PROJEKTISUUNNITELMA Älä o tumput suarana"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA Älä o tumput suarana""

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA Älä o tumput suarana" Nuorten aktiivisuuden lisääminen ja koulunkäynnin tukeminen

2 Projektisuunnitelma Sivu 2/15 Sisällysluettelo 1 Projektin lähtökohta ja teoriatausta Kohderyhmät ja edunsaajat Tavoitteet ja niiden toteutumisen mittarit Tavoitteiden muuttaminen pysyväksi toiminnaksi Toteutustapa Työsuunnitelma Budjetti Projektin riskit Projektiorganisaatio ja johtamismalli Raportointijärjestelmä ja seuranta Arviointi...15

3 Projektisuunnitelma Sivu 3/15 1 Projektin lähtökohta ja teoriatausta alkaneen kaksivuotisen Älä o tumput suarana projektin lähtökohtana on palvelutuotannon järjestäminen Tampereella uudella tavalla. LASIPAJA-hankkeessa ryhmitellään lasten ja nuorten palvelut ikäryhmittäin. Taustalla on kuntalaisten palvelujen parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehitetään palveluiden asiakaslähtöistä järjestämistä tilaajan ja eri tuotantojen yhteistyöllä luvun elinympäristö ja uudet palvelutarpeet edellyttävät palveluiden uudelleenjäsentämistä ja yhteistyötä. Tavoitteena on kuntalaisen joustava, ripeä ja vaikuttava palvelu sekä kokemus, että hän on aina oikeassa paikassa. Työntekijän näkökulmasta tavoitteena on moniammatillisen työn mahdollistaminen, moniammatillisen työn ja monialaisen yhteistyön kehittyminen sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen osalta tavoitteena on tarvelähtöiset ikäsopimukset nykyisten sektorisopimusten sijaan, kustannustehokkuus ja resurssien yhteinen tarkastelu sekä eri palveluiden vaikuttavuuden ja kustannuskehityksen uudenlainen todentaminen ja seuranta. Tavoitteeseen edetään pienin askelin, joista ensimmäinen on uudenlaiset palvelusopimukset vuoden 2015 alusta. Tätä tukevat jo käynnistyneet joustavat, moniammatilliset lasten, nuorten ja perheiden palvelupilotit. Lasten ja nuorten palvelujen asiakaslähtöinen järjestäminen linkittyy alakäsitteenä LANUPOL-kuntien (Hämeenlinna, Oulu, Pieksämäki, Sastamala ja Tampere) hankkeeseen. Kuntakokeiluihin perustuvassa valtakunnallisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palvelurakennetta vastaamaan lapsiperheiden, lasten ja nuorten lukujen hyvinvointi- ja koulutushaasteisiin. Älä o tumput suarana on yksi kolmesta vuonna 2013 Tampereella aloittaneista joustavista lasten ja nuorten palvelupiloteista. Kuntakohtaisena tarkoituksena on solmia uudet palvelusopimukset vuodesta Älä o tumput suarana - pilotin toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue. Kaksi muuta pilottihanketta ovat Lasten ja perheiden talo (avopalvelut, tilaajaryhmä), joka on suunnattu pienille lapsille ja heidän perheilleen sekä lasten ja perheiden Asuinalueeni Annala-Kaukajärvi asiakaslähtöinen -pilotti (kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut). Palvelujen käyttäjien tavoitteena on myös palvelutuotannon parempi hahmottaminen sekä viranomaisyhteistyön lisääminen nuorten ja heidän perheidensä parhaaksi. Pilottien kautta on tavoitteena tehostaa nykyistä toimintaa ja synnyttää kokonaan uusia palveluja vastaamaan paremmin nykyistä palvelujen tarvetta sekä ennakoida tulevaisuuden tarpeisiin.

4 Projektisuunnitelma Sivu 4/15 Tamperelaisten toimijoiden kesken tavoite on lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä ja tehostaa moniammatillisuutta. Nykyinen palvelumalli korostaa liikaa vain oman hallinnon alan tuntemusta ja sen puitteissa toimimista eikä kannusta laajempaan yhteistyöhön virkamiesten kesken. Tässä pilotissa ovat yhdessä mukana nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä avopalvelut, sosiaalija terveystoimi. Älä o tumput suarana pilotin keskeisin tavoite on nuorten aktiivisuuden lisääminen ja koulunkäynnin tukeminen, puhutaan myös kouluosallisuuden tukemisesta - koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Suurella ja kasvavalla osalla nuorista on vaikeuksia saada perusopetus ja oppivelvollisuus suoritettua ilman yksilöllisiä tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Toisen asteen koulutukseen pääseminen ei ole heidän isoin ongelmansa, vaan ensisijaisten koulutuspaikkatoiveiden toteutuminen, tutkintotavoitteellisessa koulutuksessa pysyminen ja sitä kautta työelämään sijoittuminen. Keväällä 2013 peruskoulunsa päätti nuorta Suomessa heistä ei hakenut mihinkään ammatilliseen koulutukseen. Tilastojen mukaan Pirkanmaalla on 2013 syksyllä 5100 työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta. Määrä on noussut 20 % viimeisen vuoden aikana. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttää n. 10 % opiskelijoista, joista monet jo opintojen alkuvaiheissa. Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna Suomessa yhteensä 298. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 86 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 212. Koulupudokkaista yli puolet oli poikia. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneistä poikia oli 45 ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneista 117 (Tilastokeskus).

5 Projektisuunnitelma Sivu 5/15 Peruskoulun koulupudokkaat lukuvuosina 1999/ /2012: Lukuvuosi Oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneet 1) Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet 2) Yhteensä Kevätlukukauden lopun 9.- luokkalaisten määrään verrattuna, % Kevätlukukauden 9.-luokkalaisten määrä 1999/ , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , /2011 * , /2012 * , *Eivät osallistuneet lainkaan opetukseen. Oppivelvollisuusiän noston vaikutus palvelun tarjontaan ja toisen asteen kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee ottaa huomioon nuorten uusia koulutusmahdollisuuksia suunniteltaessa. Perusopetuksen päättövaiheessa voisi oppilas esimerkiksi opiskella osan aineistaan (valinnaisuudestaan) toisen asteen koulutuksessa ja myöhemmin aloittaessaan jatko-opintonsa hän voisi lukea hyväkseen aikaisemmin suorittamiaan opintojaan (vrt. Tandem-hanke). Perusopetuksen ja toisen asteen koulutustarjontaa ja työnjakoa koulutuksen järjestämisessä on selkeytettävä. Lisäopetuksen järjestämisen ja toisen asteen koulutukseen hakeutumisen tapaa on mietittävä uudelleen, niin että se

6 Projektisuunnitelma Sivu 6/15 paremmin vastaa nykytilaa. Uudenlaisten oppimisympäristöjen ja tapojen tuominen on välttämätöntä. Nuorille on pystyttävä järjestämään myös helposti saavutettavaa ns. matalan kynnyksen palvelutarjontaa. Tehokkaana syrjäytymisen ehkäisijänä toimii malli, minkä mukaan nuorella olisi välitön pääsy psykiatrisen sairaanhoitajan, koulukuraattorin tai psykologin vastaanotolle. 2 Kohderyhmät ja edunsaajat Palveluiden käyttäjät - perheet Nuoret! Älä o tumput suarana projektin hyötyjät Työelämä Palveluiden tuottajat Hankkeessa ensisijaisia hyödyn saajia ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja heidän huoltajansa. Selkeämmästä ja joustavammasta toimintatavasta hyötyvät viranomaiset, käytännön toimijat eli palvelujen tuottajat kuntaorganisaatiossa: opetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kuntaorganisaatio hyötyy, kun toiminta tehostuu ja kustannussäästöjä syntyy.

7 Projektisuunnitelma Sivu 7/15 Hyötyjänä on myös työelämä. Jos toisen asteen koulutustehokkuus saadaan nousemaan, on syytä odottaa myös ammattitaitoisen työvoiman määrän lisääntyvän ja laadun paranevan. 3 Tavoitteet ja niiden toteutumisen mittarit Jokaiselle nuorelle on taattava perusopetuksen päättötodistus sekä löydettävä sellainen toisen asteen koulutuspaikka, minkä nuori itse kokee mielekkäänä ja sitouttavana. Perusopetuksen päättövaihe voisi ulottua 9. luokan kevään jälkeen vielä seuraavaan syksyynkin, minkä aikana peruskoulujen opinto-ohjaajat ja toisen asteen koulutuksesta vastaavat henkilöt tekisivät tiiviimpää yhteistyötä potentiaalisten pudokkaiden eteen. Hanke on jaettu eri osatavoitteisiin. Projektiin kuuluvat prosessit ovat pääosin pitkäkestoisia ja jatkuvia, joten tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti toisen toimintavuoden aikana. Projektista vastaavan päällikön toimenkuvaan kuuluu myös mm. TET-toimikunnan ja toisen asteen yhteistyötiimin puheenjohtajuus, Nuorisotakuutyöryhmään kuuluminen sekä useisiin muihin työryhmiin kuuluminen. Nämä tehtävät palvelevat olennaisesti varsinaista hanketta. Projektiin kuuluu myös perusopetuksen ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen. Oppisopimuskoulutuksen merkitystä ja mahdollisuuksia on syytä arvioida uudelleen. Prioriteettina on syksyn 2013 aikana luoda lisäopetuksen järjestämiseen uudenlainen malli sekä kuvata toimintatavat koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi Tampereella niin, että lukuvuoden alkaessa tuo malli olisi toimijoiden tiedossa ja käytössä. Projekti on jaettu a) toiminnallisiin ja b) rakenteellisiin eli organisatorisiin tavoitteisiin. Toiminnallisten tavoitteiden mukaan projekti on onnistunut, jos syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen on saatu parannusta ja syrjäytymisen ehkäisyä on pystytty tehostamaan koulutuksen ja viranomaisyhteistyön avulla. Rakenteelliset tavoitteet toteutuvat, kun palveluja tarjotaan entistä asiakaslähtöisemmin. Nuoria ja heidän perheitään ajatellen on kehitettävä sähköinen toimintaympäristö, minkä avulla kokonaisuus on hahmotettavissa ja palvelut paremmin saavutettavissa. Perusopetuksen sisään tuodaan erilaisia polkuja, joita kulkemalla oppivelvollisuus voidaan joustavasti suorittaa. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut, joista esimerkkinä Silta-Valmennuksen kanssa tehtävä yhteistyö, on ulotettava jatkossa tehokkaammin perusopetukseen. Tämä ns. pajakouluvaihtoehto yhdessä jopo- ja lisäopetustoiminnan kanssa on syytä nähdä ja käsitellä jatkossa myös yhtenä kokonaisuutena. Jokaisessa

8 Projektisuunnitelma Sivu 8/15 yläkoulussa tulee olla vuonna 2015 jonkinlainen joustavan perusopetuksen ryhmä. Koulutuspalveluiden alueellinen tasa-arvo on pidettävä mielessä. Pajakoulumaisen vaihtoehdon toteuttaminen jokaisella alueella on tavoitteena. Nuorten aktiivisuutta tulee tukea ja kannustaa ja heidät on saatava tiukemmin kiinnostumaan omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. Itsestään ja yhteiskunnasta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle. Koulutuksen ja kasvatuksen keinoin on nuoria houkuteltava osallistumaan päätöksentekoon, kansalaisvaikuttamiseen ja yrittäjyyteen. Indikaattoreina ja mittareina voidaan esim. pitää perusopetuksensa päättäneiden oppilaiden hakeutumista, sijoittumista ja pysyvyyttä toisen asteen opinnoissa. Ensisijaisten valintojen toteutuminen yhteishaussa kertoo sekin paljon. Vertailu- ja tunnuslukuja voidaan luoda myös mm. HIP (harrastava iltapäivä) toiminnan ja Liikkuva koulu hankkeen kautta. Sosiaali- ja terveyspuolen tutkimustietoa on myös hyödynnettävä. Projektin tavoitteiden ja sisältöjen on oltava samansuuntaisia uusien opetussuunnitelmien perusteiden kanssa. Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön elokuussa Oppilaan ohjaaminen opinto-ohjaus on myös nähtävä uudella, entistä tiukemmin oppilasta palvelevalla tavalla. Ryhmäohjauksen ja henkilökohtaisten haastattelujen tulee alkaa jo viimeistään 6. luokalta. Koko ohjaajuuden käsitettä on avattava ja tuotava lähemmäksi luokan- ja aineenopettajan jokapäiväistä työtä. Luokanvalvojuuden asemesta kouluissa tulee vahvistaa luokanohjaajuutta, vuorovaikutuksellisuutta sekä positiivisen ja kannustavan palautteen antamista. Rangaistuskeskeisestä toimintaympäristöstä on päästävä irti. Laajemmin ajateltuna kyse on koko koulukulttuurin, kohtaamisen taidon, kouluviihtyvyyden ja myös johtajuuden kehittämisestä uuteen suuntaan. Henkilökohtaisen ohjauksen tarve voimistuu myös toisella asteella. Tilanteen parantamiseksi asiaan on kiinnitetty viime aikoina runsaasti huomiota ja luotu myös menetelmiä sen edistämiseksi. Kuten hallituksen esityksessä eduskunnalle uudesta oppilashuoltolaista sanotaan: psykologin ja kuraattorin sekä terveydenhoitajan vastaanotolle olisi päästävä laissa säädetyssä määräajassa (http://www.finlex.fi/esitykset). Sosiaalitoimen kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lain suomissa puitteissa tiivistää entisestään. Ns. työpariajattelua yhdessä koulun kanssa tulee toteuttaa. Tavoitteena on muodostaa Tampereelle nykyistä enemmän alueellisia viranomaistyöryhmiä, joihin kuuluminen olisi osa määrättyjen henkilöiden luonnollisia työtehtäviä. Tällainen toiminta auttaisi osaltaan luomaan myös paremmin ennalta ehkäisevää toimintakulttuuria.

9 Projektisuunnitelma Sivu 9/15 Nuoren kannalta herkkiä vaiheita elämässä ovat ns. nivelvaiheet, hetket, jolloin siirrytään alakoulusta yläkouluun ja toisaalta taas yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Tämä vaihe vaatii erityisen paljon tukea ja ohjausta, hakemista ja saattamista nuoren koulutus- ja elinpolulla eteenpäin. Moni syrjäytymisiskin alla oleva nuori kokee nykymuotoisen, pulpetti- ja luokkamuotoisen opiskelun ahdistavana ja soveltumattomana itselleen. Pelkästään koulun sisällä toteutettavat ratkaisut, tuki- ja erityisopetus jne. eivät riitä ratkaisemaan ristiriitoja. Oppimisympäristön ja opetusmenetelmien käsitettä on syytä tarkastella kriittisesti ja vain hyväksyttävä se, että paljolti teoriapainotteinen opetus ei riitä motivoimaan tarpeeksi kaikkia oppilaita. Myös sukupuoliset erot on otettava huomioon poikien suurempi vaara pudota järjestelmän ulkopuolelle. On oltava rohkeutta kokeilla eri menetelmiä ja tapoja. Oppilaat on otettava mukaan entistä selkeämmin opetuksen suunnitteluun. Kyse on siis pitkälti koko toimintakulttuurin ja ajatusmaailman rakentamisesta uudelleen. Palvelujen tarvitsijaa ajatelleen virkamiesvastuun on oltava palvelulle herkkää ja tehokasta. Yhden luukun periaate ja toimintatapa, jossa nuoren asian eteenpäin saattamisesta vastuu kuuluu sille, jolle se ensimmäisenä esitetään, olisi oltava vallalla. Nuoria voidaan aktivoida tarjoamalla ohjattua toimintaa esim. kerhotarjonnan kautta. Toimipaikkana voisi olla koulun asemesta nuorisotalo tai liikuntatila. Kokonaisiltapäivään kuuluisi ohjattua läksyjen tekoa ja opiskelua, liikuntaa ja ravintoa. Nuorisotoimen aloitteesta jokaisella yläkoululla on nuoriso-ohjaaja. Hänen toimenkuvansa on tehtävä nuorille ja muille toimijoille selväksi. Luodaan yhteisiä käytänteitä esimerkiksi luokkien ryhmäyttämiseen. Nuorten vanhempia ja perheitä on saatava tehokkaammin mukaan yhteisesti pohtimaan jatko-opintoja ja ammatinvalintaa. Koko projektin taustana tulee olla ajatus, että nuorten asiat hoituvat parhaiten, kun kumppanina on yksilön lisäksi koko hänen perheensä. Tavoitteet voidaan ryhmitellä myös seuraavasti: Asiakasnäkökulma: Ajantasainen tieto palveluista ja tukimuodoista syrjäytymisen uhkatilanteissa. Helposti ja nopeasti saatavilla oleva tuki (sekä nuorelle että nuoren huoltajille). Yksilöllisten vaihtoehtojen mahdollistuminen oppivelvollisuuden toteuttamisessa.

10 Projektisuunnitelma Sivu 10/15 Asiakkaalle näkyvä moniammatillinen asiantuntijatyö. Vastuutahot selkeät. Työelämä on nuorisoystävällinen ja tukee nuoren omaa aktiivisuutta Tuottajanäkökulma: Palvelun tuottajat tuntevat toistensa palvelut syrjäytymisen uhan alla olevien nuorten elämäntilanteissa. Hyvinvointipalvelujen eri asiantuntijoiden toiminnat ja vastuut on selkeytetty. Olemassa olevat resurssit kohdentuvat oikea-aikaisesti ja muuttuvat tarpeen mukaan (lisää kustannustietoisuutta). Kehittämistyö nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi on suunnitelmallista, organisoitua ja toteutuu yhteistyössä ei toimijoiden kesken. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen jatkumo (yhteistyö) on mallinnettu. 4 Tavoitteiden muuttaminen pysyväksi toiminnaksi Projektin tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka muuttuvat pysyviksi käytänteiksi. Muutokset palvelurakenteissa mahdollistavat nuorten palvelujen järjestämisen uudella tavalla. On luotu nuoria ja heidän huoltajiaan palveleva malli, joka kertoo keskitetysti palvelujen saatavuuden. Uusi sähköinen toimintaympäristö auttaa jäsentämään kokonaisuuden auttaa palvelujen saatavuudessa. Koulua käymättömien yläkoululaisten tueksi on sidottu yhteen toimijoiden verkko. Portaittain etenevässä mallissa toimijat osaavat yhdistää avun tarpeen ja siihen palvelua tarjoavan tahon. Perusopetuksen joustava suorittaminen on yksilöllisissä tapauksissa mahdollista, siihen on olemassa selkeitä vaihtoehtoja ja uudenlaisia oppimisympäristöjä.

11 Projektisuunnitelma Sivu 11/15 On syntynyt uudenlaista johtajuutta vastaamaan paremmin toimintakulttuurin muutosta. Nuorten asioiden eteenpäin viemiseksi käydään avointa arvokeskustelua eri toimijoiden kesken. Nuorten aktiivisuuden lisääminen, syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäiseminen koetaan yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana, ja Tampereella toteutettava malli herättää kiinnostusta ja toimii esimerkkinä muuallakin. Kouluilla on käytössään lähipalveluina tarjottavia tukiasemia ja - toimintaa. 5 Toteutustapa Hanke toteutuu tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien ja asiantuntijoiden kanssa. Projektin etenemisestä vastaa projektipäällikkö, jonka ensisijaisena apuna ja yhteistyötahona on projektiryhmä. Vuoropuhelu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen kehityspäällikön ja tuotantojohtajan kanssa on jatkuvaa. Asiantuntijuutta hyödynnetään eri työryhmätoimilla, ja mm. rehtoriyhteistyön merkitys on suuri. Prosessi on avoin ja palautetta kerätään mahdollisimman paljon eri tahoilta myös projektin aikana, ei vain sen päätyttyä. Kaksivuotiskauden aikana hyödynnetään mm. Looran työtilaa ja harkitaan muiden sähköisten ympäristöjen käyttöön ottoa. 6 Työsuunnitelma Projekti on jaettu tavoitteiden mukaan neljään puolen vuoden jaksoon. Jokaisen jakson taitteessa käydään projektisuunnitelma läpi yhdessä kehityspäällikön kanssa ja seurataan kokonaisprojektin etenemistä. Ensimmäisen jakso, syksy 2013 Painopiste on lisäopetuksessa ja koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestämisessä (oma työryhmänsä) vrt. vuosiluokkiin sitomaton opetus. Perusopetuksen päättövaiheen koordinointiin (sis. mm. lisäopetushaun), luodaan uusi suunnitelma alkaen rekrytoidaan perhekeskus Kotaharjuun (SOSPRO) yksi perusopetuksen opettaja ja avustaja. Tämä työpari tulee olemaan resurssi myös Silta-valmennuksen nivelvaihevalmennuksessa koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestämisessä. Oppivelvollisuusiän muuttuessa selvitellään uudelleen ns.

12 Projektisuunnitelma Sivu 12/15 Tandem-hankkeen mahdollisuuksia. JOPO-toiminta arvioidaan yhdessä toimijoiden kanssa. Toinen jakso, kevät 2014 Toimintamalli koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi on luotu. Toisen jakson aikana työssä painottuvat yhteistyön tiivistäminen toisen asteen kanssa, eri hallintokuntien kanssa täsmentyvä yhteistyö kouluterveydenhoito, nuoriso-, sosiaali- ja liikuntatoimi, eri tukipalvelut. Kohtaamisen taidot hankkeen myötä järjestetään toimijoille koulutusta ja työpajoja. Kolmas jakso, syksy 2014 Kehitetään peruskoululaisten kerho- ja iltapäivätoimintaa, parannetaan nivelen toimivuutta, kehitetään ohjaajuutta ja aluetoimintaa. TET ja työelämäyhteistyö otetaan tiiviimmin mukaan. Luodaan toimintamalleja oppilaiden aktiivisuuden ja päätäntävallan lisäämiseksi. Neljäs jakso, kevät 2015 Jokaiselle koululle luodaan oma joustavan perusopetuksen ryhmä. Pajakoulu on mallinnettu alueellisesti. Palveluiden ja tukimuotojen tuotteistaminen ja mallintaminen. Sähköinen toimintaympäristö on luotu palveluiden käyttäjien ja tuottajien avuksi. Projektin loppuarviointi sekä hyvien käytänteiden juurruttaminen pysyviksi toimintatavoiksi.

13 Projektisuunnitelma Sivu 13/15 7 Budjetti Projektin rahoitus tulee omalta tuotantoalueelta eikä erillisrahoitusta ole järjestetty. Projektin aikana etsitään sille hankerahoitusta. Tuotantoalue tai tuotantoyksikkö perusopetus Tehtävät pilotissa projektin johtaminen Pilottiin käytettävät resurssit (nykyinen vai uusi) Henkilöt, tilat, välineet, jne (uusi) Pilottiin käytettävät resurssit 2014 (nykyinen vai uusi) Henkilöt, tilat, välineet, jne (uusi) Siltavalmennus perusopetus Sos. Pro (tilaaja) Nuorisopalvelut 10.luokka ja Luokat tuki Perusopetuksen palvelut (opetus) n. 14 oppilasta nuorisopalveluita koululle 1) (nykyinen) (nykyinen) (uusi) (uusi) (nykyinen) Avopalvelut kouluterveydenhuolto ks. Kohta 2) (nykyinen) (nykyinen) 8 Projektin riskit Projektin riskeinä voidaan pitää: Eri hallintokuntien välinen yhteistyö ei toteudu. Pilotti ei juurru osaksi toimijoiden perustyötä; henkilöstö ei sitoudu uusiin toimintatapoihin. Rakenteelliset ja toiminnalliset tavoitteet eivät toteudu suunnitellusti. Palvelu ei tavoita nuoria ja heidän perheitään aikaisempaa paremmin.

14 Projektisuunnitelma Sivu 14/15 Muutoksen johtaminen ei ole suunniteltua. 9 Projektiorganisaatio ja johtamismalli Pilottia johtaa projektipäällikkö Jari Ikola. Toimialueen oman työryhmän muodostavat suunnittelija Leena Tiainen, erikoissuunnittelija Sanna Ahola, suunnittelija Eveliina Ojala, opinto-ohjaaja Mikko Siippainen ja aluekoordinaattori Mari Silvennoinen. Pilotin projektiryhmään on nimetty päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueelta erityispalvelupäällikkö Leena Salonen, kuraattori Antti Hirvonen ja rehtori Arto Nieminen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja edustavat nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen, johtava koordinaattori Janne Taiponen ja johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen. AVO-palveluista nuorisohuoltopäällikkö Timo Ahonen, suunnittelija Hannele Järvi ja pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Thornberg. Toiselta asteelta osastonhoitaja Pirjo Kuosmanen, kuraattori Pia Salonen ja sosiaalikuraattori Tuula Konsti. Sihteerinä toimii Leena Tiainen. Ryhmä kokoontuu noin kuuden viikon välein. Koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi nimetään oma työryhmänsä, jossa on edustettuna projektipäällikön lisäksi erityispalvelupäällikkö Leena Salonen, Silta-lisän nivelvalmentaja Kati Pekkarinen, opettaja Pirkka Schellhammer, rehtorit Tero Suni ja Esa Parkkali sekä erityisopettaja Katri Siippainen. 10 Raportointijärjestelmä ja seuranta Kenelle Asiat Raportoinnin muoto TILAAJAORG. TOIMIJAT, VIRANOMAISET PROJEKTIRYHMÄ PROJEKTIN HENKILÖSTÖ TUOTANTOAL. JOHTO Vastuuhenkilöt Aikataulu Tuotantoalueen johto, pp pp pp pp pp Loppuraportointi sähköisessä muodossa projektin päätyttyä.

15 Projektisuunnitelma Sivu 15/15 11 Arviointi Projektin itsearviointi toteutetaan perustuen CAF -arviointimalliin. Yhteinen arviointimalli CAF (Common Assessment Framework) on itsearviointityökalu, jonka perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi. Kokonaisvaltaisessa laadunarvioinnissa tarkastellaan tulosten lisäksi myös toimintatapoja, joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen. CAF laadunarviointityökalun avulla on mahdollista hahmottaa tulosten ja niihin johtavien toimintatapojen välinen yhteys. Lisäksi CAF- laadunarvioinnin kautta paikantuvat hankkeen toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä tiedonkeruun ja tulosseurannan mahdolliset puutteet.

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

OPS-PROSESSI. Ulla Ilomäki-Keisala luokanlehtori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi

OPS-PROSESSI. Ulla Ilomäki-Keisala luokanlehtori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi OPS-PROSESSI Ulla Ilomäki-Keisala luokanlehtori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 1.9.2011 1 Lukuvuosi 2010-2011 1.9.2011 2 Oppilaan tuen muutokset enorssi -koulutus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI MATKUSTAJASTA Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN ALKU KAUHAJOELLA Joustava perusopetus JOPO -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot