa opintopalveluiden ylikonstaapeleille 4 viikkoa ennen kurssin ajankohtaa. Henkilöstö voi itse varata neuvottelutilat Outlook kalenterin kautta. Harjoitusalue varataan täydennyskoulutusyksikön harjoitustilat-toiminteen ylikomisariolta tai harjoitusmestarilta. Ampumaradat varataan täydennyskoulutusyksikön maksullisen voimankäyttöopetuksen opettajalta. Ampumaratoja hallinnoidaan varauskalenterilla, johon on ensin merkitty suomen- ja ruotsinkielisen perustutkinnon varaukset sekä täydennyskoulutuksen maksullisen koulutuksen varaukset. Ampumarataa tarvitseva kurssinjärjestäjä ilmaisee tilatarpeensa varauksista vastaavalle opettajalle ja tämän jälkeen varaus merkitään varauskalenteriin. Johtokeskuksen tilahallinnointi tapahtuu johtokeskusneukkarissa olevalla varauskalenterilla. Opiskelijoiden ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuvien majoitus on järjestetty kampusalueella sijaitsevissa majoitustiloissa. Majoitukseen liittyvät ohjeet ovat kurssille tulijan ohjeessa, majoitusohjeessa sekä majoitustiloissa. Majoittumista kampusalueella ohjaa myös Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssääntö. Pysäköinti Poliisiammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota ajoneuvojen pysäköintipaikat henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kampusalueen pysäköintipaikat (lämpöpistokepaikat) ovat maksullisia ja niiden käytöstä tehdään kirjallinen sopimus talousyksikössä. Lisäksi on käytössä maksuttomia pysäköintipaikkoja opiskelijoille ja kurssilaisille Poliisiammattikorkeakoulun läheisyydessä Vaajakadulla. Linkki: Ajo-ohjeet ja tietoa pysäköinnistä www-sivuilla Liitteet Järjestyssääntö (suomi) Ordningsstadga Kampusalueen kartta Kurssille tulijan opas Majoituskortti (suomi) 16

17 Inkvarteringskort Opiskelijan opas (suomi) Studieguide 4.6 Ajoneuvot Poliisiammattikorkeakoulun hallinnassa on noin 100 ajoneuvoa. Ajoneuvot ovat opetuksen resursseja, ja niitä käytetään henkilökunnan virkamatkoilla. Virkamatkaa varten ajoneuvo tulee varata ensisijaisesti sähköpostilla, tai puhelimella Ajoneuvo tulisi varata viimeistään yhtä työpäivää ennen virkamatkaa. Ajoneuvon kuljettajalla tulee olla voimassa oleva ajolupa. Uusien työntekijöiden ajoluvan edellytyksenä olevan ajonäytteen ottaa vastaan liikennetiimin ajo-opettajat, joihin tulee ottaa yhteyttä ajoluvan hankkimiseksi. Poliisiammattikorkeakoulussa toimii poliisihallinnon reserviautojärjestelmä Liite Poliisiammattikorkeakoulun ajoneuvomääräys 67/1.1.1/2/ Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto ja tiedonhankinta Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto on erikoistunut poliisialaan. Sen ensisijaisena tehtävänä on tukea opetusta, opiskelua ja poliisialan tutkimusta. Kokoelma keskittyy poliisialaan, johtamiseen, oikeustieteisiin, kriminologiaan ja muihin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin. Kirjasto palvelee kaikkia poliisiorganisaatiossa työskenteleviä. Linkit: ETSIVÄ-kokoelmatietokanta, aukioloajat ja yhteystiedot Tietoa kirjastosta Tiedon lähteille Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä kansainvälisenä oppimis- ja tiedonhankintafoorumina on CEPOL:n verkkosivut. CEPOLin verkkosivut on jaettu julkiseen ja rekisteröitymistä vaativaan osioon. Jokainen kirjautunut käyttäjä pääsee CEPOLin e-kirjastoon, joka sisältää jäsenmaiden ammatti- ja tutkimusjulkaisuja. Poliisiammattikorkeakoulussa CEPOLin e-kirjastoa ylläpitää kirjasto. CEPOLin e-net-verkkopalveluun kuuluu e-kirjaston lisäksi dokumenttien hallintajärjestelmä, verkko-oppimisympäristö, keskustelupalstat ja chat-huone, joihin pääsee omien oikeuksiensa mukaisesti. Linkit: CEPOLin verkkosivut Rekisteröityminen 17

18 4.8 Poliisimuseo Poliisimuseon tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia ja asettaa näytteille Suomen poliisihallinnon eri yksiköiden toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa. Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosastoa. Poliisimuseo palvelee suurta yleisöä, poliisiorganisaatiota ja alan tutkijoita. Linkit: Poliisin museot Poliisimuseo 4.9 Materiaalien ja palveluiden hankinta Poliisiammattikorkeakoulun hankintatoimea ja -suunnittelua ohjaa sisäasiainhallinnon hankintaohje, Poliisiammattikorkeakoulun hankintaohje ja ohjesääntö. Hankintojen toteutus perustuu hankintasuunnitelmaan. Hankinnat toteutetaan vuosibudjetin mukaisesti hyödyntäen ensisijaisesti valtionhallinnon puitesopimuksia. Ostopalveluiden hankintojen (ravitsemuspalvelut, siivous, turvapalvelut, tulostuspalvelut, työterveys, liinavaatehuolto) yhteydessä määritellään palvelun laatu ja laadun seuranta. Laadun seurannasta vastaavat nimetyt yhteyshenkilöt. Ostopalvelut kilpailutetaan sisäisen laatumatriisin mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulun talousyksikkö koordinoi hankintoja ja ohjeistaa ja opastaa hankintoihin ja palvelujen ostoon liittyvissä tehtävissä. Liitteet: Laadunvarmistuksen menettelyt ja kilpailuttamissuunnitelma ostopalveluissa Poliisiammattikorkeakoulun hankintaohje liitteineen Voimassa olevat puitesopimukset Linkit: Laki julkisista hankinnoista (hankintalaki) /348 Asetus julkisista hankinnoista /614 Laskutusosoite 4.10 Tietohallinto ja verkko-opetus Poliisiverkkoon liittyvä perustietotekniikka on ulkoistettu poliisin yhteisen sopimuksen mukaisesti HALTIK:lle. Muusta tietohallinnosta (mm. siviiliverkko, AV-laitteet, omat järjestelmät) vastaa tietohallintotiimi. 18

19 Poliisiammattikorkeakoulussa verkko-opetus on sulautuvaa opetusta. Verkko-opetusta on toteutettu vuodesta 2005 alkaen. Sen painopiste on asynkronisessa verkko-opetuksessa, jossa opettaja ja oppilas voivat työskennellä verkossa aikaan tai paikkaan sitoutumatta. Kaikilla tutkintotasoilla on käytössä Moodle-oppimisalusta. Opetuksessa käytetään lisäksi Webexohjelmaa, jota voidaan hyödyntää webinaareissa, web-vierailijaluennoissa, synkronisessa verkkoopetuksessa ja palavereissa. Poliisiammattikorkeakoulun strategisen tavoitelinjauksen mukaan oppimisympäristöjä kehitetään nykyistä monimuotoisemmiksi erityisesti verkkopedagogiikkaa hyödyntämällä. Linkit: Perustutkintokoulutuksen Moodle (Elli2) Päällystötutkintokoulutuksen Moodle 4.11 Riskienhallinta ja turvallisuus Kokonaisvastuu riskienhallinnasta ja turvallisuudesta on Poliisiammattikorkeakoulun rehtorilla. Poliisiammattikorkeakoulun riskienhallinnan seurannan organisoinnista, riskienarvioinnin toteuttamisesta ja riskienarvioinnin tulosten esittelystä johdolle vastaa laatupäällikkö ja hänen varahenkilönään lakimies. Riskienhallinta on jatkuva prosessi ja riskien kokonaisarviointi päivitetään puolivuosittain siten, että riskienhallinnan tulokset ovat hyödynnettävissä tulossuunnitteluprosessissa. Muu riskienhallinta (esim. työsuojelu, tietoturva) toteutetaan sovitun mukaisesti. Organisaatioturvallisuutta kehittää turvallisuuspäällikkö, joka voi antaa yksittäistapauksessa kaikkia velvoittavia määräyksiä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin organisaatioturvallisuus jakautuu kahdeksaan osa-alueeseen:1) poliisin organisaatioturvallisuuden ohjaus- ja tukipalvelut, 2) henkilöstöturvallisuus, 3) toimitilaturvallisuus, 4) tietoturvallisuus (vastaa tietohallinto), 5) tarkastustoiminta, 6) koulutus, 7) ympäristöturvallisuus ja 8) turvallisuusyhteistyö. Turvallisuuspäällikkö esittelee rehtorille tämän ratkaistavaksi tulevat turvallisuusasiat, kuten pelastus- valmius- ja turvallisuuden toimintasuunnitelman laatiminen ja ylläpito. Hän vastaa myös tehtäväalueeseen liittyvästä koulutuksesta, harjoituksista ja tarkastusten suorittamisesta sekä niiden raportoinnista. Turvallisuuspäällikkö toimii valmiuspäällikkönä, suojelujohtajana ja työsuojelupäällikkönä. Jatkuvan tilanneseurannan ja oikean reagoinnin mahdollistamiseksi jokaisen on raportoitava viivytyksettä akuuteista ja vakavista ja laajoista turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista, poikkeamista, läheltäpiti tilanteista tai niiden epäilyistä viivytyksettä poliisihallitukselle, yksikön johdolle, turvallisuuspäällikölle, turvallisuusorganisaatiossa asiasta vastaavalle henkilölle ja työsuojelutapausten osalta myös työsuojelupäällikölle. Raportoinnin välineinä käytetään raportointia varten valmistettuja erillisiä sähköisiä raportointipohjia, jotka ovat käytettävissä poikkeamailmoitukset -työtilassa: https://neukkari.intermin.fi/poliisi/sivustohakemisto/poikkeamailmoitukset/default.aspx 19

20 5. Poliisiammattikorkeakoulun toiminta Poliisiammattikorkeakoulu toimii prosessimaisesti, ja sen toiminnassa on tunnistettu prosessikartassa mainitut prosessit. Ydinprosesseja ovat opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja kehittäminen. Ydinprosessit jakaantuvat pääprosesseihin ja edelleen osaprosesseihin. Yhteiset palveluprosessit ovat ydinprosessien välttämättömiä tukitoimintoja. Jokaisella prosessilla on prosessin omistaja ja hänen apunaan prosessin vastuuhenkilö. 5.1 Opetus ja oppiminen Opetuksen ja oppimisen prosessia ohjaavat strategiat ja toiminnan suunnittelu, ja prosessin tuloksena syntyy oppimistuloksia. Kuvio 7. Opetuksen ja oppimisen toimintakaavio Pääprosessit ja osaprosessit Prosessin omistaja Prosessin vastuuhenkilö Prosessin kuvaaminen Koulutustoiminnan suunnittelu, ohjaus ja arviointi Koulutusjohtaja Koulutusjohtaja Erikoissuunnittelija Tunnistettu Vuosikello 20

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA)

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA) SISÄLLYSLUETTELO 1 (13) A. LAATUKÄSIKIRJA... 4 A1. KOTUN MENESTYSTEKIJÄT... 4 A2. JOHDON VASTUU JA VALTUUDET SEKÄ ORGANISAATION KUVAUS... 4 A3. TOIMINNAN SUUNNITTELUN KUVAUS... 4 A4. LAATUJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n s t r at e g i a Sisällysluettelo 1 Poliisiammattikorkeakoulun strategian lähtökohtia 2 2 Strategian yhteenveto 3 3 Poliisiammattikorkeakoulun prosessit

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2011

Henkilöstöstrategia 2011 Henkilöstöstrategia 2011 Johdanto Poliisiammattikorkeakouluun perustettiin marraskuussa 2008 työryhmä laatimaan henkilöstöstrategiaa ja -suunnitelmaa. Työryhmän toimeksiantona oli luoda puitteet organisaation

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011 Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä JÄSENISTÖN JA ASIAKKAIDEN TARPEET Palvelut PROJEKTIT Jäsenyyden vahvistaminen Hallinto ja talous Viestintä PERUSTEHTÄVÄ Julistus Kasvatus resurssit Diakonia

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot