Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry Jäsentiedote 2/

2 Tässä tiedotteessa 3 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallitus 4 Toiminta syyskaudella Muotokuva puheenjohtajasta 6 Puheenjohtajan tervehdys 7 Bussilla Milanoon ja takaisin 8 Kolme päivää Viipurissa 11 Terijoen seurakunnan vieraana 12 Kulttuuriyhdistys Utön saarella 14 Sulasolin Laulujuhlilla Kuopiossa 16 Laulu-Siukuilla uusi johtaja 17 Lausujat ahkerina 18 Opetustaulut näytteillä 20 Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta Toimitus: Maija Kauppinen, Lotta Jaanu ja Maila Perälahti Taitto: Marika Kantola Sisältö: Maija Kauppinen Kannen kuva: Samettinen sammalmatto peittää Monrepos n puiston kallioseinämiä. Kuva: Lotta Jaanu. S. 6 S. 18 S. 24 2

3 Hämeenlinnan Seudun taideyhdistys ja sen hallitus Heikki Kilpeläinen, pj, , heikki.kilpelainen(at)aina.net Pirjo Heino, vpj, Taiteilijaseura, , pirjo,heino(at)aina.net Helena Marttinen, s, Härkätien Kamarimuusikot, , helena.marttinen(at)hotmail.com Maila Perälahti, th, , maila.peralahti(at)wlanmail.com Kirsti Ikonen, Kansallinen Kulttuuriyhdistys, , kirsti.ikonen(at)armas.fi Lotta Jaanu, , lotta.jaanu(at)armas.fi Maija Kauppinen, , maijaesko(at)kotiportti.fi Ossi Lapisto, , ossi.lapisto(at)aina.net Anita Ojanen, Kanta-Hämeen Lausujat ja Lautsian Kartanoteatteri, , anita.ojanen(at)gmail.com Elisa Putti, Hämeenlinnan Kameraseura, elisaputti(at)gmail.com Mirja Stenbärg, Naiskuoro Laulu-Siukut, , mirja.stenbarg(at)aina.net Maire Rissanen, vj, Kansallinen Kulttuuriyhdistys, , maire.rissanen(at)aina.net Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys: Ossi Lapisto (vs.), Lotta Jaanu, Maija Kauppinen, Anita Ojanen, Pirjo Heino, Mirja Stenbärg, Elisa Putti, Kirsti Ikonen, Heikki Kilpeläinen, Maila Perälahti ja Helena Marttinen. 3

4 Taideyhdistyksen toimintaa syyskaudella 2012 Taide- ja teatteriretki Helsinkiin Perjantaina Taideyhdistys tarjoaa jäsenilleen ja heidän ystävilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseoon, jonka talo on kuin koru, ja sen romanttiseen näyttelyyn hämeenlinnalaisen museon johtajan Ulla Huhtamäen opastuksella. Romanttinen näkymä -näyttely koostuu Suomessa harvoin nähdystä 1800-luvun puolivälin hollantilaisesta ja flaamilaisesta taiteesta. joka on hollantilaisen miljonäärin kokoelmista. Näyttelyn jälkeen menemme teatteriin. Vaihtoehtoja on kaksi: Markus Nummen Karkkipäivä Kom-teatterissa (matkan hinta näyttelyineen ja näytöksineen 65 euroa) ja Aleksandr N. Ostrovskin Metsä Kaupunginteatterissa (matkan hinta 80 euroa). Nykyvanhemmuutta kuvaava kirja Karkkipäivä oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2010, siitä sovitetun näytelmän rooleissa ovat muun muassa Vilma Melasniemi, Juho Milanoff ja Pekka Valkeejärvi. Metsä taas edustaa venäläistä klassikkoperinnettä, ja klassikoita ovat näyttelijätkin: Lasse Pöysti, Esko Roine ja Asko Sarkola. Lähtö Wetterhoffin pysäkiltä kello Ilmoittautumiset mennessä Maila Perälahdelle, puh Molempiin on vielä muutama paikka vapaana. 4 Andreas Schelfhout: Jäätynyt kanaali. - Kuva: Sinebrychoff.

5 Berliinin joulutoreille Marras-joulukuun vaihteessa matkustetaan Berliiniin, jossa pääkohteina ovat sen manteleita, hehkuviiniä ja bratwursteja tuoksuvat joulutorit. Matkalla, jonka järjestää Matka-Vekka, käydään kahdella suositulla joulutorilla: Gendarmenmarktilla, jonka sanotaan olevan historiallisen keskustan hienoin, sekä Altstadt-Spandaun alueelle levittäytyvällä torilla, jonka puolestaan väitetään olevan kaupungin vanhimpia. Torien ohella katsastetaan Berliinin tärkeimmät nähtävyydet: olympiastadion, Checkpoint Charlie, bulevardi Unter den Linden, Brandenburgin portti, valtiopäivätalo sekä läntisen Berliinin keskusta-alueet. Majoitus on keskustan Leonardo Royal -hotellissa. Matka maksaa 595 euroa. Tiedustelut Matka-Vekan Pirkko Puustiselta, puh Retket ja matkat ovat nähtävissä myös Taideyhdistyksen kotisivuilla osoitteessa Hämeenlinnan Seudun taideyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous on kello 17 Verkatehtaalla. Mahdollisuus osallistua samana iltana Hämeenlinnan Mieskuoron 90-vuotiskonserttiin Vanajasalissa. Jäsenmaksua kaivataan Taideyhdistyksen tämän vuoden jäsenmaksu uupuu vielä muutamalta. Se on edelleen sama kuin viime vuonna eli 12 euroa/henkilö, 10 euroa/perheenjäsen ja 0,70 euroa/jäsenyhdistyksen jäsen. Maksathan! Heikistä muotokuva Janakkalainen taiteilija Pentti Pullinen on erikoistunut muotokuviin, muun muassa yksityismuotokuvia hän on maalannut reilut 200. Hänen malleinaan ovat olleet Taisto Ahtola, Anna Hanski, Sirkka Nukari ja nyt myös Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kilpeläinen. 5

6 Pääkirjoitus Minun yhteisöni Intialainen ystäväni kutsui minut neljän taiteilijan yhteisnäyttelyyn Mumbaihin. Hän järjesti töiden kehystyksen, avajaiset ja majoituksen meille kaikille. Hän järjesti myös tutustumisen historiallisiin kohteisiin kaupungissa ja sen ympäristössä. Olen valtavan kiitollinen hänelle, vaikka tiedänkin, että hän pitää tätä kaikkea aivan luonnollisena jatkeena hyvälle ystävyydellemme. Onhan hänkin ollut mukana minun järjestämissäni näyttelyissä ja yhdessä taidesymposiumissakin täällä Suomessa. Minulla on monta tällaista hyvää ystävää eri puolilla maailmaa. He kuuluvat erilaisiin taiteilijajärjestöihin, mutta yhteistä heille on se, että he kaikki ovat aktiivisia kansainvälisiä taiteilijoita, jotka järjestävät itse tai yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa näyttelyitä ja tapahtumia. He eivät jää odottelemaan, että joku järjestäisi heille valmista. Nämä ystävyydet ovat syntyneet aivan sattumalta, niin kuin kaikki hyvät ystävyydet syntyvät, avoimessa ja ennakkoluulottomassa kohtaamisessa. Hyvä ystävyys on ja pysyy, vaikkei sen eteen niin paljon töitä tekisikään. Minusta on kuitenkin hauskaa olla aktiivinen ja muistaa niitä, joilta saan iloa elämääni. Paikallisen taiteilijaseuran jäsenenä tahdon olla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia kuten esimerkiksi pyhäinpäivänä 3. marraskuuta avoimia ovia Taidekasarmille, jossa tilat siivotaan, näyttelyt rakennetaan ja kahvila avataan. Kahden nyt jo aikuisen tyttären äitinä haluan kuulua ryhmään, joka edistää kansainvälisesti tyttöjen kouluttamista ja naisten hyvinvointia. Tapaamme kerran kuussa, jolloin tervehdimme toisiamme ystävinä siis halauksin. Ajamme asiaamme yhteiskunnallisin keinoin ja järjestämme varainkeruutempauksia. Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei riitä tässä työssä, vaikka sekin toki edistää asiaa. Myös ensi vuonna, kun mainio taideyhdistyksemme täyttää 65 vuotta, haluan olla mukana järjestämässä sen kunniaksi lokakuisia tapahtumaviikkoja. Silloin esittäytyvät kaikki taideyhdistyksen jäsenjärjestöt, ja yhdessä muistelemme yhdistyksemme värikkäitä vaiheita. Pirjo Heino, varapuheenjohtaja 6

7 Soitinten matkassa Milanoon Taideyhdistys tuki Sibelius-opiston nuorten soittajien toukokuista esiintymismatkaa Allegromosso-festivaaliin kuljettamalla isoimmat soittimet bussilla Milanoon. Niiden mukana matkasi joukko hämeenlinnalaisia taiteen ystäviä, sillä nuoret lensivät suoraan Italiaan. Kaksitoistapäiväinen matkamme laivalla ja bussilla läpi Euroopan kesäiseen Milanoon ja takaisin antoi hyvän yleiskuvan keväisestä Euroopasta. Yövyimme matkalla romanttisissa kaupungeissa, joissa tutustuimme niiden rakennushistoriallisesti merkittäviin, vuosisatoja vanhoihin keskustoihin. Leipzig, Bregenz, Feldkirch ja Fulda tulivat tutuiksi. Perillä Milanossa tutustuimme neljän vuorokauden ajan kaupungin keskustan nähtävyyksiin, kesäkaupunki Comoon ja kävimme konsertissa Verdille omistetussa, vuonna 1999 valmistuneessa konserttisalissa. Sinfoniaorkesteria johti sen taiteellinen johtaja Zhang Xian. Ohjelmassa oli Ludvig van Beethovenin kolmoiskonsertto pianolle, viululle ja sellolle sekä Gustav Mahlerin Das Lied von der Erde. Matkasta minulle jäi erityisesti mieleen kesäoopperakaupunki Bregenz. Oopperan katsomo oli aivan Bodenseen rannalla, ja uskomattoman upea lavastus nousi suoraan järvestä. Se ei ollut meille kaikille ihka uutta, sillä Umberto Giorginon säveltämän Andre Chenier -oopperan Bregenzissa tapahtunut taltiointi oli esitetty keväällä hämeenlinnalaisessa elokuvateatterissa. Myös bussissa matkustaminen oli antoisaa. Taideyhdistykseen kuuluu taiteen tekijöiden lisäksi taiteiden harrastajia elämän eri aloilta. He innostuivat matkan aikana kertomaan spontaanein tietoiskuin omista kiinnostuksen kohteistaan: kaupunkisuunnittelusta, maantieteestä, biologiasta, kirkkohistoriasta, maataloudesta, energiatuotannosta ja musiikista. Kiitos tästä heille! Teksti: Helena Marttinen Kuva Bregenzin oopperafestivaalilta 7

8 Tällainen on Viipuri Kuvien Viipuri heräsi eloon elokuussa Taideyhdistyksen kolmen päivän matkalla. Linna, Pyöreä torni, rautatieasema, reaalikoulu, Torkkelin puisto, Jussi Mäntysen hirvipatsas, Seurahuone, jonka edessä Toivo Kuula ammuttiin Ja tietysti matkamme pääkohteet: taidemuseo, kirjasto ja Monrepos n puisto. Kävimme myös Terijoella, jonka luterilainen seurakunta on Hämeenlinnan seurakunnan ystävyyskohde. Menomatkalla poikkesimme Raivolassa, jossa on Edith Södergranin muistopatsas ja hurmaava kissaveistos Totti, runoilijan kissan muistoksi pystytetty. Kun astuimme Taidemuseoon, odotukset olivat suuret. Jo edellisenä päivänä olimme kiertoajelulla ihastelleet Pantsarlahden kalliolla kohoavaa valkoista rakennusta, jonka tiesimme suomalaisarkkitehti Uno Ullbergin suunnittelemaksi, vuonna 1930 valmistuneeksi helmeksi. Eikä taidemuseo sisältäkään tuottanut pettymystä, vaikkei sen seinillä varsinaista taidenäyttelyä ollut. Niiden sijaan tutustuimme lukujen Ranskan taideteollisuuteen. Näimme Ludvig XIV:n kauden hienostuneita huonekaluja ja venäläisille aatelisperheille kuuluneita esineitä: hienoja pitsejä, valtavia gobeliineja, ruokailuastioita, turnyyripukuja, käsinmaalattuja viuhkoja, kirjailtuja miesten liivejä Hymyä huuliin nosti emalirasia, jossa säilytettiin kauneuspilkkuja. Kun nainen kiinnitti sen kulmaan, hän ei halunnut seuraa, suupielessä oleva kauneuspilkku taas viesti flirttihaluista. Kätevää! Miehiä taas kiinnostivat mittahaarniskat, jotka saattoivat aikanaan maksaa yhtä paljon kuin hyvä auto tänään. Moni meistä totesikin Taidemuseon portaita laskeutuessaan, ettei vastaavaa ole koskaan Suomessa nähty. Mutta ei meillä ole Eremitaasin haaraosastoakaan. Onnekkaat viipurilaiset! Muistan puiston kaunehimman lauloi Annikki Tähti 1950-luvulla ja ylsi sillä kultalevymyyntiin, Suomen ensimmäiseen. Samaa sävelmää moni meistä mielessään hyräili, kun kuljimme villiintyneen mutta silti hurmaavan puiston käytäviä. Puiston, jossa heinäsirkat sirittävät, kallion seinämiä peittää sammalmatto ja tervalepät reunustavat kiemurtelevia hiekkakäytäviä. jatkuu sivulla 10 Kuvatekstit: Taidemuseo (oik. ylhäällä) avattiin yleisölle pari vuotta sitten. Kirjaston (oik. alhaalla) pääovi aukeaa puistoon. 8

9 9

10 Monrepos n kartano ja puisto-alue tunnettiin jo 1700-luvulla. Nimensä se on saanut ranskalaisesta sanasta mon repos, minun leponi. Neuvostoaikana nimi vaihtui M.I. Kalinille nimetyksi kulttuurin ja levon puistoksi, joka säilyi vuoteen 1988, jolloin alkuperäinen nimi palautettiin. Puiston kunnostamiseksi suomalainen Pro Monrepos -yhdistys on tehnyt paljon työtä ja tekee edelleen. Muun muassa rekonstruoidut kaarisillat ovat sen ja Hämeen ammattikorkeakoulun ansiota. Tamperelaisopiskelijat puolestaan rakensivat uudestaan Neptunus-temppelin, mutta pari vuotta sitten se paloi. Myös Torkkelin puistossa olevaa Viipurin ränsistynyttä kaupunginkirjastoa on pari viime vuosikymmentä kunnostettu, mutta ei vain suomalaisin ja viipurilaisin vaan myös kansainvälisin asiantuntijavoimin. Pari vuotta sitten Venäjän valtio myönsi kirjaston kunnostamiseen kuusi miljoonaa euroa, ja työt alkoivat edetä vauhdilla. Kun ryhmämme viimeinen tänä vuonna - vieraili kirjastossa, sen luento-, luku ja lainaussalit oli jo entisöity. Kokonaan kirjasto, jonka Alvar Aalto suunnitteli vuosina ja jota viipurilaiset mesenaatit, kärjessä kauppaneuvos Juho Lallukan leski Maria, rahoittivat, on näin näkymin vuonna 2014 kokonaan alkuperäiseen asuunsa entisöity. Ja varmasti kiinnostava kohde, sillä tätä modernin arkkitehtuurin avainrakennusta käydään jo nyt läheltä ja kaukaa katsomassa. Suunnitellessaan kirjastoa Alvar Aallolla oli esikuvina italialaiset palatsit. Niinpä mekin astumme ensin hämärään eteiseen, josta pimeä käytävä johtaa suureen, valoa tulvivaan lukusaliin. Vaikka valoa on paljon, se ei kuitenkaan häikäise, sillä se tulee epäsuorasti kupolimaisista kattoikkunoista. Seinät ovat valkoiset ja koristelemattomat. Muutama askel ylempänä on lainaussali, yhtä huikean valoisa sekin. Olemme mykistyneitä. Miten hieno päätös kulttuurimatkallemme! Teksti: Maija Kauppinen Kuvat: Lotta Jaanu 10

11 Viipurin lisäksi hämeenlinnalaiset tutustuivat Terijokeen ja sen ystävyysseurakunnan kirkkoon ja seurakuntalaisiin. Yhteyttä rajan taa on pidetty lähes 20 vuotta eli vuodesta 1993, jolloin ensimmäiset lahjapaketit Terijoen seurakunnan lapsille vietiin. Seuraavana vuonna solmittiin ystävyysseurakuntasuhde. Eli pian sen jälkeen, kun uusi Terijoen (Zelenogorskin) luterilainen seurakunta oli lokakuussa 1991 rekisteröity. Seurakunta kokoontui ensin Valkeasaaressa Hilja Mutkarin kodissa, kunnes hänen pihaansa valmistui Valkeasaaren kappeli. Terijoen keskustassa seurakunta kokoontui sen sijaan jumalanpalvelukseen kirjastossa, musiikkikoulussa ja elokuvateatterina olevassa kirkossa. Elokuvateatteriksi tämä vuonna 1908 valmistunut, Josef Stenbäckin suunnittelema kirkkorakennus oli muutettu neuvostovallan aikana. Sen ikkunat oli muurattu umpeen ja torni purettu. Hämeenlinnasta ja Järvenpäästä tehtiin 1990-luvun alussa tutustumismatkoja Terijoelle. Kesäkuussa 1994 vahvistettiin ystävyysseurakuntasuhde Inkerin evankelisluterilaisen kirkon Terijoen seurakunnan ja Hämeenlinnan rovastikunnan kanssa. Ensimmäiset joululahjat oli viety Hämeenlinnasta Terijoen seurakunnan lapsille jo edellisenä vuonna, ja tapa on säilynyt päiviimme. Lokakuussa 1998 kirkko luovutettiin Inkerin kirkon Terijoen seurakunnalle. Sen jälkeen kirkossa alkoi remontti, jota Hämeenlinnan rovastikunta, Järvenpään seurakunta sekä yksityiset ihmiset että liikelaitokset ovat tukeneet. Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ovat olleet asiantuntijajäseninä. Suomalaisten ystävyysseurakunnat avustavat seurakuntaa myös palkkojen maksussa. Teksti: Marketta Lehtonen Kuva: Maila Perälahti Ystävyysseurakunnan vieraina Rovasti Mauri Sailio (oik.) toi Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnan tervehdyksen Terijoen luterilaiselle seurakunnalle. 11

12 Monenlaisia nautintoja Utössa Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys teki ulkosaaristoretken Utö:n saarelle elokuuta. Jo aikaisin aamulla bussi kuljetti meidän 20 henkisen joukon Turun Martinsillalle, mistä Aspö-laiva otti meidät uumeniinsa. Viiden tunnin merimatka oli jo sinänsä kokemus. Sää suosi evätkä aallotkaan kulkuamme haitanneet. Pärnäisissä poikkesimme satamaan, josta saatiin lisää matkustajia mukaan. Perillä Utössa opas Martin Öhman johdatteli meidät saaren historiaan. Kahden tunnin kierroksella vaelsimme ympäri saarta sen historiaa kuunnellen. Tutustuimme majakkaan ja istahdimme majakan kirkossa, mikä oli hieno kokemus. Kirkko on käytössä vain kaksi kertaa vuodessa, sillä pääasiassa kirkollinen toiminta tapahtuu läheisellä Jurmon saarella. Illalla viihdyimme hotellin ravintolassa syöden, jazz-konserttia kuunnellen ja tottakai jalkojamme parketilla "liikutellen". Rantasauna antoi löylyt ja meri tarjosi uimaveden - nautintoja oli siis monenlaisia. Matkaan tyytyväisenä palasimme sunnuntaina illan hämärässä kotiin. Teksti ja kuvat: Maire Rissanen 12 Utön saarella asuu nykyään 50 henkilöä.

13 Majakan erikoisuus on kirkko. Retkeläiset saarikierroksella. 13

14 Torstaina kesäkuun kuudentena kohti Kuopiota lähti kuuden kantahämäläiskuoron laulajia: Hämeenlinnan Laulu-Siukkujen ja Mieskuoron, Riihimäen kamarikuoro Gaudeten, Lopen Naiskuoro Timotein ja Mieslaulajien sekä Forssan Naiskuoron. Seuraava päivä alkoi harjoituksilla iltapäivän Kuorokatselmukseen, joka oli Kuopion Musiikkikeskuksessa. Osallistujakuoroja oli 15. Siukut lauloivat Johanna Rinteen johtamana Eva Ugalden Uraren besotik, Anssi Tikanmäen Balladin ja Calvin Carterin James Hudsonin Goodnight Sweetheart. Sen jälkeen alkoivat kaikkien kuorojen yhteisharjoitukset. Yhteisen äänenavauksen jälkeen ryhmittäydyttiin äänittäin konserttisaliin, jossa harjoiteltiin Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kanssa sunnuntaita varten. Tätä seurasi konsertti Katselmuksen satoa, johon osallistuivat kaikki Kanta-Hämeen kuorot. Parhaaksi kuoroksi tuomarit arvioivat Timotein. Myös Hämeenlinnan Mieskuoro ylsi kultatasolle, Gaudete! ja Laulu- Siukut hopeatasolle. Kolmea ensiksi mainittua kuoroa johti Anneli Julén. Kanta-Hämeen kuorot olivat siis hyvää tasoa. Lauantai alkoi jälleen harjoituksilla. Saimme kokemusta erilaisista johtamistavoista, kun kuoronjohtajat vaihtuivat lauluittain. Yhteisharjoituksista kiirehdimme kohti Kaupungintaloa ja Kuorot kohtaavat konserttia, jossa Siukut lauloivat 40-vuotijuhlakonsertin ohjelmistoa. Ohjelmamme jatkui viereisellä kauppatorilla, jossa kaikki Kanta-Hämeen kuorot esittivät omia laulujaan. Lopuksi laulettiin yhdessä Hämäläisten laulu. Illalla viiletettiin taas kohti Musiikkikeskusta ja ruotsalaisen a capella-ryhmän The Real Groupin upeaa konserttia. Ilta huipentui Kuopio-halliin laulujuhlien karonkkaan. Sunnuntaina soittokunnan tahdittamat kuorot marssivat juhlakulkueena Kuopio-halliin, jossa Laulujuhlien pääjuhla alkoi Savolaisen laululla Juha Hilanderin johtaessa kuoroja. Tervehdyssanat esitti Sulasolin puheenjohtaja Harri Lindblom. Kaikki kuorot lauloivat Marita Pasasen johtamana Suomen laulun. Sitten esiintyivät naiskuorot ja mieskuorot omilla ohjelmillaan. Juhlapuheen piti Laulujuhlien suojelija kansanedustaja Seppo Kääriäinen, joka muistutti Laulujuhlien teeman, murteiden tärkeydestä. Sen jälkeen sekakuorot esittivät oman ohjelmansa ja lopuksi kaikki kuorot ja orkesteri esittivät kantaesityksenä Ilkka Kuusiston Kiitoslaalu Kuopijolle, Sibeliuksen Finlandian ja lopuksi Maamme-laulun. Laulu raikui kuorolaisen voimin tosi komeasti. Väsynyt mutta onnellinen joukko Kanta-Hämeen kuorolaisia kipusi bussiin ja lähti kohti kotia. Paljon nähtiin, kuultiin, tehtiin ja koettiin - ja toivottavasti myös opittiin. 14 Sulasolin laulujuhlilla Kuopiossa

15 Laulu-Siukut laulumarssilla Kuopiossa. Teksti: Helena Kari Kuva: Anni Eerola 15

16 Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut aloitti syksyn uuden taiteellisen johtajan kanssa. Hän on tamperelainen Jani Laaksonen, joka valmistuu juuri säveltäjäksi ja kuoronjohtajaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Janin matka kuoronjohtajaksi on ollut vaiheikas. Lapsena viulun ja harmonikan soitolla alkanut musiikkiharrastus vei ensin teatterimusiikin ja -äänisuunnittelun pariin. Jani opiskeli äänisuunnittelua Teatterikorkeakoulussa ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi. Mutta myös sävellyksen opiskelu alkoi kiinnostaa. Hän siirtyi Tampereen ammattikorkeakouluun, jossa hänen sävellyksenopettajinaan ovat toimineet muun muassa Juhani Nuorvala ja Jouni Kaipainen, mestarikursseilla Jukka Tiensuu ja Magnus Lindberg, kuoronjohdossa Kari Turunen ja Saara Aittakumpu. Orkesterinjohdon opintoja hän on jatkanut Jorma Panulan, Atso Almilan, Juha Törmän ja Raine Ampujan mestarikursseilla. Osana Tamkin opintoja Jani kävi myös vaihto-oppilaana Roomassa Conservatorio di Santa Ceciliassa, missä hän opiskeli sävellystä pääosin kamarioopperaan keskittyneen Matteo D'Amicon oppilaana. Jani Laaksonen on äänityypiltään bassobaritoni ja kokenut kuorolaulaja. Hän laulaa tällä hetkellä Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja lähinnä renessanssimusiikkia esittävässä Apollo Vocal Ensemblessa. Tamperelainen kuoronjohtaja on tottunut istumaan junissa, sillä Laulu-Siukujen lisäksi hän johtaa Nokian työväen mieskuoroa ja Keravan opiston uutta sekakuoroa. Teksti ja kuva: Helena Kari Laulu-Siukuilla uusi johtaja Jani Laaksonen 16

17 Kanta-Hämeen Lausujien kesä ei mennyt vain sadetta pidellessä, vaan he ahkeroivat monessa eri tilaisuudessa. Lausuntakesän aloitti vierailu 15. kesäkuuta Wetterhoffin talon Kulttuurifestareilla, jossa runoiskuja Café Hoffissa. Heinäkuun päivinä lausujilla oli kolme perättäistä tapahtumaa. Ensimmäinen niistä oli Vanajan kirkossa pidetty A.P. Sarvannon hyväntekeväisyyskonsertti, jossa Erkki Tyrväinen, Marja-Leena Mahlamäki, Kristiina Lauttia ja Anita Ojanen lausuivat. Muista esiintyjistä mainittakoon Anna Puu ja Tapio Liinaoja. Kirkko oli täpötäynnä ja tunnelma kesäisen lämminhenkinen. Seuraavana iltana auringon laskiessa Pirkko Kukkamäki lausui runoja Verkatehtaan sisäpihalla Suisto-klubilla Vana 66:n Runon ja suven juhlassa. Tero Ruukki puolestaan esiintyi Hovinkartanossa, missä oli Hauhon Rouwasväenyhdistyksen järjestämä Runo, runompi, Eino Leino -ilta. Suomen Lausujien Liiton kesäkurssilla, joka pidettiin heinäkuuta Suolahdessa, taitojaan hioivat Eliisa Erkamo, Marja-Leena Mahlamäki ja Erkki Tyrväinen. Viimeksi mainittu oli lausumassa 5. syyskuuta Päivärinteen Palvelutalossa Anneli Kuittisen kanssa. Teksti: Anita Ojanen Vilkas kesä lausujilla Hämeen Heimoliitto ry tiedottaa Heimoliiton uusi toimisto sijaitsee osoitteessa Linnankatu 1 (Kastellia vastapäätä) Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys on Heimoliiton jäsen. Taideyhdistyksen jäsenet sekä jäsenyhdistykset saavat -20 % alennuksen kopiopalveluista Heimoliitossa. Jäsenyhdistyksille vuokrattavissa kokoustilaa iltaisin klo ja viikonloppuisin hintaan 30 /kokous. Ei-jäsenille hinta on 50 /kokous. Yhteystiedot löytyvät Tervetuloa tutustumaan! 17

18 Muistoja herättävät taulut Hetkeä ennen kuin Ojoisten koulu muutti Kaurialaan, sen pitkän yhdyskäytävän seinä täyttyi tauluista ja itse käytävä katsojista. Nuorista mutta varsinkin iäkkäämmistä, joissa taulut herättivät muistot ajasta, jolloin he polvihameisina ja -housuisina opettelivat taulujen avulla muun muassa kasvien lisääntymistä, ihmisrotuja, ammatteja, Raamatun tapahtumia, Euroopan suurkaupunkeja ja kaukomaita. Ja muistivat ihmetyksensä nähtyään oravan luonnossa, kun se opetustaulussa puun oksalla istuessaan oli jättiläinen. Näyttelyn taulut olivat peräisin Ojoisten koulun varastosta, jossa ne olivat vuosikymmenet lymynneet. Erityisopettaja Mirja Stenbärg, joka oli kolmen eläkkeellä olevan kollegansa kanssa toteuttanut vuosia itäneen haaveensa tuoda opetustaulut näytteille, kertoi, että kaikkiaan tauluja löytyi 250, joista valtaosa oli nyt esillä. Näyttelyn vanhimmat taulut olivat 1890-luvulta, suurin osa 1900-luvun alusta. Kansakouluissa niitä katseltiin 1960-luvulle saakka, jolloin valokuvat syrjäyttivät ne. Nyt opetustaulut ovat jälleen arvossaan. Niitä kunnostetaan ja parhaista maksetaan antiikkimarkkinoilla jopa satoja euroja. Teksti ja kuvat: Maija Kauppinen 18 Mirja Stenbärg, Taideyhdistyksen hallituksen jäsen, kaukomaista kertovan dromedaaritaulun edustalla.

19 Orava Vaatturin työpaja. Niittyleinikki 19

20 Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta Hämeenlinnan Kameraseura ry pj Hannu Lehtonen, , hannu.lehtonen(at)hameenlinnankameraseura.net s Elisa Putti, , elisaputti(at)gmail.com 20 Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry pj Maire Rissanen, , maire.rissanen(at)aina.net s Terttu Selovaara, terttu.selovaara(at)armas.fi ma alkaen kello 11 Kotiseuturetki Lepaalle, Tyrväntöön ja Petäykseen oivallisen oppaan ja yhdistyksemme jäsenen Seppo Saarisen opastuksella. Lähdemme kello 11 Wetterhoffin pysäkiltä kohti Lepaata, jossa tutustumme muun muassa kartanon ja vanhan päärakennuksen historiaan, mamsellin myllyyn sekä piha-alueella oleviin vanhaan sakastiin ja hautausmaahan. Kuulemme myös Lepaan Annan karmeasta kohtalosta ja voimme poiketa viinitilallakin. Lepaalta etenemme Tyrväntöön, jossa kohteina on muun muassa kalastusmuseo vanha jyvämakasiini, Tyrvännön kirkko ja Aintialanniemi, jossa muinainen kivitie. Lopuksi ajamme Kokous- ja vapaa-aikakeskus Petäykseen, jonka ravintola, aula ja hotellihuoneet ovat saaneet täysin uuden ilmeen. Petäys Resort on saanut myös uuden hotellinjohtajan, pitkän linjan ruoka-ammattilaisen, ruokatoimittaja Maija Silvennoisen, joka kertoo meille hämäläisestä lähiruoasta Petäyksen valttina. Salaattilounas ja kahvi kruunaavat retkemme. Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään Hämeen Matkoihin, Kasarmikatu 4, puh. (03) Matkamme toteutuu, jos osanottajia on vähintään 20. Tervetuloa. Ota ystäväsikin mukaan! su alkaen kello 16 esitelmä Tauno Marttisesta ja syyskokous. Säveltäjä Tauno Marttisen syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta. Mestarin juhlavuotta kunnioittaakseen monet orkesterit ja kuorot eri puolilla Suomea ovat ottaneet Marttisen musiikkia ohjelmistoonsa. Yhdistyksemme haluaa omalta osaltaan osallistua juhlavuoden tapahtumiin järjestämällä säveltäjä Tauno Marttisesta esitelmätilaisuuden, joka pidetään Sibelius-opiston Tauno Marttinen salissa, Verkatehtaankuja, 4. kerros. Musiikkinäytteisen esitelmän Tauno Marttinen säveltäjänä ja isänä pitää hänen poikansa, apulaisohjaaja Rauno Marttinen. Esitelmän jälkeen pidetään samassa paikassa Hämeenlinnan Kansallisen Kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

21 Hämeenlinnan Mieskuoro ry pj Heikki Lindroth, (03) s Tuomas Rosberg, , tuomas.rosberg(at)pp.inet.fi pe pe la la la la to la la ma Sibelius-fantasia Hämeenlinnan kirkkopuistossa ja torilla. Kuorot kuutamolla heti edellisen jälkeen. Tupla ynnä golfarit -keikalla. Hyväntekeväisyyskonsertti hoitokoti Koivikon hyväksi Hämeenlinnan kirkossa. klo 18 Juhlakonsertti Hämeenlinnan Mieskuoron 90-vuotiskonsertti Verkatehtaalla. EKE Insineride Meeskoor 25 aastapäeva Tallinnassa. Itsenäisyysjuhla Hämeenlinnassa. Sibeliuksen 147-vuotissyntymäpäiväjuhla Joulukeikka (tilattu). HMK:n joulukonsertti Hämeenlinnan kirkossa YL:n juhla, suomalaisen kuoromusiikin syntymäpäivä Helsingin Musiikkitalossa kilpailumatka Maltalle. Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana- 66 ry pj Kari Jalonen, , koo.jalonen(at)gmail.com ke klo 19 Syksyn kirjasatoa Pääkirjastossa. Vanan kirjailijat esittelevät uutuusteoksiaan. Vapaa pääsy. la Kirja-iltapäivä Suomalaisessa kirjakaupassa. Kanta-hämäläläisiä kirjailijoita haastatellaan ja he signeeraavat teoksiaan.. 21

22 Härkätien Kamarimuusikot harkatienkamarimuusikot(at)gmail.com pj Timo Kaasinen, , kaasinen.karila(at)pp.armas.fi s Tommi Mursunen, , tommi.mursunen(at)sibeliusopisto.fi Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry pj Pirjo Partanen, pirjo.partanen(at)aina.net s Pirjo Keskinen-Vento, Pirjo.Keskinen-Vento(at)hamk.fi ke klo joulukuun puoliväliin Elävän mallin piirustusillat Taidekasarmilla, HTS-työhuone. Jäsenille ja opiskelijoille maksu 2 euroa, muille 4 euroa. Varaa tasaraha. Tervetuloa! Hämeenlinnan Taiteilijaseuran kuukauden taiteilija Kirsti Miilumäki Pääkirjaston aulan sivuseinällä Hämeenlinnan taiteilijaseuran kuukauden taitelija Petra Saraste Pääkirjaston aulan sivuseinällä Avoimet ovet ja taidevälitystä Taidekasarmilla taitelijaseuran tiloissa, jossa myös näyttely ja kahvila. 22 Kanta-Hämeen Lausujat ry pj Anita Ojanen, , ojanen.anita(at)gmail.com s Eliisa Erkamo, , eliisa.erkamo(at) gmail.com ke 19.9 aloitamme uuden ohjelman hahmottelun tekstien luvulla Riitta-Liisa Helmisen Alexander-tekniikka ja lausuntakurssi Hämeenlinnassa klo 17 Eräs Teatterissa yleisön pyynnöstä runoteatteri-esitys Älä pelkää että kaikki päättyy hyvin. Tekstit muun muassa Kari Hotakaisen, Tommy Tabermannin, Anja Porion, Arja Tiaisen ja Juice Leskisen. Lippuja, à 10 euroa, voit varata puheenjohtajalta, ojanen.anita@gmail.com OAJ:n kokous Kiipulassa, jossa tilausesitys Älä pelkää että kaikki päättyy hyvin.

23 Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut ry pj Kaisa Koskela, , kaisamarikoskela(at)gmail.com s Tarja Raehalme, , tarja.raehalme(at)gmail.com ke klo 20 Sibelius-fantasia Hämeenlinnan kirkkopuistossa ja torilla. Sen jälkeen Kuorot kuutamolla tapahtuma, jossa kuorot kiertävät ravintoloissa laulamassa to Itsenäisyys-fantasia Jäähallissa. ti klo 19 Joulukonsertti Vanajan kirkossa. su klo 15 Loppiaiskonsertti Rengon Pyhän Jaakon kirkossa. Lautsian Kartanoteatteri ry , tiedotus(at)lautsiankartanoteatteri.fi pj Arto Salminen, pj(at)lautsiankartanaoteatteri.fi s Pekka Verho tiedottaja Maria Mäki-Uuro, , maria.maki-uuro(at)hotmail.com Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorit pj Heikki Kilpeläinen, , heikki.kilpelainen(at)aina.net s Pertti Seppälä, , pertti.seppala(at)kotikone.fi ma klo joka viikko harjoitukset Hämeen Suojassa, Palokunnankatu 12. pe klo Kuorot kuutamolla kierros Reskalla ja kirjastossa. ma klo 14 Seniorikuoron syyskokous Hämeen Suojassa. la klo 18 Hämeenlinnan Mieskuoron 90-vuotisjuhlakonsertti Verkatehtaalla. ke klo 13 itsenäisyysjuhla Päivärinteen hoivakodissa. ke klo joululaulukiertue 1-15 Ilonpisarassa, Ilveskodissa ja Sisälähetyksessä. 23

24 Pertti Jaanu ihailee runoilija Edith Södergranin Totti-kissaa Raivolassa. Kuva: Lotta Jaanu. Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys c/o Maila Perälahti Rauhankatu 1 G 73, Hämeenlinna